EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 21.6.2017 COM(2017) 322 final Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta Suomen hakemuksen johdosta EGF/2017/002 FI/Microsoft 2 FI FI
EHDOTUKSEN TAUSTA PERUSTELUT 1. Euroopan globalisaatiorahaston, jäljempänä EGR, rahoitustukeen sovellettavat säännöt vahvistetaan Euroopan globalisaatiorahastosta (2014 2020) ja asetuksen (EY) N:o 1927/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1309/2013, 1 jäljempänä EGRasetus. 2. Suomi toimitti 1. helmikuuta 2017 hakemuksen EGF/2017/002 FI/Microsoft 2 EGR:n rahoitustuen saamiseksi Microsoftin (Microsoft Mobile Oy) ja 11 toimittajan ja jatkojalostajan Suomessa toteuttamien työntekijävähennysten, 2 jäljempänä työntekijävähennykset, vuoksi. 3. Arvioituaan hakemuksen komissio on tullut EGR-asetuksen kaikkien sovellettavien säännösten mukaisesti siihen tulokseen, että edellytykset rahoitustuen saamiseksi EGR:stä täyttyvät. HAKEMUKSEN TIIVISTELMÄ EGR-hakemus EGF/2017/002 FI/Microsoft 2 Jäsenvaltio Asianomaiset alueet (NUTS 3 2 -taso) Suomi Hakemuksen jättämispäivä 1. helmikuuta 2017 Ilmoitus hakemuksen vastaanottamisesta 1. helmikuuta 2017 Helsinki-Uusimaa (Uusimaa, FI1B1) Länsi-Suomi (Pirkanmaa, FI197) Etelä-Suomi (Varsinais-Suomi, FI1C1) Lisätietopyyntö 15. helmikuuta 2017 Lisätietojen toimittamisen määräaika 29. maaliskuuta 2017 Arvioinnin päättämisen määräaika 21. kesäkuuta 2017 Toimintakriteeri Ensisijainen yritys Asianomaisten yritysten määrä 12 Toimiala(t) (NACE Rev. 2:n kaksinumerotaso) 4 Tytäryhtiöiden, hankkijoiden ja jatkojalostajien määrä EGR-asetuksen 4 artiklan 1 kohdan a alakohta Microsoft (Microsoft Mobile Oy) 62 Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta 11 1 2 3 4 EUVL L 347, 20.12.2013, s. 855. EGR-asetuksen 3 artiklan mukaisessa merkityksessä. Komission asetus (EU) N:o 1046/2012, annettu 8. marraskuuta 2012, yhteisestä tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistöstä (NUTS) annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1059/2003 täytäntöönpanosta siltä osin kuin on kyse aikasarjojen toimittamisesta uutta alueellista jaottelua varten (EUVL L 310, 9.11.2012, s. 34). EUVL L 393, 30.12.2006, s. 1. FI 2 FI
Viiteajanjakso (neljä kuukautta) Viiteajanjaksona tapahtuneet työntekijävähennykset (a) Työntekijävähennykset ennen viiteajanjaksoa tai sen jälkeen (b) 12. heinäkuuta 2016 12. marraskuuta 2016 1 248 0 Vähennettyjen työntekijöiden kokonaismäärä 1 248 Tukeen oikeutettujen edunsaajien kokonaismäärä 1 248 Kohteena olevien edunsaajien kokonaismäärä 1 000 Kohteena olevien työelämän ja koulutuksen 0 ulkopuolella olevien nuorten (nk. NEETnuoret) määrä Yksilöllisten palvelujen talousarvio euroina 5 559 300 EGR:n täytäntöönpanon talousarvio 5 euroina 307 500 Kokonaistalousarvio euroina 5 866 800 EGR:n tuki euroina (60 %) 3 520 080 HAKEMUKSEN ARVIOINTI Menettely 4. Suomi jätti hakemuksen EGF/2017/002 FI/Microsoft 2 helmikuun 1. päivänä 2017 eli 12 viikon kuluessa siitä päivästä, jolloin EGR-asetuksen 4 artiklassa tarkoitetut toimintakriteerit täyttyivät. Komissio vahvisti samana päivänä vastaanottaneensa hakemuksen ja pyysi Suomelta lisätietoja 15. helmikuuta 2017. Pyydetyt lisätiedot toimitettiin kuuden viikon kuluessa pyynnön esittämisestä. Täydellisen hakemuksen vastaanottamisesta alkava 12 viikon määräaika, jonka kuluessa komission olisi saatettava päätökseen arviointinsa siitä, täyttääkö hakemus rahoitustuen myöntämisen edellytykset, päättyy 21. kesäkuuta 2017. Hakemuksen tukikelpoisuus Asianomaiset yritykset ja edunsaajat 5. Hakemuksen piiriin kuuluu 1 248 työntekijää, jotka Microsoft Oy (Microsoft Mobile Oy) ja 11 toimittajaa ja jatkojalostajaa ovat vähentäneet. Ensisijainen yritys toimii alalla, joka luokitellaan NACE Rev. 2:n kaksinumerotasoon 62 (Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta). Microsoft Mobile Oy:n työntekijävähennykset sijoittuvat pääasiassa NUTS 2 -tason alueille Helsinki- Uusimaa, Länsi-Suomi ja Etelä-Suomi. Yritykset ja työntekijävähennysten määrä viiteajanjaksolla Microsoft Mobile Oy 1 191 Manpower Group Solutions 14 Accenture Oy 5 Sale Nordic Oy 1 HCL Technologies Ltd 3 Spellpoint Oy 1 ISS Palvelut Oy, Manpower 20 Symbio Finland Oy 3 5 Asetuksen (EU) N:o 1309/2013 7 artiklan 4 kohdan mukaisesti. FI 3 FI
Yritykset ja työntekijävähennysten määrä viiteajanjaksolla JOT Automation Oy 1 Tieto Oy 2 Lionbridge Oy 6 Varamiespalvelu-Group Oy 1 Yritysten kokonaismäärä: 12 Työntekijävähennysten kokonaismäärä: 1 248 Niiden itsenäisten ammatinharjoittajien lukumäärä, joiden työskentely on loppunut: Tukikelpoisten työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien kokonaismäärä: 0 1 248 Toimintakriteerit 6. Suomi esitti hakemuksen käyttäen perustana EGR-asetuksen 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan toimintakriteeriä, jossa edellytetään, että vähintään 500 työntekijää vähennetään jäsenvaltiossa sijaitsevasta yrityksestä neljän kuukauden viiteajanjaksona, mukaan luettuina työntekijät, jotka vähennetään yrityksen toimittajien tai jatkojalostajien palveluksesta. 7. Hakemuksen neljän kuukauden viiteajanjakso alkoi 12. heinäkuuta 2016 ja päättyi 12. marraskuuta 2016. 8. Työntekijävähennyksiä tehtiin viiteajanjakson aikana seuraavasti: 1 191 työntekijää vähennettiin Microsoftin palveluksesta 57 työntekijää vähennettiin Microsoftin 11 toimittajan ja jatkojalostajan palveluksesta. Työntekijävähennysten ja työskentelyn loppumisen laskeminen 9. Työntekijävähennykset viiteajanjakson aikana on laskettu seuraavasti: 1 248 henkilöä päivästä, jona työnantaja antaa yksilöllisen ilmoituksen työntekijän irtisanomisesta. Tukeen oikeutetut edunsaajat 10. Tukeen oikeutettuja edunsaajia on yhteensä 1 248. Työntekijävähennysten ja globalisaatiosta johtuvien maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten välinen yhteys 11. Osoittaakseen, että työntekijävähennykset ovat yhteydessä globalisaatiosta johtuviin maailmankaupan huomattaviin rakenteellisiin muutoksiin, Suomi toteaa, että työntekijävähennysten pääsyynä on matkapuhelinalan maailmanlaajuinen kilpailu ja siitä seurannut Microsoft Mobile Oy:n (ja sen Windows-pohjaisen käyttöjärjestelmän) markkinaosuuden pieneneminen. 12. Kun Microsoft (USA) oli hankkinut omistukseensa Nokian matkapuhelintoiminnot, perustettiin vuonna 2014 Microsoft Mobile Oy, jonka päätoimipaikka on Espoossa. Noin 4 700 Nokian työntekijää siirrettiin Microsoft Mobile Oy:n palvelukseen Suomessa. 13. Nokia käytti yksinomaan Microsoft Windows -käyttöjärjestelmää. Microsoft Mobile Oy jatkoi tätä käytäntöä. Käyttöjärjestelmän maailmanlaajuinen markkinaosuus oli vuoden 2013 puolivälissä 3,3 prosenttia ja pieneni siitä 0,8 prosenttiin vuonna 2016. FI 4 FI
Vuoden 2016 alkuun mennessä kilpailijoiden käyttöjärjestelmät kasvattivat markkinaosuuksiaan (Android 82,2 % ja Applen ios 14,6 %). 6, 7 14. Markkinaosuus pieneni siitä huolimatta, että Microsoft Mobile Oy toi markkinoille uusia mobiililaitteita ja investoi suunnitteluun, komponentteihin ja markkinointiin. 8 Kilpailijat tarjoavat laitteistoltaan ja käyttöjärjestelmiltään edullisempia tuotteita, jotka ovat hyvin houkuttelevia uusille asiakkaille kehittyvien talouksien markkinoilla ja myös Euroopassa. 15. Nyt jätetty hakemus on jatkoa Suomen aiemmin jättämille hakemuksille, jotka liittyvät Nokian alamäkeen (EGF/2007/003 FI/Perlos, EGF/2012/006 FI/Nokia Salo, EGF/2013/001 FI/Nokia, EGF/2015/001 FI/Broadcom, EGF/2015/005 FI/Computer Programming, EGF/2016/001 FI/Microsoft ja EGF/2016/008 FI/Nokia Network Systems). Työntekijävähennyksiin ja toiminnan lopettamiseen johtaneet tapahtumat 16. Mobiililaitteiden valmistus siirtyy koko ajan halvemman palkkatason maihin, joissa työolot ovat usein kehnot. 9 Pienet palkkakustannukset ovat osa kustannustehokkuutta. 10 Edullisten mobiililaitteiden kysyntä on kehittyvien talouksien markkinoilla suurta. Myös tuonti Eurooppaan kasvaa. 11 17. Nokian markkinaosuuden pienenemisen taustalla on lukuisten itäaasialaisten älypuhelinvalmistajien aggressiivinen tulo markkinoille. Ne pystyvät hyödyntämään pieniä työvoima- ja valmistuskustannuksia. 18. Kilpailun voittajia ovat olleet USA:ssa ja Aasiassa toimivat valmistajat, jotka käyttävät Android- ja ios-käyttöjärjestelmiä. 19. Androidilla on etenkin Aasiassa satoja kumppaneita, jotka julkistavat uusia puhelimia vuosittain. Hintahaarukan keskivaiheille ja alapäähän sijoittuvia Androidvaihtoehtoja on tarjolla runsaasti. Se on olennaista esimerkiksi Intian, Afrikan ja Lähi-idän markkinoilla. 20. Mobiililaitteiden valmistus on siirtynyt Etelä-Koreasta Kiinaan ja sittemmin vieläkin halvempien kustannusten maihin, kuten Vietnamiin. 12 21. Microsoft ilmoitti toukokuussa 2016 vähentävänsä enintään 1 350 työpaikkaa Microsoft Mobile Oy:stä Suomessa. Microsoft Mobile Oy:n koko toiminta loppuu. Helsingin-Uudenmaan alueella työpaikkansa menetti 550 työntekijää, Pirkanmaalla (Länsi-Suomi) 500 ja Salossa (Etelä-Suomi) 300. 22. Käynnissä on EGR:n toimenpide (EGF/2016/001 FI/Microsoft), jolla tuetaan Microsoftin aiemmin irtisanomia työntekijöitä. Tämän ehdotuksen kohteena olevat edunsaajat eivät ole samoja kuin mainitussa tapauksessa. 6 7 8 9 10 11 12 www.statista.com/chart/4112/smartphone-market-share https://www.strategyanalytics.com/strategy-analytics/news/strategy-analytics-press-releases/strategyanalytics-press-release/2016/11/02/strategy-analytics-android-captures-record-88-percent-share-ofglobal-smartphone-shipments-in-q3-2016#.wtosojclgul www.statista.com/chart/4112/smartphone-market-share http://www.businessinsider.com/samsung-factory-working-conditions-2012-11?r=us&ir=t&ir=t http://comptryx.com/product/global_salary_survey https://www.kantarworldpanel.com/global/news/android-share-tops-75-in-europes-largest-markets http://www.thanhniennews.com/business/samsung-shifts-plants-from-china-to-vietnam-to-protectmargins-392.html FI 5 FI
Työntekijöiden vähentämisten odotettu vaikutus paikalliseen, alueelliseen tai kansalliseen talouteen ja työllisyyteen Työntekijävähennykset kohdistuvat NUTS 2 -alueisiin Helsinki-Uusimaa, Etelä-Suomi ja Länsi-Suomi. Helsinki-Uusimaa 23. Vuosina 2012 2016 joukkoirtisanomiset kohdistuivat lähinnä elektroniikka- ja ohjelmistoalaan. Syksyllä 2016 irtisanottiin työntekijöitä valmistusteollisuuden eri aloilla ja rakennusalalla. 24. Vuoden 2016 kolmannella neljänneksellä Uudellamaalla oli tieto- ja viestintätekniikan alalla 6 000 työntekijää vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Korkeasti koulutettujen ja tieto- ja viestintätekniikan ammattilaisten työttömyys kasvaa edelleen. 13 25. Vuosina 2012 2016 Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla toteutetut joukkoirtisanomiset kohdistuivat etupäässä elektroniikka- ja ohjelmistoalaan. Näiden alojen yritykset vähensivät vuosina 2012 2016 yli 5 000 työntekijää. 26. Noin 72 prosenttia Microsoftin alueella irtisanomista työntekijöistä on korkeasti koulutettuja. Länsi-Suomi 27. Microsoft Mobile Oy:n irtisanomiset Länsi-Suomen alueella kohdistuivat ennen muuta Pirkanmaahan. 28. Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimistossa oli vuonna 2016 rekisteröitynä yhteensä 38 077 työtöntä työnhakijaa. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 14,6 prosenttia. 14 29. Pirkanmaan TE-toimistossa on tällä hetkellä rekisteröitynä noin 1 700 työtöntä työnhakijaa tieto- ja viestintätekniikan alalla. Vuonna 2016 kaikkiaan 40 prosenttia kaikista rekisteröityneistä tieto- ja viestintätekniikan alan työttömistä työnhakijoista oli Pirkanmaalla pitkäaikaistyöttömiä. 30. Työttömyys on kasvanut ammattiryhmistä eniten korkeasti koulutettujen asiantuntijoiden keskuudessa. Syyskuussa 2016 alueella oli rekisteröitynä kaikkiaan 6 084 akateemisen tutkinnon suorittanutta työtöntä työnhakijaa. Teknologia-alan korkeasti koulutettujen työntekijöiden työttömyysaste nousi alueella viime vuonna 8,1 prosenttiyksikköä. Etelä-Suomi 31. Etelä-Suomessa Microsoft Mobile Oy:n irtisanomiset kohdistuivat ennen muuta Salon kaupungin alueelle. TE-toimiston mukaan Salossa menettää työpaikkansa 300 Microsoftin työntekijää. 13 14 http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/78925/tkat_loka_2016.pdf?sequence=1 http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/78925/tkat_loka_2016.pdf?sequence=1 FI 6 FI
32. Salosta hävisi vuosina 2007 2014 kaikkiaan 6 900 työpaikkaa, eli pudotusta oli 26 prosenttiyksikköä. Nokian entisen matkapuhelintuotannon päättymisen ja talouden taantuman vuoksi työttömyys yli kaksinkertaistui alueella vuosien 2008 ja 2016 välillä. 33. Alueen työttömyysaste on noussut yli kymmenen prosenttiyksikköä 7,0:sta 17,5:een prosenttiin. Muutos on poikkeuksellinen, vaikka sitä verrattaisiin muihin Suomen kuntiin, joissa Nokialla/Microsoftilla oli toimintaa. 15 34. Salossa myös korkeasti koulutettujen osuus työttömistä kasvoi. Kohteena olevat edunsaajat ja ehdotetut toimet Kohteena olevat edunsaajat 35. Toimenpiteisiin odotetaan osallistuvan arviolta 1 000 vähennettyä työntekijää. Kyseisten työntekijöiden jakauma sukupuolen, kansalaisuuden ja iän mukaan on seuraava: Ryhmä Kohteena olevien edunsaajien lukumäärä Sukupuoli: Miehiä: 740 (74,0 %) Naisia: 260 (26,0 %) Kansalaisuus: EU-kansalaisia: 955 (95,5 %) Muita kuin EUkansalaisia: 45 (4,5 %) Ikäryhmä: 15 24-vuotiaita: 0 (0 %) Ehdotettujen toimien tukikelpoisuus 25 29-vuotiaita: 25 (2,5 %) 30 54-vuotiaita: 925 (92,5 %) 55 64-vuotiaita: 50 (5,0 %) yli 64-vuotiaita: 0 (0 %) 36. Vähennetyille työntekijöille tarjottavat yksilölliset palvelut koostuvat seuraavista toimista. Valmennukset ja muut valmistelutoimet: toimenpiteisiin kuuluu työnhakuun liittyvää koulutusta, tukea työvoiman liikkuvuudelle (Eures-palvelut), yksilöllistä opastusta (työhönohjausta), uraohjausta ja asiantuntija-arvioita. Työllisyys- ja yrityspalvelut: toimenpiteisiin kuuluu tukea itsenäisille työnhakijoille, taitojen arviointia, kokeilujaksoja ja rekrytointitapahtumia. Koulutus: toimenpiteisiin kuuluu ammatillista, täydentävää ja muutoskoulutusta, uudelleenkoulutusta, yrittäjäkoulutusta ja työvoiman liikkuvuuteen liittyvää koulutusta. 15 http://www.itproportal.com/2015/07/20/nokias-woes-pushing-finnish-town-salo-further-into-recession/ FI 7 FI
Starttiraha: toimenpiteellä myönnetään starttirahaa yritystoiminnan aloittamiseen sekä kokopäiväisen yrityksen käynnistämiseen ja perustamiseen tieto- ja viestintätekniikan alalla tai muilla aloilla. Palkkatuki: toimenpiteellä tuetaan työllistymistä uudessa työpaikassa vähentämällä palkkauskustannuksia. Palkkatuki on 30 50 prosenttia palkkauskustannuksista. Avustukset matka- ja yöpymiskustannuksiin: toimenpiteellä katetaan työnhakijalle koulutuksen aikana aiheutuvia kustannuksia. 37. Tässä kuvatut toimet ovat aktiivisia työmarkkinatoimenpiteitä, jotka ovat osa EGRasetuksen 7 artiklassa vahvistettuja tukikelpoisia toimia. Toimet eivät korvaa passiivisia sosiaalisen suojelun toimenpiteitä. 38. Suomi on toimittanut vaaditut tiedot toimista, jotka ovat asianomaiselle yritykselle pakollisia kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten nojalla. Viranomaiset ovat vahvistaneet, ettei EGR:n rahoitustuella korvata tällaisia toimia. Alustava talousarvio 39. Kokonaiskustannukset ovat arviolta 5 866 800 euroa. Yksilöllisten palvelujen osuus on 5 559 300 euroa ja valmistelu-, hallinnointi-, tiedotus- ja mainonta-, valvonta- ja raportointitoimien osuus 307 500 euroa. 40. EGR:ltä haettu rahoitusosuus on yhteensä 3 520 080 euroa (60 % kokonaiskustannuksista). Toimet Arvioitu osallistujamäärä Arvioidut kustannukset osallistujaa kohti (euroa) Yksilölliset palvelut (EGR-asetuksen 7 artiklan 1 kohdan a ja c alakohta) Arvioidut kokonaiskustannukset* (euroa) Valmennukset ja muut valmentavat toimenpiteet 195 1 200 234 000 Työllisyys- ja yrityspalvelut 800 606 484 800 Koulutus 535 6 000 3 210 000 Starttiraha 18 8 000 144 000 Välisumma (a): Prosenttiosuus yksilöllisten palvelujen paketista Avustukset ja kannustimet (EGR-asetuksen 7 artiklan 1 kohdan b alakohta) 4 072 800 (73,26 %) Palkkatuki 163 9 000 1 467 000 FI 8 FI
Liikkuvuusavustus (Matka-, oleskeluja muuttokustannukset) 130 150 19 500 Välisumma (b): Prosenttiosuus yksilöllisten palvelujen paketista: EGR-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan mukaiset toimet 1 486 500 (26,74 %) 1. Valmistelutoimet 9 000 2. Hallinnointi 143 000 3. Tiedotus ja mainonta 115 500 4. Valvonta ja raportointi 40 000 Välisumma (c): Prosenttiosuus kokonaiskustannuksista: 307 500 (5,24 %) Kustannukset yhteensä (a + b + c): 5 866 800 EGR:n rahoitusosuus (60 % kokonaiskustannuksista) *: prosenttiosuudet pyöristetty, muita lukuja ei. 3 520 080 41. Edellä olevassa taulukossa EGR-asetuksen 7 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisiksi toimiksi yksilöityjen toimien kustannukset ovat enintään 35 prosenttia yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin kokonaiskustannuksista. Suomi on vahvistanut näiden toimien edellytyksenä olevan, että kohteena olevat edunsaajat osallistuvat aktiivisesti työnhaku- tai koulutustoimiin. 42. Suomi on vahvistanut, että itsenäiseen ammatinharjoittamiseen, yritysten perustamiseen ja yritysten toiminnan jatkamiseen työntekijöiden johdolla liittyvät investointikustannukset ovat enintään 15 000 euroa edunsaajaa kohti. Menojen tukikelpoisuuskausi 43. Suomi aloitti yksilöllisten palvelujen tarjoamisen kohteena oleville edunsaajille 12. heinäkuuta 2016. Kyseisten toimien menoihin voidaan näin ollen myöntää EGR:n rahoitustukea 12. heinäkuuta 2016 ja 1. helmikuuta 2019 väliseltä ajalta. 44. Suomelle on aiheutunut hallinnollisia kuluja EGR:n täytäntöönpanosta 12. heinäkuuta 2016 lähtien. Valmistelu-, hallinnointi-, tiedotus- ja mainonta-, valvontaja raportointitoimien menoihin voidaan näin ollen myöntää EGR:n rahoitustukea 12. heinäkuuta 2016 ja 1. elokuuta 2019 väliseltä ajalta. Täydentävyys suhteessa kansallisin tai unionin varoin rahoitettuihin toimiin 45. Kansalliset ennakkomaksut tai yhteisrahoitus rahoitetaan julkisten työvoimapalveluiden budjettikohdasta työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalta. Joitakin palveluja rahoitetaan lisäksi elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskusten (ELY-keskusten) ja työ- ja elinkeinotoimistojen (TE-toimistojen) toimintamenoista. 46. Suomi on vahvistanut, että EGR:n rahoitustukea saaviin edellä kuvattuihin toimiin ei saada tukia muista unionin rahoitusvälineistä. FI 9 FI
Menettelyt, joita noudatetaan kohteena olevien edunsaajien tai heidän edustajiensa taikka työmarkkinaosapuolten sekä paikallis- ja aluehallinnon viranomaisten kuulemiseksi 47. Suomi on ilmoittanut, että yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin laadinnassa on kuultu työryhmää, jossa oli seuraavien tahojen edustajia: ELY-keskukset, asianomaisten alueiden TE-toimistot, Microsoft, Teknologiateollisuus, Ammattiliitto Pro, Insinööriliitto ja Innovaatiorahoituskeskus Tekes. Hallinnointi- ja valvontajärjestelmät 48. Hakemuksessa on hallinnointi- ja valvontajärjestelmän kuvaus, jossa täsmennetään eri elinten vastuulla olevat tehtävät. Suomi on ilmoittanut komissiolle, että rahoitustukea hallinnoi työ- ja elinkeinoministeriö, joka toimii EGR:n hallinto- ja todentamisviranomaisena sekä EGR:n varojen jakamisesta vastaavana välittävänä elimenä. EGR:n hallinnointitehtävät on annettu ministeriön työllisyys- ja yrittäjyysosastolle. 49. Todentamistehtävistä vastaa henkilöstö- ja hallintoyksikkö. Maksut tuensaajille suoritetaan alueellisten ELY-keskusten ja TE-toimistojen kautta. 50. Tarkastuksesta vastaa ministeriön kansliapäällikön alaisuudessa toimiva riippumaton sisäisen tarkastuksen yksikkö. Asianomaisen jäsenvaltion sitoumukset 51. Suomi on toimittanut kaikki tarvittavat vakuutukset seuraavista: Suunniteltuihin toimiin osallistumisen ja täytäntöönpanon osalta noudatetaan yhdenvertaisen kohtelun ja syrjimättömyyden periaatteita. Kansallisessa ja EU:n lainsäädännössä säädettyjä joukkovähentämisiin liittyviä vaatimuksia on noudatettu. Työntekijöitä vähentäneet yritykset, jotka ovat jatkaneet toimintaansa irtisanomisten jälkeen, ovat noudattaneet työntekijöiden vähentämistä koskevia oikeudellisia velvoitteitaan ja turvanneet työntekijänsä asianmukaisesti. Suunniteltuihin toimiin ei saada rahoitustukea muista unionin rahastoista tai rahoitusvälineistä, ja kaksinkertainen rahoitus estetään. Suunnitellut toimet täydentävät rakennerahastojen rahoittamia toimia. EGR-rahoitustuki on unionin menettelyllisten ja aineellisoikeudellisten valtiontukisääntöjen mukaista. TALOUSARVIOVAIKUTUKSET Talousarvioesitys 52. EGR ei saa ylittää 150 miljoonan euron vuotuista enimmäismäärää (vuoden 2011 hintoina), kuten vuosia 2014 2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 16 12 artiklassa säädetään. 53. Tutkittuaan hakemuksen EGR-asetuksen 13 artiklan 1 kohdassa vahvistettujen edellytysten suhteen ja otettuaan huomioon kohteena olevien edunsaajien määrän, suunnitellut toimet ja arvioidut kustannukset komissio ehdottaa, että EGR:stä otetaan 16 EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884. FI 10 FI
käyttöön 3 520 080 euroa eli 60 prosenttia suunniteltujen toimien kokonaiskustannuksista rahoitustuen myöntämiseksi hakemukselle. 54. Euroopan parlamentti ja neuvosto tekevät talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 17 13 kohdan mukaisesti yhdessä ehdotetun päätöksen EGR:n varojen käyttöönotosta. Muut asiaan liittyvät asiakirjat 55. Samaan aikaan kun komissio esittää tämän ehdotuksen päätökseksi EGR:n varojen käyttöönottamisesta, se esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle asianomaista budjettikohtaa koskevan määrärahasiirtoehdotuksen, jonka määrä on 3 520 080 euroa. 56. Samaan aikaan kun komissio hyväksyy tämän ehdotuksen päätökseksi EGR:n varojen käyttöönottamisesta, se antaa täytäntöönpanosäädöksen muodossa rahoitustukea koskevan päätöksen, joka tulee voimaan päivänä, jona Euroopan parlamentti ja neuvosto antavat päätöksen EGR:n varojen käyttöönottamisesta. 17 EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1. FI 11 FI
Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta Suomen hakemuksen johdosta EGF/2017/002 FI/Microsoft 2 EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, ottavat huomioon Euroopan globalisaatiorahastosta (2014 2020) ja asetuksen (EY) N:o 1927/2006 kumoamisesta 17 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1309/2013 18 ja erityisesti sen 15 artiklan 4 kohdan, ottavat huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 19 ja erityisesti sen 13 kohdan, ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen sekä katsovat seuraavaa: (1) Euroopan globalisaatiorahasto, jäljempänä EGR, pyrkii tarjoamaan tukea globalisaatiosta johtuvien maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten, maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin jatkumisen taikka uuden maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin vuoksi työttömiksi jääneille työntekijöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille, joiden työskentely on loppunut, ja auttamaan heitä integroitumisessa uudelleen työmarkkinoille. (2) EGR ei saa ylittää 150 miljoonan euron vuotuista enimmäismäärää (vuoden 2011 hintoina), kuten neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 20 12 artiklassa säädetään. (3) Suomi toimitti 1 päivänä helmikuuta 2017 hakemuksen EGR:n varojen ottamiseksi käyttöön Microsoft Oy:n (Microsoft Mobile Oy) ja 11 toimittajan ja jatkojalostajan toteuttamien työntekijävähennysten ja toiminnan lopettamisen vuoksi. Hakemusta on täydennetty lisätiedoin asetuksen (EU) N:o 1309/2013 8 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Hakemus on asetuksen (EU) N:o 1309/2013 13 artiklassa säädettyjen EGR:n rahoitustuen vahvistamista koskevien vaatimusten mukainen. (4) Tämän vuoksi EGR:stä olisi otettava käyttöön 3 520 080 euroa rahoitustuen myöntämiseksi Suomen hakemuksen perusteella. (5) Jotta EGR:n varat saataisiin käyttöön mahdollisimman nopeasti, tätä päätöstä olisi sovellettava siitä päivästä, jona se hyväksytään, 18 19 20 EUVL L 347, 20.12.2013, s. 855. EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1. Neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 1311/2013, annettu 2 päivänä joulukuuta 2013, vuosia 2014 2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884). FI 12 FI
OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN PÄÄTÖKSEN: 1 artikla Otetaan Euroopan globalisaatiorahastosta käyttöön 3 520 080 euroa maksusitoumusmäärärahoina ja maksumäärärahoina osana varainhoitovuotta 2017 koskevaa unionin yleistä talousarviota. 2 artikla Tämä päätös tulee voimaan sinä päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Sitä sovelletaan [sen hyväksymispäivästä]. Tehty Brysselissä Euroopan parlamentin puolesta Puhemies Neuvoston puolesta Puheenjohtaja Parlamentti lisää päivämäärän ennen julkaisemista EUVL:ssä. FI 13 FI