Tekninen konsultointi Toimialaraportti Timo Metsä-Tokila 2/2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU
Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 00170 HELSINKI PL 32 00023 VALTIONEUVOSTO Puhelin (09) 16001 Telekopio (09) 1606 3666 2/2010 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus Julkaisuaika 14.10.2010 Toimeksiantaja(t) Työ- ja elinkeinoministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Tekninen konsultointi Tiivistelmä Tekninen konsultointi on Suomessa tuotanto- ja työllisyysosuudella mitaten yksi merkittävimmistä liike-elämän palvelualoista. Suomalaisella suunnittelulla ja insinööriosaamisella on ollut suuri merkitys maamme teollisuuden ja kansantalouden kasvulle. Menneinä vuosikymmeninä alan kehityksen taustalla on ollut laaja kotimainen investointikysyntä prosessiteollisuudessa ja julkisella sektorilla. Tekninen palveluala on myös yksi kansainvälistyneimpiä palvelualoja maassamme, jossa projektivientitoiminta käynnistyi jo 1950-luvulla. Toimialan yhteenlaskettu liikevaihto on yli 5,1 miljardia euroa, ja ala työllistää kokonaisuudessaan yli 38 000 henkilöä. Liikevaihdolla tai henkilömäärällä mitattuna kone- ja prosessisuunnittelu on merkittävin alatoimiala. Toiseksi suurin alatoimiala liikevaihdon perusteella on muu rakennustekninen palvelu, josta esimerkiksi rakennetekninen suunnittelu työllistää yllättävän paljon. Toimipaikkojen määrää tarkasteltaessa arkkitehtipalveluita on lähes yhtä paljon kuin kone- ja prosessisuunnittelutoimipaikkoja. Tämä selittyy sillä, että arkkitehtitoimistot ovat perinteisesti olleet hyvin pieniä lähes yhden henkilön toimistoja. Tilastokeskuksen mukaan toimipaikkoja on yhteensä 8 822. Liike-elämän palvelut keskittyvät voimakkaasti pääkaupunkiseudulle. Teknisen konsultoinnin osalta erityisesti arkkitehtipalvelut keskittyvät erittäin voimakkaasti Uudellemaalle. Osa syy tähän lienee pääkaupunkiseudun voimakas rakentamisen kasvu sekä se, että Uudellamaalla sijaitsee alan koulutuspaikkoja suhteellisen runsaasti. Hieman yllättävää on se, että suurin alatoimia kone- ja prosessisuunnittelu ei keskity kovin voimakkaasti pääkaupunkiseudulle. Liikevaihdon perusteella maakunnittain Uudenmaan osuus on noin 45 prosenttia koko toimialan liikevaihdosta. Toiseksi merkittävin alue on Varsinais-Suomi noin 14 prosentin osuudella. Kolmanneksi suurin on Pirkanmaa 7,5 prosentin ja neljäntenä Pohjois-Pohjanmaa kuudella prosentilla. Varsinais-Suomen suhteellisen korkeaa asemaa selittää osaltaan laivanrakennusteollisuus. Nykyisen taantuman vaikutus arkkitehti- ja insinööripalveluihin on ollut huomattava. Toimialan liikevaihto on laskenut jopa kolmekymmentä prosenttia. Teknisen testauksen alalla lasku ei ole ollut yhtä suuri. Liikevaihdon lasku on kuitenkin pysähtynyt, ja toimiala näyttää jo kasvun merkkejä. Myös pk-barometriyselyn mukaan tilanne alalla on jo parempi, sillä tutkimuksessa mukana olleissa alan yrityksissä 40 prosenttia ilmoitti suhdanteen tulevan paranemaan. Vain kahdeksan sadasta näkee suhdanteiden vielä huononevan. TEM:n yhdyshenkilö: Konserniohjausyksikkö/Toimialapalvelu/Esa Tikkanen, puh. 050 040 5459, e-mail: esa.tikkanen@tem.fi ELY-keskuksen yhdyshenkilö: Timo Metsä-Tokila; puh. 040 750 2442, e-mail: timo.metsa-tokila@ely-keskus.fi Asiasanat Tekninen konsultointi, tekninen toiminta, kone- ja prosessisuunnittelu, rakennetekninen suunnittelu, arkkitehtipalvelut ISSN 1796-0002 Kokonaissivumäärä 55 Julkaisija Työ- ja elinkeinoministeriö Kieli Suomi ISBN 978-952-227-454-0 Hinta - Kustantaja
Publikationsseriens namn och kod Besöksadress Postadress Branschrapport Alexandersgatan 4 00170 HELSINGFORS PB 32 00023 STATSRÅDET Telefon 010 606 000 Telefax (09) 1606 2166 2/2010 Författare Timo Metsä-Tokila Närings-, trafik- och miljöcentralen i Egentliga Finland Publiceringstid 14.10.2010 Uppdragsgivare Arbets- och näringsministeriet Organets tillsättningsdatum Titel Teknisk konsultverksamhet Teknisk konsultverksamhet är mätt med produktions- och sysselsättningsandelen en av de viktigaste servicebran-scherna för affärslivet. Finländsk design och ingenjörskonst har haft en stor betydelse för tillväxten inom vårt lands industri och samhällsekonomi. Under de gångna årtiondena har en inhemsk investeringsefterfrågan i processindu-strin och inom den offentliga sektorn legat bakom branschens utveckling. Den tekniska servicebranschen är också en av de mest internationella servicebranscherna i vårt land, där projektexportverksamheten startade redan på 1950-talet. Branschen omsätter sammanlagt över 5,1 miljarder euro och sysselsätter totalt över 38 000 personer. Mätt med omsättningen eller antalet anställda är maskin- och processplanering den viktigaste underbranschen. Den näst största underbranschen enligt omsättning är övriga byggtekniska tjänster, där t.ex. den byggtekniska planeringen sysselsätter förvånansvärt mycket. En granskning av antalet verksamhetsställen ger vid handen att det finns nästan lika många verksamhetsställen inom arkitekttjänster som inom maskin- och processplanering. Detta förklaras av att arkitektbyråerna traditionellt har varit mycket små, närmast enpersonsbyråer. Enligt Statistikcentralen är antalet verksamhetsställen sammanlagt 8822. Tjänsterna för affärslivet är starkt koncentrerade till huvudstadsregionen. I fråga om teknisk konsultverksamhet är arkitekttjänsterna mycket starkt koncentrerade till Nyland. En bidragande orsak till detta torde vara den kraftiga ök-ningen av byggverksamheten i huvudstadsregionen och det faktum att antalet studieplatser på området är rätt stort i Nyland. Något överraskande är att den största underbranschen maskin- och processplanering inte är så starkt koncentrerad till huvudstadsregionen. Om omsättningen granskas landskapsvis, kan konstateras att Nylands andel är ca 45 procent av hela branschens omsättning. Den näst viktigaste regionen är Egentliga Finland med en andel på ca 14 procent. På tredje plats kommer Birkaland med 7,5 procent och på fjärde plats Norra Österbotten med sex procent. Egentliga Finlands jäm-förelsevis höga position förklaras delvis av varvsindustrin. Den nuvarande recessionens inverkan på arkitekt- och ingenjörstjänsterna har varit anmärkningsvärd. Branschens omsättning har sjunkit med upp till trettio procent. Inom teknisk provning har minskningen inte varit lika stor. Om-sättningsminskningen har dock avstannat och branschen visar redan tecken på tillväxt. Också enligt SMF-barometerenkäten är branschläget redan bättre, eftersom 40 procent av de företag som deltog i undersökningen meddelade att konjunkturerna kommer att förbättras. Endast åtta av hundra anser att konjunkturerna ytterligare kommer att försämras. Kontaktperson vid arbets- och näringsministeriet: Koncernstyrningsenheten/Branschtjänst/Esa Tikkanen, tfn 050 040 5459 Kontaktperson vid närings-, trafik- och miljöcentralen: Timo Metsä-Tokila; tfn 040 750 2442, e-post: timo.metsa-tokila@ely-keskus.fi Teknisk konsultverksamhet, teknisk verksamhet, maskin- och processplanering, byggteknisk planering, arkitekttjänster ISSN 1796-0002 Sidoantal 55 Utgivare Arbets- och näringsministeriet Språk Finska ISBN 978-952-227-454-0 Pris - Förläggare
Sisällysluettelo Saatteeksi...6 1 Toimialan määrittely ja sisältö...8 1.1 Toimialan kuvaus ja rajaus... 8 1.2 Tekninen konsultointi osana liike-elämän palveluja... 9 2 Toimialan rakenne...14 2.1 Toimialan jakautuminen alaryhmiin sekä alueellinen jakautuminen... 14 2.2 Henkilöstö- ja toimipaikkamäärän kehitys... 17 2.3 Toimialan suurimpia yrityksiä... 24 2.4 Toimialan työvoimarakenne... 25 3 Markkinoiden rakenne ja kehitys...26 3.1. Markkinoiden kehitys... 26 3.2 Vienti ja muu kansainvälinen toiminta... 31 4 Tuotanto ja tuotantomenetelmät...34 4.1 Kehittyvät toimintamallit... 34 4.2 Alan toimintatapoja... 36 5 Investoinnit...38 6 Taloudellinen tila...40 7 Toimialan menestystekijät, ongelmat ja kehittämistarpeet...42 7.1 Vahvuudet ja keskeiset menestystekijät... 42 7.2 Keskeiset ongelmat... 43 7.3 Alan kehittämistarpeita... 44 8 Tulevaisuudennäkymät toimialalla...46 9 Yhteenvetoanalyysi (SWOT)...51 10 Liitteet...52 TEKNINEN KONSULTOINTI 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 5
Saatteeksi Toimialaraportit julkaisusarjan lähtökohtana on koota ja yhdistää eri lähteiden aineistoja toimialakohtaisiksi perustietopaketeiksi, jotka tarjoavat asiantuntijoiden näkemyksen pk-yritysten päätöksenteon apuvälineeksi. Vuosittain päivitettävä sarja käsittää seitsemän päätoimialaa: elintarviketeollisuus, elektroniikkateollisuus, metalliteollisuus, puutuoteteollisuus, bioenergia, kivi- ja kaivosteollisuus sekä matkailu- ja palvelualat. Raportit ovat veloituksetta saatavissa TEM Toimialapalvelun Internet-sivuilla osoitteessa www.toimialaraportit.fi. Toimialaraporttien keskeiset tilastotiedot päivittyvät nykyisin Toimiala Online -kuvatietokannan kautta, ja ne ovat saatavissa ao. raportin kohdalta. Toimiala Online -tietopalvelu on uudistunut kesän 2010 aikana siten, että kaikkien toimialaryhmien laajat tunnuslukutiedot mm. yrityskokoluokittain ovat nyt vapaasti saatavissa Toimiala Online- tietopalvelusta; osoitteesta www. toimialaonline.fi Tekninen konsultointi on Suomessa tuotanto- ja työllisyysosuudella mitaten yksi merkittävimmistä liike-elämän palvelualoista. Suomalaisella suunnittelulla ja insinööriosaamisella on ollut suuri merkitys maamme teollisuuden ja kansantalouden kasvulle. Menneinä vuosikymmeninä alan kehityksen taustalla on ollut laaja kotimainen investointikysyntä prosessiteollisuudessa ja julkisella sektorilla. Tekninen palveluala on myös yksi kansainvälistyneimpiä palvelualoja maassamme, jossa projektivientitoiminta käynnistyi jo 1950-luvulla. Suomalaisten suunnittelijoiden ja insinöörien työnäytteitä löytyy kaikkialta maailmasta. Suunnitteluyritykset elivät voimakasta kasvun aikaa 1970- ja 1980-luvuilla. 1990-luvulla kotimaisen kysynnän supistuminen erityisesti julkisessa rakentamisessa on johtanut ylikapasiteettitilanteeseen ja kilpailun kiristymiseen ja sitä kautta toiminnan kannattavuuden laskuun. 1990-luvun lopun nousukausikaan ei tuonut parannusta tilanteeseen. Alan yritysten on vastattava uusiin haasteisiin liiketoimintamalleja uudistamalla ja markkina-aluetta ulkomaille edelleen laajentamalla. Tämän raportin tavoitteena on palvella teknisen konsultoinnin alan yrityksiä sekä niitä erilaisia yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioita, jotka pyrkivät tukemaan alan kehitystä. Teknisen konsultoinnin alan kehitysnäkymiä tarkastellaan tässä raportissa pääosin pkyritysten näkökulmasta. Raportin laatimisessa on käytetty hyväksi mm. yritysten omiin nykytilan ja tulevaisuuden arvioihin perustuvia työ- ja elinkeinoministeriön tilaamia selvityksiä, joista uusin on toteutettu keväällä 2010. Lisäksi raporttia varten olen haastellut useita alan yrittäjiä niin kasvukeskuksissa kuin niiden ulkopuolella, sekä muita toimijoita. Toimialapäälliköt ovat laatineet toimialaraporttien tueksi omat rahoitusnäkemyksensä ensisijaisesti ELY-keskusten tukien suuntaamiseksi sekä yritystoiminnan kehittämiseksi. Laaditut rahoitusnäkemykset edustavat kunkin tekijän henkilökohtaisia näkemyksiä. Tavoitteena on, että rahoitusnäkemykset yhdessä toimialaraporttien ja Toimiala Online -tilastokuvien kanssa muodostavat kattavan perustietopaketin, joka osaltaan tukee eri tahoja 6 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU TEKNINEN KONSULTOINTI 2010
yrityshankkeiden suunnittelussa tai hankkeiden käsittelyssä sekä työvoiman koulutuksen suuntaamisessa. Julkaisu on aikaisempina vuosina ollut vain viranomaiskäytössä, mutta nyt se on vapaasti saatavilla, edellyttäen kuitenkin rekisteröintiä (jolla saa samalla käyttöönsä toimialaraportit). Haluan lausua kiitokseni kaikille niille henkilöille, yrityksille ja yhteistyökumppaneille, jotka ovat olleet myötävaikuttamassa tämän raportin syntymiseen. Toivon, että raportti antaa virikkeitä alan yrityksille niiden kehittäessä toimintaansa ja palvelee lisäksi myös muita alasta kiinnostuneita. Tätä raporttia kirjoittaessa olen hyödyntänyt vuonna 2004 julkaistua samannimistä toimialaraporttia. Pekka Lithin ja Marja Toivosen raportti on osin vielä hyvinkin ajankohtainen. Turussa 30.9.2009 Timo Metsä-Tokila Toimialapäällikkö TEKNINEN KONSULTOINTI 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 7
1 Toimialan määrittely ja sisältö 1.1 Toimialan kuvaus ja rajaus Tässä raportissa käsitellään teknisen konsultoinnin toimialaa. Tekninen konsultointitoimiala kuuluu laajemmin ottaen TOL 2008 luokituksen mukaan pääluokkaan M; Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta. Tähän pääluokkaan kuuluu sellaiset ammatillisesti, tieteellisesti ja teknisesti erikoistuneet toiminnat, jotka vaativat korkeatasoista osaamista, ja joiden kautta palvelujen käyttäjille voidaan välittää erikoistunutta tietämystä ja taitoja. Tekninen konsultointi koostuu toimialaluokka 71:stä; arkkitehti- ja insinööripalvelut sekä tekninen testaus ja analysointi. Tarkemmin ottaen tähän luokkaan kuuluvat arkkitehtipalvelut, insinööripalvelut, piirustusten laatiminen, rakennustarkastus, maanmittaus ja kartoitus. Tähän kuuluvat myös fysikaaliset, kemialliset ja muut testianalyysipalvelut. Toimialaluokka 71 jakautuu kahteen pääalaluokkaan 711, joka pitää sisällään jo edellä mainitut arkkitehtipalvelut, insinööripalvelut, piirustusten laatiminen, rakennustarkastus, maanmittaus ja kartoitus. Toiseen pääalaluokkaan 712 kuuluu tekninen testaus ja analysointi. Toimialaluokka 711 jakautuu edelleen kahteen erilliseen alaluokkaan: 7111 Arkkitehtipalvelut Arkkitehtien konsultointipalvelut Rakennussuunnittelu ja luonnokset Kaupunkisuunnittelu Maisema-arkkitehtuuriin liittyvä suunnittelu ja palvelut Luokkaan ei kuulu sisustussuunnittelu yms. 7112 Insinööripalvelut ja niihin liittyvä tekninen konsultointi Insinööritieteiden palvelut (kuten fysiikan lakien ja insinööritieteiden periaatteiden soveltaminen koneiden, materiaalien, instrumenttien, rakenteiden, prosessien ja systeemien suunnitteluun) sekä konsultointipalvelut Ilmastointi-, jäähdytys- ja saniteettiprojektien sekä ympäristöpäästöihin, akustiikkaan yms. liittyvien hankkeiden yksityiskohtainen tekninen suunnittelu Geofysikaaliset, geologiset ja seismiset mittaukset Maanmittaus- ja kartoituspalvelut Ympäristön suojeluun, ympäristövaikutusten yms. arviointiin liittyvä tekninen suunnittelu Luokkaan ei kuulu teknisessä konsultoinnissa käytettyjen ohjelmistojen suunnittelu, valmistaminen ja kustantaminen, atk-laitteistoihin ja ohjelmistoihin liittyvä konsultointi, tekninen testaus, insinööritieteisiin liittyvä tutkimus ja kehittäminen, teollinen suunnittelu tai ympäristöasioihin liittyvä konsultointi 8 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU TEKNINEN KONSULTOINTI 2010
Tarkemmin ottaen alaluokkaan 7112 kuuluu vielä kahdeksan omaa alaluokkaa: 71121 Yhdyskuntasuunnittelu 71122 Maa- ja vesirakentamisen tekninen palvelu 71123 Rakennetekninen palvelu 71124 LVI-tekninen suunnittelu 71125 Sähkötekninen suunnittelu 71126 Muu rakennustekninen palvelu 71127 Kone- ja prosessisuunnittelu 71129 Muu tekninen palvelu Kansantaloudellisen kokonaisuuden kannalta on tärkeää tarkastella koko toimialaa 71. Näin saamme kokonaisvaltaisemman kuvan siitä mitä toimialalla tapahtuu ja mikä on sen merkitys Suomen taloudelle. Tekninen konsultointi on myös jo niin vakiintunut ala, että myös alaluokkakohtaiset tarkastelut ovat hedelmällisiä ja antavat tärkeää tietoa kyseisen alan dynamiikasta ja tilasta. Useat teknisen konsultoinnin alaluokat ovat hyvin lähellä tiukasti otettavia professioita, joissa alalle tullaan aina tietyn koulutusputken kautta. Teknisen konsultoinnin alalla esimerkiksi arkkitehdiksi ryhdytään vain alan koulutuksen jälkeen, kun taas esimerkiksi henkilöstövuokrausta voi ryhtyä harjoittamaan kaikkien eri alojen henkilöt. 1.2 Tekninen konsultointi osana liike-elämän palveluja Liike-elämän palvelualojen yritykset myyvät palveluja etupäässä toisille yrityksille. Myös julkinen sektori on huomattava palvelujen ostaja. Sitä vastoin kotitalouksien osuus liike-elämän palvelualojen kysynnästä on vähäinen. Liike-elämän palveluja ovat mm. kulkuneuvojen, koneiden ja laitteiden vuokraus, tietojenkäsittelypalvelut, lainopillinen ja taloudellinen konsultointi, tekninen palvelu ja testaus, mainospalvelu, työnvälitys ja henkilöstön hankinta, etsivä-, vartiointi- ja turvallisuuspalvelu, kaupallinen siivous, tutkimus ja kehittäminen ja muut sekalaiset palvelut liike-elämälle. Liike-elämän palvelualojen tuotanto kasvoi ripeästi Suomessa ja muissa OECD-maissa 1980-luvulla, mutta 1990-luvun alussa kasvu taittui ja toimialaryhmän tuotanto ja työllisyys painuivat useimmilla aloilla jyrkkään laskuun. Poikkeuksen muodostivat lainopillisen ja taloudellisen konsultoinnin toimiala, jossa tuotannon määrä ja työllisyys kasvoivat lamasta huolimatta. Varsinkin taantuman aikana yritykset tarvitsevat mahdollisimman pätevää taloudellista ja lainopillista neuvontaa. Pääosa liike-elämän palveluista on kuitenkin herkkiä suhdannemuutoksille ja palvelujen kysyntä riippuu asiakastoimialojen menestyksestä niiden omilla markkinoilla. 1990-luvun alun laman jälkeen liike-elämän palvelujen tuotanto ja työllisyys lähtivät meillä selvään kasvuun, mikä oli jopa ripeämpää kuin 1980-luvun huippuvuosina. 2000-luvun alussa liike-elämän palvelujen nopea kasvu pysähtyi suhdannetaantumaan. Pienen pysähdyksen jälkeen kasvu jatkui 2000-luvulla, kunnes taantuma 2000-luvun lopulla hidasti kasvua. TEKNINEN KONSULTOINTI 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 9
Osa kasvusta on johtunut palvelujen ulkoistamisesta, sillä kauppa, teollisuus, rakennusliikkeet ja julkinen sektori ovat siirtyneet enenevässä määrin ostopalvelujen käyttöön ja yhtiöittäneet omia palvelutoimintojaan. Ostopalveluilla on haluttu hillitä kustannusten nousua, nostaa tuottavuutta ja parantaa kilpailukykyä. Kasvua ei voida kuitenkaan selittää pelkästään toimintojen ulkoistamisella. Monet liike-elämän palvelut ovat kokonaan uusia tai vanhat palvelut ovat kehittyneet uusille urille, kuten tilitoimistopalveluissa on tapahtunut. Tämä on johtunut mm. tieto- ja tiedonsiirtotekniikan kehittymisestä ja lainsäädännön uudistumisesta. Samalla liike-elämän palvelualojen keskinäiset raja-aidat ovat hämärtyneet, josta esimerkkinä voidaan mainita liikkeenjohdon konsultointi. Kuvio 1: Liike-elämän palvelut kansantaloudessa 2008; luvut prosentteja. Lähde: Tilastokeskus. Yritys- ja toimipaikkatilasto. (Huom. kuviossa mukana toimialaluokat 69 Lakiasiain- ja laskentatoimen palvelut; 70 Pääkonttorien toiminta; liikkeenjohdon konsultointi; 71 Arkkitehti- ja insinööripalvelut; tekninen testaus ja analysointi; 72 Tieteellinen tutkimus ja kehittäminen; 73 Mainostoiminta ja markkinatutkimus; 74 Muut erikoistuneet palvelut liike-elämälle.) Tekninen konsultointi on siis osa laajempaa liike-elämän palvelujen toimialaa. Toimiala on kasvanut länsimaissa jo pitkään talouksien teknistyessä ja monipuolistuessa. Kasvun on ennustettu jatkuvan selvästi työllisyyden keskitasoa nopeampana myös tulevina vuosina. Suomen avainklustereiden tulevaisuutta kartoittavan tutkimuksen mukaan koko liike-elämän palvelusektorin työllisyys tulee Suomessa kasvamaan vuoteen 2015 mennessä vuosittain 2,8 prosenttia työllisyyden keskimääräisen vuosikasvun ollessa 0,7 prosenttia. Nykyinen talouden taantuma ei näytä hidastavan liike-elämän palveluiden käyttöä, sillä taantumassa yritykset tarvitsevat ehkä jopa enenevässä määrin liike-elämän palveluja. Tosin useat teknistä konsultointia harjoittavat yritykset ovat kertoneet taantuman vaikuttaneen niiden toimintaan. 10 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU TEKNINEN KONSULTOINTI 2010
Liike-elämän palvelujen sisällä ns. osaamisintensiiviset alatoimialat ovat herättäneet viime vuosina laajaa kiinnostusta. Aiheesta on tehty lukuisia tutkimuksia. Osaamisintensiivisillä liikeelämän palveluilla (knowledge-intensive business services KIBS) tarkoitetaan niitä yritysten toisille yrityksille tai julkiselle sektorille tuottamia palveluja, joissa asiantuntijatoiminnalla on erityisen suuri merkitys. Osaamisintensiivisiin liike-elämän palveluihin luetaan yleensä seuraavat toimialaluokat: ohjelmistoala, tutkimus ja kehittäminen, lainopilliset palvelut, taloushallinnon palvelut, mainos- ja markkinointipalvelut, tekniset palvelut sekä konsulttija henkilöstöpalvelut. Kuten liike-elämän palvelualat yleensä ovat myös edellä luetellut osaamisintensiiviset alatoimialat kasvaneet voimakkaasti. Samalla niitä on leimannut voimakas keskittyminen pääkaupunkiseudulle. Henkilöstön määrä osaamisintensiivisissä liike-elämän palveluyrityksissä Suomessa oli vuonna 2007 lähes kolmanneksen suurempi kuin vuonna 2002. Vaikka kasvu on hidastunut 1990-luvun lopun ja kuluvan vuosituhannen alun luvuista, on ala vielä voimakkaasti kasvava ala. Kehitys eroaa selvästi useimpien muiden toimialojen yleisestä kehityksestä. Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen merkitys ei rajoitu niiden asemaan keskeisenä kasvualana, vaan niillä on myös yleistä taloudellista kasvua tukeva merkitys. Toisin kuin aiemmin, jolloin liike-elämän palvelujen kasvun nähtiin johtuvan pelkästään kustannustekijöihin liittyvästä toimintojen ulkoistamisesta, on uudemmissa tutkimuksissa korostettu ulkopuolisten palvelujen käytön motiivina olevan usein asiantuntemuksen ja osaamisvaatimusten tason nousu. Yrityspalveluyrityksillä, joilla on asiakkainaan suuri määrä muita yrityksiä, näkökulma on laajempi kuin mihin yksittäisen yrityksen sisällä on mahdollista päästä. Levittäessään tietoa uusista ideoista ja parhaista käytännöistä osaamisintensiiviset palveluyritykset ovat keskeisessä asemassa asiakasyritystensä liiketoiminnan kehittämisessä. Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen pääryhmistä suurimmaksi ovat sekä henkilöstöllä, että liikevaihdolla mitattuna nousseet 2000-luvulla tietojenkäsittelypalvelut. Taloushallinnon palveluissa on paljon pieniä toimipaikkoja; lähes joka viides osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen toimipaikoista edustaa taloushallintoalaa. Henkilöstömäärällä mitattuna työvoiman välitys palvelut muodostavat 31 prosenttia ja liikevaihdolla mitattuna 12 prosenttia kaikista osaamisintensiivisistä liike-elämän palveluista. TEKNINEN KONSULTOINTI 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 11
Taulukko 1: Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen toimipaikat, henkilöstö ja liikevaihto palvelujen pääryhmittäin vuonna 2008. Toimipaikat % Henkilöstö % Liikevaihto (1000 euroa) % 69 Lakiasiain- ja laskentatoimen palvelut 6 587 24,4 17 495 15,6 1 717 496 14,1 70 Pääkont. toim.; liikkeenjohdon konsult. 6 720 24,9 11 641 10,4 2 026 915 16,6 71 Arkkitehti- ja ins.palv.; tek. test.ja analys. 8 822 32,7 38 408 34,2 5 169 351 42,4 73 Mainostoiminta ja markkinatutkimus 3 414 12,7 9 327 8,3 1 751 474 14,4 78 Työllistämistoiminta 1 416 5,3 35 304 31,5 1 530 428 12,5 Yhteensä 26 959 100,0 112 175 100,0 12 195 664 100,0 Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus. Yritys- ja toimipaikkatilasto. Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen henkilöstölisäyksestä vuosina 2006 2008 nopeimmin on kasvanut työnvälitystoimialalla ja liikkeen johdon alalla. Alat ovat kasvaneet suhteellisesti ottaen jopa kolmanneksen kolmessa vuodessa. Kuten taulukossa 2 voimme havaita, on kasvu ollut kaikilla aloilla huomattavaa. Taulukko 2: Osaamisintensiivisten liike-elämän palveluiden henkilöstön määrällinen ja suhteellinen muutos vuodesta 2006 vuoteen 2008 palvelujen pääryhmittäin. Määrällinen kasvu Suhteellinen kasvuprosentti 69 Lakiasiain- ja laskentatoimen palvelut 1 506 9,4 70 Pääkont. toim.; liikkeenjohdon kons.i 2 893 33,1 71 Arkkitehti- ja ins.palv.; tek. test.ja analys. 3 659 10,5 73 Mainostoiminta ja markkinatutkimus 1 236 15,3 78 Työllistämistoiminta 8 394 31,2 Lähde: Tilastokeskus. Yritys- ja toimipaikkatilasto. Toimialatarkastelujen rinnalle ovat nousseet 1990-luvulla erilaiset talouden klusteritarkastelut. Tässä selvityksessä klusterikäsitettä käytetään melko väljässä merkityksessä viittaamaan yritysryppäisiin, jotka ovat eri tavoin vuorovaikutuksessa toistensa kanssa ja joiden keskinäinen vuorovaikutus tuottaa synergiaetuja. Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen voidaan katsoa muodostavan oman kokonaisuutensa tai klusterinsa, jossa keskeinen yhdistävä tekijä on osaamisen suhteellisen korkeat vaatimukset ja asiantuntemus. Toimialojen työntekijöille on tyypillistä korkea koulutustaso. Tällaista yhteistä resurssipohjaa hyödyntävää yritysrypästä tai verkostoa voidaan nimittää myös horisontaaliseksi klusteriksi. Perinteisemmin klusterikäsitteellä on viitattu samaan arvoketjuun kuuluvaan yritysverkostoon, jota voidaan nimittää vertikaaliseksi klusteriksi. 12 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU TEKNINEN KONSULTOINTI 2010
Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen muotoutumista yhä selvemmin omaksi klusterikseen kuvastaa alan sisäisten toimialarajojen hämärtyminen. Tyypillisin toimialarajojen hämärtymiseen liittyvä ilmiö on eri liike-elämän palvelujen siirtyminen osittain konsultoinnin alueelle. Kehitys on luonnollinen seuraus siitä, että sekä tietotekniset ratkaisut, markkinointiin ja viestintään liittyvät kysymykset, lainopilliset kysymykset että taloushallinnon ratkaisut liittyvät jokainen omalta osaltaan entistä tiiviimmin asiakasyritysten strategiaan ja johtamiseen. Työn muuttuminen yhä enemmän taloudelliseksi konsultoinniksi kirjanpitoa ja tilintarkastusta harjoittavissa yrityksissä on selvästi havaittavissa. Havaintoa tukee myös tätä selvitystä varten haastatellut henkilöt. Kuvio 2: Teknisen konsultoinnin kytkeytyminen muihin liike-elämän palveluihin. Työnjako eri liike-elämän palveluiden välillä on toisaalta selkeä, mutta osittain eri toimialat menevät päällekkäin. Lisäksi ne tukevat toinen toisiaan erittäin hyvin. Esimerkiksi, kun yritys kokee voimakkaan kasvun ajan, se tarvitsee usein lisää osaavaa työvoimaa ja samalla sen tulee varmistaa, että yrityksen talous kestää kasvun ja markkinoille voidaan välittää oikeanlaisia viestejä. Näin esimerkiksi kasvavan yrityksen tukena voi olla niin työvoiman vuokrausyritykset, tilitoimistot, tilintarkastajat, rahoittajat ja muut konsultit. Myös talouden kasvaessa yrityksissä syntyy tarpeita investoida myös niin koneisiin, laitteisiin, uuteen teknologiaan ja toimitiloihin. Mm. tällöin tekninen konsultointi toimiala tulee kuvaan mukaan. Toisaalta julkinen valta voi tasoittaa suhdannehuippuja tilaamalla ja rakennuttamalla esimerkiksi infrastruktuuria taantuman aikana. Näin alan työllisyyden heitot voivat periaatteessa olla pienemmän kuin esimerkiksi vientivetoisella teknologiateollisuudella. TEKNINEN KONSULTOINTI 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 13
2 Toimialan rakenne 2.1 Toimialan jakautuminen alaryhmiin sekä alueellinen jakautuminen Uusimmat toimialoittaiset tiedot toimipaikkojen lukumäärästä, henkilöstön määrästä sekä liikevaihdosta ovat saatavissa Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkatilastosta vuodelta 2008. Yritys- ja toimipaikkatilastossa ovat mukana yritykset, jotka ovat työllistäneet henkilöitä vähintään puolen vuoden ajan ja ovat arvonlisäverovelvollisia. Tietoja on saatavissa sekä toimipaikoittain että yritysten mukaan. Tässä raportissa käytetään pääosin toimipaikan mukaisia tietoja. Nämä kuvaavat toiminnan alueellista jakautumista paremmin kuin yritystason tiedot, joihin vaikuttaa emoyhtiöiden toiminnan keskittyminen pääkaupunkiseudulle. Kuten taulukosta 3 voimme havaita tekninen konsultointi on merkittävää liiketoimintaa Suomessa. Toimialan yhteenlaskettu liikevaihto on yli 5,1 miljardia euroa. Liikevaihdolla mitattuna kone- ja prosessisuunnittelu on merkittävin alatoimiala. Toiseksi suurin alatoimiala on muu rakennustekninen palvelu. Tarkasteltaessa henkilöstön määrää on kone- ja prosessisuunnittelu suurin, mutta esimerkiksi rakennetekninen suunnittelu työllistää yllättävän paljon henkilöitä. Kaikkiaan ala työllistää reilu 38000 henkilöä. Luku on merkittävä, sillä suuri osa alalla työskentelevistä on suorittanut joko korkea-asteen tai opistoasteen tutkinnon. Toimipaikkojen määrää tarkasteltaessa arkkitehtipalveluita on lähes yhtä paljon kuin kone- ja prosessisuunnittelutoimipaikkoja. Tämä selittyy sillä, että arkkitehtitoimistot ovat perinteisesti olleet hyvin pieniä lähes yhden henkilön toimistoja. Tilastokeskuksen mukaan toimipaikkoja on yhteensä 8822. Taulukossa 4 on toimialan prosentuaalinen jakautuma alatoimialoihin. 14 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU TEKNINEN KONSULTOINTI 2010
Taulukko 3: Teknisen konsultoinnin toimipaikat, henkilöstö ja liikevaihto vuonna 2008 alatoimialoittain. Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto (1000 euroa) 7111 Arkkitehtipalvelut 1 621 4 029 361 720 71121 Yhdyskuntasuunnittelu 544 3 114 299 130 71122 Maa- ja vesirakentamisen tekninen palvelu 236 1 375 193 902 71123 Rakennetekninen palvelu 907 3 365 367 242 71124 LVI-tekninen suunnittelu 552 1 951 194 468 71125 Sähkötekninen suunnittelu 709 2 445 247 206 71126 Muu rakennustekninen palvelu 1 489 3 824 718 699 71127 Kone- ja prosessisuunnittelu 1 650 12 957 2 197 906 71129 Muu tekninen palvelu 441 1 582 151 228 71201 Autokatsastus 253 1 653 163 843 71202 Muu tekninen testaus ja analysointi 420 2 114 274 006 Yhteensä tekninen konsultointi 8 822 38 409 5 169 350 Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus. Yritys- ja toimipaikkatilasto. Taulukko 4: Teknisen konsultoinnin toimipaikat, henkilöstö ja liikevaihto vuonna 2008 alatoimialoittain prosenttiosuuksina koko toimialasta. Toimipaikat (%) Henkilöstö (%) Liikevaihto (%) 7111 Arkkitehtipalvelut 18,4 10,5 7,0 71121 Yhdyskuntasuunnittelu 6,2 8,1 5,8 71122 Maa- ja vesirakentamisen tekninen palvelu 2,7 3,6 3,8 71123 Rakennetekninen palvelu 10,3 8,8 7,1 71124 LVI-tekninen suunnittelu 6,3 5,1 3,8 71125 Sähkötekninen suunnittelu 8,0 6,4 4,8 71126 Muu rakennustekninen palvelu 16,9 10,0 13,9 71127 Kone- ja prosessisuunnittelu 18,7 33,7 42,5 71129 Muu tekninen palvelu 5,0 4,1 2,9 71201 Autokatsastus 2,9 4,3 3,2 71202 Muu tekninen testaus ja analysointi 4,8 5,5 5,3 Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus. Yritys- ja toimipaikkatilasto. Teknisen konsultoinnin jakautumista alueittainen tarkastelemme tässä raportissa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin (ELY-keskuksiin) perustuvan aluejaon mukaisesti. Liikeelämän palvelut ovat tyypillisesti keskittyneet suurille kaupunkiseuduille niin Suomessa kuin muissakin länsimaissa. Suomessa keskittyminen ilmenee pääkaupunkiseudun (Uudenmaan ELY-keskuksen) suurena osuutena useimmilla liike-elämän palvelualoilla. Tilastokeskuksen TEKNINEN KONSULTOINTI 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 15
omien selvitysten mukaan tosin niin kaikkien tietointensiivisten alojen kohdalla yritysten keskittyminen Uudellemaalle on tosin tauonnut. Mielenkiintoista on havaita, että arkkitehtipalvelut keskittyvät erittäin voimakkaasti Uudellemaalle. Osa syy tähän lienee pääkaupunkiseudun voimakas rakentamisen kasvu sekä se, että Uudellamaalla sijaitsee alan koulutuspaikkoja suhteellisen runsaasti. Hieman yllättävää on se, että suurin alatoimia kone- ja prosessisuunnittelu ei keskity kovin voimakkaasti pääkaupunkiseudulle. Pienin suhteellinen osuus Uudenmaan palveluista on autokatsastuksen kohdalla. Alatoimiala jakautuu luonnollisesti tasaisesti ympäri maata. Verrattaessa teknistä konsultointia ja varsinkin arkkitehtipalveluita esimerkiksi kirjanpitoalaan on se selvästi keskittyneempi toimiala maantieteellisesti. Kirjanpito- ja tilinpäätöspalveluista noin kolmannes on pääkaupunkiseudulla, mutta esimerkiksi tilintarkastuksen henkilöstöstä jopa kolme neljästä henkilöstö työskentelee Uudellamaalla. Taulukko 5: Uudenmaan ELY-keskusalueen prosenttiosuus toimipaikoista, henkilöstöstä ja liikevaihdosta vuonna 2008. Toimipaikat (%) Henkilöstö (%) Liikevaihto (%) 7111 Arkkitehtipalvelut 49,3 56,4 59,1 71121 Yhdyskuntasuunnittelu 38,2 46,6 55,1 71122 Maa- ja vesirakentamisen tekninen palvelu 30,9 44,0 62,2 71123 Rakennetekninen palvelu 34,4 46,2 51,6 71124 LVI-tekninen suunnittelu 36,1 48,9 45,2 71125 Sähkötekninen suunnittelu 32,6 36,7 37,8 71126 Muu rakennustekninen palvelu 35,9 56,4 70,5 71127 Kone- ja prosessisuunnittelu 26,1 30,1 33,6 71129 Muu tekninen palvelu 35,8 49,3 49,8 71201 Autokatsastus 17,0 22,6 23,1 71202 Muu tekninen testaus ja analysointi 31,0 39,6 43,5 Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus. Yritys- ja toimipaikkatilasto. Kuviossa 3 on tarkasteltu teknisen konsultoinnin sijoittumista ELY-keskuksittain. Siitä voidaan havaita eri ELY-keskusalueiden osuuden henkilöstömäärän ja liikevaihdon mukaisena prosenttijakautumana. Kaksi suurinta palveluja tarjoavaa maakuntaa Uudenmaan ohella ovat Varsinais-Suomi ja Pirkanmaa. Näiden takana tulee suhteellisen nopeasti Pohjois- Pohjanmaa. Sen suuren suhteellisen osuuden selittää osin Oulun yliopiston vaikutus. Mielenkiintoista on, että Uudellamaalla keskimääräinen toimipaikka on suurempi kuin koko maassa. 16 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU TEKNINEN KONSULTOINTI 2010
Kuvio 3: Teknisen konsultoinnin jakautuminen (%) henkilöstömäärän ja toimipaikkojen mukaan ELY-keskuksittain vuonna 2008. Ahvenanmaa Lapin ELY Kainuun ELY Pohjois-Pohjanmaan ELY Pohjanmaan ELY Etelä-Pohjanmaan ELY Keski-Suomen ELY Pohjois-Karjalan ELY Pohjois-Savon ELY Etelä-Savon ELY Kaakkois-Suomen ELY Pirkanmaan ELY Hämeen ELY Satakunnan ELY Varsinais-Suomen ELY Uudenmaan ELY 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 45,0 Henkilöstö Toimipaikat Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus. Yritys- ja toimipaikkatilasto. Liikevaihdon osuutta eri maakunnissa tarkasteltaessa havaitsemme, että Uudenmaan osuus on noin 45 prosenttia koko toimialan liikevaihdosta. Mielenkiintoista on havaita, että toisena tulee Varsinais-Suomi noin 14 prosentin osuudella. Kolmanneksi suurin on Pirkanmaa 7,5 prosentin osuudella ja neljäntenä Pohjois-Pohjanmaa kuudella prosentilla. Varsinais-Suomen suhteellisen korkeaa asemaa selittää osaltaan varmasti laivanrakennusteollisuus. Turun seudulle on keskittynyt huomattava määrä eri asioihin erikoistuneita suunnittelutoimistoja. 2.2 Henkilöstö- ja toimipaikkamäärän kehitys Kuviossa 4 on esitetty teknisen konsultoinnin henkilöstömäärän vuosittainen kehitys alatoimialoittain vuodesta 2006 vuoteen 2008, jolta viimeisimmät tiedot ovat saatavissa. Kuviosta näkyy selvästi miten voimakkaasti tekninen konsultointi on kasvanut. Nopeinta kasvu on ollut teknisen testauksen ja analysoinnin alatoimialalla. Henkilöstön määrä on kasvanut 3038 henkilöstä 3768:een. Kasvua on noin viidennes. Arkkitehtipalveluiden kohdalla kasvu on ollut noin seitsemän prosenttia ja merkittävimmässä alatoimialassa, eli insinööripalveluissa kasvu on ollut noin kymmenen prosentin luokkaa. TEKNINEN KONSULTOINTI 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 17
Kuvio 4: Henkilöstömäärän kehitys teknisen konsultoinnin alalla vuosina 2006-2008. 45000 40000 35000 30000 25000 712 Tekninen testaus ja analysointi 20000 7112 Insinööripalvelut ja niihin liittyvä tekninen konsultointi 7111 Arkkitehtipalvelut 15000 10000 5000 0 2006 2007 2008 Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus. Yritys- ja toimipaikkatilasto. Toimipaikkojen määrää tarkasteltaessa havaitsemme, että kasvu toimipaikkojen määrässä noudattelee henkilöstömäärän kaltaista kasvu-uraa. Kokonaisuutena toimialan toimipaikkojen määrä on kasvanut kolmessa vuodessa yhdeksällä prosentilla. Nopeinta kasvu on ollut teknisen testauksen ja analysoinnin alatoimialalla, 13 prosenttia. Maltillisinta kasvu on arkkitehtipalveluissa, joiden toimipaikkojen määrä kasvoi kolmen vuoden takaisesta 1584:stä reilulla kahdella prosentilla 1621. Itse asiassa arkkitehtipalveluiden toimipaikkojen määrä putosi neljällä toimipaikalla vuodesta 2007 vuoteen 2008. 18 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU TEKNINEN KONSULTOINTI 2010
Kuvio 5: Toimipaikkojen määrän kehitys teknisen konsultoinnin toimialalla vuosina 2006 2008. 10000 9000 8000 7000 6000 5000 4000 712 Tekninen testaus ja analysointi 7112 Insinööripalvelut ja niihin liittyvä tekninen konsultointi 7111 Arkkitehtipalvelut 3000 2000 1000 0 2006 2007 2008 Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus. Yritys- ja toimipaikkatilasto. Kuvio 6: Kumulatiivinen liikevaihdon kehitys teknisen konsultoinnin toimialalla vuosina 2006 2008 (1000 euroa). 6000000 5000000 4000000 712 Tekninen testaus ja analysointi 3000000 7112 Insinööripalvelut ja niihin liittyvä tekninen konsultointi 7111 Arkkitehtipalvelut 2000000 1000000 0 2006 2007 2008 Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus. Yritys- ja toimipaikkatilasto. TEKNINEN KONSULTOINTI 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 19
Kuviossa 6 on tarkasteltu liikevaihdon kehitystä. Yhteensä koko toimialan liikevaihto on kasvanut noin 22 prosentilla, kun kaikkien toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi vajaat 13 prosenttia. Talouden nousukauden aikana tekninen konsultointi kasvaa kun yritykset ja julkinen sektori mm. laativat investointisuunnitelmia. Teknisen testauksen ja analysoinnin kasvuprosentti on lähes kolmekymmentä. Osin tämä selittyy mm. sillä, että viime vuosina maahamme on perustettu suhteellisen paljon uusia autokatsastuspaikkoja. Taulukossa 6 on tarkasteltu teknisen konsultoinnin kasvua alueittain henkilömäärän perusteella. Taulukko osoittaa, että kasvu on ollut toisaalla voimakasta. Suurin kasvuprosentti löytyy Ahvenanmaalta, jossa absoluuttinen määrä on hyvin pieni. Huomattavia kasvumääriä löytyy Etelä-Pohjanmaalta, Pirkanmaalta, Pohjois-Savosta ja Hämeestä. Uudellamaalla kasvu oli noin yhdeksän prosenttia. Mielenkiintoista on havaita, että Kainuussa alan henkilöstön määrä jopa laski lähes kolmella prosentilla. Taulukko 6: Henkilöstömäärän muutos teknisen konsultoinnin piirissä vuodesta 2006 vuoteen 2008 ELY-keskusalueittain. 2006 2008 Kasvuprosentti Uudenmaan ELY 14 495 15 783 8,9 Varsinais-Suomen ELY 3 011 3 359 11,6 Satakunnan ELY 1 046 1 147 9,7 Hämeen ELY 1 472 1 711 16,2 Pirkanmaan ELY 3 280 3 981 21,4 Kaakkois-Suomen ELY 1 847 2 027 9,7 Etelä-Savon ELY 554 588 6,1 Pohjois-Savon ELY 943 1 103 17,0 Pohjois-Karjalan ELY 462 534 15,6 Keski-Suomen ELY 1 468 1 523 3,7 Etelä-Pohjanmaan ELY 431 520 20,6 Pohjanmaan ELY 1 489 1 548 4,0 Pohjois-Pohjanmaan ELY 3 145 3 278 4,2 Kainuun ELY 254 247-2,8 Lapin ELY 811 998 23,1 Ahvenanmaa 40 62 55,0 Lähde: Tilastokeskus. Yritys- ja toimipaikkatilasto. Raportin lopussa liitteissä on TOL 2002 mukaiset tiedot teknisen konsultoinnin kasvusta vuodesta 2000 vuoteen 2007. Liitteissä on tiedot henkilöstön, toimipaikkojen ja liikevaihdon kasvusta. Yhteenvetona voidaan todeta, että esimerkiksi liikevaihdon kehitys ei ole ollut suoraviivaista kasvua, vaan esimerkiksi alan liikevaihto supistui vuosina 2002 2004. 20 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU TEKNINEN KONSULTOINTI 2010
Henkilöstön ja toimipaikkojen kohdalla ala on kasvanut tasaisesti kuitenkin siten, että tarkasteluajanjakson loppua kohti kasvu on kiihtynyt hieman. Taulukko 7: Aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten määrät vuosina 2005 2009 koko teknisen konsultoinnin toimialalla. Aloittaneita Lopettaneita 2005 850 482 2006 965 586 2007 1 082 605 2008 1 020 848 2009 882 693 Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus. Aloittaneet ja lopettaneet yritykset. Vuositason tiedot teknisen konsultoinnin alalle perustettujen uusien yritysten ja toimintansa lopettaneiden yritysten määristä on taulukossa 7. Uusia yrityksiä alalle perustetaan suhteellisen paljon. Vuosi 2007 oli vilkkain uusyritysperustannan saralla. Kaikkiaan 1082 uutta alan yritystä perustettiin. Yrityksiä lopetti eniten vuonna 2008 kun kaikkiaan 848 yritystä lopetti toimintansa. TEKNINEN KONSULTOINTI 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 21
Taulukko 8: Aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten määrä vuonna 2009 ja suhteellinen osuus kunkin alatoimialan yrityskannasta. Aloittaneita Lopettaneita Yrityskanta Uusien suhteellinen osuus Lopettaneiden suhteellinen osuus 71110 Arkkitehtipalvelut 125 110 2 106 5,9 5,2 71121 Yhdyskuntasuunnittelu 54 62 716 7,5 8,7 71122 Maa- ja vesirakentamisen tekninen palvelu 16 20 261 6,1 7,7 71123 Rakennetekninen palvelu 121 78 1141 10,6 6,8 71124 LVI-tekninen suunnittelu 49 41 627 7,8 6,5 71125 Sähkötekninen suunnittelu 71 48 873 8,1 5,5 71126 Muu rakennustekninen palvelu 181 129 1949 9,3 6,6 71127 Kone- ja prosessisuunnittelu 132 110 1 877 7,0 5,9 71129 Muu tekninen palvelu 85 50 633 13,4 7,9 71201 Autokatsastus 23 4 70 32,9 5,7 71202 Muu tekninen testaus ja analysointi 25 41 435 5,7 9,4 Päätoimialalla (71) yhteensä 882 693 10 688 8,3 6,5 Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus. Aloittaneet ja lopettaneet yritykset. Tarkasteltaessa yritysten perustamista ja lopettamista suhteutettuna kunkin alatoimialan yrityskantaan havaitsemme, että autokatsastukseen tulee kokoajan suhteellisesti ottaen paljon uusia yrityksiä. Myös muun teknisen palvelun yrityksistä 13 prosenttia vuonna 2009 oli uusia. Yhdyskuntasuunnittelun ja maankäytön osalta alan yritysten määrät laskivat sillä kyseisenä vuonna alalla lopetettiin enemmän yrityksiä kuin perustettiin. Lopettaneiden yritysten määrää tarkasteltaessa on selvästi havaittavissa talouden taantuman vaikutus. Tarkasteltaessa työvälitystoimintaa kokonaisuutena huomaamme, että ala uusiutuu kovaa vauhtia. Kuviossa 7 on kunakin vuonna perustettujen ja lopetettujen yritysten suhteellinen määrä. Liitekuviossa 2 vastaavat tiedot TOL 2002 tietojen mukaan vuosilta 2001 2007. Liitekuvion mukaan heti 2000-luvun puolivälin jälkeen on ollut nopeimman uusiutumisen aikaa toimialalla. Vilkkaimpina vuosina jopa 14 prosenttia alan yrityksistä oli alle vuoden vanhoja. 22 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU TEKNINEN KONSULTOINTI 2010
Kuvio 7: Teknisen konsultoinnin alalla perustettujen ja lopetettujen yritysten suhteellinen osuus vuosina 2005 2009. 14 12 10 8 6 4 2 0 2005 2006 2007 2008 2009 Aloittaneiden suhteellinen määrä Lopettaneiden suhteellinen määrä Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus. Aloittaneet ja lopettaneet yritykset. Tarkasteltaessa vireille pantuja konkursseja joudumme turvautumaan vanhaan TOL 2002 tilastoluokitukseen. Sen mukaan teknisen palvelun konkurssit ovat olleet suhteellisen harvinaisia. Esimerkiksi vuonna 2003 vain 23 alan yritystä ajautui konkurssiin. Vuonna 2008 luku oli 48. Koko maassa vuonna 2008 vireille tuli yhteensä 2612 konkurssia. Suhteellisen matalia konkurssilukuja selittää osin se, että alan yritykset ovat pieniä ja usein yrittäjä ajaa yrityksen toiminnan alas, ennen kuin konkurssi realisoituu. Työ- ja elinkeinoministeriön on vuosien saatossa teettänyt erilaisia selvityksiä pk-yritysten toimintaympäristöstä ja kehitysnäkymistä. Vuoden 2010 alusta ministeriö ja samalla TEM toimialapalvelu yhdisti resurssinsa Suomen Yrittäjien ja Finnveran toteuttaman pkyritysbarometrin kanssa. Näissä selvityksissä on saatavissa tietoja henkilöstökehityksestä kuluneen vuoden aikana samoin kuin tietoja yritysten odotuksista seuraavalle vuodelle. Selvityksen tuloksia kuvataan seuraavassa työnvälitystä tarjoavia yrityksiä yhtenä kokonaisuutena. Kysyttäessä yrityksiltä miten suhdanteet ja yrityksen oma tilanne tulee kehittymään seuraavan vuoden aikana kaikista vastaajista (n=357) 25 prosenttia ilmoitti, että ne tulevat palkkaamaan lisää työntekijöitä ja vain 4 prosenttia näki, että ne vähentävät työntekijöitä. Loput vastaajista ei nähnyt työntekijöiden määrässä muutoksia. Verrattaessa laajempaan koko liike-elämän palveluita käsittelevään aineistoon (n=1133) työnvälitystoiminta näkee tulevaisuuden hieman positiivisempana. Kaikista liike-elämän palveluiden vastaajista vain 18 prosenttia tulee palkkaamaan uutta työvoimaan tulevan vuoden aikana. TEKNINEN KONSULTOINTI 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 23
2.3 Toimialan suurimpia yrityksiä Suurimpien yritysten listaaminen on aina haasteellinen tehtävä. Teknisen konsultoinnin toimialalla tehtävää helpottaa Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry, joka on perustettu vuonna 1967. SKOLin jäsenet ovat kauppa-, teollisuus- ja urakointi-intresseistä riippumattomia insinööri-, arkkitehti- ja konsulttitoimistoja. Liittoon kuuluu noin 230 yritystä, jotka työllistävät lähes 15 000 henkeä. Jäsenkunta jakautuu päätoimialan mukaan niin, että noin 150 SKOLin jäsenyritystä toimii talonrakennussektorilla, noin 50 yritystä infrastruktuurisektorilla ja noin 30 teollisuudessa. Teollisuussektorin jäsenyrityksissä työskentelee noin 6 300 henkeä eli reilu 40 prosenttia kaikkien jäsenyritysten henkilömäärästä. Talonrakennussektorin yritykset työllistävät noin 4 700 henkeä eli sen osuus on noin kolmannes, ja infrastruktuurisektorilla työskentelee noin 3 900 henkeä eli noin neljännes. Taulukko 9: Teknisen suunnittelun suurimpia yrityksiä ja yritysryhmiä vuonna 2009 Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry jäsenistön keskuudessa. Yritys / yritysryhmä Kokonaislaskutus (milj. euroa) Pöyry ryhmä 172,5 Neste Jacobs Oy 101,4 Ramboll Finland Oy 79,4 FCG Finnish Consulting Group Oy 72,9 FMC-Group 70,2 Etteplan Oyj 61,4 SWECO ryhmä 51,1 Destia 34,4 Elomatic konserni 28,6 Granlund Oy 26,6 Lähde: SKOL ry laskutustilasto 2009. Kuviossa 8 on pk-yritysbarometriin vastanneiden yritysten ikäjakauma. Kuvio kertoo siitä, että ala on uusiutunut viime vuosina, mutta samalla alalta löytyy useita jo pitkään toimineita yrityksiä. Vaikka barometrin vastaajamäärä oli 357 yritystä, on niidenkin joukossa yksi yritys, joka on perustettu ennen vuotta 1900. 24 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU TEKNINEN KONSULTOINTI 2010
Kuvio 8: Pk-yritysbarometriin vastanneiden yritysten ikäjakauma. 2005-2010 27,7% (99) 2000-2004 16,8% (60) 1990 - luvulta 30,0% (107) 1980 - luvulta 19,9% (71) 1970 - luvulta 4,8% (17) 1960 - luvulta 0,6% (2) Ennen vuotta 1900 0,3% (1) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Lähde: Suomen Yrittäjien, Finnveran ja TEM:n pk-yritysbarometri 2/2010 2.4 Toimialan työvoimarakenne Tarkasteltaessa työssäkäyvän väestön ikärakennetta havaitaan, että teknisen konsultoinnin ikärakenne on hieman vanhempi kuin koko työväestön. Ero kahden käyrän välillä on ilmeinen. Alalle on tyypillistä, että alan tehtävät vaativat joko korkea-asteen tai opistotason koulutusta. Lisäksi ammattitaidon karttuminen takaa lisätehtäviä työelämässä ja lisäksi erilaiset ennenaikaiset eläkkeelle jäämiset ovat harvinaisempia kuin monilla fyysisillä aloilla. Kuvio 9: Teknisen konsultoinnin toimialalla työskentelevän työvoiman suhteellinen prosenttiosuus verrattuna työvoimaan kaikilla aloilla kunkin ikäluokan kohdalla. 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65- Kaikki toimialat yhteensä 71 Arkkitehti- ja insinööripalvelut Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus. Työssäkäyntitilasto 2007. TEKNINEN KONSULTOINTI 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 25
3 Markkinoiden rakenne ja kehitys 3.1. Markkinoiden kehitys Edellisen laman jälkeen toimialan kasvua vauhdittivat niin julkisen sektorin kuin teollisuuden investoinnit, jotka lisäsivät mm. prosessitekniikan, tehdas- ja laitossuunnittelun, automaatiotekniikan ja instrumentoinnin kysyntää. Asuintalojen ja julkisten rakennusten korjausohjelma lisäsi rakennusteknisten suunnittelupalvelujen, kuten rakenne-, lvi-, sähkö- ja teletekniikan sekä arkkitehtipalvelujen, kysyntää. Asuntojen uudisrakentaminen alkoi elpyä jo 1990-luvun lopulla. 2000-luvulla asuntomarkkinat ovat pysyneet vilkkaina johtuen korkotason laskusta ja siitä, että kotitalouksien luottamus oman taloutensa kehitykseen on pysynyt vahvana. Talonrakentamisen suhteen vasta nykyinen taantuma hidastutti alan tuotantoa. Asuntotuotanto on keskittynyt pääkaupunkiseudulle ja muualla maassa maakuntien kasvukeskuksiin, joskin pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteisen asuntotuotannon kasvua on jarruttanut tonttipula. Myös maa- ja vesirakentamisen saralla tilanne on 2000-luvulla ollut suhteellisen hyvä. Mittavia valtion liikennehankkeita kuten Vuosaaren sataman rakentaminen on toteutettu. Ajantasaisinta tietoa Suomen markkinoiden kehityksestä on saatavissa Tilastokeskuksen Liiketoiminnan kuukausikuvaajat -tilastosta. Tilasto kuvaa toisaalta liikevaihdon, toisaalta palkkasummien kehitystä noin kolmen kuukauden viiveellä ja siitä on saatavissa myös vuositason tietoja tarkempaa tietoa kausivaihteluista. Liikevaihdon osalta viimeinen saatavissa oleva tieto on huhtikuulta 2010, palkkasummien osalta syksyltä 2009. Liikevaihdon kehitystä kuvaava tilasto osoittaa, että vuosina 2000-2010 trendi arkkitehti- ja insinööripalveluissa (kuvio 10) liikevaihdossa on ollut yleissuunnaltaan kasvava aina vuoden 2008 lopulle asti. Vuonna 2009 arkkitehti- ja insinööripalveluissa liikevaihto laski lähes kolmekymmentä prosenttia. Vuonna 2010 liikevaihto on pysynyt samalla tasolla. SKOLin mukaan vuosi 2009 oli koko suunnittelu ja konsulttialalla jyrkän laskun vuosi viisitoista vuotta jatkuneen yhtäjaksoisen nousun jälkeen. Töiden vähenemisen ja keskittymisen johdosta myös liiton jäsenyritysten kokonaisliikevaihto supistui miltei 15 prosenttia edellisvuodesta. SKOLin mukaan taantuma vaikutti eniten teollisuuden investointeja ja vientiteollisuuden hankkeita suunnitteleviin yrityksiin, joiden tilauskanta laski vuoden aikana miltei puoleen aikaisemmalta huipputasolta. Talosektorilla taantuman vaikutukset vähensivät uudisrakennusten suunnittelua. Tilannetta helpotti osin kuitenkin lisääntynyt korjaustoiminnan suunnittelu. Hallituksen elvytystoimet kohdistuivat pääosin infrasektorille, minkä johdosta vaikutukset infra-alan yrityksiin jäivät vähäisiksi. 26 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU TEKNINEN KONSULTOINTI 2010
Kuvio 10: Arkkitehti- ja insinööripalveluissa (TOL 711) liikevaihtoindeksin kehitys vuosina 2000-2010. 250 200 Indeksi 2005=100 150 100 50 0 01/2000 01/2001 01/2002 01/2003 01/2004 01/2005 01/2006 01/2007 01/2008 01/2009 01/2010 Alkuperäinen Kausitasoitettu Trendi Lähde: Tilastokeskus. Liiketoiminnan kuukausikuvaajat. Kuvio 11: Teknisen testauksen toimialan (TOL 712) liikevaihtoindeksin kehitys vuosina 2000-2010. 180 160 140 Indeksi 2005=100 120 100 80 60 40 20 0 01/2000 01/2001 01/2002 01/2003 01/2004 01/2005 01/2006 01/2007 01/2008 01/2009 01/2010 Alkuperäinen Kausitasoitettu Trendi Lähde: Tilastokeskus. Liiketoiminnan kuukausikuvaajat. TEKNINEN KONSULTOINTI 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 27
Liikevaihdon kehitys teknisessä testauksessa ei ole ollut yhtä negatiivinen viimeisen puolentoista vuoden aikana kuin arkkitehti- ja insinöörialalla. Silläkin liikevaihto on hieman laskenut, muttei lähellekään arkkitehti- ja insinöörialaa. Yksi selitys ilmiölle voi olla se, että esimerkiksi autojen katsastus on kuluttajapalvelu, joka hoidettavat niin taantuman kuin noususuhdanteen aikana. Raportin liitteistä löytyy myös puolivuotistiedot niin arkkitehtija insinööritoiminnan kuin teknisen testauksen kehityksestä vuoden 2000 vuoteen 2010. Kuvaa alan markkinakehityksestä voidaan hahmottaa teknisen testauksen osalta myös pkyritysbarometrin avulla. Kyselyn mukaan tilanne alalla on varsin hyvä, sillä tutkimuksessa mukana olleissa alan yrityksissä 40 prosenttia kertoi, että suhdanteet tulevan paranemaan. Vain kahdeksan sadasta näkee suhdanteiden huononevan. Kuviossa 12 on eritelty työvälitysalan yritysten vastauksia eri asiakokonaisuuksien suhteen. Kuvio 12: Suhdannenäkymät teknisen konsultoinnin (n=357) alalla tulevan vuoden aikana. Liikevaihto 52,3% (180) 34,9% (120) 12,8% (44) Henkilökunnan määrä 25,0% (86) 70,6% (243) 4,4% Investointien arvo 21,6% (74) 64,0% (219) 14,3% (49) Viennin arvo 20,9% (58) 70,9% (197) 8,3% Tuonnin arvo 7,8% 84,1% (227) 8,1% Tuotantokustannukset 33,6% (110) 57,8% (189) 8,6% (28) Tuotteiden/palveluiden hinnat 45,6% (156) 48,8% (167) 5,6% Yrityksen kannattavuus 38,5% (132) 49,0% (168) 12,5% (43) Vakavaraisuus 32,7% (112) 58,8% (201) 8,5% (29) Tuotekehityspanostukset 25,2% (82) 64,9% (211) 9,8% (32) Tilausten määrä 45,8% (157) 44,3% (152) 9,9% (34) Kapasiteetin käyttöaste 34,3% (116) 56,8% (192) 8,9% (30) 0% 20% 40% 1 2 3 60% 80% 100% Lähde: Suomen Yrittäjien, Finnveran ja TEM:n pk-yritysbarometri 2/2010; 1 = suhdanteet kohenevat, 2 = suhdanteet pysyvät ennallaan ja 3 = suhdanteet huononevat. Liikevaihto 53,5% (582) 35,5% (386) 11,0% (120) Henkilökunnan määrä Lähes 46 prosenttia alan yrittäjistä uskoo siihen, että tilausten määrä tulee kasvamaan. Investointien arvo Samoin liikevaihdon kasvun suhteen alan yrittäjät ovat hyvin positiivisia. 53 prosenttia vastaa Viennin arvo liikevaihdon Tuonnin kasvavan. arvo 6,5% Kokonaisuutena teknisen konsultoinnin 85,2% (681) toimiala näkee tulevaisuuden 8,3% Tuotantokustannukset hyvin positiivisena. Erityisen positiivisena yritykset näkevät tilanteen henkilöstön suhteen. Tuotteiden/palveluiden hinnat Vain neljä sadasta uskoo vähentävänsä henkilöstöä tulevan vuoden aikana. Kuviossa 13 Yrityksen kannattavuus on koko liike-elämän Vakavaraisuus palveluiden 37,0% vastaavat (399) tiedot. Koko alan 56,0% suhdannenäkymät (604) ovat 7,0% hyvin Tuotekehityspanostukset samansuuntaiset teknisen konsultoinnin kanssa. Tilausten määrä 22,8% (247) 20,1% (213) 15,5% (126) 34,0% (340) 26,1% (262) 47,5% (513) 41,9% (456) 45,3% (482) 73,1% (793) 66,4% (704) 76,3% (621) 58,1% (582) 48,3% (522) 47,7% (519) Kapasiteetin käyttöaste 35,5% (372) 56,9% (596) 7,5% 0% 20% 40% 60% 80% 100% 1 2 3 4,1% 13,5% (143) 8,2% 7,9% 4,2% 10,4% 64,8% (650) 9,1% (91) 46,5% (495) 8,2% 28 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU TEKNINEN KONSULTOINTI 2010