R I SE RIKOSSEURAAMUSLAITOS

R I SE RIKOSSEURAAMUSLAITOS 11.3.2015 9/090/2015 Oikeusministeriö Kriminaalipoliittinen osasto Lausuntopyyntö 13.2.2015, Dnro OM 116112011 LAUSUNTO LUONNOKSISTA VALTIONEUVOSTON ASETUKSIKSI VANKEUDESTA JA TUTKINTAVANKEUDESTA Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö esittää pyydettynä lausuntonaan seuraavaa. Vankeusasetus 5 Tuomion lähettäminen täytäntöön pantavaksi Säännöksen mukaan jos tuomitun asuin- tai oleskelukunta on muuttunut, niin täytäntöönpanoasiakirjat on siirrettävä toimivaltaiselle yksikölle. Onko sääntely siitä, että asiakirjat tulee siirtää toimivaltaiselle yksikölle tarpeellinen? Vankeusasetus 7 Ilmoittautumisajankohdan ja sijoitusvankilan määrääminen Käytännössä on usein liian haasteellista pyrkiä siihen, että sijoituspäätös ja ilmoittautumisen ajankohta määrätään heti henkilökohtaisen kuulemisen yhteydessä. Säännöstä esitetään muutettavaksi siten, että päätös tuomitun ilmoittautumisajankohdasta ja sijoitusvankilasta tehdään joko henkilökohtaisen kuulemisen yhteydessä tai sen jälkeen, jolloin päätös toimitetaan postitse tai muulla tuomitulle soveltuvalla tavalla. Toisin sanoen poistettaisiin sääntely siitä, että ilmoittautumisajankohdan määrääminen ja sijoituspäätöksen tekeminen tulisi pyrkiä tekemään tuomitun henkilökohtaisen kuulemisen yhteydessä. 2 momentissa esitetään säädettäväksi, että tuomitulle voidaan laatia alustava rangaistusajan suunnitelma jos tätä ei tavoiteta tai saavu kuultavaksi. Keskushallintoyksikkö esittää poistettavaksi sana alustava, kun puhutaan rangaistusajan suunnitelmasta. Rangaistusajan suunnitelma laaditaan (ei: voidaan laatia) myös niissä tapauksissa kun tuomittua ei tavoiteta tai tämä ei saavu kuultavaksi. Käyntiosoite Lintulahdenkuja 4 00530 HELSINKI Postiosoite Lintulahdenkuja 4 00530 HELSINKI Puhelin 0295688500 Telekopio 0295665440 Sähköpostiosoite kirjaamojise@om.fi

2(5) Vankeusasetus 8 Matkakustannusten korvaaminen Säännöksen 1 momentissa säädettäisiin kuulemisesta tuomitulle aiheutuvien matkakustannusten korvaamisesta postittamalla tuomitulle etukäteen matkalippu tai maksamalla kustannukset kuulemisen yhteydessä. Velvoittaako tämä suorittamaan maksun käteisellä. Jos maksetaan henkilön tilille, suoritus ei ole henkilön käytettävissä heti kuten ei myöskään jos (tilittömälle) maksetaan maksuosoituksella. Asiasta tulisi mahdollisesti säännellä, että kustannukset korvataan kuulemisen yhteydessä maksamalla korvaus kuultavan tilille, maksuosoituksella tai sopivalla sähköisellä maksuvälineellä. Korvauksia ei makseta käteisellä rahalla. Vankeusasetus 15 ja 16 Rangaistusajan suunnitelma 15 tulisi muotoilla siten, että säännös koskee sekä ennen vankilaan saapumista että vankilassa laadittavaa rangaistusajan suunnitelmaa ( esim. 1 momentti poistetaan sana vangin). On tarpeen täsmentää mitä tarkoitetaan rangaistusajan suunnitelman täydentämisellä ja toisaalta tarkentamisella. Mikäli tarkoitetaan samaa asiaa, niin tällöin tulisi käyttää vain jompaa kumpaa käsitettä. Vankeuslaissa säädetään tarkentamisesta. 15 :n muotoilu jättää avoimeksi kuka tarkentamisen (säännöksessä täydentäminen) tekee. Keskushallintoyksikkö esittää, että säädetään vain suunnitelman tarkentamisesta (ei täydentämisestä) ja muutetaan joko 15 tai 16 seuraavasti: 'Rangaistusajan suunnitelman tarkentamisesta vastaa sijoitusvankila yhteistyössä rangaistusajan suunnitelman laatijan kanssa. Suunnitelman täytäntöönpanosta vastaa sijoitusvankila. ' Tällöin toteutuisi myös asiakkuuden kokonaishallinnan ajatus, kun tarkentaminen tehtäisiin yhdessä rangaistusajan suunnitelman laatijan (ykstoimiston tai arken) kanssa. Rangaistusajan suunnitelman tarkentaminen on jossain määrin vankiloille uusi tehtävä. 16 : viimeisen momentin voi edellä mainittujen muutosten perusteella poistaa. On tarkoituksenmukaista, että rangaistusajan suunnitelmilla on samanlaiset sisältövaatimukset tehtiinpä ne missä rikosseuraamuslaitoksen yksikössä tahansa. Vankeusasetus 24 Ruokarahan määräytyminen Ruoka- ja ylläpitokorvausta koskevia säännöksiä (35 ja 36 ) ei ole muutettu. Koska avolaitosvankien palkkaukseen liittyvät säännökset säilyvät ennallaan, on loogista, että myös ruoka- ja ylläpitokorvaukset säilyvät ennal-

3(5) laan. On kuitenkin todettava, että perittävät hinnat ovat vuoden 2004/2005 tilinpäätöksen mukaiset ja kustannustaso on noussut tämän jälkeen. Sen vuoksi on tärkeää päästä tekemään lähiaikoina vankeus lakiin avolaitospalkkoja ja niistä tehtäviä perintöjä koskevat uudet säännökset. 24 :n sääntely ruokarahan määräytymisestä on uusi. Säännös on asianmukainen siinä vaiheessa, kun 35 ja 36 on uusittu. Vastaisuudessa 35 ja 36 :ssä tulisi määritellä periaatteet, joilla ruokakorvaukset lasketaan. Periaatteena on se, että ruokarahana maksettava rahamäärä on sama kuin mikä avolaitosvangilta peritään ruokakorvausta. Vangin tulisi olla taloudellisesti samassa tilanteessa riippumatta siitä, tarjoaako ruoan vankila vai valmistaako hän ruoan itse. Jos ehdotettu 24 :n sanamuoto ei mahdollista sitä, että tässä välivaiheessa käytetään noita samoja rahamääriä, pitäisi tässä säännöksessä todeta, että omatoimista ruokahuoltoa varten vangille annetaan samat rahamäärät kuin mitä 35 :ssä esitetään perittäväksi. Vaihtoehtona on se, ettei tässä vaiheessa säädetä ruokarahan määräytymisestä (24 ) ja toimitaan kuten tähänkin saakka tulkiten 35 ja 36 siten, että omatoimiseen ruokahuoltoon voidaan maksaa ruokarahaa. Muistiossa on tuotu esille tekijät, jotka on otettava huomioon kustannuksissa. Kustannuksissa pitäisi ottaa huomioon vielä muut materiaalikustannukset, joita ovat mm. pesuaineet, astiat ym. tarvikkeet. Arvonlisävero mainitaan elintarvikkeiden kohdalla, mutta myös muihin materiaaleihin sisältyy arvonlisävero. Ongelma on siinä, että valtion kirjanpito tehdään ilman arvonlisäveroa. Arvonlisävero kirjataan erilliselle arvonlisäveromomentille eikä se näy kustannuslaskennassamme. Näin ollen ruokahuollon keskimääräiset kustannukset eivät sisällä arvonlisäveroa. Myöskään avolaitosvangeilta perittävä ruokakorvaus ei nykyään sisällä arvonlisäveroa. Tällä logiikalla myöskään vangille omatoimista ruokahuoltoa varten maksettavan ruokarahan pitäisi olla arvonlisäveroton, jotta se vastaisi ruokakorvausta. Mikäli halutaan, että arvonlisävero otetaan huomioon, se pitää erikseen täydentää kustannuslaskelmaan. Kun vanki ostaa kaupasta elintarvikkeita ym. tavaraa, hän joutuu maksamaan arvonlisäveron, joten periaatteessa olisi oikeudenmukaista, että ruokaraha sisältäisi myös arvonlisäveron. Toisaalta kun vangille annetaan ruokarahana rahamäärä, sisältää tämä myös keittiöhenkilökunnan palkat ja vesi-, energia- ja muut kulut. Ruokahuollon kokonaiskustannuksista elintarvikkeiden (arvonlisäveroton) osuus on noin 40 % ja nämä palkka- ym. kustannukset noin 60 %. Vanki saa tämän 60 % käyttöönsä ja se ylittää arvolisäveron 14 %1 24 %.

4(5) Vankeusasetus' 28 tutkintavankeusasetus tavaroiden hankkiminen 8 Elintarvikkeidertjamuiden Säännöksen 3 momenttiin ehdotetaan säännöstä, jonka mukaan, jos vangilla ei ole mahdollisuutta tehdä ostoksia laitosmyymälässä, ne toimitetaan hänelle tilauksen perusteella. Vankilalla tulee olla oikeus tarkistaa ennen tilauksen toimittamista, että vangilla on varaa maksaa tilaamansa ostokset. Nykyisessä vankirahojen rikosseuraamuslaitokselle räätälöidyssä seurantamenetelmässä kanttiinihoitaja voi helposti tarkistaa vangin saldon oman kassajärjestelmänsä kautta, mutta jos siirrytään tavallisiin kassajärjestelmiin ja erillisiin vankien rahojen käsittely järjestelmiin (esim. prepaid), kanttiinihoitaja ei suoraan omasta järjestelmästään näe, onko vangilla tilaukseensa maksukykyä. Esim. prepaid on myös siviilissä käytettävissä oleva - vaikka poistumisluvalla - maksuväline, jonka tapahtumatietoja vankilalla ei ole oikeutta saada nähdä. Vankeusasetus 30 ja 32 Toimintarahanja käyltörahän rhääräytyminen Keskushallintoyksikkö on tehnyt oikeusministeriölle 25.2.2015 esityksen vankien käyttörahan ja suljettujen vankiloiden vankien toimintarahan korottamiseksi. Korotus on ehdotettu toteutettavaksi valmisteilla olevan vankeusasetuksen muutosten yhteydessä. Vankeus asetus 41 Matkapuhelimen käyttö ja käytön valvonta Säännöstä olisi aiheellista muotoilla sen suhteen, että siinä esitetään säädettäväksi siitä mitä ehtoja ehdot voivat sisältää, toisin sanoen muuttaa muotoon mitä ehtoja lupa voi sisältää. Vankellsåsetus 44 tutkintavankeusasetus 18 Valvotun- tapaamisen valvominen suljetussa vankilassa Vaikka asetuksessa on todettu se vankeuslain esitöissä mainittu, että rakenteellisen esteen korkeus mitoitetaan vankilan järjestyksen ja turvallisuuden edellyttämällä tavalla, niin esitetyn kaltaisella velvoittavalla muotoilulla siitä, että rakenteellisen esteen on oltava niin korkea, että vangin ja tapaajan välinen koskettaminen ja tavaroiden luovuttaminen voidaan estää, johtaa väistämättä siihen, että pieksilasit mitoitetaan liian korkeiksi. Keskushallintoyksikkö ei pidä perusteltuna sitä, että suljetuissa vankiloissa koskettelu ei ole mahdollista muissa kuin lapsitapaamisissa. Tapaamisia tulee tosiasiassa järjestää järjestyksen ja turvallisuuden edellyttämällä tavalla erilaisissa tapaamistiloissa. Tapaamiset ovat kuitenkin valvottuja ja vanki voidaan tarkastaa tapaamisen jälkeen sekä tapaaja voidaan turvatarkastaa etukäteen. Asiassa viitataan myös eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisukäytäntöön (mm. 3870/2/05).

5(5) Vankeus asetus 51 ja 52 tutkintavankeusasetus 22 ja 23 Kurinpito Säännöksissä on jossain määrin toistoa kurinpitoasian käsittelystä pidettävän pöytäkirjan merkintöjen osalta. Olisi selkeämpää mikäli pöytäkirjaan tehtävistä merkinnöistä säädettäisiin vain yhdessä säännöksessä. 52 :n viimeisessä momentissa esitetään säädettäväksi voimassa olevaa asetusta asiasisällöllisesti vastaavasti siitä, että kurinpitorangaistusta koskeva päätös on annettava vangille todisteellisesti tiedoksi. Sääntely vankeusasetuksessa olisi toisaalta hyvä sen tähdentämiseksi että asiassa varmasti menetellään säännösten edellyttämällä tavalla. Päätösten tiedoksiantomenettely on kuitenkin säännelty hallintolaissa, joten asiaa ei tulisi erikseen säätää enää toistamiseen vankeusasetuksessa. Tämä on ongelmallista myös sen vuoksi, että mikäli jonkin asia osalta nimenomaisesti todetaan, että päätös on annettava tietyllä muodoin tiedoksi ja vastaavaa sääntelyä ei ole muun asian yhteydessä jossa tulee menetellä samoin, niin tämä tulkitaan käytännössä siten, ettei hallintolain menettely noudateta jos näin ei ole vankeusasetuksessa nimenomaisesti säädetty. Vankeusasetus 63 ja 65 tutkintavankeusasetus 32 ja 34 Tarkkailun ja eristämistarkkailun olosuhteet Onko tarpeellista säätää siitä, että tarkkailuun tai eristämistarkkailuun käytettävää huonetta tai selliä on päivittäin tuuletettavaja että tilan lämmityksen ja valaistuksen on oltava riittävät. Mikäli tilassa on ilmastointi voi tuulettaminen mahdollisesti myös häiritä ilmastointia. Vankeusasetus 76 Rangaistusajan suunnitelman vapauttamistoimet Saattaisi olla tarpeen lisätä maininta siitä, että vankeus lain muuttamisesta annetun lain 19 luvun 5 :n 2 momentin mukaisen vangin vapauttamis- ja valvontasuunnitelmaa valmistellaan vankilan ja yhdyskuntaseuraamustoimiston yhteistyönä. Vankeus asetus 77 Vapauttamisajan määräytyminen Säännöksen mukaan vanki on vapautettava 14 :ssä tarkoitetun vankilassaoloajan viimeisenä päivänä. Vankilassaoloaikaa ei kuitenkaan olle tarkoitus säännellä VankeusasetukseS~e0( Pääjohtaja EU~rbaCka Lakimies a~ Anne Kohvakka