Hiedanranta, älykäs ja kestävä tulevaisuuden kaupunginosa Uusiomaarakentamisen edistäminen Tampereen kaupungin hankkeissa

Samankaltaiset tiedostot
Hiedanranta, älykäs ja kestävä tulevaisuuden kaupunginosa Uusiomaarakentamisen edistäminen Tampereen kaupungin hankkeissa

KIERTOTALOUS RAKENTAMISESSA TAMPERE

TAMPERE KEHITTYY. Pormestari Lauri Lyly

#Hiedanranta. Raportointi Kaupungin johtoryhmälle ja KH Sukolle

UUMA2. Uudet julkaisut: LIIKUNTAPAIKKAOHJE. UUMA2 vuosiseminaari Marjo Ronkainen, Ramboll Finland Oy. Liikuntapaikka.

HELSINKI JA UUMA II MASSATALOUS YTLK

UUSIOMATERIAALIT SUUNNITTELUSSA

LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMINEN UUSIOMATERIAALEILLA RAMBOLL FINLAND OY MARJO KOIVULAHTI

UUMA2. Uusiomateriaalit ja niiden käyttö liikuntapaikkarakentamisessa

Kestävä infrarakentaminen Tampereella

E18 parantaminen välillä Naantali-Raisio Yleissuunnitelmavaiheen uusiomateriaaliselvitys. Vesa Virtanen

Rakennusjätteiden lajittelu hyötykäyttöä varten

TUHKARAKENTAMISEN KÄSIKIRJA ENERGIANTUOTANNON TUHKAT VÄYLÄ-, KENTTÄ- JA MAARAKENTEISSA

Uusiomateriaalien käyttö väylärakentamisessa Luonnos

Uuden MARAn mahdollisuudet. Marjo Koivulahti Ramboll Finland Oy

Pohjanmaan UUMA2. Tienrakentamisen mahdollisuuksia. Ari Perttu

Uusiomateriaalien käyttö väylärakentamisessa

Ylijäämämaiden ja uusiomaaainesten

KOKOEKO seminaari, Kuopio, Palvelun tuottajan näkökulma Jaakko Soini, Ekokem

2. MATERIAALIT. Tässä luvussa mainittuja materiaaleja on esitelty lyhyesti liitteessä 2A.

UUMA2 -sisältö. UUMA2 Demoohjelma

Tampereen kaupungin Infrarakentaminen

MAARAKENTAMISEN UUSIOMATERIAALIEN HYÖDYNTÄMISEN TEKNISET OPPAAT

MARA-asetuksen uudistus. Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö YGOFORUMin seminaari , Helsinki

YLIJÄÄMÄMAA-AINESTEN SYNNYN EHKÄISEMINEN

ÄLYKÄS JA KESTÄVÄ TULEVAISUUDEN KAUPUNGINOSA

UUSIOMAARAKENTAMISEN OHJEET. J. Forsman / Ramboll Finland Oy

VAIHTOEHTOISTEN MAARAKENNUSMATERIAALIEN MEKAANISET OMINAISUUDET UUMA2-vuosiseminaari, Elina Lätti

Luonnos uudeksi MARAasetukseksi. Else Peuranen, ympäristöministeriö MARA-MASA -neuvottelupäivä, , SYKE

Kestävä infrarakentaminen

MARA-asetuksen uudistaminen. Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö UUMA2-vuosiseminaari , SYKE

Jenni Nurmi. Kestävää kasvua kiertotaloudesta

JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA. RAMBOLL FINLAND OY

Ä LY K Ä S J A K E S TÄVÄ T U L E VA I S U U D E N K A U P U N G I N O S A KAUPUNGISTUMISESTA BIOBISNESTÄ

Alueellinen Uuma-hanke Savo-Karjalan Uuma 2

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA

K E S TÄVÄ J A Ä LY K Ä S T U L E VA I S U U D E N K A U P U N G I N O S A. Kh

Uusiomateriaalien ympäristökelpoisuus ja lainsäädäntö

UUMA2 UUMA2-VUOSISEMINAARI UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA

UUMA2 Materiaali- ja palvelutuottajan näkökulma

ABSOILS EU LIFE -HANKE YLIJÄÄMÄSAVIEN HYÖTYKÄYTÖN PILOTOINTI

Varsinais-Suomen ylijäämä- ja uusiomaa-aineshankkeen koulutus. Betonimurskeet ja kiviainespohjaiset rakennusjätteet maarakentamisessa

UUMA2 UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA2-OHJELMA Vuosiseminaari UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA

Uusiomateriaalien suunnittelun ja hankinnan kehittäminen

UUMA2. MARA- ja MASA-tilannekatsaus Tuotteistusohje (UUMA2) Liikuntapaikkaohje (UUMA2) Keski-Suomen UUMA2- alueseminaari

Kuva: Destia Oy:n kuva-arkisto, Palojoensuun sillan pulverointi, Enontekiö Uusiomateriaaleja koskeva päätöksenteko hankkeilla

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA UUMA2. Uusiomateriaalit maarakentamisessa Marjo Ronkainen, Ramboll

Seinäjoen kaupunki, uusiomateriaalien käyttö maanrakentamisessa

Purkukatselmus ja valtakunnallinen jätesuunniltema. Kouvola Erityisasiantuntija Matti Kuittinen

SUCCE SS, R E CYCL E D.

2. MATERIAALIT. Tässä luvussa mainittuja materiaaleja on esitelty lyhyesti liitteessä 2A.

INFRARAKENTAMISEN UUSI MATERIAALITEKNOLOGIA: UUMA2-HANKE

Hiedanranta TAMPERE, FINLAND. Älykäs ja kestävä tulevaisuuden kaupunginosa Smart and sustainable city district of the future

UUMA2 UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman

KIMMO JÄRVINEN HYÖTYKÄYTTÖ- ESIMERKKINÄ JÄTKÄSAARI HELSINGISSÄ

Materiaalivirtakatsaus. Materiaalivirtojen liiketoimintapotentiaalit sekä kiertotalouskeskusten rooli potentiaalin hyödyntämisessä

MARA- asetuksen uudistaminen. Neuvo3eleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö Jätehuoltopäivät , Tampere

Ympäristökaupunki Lahti kiertotalouden edelläkävijä

Uusiomateriaalien käyttö tierakenteissa, Liikenneviraston ohjeet

Liiketoimintamahdollisuudet Ekomossa. Leena Tuominen Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä, HSY

MAA-AINESHUOLTO HELSINKI

POHJANVAHVISTUSPÄIVÄ 2016 PÄÄKAUPUNKISEUDUN ENERGIANTUOTANNON TUHKIEN KORROOSIOVAIKUTUS

Kiviainesten kestävä kierrätys ja käyttö

Östersundomin maa-aines-yva

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas. Metsä Group

Betonikuorma, joka kuormittaa vähemmän ympäristöä.

Betoroc- murskeet. Tuomo Joutsenoja

KAIVUMAIDEN HYÖDYNTÄMISEN KEHITTÄMISOHJELMA

Uusiomateriaalien ympäristöhyväksyntä: MARA- ja MASAasetukset

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy

Betonimurskan ja rakeistetun tuhkan käyttö katurakentamisessa case Kipsitie, Oulu

UUMA2 UUMA2 OHJELMA UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA

Uusiomaarakentamisen mahdollisuudet

Kestävä ja älykäs Tampere

Uuma-rakentaminen Oulun seudulla. Pohjois-Suomen UUMA2 alueseminaari Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto

UUSIOMATERIAALEIHIN LIITTYVÄ OHJEISTUS - NYKYTILANNE JA TULEVAISUUS. J. Forsman / Ramboll Finland Oy

UUMA2 KANSAINVÄLINEN SELVITYS NATHAN GAASENBEEK HELSINKI,

Hiilipihi valmistus- ja betoniteknologia

REKISTERÖINTI-ILMOITUS JÄTTEIDEN HYÖDYNTÄMISESTÄ MAARAKENTAMISESSA

UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA2-OHJELMA

BETONIMURSKE INFRARAKENTAMISESSA PURKUBETONIN HYÖDYNTÄMINEN HELSINGIN INFRARAKENTAMISESSA

NOLLAKUIDUN STABILOINTI, CASE HIEDANRANTA MATTI HOLOPAINEN UUMA2 - VUOSISEMINAARI UUMA 2 - VUOSISEMINAARI

Materiaalivalinnat ja tehokkuus tierakentamisessa. Leena Korkiala-Tanttu

Uusiomateriaalit rakentamisessa jätteenpolton pohjakuona betonituotteissa

UUMA2 UUMA2 UUMA2 UUMA UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA2 OHJELMA UUMA2-ohjelman sisältö. Maarakennuspäivä 18.9.

Koerakentaminen tienpidosta vastaavan viranomaisen näkökulmasta

S U C C ESS, RECYC L E D. Kestävää kasvua raaka-aineina olevien teollisten sivuvirtojen tehokkaan kierrättämisen pohjalta

Rakentaminen ja hiilidioksidipäästöt. Rakennuksen elinkaaren aikaiset CO2 päästöt

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA

Maarakentamisen kiertotalouden tukeminen. kaikilla kaavoituksen tasoilla. Kiertotalous kaavoituksessa ja maankäytön suunnittelussa

Oulun koerakentamiskohde: Kipsitie-kadun rakentaminen

MAARAKENTAMISEN KIERTOTALOUDEN TYÖPAJA MAAMASSASELVITYKSEN SATOA Anna-Liisa Koskinen

UUMA2 UUMA2 OHJELMA UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon?

Kiertotalouskriteerit rakennetun ympäristön hankkeille

Keinot tiskiin! Miten kiviainekset pannaan riittämään kestävästi? Jukka Annevirta, INFRA ry

ABSOILS-HANKE JA PÄÄKAUPUNKI- SEUDUN BETONIMURSKEOHJE

Projekti: Koululaisenpolku. Kemi

Metsähallituksen rooli ekosysteemipalveluiden tuottajana

Transkriptio:

Hiedanranta, älykäs ja kestävä tulevaisuuden kaupunginosa Uusiomaarakentamisen edistäminen Tampereen kaupungin hankkeissa 3.10.2017 Tampereen kaupunki

HIEDANRANTA 4 km keskustasta länteen alueen koko 115 hehtaaria (maa-alue) suunnittelualueella kaupungin maalla 50 rakennusta yksityisellä maalla 53 rakennusta rakennushistoriallisesti arvokkaita rakennuksia päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan liiketiloja huonokuntoisia tehdasrakennuksia toiminnassa ja käytössä olevia tuotantotiloja mm. kaksi toimivaa tehdasta DS Smith ja Pyroll Oy lämpövoimalaitos HIEDANRANTA PYHÄJÄRVI NÄSIJÄRVI KESKUSTA

Metsä Boardilta ostetut alueet Huom! vesialueet jatkuvat Näsinselälle, Lentävänniemen ympäri ja Ylöjärvelle Pyroll DS Smith Tausta Kaupunki osti alueen keväällä 2014 Myyjä Metsä Board Oyj, hinta 26 milj. euroa maa-alueiden lisäksi noin 1100 ha vesialuetta Tuleva työpaikkojen ja asumisen alue noin 25000 asukasta ja yli 10000työpaikkaa Raitiotie on suunnitteilla alueen läpi Ympäristöhaasteita Näsijärvi on juomavettä ja Hyhkyn pohjaveden muodostumisalue alkaa rannasta ns. Nolla-kuitu järvessä (puuta ja puukuitua) Pilaantuneita maa-alueita ja rakennuksia Suljettu lietekaatopaikka Lielahden kartano HIEDANRANTA vanha paikannimi HIEDANRANTA

HIEDANRANTA TULEVAISUUDESSA Läntisen kaupungin keskus - raitiotie Hervanta - Keskusta - Hiedanranta - kapean kannaksen leventäminen - keskustan laajentaminen länteen - Lielahden muutoksen mahdollistaminen - pitkän aikavälin taloudellinen tuloksellisuus

KEHITYSOHJELMAN KOKONAISUUDET Uusi kaupunginosa Noin 25 000 asukasta ja yli 10 000 työpaikkaa pelkät investoinnit ~2 500 milj. euroa, 44700 henkilötyövuotta Kumppanuudet Aktiivisen toiminnan mahdollistaminen Suljettu tehdasalue käyttöön Ihmiset, yhdistykset ja yritykset tekevät Tapahtumat, festarit, kulttuuri, käsityöläisyys. Kehitysalusta Painopiste älykkään ja kestävän kaupungin rakentamisessa (ravinto ja energia) Kokeilujen ja uuden liiketoiminnan mahdollistaminen EKOSYSTEEMI (Kiertotalous, jakamistalous, käyttöoikeustalous, alustatalous ) Käänteentekevä muutos kaupungistumisessa -> ratkaisut vientituotteita Hiedanranta -Nordic city 4.0

0-KUIDUN KOERUOPPAUS & STABILOINTI 0-kuidun mahdollinen koeruoppaus- ja stabilointi

SIDEAINEEN VALMISTUS

0-KUIDUN STABILOINNIN KOERAKENNE

0-KUIDUN STABILOINNIN TYÖVAIHEET 1. Silttiverhon asennus ja uppotukkien poisto 2. Reunapenkereiden teko Ruopattava savi/siltti altaisiin 3. 0-kuidun ruoppaus ja massansiirto altaisiin 4. Neutralointi tuhkalla sekä siltin/saven lisäys 5. Esisekoitus kaivinkoneella 6. Sideaineen valmistus ja massastabilointi 7. Suodatinkerroksen ja esikuormituspenkereen teko

TAVOITTEENA KÄÄNTEENTEKEVÄ MUUTOS RAKENTAMISESSA Olemassa olevien rakennusten hyödyntäminen Maaperän ja rakennusjätteen hyödyntäminen alueella UUMA käyttö infran rakentamisessa Tavoitteen on lopettaa ylijäämämaiden kasaaminen ja pilaantuneiden maiden pitkät kuljetukset - Hiedanranta on avainroolissa

UUSIOMAARAKENTAMISEN VUOSISUUNNITTELU Mahdollisuudet Luonnonvarojen säästö Ilmastopäästöjen vähentäminen Kaatopaikalle päätyvien materiaalivirtojen vähentäminen Taloudellisuus Uusiomateriaalien hyvät tekniset ominaisuudet, kestävä ja pitkäikäinen rakenne Mahdollisuus rakentaa ohuempia rakennekerroksia Hyvä kantavuus raskaallekin liikennekuormitukselle Haasteet Luonnonkiviaines liian halpaa Kankea prosessi suunnittelu ilmoitus/ lupa rakentaminen Asenne, ei koeta tärkeäksi Ei uskalleta tai osata? Kohteet kartalle! Mahdolliset uusioainesten käyttökohteet esitetään jatkossa kaupungin avoimessa karttapalvelussa kartat.tampere.fi/oskari (esimerkkikuva katu- ja aluerakentamisen vuosikohteista)

UUSIOMAARAKENTAMISEN EDISTÄMINEN TAMPEREEN KAUPUNGIN HANKKEISSA Hiekkaa korvaavat Lentotuhka, Pohjatuhka/ Pohjahiekka Leijupetihiekka Jätteenpolton kuona Mursketta korvaavat Betonimurske Asfalttimurske Jätteenpolton kuona Rakenteen parantaminen Lujitetut (Stabiloidut) rakenteet, sideaineina teollisuuden sivutuotteet Jätteenpolton kuona Kivihiilenpolton lentotuhka Betonimurske BeM2, CE-merkitty Kivihiilen leijupetipolton pohjahiekka, (vas. vanhaa, oik. tuoretta pohjahiekkaa)

PILOTTI, HIEDANRANNAN KLV Alueella vaihtelevat rakennusolosuhteet Routiva maaperä Vanhat täyttömaat ja huonolaatuiset maa-ainekset Kunnallistekniikka Uusiomateriaalit ja teollisuuden sivutuotteet Pääasiassa paikallisalueella syntyvien tai jatkojalostettavien uusiomateriaalien ja teollisuuden sivutuotteiden monipuolinen hyödyntäminen Suunnittelun erityispiirteet vaihtelevissa olosuhteissa eri materiaaleilla Uusiomateriaalien ja teollisuuden sivutuotteiden monipuolisten ominaisuuksien paras mahdollinen hyödyntäminen Siirtymärakenteet ja putkilinjakaivannot Alueen muiden rakennusvaiheiden yhteensovittaminen Ympäristölupa-asiat

PILOTTI, HIEDANRANNAN KLV

PILOTTI, HIEDANRANNAN KLV

Jätteenpolton pohjakuona JP-KUONA RAKENTAMISMATERIAALEIKSI Metallien talteenotto ja kierrätys Tuotteet Lajittelu ominaisuuksien mukaan

YHTEENVETO PILOTIN TAVOITTEISTA Tuottaa kattava määrä tietoa uusiomateriaalirakentamisesta, sen erityispiirteistä ja saavutettavista rakenteellisista ominaisuuksista ja rakenteiden käyttäytymisestä Tiedonvaihto ja ratkaisukeskeinen jatkokehitys pilottirakentamisessa hyväksi havaituista sovellutuksista, rakenneratkaisuista ja toimintatavoista Logistiikka ja varastointi (mm. materiaalivirtojen koordinointi, hankinnassa huomioitavat asiat, valmistuksen ja hankinnan yhteensovittaminen) Laadunvarmistus ja seuranta (mm. kantavuus, routanousujen pintavaaitus, lämmöneristysominaisuudet termoelementeillä ja päällysteen kunnon seuranta) Elinkaari, tutkimus ja kehitys (vertailut rakennetyyppien keskinäisistä toimintaeroista ja verraten perinteiseen rakenneratkaisuun, mm. kyky suojata rakennetta routaliikkeiltä, lujittuvien rakenteiden lujuuskehitys näytteenotoilla) Eri materiaalit ja rakenneratkaisut tutuksi, myös kaupungin omalle rakennustuotannolle (normaaleille tyyppiratkaisuille vaihtoehtoiset UUMA-tyyppiratkaisut)

Kuntatekniikan suunnittelu -yksikön päällikkö Geotekniikkainsinööri, DI 040 806 3491 jori.lehtikangas@tampere.fi Kaupunkiympäristön rakennuttaminen ja ylläpito Kuntatekniikan suunnittelu Frenckellinaukio 2 PL 284 33101 TAMPERE www.tampere.fi