Valkeakosken aluesairaalan lämpökeskuksen savupiipun purku Purkutyöselostus 3110139.1 Purkutyöselostus 24.11.2015 rev. A 2.2.2017: pvm. piirustuksiin luku 1.5, lisäys lukuun 1.6, muutos lukuun 3.2.1. - KaSaa.
2 (15) SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä...3 1.1 Kohteen tiedot...3 1.2 Tilaaja/Rakennuttaja...3 1.3 Rakennuttaminen, valvonta ja suunnittelu...3 1.4 Yleisselostus...3 1.4.1 Käytettävissä olevat selvitykset ja vanhat suunnitelmat...5 1.5 Asiakirjat...6 1.6 Työssä noudatettavat asiakirjat...6 1.7 Purkutyö ja materiaalit...6 1.8 Henkilö-, liikenne- ja työturvallisuus...7 1.8.1 Henkilö- ja liikenneturvallisuus...7 1.8.2 Työturvallisuus...7 2 Rakennusrunkoon kuulumattomat materiaalit, asennukset ja laitteet...8 3 Purkutyö...9 3.1 Purettavat rakenteet... 10 3.1.1 Piippu... 10 3.1.2 Nuohouskanava... 10 3.1.3 Liittyvät rakenteet... 12 3.1.4 Muuta... 13 3.2 Purkutapaselostukset... 13 3.2.1 Rakenteiden purkujärjestys... 13 3.2.2 Ohjeita purkumenetelmien valintaan... 14 3.2.3 Säilytettävien rakenteiden suojaus... 14 4 Vaaralliset jätteet... 15 ESPOO Bertel Jungin aukio 9 02600 Espoo Puh. 0207 911 777 Fax 0207 911 779 TAMPERE Satakunnankatu 23 A 33210 Tampere Puh. 0207 911 777 Fax 0207 911 778 PORI Valtakatu 6 28100 Pori Puh. 0207 911 777 Fax 0207 911 381 E-mail: etunimi.sukunimi@ains.fi Internet: www.ains.fi Y-tunnus 0211382-6 Kotipaikka Tampere
3 (15) Purkutyöselostus 1 Yleistä 1.1 Kohteen tiedot Kohde: Osoite: Valkeakosken aluesairaala (lämpökeskus) Salonkatu 24, 37600 Valkeakoski Käyttäjän yhteyshenkilö: Pauli Marttila Puhelin: (03) 31167371 Sähköposti: pauli.marttila@pshp.fi 1.2 Tilaaja/Rakennuttaja Nimi: Osoite: Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Yhdyshenkilö: Pauli Marttila (Käyttöpäällikkö) Puhelin: (03) 31167371 Sähköposti: pauli.marttila@pshp.fi 1.3 Rakennuttaminen, valvonta ja suunnittelu Rakennesuunnittelu Nimi: Osoite: Satakunnankatu 23 A, 33210 Tampere Yhdyshenkilö: Jari Paavilainen Puhelin: 0207 911 850 Sähköposti: jari.paavilainen@ains.fi 1.4 Yleisselostus Tämä purkutyöselostus koskee työtä. Aiemmin toteutettavasta lämpökeskuksen öljysäiliön purkutyöstä on erillinen purkutyöselostus. Purkukohde sijaitsee osoitteessa Salonkatu 24, 37600 Valkeakoski. Lämpökeskus piippuineen on Valkeakosken aluesairaalan päärakennuksen itäpuolella. Lämpökeskus ja piippu on
4 (15) rakennettu 1960-luvun lopulla. Käytettävissä olevat alkuperäiset rakennepiirustukset on päivätty vuosina 1966 ja 1967. Myöhemmin piippuun on asennettu teräksinen sisäputki. Alkuperäisten rakennepiirustusten mukaan piipun korkeus maanpinnasta on noin 34 metriä. Piipun peruslaatan yläpinta on noin 2 metriä maanpinnan alapuolella. Piipun ja lämpökeskuksen välissä on maanalainen nuohouskanava, joka rajoittuu toiselta sivultaan lämpökeskusrakennuksen alakerroksen eteläseinään. Putket lämpökeskuksesta piippuun kulkevat nuohouskanavan kautta. Seinässä on yhteensä kolme aukkoa kyseisiä läpivientejä varten (Kuva 1). Kuva 1 Lämpökeskuksen seinä nuohouskanavan kohdalla. Piipun pohjois-, etelä- ja länsipuolella on lähellä käytössä olevia rakennuksia. Erityisesti pohjoispuolella olevaan lämpökeskukseen on pieni, vain muutaman metrin etäisyys (Kuva 2). Myös itäpuolella noin 40 metrin päässä on käytössä oleva rakennus.
5 (15) Kuva 2 Purettavan piipun ja säilytettävän lämpökeskuksen väli. Piipun ympäristö on asfaltoitu. Maanpinta viettää loivasti kaakkoon. Piipun länsi- ja eteläpuolella on maanalainen putkitunneli. Pohjoispuolella, piipun ja lämpökeskusrakennuksen välissä, on maanalainen nuohouskanava, joka puretaan. Nuohouskanavan itäseinä rajoittuu ulkoilmaan. Seinässä on metallinen huoltoluukku. Seinä jatkuu etelään tukimuurina arviolta 4,5 metriä. 1.4.1 Käytettävissä olevat selvitykset ja vanhat suunnitelmat Kohteesta on käytettävissä tilaajan toimittamat alkuperäiset perustusten (20.2.1967) ja piipun (19.1.1967) rakennepiirustukset. Lisäksi tilaaja toimitti dwg-muotoiset ARK-tasokuvat (25.3.1995) lämpökeskusrakennuksesta. Viimeksi mainituissa tasokuvissa on esitetty myös piipun lähellä kulkeva putkitunneli. Purkutyöselostuksen laatimista varten rakennesuunnittelija teki kohteeseen tutustumiskatselmuksen 14.4.2015.
6 (15) 1.5 Asiakirjat Purkutyön laajuuden laskentaa varten urakoitsijalla on käytettävissä seuraavat piirustusasiakirjat: Piir. Sisältö Pvm. Muutos 101 Purkualueen maanalaiset rakenteet 2.2.2017 102 Purettavat rakenteet 2.2.2017 1.6 Työssä noudatettavat asiakirjat Tarjouspyynnön asiakirjaluettelossa on mainittu urakassa noudatettavat asiakirjat. Purkutyössä noudatetaan mm. seuraavia asiakirjoja: Urakkasopimus Urakkaohjelma Tämä työselostus liitepiirroksineen Asbesti- ja haitta-ainekartoitus Turvallisuusasiakirja Viranomaisten ja asiantuntijoiden työn aikana antamat ohjeet Purkamislupa Voimassa olevat viralliset määräykset, lait ja asetukset: Maankäyttö- ja rakennuslaki 132/1999, Maankäyttö- ja rakennusasetus 895/1999 Laki eräistä asbestipurkutyötä koskevista vaatimuksista 684/2015 Valtioneuvoston asetus asbestityön turvallisuudesta 798/2015 Jätelaki 646/2011 RT TSH-20911 Asbestipurkutyömenetelmät RT STM-21419 VN:n asetus rakennustyön turvallisuudesta RT YM1-21536 VN:n asetus jätteistä RT 69-11183 Rakentamisen jätehuolto Asiakirjoissa mahdollisesti määrittelemättömien työsuoritusten osalta noudatetaan hyvänä pidettävää rakennustapaa. Asiakirjojen pätevyysjärjestys määräytyy urakkaohjelman mukaan. 1.7 Purkutyö ja materiaalit Purku-urakkaan kuuluu lämpökeskuksen savupiipun ja sen nuohouskanavan purkaminen tässä asiakirjassa ja piirustuksissa määritellyssä laajuudessa, sekä purkamisen edellyttämät muut toimenpiteet (esimerkiksi rakenteiden suojaus). Lisäksi purku-urakkaan kuuluu purkujätteiden lajittelu ja käsittely viranomaisohjeiden mukaisesti sekä jätteiden kuljetus viranomaisten osoittamalle kaatopaikalle tai käsittelylaitokseen tarvittavine lupineen ja maksuineen. Purkujätteiden kuljetuksesta ja käsittelemisestä syntyvät kustannukset kuuluvat urakkaan. Urakoitsijan tulee tutustua kohteeseen ennen urakkatarjouksen antamista siinä laajuudessa, että hänelle selviää purkutyön sekä rakennuksessa käytettyjen eri rakennusmateriaalien laajuus. Eri materiaalien lajittelu- ja käsittelyvaatimukset tulee huomioida purku-urakkaa laskettaessa. Purkujätteelle on tehtävä haitta-ainekartoitus, jossa selvitetään sen koostumus ja liukoisuus käsittelyä ja loppusijoitusta varten. Koska kyseessä on savupiippu, on mahdollista,
7 (15) että osa purkujätteestä on pilaantunut siten, että se luokitellaan ongelmajätteeksi. Eri jätelajit on pidettävä erillään sekä käsiteltävä ja sijoitettava tyyppinsä mukaisesti. Urakoitsija laatii purkutyösuunnitelman, jossa esitetään purkutyön käytännön toteutus niin, että purkutyön tavoitteet turvallisuuden ja lopputuloksen suhteen saavutetaan. Siinä esitetään muun muassa tiedot käytettävistä työmenetelmistä, koneista ja laitteista ja niiden painot, purkujätteen siirrot, tiedot suojauksesta sekä putoamissuojausten järjestäminen. Lisäksi osana purkutyösuunnitelmaa esitetään purkumateriaalien käsittely- ja sijoitussuunnitelma. Purkutyösuunnitelma hyväksytetään rakennesuunnittelijalla ja tilaajalla. Urakoitsija hankkii ja tekee purkutöiden toteuttamisen ja jätteen käsittelyn edellyttämät viranomaisluvat ja -ilmoitukset sekä selvitykset. Ennen rakennusten purkutöihin ryhtymistä on ympäristön rakennuksissa pidettävä alkukatselmus, jossa todetaan ja kirjataan viereisten rakennusten, kasvillisuuden, laitteiden yms. aloitushetken mukainen kunto. 1.8 Henkilö-, liikenne- ja työturvallisuus Hanketta suunniteltaessa ja toteutettaessa tulee huomioida vähintään seuraavat henkilö-, liikenne- ja työturvallisuuteen vaikuttavat seikat: 1.8.1 Henkilö- ja liikenneturvallisuus - Kohde sijaitsee toimivalla sairaala-alueella ja sairaalan toiminnan on voitava jatkua keskeytyksittä. - Purettavan piipun vieressä on käytössä olevia säilytettäviä rakennuksia ja rakenteita. - Purettaville rakenteille on tehtävä haitta-ainekartoitus ennen purkutöiden aloittamista. Mahdolliset asbestipitoiset rakenteet puretaan asbestityönä. - Vieressä sijaitsevan sairaalarakennuksen vuoksi pölyn- ja meluntorjuntaan on kiinnitettävä erityistä huomiota. - Purkualue varustetaan purkutyön edellyttämin huomiokilvin - Purkualue tulee aidata henkilöturvallisuuden vaatimassa laajuudessa kiinteällä, ulkopuolisten pääsyn purkutyömaa-alueelle estävällä aidalla. - Yleiset kulkureitit tulee eristää työmaasta siten, että henkilö- ja liikenneturvallisuus ei vaarannu. Muutokset ja rajoitukset sairaalan toimintaa palveleviin kulkureitteihin on merkittävä ja niistä on tiedotettava käyttäjiä. - Hälytysajoneuvojen sekä sammutuskaluston on voitava kulkea esteettömästi koko urakan ajan. - Alueella liikkuu eritasoista laitoshoitoa vaativia henkilöitä. - Alueella on maanalaisia tunneleita, joita ei saa ylikuormittaa. 1.8.2 Työturvallisuus - Kohteessa on suoritettava asbesti- ja haitta-ainekartoitus ennen purkutöiden aloittamista. Mahdolliset asbestipitoiset rakenteet puretaan asbestipurkutyönä. - Urakoitsijan tulee tutustua kohteeseen myös työturvallisuutta silmällä pitäen sekä huomioida työturvallisuuden takaamisen kustannusvaikutukset työn aikana.
8 (15) - Purkutöissä käytettävän kaluston tulee olla asianmukaista ja ko. purkutyöhön tarkoitettua. - Purkutyötä tehdään alueella, jossa on työmaaliikenteen lisäksi muuta liikennettä. - Purkutyötä tehdään yli kolmen metrin korkeudessa (suojavaljaiden käyttö). - Alueella kulkevia huoltotunneleita ei saa kuormittaa yli sallitun. - Purkutyöhön liittyy täyttömaan kaivutöitä rakennuksen vieressä noin 2,5 metrin syvyyteen. 2 Rakennusrunkoon kuulumattomat materiaalit, asennukset ja laitteet Purettavaan piippuun asennettu tekniikka (Kuva 3) puretaan ennen rungon purkamista erikoissuunnitelmien mukaan. Metalliset tikapuut turvavarusteineen (Kuva 3) sekä muut varusteet (esimerkiksi piipunhattu) puretaan ennen rungon purkamista. Lämpökeskusrakennukseen kulkeva kevyt ulkoporras (Kuva 2) puretaan työn ajaksi. Ulkovalaisimet, kevyet rakenteet ja muut vastaavat puretaan työn ajaksi urakan edellyttämässä laajuudessa. Työn ajaksi puretut portaat, valaisimet ja muut tarvikkeet varastoidaan ja asennetaan takaisin pihan kunnostuksen jälkeen. Rakennusaineisen piipun sisään myöhemmin asennettu teräspiippu voidaan purkaa rungon purkamisen yhteydessä. Tällöin piipusta leikataan noin 3 metrin pituisia pätkiä sitä mukaa, kun se paljastuu ympäriltä puretun vanhan rakennusaineisen piipun alta.
9 (15) Kuva 3 Piipun tikkaat ja radiotekniikkaa. 3 Purkutyö Purkutyössä on kiinnitettävä huomiota siihen, ettei säilytettäviä rakenteita, rakennusosia ja teknisiä järjestelmiä vahingoiteta. Erityistä huomiota on kiinnitettävä sairaala-alueen työnaikaisen turvallisuuden ja viihtyisyyden takaamiseen. Purkutyön päätyttyä säilytettävät seinät kunnostetaan sekä kosteuden- ja lämmöneristetään. Puretun tukimuurin tilalle rakennetaan uusi. Lopuksi montut täytetään rakennesuunnitelmien mukaan (tai alkuperäiseen korkoonsa, mikäli ei muuten määritelty) ja piha asfaltoidaan. Toimenpiteitä varten on laadittu erillinen rakennesuunnitelma (piir. 103 Lämpökeskuksen seinän muutos maanvastaiseksi ja uusi tukimuuri ). Työn ajaksi puretut tarvikkeet asennetaan paikoilleen.
10 (15) 3.1 Purettavat rakenteet Urakkaan kuuluu lämpökeskuksen piipun sekä siihen liittyvän nuohouskanavan purkaminen. Myös nuohouskanavan päätyseinä ja päätyseinästä jatkuva tukimuuri puretaan. Piippu ja kanava liittyvät suoraan viereiseen lämpökeskusrakennukseen, joka säilytetään. Säilytettävään lämpökeskukseen liittyvää (nuohouskanavan pohjoisenpuoleista) teräsbetoniseinää ei näin ollen pureta. Alkuperäisissä piirustuksissa on merkitty asbestilevy savupiipun alaosaan. Lisäksi on mahdollista, että asbestia on myös muissa rakenteissa. Esimerkiksi tulenkestävän muurauksen laasti saattaa sisältää asbestia. Purettaville rakenteille on suoritettava asbestikartoitus. Sekä asbestia sisältävät että kartoittamattomat rakenteet on purettava asbestityönä. 3.1.1 Piippu Piipun ulkokuori on liukuvalettu teräsbetonirakenne. Betonin lujuusluokka on piirustusten mukaan BK-200 (vastaa C16/20). Betoniteräkset ovat harjaterästä A400H. Piipun neliöpoikkileikkauksen arvioitu ulkosivumitta on noin 2 metriä. Piipun sisähalkaisija (tiilikuoren sisäpintojen etäisyys) on piirustuksista arvioituna noin 1340 mm. Piipun sisään on asennettu myöhemmin teräsputki, jonka halkaisijasta tai ainevahvuudesta ei ole tietoa. Piipun rakenne maanpinnan yläpuolella yleensä: - liukuvalettu teräsbetoni 150 mm - ilmarako n. 50 mm (piipun yläosalla) - tiilimuuraus 130 mm (piipun yläosalla) - teräsputki Piipun alaosalla tiilimuuraus on tulenkestävä 110 mm vahva rakenne, siten että muurauksen sisäpinta on samassa tasossa yläosan muurauksen sisäpinnan kanssa. Ilmarako on alaosalla siis noin 70 mm. Maanpinnan alapuolella betonikuoren paksuus on 200 mm. Maanpinnan alapuolella betonikuoren ja tulenkestävän muurauksen välissä on mineraalivillamatto. Piippu puretaan kokonaan. 3.1.2 Nuohouskanava Nuohouskanavan runko on teräsbetonia. Kantavan alapohjalaatan yläpinta on noin 2,2 m maanpinnan alapuolella. Pohjoissivultaan nuohouskanava rajoittuu lämpökeskusrakennuksen seinään ja eteläseinä on maanvastainen. Alapohjassa ja maanvastaisessa seinässä on betonirakenteen sisäpuolella kosteudeneristys, jonka haitta-ainepitoisuutta ei ole selvitetty. Nuohouskanavan seinärakenne ulkoa sisäänpäin: - teräsbetoni 150 mm - kosteudeneristys - tiilimuuraus 130 mm - ilmarako n. 50 mm
11 (15) - tulenkestävä muuraus 110 mm. Nuohouskanavan alapohjalaatan paksuus on 300 mm ja lattian tiilimuuraus arviolta 260 mm, siten että alimmassa tiilikerrassa on ilmakanavia. Piipun kohdalla peruslaatan paksuus on 400 mm, ja tämän paksumman osan leveys kumpaankin suuntaan on 3,6 m. Muuten nuohouskanavan alapohja vastaa edellä kuvattua seinärakennetta. Nuohouskanavan lattialla on tiili- ja betonimurskaa ja metalliromua (Kuva 4). Tämä kasa saattaa sisältää myös muita materiaaleja sekä haitta-aineita. Kuva 4 Nuohouskanava, näkymä päädyn huoltoluukusta. Nuohouskanavan pihakannen (eli nuohouskanavan katon ) rakenne: - päällysteet (asfaltti / tiivistetty sora) - tasauskerros (tiivistetty sora) - teräsbetoni 40 mm - vesieriste
12 (15) - teräsbetonilaatta 150 mm - lämmöneriste (ehkä kivivilla) - tulenkestävä tiiliholvi n. 110 mm Savupiippuun myöhemmin asennettu teräsputki jatkuu vaakasuorana nuohouskanavaan. Nuohouskanavassa putkeen liittyy muita putkia. Piipun ja nuohouskanavan välillä on teräslevy (Kuva 5). Kuva 5 Nuohouskanava piipun kohdalta, näkymä lämpökeskuksen varavoimakonehuoneen huoltoluukusta. Nuohouskanava puretaan seuraavin rajauksin: Lämpökeskuksen viereistä seinää ja betonista alapohjalaattaa 800 mm etäisyydeltä ei pureta (kts. purkukuvat). Säilytettävissä seinissä olevat huoltoluukut ja niiden ympärillä olevat muuraukset kuitenkin puretaan. Vanha kosteudeneristys puretaan säilytettävän alapohjalaatan päältä ja betonipinta puhdistetaan. 3.1.3 Liittyvät rakenteet Nuohouskanavan katon betonilaatta liittyy lämpökeskuksen teräsbetoniseen seinärakenteeseen lämmöneristekerroksen läpäisevällä 8 mm k250 harjateräsraudoituksella. Nuohouskanavan teräsbetoniset päätyseinät ovat mahdollisesti yhtenäistä rakennetta säilytettävän lämpökeskuksen seinän kanssa. Lämpökeskuksen seinä tukeutuu alapäästään nuohouskanavan peruslaattaan. Lämpökeskuksen ulkoseinän pesubetonipintaiset kuorielementit ulottuvat maanpinnan alapuolelle.
13 (15) 3.1.4 Muuta Purettavat rakenteet esitetään tarkemmin liitepiirustuksissa. Rakennekuvaukset ja mitat perustuvat pääosin alkuperäisiin rakennesuunnitelmiin, joten tiedot eivät välttämättä vastaa todellista rakennetta. Mikäli purkutöissä havaitaan poikkeamia tässä purkusuunnitelmassa tai vanhoissa rakennekuvissa esitettyihin asioihin, on purkutyöt keskeytettävä ja otettava yhteyttä purkusuunnittelijaan. 3.2 Purkutapaselostukset Pienten suojaetäisyyksien sekä ympäristössä jatkuvan sairaalatoiminnan vuoksi piippua ei voida kaataa. Purkaminen voidaan toteuttaa turvallisesti noin 1,5 metrin paloissa ja laskemalla katkaistu teräsbetonikuoren osa hallitusti nosturilla alas nostopalkkia käyttäen. 3.2.1 Rakenteiden purkujärjestys Kun tarvittavat aloituskatselmukset on suoritettu, voidaan purkutyöt aloittaa. Ensin puretaan piippu. Piipun purkutyöt toteutetaan seuraavasti: 1. Purkualue rajataan ja suoja-aidat yms. suojaukset asennetaan alueelle. 2. Puretaan piippuun asennettu tekniikka sekä runkoon kuulumattomat tarvikkeet, kuten tikapuut. 3. Piipun teräsbetonikuoren yläosaan porataan nostoreiät (2 + 2 kpl, pareittain vastakkaisille puolille). Nostoreiän etäisyys yläreunaan on oltava 500 mm. 4. Teräsbetonikuori kiinnitetään nosturiin käyttäen nostopalkkia, joka tasaa kuorman kaikille neljälle kiinnityspisteelle. Nostoketjut kiristetään siten, ettei niissä ole löysää. Ketjuissa ei kuitenkaan saa olla merkittävää jännitystä. 5. Teräsbetonikuori sahataan poikki jokaiselta sivultaan 1,5 metriä yläreunasta. Sahaussyvyyden on oltava rakennevahvuutta suurempi. 6. Teräsbetonikuoren 1,5 metriä korkea pala nostetaan paikoiltaan sisäpuolisen rakenteen yli ja lasketaan hallitusti maahan. 7. Sisäpuolinen muuraus puretaan hallitusti purkulavalle. 8. Vaiheet 3 7 toistetaan kerran, sitten siirrytään vaiheeseen 9. 9. Teräksinen sisäpiippu kiinnitetään yläreunastaan nosturiin ja katkaistaan paljastuneelta osaltaan. Irrotettu osa lasketaan hallitusti nosturilla maahan. 10. Vaiheet 3 9 toistetaan, kunnes nosturin korkeus mahdollistaa lopun sisäpuolisen teräsputken poistamisen. Tämä toteutetaan siten, että putki kiinnitetään yläpäästään nosturiin. Piippu katkaistaan alaosastaan (nuohouskanavan kautta). Katkaistu osa nostetaan nosturilla pois piipusta ja lasketaan hallitusti maahan. 11. Vaiheet 3 7 toistetaan, kunnes jäljellä olevan piipun korkeus on ympäröiviä rakennuksia pienempi (eli noin 7,5 metriä). Tämän jälkeen loppu piippu voidaan purkaa murskaimella varovaisuutta noudattaen. Pölyäminen on estettävä kastelemalla. Tarvittaessa noudatetaan asbestityöohjeita.
14 (15) Piipun maanpäällisen osan jälkeen puretaan nuohouskanava. Nuohouskanavan purkutyöt toteutetaan seuraavasti: 12. Nuohouskanava ja piipun maanalainen osa kaivetaan esiin. 13. Asbestipitoinen materiaali puretaan asbestityönä. 14. Nuohouskanavan holvi ja päätyseinät sahataan irti säästettävästä lämpökeskuksesta. 15. Nuohouskanavan rakenteet puretaan. Lämpökeskuksen viereistä seinää ja betonista alapohjalaattaa 800 mm etäisyydeltä ei pureta. Vanha kosteudeneristys puretaan säilytettävän alapohjalaatan päältä. 16. Purkujätteen siivous. 17. Katselmus. 18. Lämpökeskuksen seinä ja piha kunnostetaan erillisen suunnitelman mukaan. 3.2.2 Ohjeita purkumenetelmien valintaan Purkukohteen välittömässä läheisyydessä toimiva sairaala sekä vieressä olevat rakennukset asettavat rajoituksia työmaa-alueelle, työajoille sekä käytettäville menetelmille ja työkoneille. Kaikessa toiminnassa on otettava huomioon ensisijaisesti turvallisuus sekä sairaalan toimintojen jatkuminen. Työmaajärjestelyt, työajat ja purkumenetelmät on hyväksytettävä tilaajalla. Piipun ympärillä on maanalaisia rakenteita, joiden kuormankantokyvystä ei ole tietoa. Piipun vieressä pohjoispuolella maanpinnan alla on nuohouskanava. Länsi- ja eteläpuolella sijaitsee putkikanavia. Etäisyys länsipuolen putkikanavaan on noin 5 m ja eteläpuolen putkikanavaan noin 3,5 m. Raskaita nostolaitteita ei saa sijoittaa mainittujen kanavien päälle. Pölynsidonnan vuoksi on betonia murskattaessa rakennetta kasteltava jatkuvasti suihkuttamalla runsaasti. Melun vähentämiseksi purettuja betonirakenteita ei saa pulveroida paikanpäällä. Alkuperäisten suunnitelmien mukaan purettavissa rakenteissa on asbestia ainakin piipun alaosassa olevassa levyssä. Lisäksi on mahdollista, että myös muissa rakenteissa on asbestia. Purettaville rakenteille on tehtävä asbesti- ja haitta-ainekartoitus ennen purkutöiden aloitusta. Erityisesti on tarkistettava muurauslaastin asbestipitoisuus, erikseen tavallisen ja tulenkestävän muurauksen kohdalta. Asbestipitoiset ja kartoittamattomat rakenteet on purettava asbestityönä. Purkujäte on tutkittava myös terveydelle ja ympäristölle haitallisten aineiden selvittämiseksi. Tutkimus kannattaa tehdä ennen purkutöiden aloittamista asbestikartoituksen yhteydessä, jolloin jätteiden käsittely voidaan suunnitella ennakolta. 3.2.3 Säilytettävien rakenteiden suojaus Purkutyössä on varottava vahingoittamasta ympäröiviä rakenteita. Purettavaa materiaalia ei saa pudottaa niin, että se voi osua suoraan tai kimmoten ympäröiviin rakenteisiin. Raskaiden nostokoneiden sijoittamisessa on otettava huomioon, ettei maanalaisia rakenteita, kuten putkikanavia tai viereisten rakennusten kellareita, kuormiteta liikaa. Purettavat rakenteet on irrotettava niihin liittyvistä säilytettävistä rakenteista varovaisilla menetelmillä, esimerkiksi timanttisahaamalla.
15 (15) Urakoitsija vastaa omalla kustannuksellaan urakan seurauksena vahingoittuneiden säilytettävien rakenteiden korjaamisesta vähintään urakan aloittamista edeltäneeseen kuntoon. 4 Vaaralliset jätteet Purettavien rakenteiden asbestipitoisuus on selvitettävä ennen purkutöiden aloittamista. Asbestipitoinen jäte käsitellään ja sijoitetaan asianmukaisesti. Savupiipun rakenteisiin, erityisesti sisäpuolen teräsputkeen sekä tiilikuoreen, on voinut käytön seurauksena kertyä myös muita terveydelle ja ympäristölle vaarallisia aineita. Purettavat veden- ja kosteudeneristeet voivat sisältää PAH-yhdisteitä tai muita haitta-aineita. Haitta-ainepitoiset jätteet on pidettävä erillään muista jätteistä ja toimitettava omina jakeinaan soveltuviin jätteen vastaanottopisteisiin. Haitta-ainepitoisen jätteen pölyäminen ja muu leviäminen ympäristöön on estettävä. Mikäli purettaessa paljastuu tuntemattomia materiaaleja, on materiaalin haitta-ainepitoisuus (erityisesti asbesti / PAH-yhdisteet) selvitettävä, tai kyseisten materiaalien purkutyöt on suoritettava asbestia / kivihiilipikeä sisältävien rakenteiden purkutyönä. Kyseiset jätteet on myös käsiteltävä ongelmajätteenä. Tampereella 24.11.2015 DI Kari Saastamoinen RI Jari Paavilainen