SAVONLINNAN KAUPUNKI MUISTIO 1(8) 1. Savonlinnan kaupungin valmistelussa olevat ENI-ohjelmahankkeet



Samankaltaiset tiedostot
1. Savonlinnan kaupungin valmistelussa olevat ENI-ohjelmahankkeet

Savonlinnan Venäjäohjelma 2015

Linnasta Linnaan - Castle to Castle

TOIMINTASUUNNITELMA Pietarin hallituksen ja Joensuun kaupungin hallinnon välisen Yhteistyösopimuksen toteuttamiseksi vv

LUOVAT ALAT JA VENÄJÄ-YHTEISTYÖ SELVITYKSEN TULOKSIA. RYSÄ , Mikkeli Kimmo Kainulainen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

ENPI CBC -OHJELMIA TÄYDENTÄVÄT LÄHIALUEHANKKEET 2010 Myönnetty Hakija / Hanke summa

Saimaa- Elämyksellistä järviluontoa puhtaimmillaan

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

LUT JA SAIMIA RAKENNERAHASTO- JA MAASEUTUOHJELMAN TOTEUTTAJINA

TOIMENPIDEOHJELMA PÄHKINÄN KUORESSA

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn

Vientikaupan ensiaskeleet Tea Laitimo 3/19/2014

Kaivosvesiverkosto. Sulfator Oy. Kaisa Turunen

Saarijärven elinkeinostrategia.

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

KULTTUURIN YSTÄVYYSKAUPUNKI- YHTEISTYÖTÄ JOENSUU - PETROSKOI. Arto Pippuri Kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja

Etelä-Pohjanmaan liiton painopisteet yrittäjyyden edistämiseksi

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

STRATEGIA Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Luontomatkailun liiketoiminnan kehittäminen

CREMA- rahoitushaku 2018 ( ) Kaupunkien palvelut ja vetovoimaisuus luovan yritystoiminnan alustana

Tervetuloa kansainväliseen yliopistokaupunkiin Lappeenrantaan!

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

Hämeen liiton rahoitus

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Tulossuunnittelu Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Elinkeino-ohjelman painoalat

Kestävää kasvua ja työtä EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Matkailu Kaakkois-Suomessa

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu

Konkreettisina toimenpiteinä on tarkoitus toteuttaa mm. seuraavaa:

Liite Muistioon yhteistyöstä Pietarin kaupunginhallituksen (Venäjän federaatio) ja Helsingin kaupungin (Suomen tasavalta) välillä. Järj.

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

EUREGIO KARELIA NAAPURUUSOHJELMA Paavo Keränen Hossa

Keski-Suomessa on ollut jo pitkään runsasta ja korkeatasoista kulttuuritarjontaa Maakunnan matkailukeskuksissa on tehty merkittäviä investointeja

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

Central Baltic -ohjelma Josefina Bjurström, Information Officer Central Baltic Contact Point Finland

Etelä-Karjalan matkailun yhteismarkkinointi

GOSAIMAA.COM MYR

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

KARELIA ENPI CBC OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA Sisko Kaarto

Kaksoistutkintoyhteistyö venäläisten yliopistojen kanssa

KOUVOLAN STRATEGIAPOLULLA KINNON KASVUALUSTALLA

Central Baltic ohjelma

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö

To u N e t / E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o i l l e - o s a h a n k e. O h j a u s r y h m ä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusmahdollisuuksia. Pori kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju, Opetus- ja kulttuuriministeriö

Rahoitusmahdollisuuksia EU:n Itämeri-strategian hanketyöhön. Kaakkois-Suomi Venäjä ENI CBC ohjelma Lappeenranta

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto

Tekes ja PIMA kokeiluhankepalvelut. BIOCONNECT- seminaari Tuomas Lehtinen

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kanta-Häme

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman toteutukseen

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Seudulliset yrityspalvelut seudullisen kilpailukyvyn rakentajana

Interreg Pohjoinen

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

Hallinnoijana Rajupusu Leader ry

Suomen ja Venäjän historian elävöittäminen matkailutuotteiksi Saimaan pinnalta ja pinnan alta

Tekesin palvelut teollisuudelle

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK)

Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit. Seutukaupunkipilotin tilannekatsaus Timo Vesiluoma, SEK Salo

Metsään mieltymään! Matkailijoiden matkustusmotiiveissa luonto keskeinen Toivotaan miellyttäviä maisemia ja luontokokemuksia (Metla 2010)

TechnoGrowth Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA

Maaseudun kehittämisohjelma

FIRST- ja muita Venäjätilastoja. Saara Korhonen Koordinaattoritapaaminen

Toivoo, että olette viihtyneet Imatralla

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma

PORIN TAIDEMUSEO. tehtävämme. Satakunnan kulttuurin edistämisessä

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

Kolmen vuoden kokemuksia koulutusviennistä

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

Matkatoimistokysely Venäjällä

CEMIS. K A M K : i s t a S u o m e n t e k e v i n a m m a t t i k o r k e a k o u l u Y h t e i s t y ö s e m i n a a r i

Tekesin innovaatiorahoitus

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle

Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020

Suomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela

1 / klo Euroopan unionin rakennerahastokauden jälkiä Pirkanmaalta

Tuusulan kunnan elinkeino-ohjelma

Transkriptio:

SAVONLINNAN KAUPUNKI MUISTIO 1(8) 1. Savonlinnan kaupungin valmistelussa olevat ENI-ohjelmahankkeet Savonlinnan kaupunki yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa on valmistelmassa useita ENI-ohjelmahankkeita tulevalle ohjelmakaudelle. Savonlinnan seudun ja koko Itä- Suomen kannalta on tärkeää, että ohjelman rajauksissa jätetään riittävästi tilaa eri toimialojen kehittämisyhteistyölle. Erityisen merkittävänä pidämme sitä, että matkailun kehittämisen kannalta olennaista tapahtumien vahvistumista tukevaa yhteistyötä voidaan ohjelman puitteissa tehdä. Savonlinnan kaupungin ja sen yhteistyökumppaneiden valmistelussa olevat hankkeet ja niiden perustiedot on kuvattu seuraavassa. 2. Parikkala-Syväoron rajanylityspaikan kansainvälistäminen vuonna 2017 ja siihen liittyvät infrahankkeet Tavoitteet Budjetti ja rahoitus Savonlinna ja Parikkala sijaitsevat kahden suuren vesistöalueen, Saimaan ja Laatokan välissä. Parikkala-Syväoron rajanylityspaikan kautta on Savonlinnasta Laatokalle matkaa alle 100 km. Rajanylityspaikkaa kehittämällä voidaan parhaiten hyödyntää Saimaa-Laatokka alueen matkailumahdollisuuksia ja monipuolistaa elinkeinoja molemmin puolin rajaa. Tavoitteena on, että Parikkala-Syväoron rajanylityspaikka saataisiin kansainväliseksi viimeistään vuonna 2017. ENI-hankerahoituksella kunnostetaan sekä Karjalan tasavallan että Suomen puolella rajanylityspaikan rakennukset ja liikennealueet niin, että kansainvälistäminen vuonna 2017 on mahdollista. Hanke toteutetaan 2015 2017 Hankkeessa yhteistyökumppaneina ovat Parikkalan kunta ja Karjalan tasavalta Kokonaiskustannusarvio on 10 miljoonaa euroa 3. Castle to Castle hankkeen jatko/eni

SAVONLINNAN KAUPUNKI MUISTIO 2(8) Jatkohanke tarvitaan, koska linnojen ja linnoitusten tuotteistaminen vaatii lisäpanostusta. Työ saatiin hyvälle alulle Castle to Castle hankkeessa, mutta tämä vaatii edelleen työtä jo senkin vuoksi että linnat ja linnoitukset ovat hyvinkin erilaisia ja eri kunnossa olevia. Erityisesti tuotteiden paketoinnissa ja kannattavuudessa, ns. oikein bisneksen tekemisessä tarvitaan lisäkoulutusta. Lisäksi linnat ja linnoitukset tarvitsevat vielä lisätukea yritysverkostojen laajentamisessa ja tukemisessa. Verkostot ovat jo olemassa mutta isompien tapahtumien suunnittelu ja organisointi vaatii edelleen työtä ja uusia yrittäjiä mukaan. Menossa olevassa hankkeessa ei päästy vielä varsinaiseen reitistön (mahdollinen Pyhän Olavin reitistö) tuotteistamiseen. Tämä vaatii töitä näkyvyyden, erityisesti sähköisen näkyvyyden, lisäämisessä. Hankkeessa tehdyn Fortforum.orgia voidaan jatkojalostaa sähköisen näkyvyyden työkaluna, kytkien mukaan sosiaalisen median välineitä. Ensimmäisessä vaiheessa ei ollut olenkaan panoksia markkinoinnin ja myynnin kehittämiseen. Tämä on yhdessä reitistön tuotteistamisen kanssa välttämätöntä, jotta uudet asiakkaat löytävät linnat ja linnoitukset. Tavoitteet Tuotteistaminen jatkaminen, erityisesti reitistöön liittyvät tuotteet ja matkapaketit Taloudellisen kannattavuuden parantaminen Yritysverkostojen toiminnan tukeminen Sähköinen näkyvyyden lisääminen, fortrorum.orgin jatkojalostaminen Sosiaalisen median välineiden hyödyntäminen markkinoinnissa Markkinoinnin ja myynnin kehittäminen Hanke toteutetaan vuosina 2015-2017 Budjetti 1,5 miljoonaa euroa Itä-Suomen yliopisto, Lead Partner Museovirasto Leningradin kulttuurikomitean museotoimi Vanha Laatokka Kaprio Pietarin Paavalin Linnoitus, Pähkinäsaari Lappeenrannan kaupunki Uusina Kotkan kaupunki Haminan kaupunki

SAVONLINNAN KAUPUNKI MUISTIO 3(8) 4. Biomass refining & process innovation platform (Biomassan jalostuksen ja prosessoinnin cross-border innovaatioalustan toteuttaminen) Metsäbiomassan innovaatioihin, tuotantoprosesseihin ja uuteen teollisuuteen tähtäävillä kaakkoissuomalaisilla ja Pietarin alueella sijaitsevilla innovaatiotoimijoilla on laaja kokemus kansainvälisestä yhteistyöstä. Alan toimijoilla on myös jo olemassa olevia yhteistyösuhteita. Savonlinna on yksi Suomen tärkeimpiä metsäbiomassan jalostuksen osaamis- ja innovaatiokeskuksia. Paikkakunnalla toimii kansainvälinen Mikkelin ammattikorkeakoulun omistama kuitulaboratorio sekä Metsäntutkimuslaitoksen tutkimuskeskus. Lisäksi alueella toimii Andritz Oy:n, UPM:n, MetsäGroupin ja useita alan innovaatioita kehittäviä pk-yrityksiä. Pietarin alueella toimivat korkeakoulut St. Petersburg State Technical university of Plant Polymers sekä St. Petersburg State Forest- Technical Academy ovat alan johtavia toimijoita Venäjällä ja ne ovat jo pitkään tehneet yhteistyötä Kaakkois-Suomen alan toimijoiden kanssa. Suomesta toimintaan osallistuu myös Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lappeenrannasta sekä alan toimijoita Imatralta. Rajat ylittävä metsäsektorin innovaatio ja koulutusyhteistyö raaka-aineen prosessoinnin ja kokonaan uusien tuotteiden ja tuotantoprosessien kehittämiseksi on erittäin merkittävä mahdollisuus edistää raaka-aineiden jalostamiseen keskittyneen uuden yritystoiminnan ja investointien kehittymistä yhteistyöalueelle sekä Suomeen että Venäjälle. Venäjällä on maailman suurimman havupuuvarat ja erityisesti lehtikuusen jalostamisen edistämiseksi tarvitaan vielä yhteistä tutkimusta, teknologiayhteistyötä ja uusien sovellusten kehittämistä. Yhteistyömahdollisuudet ja tarpeet ovat suuret myös muita puuraaka-aineita koskevien biojalosteiden ja prosessien kehittämiseksi yhteistyössä mm. biokemikaaleiksi, biokomposiiteiksi ja niiden valmistusprosesseiksi. Tavoitteet Projektin tavoitteena on vahvistaa suomalais-venäläistä yhteistyöstä biojalostusprosessien ja uusien tuotteiden ja investointien edistämiseksi erityisesti metsäsektorilla. Alan tutkimus- ja teollisuus syhteistyön vahvistaminen cross-border periaatteiden mukaisesti. Alan koulutusyhteistyön vahvistaminen. Hanke tuottaa useita uusia innovatiivisia tuotteita, biojalostuksen erikoisosaamista, tuotantoprosesseja sekä edistää alan investointeja ja uusien työpaikkojen syntymistä 8/2015 12/2018 Budjetti 2 miljoonaa euroa, josta 50% suomalaisille partnereille ja 50 prosenttia konsortion venäläispartnereille Mikkelin ammattikorkeakoulu, Fiberlaboratory Metsäntutkimuslaitos, Punkaharju Savonlinna Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lappeenranta Yritykset (mm. Andritz) Imatran kehitysyhtiö Oy ja Saimaa biorefine Valley konsortion innovaatiotoimijat

SAVONLINNAN KAUPUNKI MUISTIO 4(8) Savonlinnan yrityspalvelut Oy St Petersburg State Technical University of Plant Polymers St Petersburg State Forest-Technical Academy St Petersburg State Polytechnical University Metsäteollisuusyrityksiä Venäjältä/Pietarin ja Leningradin alueelta 5. ALUSTAVA HANKESUUNNITELMA SAVONLINNAN JA PIETARIN VÄLISESTÄ KUVATAIDE-, MUSIIKKI- JA BALETTIYHTEISTYÖSTÄ Kulttuuriyhteistyön tiivistäminen itänaapurin ja erityisesti Pietarin kaupungin kanssa on suuri mahdollisuus kulttuurielämän monipuolistamiseen ja rikastuttamiseen. Maantieteellisen läheisyyden ja korkean tason taide- ja koulutusinstituutioiden vuoksi yhteistyön merkitys Pietarin kanssa on erityisen suuri. Hanke edistää maiden välistä kulttuurituntemusta, vahvistaa alueiden kilpailukykyä ja hyvinvointia sekä edistää matkailua. Hankkeen aikana on tarkoitus järjestää Savonlinnan ja Pietarin välillä kulttuurivaihtoa, tapahtumia ja koulutusta, seuraavasti: 2016 Mariinski-teatterin baletin vierailu Savonlinnan Oopperajuhlilla Oopperajuhlien vierailu Mariinski-teatterissa Musiikkiseminaari ja mestarikurssit Eremitaasin näyttely Savonlinnan maakuntamuseossa: musiikki ja baletti kuvataiteessa Konsertit maakuntamuseossa 2017 Itsenäisyyden 100 v. juhlavuosi, teemana esim. venäläiset Suomessa ennen vallankumousta Mariinski-teatterin orkesterin konsertti Savonlinnan Oopperajuhlilla? (jos tämänhetkiset suunnitelmat toteutuvat, ei konsertin sovittaminen ohjelmakokonaisuuteen todennäköisesti onnistu) Oopperajuhlien vierailu Pietarissa Eremitaasin näyttely Savonlinnan maakuntamuseossa Konsertit maakuntamuseossa Kuvataideseminaari Mestarikurssit 2016-2017

SAVONLINNAN KAUPUNKI MUISTIO 5(8) Savonlinnan Oopperajuhlat, Savonlinnan maakuntamuseo, Savonlinnan Musiikkiakatemia, Savonlinnan Yrityspalvelut, Savonlinnan kaupunki Eremitaasi-museo, Mariinski-teatteri, Dance Open -festivaali Budjetti ja rahoitus Rahoitusta haetaan ENI-ohjelmasta. 2014-2020 rahoitus on vielä auki, samoin tavoitteet ja teemat sekä teemoista johdetut ohjelman toimenpiteet. 2016 Mariinskin Balettivierailu Savonlinnassa 600 000 Oopperajuhlien vierailu Pietarissa Eremitaasin näyttely Savonlinnassa 250 000 Konsertit Savonlinnan maakuntamuseossa 5 000 Musiikkiseminaari Savonlinnassa 10 000 Mestarikurssit Savonlinnassa 25 000 2017 Mariinskin konserttivierailu Savonlinnassa Oopperajuhlien vierailu Pietarissa Eremitaasin näyttely Savonlinnassa 250 000 Konsertit Savonlinnan maakuntamuseossa 5 000 Kuvataideseminaari Savonlinnassa 10 000 Mestarikurssit Savonlinnassa 25 000 KOKONAISKUSTANNUKSET 1 180 000 6. DESTINATION LADOGA SAIMAA ST. PETERSBURG Matkakohteiden keskinäinen kilpailu kiristyy globaaleilla markkinoilla ihmisten liikkuvuuden lisääntyessä ja matkailun kysynnän painopisteen siirtyessä kehittyville markkinoille Aasiaan ja Latinalaiseen Amerikkaan. Matkakohteiden on pystyttävä erottumaan entistä paremmin kaukaisilla ja globaaleilla markkinoilla. Markkinoinnissa tämä merkitsee, että yksittäisten keskusten, kaupunkien ja alueiden täytyy pyrkiä toimimaan osana alueellisia blokkeja, jotka pystyvät synnyttämään näkyvyyttä tavoitellussa kohdemarkkinoissa. Blokkiajattelun mukaisen alueellisen matkakohteen tulee pystyä erottautumaan tuoteteemoilla ja tarjonnalla kilpailevista kohteista. Esimerkiksi Etelä-Aasiassa, tällaista blokki-ajattelua on hyödynnetty, mutta Itämeren alueella toimitaan ensisijaisesti kaupunkikohdekeskeisesti ja kohteiden välinen yhteistyö on verraten vähäistä. Laatokka ja Saimaa yhdessä Euroopan suurimpana ja 4. suurimpana järvenä tarjoavat hienoja luontoelämyksiä ja rikasta kulttuuria erityisesti yhdessä Pietarin kaupungin kanssa. Hyödynnettäviä teemoja ovat järvi- ja vesistömatkailutuotteet, pohjolan valkeat yöt, kulttuurifestivaalit, kulttuuriperinne sekä Pietari sekä sen alueen historia kiinnostavana maailmanluokan metropolina.

SAVONLINNAN KAUPUNKI MUISTIO 6(8) Saavutettavuus ja palveluvalmiudet alueella ovat kehittyneet voimakkaasti ja kaupungit sekä matkailukeskukset molemmilla puolilla rajaa voivat täydentää matkailu- ja palvelutarjonnallaan toisiaan. Parikkalan rajanylityspaikan avaaminen 20?? avaa nopean ja suoran yhteyden Laatokan ja Saimaan välille. Näin avautuu mahdollisuus rajan ylittävän eurooppalaisen järvimatkailukohteen kehittämiselle. Venäjän puolella toteutetut tienparannushankkeet parantavat järvikohteiden saavutettavuutta Pietarista käsin; Allegrojunayhteys linkittää alueen Helsinkiin ja sen logistisiin yhteyksiin. Suomen ja Luoteis-Venäjän toimijoiden on kolmansista maista tulevien matkailijoiden määrän kasvattamiseksi tarkoituksenmukaista yhdistää voimansa markkinoinnin ja tarjonnan kehittämiseksi kolmansista maista tulevien matkailijoiden määrän lisäämiseksi. Yhteisellä tuotepaketilla tulee pyrkiä saamaan voimaa markkinointiin Aasian ja Keski- Euroopan markkinoilla. Yhteistyön mahdollisuuksien tunnistamiseksi ja sen käynnistämiseksi tarvitaan hanke, jonka puitteissa toimijat molemmin puolin rajaa löytävät yhteiset intressit. Tavoite 1. Kansainvälisen matkailun toimijoiden verkottaminen ja yhteisten intressien varmistaminen ja tunnistaminen. 2. Pohjois-Euroopan järvi- ja kulttuurimatkailukohteiden kokonaisuuden muodostaminen yhteismarkkinointia varten: asiakaslupauksen tiivistäminen, unique selling points. 3. Kohdemarkkinoiden asiakasprofiloiminen tuotekehityksen tukemiseksi 4. Kohdemarkkinoiden matkanjärjestäjien tavoittaminen ja tuominen tuoteyhteistyön piiriin 5. Ladoga-Saimaa-SPb-tuoteportfolion kerääminen toimijoiden yhteistyönä 6. Rajan ylittävien kiertomatkatuotteiden kehittäminen 7. Matkailuinformaation ja markkinointimateriaalin tuottaminen kohdemarkkinoille sekä uusien markkinointiavausten toteuttaminen kohdemarkkinoilla ENI-ohjelman hakujen/ohjelma-aikataulun mukaisesti. Hankkeen kesto 3 vuotta Kaupungit: Savonlinnan kaupunki, Parikkala, Imatra, Lahdenpohja, Käkisalmi, Pietarin kaupunki, vastinrahoitus. DMC, kehitysyhtiöt: Savonlinna Seudun Matkailu Oy, Savonlinna yrityspalvelut Oy, Imatran seudun kehitysyhtiö, vastaavat toimijat Laatokan alueelta & Pietarista. Budjetti 900 000 EUROA, ENI RAHOITUS 630 000

SAVONLINNAN KAUPUNKI MUISTIO 7(8) 7.ELINIKÄISEN OPPIMISEN JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN LUONNONTIETEELLISET LUKIOKURSSIT ETELÄ-SAVON (MIKKELI, PIEKSÄMÄKI, SAVONLINNA) JA PIETARIN VÄLILLÄ / KT, SAVONLINNAN SIVISTYSTOIMENJOHTAJA MARKKU KANKKUNEN Etelä-Savon kaupungit ovat eteläsavolaisen strategian mukaisesti tavoittelemassa ja kehittämässä lukio-opiskelijoiden osaamisen ja yhteistyön lisäämistä Suomen ja Pietari alueiden kanssa. Pyrimme monipuolisesti tukemaan uutta osaamista lukion luonnontieteellisten aineiden ja kestävän kehityksen näkökulmasta. Taitojen pedagogisen kehittämisen keskiössä ovat oppimisen strategiset taidot, päättely- ja ongelmanratkaisutaidot, luova ja kriittinen ajattelu, yhteistyötaidot sekä kyky hyödyntää tieto- ja viestintäteknologiaa opiskelijoiden oppimisessa ja toiminnassa. Lisäksi painotetaan yrittäjyyttä ja yliopistollista tutkimusta osana yhteistyötä. Yhteisten lukiokurssien rakentamisessa Etelä-Savon pilottihankkeessa ovat mukana Mikkeli, Pieksämäki ja Savonlinna. Itäisestä Suomesta mukana haluavat jatkossa olla ainakin Imatra ja Joensuu. Hankkeessamme luodaan konkreettinen suomalais-venäläinen yhteistyömalli myös muille kouluasteille ja koulutusviennin esimerkiksi. Mallien tieteellistä tutkimusta tehdään yhteistyössä partneriyliopistojen kanssa, ensimmäinen yhteistyöartikkeli toiminnan perustaksi on julkaistu kansainvälisesti (Kankkunen, Mäkitalo-Siegl, Voronov (2013). Towards generation for sustainability: illusion or reality? Proceedings (eds) T. Issa, N. Sharef, T. Issa & P. Isaias. Curtin University, Perth, Australia. The International Conference on Sustainability, Technology and Education (STE 2013). Käytännöllisistä syistä lähdetään liikkeelle lukiokoulutuksesta, koska englannin työkielenä täytyy olla niin vahva, että aidosti yhteisiä kursseja molemmin puolin rajaa voidaan toteuttaa. Yhteisten lukiokurssien rakentamiseksi pilottirahoitusta on haettu Etelä-Savon maakunnalta. Kokonaisuus tavoittelee opetuspakettien laajaa integroitumista osaksi yhteisiä opetussuunnitelmaosien tavoitteita, joilla luodaan konkreettista pohjaa laajemmalle yhteistyö- ja kehityshankkeelle, jossa rahoitusta jatkossa haetaan ENPI (ENI)-ohjelmasta. Euroopan Unionissa, Suomessa ja Venäjällä on keskustelu ja toiminta kohdistunut vahvasti yli valtakuntarajojen käytävien mallien kehittämiseen, jotka perustuvat kestävän kehityksen ja elinikäisen oppimisen konkretisointiin erityisesti luonnontieteen oppiaineissa. 2015-2017 Mukana ovat Etelä-Savon maakunnan kaupungit ja niiden koulutoimet (Mikkeli, Pieksämäki, Savonlinna). Itä-Suomen yliopiston (UEF) ja sen täydennyskoulutuksesta vastaavan Aducaten yhteistyöllä on aktiivisesti haettu Pietarin ja Leningrad-Oblastin alueelta yhteistyökumppaneita. Suomesta mukaan on tulossa myös Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT) ja erityisesti sen Clean Tech osaaminen.

SAVONLINNAN KAUPUNKI MUISTIO 8(8) Pietarin keskeisimpinä yhteistyökumppaneina ovat Pietarin Valtionyliopisto (Saint- Petersburg State University of Economics, Russia) ja sen kummilukio, tiedelukio numero 32 Vasilin saarella sekä mahdolliset muut kaupunkiemme aktiiviset ystävyyskoulut. Pietarilaisten partnereiden sitoutumista kuvaavat kevään 2013 aiesopimukset yhteistyön kehittämiseksi. Budjetti Pilottirahoitus on 50.000euroa josta 70 % on tarkoitus rahoittaa maakuntarahoituksella. Pilotin aikana kehitetään yhteinen toimintasuunnitelma ja ENI-rahoituksen kokonaistarve on aiempien hankearvioiden mukaan noin 1,2 miljoonaa euroa.