saatesanat Kiitos Am Ende des Jahres blicken wir dankbar zurück. Das Jahr ist harmonisch in guter, konstruktiver Zusammenarbeit mit allen Gemeinden verlaufen. Das ist nicht selbstverständlich. Besonders dankbar sind wir der Evangelischen Kirche in Deutschland (EKD) für ihre aktive Fürsprache, damit die finnischen Gemeinden künftig überall Kirchen und Gemeinderäume kostenlos nutzen können. Die Evangelische Kirche Berlin-Brandenburg-schlesische Oberlausitz hat den Gedanken neu umgesetzt, indem sie uns tatkräftig bei den Verhandlungen für einen neuen Mietvertrag für das Finland-Zentrum unterstützt und einen Mietzuschuss in Aussicht gestellt hat. Dafür danken wir herzlich! Ein ebenso herzlicher Dank gilt aber auch den Landeskirchen, Kirchenkreisen und Gemeinden, mit denen wir schon viele Jahre in geschwisterlicher Zusammenarbeit stehen und die uns vielfach auch finanziell helfen. Unsere Arbeit wäre jedoch leer ohne die Menschen, die sie mit Inhalt füllen. Deshalb richte ich meinen Dank an unseren Vorstand, an die finnischen Gemeinderäte und an all die vielen anderen Ehrenamtlichen in unseren Gemeinden. Unseren Pfarrerinnen und Pfarrern sowie der ganzen Mitarbeiterschaft danke ich ebenso. Im Namen der ganzen Redaktion danke ich allen Rengas-Autorinnen und Autoren, den Gemeinde-Redakteurinnen und Redakteuren, unseren Kooperationspartnern in Deutschland und in Finnland, den Anzeigenkunden und allen, die unsere Arbeit im zu Ende gehenden Jahr finanziell unterstützt haben. Unser Dank gilt auch Ihnen, liebe Leserinnen und Leser denn erst durch Sie erhält unsere Zeitschrift einen Sinn! Vuoden päättyessä katsomme taaksepäin. Tänä vuonna olemme erityisen kiitollisia siitä, että saimme toimia hyvässä sovussa ilman riitaisuuksia. Tämä ei ole itsestään selvää. EKD:lle olemme kiitollisia sen aktiivisuudesta suomalaisten käytössä olevien seurakunta- ja kirkkotilojen käyttömaksujen poistamiseksi ja Berliinin maakirkolle sen antamasta avusta Suomi-keskuksen vuokraneuvotteluissa ja odotettavissa olevasta vuokratuesta. Työmme mahdollistaa myös monen muun maakirkon, rovastikunnan ja seurakunnan jo vuosia antama tuki. Siitä sydämellinen kiitos! Kiitän myös johtokuntaamme, seurakuntien kirkkoraateja ja niitä monia muita, jotka vapaaehtoisella panoksellaan täyttävät työmme puitteet sisällöllä, samoin myös pappeja ja työntekijöitä. Renkaan toimituksen puolesta kiitän sydämellisesti lukijoita, artikkelien kirjoittajia, seurakuntien tiedottajia, yhteistyökumppaneitamme Saksassa ja Suomessa sekä ilmoittajia ja kaikkia työmme tukijoita. Toivotamme teille rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta 2014! Wir wünschen Ihnen ein gesegnetes Weihnachtsfest und alles Gute für das neue Jahr 2014! Mauri Lunnamo päätoimittaja / Chefredakteur 12 2013 1
Tässä lehdessä / In dieser Ausgabe Joulu sisälläsi Adventti avaa odotukset jouluun, kirjoittaa piispa Irja Askola joulurunossaan. Niin helposti odotamme jouluna suuria - liikaa - itseltämme ja läheisiltämme. Joulun sanoma ei kuitenkaan ole täydellisen tunnelman varassa. Ensimmäinen joulu yllätti ihmiset keskellä arkea. Tänäänkin joulu voi yllättää, kun odotamme avoimin mielin. Lähde matkalle kohti joulua: tule myyjäisiin, joulukonserttiin, joulukirkkoon tai sytytä kynttilä ja lue Irja Askolan runo sivulta 5. 5 Tuttuja vuosien takaa Ensin en tunnistanut häntä, kasvot olivat aikuistuneet. Samoin kuin Mirjam Munkelt, totesi varmasti moni entinen sasulainen 30-vuotismessuissa eri puolilla Saksaa. Kolmen vuosikymmenen rippikoululaiset lauloivat innolla Nuoren seurakunnan veisuja ja päivittivät kuulumisia vanhojen tuttujen kanssa. Välähdyksiä Sasu-juhlista löydät sivulta 8. 8 2 12 2013 Wie begegne ich Trauernden Wie verhalte ich mich, wenn bei Nachbarn oder Freunden ein Trauerfall eintritt? Was sage ich oder soll ich lieber schweigen? Pfarrer Paulfried Spies geht in seinem Artikel diesen Fragen nach. Und stellt fest: Die behutsame Begegnung mit Trauernden wird in jedem Fall zu einer Erfahrung, die mein Leben bereichert (S. 12 und 13). Hampurin uusi kunniakonsuli Hampuriin nimitettiin lokakuussa ensimmäistä kertaa kunniakonsuli edustamaan Suomea. Hän on rahoituskonsulttina työskentelevä Hans-Christoph Stadel. Lisää uudesta kunniakonsulista ja Hampuriin suomalaisen merimieskirkon yhteyteen avatusta kansalaispalvelupisteestä voit lukea sivulta 21. Tähtipoika seikkailee Lastenkirkko.fi on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon 4-12-vuotiaille suunnattu virtuaalikirkko. Siellä lapsi voi tutkia kirkon tiloja ja vaikkapa oppia, miten pelataan kymmentä tikkua laudalla. Kirkossa on myös joulukalenteri, jossa tänä vuonna Tähtipoika etsii hiirten varastamaa joulun tähteä. Mari Aalto testasi sivut lastensa kanssa (s. 28). 12 21 28 kuvat/fotos: lastenkirkko.fi, Ritva Prinz, Martti Lammi, Soile Vainio-Tölle, Gabriela Neumeier/pixelio.de
Ajankohtaista / Aktuelles Tule joulumyyjäisiin! Myyjäisissä koet aitoa suomalaista joulutunnelmaa. Samalla tuet suomalaista seurakuntaasi. Myyjäisten ajankohdat löydät seurakuntasivuilta. Tervetuloa! Bei unseren Weihnachtsbasaren können Sie finnische Weihnachtsstimmung erleben, finnische Leckereien genießen und Handarbeiten und andere Produkte erwerben. Gleichzeitig unterstützen Sie Ihre finnische Gemeinde. Die Termine finden Sie auf den Gemeindeseiten. Herzlich willkommen! SKTK:n toimisto on suljettu 23.12.2013-3.1.2014 - ist das ZfkA-Büro geschlossen. Aika on aikaa on Aika parantaa haavat ja kultaa muistot. Aika on ihmisen paras ystävä ja samalla pahin vihollinen. Aika on rahaa, mutta se on myös arvokas lahja, joka ei aiheuta kustannuksia. Kaikella on aikansa, sanoi saarnaaja. Sinä suomalainen, Saksassa asuva nainen! Nyt on aika: ottaa aikaa itselle antaa aikaa ystäville pysähtyä kiireen keskellä lähteä liikkeelle kohti tulevaisuutta = osallistua Naisten seminaariin! kuvat/fotos: Ritva Prinz, Petra Dirscherl/pixelio.de Aika: 17.-19.1.2014 Paikka: Evangelische Tagungsstätte Hofgeismar Hinta täysihoitoineen: yhden hengen huoneessa 140, kahden hengen huoneessa 125 Mukana ajassa: Päivi Lukkari ja Helena Eckhoff Sitovat ilmoittautumiset 9.12.2013 mennessä www.rengas.de -> yleinen tapahtumakalenteri Lisätiedot: pappi.lukkari@gmx.de, 0173-2445479, helena.eckhoff@gmx.de Rengas 1-2/2014 ilmestyy KV 1 tammi- ja helmikuun tapahtumatiedot artikkelit: 26.11.2013 seurakuntien tapahtumatiedot oman seurakunnan tiedottajalle: 26.11.2013 Rengas 3/2014 ilmestyy KV 9 maaliskuun tapahtumatiedot artikkelit: 26.01.2014 seurakuntien tapahtumatiedot oman seurakunnan tiedottajalle: 26.01.2014 12 2013 3
Joulun kellot Hiljaa, hiljaa joulun kellot kajahtaa. Kautta avaruuksien kaikuu laulu riemuinen: Jeesus tullut on! Hiljaa, hiljaa joulun kellot kajahtaa. Taivahalla säteillen välkkyy sarja tähtösten: Jeesus tullut on! Hiljaa, hiljaa joulun kellot kajahtaa. Kirkkaat joulukynttilät lempeästi hymyyvät: Jeesus tullut on! Hiljaa, hiljaa joulun kellot kajahtaa. Kaikuu laulu lapsosten kirkkahasti helkkyen: Jeesus tullut on! Helmi Auvinen Weihnacht, Weihnacht kündet fern der Glockenklang. Weithin übers Erdenrund tut sich uns die Botschaft kund: Jesus ist geborn! Weihnacht, Weihnacht kündet fern der Glockenklang. Jeder Stern am Himmelszelt leuchtet s, funkelt s in die Welt: Jesus ist geborn! Weihnacht, Weihnacht kündet fern der Glockenklang. Auch der Kerzen heller Schein stimmt in diesen Jubel ein: Jesus ist geborn! Weihnacht, Weihnacht kündet fern der Glockenklang. Fröhlich schallt der Kinder Sang, kündet, wie der Glockenklang: Jesus ist geborn! Deutsche Übersetzung Trudelies Hofmann Tekstit julkaistu oikeuksien haltijoiden luvalla. Abdruck 4 der Texte 12 mit 2013 freundlicher Genehmigung der Rechteinhaber. kuva/foto: gudrun - Fotolia.com
kuva/foto: Kirkon kuvapankki / Aarne Ormio Irja Askola on Helsingin hiippakunnan piispa. Ensimmäinen jo syttynyt. Kohta seuraa toinen, kolmas ja neljäskin. Käsikirjoitus etenee sunnuntai sunnuntailta. Adventti avaa odotukset jouluun. Kiihtyvää tempoa. Suloisia salaisuuksia. Perinteiden tuoksua ja kehräävää virittäytymistä iloon. Mutta myös täyttä vastakohtaa ilmassa, enenevästi. Jumala, ihmisten Jumala, olethan siellä, missä joulukauhu kalvaa. Sielläkin, missä tavaratalojen joululaulut ärsyttävät ja mainosten joulukattaukset tympäisevät. Olethan, Jumala, ihmisten Jumala, siellä, missä joulunpyhät pelottavat. Kun juuri tänä vuonna ei jaksaisi, kestäisi, tahtoisi Olethan, Jumala, mukana kaikenlaisten ihmisten joulussa. Anna meidän sallia itsellemme keskeneräisyys, joulunakin. Anna kestää kaipuu, joka ei täyty ja ristiriita, mikä rikkoo rauhan. Jumala, ihmisten Jumala, rukoile Sinä kaduilla ja kodeissamme, jotta joulu ei ylittäsi kenenkään kestokykyä. Jotta kaikesta huolimatta aavistaisi armon. Häpeän ja hälyn takaa kuulisi lupauksen Vapahtajasta. irja askola 12 2013 5
Keskustele kokkareilla Bremenin seurakunta on hyvin verkottunut 6 Anneli Toikka-Steudle muutti Bremeniin vuonna 1971. Reseptilääkettä apteekista hakiessaan hän tapasi farmaseutin, joka osoittautui suomalaiseksi. Siitä pyörähti käyntiin toiminta, joka vuonna 1995 johti Bremenin suomalaisen seurakunnan perustamiseen, mutta jolla jo paljon sitä ennen autettiin vähäosaisempia eri puolilla maailmaa. Kaikki alkoi siitä, että meillä Bremenissä 1980-luvulla toimi viisi vuotta Merimieskirkon lukusali, Anneli muistelee. Meitä oli kourallinen naisia auttamassa myyjäisissä, ja kun Merimieskirkon toiminta Bremenissä sitten loppui, jatkoimme myyjäisten järjestämistä itse. Kahvio, arpajaiset ja monenlaisia itse valmistettuja tuotteita askartelupöydässä ne ovat olleet bremeniläisten valttikortit jo vuosikymmenien ajan. Arpajaisten tuotto käytettiin alussa kielikoulun hyväksi, kunnes koulu lakkautettiin. Muutaman vuoden tauon jälkeen koulu jatkoi toimintaansa, ja sen jälkeen sillä on ollut oma myyntipöytä. Suurimman osan muusta tuotosta naiset ovat lahjoittaneet pois. Yksi apunamme askartelemassa ollut saksalainen rouva ihmetteli, miksi rikkaasta Suomesta tulevien täytyy kerätä itselleen näin paljon rahaa ja se sai meidät mietteliäiksi, kertoo Anneli. Niinpä Bremenistä käsin on vuosien saatossa avustettu merkittävästi mm. Tallinnan lastensairaalaa ja Pitkärannan lastenkotia Karjalassa. Tämän vuoden myyjäisten tuotolla on tarkoitus tukea Naisten pankkia, Nkurenkurun koulua, Hilfsverein Jonasta Romaniassa ja EMK-Weltmissionin toimintaa Sierra Leonessa. Rahan perillemeno varmistetaan joko SKTK:n tai luotettavien henkilökohtaisten kontaktien kautta. Henkilökohtaiset kontaktit ovat olleet avainsana tuen keräämisessä myös toisella tavalla. Anneli 12 2013 on hyvä verkottumaan. Saksaan tullessani oli hirveän ujo nyssykkä. Äitini oli rohkea, yhteyksiä luova ihminen ja vuosien varrella olen oppinut sitä itsekin, hän kuvailee ja kertoo, kuinka 1980-luvulla tapasi yhdellä vastaanotolla Bremeniin sijoitettujen armeijan joukkojen ylipäällikön. Kuullessaan, että Anneli on suomalainen, tämä kertoi entisestä opiskelutoveristaan, johon yhteys on katkennut. Anneli tunnisti etsityn henkilön Suomen silloiseksi kommunistisen puolueen puheenjohtajaksi, etsi käsiinsä puhelinnumeron, soitti ja välitti kontaktin. Niin verkottuminen myös kirkollisissa piireissä - kuin ahkera kiertäminen näyttelyjen avajaisissa ja uudenvuoden vastaanotoilla on tehnyt suomalaista seurakuntaa tunnetuksi ja poikinut konkreettista apua. Niinpä kerran myyjäisissä auttamassa olleen ammattikokin välityksellä saatiin Tallinnan lastensairaalaan kokonainen Bremenissä käytöstä poistettu keittiö. Yhteys bremeniläiseen ylilääkäriin toi tallinnalaisen erikoislääkärin kouluttautumaan stipendiaattina Bremeniin ja sai sairaalan henkilökunnan keräämään kokoon mittavan laitelahjoituksen. Ja niin edelleen. Annelin viesti onkin: Avaa rohkeasti suusi - mutta varo olemasta röyhkeä! Kortensa ovat Bremenissä kantaneet kekoon Annelin lisäksi monet, monet muut. Ja kantavat taas tänäkin vuonna. Kahvio on auki ja arpoja myydään. Ritva Prinz Myyjäiset Bremenissä 7.12. 12:00-17:00, Ev. Zionsgemeinde, Kornstraße 31, 28201 Bremen. Tervetuloa! kuva/foto: Claudia Hautumm / pixelio.de, Marija Skara
Lohisoppa maistuu Düsseldorfissa syödään keittoa ja myydään ei-toivottuja lahjoja Tuija Marttinen-Grote on keittänyt lohi- ja vihanneskeittoa lähetyksen hyväksi 14 vuotta. Tempaus alkoi seurakunnan nimissä ihan kokeilumielessä. Pidemmän päälle oli vaikea saada pysyviä avustajia. Niinpä Tuija jatkoi yksin. Kun myynti laajeni 100-150:een annokseen, hänen miehensä tuli mukaan yleismieheksi ja tiskaajaksi. Keittoa on myyty 5-6 kertaa vuodessa saksalaisen isäntäseurakunnan tiloissa, ja sopat ovat monesti loppuneet kesken. Suurin osa kanta-asiakkaistani on saksalaisia, Tuija kertoo. Menekkiä keitolle olisi varmasti jatkossakin, mutta on hyvä lopettaa, kun tekeminen on vielä hauskaa. Siksi Tuija on nyt luopumassa paikastaan soppakauhan varressa: Keitän soppaa vielä joulukuussa ja tammikuussa on sitten viimeinen kerta. Saa nähdä, miten tammikuussa itketään. Keittotoimintani alkuvaiheessa tuottoa kertyi n. 300 euroa vuodessa, nykyään se on ollut 1000:n euron molemmin puolin, selvittää Tuija. Rahat hän on lahjoittanut projekteihin Namibiassa, pääosin SKTK:n ja välillä myös VEM:in (Vereinte Evangelische Mission) kautta. Tuija on myös Düsseldorfin suomalaisen seurakunnan puheenjohtaja, mutta ei missään vaiheessa ole kokenut pois lahjoitetun rahan puuttuvan seurakunnalta. Seurakuntamme on hyvissä varoissa, hän vakuuttaa. Sopan lisäksi Tuijalla on toinenkin ajatus rahan keräämiseksi: Saksalaisella isäntäseurakunnallamme on tammikuussa ei-toivottujenlahjojen -myyntitempaus Ärzte ohne Grenzen järjestön hyväksi. Se on aivan hurja tapahtuma. Ihmiset ovat jonossa ovien takana odottamassa niiden aukeamista. Myyntipöydillä on satoja lahjoja: kynttilöitä, kirjoja, cd:itä, sähkölaitteita, astiastoja, pelejä, lakanoita, liinoja, laukkuja, paitoja ym., ym. Tämäkin voisi olla seurakunnille idea rahankeruuseen, Tuija vinkkaa. Vaikkapa puolet hyväntekeväisyyteen ja puolet omalle seurakunnalle. Kuka ottaa vinkistä vaarin? Haastattelu: Ritva Prinz kuva/foto: privat, Marija Skara Tuija Marttinen-Grote on myynyt soppaa lähetyksen hyväksi 14 vuotta. Tuijan soppaa saa Düsseldorfissa vielä 7.12.2013 ja 11.1.2014, katso tarkemmin Düsseldorfin suomalaisen seurakunnan sivulta. Lähetyksen neuvottelupäivä Lauantaina 1.2.2014 Hannoverissa, kello 11-18 Lisätietoja: www.rengas.de > yleinen tapahtumakalenteri 12 2013 7
Riparimuistoja ja vanhoja tuttuja Köln Sasu-juhlavuosimessuja järjestettiin alkusyksyn aikana ympäri Saksaa. Messuissa mukana olleet entiset Sasu-riparilaiset kertovat, miksi lähtivät mukaan juhlavuoden messuun ja mitä messun suunnittelu sekä siihen osallistuminen heille antoi. Johanna Münkemer, Berlin Päivi muistutti mua asioista, jotka olin jo unohtanut kokonaan. Koko messun ajan muistelin aikoja 14 vuotta sitten ja aina muistot hymyilyttivät. Ripariaika oli minulle tosi tärkeää ja teki hyvää palata hetkeksi ajatuksissa vuoteen 1999 ja katsella vähän kokeneemmasta näkökulmasta sitä 15-vuotiasta tyttöä, joka silloin olin. Hampuri Mirjam Munkelt, Frankfurt Toive oli tavata rakkaiksi tulleita ihmisiä, jotka olin löytänyt elämän tien varrelta joskus nuorempana ja joita ei nyt jokapäiväisessä elämässä kerkeä nähdä usein. Olisimme voineet jakaa menneisyyden tunnelmaa ja muistoja, ihailla aikuisia versioita toisistamme Facebookin ulkopuolellakin. Valitettavasti Frankfurtiin ilmestyi - ainakin odotukseeni verrattuna - kovin vähän ihmisiä, monet olivat muuttaneet pois, kiireisiä tai eivät olleet kiinnostuneita. Tapasin yhden kielikoulututun Anna-Leenan (jonka näin viimeksi kai 91-92 Frankfurtin kielikoulussa) ja hänen veljensä Janin, jonka tunsin isoskoulutuksista (ensin en tunnistanut, hiukset olivat lyhentyneet ja kasvot aikuistuneet). Kerkesin keskustella molempien kanssa oikein kunnolla, mitä en olisi tehnyt, jos olisin tavannut niitä muita (ensin kaivattuja) tuttuja. Naurettiin ja tyhjennettiin seurakunnan kahvivarastoja huomattavasti, lopuksi sovittiin, että tavataan sitten joulumyyjäisissä. Lähdin kotiin hyvällä ololla ja iloisena. Antti Pfeiffenberger, Bielefeld Nach vielen, vielen Jahren mal wieder bei einem Sasu-GoDi mit neuen frischen und mit alten vertrauten Gesichtern dabei sein zu dürfen, war zum Teil eine pure Nostalgie-Fahrt mit bunt gemischten Gefühlen. Der junge postpubertierende Bub in einem durfte auf jeden Fall für diesen einen Nachmittag sich in einer altbekannten Umgebung von früheren Tagen etwas austoben. 8 12 2013 Bielefeld Marisa von der Weth, Nürnberg Ihanaa, että nämä SaSu-messut oli järjestetty. Siellä oli tosi kivaa laulaa omalta rippileiriltä tuttuja lauluja Nuoren seurakunnan veisukirjasta. Tuli mieleen muistoja omasta leiristä ja tämän kesän leiristä, jolla olin isosena. Sääli, ettei messuun osallistunut enemmän nuorisoa. Klara Fischer, Köln Messuun osallistuminen herätti vanhoja hyviä muistoja Sasu-ajoista. Oli ihanaa laulaa tuttuja lauluja ja muistella, millaista oli olla mukana Sasu-leireillä. Samalla huomasin, että niistä ajoista olen ihmisenä muuttunut aika paljon. Kokosi Anna-Maari Ruotanen kuva/foto: Soile Vainio-Tölle, Rudolf Priess, Hanni Fahrbach
Hyvää Joulua ja Onnellist Uu a Vuott SUOMEN EV.LUT.KIRKKO KIRKON ULKOSUOMALAISTYÖ evl.fi/ulkosuomalaiset Suomen suurlähetystö Rauchstr. 1, 10787 Berlin Tel.: 030-50 50 30 E-Mail: info.berlin@formin.fi www.finnland.de Kirkon ulkosuomalaistyö, Paluu Suomeen kuva/foto: Claudia Huldi/ pixelio.de 12 2013 9
God Jul ch Gott N tt År www.handelsbanken.de Oederweg 29, 60318 FFM, Tel. 069-13023811 Alte Schönhauser Str. 42, 10119 Berlin, Tel. 030-40054190 Iloista Joulua 2013! Luottamuksesta kiittäen. Frohe Weihnachten 2013! Vielen Dank für das Vertrauen in diesem Jahr. Steuerberatung Trosien Utermöhlestraße 9 31135 Hildesheim Telefon ( 0 51 21 ) 7 48 79-0 Telefax ( 0 51 21 ) 7 48 79-29 info@quensen-druck.de www.quensen-druck.de Fir st Climate Klimaneutral Drucken kuva/foto: Claudia Huldi/ pixelio.de 10 12 2013
Frohe Weihnachten und ein Glückliches Neues Jahr tel. +49 (0) 69 26 494-800 fax - 803 kfvk@vonknorre-stuetzer.de Joulusaunan lämmittää harviasauna.com AZ Rengas Weihn.gruß_Layout 1 28.10.13 10:23 Seit www.nansogroup.com Nordea Bank Finland Plc Niederlassung Deutschland Bockenheimer Landstraße 33 60325 Frankfurt am Main Tel. 069 71004 133 www.nordea.de HEINER LABONDE VERLAG & MEDIAKONTOR Feilenhauerstraße 44 D-41515 Grevenbroich Tel. 0 21 81-162371 Fax 0 21 81-16 23 48 info@labonde-verlag.de www.labonde-verlag.de www.labonde-verlag.de Kiitämme asiakkaitamme kuluneesta vuodesta! www.little-finnland.de 12 2013 11
Wenn ich Trauernden begegne... Wenn ich in diesen Tagen am Friedhof vorbeikomme, begegne ich Menschen, die ans Grab ihrer Verstorbenen gehen. Ihre Gesichter, ihre Gesten und die Körpersprache zeigen mir ihre Trauer um einen lieben Menschen. Wie begegne ich Trauernden? Was soll ich tun? Was soll ich sagen? Soll ich ihnen lieber aus dem Weg gehen, die Straßenseite wechseln? Früher war ich immer ganz unsicher, wusste nicht so recht, was richtig und was falsch war. Seit ich selbst nahe stehende Menschen zu Grabe tragen musste, den Schmerz des letzten Abschieds kenne, weiß ich, was mir gut getan und was mir weh getan hat. So bin ich etwas sicherer geworden. Bei der Begegnung mit Trauernden kann ich mich in ihre Not, ihren Schmerz hinein denken. Sicher trauert jeder Mensch auf eigene Art und Weise. Aber gemeinsame Empfindungen gibt es doch. die ich gut kenne Wenn ich Trauernden begegne, die ich kenne, dann gehe ich behutsam auf sie zu. Der erste Blickkontakt zeigt mir, was jetzt nötig ist. Der Blick in die Augen lässt mich die Gefühle und Erwartungen dieses Menschen erahnen. 12 12 2013 Sehe ich Tränen oder rot umrandete Augen, dann können Worte nur ein schwacher Trost sein. Dann sind meine Augenblicke, meine Gesten - zum Beispiel eine stille Umarmung - die angemessene Botschaft: ich halte zu dir - ich bin dir nahe - bei mir findest du Verstehen und Zuwendung. Dann halte ich es aus, wenn ein trauriger Mensch in meinen Armen zu schluchzen beginnt. Ich lasse es zu, dass auch heftiges Weinen, gar lautes Wehklagen in der Umarmung sich Bahn bricht. Ich lasse meine Tränen fließen, wenn mich die Not des anderen Menschen betroffen macht. Gemeinsames Weinen verbindet mehr als viele gut gemeinte Worte. kuva/foto: Martti Lammi
Wenn der Trauernde sich aus der Umarmung löst, dann sprechen wieder die Augen. Ich suche vorsichtig nach wenigen Worten, nach Worten, die mir aus dem Herzen sprechen. Nur was von Herzen kommt, das geht zu Herzen. Jetzt sind Absprachen möglich. Das kann eine Einladung zu einem gemeinsamen Spaziergang sein oder zu einer Tasse Tee in vertrauter Umgebung. Ein fester Händedruck beschließt diese Begegnung. Er unterstreicht das Erlebte und Gesagte. Er drückt die Gewissheit aus auf weitere Begegnungen oder Begleitung, auch gegenseitige Begleitung. Wenn ich einen Menschen an seinen Grenzen begleite, begegne ich auch meinen eigenen Grenzen. Wann werde ich in Trauer leben? Wann wird mein Lebensende kommen? Es tut mir in der Seele gut, mich mit Betroffenen darüber auszutauschen. Dabei kann ich die Quelle meiner Kraft finden, die mich tragen und trösten wird, wenn ich an meine Grenzen komme. eine stille Umarmung. Dafür bin ich offen und bereit. Diese Offenheit verändert Beziehungen, überwindet Fremdheit, baut Brücken und neue Zugänge. Ich staune, was solche Begegnungen bewirken können. Die behutsame Begegnung mit Trauernden wird in jedem Fall zu einer Erfahrung, die mein Leben bereichert. Auch deshalb gehe ich auf Trauernde zu. Paulfried Spies Paulfried Spies ist evangelischer Pfarrer. Bis zum seinem Ruhestand war er u.a. Psychiatrie-Seelsorger in Gießen. Einer seiner Söhne lebt mit seiner finnischen Frau und zwei Kindern in Kouvola. kuva/foto: lars heims / pixelio.de die flüchtige Bekannte sind Wenn ich aber Trauernde treffe, die ich nicht so gut kenne, dann ist eine ähnliche Begegnung notwendig. Sie fällt nur vorsichtiger und distanzierter aus. Da kann eine Umarmung unpassend sein. Aber ein kurzes Innehalten, Blickkontakt und wenige Worte sind sinnvoll. Worte wie: ich weiß um Ihre Trauer ich wünsche Ihnen Menschen an der Seite, die zu Ihnen halten und sie trösten. Die bekannte Redensart: herzliches Beileid oder so ähnlich klingt vertraut, ist aber eher eine Notlösung, wenn persönliche Worte fehlen. Hilfreicher und warmherziger klingen nach meinem Empfinden Worte wie: Ich wünsche Ihnen die Kraft, die Sie trägt in der Trauer, oder: Gottes Segen wünsche ich Ihnen und Licht im Dunkel Ihrer Trauer. Manchmal mündet die Begegnung mit einem eher fremden, trauernden Menschen in eine vorher nicht gedachte Nähe, zum Beispiel auch in 12 2013 13
Muistoissa lähellä Kaija Wolf verlor ihren Mann Knud vor knapp zwei Jahren nach einer schweren Krankheit. Sie waren 44 Jahre verheiratet und standen sich sehr nahe. Für Kaija ist Knud immer noch spürbar. Und das tröstet. Knudilla ja minulla oli tapana iltarukouksen jälkeen nukahtaa käsi kädessä. Kun ojensin vuoteessa käteni häntä kohti, hän laittoi omansa sen päälle, muistelee Kaija Wolf. Joka ilta ojennan edelleen käteni Knudin sängynpuolta kohti ja toivotan hänelle hyvää yötä. Ja monena iltana minusta tuntuu, että hän on kosketeltavan lähellä. Se auttaa minua. Kaija kertoo, ettei käy usein miehensä haudalla. Hän kokee, ettei Knud siellä ole. Siellä on vain tuhka. Paljon lähempänä tämä on kotona, missä joka nurkka kertoo muistoja: Knud oli mielellään kotona, vietti paljon aikaa kirjojensa ja postimerkkikokoelmansa parissa ja toivomuksensa mukaan hän sai kuolla kotona, minun ja poikamme läsnä ollessa. Kun oli selvinnyt, ettei hänen sairautensa suhteen ollut enää mitään tehtävissä, Knud Wolf kieltäytyi raskaista lisähoidoista. Asiat järjestettiin niin, ettei hänen tarvinnut mennä sairaalaan, vaan palliatiiviosaston hoitaja sekä myöhemmin myös lääkäri kävivät päivittäin hänen luonaan. Tiesin, ettei hänellä ollut enää paljon aikaa, muistelee Kaija, ja pelkäsin, miten kuolema tulisi. Oli lohduttavaa todeta, että hän sai siirtyä rajan taakse rauhallisesti pois liukuen, joten meille jäi siitä hetkestä kiitollinen muisto. Kaija kertoo toivoneensa, että Knud saisi lähteä ennen häntä itseään, koska koki, että selviäisi surusta tätä paremmin. Miehensä sairauden aikana hänellä oli aikaa valmistautua ajatukseen. Järki ja sydän ovat kuitenkin kaksi eri asiaa. Järki sanoo, että Knudilla on nyt rauha ja hyvä olla, mutta sydän haluaisi pitää kiinni, olisi halunnut jatkaa yhteistä aikaa. Kaijan ja Knudin yhteinen tie alkoi 1965 Helsingissä. Kaijan ystävätär Liisa oli ollut töissä Frankfurtissa samassa sairaalassa kuin Knudin paras ystävä Norbert. Tämä tuli Knudin kanssa lomalle Suomeen ja otti yhteyttä Liisaan. Ja kun Kaija osasi hyvin saksaa, Liisa pyysi häntä mukaansa laivarantaan vastaanottamaan tulijoita. Poikien Suomen-loman aikana nelikko tapasi parikin kertaa ja jo laivalta Knud lähetti Kaijalle sähkeen. Vuotta myöhemmin Kaija muutti Saksaan. Kaija on sosiaalinen luonne ja pystyi alusta asti puhumaan surustaan ja muistoistaan. En pudonnut kuiluun, hän toteaa kiitollisena. Minulla on hyvät naapurit. He tarjosivat auliisti apua heti Knudin kuoltua ja kysyvät edelleen, missä voivat auttaa. Kaijan ei tarvitse tuntea oloaan yksinäiseksi, sillä myös oma poika ja Knudin sisarukset asuvat lähistöllä ja yhteyttä pidetään tiiviisti. Suomalaista seurakuntaa Kaija on aina pitänyt toisena kotinaan. Sen toimintaan hän ottaa mielellään osaa. Nyt hän joutuu lähtemään tilaisuuksiin yksin, mutta juttuseuraa löytyy aina. Ja kotiin palatessa odottaa yöpöydällä Knudin kuva ja salattu läheisyys. Ritva Prinz kuva/foto: Margit Becker / pixelio.de 14 12 2013
Maan tomua sinä olet Kuolema ja iankaikkisuus Raamatussa Raamattua ei kirjoitettu yhdeltä istumalta, vaan sen kirjoitukset ovat syntyneet noin tuhannen vuoden aikana. Siksi Raamatusta ei löydy yhtä selkeää käsitystä kuolemasta ja tuonpuoleisuudesta. Kuolema on puhutellut ihmisiä aivan Raamatun alkulehdiltä alkaen, mutta ajatukset kuolemasta ja siitä, mitä sen jälkeen tapahtuu, ovat muokkautuneet ja muotoutuneet vuosisatojen kuluessa. Maan tomua sinä olet, maan tomuun sinä palaat. (1. Moos. 3: 19) Alun perin Israelin uskonto oli siinä mielessä erikoinen, että se ei juuri paneutunut pohtimaan tuonpuoleisuuden kysymyksiä. Osin tämä oli ehkä tietoista etäisyyden ottamista ympäröiviin pakanakulttuureihin, joille oli tyypillistä kaikenlainen spekulaatio kuolleiden kohtalosta. Sen sijaan huomio kiinnitettiin jumalasuhteen elävyyteen, sillä ihmisen onni oli riippuvainen jumalasuhteen toimimisesta. Elämä päättyi luonnollisella tavalla kuolemaan: Abraham eli 175 vuotta. Sitten hän kuoli elämästä kyllänsä saaneena, ja hänet otettiin isiensä luo. (1. Moos. 25: 8)...ennen kuin menen kuoleman varjon maahan, enkä enää palaa. (Job 10: 20-22) Pikkuhiljaa maan tomuun palaamisesta kehittyi ajatus varjojen valtakunnasta. Tuonpuoleisuus ymmärrettiin paikaksi, jossa elävä Jumalasuhde ei ollut enää mahdollinen. Jumala lunastaa minut, hän tempaa minut tuonelan otteesta. (Ps. 49: 11-16) Seuraava askel oli ajatus Jumala-suhteen kuolemattomuudesta. Ajateltiin, että hurskaita Jumala auttaa vielä kuoleman jälkeenkin, vaikka siihen, millaista elämä tai olemassaolo olisi kuoleman jälkeen, ei vielä paneuduttukaan. Raamatussa kerrotaan myös kahdesta ihmisestä, jotka Jumala otti suoraan luokseen, keskeltä elämää. Toinen on nk. alkukertomuksissa esiintyvä Henok (1. Moos. 5: 23-24) ja toinen profeetta Elia (2. Kun. 2: 11). Monet maan tomussa nukkuvista heräävät, toiset ikuiseen elämään, toiset häpeään ja ikuiseen kauhuun. (Dan. 12: 2) Elämän epäoikeudenmukaisuus johti kuitenkin sen kyseenalaistamiseen, että Jumalaan uskovalle käy elämässä hyvin, kun taas paha saa aina palkkansa. Pieni Israelin kansa jäi toistuvasti suurempien naapureidensa jalkoihin. Jumalan olisi puututtava asioiden kulkuun ja tuhottava laittomuuksien tekijät, Israelin viholliset, ja päästettävä valittu kansansa sen omaan maahan. Koska tämä ei poliittisesti katsottuna näyttänyt kovin todennäköiseltä, profeetat alkoivat julistaa uudenlaista toivon sanomaa: vielä koittaa päivä, jolloin Herra palkitsee kansansa sitkeyden. Uuden maailmanajan odotettiin alkavan Messiaan tulemisesta viimeiselle tuomiolle. Ajan kuluessa ja Messiaan viipyessä israelilaiset alkoivat sopeutua vallitseviin oloihin turhankin hyvin. Profeettojen julistuksen painopiste muuttui. Herran päivä, jonka piti alun perin merkitä vapautusta Israelin kansalle, alkoikin merkitä tuomiota myös valitulle kansalle, joka oli luopunut Jumalan tahdon noudattamisesta. Herran päivän viikuva/foto: wobigrafie / pixelio.de 12 2013 15
pyessä se alkoi saada yhä enemmän apokalyptisiä sävyjä: uusi alku olisi mahdollinen vain kaiken olemassa olevan ensin tuhouduttua. Sinun kuolleesi heräävät eloon, heidän ruumiinsa nousevat ylös. (Jes. 26: 19) Ajatus ylösnousemuksesta alkoi kehittyä hellenistisellä ajalla, mahdollisesti seurauksena vuorovaikutuksesta kreikkalaisten filosofioiden kanssa. Edelleen tekstit korostavat nimenomaan kansan pelastumista ja luvatun maan takaisin saamista. Ylösnousemus ja iankaikkinen elämä oli ennen kaikkea kollektiivinen ajatus. Jeesuksen aikaa lähestyttäessä ylösnousemususko oli saavuttanut jo varsin vankan jalansijan juutalaisuudessa. Mielipide-erojakin uskonnollisten ryhmien välillä toki oli: Fariseukset uskoivat ruumiin ylösnousemiseen ja viimeiseen tuomioon, saddukeukset sen sijaan kielsivät ne (vrt. Mark. 12:18-). Hellenistijuutalaiset ajattelivat ympäröivän filosofiansa mukaisesti, että ylösnousemus merkitsisi kuolemattoman sielun vapautumista ruumiin kahleista. Pasuuna soi, kuolleet herätetään katoamattomina ja me muut muutumme. (1. Kor 15: 50-) Uuden Testamentin tekstit puhuvat yleisestä ylösnousemuksesta ja tulevasta tuomiosta. Nämä liitetään Kristuksen toiseen tulemiseen, joka tapahtuu pasuunoiden soidessa eikä jää keneltäkään huomaamatta. Tuomiopäivänä jokainen joutuu vastaamaan teoistaan ja tekemättä jättämisistään. Seurauksena on iankaikkinen elämä joko taivaassa tai helvetissä. Oppi kiirastulesta, kuoleman jälkeisestä tilasta, jossa ihmiset odottelevat lopullista ylösnousemusta ja puhdistuvat tulessa elämänsä aikaisista synneistään, on huomattavasti nuorempi. 200-400 luvun kirkkoisät esittivät tämän tyyppisiä ajatuksia. Katolinen kirkko dogmatisoi opin vuonna 1274. Raamattu kuvaa sekä taivasta että helvettiä varsin niukoin sanakääntein. Taivaasta ja helvetistä puhuessaan teologit ovat aina käyttäneet sellaisia kielikuvia, jotka ovat puhutelleet heidän aikansa ja maailmankolkkansa ihmisiä. Erämaaalueella asuvien taivas esimerkiksi muistuttaa hedelmällistä puutarhaa, jossa on paljon vettä, kuva/foto: Axel Hoffmann / pixelio.de 16 12 2013
jatkuvista tulvista kärsivien helvetti muistuttaa vedenpaisumuksen kaltaista tilaa. Meidän mielikuvamme taivaasta ja helvetistä pohjautuvat monin paikoin pikemminkin keskiaikaiseen taiteeseen (vrt. Danten Divina Commedia ja keskiaikaisten kirkkojen maalaukset) kuin Raamattuun. Siellä itketään ja kiristellään hampaita. (Matt 24: 51) Erityisesti helvetin kuvailussa Raamattu on varsin niukkasanainen. Kielikuvat puhuvat ikuisesta tulesta ja kuvaavat olotilaa ilman Jumalaa, jossa ihmisen on paha olla. vastustivat ajatusta nimenomaan ruumiin ylösnousemuksesta. Paavali selittää tätä tutulla kuvalla maanviljelyksestä: Ajallinen ruumis on kuin siemen, joka kylvetään maahan. Kasvi, joka siemenestä kasvaa, on samaa olemusta kuin siemen, mutta aivan toisen näköinen. Samoin on kuolleiden ylösnousemuksessa me emme tiedä, millaisessa olomuodossa tulemme elämään iankaikkisuudessa. Varmaa Raamatun valossa on kuitenkin, että kuolema ei saa viimeistä sanaa. Kristus on voittanut kuoleman ja kristittyjä odottaa elämä iankaikkisuudessa, elävä yhteys Jumalaan ja toisiin ihmisiin. kuva/foto: Susanne Wendel Jumala itse on heidän luonaan, ja hän pyyhkii heidän silmistään joka ainoan kyyneleen. (Ilm. 21: 1-4) Taivasta Raamatussa kuvaillaan hiukan laajemmin. Oleellista on yhteys Jumalaan ja hyvä yhteys toisiin ihmisiin: kukaan ei tee pahaa toiselleen, rauha vallitsee niin ihmisten kuin koko luomakunnankin kesken. Taivaassa ei ole kuolemaa eikä sairautta, ei valitusta eikä vaivaa. Kylvetään ajallinen ruumis, nousee hengellinen ruumis. (1. Kor. 15: 44) Toisin kuin kreikkalaiset filosofit, Paavali ja muut Uuden Testamentin teologit painottavat, että ylösnousemus on nimenomaan ruumiillinen. Korinton seurakunnassa oli ihmisiä, jotka Jos olemme panneet toivomme Kristukseen vain tämän elämän ajaksi, olemme säälittävimpiä kaikista ihmisistä. Mutta nyt Kristus on herätetty kuolleista, esikoisena niiden joukosta jotka ovat kuolleet. -- Kuolema on nielty ja voitto saatu. Kiitos Jumalalle, joka antaa meille voiton meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta! (1. Kor. 15: 19-20, 54, 57) Päivi Lukkari Pappisi kertoo aiheesta mielellään lisää vaikkapa seminaarin puitteissa. Jos olet kiinnostunut seminaarista, ota yhteyttä alueesi pappiin tai seurakuntasi puheenjohtajaan. 12 2013 17
toripaikka / Marktplatz Vuokrataan hyviä, lämpimiä rantamökkejä. H. Laurila Lempäälä p. +358-3-3750147, fax +358-3-3753147, www.saunalahti.fi/hein Yöpymismahdollisuus Berliinin Suomikeskuksessa. Schleiermacherstr. 24 a, 10961 Berlin, alk. 30 /yö, www.suomikeskus.de, booking@finnlandzentrum.de PEPESOUND Äänentoistopalvelu/Beschallungstechnik Digitalisoin levyt, kasetit sekä nauhat. 07626-971545 / www.pepesound.org Sommerhaus zu verkaufen Schönes Sommerhaus (4 Nebengeb.) zu verkaufen. An Kivinen-See in Hankasalmi Hangrundstück, 9150 m², sehr kleine Nebenkosten seppala.simo@gmail.com oder tel. 0035840379659 Uudenveroiset Varpapuu-pystykangaspuut, lev. 120 cm, penkkeineen myytävänä. Hinta 500,- Puh. 06257-903736 Finnisch-Schwedisch-Englisch Spanisch-Deutsch u.a. Sprachen WM Dolmetsch- und Übersetzungsbüro Ökon.mag./KTM Gunn Wasenius-Mahn vereidigte Dolmetscherin und Übersetzerin/ valantehnyt kielenkääntäjä Spittweg 3, 26160 Bad Zwischenahn Tel. 04486 12 95 Fax 04486 506 Mobiltel. 0172 421 09 54 Email: service@wm-uebersetzungsbuero.de www.wm-uebersetzungsbuero.de GOOD NIGHT, BETTER DAY. Runkosängyt Jenkkisängyt Petauspatjat Sängynpäädyt Helmalakanat Pussilakanat Hanauer Landstrasse 161-173 60314 Frankfurt Puh. 069-904 398 510 Fax 069-904 398 529 info@fennobed.de www.fennobed.de Frankfurt München Düsseldorf Berlin Stuttgart Hamburg Wien Zürich Tue Rengasta! Rengas tarjoaa Saksan suomalaisille mielenkiintoista luettavaa ja hyödyllistä tietoa. Jotta kukaan ei jäisi yhteisömme ulkopuolelle, on Rengas ilmainen Saksassa toimivien suomalaisten seurakuntien jäsenille. Lehden tuottaminen kuitenkin maksaa. Osallistu talkoisiin ja tue Rengasta omien taloudellisten mahdollisuuksiesi mukaan. Lahjoituksesi on verovähennyskelpoinen. Kiitos avustasi! Rengas ist für die Mitglieder der finnischen Gemeinden in Deutschland kostenlos, weil die Zeitschrift jede und jeden mit in die Gemeinschaft nehmen will. Aber eine Zeitschrift zu produzieren kostet natürlich Geld. Unterstützen Sie unser Rengas nach Ihren Möglichkeiten. Ihre Spende ist steuerlich absetzbar. Herzlichen Dank! Tiliyhteystietomme/Unsere Kontoverbindung: Zentrum der finnischen kirchlichen Arbeit e.v. Evangelische Kreditgenossenschaft eg IBAN DE38 5206 0410 0100 6192 64 BIC GENODEF1EK1 Verwendungszweck: Spende Rengas 18 12 2013
Palveluhakemisto / Dienstleistungen Suomalainen kätilö ja (perhe)terapeutti Finnische Hebamme und Systemische Therapeutin Taina Palokangas-Büsing Steinbruchstr. 15, 30629 Hannover, 0511-55 97 54 Hebamme.Taina@web.de, www.hebamme-therapie.de Suomalainen hammaslääkäri Hannoverissa Zahnarztpraxis Marianne Lienard Hauptstr. 42, Ortsteil Wettbergen, 30457 Hannover www.praxislienard.com, Telefon: 0511-92070650 Suomalainen toimintaterapeutti / Ergotherapeutin Sari Heipp München, puh./tel. 0177-2837038, sari@heipp.de Vereidigte Übersetzerin & Dolmetscherin Virallinen kääntäjä & tulkki, KTM (Helsinki) ELINA OLDENBOURG Tel. 069-671109 Fax 069-6708690 Güntherstr. 4, 60528 Frankfurt a.m. elinao@aol.com FINNISCH-deuTSCH-finniSCH Vereid. Übersetzerin u. Dolmetscherin Dr. Angela Plöger Vogt-Groth-Weg 22, 22609 Hamburg Tel. 040-8004919 Valantehnyt kielenkääntäjä/tulkki, KK Vereidigte Übersetzerin/Dolmetscherin RITVA JAKOILA Treisberger Str. 8, 60439 Frankfurt a.m. Tel. 069-53086975 Fax 069-53087061 jakoila@t-online.de Valant. kielenkääntäjä beeidigte Dolmetscherin Ritva Kaarina Schröder FINNISCH-SCHWEDISCH-DEUTSCH Ebelingstr. 4, 30659 Hannover Tel. 0511-6476292, Fax 0511-6405555 E-Mail: ritvaschroeder@gmx.de Rechtsanwalt, Fachanwalt für Steuerrecht Kai Schröder Beeidigter Dolmetscher, Englisch-Deutsch Tel. 0511-8387731, Fax 0511-8387733 Psychologische Einzel- & Paarberatung auf Deutsch, Finnisch und Englisch Satu Marjatta Massaly HP Psychotherapie 50935 Köln Guldenbachstraße 1 Mobil 01522 9267514 satumassaly@online.de suomalainen yleislääketieteen erikoislääkäri Sanna Rauhala-Parrey Bahrenfelder Steindamm 37 / Ecke Thomasstraße, 22761 Hamburg Puh. 040-85371188, Fax 040-85371312 avoinna: ma 9-13 ja 16-18, ti 9-14, ke 9-12, to 9-12 ja 15-18 sekä pe 9-14 Suomalainen psykoterapeutti Dr.med. Carita Schneider Friedensallee 62a, 22765 Hamburg Puh./Tel.: 040-89018823 Psychotherapie auf Schwedisch, Deutsch und Finnisch Lento-ja laivaliput, seuramatkat Eija Kassner, TravelNet Tel. 09131-994350, 0172-9472801, eija.kassner@t-online.de www.travelnet-online.de/reisen/eija.kassner Tarv. myös iltaisin ja viikonloppuisin! www.tifcon.de Verot/Steuern Veroja suomeksi ja saksaksi Deutsch - Finnisches Steuerrecht Steuerberatung Trosien Steuerberaterin Dipl. Kffr. Sari M. Trosien Tel. 06081-57699-50, Fax: -51, info@tifcon.de Ks. myös www.rengas.de 12 2013 19
COOL2014! Das neue Jahr steht vor der Tür, und mit ihm Finnland als Ehrengast der weltgrößten, nämlich der Frankfurter Buchmesse unter dem einprägsamen Namen FINNLAND. COOL. Dass Finnland cool ist, sollen aber nicht nur eingefleischte Bücherwürmer und die Besucher vor Ort erfahren: Im Satellitenprogramm COOL2014 stellt das Finnland-Institut in Zusammenarbeit mit zahlreichen Partnern kulturelle, wissenschaftliche und gesellschaftliche Inhalte vor, die über Literatur hinaus gehen und sich über das deutschsprachige Europa erstrecken. Und man kann sich beteiligen: www.cool2014.de! Transparenz und Erreichbarkeit sind dominierende Werte in Kultur und Gesellschaft Finnlands und als Phänomene insbesondere im deutschsprachigen Europa von größtem Interesse. Das hat sich gezeigt, als das Finnland-Institut im Dialog mit deutschen, österreichischen und Schweizer Partnerorganisationen die kuratierten Schwerpunkte des FINNLAND. COOL. -Satellitenprogramms entwickelte. Lesen, Bildung und Kultur gehören in Finnland zum Alltag, sind für alle und machen einfach Freude und diese Grundmotivik spiegelt sich in COOL2014 wider: Der Kick-off wird auf der Leipziger Buchmesse vom 13. 16.3. mit Kinder- und Jugendliteratur, Comics sowie Sach- und Fachliteratur sein. Im April geht es im FEZ-Berlin in einem deutschfinnischen Theaterworkshop und einem Expertenseminar um Mehrsprachigkeit und Leseförderung. Im Frühsommer stehen in Wien Leseerlebnisse vor allem für Kinder- und Jugendliche im Vordergrund. In Baden-Württemberg liegt der Akzent auf partizipativer Kultur und Offenheit sowohl beim Fellbacher Kultursommer, an der Hochschule für Gestaltung Karlsruhe in Form eines studentischen Lesemöbel-Projekts mit der Universität Lappland sowie in Stuttgart im Mai in Diskussionen und Workshops. Für München ist eine Diskussion über die Rolle der Kultur- und Wissenschaftsinstitute in der sich verändernden Welt geplant. In Köln finden im Juni die Finnischen Kinder- und Jugendbuchwochen statt. Im norddeutschen Raum ist das Satellitenprogramm auf vielfältige Weise vor allem unter dem Nenner Umwelt vertreten: in Greifswald beim Festival Nordischer Klang, in Zingst beim Umweltfotografiefestival Horizonte Zingst sowie in Rostock und Kiel mit Gruppenausstellungen. Hauptthemen in Bonn sind im letzten Jahresviertel die Arbeitswelten der Zukunft. Mit Blick auf das Sibelius-Jahr 2015 steht in Hamburg das Thema Musikerziehung an. Unter den zahlreichen Aktivitäten in der Schweiz sind die Literaturtage Zofingen, der Designers Saturday in Langenthal sowie finnische Kinderliteratur auch in Zürich und St. Gallen hervorzuheben. Und am Finnland-Institut selbst werden im Laufe von 2014 vier brandneue Ausstellungen zu sehen sein hierüber später mehr in Rengas! Marion HoLTKamp Referentin für Presse- und Öffentlichkeitsarbeit Finnland-Institut in Deutschland Näheres zum Satellitenprogramm: www.cool2014.de Sofie Backman, Finnland-Institut, Tel. 030-520026020, sofie.backman@finstitut.de 20 12 2013
Hampurissa puhaltavat uudet tuulet Hans-Christoph Stadel Hampuriin nimitettiin lokakuussa ensimmäistä kertaa kunniakonsuli edustamaan Suomea. Rahoituskonsulttina työskentelevä Hans-Christoph Stadel on toiminut viime vuosina aktiivisesti Hampurin suomalaissaksalaisessa kauppakillassa. Lisäksi Hampuriin on avattu passi- ja väestörekisteriasioiden hoitoon uusi kansalaispalvelupiste. arvoisa kunniakonsuli, onnittelut nimityksestä. Mitkä ovat ensi hetken tunnelmat? Olen hyvin kiitollinen Suomen osoittamasta luottamuksesta ja otettu kunnianosoituksesta. Odotan innolla tulevia tehtäviä, sillä olen aina mielelläni toiminut suomalaisten kanssa. Samalla olen kuitenkin hyvinkin tietoinen siitä, että astun suuriin saappaisiin, jotka viimeinen pääkonsuli Erja Tikka oman ainutlaatuisen toimintansa kautta jätti. Teillä on monen vuoden kokemus suomalaisesta yhteiskunnasta. Mikä tekee suomalaisesta suomalaisen? Päällimmäisenä tulee mieleen kolmen S:n kokonaisuus: sisu, sauna ja Sibelius. Olen otettu suomalaisten yritysten kyvystä uudistaa itseään myös hankalina aikoina kiitos suomalaisen sisun. Periksi ei anneta, vaan katse suunnataan tulevaisuuteen ja ratkaisuja etsitään pitkäjänteisesti, päättäväisesti ja perusteellisesti. Suomalainen yhteiskunta on mielestäni hyötynyt muutosprosesseista, sillä viime vuosikymmenien aikana Suomi on muuttunut avoimemmaksi ja suvaitsevammaksi. Sauna taasen on suomalaisen sielun hoitopaikka, enkä saata kuvitella suomalaista yhteiskuntaa ilman saunakulttuuria. Kolmantena haluan mainita Sibeliuksen, joka kuvastaa kulttuurin vahvaa merkitystä Suomessa. Suomi on tunnettu modernin suunnittelun, taiteen ja musiikin viejä, ja tuotemerkkinä Suomi edustaa sekä teknistä innovaatiota että laatua ja luotettavuutta. Hampurissa on suuri suomalaisyhteisö. Haluatteko välittää heille jonkin erityisen viestin? Oveni ovat aina avoinna, ja haluan edelleen olla täällä asuvien suomalaisten lähellä. Tiedän, että pääkonsulaatin sulkeminen on tuottanut suomalaisessa yhteisössä epävarmuutta, mutta uuden kansalaispalvelupisteen avaaminen toivottavasti vie osan huolia pois. Meillä on Hampurissa monia vahvoja suomalaistoimijoita saksalais-suomalaisesta kauppakillasta merimieskirkkoon. Yhdessä voimme pitää Suomen lippua korkealla tulevaisuudessakin. Hampurin kunniakonsulaatin yhteystiedot: Kunniakonsuli Hans-Christoph Stadel Am Sandtorkai 30 (Kesselhaus), 20457 Hampuri Puh.: +49 (0)40 39803 110 Faksi: +49 (0)40 39803 101 Sähköposti: stadel@mcfcorpfin.com Yhteydenotot puhelimitse, yhteyshenkilö: Michaela Schmidt Passi- ja väestörekisteriasiat (asiakaspalvelu) Ditmar-Koel-Str. 6, 20459 Hampuri Puh.: +49 (0)40 3570 597-7 Faksi: +49 (0)40 3570 597-8 Sähköposti: info.hamburg@formin.fi Aukioloajat: 9:00 12:00 ja iltapäivisin sopimuksen mukaan, yhteyshenkilö: Jussi Kiho Kulttuurivinkit löydät Suomen suurlähetystön verkkosivujen kulttuurikalenterista osoitteesta www.finland.de 12 2013 21
Matkalla ajan ja mielen kerroksissa Joel Haahtela jatkaa yhdeksännessä romaanissaan tuttua linjaansa. Myös Tähtikirkas, lumivalkea teoksessa ovat keskiössä mielen kerrostumat, muistot ja pyrkimys sanallistaa se, mikä yleensä pakenee sanojen ulkopuolelle. Kyseessä on päiväkirjaromaani, joka jakautuu usealla vuodelle. Ensimmäinen osa tapahtuu Pariisissa vuonna 1889, kun suomalainen nuori mies on uuden elämän kynnyksellä. Purkaakseen tuntojaan mies alkaa kirjoittaa päiväkirjaa hänelle, Klaralle, joka on nuoruuden rakastettu ja jonka takia mies on joutunut pakenemaan kotimaastaan. Klaran traaginen menettäminen leimaa kaikkea miehen myöhempää toimintaa, joka on kuin pakoa maailman läpi. Mies aloittaa työt aikansa moderneimmassa laitoksessa, lennätintoimistossa, ja etenee myöhemmin sanomalehden kirjeenvaihtajaksi. Päiväkirjat tarjoavat siten mielenkiintoisen matkan Euroopan historiaan ja menneeseen maailmaan. Vuonna 1889 päästään seuraamaan Pariisin maailmannäyttelyä, vuodet 1913-14 Berliinissä ennakoivat ensimmäistä maailmansotaa, vuonna 1923 ollaan matkalla Kauko-Idässä ja viimeiset jäljellä olevat merkinnät ovat saksalaisesta mielisairaalasta vuodelta 1936, kun kansallissosialistit ovat jo vallassa ja Eurooppa on taas luisumassa kohti sotaa. Teoksen järkyttävin yllätys koetaan sen lopussa, kun miehen jälkeläinen kirjoittaa omia ajatuksiaan päiväkirjoista, jotka ovat kuin sattumalta saavuttaneet hänet. Pojanpojanpoika kirjoittaa päiväkirjat puhtaiksi ja tekee matkan esi-isänsä jäljille Saksaan. Samalla tarinan ympyrä sulkeutuu, ja lukija joutuu pohtimaan sitä, miten menneisyys kerrostuu meihin, vaikka se olisikin meille tuntematon. Onko mahdollista, että esiisiemme kivut ovat hahmottomina oman mielemme kerroksissa? Haahtela on ollut kaksi kertaa Finlandiaehdokkaana, enkä ihmettelisi, jos tämäkin teos ehdokkaaksi päätyisi. Ainoa huomautettava seikka liittyy kieleen. Teoksen kieli ja kirjoitustyyli eivät nimittäin juuri vaihdu, vaikka vuosien 1889 ja 2012 väliin mahtuu toki monta erilaista kielimuotoa ja kirjoitustyyliä. Heidi Viherjuuri Joel Haahtela: Tähtikirkas, lumivalkea Otava 2013 ISBN 9789511271963 Haahtelan kieli on kuulasta ja selkeää ja onnistuu välittämään päähenkilön vaihtelevat mielialat. Toki yksittäisistä ja eri vuosiin päivätyistä kirjoista saa kerättyä vain fragmentteja miehen elämästä, mutta sellainenhan on ihmisen mielikin, monikerroksinen ja vaikeasti tulkittavissa. 22 12 2013 kuva/foto: Kustannusosakeyhtiö Otava
Ilmoitus/Anzeige Laktoseintoleranz? kuva/foto: Blanco Pharma Milch enthält das Kohlenhydrat Laktose, auch Milchzucker genannt, welches im Dünndarm normalerweise durch das Enzym Laktase verdaut wird. Ist im Dünndarm ein Mangel an Laktase, kann dieser die Laktose nicht verarbeiten. Schlechte Verdauung von Laktose verursacht oft unangenehme Darmbeschwerden. Andererseits sind die Milchprodukte eine wichtige Quelle von Kalzium, welches entscheidend für den Knochenaufbau ist. Eine einfache Lösung bei Laktoseintoleranz ist LactaNON (Laktase-Enzym-Tabletten) einzunehmen, die Laktose effektiv spalten, damit es besser verdaut wird. Kun maito aiheuttaa vatsavaivoja Maidon hiilihydraatti, laktoosi, pilkkoutuu suolistossa pienempiin osasiin imeytymistä varten. Pilkkoutumiseen tarvitaan oma, laktoosille sopiva entsyymi, joka pystyy katkaisemaan sokereita yhdistävän sidoksen. Laktaasientsyymiä syntyy ohutsuolen seinämässä. Kun entsyymiä muodostuu liian vähän tai entsyymi ei toimi kunnolla, laktoosi ei hajoa ohutsuolessa, mistä seuraa vatsavaivoja. Hajoamaton laktoosi kulkeutuu paksusuoleen, jossa bakteerit hyödyntävät sen. Tämän seurauksena vatsaa turvottaa, on ilmavaivoja, kipua, löysää vatsaa ja jopa ripulia. Näitä vaarattomia, mutta harmillisia vaivoja kutsutaan laktoosi-intoleranssiksi. Laktaasientsyymin vajavaisuus on maailman väestöissä yleistä. Saksassa laktoosi-intoleranssista kärsii 15 20 % asukkaista. Syntymän jälkeen laktaasientsyymin muodostus on normaalia, mikä takaa imeväisen ravinnonsaannin äidinmaidosta. Lapsen ikääntyessä laktaasin muodostuminen heikkenee suolen seinämässä niin, että jo lapsuusiässä laktaasia syntyy enää noin 10 % aikaisempaan verrattuna. Laktoosi-intoleranssista kärsivien laktoosin sieto on hyvin yksilöllistä, monet sietävät sitä vain 0,5 g. Toisilla sietokyky saattaa olla kuitenkin muutaman gramman, jopa maitolasillisen verran eli 10-12 g. Laktoosia on maidossa ja maitotaloustuotteissa kuten jogurteissa, tuorejuustoissa, jäätelössä ja kermassa. Kypsytetyt juustot (esim. Edam) eivät sisällä laktoosia. Laktoosista aiheutuvien vaivojen takia monet välttävät maitoa ja maitotaloustuotteita. Maitotaloustuotteet ovat kuitenkin hyviä kalsiumin lähteitä, ja jos ne puuttuvat ruokavaliosta, riittävä kalsiumin saanti luuston kunnon ylläpitämiseksi voi vaarantua. Suun kautta otettava laktaasientsyymitabletti on kätevä keino nauttia myös maitotaloustuotteista. LactaNON 4500 FCCu valmisteen laktaasi parantaa laktoosin pilkkoutumista henkilöillä, joilla on pilkkoutumiseen liittyviä vaikeuksia. Tabletti otetaan juuri ennen laktoosia sisältävää ateriaa. Yhden tabletin laktaasi pystyy pilkkomaan noin 15 g laktoosia. Liisa Kansanen Vitabalans Oy, Hämeenlinna, Finnland Vertrieb in Deutschland durch Blanco Pharma GmbH Oasenweg 3, 25474 Ellerbek www.vitabalans.de 12 2013 23
Vieraina benediktiiniläisluostarissa Pohjoisen seurakuntien retkijumalanpalvelus Sunnuntaina 15.9. Lyypekin ja Kielin seurakuntien sekä Hampurin merimieskirkon automatka suuntautui Bad Oldesloen lähellä sijaitsevaan Nütschaun benediktiiniläisluostariin. Autojen rekisterikylteistä saattoi päätellä, että Schleswig-Holsteinin eri paikkakunnat olivat hyvin edustettuina. Harald Scharfe kertoi aluksi benediktiiniläisluostarin historiasta ja nykypäivästä ja sitten alkoi patikkamatkamme halki metsien, niittyjen ja Brennermoor-alueen, jolla on suolapitoisia lähteitä. Trave-joen yli johtavalla vihreällä sillalla pysähdyimme syömään eväitä. Pilviverho repesi juuri sopivasti ja aurinko loihti hymyn kasvoille. Kulkumme jatkui luostaria kohti pitkin kapeaa polkua, joka on osa Via Balticaa. Todisteena tästä reitin varrella oli apostoli Jaakobin tunnus, simpukka. Keskellä peltoa sadepisarat yllättivät meidät, mutta olimme onneksi varustautuneet hyvin sateenvarjoin ja sadetakein. Seuraavan taukopaikan isot puut suojasivat myös sateelta. Iloisesti rupatellen saavuimme määräpäähämme. Mieli oli pirteä. Luostariin oli tällä välin saapunut myös joukko hampurilaisia Satu Oldendorffin johdolla. Kahvi ja kakut odottivat meitä luostarin ruokasalissa. Kaikki saivat nauttia pöydän antimista kyllikseen, vaikka meitä olikin ennalta ilmoitettua enemmän, yhteensä 35 henkeä. Luostarin asukkaiden vieraanvaraisuus teki meihin syvän vaikutuksen. Ovet ovat avoinna kaikille. Luostarin kappelin seiniä koristavat värikkäät lasimaalaukset ja lasinen alttarimaalaus. Tämän pyöreän kappelitilan miellyttävässä ilmapiirissä kokoonnuimme Helena Eckhoffin johdolla jumalanpalvelukseen ja kuulimme, miten Jeesus herätti leskiäidin ainoan pojan eloon. Saarna, kauniit virret ja ehtoollisen vietto antoivat taas uusia voimia matkantekoon, mihin tiemme sitten johtivatkin erotessamme. Iloisia hyvän matkan toivotuksia kuului monelta suunnalta: Taivaan Isän siunausta sinulle! Das nördlichste Benediktiner-Kloster Nütschau oder genauer das Priorat St. Ansgar zu Nütschau, hat den Wahlspruch per ducatum evangelii - unter der Führung des Evangeliums - ein gutes Wort, auch für unseren Wandertag. Die Benediktiner sind ein kontemplativ (das heißt: in sich gekehrt ) ausgerichteter geistlicher Orden. Bekannt sind sie auch durch ihre Ordensregel: Ora et labora et lege ( Bete und arbeite und lies ). Das Kloster selbst wurde nach dem zweiten Weltkrieg 1951 gegründet, um die vielen Flüchtlinge seelsorgerlich zu betreuen, die als Kriegsfolge nach Schleswig-Holstein kamen. Heute ist das Kloster Nütschau ein großes geistliches Bildungswerk, mit Kursen, Unterkünften für Gruppen und Einzelgäste und der Möglichkeit zur stillen Einkehr. Viermal täglich ruft die Glocke in Nütschau die Mönche, Schwestern und Gäste aller Konfessionen zu gemeinsamen Andachten in der Klosterkirche zusammen. Insgesamt spürt man die Offenheit der Arbeit. Wir haben uns als Gäste in Nütschau sehr wohl gefühlt und können jedem einen Besuch empfehlen. KirSTi Ide ja Harald Scharfe 24 12 2013 Weitere Informationen www.kloster-nuetschau.de kuva/foto: Kirsti Ide