Kuuden suurimman kaupungin kehitysvammahuollon palvelujen ja kustannusten vertailu 2009

Samankaltaiset tiedostot
2 Kehitysvammalain mukaisia palveluja vuoden 2006 aikana käyttäneet asiakkaat

2 Kehitysvammalain mukaisia palveluja vuoden 2007 aikana käyttäneet asiakkaat

Kuuden suurimman kaupungin kehitysvammahuollon palvelujen ja kustannusten vertailu 2008

Kuuden suurimman kaupungin kehitysvammahuollon palvelujen ja kustannusten vertailu 2006

Kuuden suurimman kaupungin kehitysvammahuollon palvelujen ja kustannusten vertailu 2007

Kuuden suurimman kaupungin kehitysvammahuollon palvelujen ja kustannusten vertailu 2005

Kuuden suurimman kaupungin kehitysvammahuollon palvelujen ja kustannusten vertailu 2006

Kuuden suurimman kaupungin kehitysvammahuollon palvelujen ja kustannusten vertailu 2007

Kuuden suurimman kaupungin kehitysvammahuollon palvelujen ja kustannusten vertailu 2010

Helsingin kaupunki Esityslista 16/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Kuuden suurimman kaupungin kehitysvammahuollon palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2011

KEHITYSVAMMAHUOLTO 2016

Vammaispalvelut ja kehitysvammahuollon palvelut Helsingissä Vammaisten sosiaalityö 1

Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2017 (päivitetty )

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Vammaispalvelujen asiakasmaksut

KEHITYSVAMMAHUOLTO 2015

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Erityisryhmien palvelu Palvelumaksu Ateriat Muuta huomioitavaa. Asiakkaan nettotulojen ja hyväksyttävien menojen erotus 1

Kuuden suurimman kaupungin päihde- ja mielenterveyspalvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2017

KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN LASTENSUOJELU 2007

Omaishoitajan lakisääteiset vapaat

Sosiaalihuollon asumispalvelut ja suunnittelu kevät 2018

KEHITYSVAMMAHUOLTO. Maksu Maksu Asiakasmaksulaki 7b ja 7c ja 21

Kuuden suurimman kaupungin kehitysvammahuollon palvelujen ja kustannusten. vuonna 2014

Omaishoitajan lakisääteiset vapaat

Vammaispalvelujen asiakasmaksut 2014 / Vertailutaulukko esityksestä - Kehitysvammalain mukaiset palvelut

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu Vanhuspalvelujen Kuusikko

Tietopaketti 9: Vammaispalvelut. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

Kuusikko 2007 LIITE 1 1(4) Vammaispalvelulain mukaisten palvelujen ja taloudellisten tukitoimien tiedonkeruu 2006

PIELAVEDEN PERUSTURVALAUTAKUNTA

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015

1. Toimii kunnan hallintosäännön 10 :n mukaisena tulosalueen vastuuhenkilönä. 2. Käyttää kunnan puhevaltaa tulosalueellensa kuuluvissa asioissa.

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA

Kuuden suurimman kaupungin kehitysvammahuollon ja vammaispalvelulain mukaisten palvelujen ja kustannusten vertailu. vuonna 2016

Kainuun soten vammaispalvelun asiakasmaksut alkaen

Espoon kaupunki Pöytäkirja Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti)

Vammaispalvelujen asiakasmaksut

Kehitysvammaisen työ- ja asumismahdollisuudet. Vs. johtava sosiaalityöntekijä Anita Lehtonen, Turun kaupungin vammaispalvelut

Asumispalvelujen hankinta

Sosiaalipalvelut Vuoden 2010 toimintakertomus ja tilinpäätös M.Paavola

Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö. Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki Jaana Huhta, STM

KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2004

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

Suunnitelmien määrä vammaisasiakkaiden määrään suhteutettuna. Myönteisten päätösten määrät suhteessa tehtyjen hakemusten määrään.

Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu 2013 (päivitetty_ )

Kuuden suurimman kaupungin vammaisten palvelujen ja kustannusten vertailu. vuonna 2017

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen

Kuuden suurimman kaupungin vammaisten palvelujen ja kustannusten vertailu. vuonna 2018

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

KEHAS- KESKUSTELUTILAISUUS

Kainuun soten vammaispalvelun asiakasmaksut alkaen

UUDISTUVA VAMMAISPALVELULAKI

Vammaispalvelulaki uudistuu

Sosiaalitoimen vuoden 2011 sitovien toiminnallisten tavoitteiden sekä toiminnan laajuutta kuvaavien suoritteiden toteuma

Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelut ja kustannukset vuonna 2014 (päivitetty )

Kuuden suurimman kaupungin lasten sijaishuolto 2006

Vammaispalvelujen asiakasmaksut

Projektitutkijat Anssi Vartiainen ja Hanna Ahlgren-Leinvuo, Kuutosvertailut/ Helsingin kaupungin tietokeskus

Erityisryhmien asiakasmaksut alkaen

Vammaispalvelujen asiakasmaksut

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN LASTENSUOJELU 2009

SATAOSAA - MUUTOKSESSA MUKANA! Vammaistyön päällikkö, Rauma Vesa Kiiski

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015

Vammaispalvelujen asiakasmaksut

Vammaispalvelujen tilastot vuodelta 2013 lähde SOTKANET Koonnut hanketyöntekijä Tuija Koivisto

KEHITYSVAMMAHUOLTO 2014

Vammaispalvelujen asiakasmaksut 2014 / Vertailutaulukko esityksestä

KEHAS- KESKUSTELUTILAISUUS

VAMMAISHUOLLON JA AIKUISSOSIAALITYÖN MAKSUT JA KORVAUKSET 2018

ASIAKASMAKSUT 2018, SOSIAALIPALVELUT

Kehitysvammaisten henkilöiden asumispalvelut nyt ja tulevaisuudessa

Lyhytaikaisen ympärivuorokautisen hoidon toimintaohje

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö

Salon kaupungin vammaistyö Vammaispalvelulain mukaiset palvelut, kehitysvammaisten palvelut sekä alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuki

Kehitysvammaisten asumisyksikköihin liittyvien tukiasuntojen

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille toimintakyvyn tukipalveluiden tulosalueella:

PHHYKYN VAMMAISTEN ASUMISEN PALVELUSETELI

Espoon kaupunki Pöytäkirja 7. Valmistelijat / lisätiedot: Leena Wilén, puh Nina Sormo, puh

VIIDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2002

Palveluasumisen asiakasmaksujen uudistusnäkymät

Kehitysvammahuollon maksut 2016

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN OMAISHOIDON TUEN PALKKIOT JA MAKSUT

Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET

LAUKAAN KUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUMAKSUT

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Info- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103

HELSINGIN KAUPUNKI Liite 1 (5) SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMIALA Hallinto / Talous- ja suunnittelupalvelut Talouden tuki -yksikkö

5 Lapsiperheiden kotipalvelun myöntämisperusteet ja asiakasmaksut

Tilastoinnin muutoksia tilastovuosille 2011 ja 2012

Kehitysvammahuollon asiakasmaksut vuodelle 2015 Raision ja Ruskon yhteistoiminta-alueella

Perusturvapalvelujen toimialan määrärahankorotusesitys. Vt. perusturvajohtaja Jaana Koskela Valtuuston kokous

Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet

Eri järjestämistapojen valintaprosessit (miten se oikeasti Espoossa tapahtuu)

Transkriptio:

Kuuden suurimman kaupungin kehitysvammahuollon palvelujen ja kustannusten vertailu 2009 Kehitysvammahuollon työryhmä 21.6.2010 Aila Kumpulainen

Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Aila Kumpulainen Kansi: Kati Rosenberg ISSN 1457-5078 Edita Oy Ab 2010 Helsinki

Kuusikko Työryhmä Kuvailulehti Tekijä(t) Kuusikko-työryhmän kehitysvammahuollon asiantuntijaryhmä, kirjoittanut Aila Kumpulainen Nimike Kuuden suurimman kaupungin kehitysvammahuollon palvelujen ja kustannusten vertailu 2009 Julkaisija (virasto tai laitos) Helsingin sosiaalivirasto, Espoon sosiaali- ja terveystoimi, Vantaan sosiaali- ja terveystoimi, Turun sosiaali- ja terveystoimi, Tampereen hyvinvointipalvelut, Oulun sosiaali- ja terveystoimi Sarja nimike Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Julkaisuaika 6/2010 Sivumäärä, liitteet 15 s + liitteet Osanumero 3/2010 ISSN-numero 1457-5078 Kieli Suomi Vuoden 2009 aikana yhteensä 5 633 henkilöä käytti kehitysvammaisten erityishuollon palveluja Kuusikon kunnissa. Palveluja käytti noin 86 kunnissa asuvista kehitysvammaisista henkilöistä. Kehitysvamma - huollon palveluihin ja tukitoimiin käytettiin Kuusikon kunnissa 167,4 milj. euroa vuonna 2009. Kokonaiskustannukset nousivat reaalisesti 5,7 edellisestä vuodesta. Kehitysvammahuollon palveluja käyttäneen asiakkaan palvelujen kustannukset kunnalle olivat keskimäärin 29 275euroa vuodessa. Kehitysvammaisten palvelujen asiakasmäärä Kuusikon kunnissa on kasvanut noin 13 (n. 600 henkilöä) vuodesta 2005 ja kehitysvammaisten palvelujen kustannukset ovat vastaavana aikana nousseet 18. Vuonna 2009 Kuusikko-kunnissa 2 200 kehitysvammaisista henkilöä asui itsenäisesti, asumisyksiköissä tai tukiasunnoissa. Vanhempiensa luona asui noin 3 200 kehitysvammaista henkilöä, joista 2 400 lapsia tai nuoria aikuisia. Laitoksissa asui noin 690 pitkäaikaisasukasta, mikä oli 11 kehitysvammaisista henkilöistä. Ohjatun asumisen kunnallisiin yksiköihin tehdyn kyselyn mukaan keskimääräinen yksikön koko kunnallisessa autetussa asumisessa oli 9,8 paikkaa. Asiakastyöhön osallistuvaa henkilöstöä oli keskimäärin 0,29 työntekijää asukasta kohti. Tuetun asumisen asiakas sai keskimäärin 2,3 tuntia kehitysvammahuollon henkilöstön tukea viikossa. Kuntien kehitysvammahuollon suurimpana tulevaisuuden haasteena ovat laitoshoidon vähentäminen ja asumispalvelujen kehittäminen. Laitoshoidon vähentäminen edellyttää asumispalvelujen kehittämistä erityisen vaativan tason asiakkaiden tarpeisiin sekä ensisijaisten palvelujen saatavuuden parantamista. Osa kunnista on lyhyessä ajassa siirtänyt ja siirtämässä erityishuoltopiirien avopalveluja kunnan toiminnaksi. Asumispalvelujen kehittämisessä kunnissa joudutaan harkitsemaan, pyritäänkö uusien palvelutuottajien rekrytointiin vai kunnallisten asumispalvelujen lisäämiseen. Mikäli päädytään ostopalveluihin, se tarkoittaa palvelujen kilpailuttamista. Asiasanat Vammaiset, kustannukset, kuntavertailu Tiedustelut Työryhmän jäsenet, liite 5 Jakelu www.kuusikkokunnat.fi

Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...3 2 KEHITYSVAMMAHUOLLON ASIAKKAAT, SUORITTEET JA KUSTANNUKSET...3 2.1 Kehitysvammaisten henkilöiden asumismuoto 2005 ja 2009... 3 2.2 Kehitysvammahuollon asiakkaat ja suoritteet 2005-2009... 5 2.3 Kehitysvammahuollon kustannukset vuosina 2005 2009... 6 3 LAITOSHOITO...9 4 ASUMISPALVELUT...9 4.1 Perustiedot autetusta, ohjatusta ja tuetusta asumisesta... 9 4.2 Kysely kunnallisessa ohjatussa ja tuetussa asumisessa... 12 5 TYÖ- JA PÄIVÄTOIMINTA...13 6 SEURANTAVUODEN KESKEISIÄ MUUTOKSIA PALVELURAKENTEESSA...14 7 YHTEENVETO...15 Liitteet 1 Kehitysvammahuollon palvelujen ja tiedonkeruun määritelmät 2009 2A Taulukoita ja kaavioita kehitysvammahuollon palveluista ja kustannuksista 2009 2B Kehitysvammahuollon palvelut 2005-2009 2C Kehitysvammahuollon kustannukset vuoden 2005-2009 vuoden 2009 rahan arvossa 3 Kehitysvammahuollon asiakkaiden pääasiallinen asumismuoto 31.12.2009 4 A Kehitysvammahuollon palvelurakenteen muutos kunnissa 4 B Vammaispalvelujen organisaatiot Kuusikon kunnissa 2010 5 Kehitysvammahuollon Kuusikko-työryhmän jäsenten yhteystiedot 2

1 Johdanto Suomen kuusi suurinta kaupunkia, (Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, Tampere ja Oulu) eli Kuusikko-työryhmä ovat vertailleet vuodesta 2005 alkaen kehitysvammaisille henkilöille tarjoamiaan palveluja ja palvelujen kustannuksia. Tarkastelussa käsitellään pääsääntöisesti kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain mukaisia palveluja (myöhemmin KvL tai kehitysvammalaki). Kunnat järjestävät kehitysvammaisten erityishuollon palvelut itse tai ostavat niitä erityishuollon kuntayhtymiltä, toisilta kunnilta tai yksityisiltä palvelun tuottajilta. Turussa osa näistä palveluista toteutetaan pääosin sosiaalihuoltolain mukaisesti. Kunta- ja palvelurakenneuudistus (PARAS-hanke) on vaikuttanut erityishuoltopiirien asemaan ja tämän myötä kuntien vastuu erityishuollon järjestämisestä on lisääntynyt. Tampereella ja Oulussa asumispalveluja, työ-ja päivätoiminnan palveluja ja muitakin avopalveluja on siirretty kaupungin toiminnaksi vuonna 2009. Laitoshoitoa pyritään vähentämään ja asumispalveluja kehitetään vastaavasti. Osa kunnista on kilpailuttanut palveluja ja osa suunnittelee kilpailuttamista. Vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annettuun lakiin (vammaispalvelulaki 3.4.1987/380) 1.9.2009 tulleiden muutosten vaikutukset eivät vielä näy vertailutiedoissa, mutta aiheuttavat todennäköisesti ajan myötä muutoksia kehitysvammaisten henkilöiden palveluissa. Näitä muutoksia kunnat ovat kuvanneet raportin liitteessä 4A. Kunnallisten asumisyksikköjen henkilöstömitoituksen selvittämistä jatkettiin ohjatun asumisen yksiköissä ja samalla selvitettiin kunnallisten tuettujen asukkaiden palveluja. Palveluista tehtiin kysely viikolla 16. Yhteenveto kyselyn tuloksista on esitetty raportin kappaleessa 4.2. Kaikki vertailuun kootut toiminta- ja kustannustiedot vuosilta 2005-2009 ovat liitteissä 2A-C. Vertailun on tuottanut Kuusikon kuntien kehitysvammahuollon asiantuntijoista koostuva työryhmä, jonka puheenjohtajana toimi Osmo Raaska Espoosta ja sihteerinä Aila Kumpulainen. Työryhmän jäsenten yhteystiedot ovat liitteessä 5. 2 Kehitysvammahuollon asiakkaat, suoritteet ja kustannukset Kuusikon kunnissa kehitysvammahuollon asiakkuuden määrittely perustuu ensisijaisesti kehitysvammalakiin (KvL 1 ). Kehitysvammahuollon palveluja voidaan järjestää muillekin erityisryhmille, esimerkiksi autistisille henkilöille. Palveluja tuotetaan kehitysvammaisille henkilöille myös ensisijaisten lakien (esim. vammaispalvelulaki, sosiaalihuoltolaki ja päivähoitolaki) perusteella. Nämä palvelut eivät ole mukana raportin tiedoissa. Muuttuneessa vammaispalvelulaissa (4 ) vammaispalvelulaki määritellään ensisijaiseksi laiksi suhteessa kehitysvammaisten erityishuollosta annettuun lakiin (519/1977). 2.1 Kehitysvammaisten henkilöiden asumismuoto 2005 ja 2009 Kehitysvammaisia henkilöitä oli vuoden 2009 lopussa Kuusikon kaupungeissa noin 6 400 henkilöä, mikä oli keskimäärin 0,4 kuntien väestöstä. Osuus vaihteli kunnittain välillä 0,34-0,62. Heistä noin 300 henkilöä oli alle kouluikäisiä ja 2 600 henkilöä koululaisia tai nuoria aikuisia (6-25v). Keski- ikäisiä oli 3 200 henkilöä ja ikääntyneitä (65-vuotta täyttäneitä) 300 henkilöä. Kehitysvammaisten henkilöiden asumismuotoa on seurattu koko vertailun ajan. Palvelurakennemuutoksen yhtenä tavoitteena on ollut vähentää laitosmuotoista asumista ja lisätä asumispalveluja sekä tuettua ja itsenäistä asumista. Kuviossa 1 on esitetty eri asumismuotojen piirissä asuneet kehitysvammaiset henkilöt vuosina 2005 ja 2009. Muutokset ovat olleet tavoitteen mukaisia: laitosasumi- 3

nen on vähentynyt (-57 henkilöä) ja asumisyksiköissä ja tukiasunnoissa asuminen lisääntynyt (381 henkilöä). Perhehoito ja itsenäinen asuminen ovat säilyneet lähes ennallaan. Vanhempien kanssa asuvien määrä on kasvanut 420 henkilöllä. Tämä selittyy lasten ja nuorten määrän kasvulla. Kuvio 1. Kehitysvammaisten henkilöiden asumismuoto 2005 ja 2009 Kuusikon kunnissa 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 191 200 250 5 650 750 1388 2871 250 192 244 6 378 693 1710 3290 2005 2009 Laitoksessa Asumisyksiköissä Tuki-asunnoissa Perhehoidossa Itsenäisesti Vanhempien kanssa Prosentuaalisesti asumismuotojen muutos näkyy siten, että laitoshoito asumismuotona on viiden vuoden aikana vähentynyt 13,3 :sta 10,9 :iin. Asumisyksiköissä ja tukiasunnoissa asuvien määrä puolestaan on kasvanut 27,9 :sta 30,7 :iin. Kuviossa 2 on tarkasteltu kehitysvammaisten henkilöiden asumismuotoa ikäryhmittäin. Lähes kaikki kehitysvammaiset päivähoito- ja kouluikäiset lapset asuivat vanhempiensa kanssa, samoin 66 nuorista aikuisista. 26 ikävuodesta eteenpäin itsenäisesti, tukiasunnoissa ja asumisyksiköissä asuvien asukkaiden osuus on suurempi. Pieni osa ikääntyvistä kehitysvammaisista henkilöistä asui yhä vanhempiensa tai muiden perheenjäsentensä kanssa. Heistä suuri osa (21 henkilöä 29:stä) asui Helsingissä. Helsingin tiedoissa perheenjäsenten kanssa ja itsenäisesti asuvia ei pystytä erittelemään. Ikääntyvien kehitysvammaisten henkilöiden laitoksissa asuminen oli yleisintä. Joka viides 50 vuotta täyttänyt asui vuonna 2009 laitoksessa. Laitoksesta asumispalveluihin siirtyminen edellyttää yksilöllistä palvelusuunnittelua sekä sopeutumisaikaa. Nuorten tarve saada aikuistumisvaiheessa asumispalvelupaikka arvioidaan usein suuremmaksi kuin jo palvelun piirissä olevan ikääntyneemmän tarve. (Liite 3) Kuvio 2. Kehitysvammaisten henkilöiden asumismuoto, -osuus ikäryhmittäin, joulukuussa 2009 1,5 2,6 3,7 5,5 2,6 20,2 13,9 20,2 21,8 10,9 Laitos 96,3 92,7 2,0 3,7 2,0 66,6 41,2 5,9 2,1 5,8 31,1 43,2 7,8 3,8 7,4 17,6 47,2 6,6 7,4 6,3 10,7 26,8 3,9 3,0 3,8 51,6 Asumisyksikkö Tukiasunnoissa Perhehoidossa Itsenäisesti Vanhempien kanssa 0-5v 6-17v 18-25v 26-49v 50-64v 65+v Yhteensä 4

2.2 Kehitysvammahuollon asiakkaat ja suoritteet 2005-2009 Kehitysvammahuollon palveluja käytti 5 633 henkilöä vuonna 2009, mikä oli keskimäärin 86 kaupunkien kehitysvammaisista henkilöistä. Asiakasmäärä kasvoi edellisestä vuodesta eniten Turussa (11 ), jossa koululaisten iltapäiväkerhotoiminta siirtyi varhaiskasvatuksesta vammaispalveluihin. Oulussa Ylikiimingin liittyminen Oulun kaupunkiin toi kehitysvammahuoltoon 40 asiakasta lisää. Asiakasmäärän kasvuun vaikuttavat lapsiperheiden ja nuorten koulunsa päättävien palvelutarpeet sekä osittain lyhytaikaishoidon kasvava kysyntä. Taulukko 1. Kehitysvammahuollon asiakkaat 2005-2009 Muutos 2005 2008 2009 2005-2009 2008-2009 Kokonaisasiakasmäärä 5 001 5 459 5 633 12,6 3,2 Laitoshoito 1 319 1 245 1 303-1,2 4,7 *Josta lyhytaikaista 539 490 557 3,3 13,7 Asumispalvelut 2 183 2 549 2 656 21,7 4,2 *Josta lyhytaikaista 659 681 727 10,3 6,8 Perhehoito 492 435 415-15,7-4,6 Työ- ja päivätoiminta 2 637 2 818 2 915 10,5 3,4 Kehitysvammahuollon palvelujen asiakasmäärä Kuusikon kunnissa on kasvanut lähes 13 (630 henkilöä) vuodesta 2005. Asiakkaiden määrä on kasvanut eniten asumispalveluissa (lähes 500 asiakasta) sekä työ- ja päivätoiminnassa (300 asiakasta). Perhehoidon asiakkaat ovat vähentyneet. Laitoshoidon pitkäaikaiset asiakkaat ovat tarkasteluaikana vähentyneet (34 asiakasta), mutta lyhytaikainen laitoshoito on lisääntynyt (18 asiakasta). Myös käyttöpäivistä tarkastellen eniten ovat kasvaneet asumispalvelut sekä työ- ja päivätoiminta. Alla olevassa taulukossa on esitetty kehitysvammahuollon palvelujen suoritemäärät tärkeimmissä palveluissa vuosina 2005, 2008 ja 2009. Taulukko 2. Kehitysvammahuollon suoritteet 2005-2009 Muutos 2005 2008 2009 2005-2009 2008-2009 Laitoshoito 286 677 278 118 267 013-6,9-4,0 *Josta lyhytaikaista 18 626 18 614 17 244-7,4-7,4 Asumispalvelut 586 315 659 514 698 303 19,1 5,9 *Josta lyhytaikaista 22 000 21 576 24 248 10,2 12,4 Perhehoito 72 099 66 242 64 393-10,7-2,8 Työ- ja päivätoiminta 409 116 449 683 465 327 13,7 3,5 Työ- ja päivätoiminnan palveluja käytti noin 52 kehitysvammahuollon asiakkaista. Pitkäaikaisten asumispalvelujen asiakkaina oli 35 asiakkaista ja lyhytaikaisesti asumispalveluja käytti 12 asiakkaista. Laitoshoidon käyttäjien osuus on supistunut noin 23 :iin kaikista asiakkaista. Heistäkin lähes puolet (10 kaikista asiakkaista) oli laitoksessa lyhytaikaishoidossa. Kuviossa 3 on esitetty kaupungeittain eri palveluja käyttäneiden osuudet kehitysvammahuollon palveluja käyttäneestä kokonaisasiakasmäärästä vuonna 2009.

Kuvio 3. Laitoshoidon, asumispalvelujen, perhehoidon sekä työ- ja päivätoiminnan asiakkaiden - osuus kokonaisasiakasmäärästä vuonna 2009. Lyhytaikaisen palvelun asiakkaiden osuus erotettu viivakuviolla. 70 -osuus kehitysvammapalvelujen kokonaisasiakasmäärästä 59 52 53 52 46 7 44 16 41 39 14 6 37 23 22 60 55 50 48 47 44 13 40 20 30 22 20 6 35 36 15 15 27 12 15 8 8 10 17 11 4 13 3 7 8 5 3 0 3 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU 45 7 6 33 30 17 18 4 3 3 10 2 1 2 2 2 01 56 Laitos Asumispalvelut Perhehoito Työ- ja päivätoiminta Tampereella, Oulussa, Helsingissä ja Vantaalla oli runsaimmin työ- ja päivätoimintaa käyttäneitä asiakkaita, Turussa ja Espoossa vähemmän. Turun pienempään osuuteen vaikuttaa se, että asiakkaat joiden päivätoiminta on järjestetty asumispalvelujen yhteydessä, ei ole tilastoitu työ- ja päivätoiminnan asiakkaiksi. Lyhytaikaishoidon käyttäjiä asumispalveluissa ja perhehoidossa oli runsaimmin Espoossa ja Vantaalla. Oulussa suuri osa lyhytaikaishoidosta järjestettiin laitoksissa. Omaishoidontuen lakisääteisen vapaaseen liittyvä lyhytaikaishoito järjestetään Kuusikon kunnissa eri tavalla. Omaishoidontuen vapaat eivät ole mukana lyhytaikaishoidon tiedoissa Oulussa ja Vantaalla ja osittain Tampereella. Muissa kunnissa omaishoidontuen vapaat ovat mukana tiedoissa. Muutokset ja erilaiset käytännöt vaikeuttavat lyhytaikaishoidon vertailua Kuusikon tasolla. Omaishoidontuen käytäntöjä selvitettiin tarkemmin vuoden 2008 kehitysvammahuollon Kuusikkoraportissa. 2.3 Kehitysvammahuollon kustannukset vuosina 2005 2009 Kustannusten vertailussa käytetään aiempien vuosien osalta nettokustannuksia, jotka on korotettu vuoden 2009 arvoon käyttäen julkisten menojen hintaindeksiä sosiaalitoimelle (ks. Tiedonkeruun määritelmät, kohta 3). Kehitysvammaisten henkilöiden palveluihin ja tukitoimiin käytettiin Kuusikon kunnissa 167,4 miljoonaa euroa vuonna 2009. Palvelujen kustannukset nousivat 5,7 vuodesta 2008 ja 18 vuodesta 2005. Asumispalvelujen kustannukset nousivat vuodesta 2008 noin 10 ja vuodesta 2005 runsaat 30. Työ- ja päivätoiminnan kustannukset kasvoivat 5 vuodesta 2008 ja vuodesta 2005 kasvu on ollut lähellä kokonaiskustannusten keskimääräistä kasvua. 6

Taulukko 4. Kehitysvammahuollon kokonaiskustannukset 2005-2009 (vuoden 2009 arvossa) Muutos vuoden 2009 rahan arvossa 2005 2008 2009 2005-2009 2008-2009 Kokonaiskustannukset 142 465 925 158 358 097 167 441 800 17,5 5,7 Laitoshoito 53 432 776 56 010 397 56 993 752 6,7 1,8 Asumispalvelut 50 212 347 59 732 390 65 450 341 30,3 9,6 Perhehoito 4 132 515 3 591 837 3 512 408-15,0-2,2 Työ- ja päivätoiminta 25 465 475 28 720 582 30 159 407 18,4 5,0 Muut palvelut 9 222 810 10 302 887 11 325 892 22,8 9,9 Kaupungeittain tarkasteltuna Espoon kustannukset nousivat vuodesta 2008 eniten, noin 11. Myös Vantaan, Turun ja Oulun kustannukset nousivat keskimääräistä enemmän (6-8 ). Taulukko 5. Kehitysvammahuollon kokonaiskustannukset 2009 kunnittain sekä kustannusten muutos vuodesta 2008 Kokonaiskustannukset euroa muutos 2008-2009 Helsinki 65 627 279 3,4 Espoo 24 137 488 10,9 Vantaa 21 493 539 8,3 Turku 20 613 588 7,7 Tampere 18 778 301 2,6 Oulu 16 791 605 6,2 Kuusikko 167 441 800 5,7 Turun kustannusten nousuun vaikutti koululaisten iltapäivätoiminnan siirtyminen vammaispalveluihin. Espoon ja Vantaan laitoshoidon kustannukset kasvoivat tavanomaista enemmän, mikä johtui suurelta osin erityisen vaativan laitoshoidon uudesta hintaluokittelusta. Espoon kustannukset nousivat myös autetussa asumisessa, missä asiakaskohtaiset käyttöpäivät ja lyhytaikaishoito ovat lisääntyneet ostopalveluissa. Kuviosta 4 voi nähdä, että palveluja käyttänyttä asiakasta kohti keskimääräiset kustannukset olivat 29 725 euroa vuonna 2009. Asiakaskohtaisten kustannusten pieni lasku vuonna 2008 näytti vuonna 2009 kääntyvän hienoiseen nousuun, keskimäärin 2,5 vuodesta 2008. Turussa asiakaskohtaisten kustannusten laskuun vaikutti kehitysvammaisten koululaisten iltapäivätoiminnan asiakas- ja suoritemäärän kasvu. Iltapäivätoiminnan suoritekohtaiset kustannukset ovat muita palveluja pienemmät. Asiakkaan kustannukset olivat korkeimmat Helsingissä ja alhaisimmat Tampereella ja Oulussa. Taulukossa 5 todettu Espoon ja Vantaan kokonaiskustannusten nousu näkyy myös asiakaskohtaisen kustannusten muita suurempana kasvuna. Espoossa ja Vantaalla asiakaskohtaiset kustannukset nousivat muita kuntia enemmän erityisesti laitoshoidon uusien luokitusten vuoksi (500-900 euroa/vrk). Vantaalta puolestaan lopetettiin kustannuksiltaan edullinen loma- ja kerhotoiminta. Näistä asiakkaista usea ei käyttänyt muita palveluja. 7

Kuvio 4. Kehitysvammahuollon asiakaskohtaisten kustannusten kehitys 2005-2009 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 36 532 28 487 28 067 26 562 25 219 24 021 29 310 29 883 29 009 36 019 Helsinki Vantaa 32 032 29 725 Kuusikko 28 464 Espoo 25 864 Turku 23 861 Oulu Tampere 20 000 21 092 15 000 Katkaistu asteikko 10 000 2005 2006 2007 2008 2009 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko. Kustannusten jakaantuminen eri toiminnoille vuonna 2009 Kehitysvammahuollon kustannuksista suurin osuus, yli 39, käytettiin asumispalvelujen järjestämiseen. Laitoshoidon osuus kustannuksista oli runsas 34 ja työ- ja päivätoiminnan osuus 18. Laitoshoidon suhteellisen osuus oli suurin kunnissa, joissa ikääntyneiden osuus oli suurin ja vähäisintä kunnissa, joissa lasten osuus oli suurin. Kuvio 5. Kehitysvammahuollon eri palvelujen - osuus kehitysvammaisten palvelujen kokonaisnettokustannuksista 2009 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 HELSINKI 35,2 3 37,3 18,0 7 ESPOO 22,9 3 41,0 22,5 10 VANTAA 25,7 2 49,6 19,4 9 TURKU 44,8 1 36,4 11,4 6 TAMPERE 47,4 1 25,8 22,1 4 OULU 35,1 48,1 13,5 3 KUUSIKKO 34,0 2 39,1 18,0 7 Laitoshoito Perhehoito Asumispalvelut Työ-ja päivätoiminta Muu Muiden palvelujen sisältö on kuvattu liitteen 2A lopussa. 8

3 Laitoshoito Laitoshoidon palveluja käytti Kuusikon kunnissa vuoden 2009 aikana 1 303 asiakasta. Pitkäaikaisesti laitoksissa asuvia oli vuoden lopun asumistiedon mukaan vajaa 700 kehitysvammaista henkilöä. Pitkäaikaista laitoshoitoa on vähennetty. Laitosta korvaavia, vaativan tason asumispalveluja ei ole vielä riittävästi tarjolla ja uusia asiakkaita on jouduttu sijoittamaan laitoksiin. Vuoden aikana laitoshoidossa olleista runsas 42 oli lyhytaikaisasiakkaita ja käyttöpäivistä vajaa 7 oli lyhytaikaishoidon päiviä. Lyhytaikaispäivien osuus vaihteli runsaasta 4 :sta lähes 17 :iin. Erityisen suuri osuus laitoshoidosta oli lyhytaikaista Espoossa ja Oulussa. Taulukko 6. Laitoshoidon asiakkaat, käyttöpäivät ja 2009 sekä muutos vuodesta 2008 Asiakkaat Pitkäaikaiset asiakkaat Lyhytaikaiset asiakkaat Lyhytaikaisten asiakkaiden osuus Käyttöpäivät muutos Lyhytaikaisten päivien osuus Kokonais kustannukset muutos DEFL Helsinki 411 304 107 26,0 103 095-8,6 3,9 23 130 594-4,3 Espoo 123 59 64 52,0 24 541 2,8 17,1 5 521 152 19,3 Vantaa 80 52 28 35,0 18 954-2,0 5,2 4 305 578 22,9 Turku 177 133 44 24,9 46 797-1,8 4,5 9 243 577 5,5 Tampere 184 129 55 29,9 48 110 0,7 7,3 8 895 526-3,0 Oulu 328 69 259 79,0 25 516-4,4 9,7 5 897 326 2,2 Kuusikko 1 303 746 557 42,7 267 013-4,2 6,5 56 993 752 1,8 Laitoshoidon olivat Kuusikon kunnissa yhteensä 57 miljoonaa euroa. Kustannukset kasvoivat keskimäärin vajaat 2 edellisestä vuodesta. Asiakaskohtainen käyttöpäivähinta vaihteli 185 eurosta 231 euroon / vrk. Hintaan vaikuttaa asiakkaan tarvitsema hoito, huolenpito ja valvonta. Laitoshoidon lisääntyviin kustannuksiin vaikuttaa asiakasmäärän kasvu korkeimmissa / kalliimmissa hoitoluokissa. Espoossa ja Vantaalla laitoshoidon kustannukset kasvoivat noin 20, mikä oli poikkeuksellisen suuri nousu käyttöpäivien pysyessä lähes ennallaan. Sekä Espoossa että Vantaalla laitoshoidon kustannukset kasvoivat n. 0,9 miljoonaa euroa. Vuoden 2009 aikana palveluntuottaja otti käyttöön uusia korkeampia maksuluokkia asiakkaiden tarvitseman palvelun vaativuuden mukaan. Samoin lyhytaikainen asuminen siirtyi suurelta osin entistä kalliimpaan maksuluokkaan. Tampereella laitoshoito siirtyi vuoden 2009 alusta Pirkanmaan sairaanhoitopiirin toiminnaksi. Kustannukset pysyivät vuoden 2008 tasolla. 4 Asumispalvelut 4.1 Perustiedot autetusta, ohjatusta ja tuetusta asumisesta Kuusikon kunnissa oli vuoden 2009 aikana yhteensä 2 656 asumispalveluasiakasta ja toiminnan kokonaiskustannukset olivat 65 miljoonaa euroa. Kustannukset kasvoivat lähes 10 edellisestä vuodesta. Taulukko 7. Asumispalvelujen asiakkaat, käyttöpäivät ja 2009 sekä muutos vuodesta 2008 Asiakkaat muutos Käyttöpäivät muutos Kustannukset muutos DEFL Helsinki 878 10,7 239 696 6,0 24 466 316 10,4 Espoo 399-3,4 84 863 3,3 9 907 255 12,3 Vantaa 350 3,9 87 777 8,7 10 657 664 10,4 Turku 355 6,0 92 267 9,6 7 504 398 2,6 Tampere 309-0,6 79 649-4,3 4 846 188 5,4 Oulu 365 4,3 114 051 11,9 8 068 521 9,4 Kuusikko 2 656 9,3 698 303 8,5 65 450 341 9,6 9

Asumispalvelujen asiakkaista 1 840 oli autetun asumisen, 605 ohjatun asumisen ja 283 tuetun asumisen piirissä. Asumispalvelujen 65 miljoonan euron nettokustannuksista 81,7 oli autetun asumisen, 14,3 ohjatun asumisen ja 4 tuetun asumisen kustannuksia. Asumispalvelujen käyttöpäivistä runsas 60 oli autetun asumisen päiviä. Ohjatun asumisen käyttöpäivien osuus oli vajaa 26,5 ja tuetun asumisen käyttöpäivien osuus vajaa 13,4 käyttöpäivistä vuonna 2009. Kuvio 5. Asumispalvelujen eri asumismuotojen osuudet () käyttöpäivistä 2009 Helsinki 59,5 27,5 13,1 Espoo 62,6 27,3 10,1 Vantaa 76,4 19,8 3,8 Turku 57,1 33,0 9,8 Tampere 37,3 30,8 31,9 Oulu 65,4 20,6 14,0 Kuusikko 60,1 26,5 13,4 Autettu asuminen Ohjattu asuminen Tuettu asuminen Autetun asumisen käyttöpäivän kustannukset olivat keskimäärin 127 euroa käyttöpäivää kohti, ohjatun asumisen 51 euroa käyttöpäivää kohti ja tuetun asumisen 28 euroa käyttöpäivää kohti Autettu asuminen Autetun asumisen asukkaista 689 asui kunnallisissa ja 1 185 ostopalveluyksiköissä. Lyhytaikaishoidon asiakkaita oli kunnallisten yksikköjen asiakkaista 40 ja ostopalveluyksikköjen asiakkaista 36. Käyttöpäivistä 5,3 oli lyhytaikaisen asumisen päiviä. Taulukko 8. Autetun asumisen asiakkaat, käyttöpäivät ja vuonna 2009 sekä muutos vuodesta 2008 Asiakkaat muutos Lyhytaikaisten asiakkaiden osuus Käyttöpäivät muutos Lyhytaikaisten päivien osuus Netto kustannukset Käyttöpäivä euroa Helsinki 606 18,1 35,1 142 594 10,5 5,5 18 997 574 133 Espoo 298-4,8 38,5 53 083 6,8 9,4 8 182 216 154 Vantaa 289 4,0 35,1 67 067 6,1 6,4 9 425 583 141 Turku 243 4,3 25,5 52 706 10,4 2,5 6 026 547 114 Tampere 161-1,2 16,1 29 722-14,5 6,1 3 610 295 121 Oulu 243 0,4 28,0 74 577 21,0 1,9 7 207 987 97 Kuusikko 1 840 12,0 28,6 419 749 11,9 5,3 53 450 202 127 Autetun asumisen käyttöpäivän kustannukset vaihtelivat välillä 97-154 euroa. Oulussa järjestetään Kuusikon edullisinta asumispalvelua. Käyttöpäivän edullisuus, 97 euroa, on saavutettu suurehkoilla toimintayksiköillä, joissa henkilökunnan käyttöä on pystytty rationaalisesti toteuttamaan sekä myös asukkaiden laajasta päivätoiminnan palvelujen käytöstä. 10

Espoon autetun asumisen kustannuksissa näkyy lyhytaikaisen asumisen suuri osuus (39 asukkaista) ja lyhytaikaispäivien lisääntyminen. Pääkaupunkiseudulle edellisvuonna perustetun tilapäispaikan kalliit suoritekustannukset ja tilapäishoidon matkakustannukset näkyvät vuonna 2009 kokovuotisina. Myös erityisen vaativille asiakkaille tarkoitettua kriisiyksikköä on jouduttu käyttämään jatkuvasti ja aiottua pidempinä jaksoina Tampereella kuntayhtymältä kaupungin omaan tuotantoon siirtyneiden asumisyksiköiden kustannuksissa ja suoritteissa eikä asiakasmäärissä ole vuonna 2009 mukana omaishoidontuen vapaita aiemmista vuosista poiketen. Ohjattu asuminen Ohjatun asumisen asiakkaista 316 asui kunnallisissa ja 275 ostopalveluyksiköissä. Ohjatun asumisen olivat noin 9,4 miljoonaa euroa, mikä teki 51 euroa käyttöpäivää kohti. Taulukko 9. Ohjatun asumisen asiakkaat, käyttöpäivät ja vuonna 2009 sekä muutos vuodesta 2008 Asiakkaat muutos Lyhytaikaisten asiakkaiden osuus Käyttöpäivät muutos Lyhytaikaisten päivien osuus Kustannukset Käyttöpäivä euroa Helsinki 216 2,4 12,0 65 817-1,1 1,7 3 715 233 56 Espoo 78 11,4 17,9 23 167 6,8 2,2 1 503 481 65 Vantaa 52 6,1 5,8 17 358 15,1 0,8 1 130 125 65 Turku 96 9,1 3,1 30 486-3,6 0,6 1 350 512 44 Tampere 74-2,6 4,1 24 540-1,8 0,1 931 675 38 Oulu 89 25,4 12,4 23 542 1,5 0,2 751 257 32 Kuusikko 605 7,1 9,9 184 910 1,0 1,1 9 382 284 51 Myöskin ohjatussa asumisessa Oulun käyttöpäivähinta oli vertailun edullisin, 32 euroa. Pääosin keskikokoiset asumisyksiköt tekevät henkilöstön käytön suhteen yhteistyötä, jonka avulla on saavutettu merkittäviä kustannussäästöjä Tuettu asuminen Tuetun asumisen asukkaista 145 asui kunnallisen asumisen ja 140 asukkaista ostopalvelujen piirissä. Nettokustannukset tuetusta asumisesta olivat 2,6 miljoonaa euroa, mikä teki 28 euroa käyttöpäivää kohti. Taulukko 10. Tuetun asumisen asiakkaat, käyttöpäivät ja vuonna 2009 sekä muutos vuodesta 2008 Asiakkaat muutos Käyttöpäivät muutos Kustannukset muutos Käyttöpäivä euroa Helsinki 91 1,1 31 285 2,4 1 753 509 19,3 56 Espoo 24-20,0 8 613-20,2 221 557-10,3 26 Vantaa 12 20,0 3 347-4,3 101 956-10,9 30 Turku 29 107,1 9 075 88,7 127 339 29,2 14 Tampere 82 13,9 25 387 8,1 304 217 13,0 12 Oulu 45-4,3 15 932-6,9 109 277 18,5 7 Kuusikko 283 7,6 93 639 3,7 2 617 855 14,6 28 Tuettua asumista järjestetään Oulussa sekä ohjauspalveluna että asumisyksiköiden toimintaan liittyvänä palveluna. Käyttöpäivän hinta jää noin 7 euroon päivässä. Kuusi espoolaisista asiakasta siirtyi tuetusta asumisesta valvotumpaan asumiseen, mikä näkyy suoritteissa ja kustannuksissa 11

4.2 Kysely kunnallisessa ohjatussa ja tuetussa asumisessa Kehitysvammahuollon työryhmä suoritti viikolla 16 (19.4.-25.4.2010) kyselyn Kuusikon kuntien kunnallisesta ohjatusta ja tuetusta asumisesta Ohjattujen asumisyksikköjen kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa yksiköiden henkilöstömitoitusta ja asiakasrakennetta. Tätä varten selvitettiin: Ohjatun asumisen asumisyksikössä työskentelevän henkilöstön määrä ja nimikkeet Ohjatun asumisen asumisyksikköjen asiakkaiden määrä, ikä ja ohjauksen tarve Kuinka paljon yksiköistä käytiin ulkopuolisissa päivä- ja työtoiminnan palveluissa tai avotyössä Milloin ja minkä aikaa yksikössä oli henkilökuntaa paikalla Asiakkaiden tukipalvelut ja avuntarve niissä (siivous, ruokahuolto, lääkehuolto, ostokset) Tuetusta asumisesta haluttiin selvittää Miten tuki on kunnissa organisoitu Miten paljon tukea asukas saa tukitunteina Mikä on tukiasukkaiden ikä ja tuen/ohjauksen tarve Kuinka paljon tukiasukkaat käyvät ulkopuolisessa päivä- ja työtoiminnassa, avotyössä tai opiskelussa Miten tukiasukkaat suoriutuvat eräistä jokapäiväisen elämän toiminnoista(siivous, ruokahuolto, lääkehuolto, ostokset, raha-asiat) Ohjattu asuminen: Kuusikon kaupungeissa oli toiminnassa 22 kunnallista ohjatun asumisen yksikköä ja 4 yksikköä, joissa oli ohjatun asumisen paikkojen lisäksi myös autetun asumisen paikkoja. Yhteensä tutkituissa yksiköissä oli 254 ohjatun asumisen asumispaikkaa ja 49 autetun asumisen paikkaa. Lisäksi yksiköiden henkilökunta huolehti 66 tuetun asumisen asiakkaan tuesta. Yksiköissä oli viikolla 16 yhteensä 254 asukasta. Heistä yli puolet (54 ) kuului ikäryhmään 26-49- vuotiaat ja 32 oli iältään 50-64-vuotiaita. Kelan eläkkeensaajien hoitotukea sai 193 asukasta. Perushoitotukea saavia oli 51 asukkaista, korotettua hoitotukea saavia 24 ja ylintä hoitotukea saavia 5 asukkaista. 50 asukasta (21 asukkaista) ei saanut Kelan hoitotukea. Asukkaiden luokittelu Kelan eläkkeensaajien hoitotuen luokkien mukaisesti ei anna tarkkaa kuvaa asukkaiden tuen tarpeesta vaan on lähinnä suuntaa antava. Ohjatun asumisen asukkaista 84 kävi yksikön ulkopuolisessa työ- ja päivätoiminnassa tai avotyössä. Keskimääräinen työ/toimintapäivien määrä asukasta kohti oli 4,3 päivää viikossa. Suurella osalla (62 ) ohjatun asumisen asiakkaista ei normaalisti ollut yöajan tuen tarvetta, tai yöajan tuki tuli normaalipalveluista. Kolmannes asiakkaista sai tarvittaessa yöaikaan apua toisesta asumisyksiköstä tai päivystäviltä yöhoitajilta. Noin 80 asiakkaista sai henkilökunnan apua siivoukseen, ruoka- ja vaatehuoltoon ja ostosten tekemiseen. Lääkehuoltoon lähes kaikki tarvitsivat henkilökunnan apua. Yksiköihin oli sijoitettu yhteensä 80,3 vakanssia. Asiakastyöhön osallistuvien työntekijöiden määrä viikolla 16 oli 69 työntekijää. Yksikköjen vakansseista laskettu mitoitus oli 0,34 työntekijää asukasta kohti ja työssä olleista 0,29 työntekijää asukasta kohti. 12

Tuettu asuminen Kuusikon kaupunkien tukiasumisesta tehdyn kyselyn mukaan oli kunnallisen tukiasumisen piirissä 140 tukiasujaa viikolla 16. Tuki asiakkaille annettiin joko kehitysvammaisten asumisyksiköistä (93 tukiasujaa) tai erillisenä ohjaajapalveluna (47 tukiasujaa). Tukiasukkaiden saama tukituntien määrä oli 293 tuntia kyselyviikolla, mikä teki keskimäärin 2,3 tuntia tukiasujaa kohti. Tukiasujista 11 oli alle 26-vuotiaita ja 4 oli täyttänyt 65 vuotta. Valtaosa(119) tukiasujista kuului ikäryhmään 26-64-vuotiaat. Pääosa tukiasujista (58 ) ei saanut Kelan eläkkeensaajien hoitotukea ja sitä sai 42 tukiasukkaista. Perushoitotukea saavia oli 29 tukiasujista ja korotettua hoitotukea saavia 13. Tukiasukkaista 75 kävi ulkopuolisessa päivä- ja työtoiminnassa, avotyössä tai opiskelussa. Työpäiviä oli keskimäärin 4,4 päivää/ työtoiminnassa käynyt.. Tukiasukkaista valtaosa (60-80 ) suoriutui itsenäisesti siivouksesta sekä ruoka- ja vaatehuollosta. Enemmän tukea tarvittiin lääkehuoltoon ja terveydenhuollon palveluista huolehtimiseen. Näissä toiminnoissa henkilökunta avusti 75 asukkaista. Myös raha-asioiden hoitoon valtaosa tukiasukkaista (60 ) sai joko edunvalvojan tai henkilökunnan apua. 5 Työ- ja päivätoiminta Työ- ja päivätoimintaan sisältyvät työ- ja päivätoimintakeskusten toiminta, avotyötoiminta ja tuettu työllistyminen. Taulukko 11.Työ- ja päivätoiminnan asiakkaat ja suoritteet vuonna 2009 sekä muutos Työ- ja päivätoiminnassa oli vuoden vuodesta 2008 2009 aikana yhteensä 2 915 asiakasta ja sen olivat 30 Asiakkaat muutos Suoritteet muutos miljoonaa euroa. Käyttöpäivän kustannukset vaihtelivat Espoon 89 ja Helsinki 1002 1,9 160 864 1,1 Espoo 373 7,2 61 127 6,0 Oulun 31 euron välillä. Espoon kustannuksissa näkyi lisääntynyt vaati- Vantaa 355 2,0 50 332 5,5 Turku Tampere Oulu Kuusikko 330 462 393 2 915 4,8 0,2 8,3 3,4 46 705 74 346 71 953 465 327-2,1 5,5 7,5 3,5 van päivätoiminnan osto mm. autistiasiakkaille. Myös toimintakeskuksen korkeat vuokramenot sekä kalliit kuljetukset nostavat hintaa. Taulukko 12. Työ- ja päivätoiminnan ja kustannukset asiakasta kohti 2009 sekä muutos vuodesta 2008 Nettokustannukset 2009 muutos euroa /asiakas muutos Helsinki 11 806 187 3,6 11 783 1,6 Espoo 5 429 100 9,2 14 555 2,3 Vantaa 4 177 754-3,4 11 768-5,3 Turku 2 339 744 0,8 7 090-3,8 Tampere 4 144 772 14,5 8 971 14,3 Oulu 2 261 850 7,6 5 755-0,6 Kuusikko 30 159 407 5,0 10 346 1,5 Käyttöpäiviä asiakasta kohti oli eniten Oulussa ja vähiten Vantaalla ja Turussa. Asiakaskohtaiseen käyttöpäivien määrään vaikuttavat mm. toimintakeskusten kesätauot ja asiakkaiden kotipäivät. 13 Asiakasta kohti toteutui keskimäärin 160 työpäivää vuodessa. Eniten aikuisikäisistä käyttivät työ-ja päivätoimintaa helsinkiläiset ja espoolaiset ja vähiten turkulaiset. Taulukko 13.Aikuisten työ- ja päivätoiminnan käyttö 2009 Palvelua käyttäneet avohuollon asiakkaista Käyttöpäiviä /asiakas Helsinki 81,8 161 Espoo 81,1 164 Vantaa 76,0 142 Turku 62,4 142 Tampere 79,2 161 Oulu 77,2 183 Kuusikko 77,3 160

Merkittävä osuus työ- ja päivätoiminnan kustannuksista on erityishuoltona järjestettävät asiakaskuljetukset. Kuljetusten kustannukset olivat lähes 4 miljoonaa euroa vuonna 2009. Kuljetuskustannusten osuus oli 12,3 toiminnan kokonaiskustannuksista. Kuljetusten kustannukset olivat keskimäärin 8 euroa käyttöpäivää kohti. 6 Seurantavuoden keskeisiä muutoksia palvelurakenteessa Taulukko 14. Työ- ja päivätoiminnan kuljetuskustannukset ja niiden -osuus toiminnan kokonaiskustannuksista 2009 Kuljetus kustannukset Osuu () toiminnan kustannuksista Helsinki 1 450 480 12,3 Espoo 767 121 14,1 Vantaa 399 092 9,6 Turku 305 965 13,1 Tampere 506 989 12,2 Oulu 284 089 12,6 Kuusikko 3 713 736 12,3 Kehitysvammahuollon palvelurakenteen muutosta vuonna 2009 tarkasteltiin Kuusikko-kunnissa seuraavien teemojen osalta: kehitysvammaisten palvelujen organisointi, erityishuollon kuntayhtymien muutokset, vammaislakien muutokset, laitoshoidon vähentäminen ja palvelujen kilpailuttaminen. Kuntakohtaiset kuvaukset edellä mainituista näkökohdista ja kuntien kehitysvammapalvelujen organisaatiokaaviot ovat liitteinä 4A ja 4B. Organisaatiokaaviot ovat 2010 kesäkuun tilanteesta. Kaikkien kaupunkien suurena haasteena on asumispalvelujen lisääminen ja kehittäminen sekä laitoshoidon vähentäminen valtioneuvoston (21.1.2010) periaatepäätöksen mukaisesti. Kunnissa on tehty toimenpiteitä ja suunnitelmia laitoshoidon vähentämiseksi. Myös rakennemuutokset kunnissa ja kuntayhtymissä näkyivät vuonna 2009. Helsingin kaupunki on vuonna 2008 hyväksynyt kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämishankkeen (ASU- hanke), jonka mukaan kunnan laitospaikat korvataan ryhmäkodeilla vuoteen 2017 mennessä. Tämänhetkisen suunnitelman mukaisesti tavoitteeseen päästään jo 2014. Lisäksi ostopalveluista vähennetään 70 laitospaikkaa. Seurantavuoden aikana laitoshoito väheni 14 paikkaa. Espoossa ja Vantaalla haasteena ovat asumispalvelujen jatkuva lisääminen ja siihen liittyen ostopalvelujen hallinta. Tämä liittyy läheisesti laitoshoidon vähentämiseen lähivuosina. Laitospalveluja on jo ryhdytty korvaamaan asumisratkaisuilla. Jäljellä olevasta laitoshoidosta osa on erittäin kallista ja nostaa kustannuksia suhteessa muihin kuntiin Tampereella ja Oulussa toteutettiin kehitysvammaisten palvelujen laajamittainen uudelleenjärjestely, kun alueiden erityishuoltopiirien (Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan erityishuoltopiirit) avohuollon palveluja on siirretty kaupunkien toiminnaksi ja laitospalveluja sairaanhoitopiirien alaisuuteen. Vuonna 2009 Tampereella siirrettiin viisi asumisyksikköä ja viisi työ- ja päivätoimintayksikköä kaupungin toiminnaksi ja laitoshoito sairaanhoitopiirin toiminnaksi. Oulussa siirrettiin kaksi asumisyksikköä (36 asukasta) kaupungin toiminnaksi. Erityishuoltopiirin laitospalvelujen siirtoa sairaanhoitopiirille valmisteltiin. Samoin toteutetaan laitoshoidon vähentämiseen tähtääviä toimenpiteitä. Molemmissa kaupungeissa järjestetään palvelut tilaaja-tuottaja -mallin mukaisesti. Turun sosiaalitoimen ja terveystoimen organisaatiot yhdistettiin vuoden 2009 alusta. Kehitysvammaisten palvelut kuuluvat kuntoutumispalvelujen vammaispalvelujen yksikköön. Kehitysvammapalvelujen kehittämistavoitteiden vuosille 2010 2016 yhtenä tavoitteena on valtakunnallisten suositusten mukaisesti vähentää laitoshoidon käyttöä. Palvelujen (erityisesti asumispalvelujen) kilpailutus on tullut osaksi kehitysvammahuoltoa. Helsingissä, Oulussa ja Tampereella on vuoden 2009 aikana kilpailutettu kehitysvammaisten asumispalveluja. Vantaalla, Turussa ja Espoossa on tehty seurantavuoden aikana periaatepäätös asumispalvelujen ja ryhmäkuljetusten kilpailuttamisesta 14

Kaupunkien yhteisenä haasteena on vammaispalvelulain muutos, jossa vammaispalvelulaki tuli ensisijaiseksi kehitysvammalakiin nähden. Muutos tuli loppuvuodesta, eikä se vielä ole aiheuttanut suurempia muutoksia kehitysvammaisten henkilöiden palveluissa. Tämän lakimuutoksen myötä on mahdollista, että kehitysvammaisille henkilöille aletaan enenevästi myöntää palveluja vammaispalvelulain mukaisesti. Helsinki on jo tehnyt kehitysvammaisille asiakkaille asumispalveluihin päätöksiä vammaispalvelulain perusteella. 7 Yhteenveto Vuonna 2009 oli kehitysvammaisten palvelujen asiakkaita Kuusikon kunnissa 5 633, mikä oli keskimäärin 0,4 väestöstä. Vuodesta 2008 kehitysvammaisten palvelujen asiakasmäärä kasvoi 3. Kehitysvammaisten palvelujen kustannukset vuonna 2009 olivat 167,4 miljoonaa euroa ja ne nousivat reaalisesti 5,7 vuodesta 2008. Eniten nousivat asumispalvelujen kustannukset (10 ). Vuodesta 2005 on kehitysvammaisten palvelujen asiakasmäärä kasvanut 13 (600 henkilöä) ja kehitysvammaisten erityishuollon kustannukset ovat nousseet reaalisesti 18. Asiakasmäärä on kasvanut erityisesti asumispalveluissa ja työ- ja päivätoiminnassa. Kaikista asiakkaista 52 käytti työja päivätoimintaa ja 35 pitkäaikaista asumispalvelua. Aikaisempaa koulutetummat nuoret asiakkaat sekä myös ikääntyvät tarvitsevat ikäkaudelle sopivia palveluja. Perinteiset kehitysvammahuollon palvelut eivät vastaa nuorten asiakkaiden ja heidän vanhempiensa odotuksia. Ikääntyville kehitysvammaisille suunnattuihin palveluihin tarvitaan kehitysvamma- ja geriatrian osaamista. Vuonna 2009 Kuusikko-kunnissa 2 200 kehitysvammaisista henkilöä asui itsenäisesti, asumisyksiköissä tai tukiasunnoissa. Vanhempiensa luona asui noin 3 200 kehitysvammaista henkilöä, joista 2 400 lapsia tai nuoria aikuisia. Laitoksissa asui noin 690 pitkäaikaisasukasta, mikä oli 11 kehitysvammaisista henkilöistä. Lyhytaikaisilla palveluilla tuetaan perheitä, jotka huolehtivat kehitysvammaisesta perheenjäsenestä kotona. Lyhytaikaishoidon tarve on kasvanut enemmän kuin siihen on pystytty vastaamaan. Vuonna 2009 lyhytaikaishoitoa tarjottiin laitoksissa 557. asiakkaalle, asumispalveluissa 727. ja perhehoidossa 255. asiakkaalle. Ohjatun asumisen kunnallisiin yksiköihin tehdyn kyselyn mukaan keskimääräinen yksikön koko kunnallisessa autetussa asumisessa oli 9,8 paikkaa. Asiakastyöhön osallistuvaa henkilöstöä oli keskimäärin 0,29 työntekijää asukasta kohti. Tuetun asumisen asiakas sai keskimäärin 2,3 tuntia kehitysvammahuollon henkilöstön tukea viikossa. Kuntien suurimpana tulevaisuuden haasteena ovat laitoshoidon vähentäminen ja asumispalvelujen kehittäminen. Laitoshoidon vähentäminen edellyttää asumispalvelujen kehittämistä erityisen vaativan tason asiakkaiden tarpeisiin sekä ensisijaisten palvelujen saatavuuden parantamista. Osa kunnista on lyhyessä ajassa siirtänyt ja siirtämässä erityishuoltopiirien avopalveluja kunnan toiminnaksi. Asumispalvelujen kehittämisessä kunnissa joudutaan harkitsemaan, pyritäänkö uusien palvelutuottajien rekrytointiin vai kunnallisten asumispalvelujen lisäämiseen. Mikäli päädytään ostopalveluihin, se tarkoittaa palvelujen kilpailuttamista. 15

Kuusikko 2010 Liite 1 Kehitysvammahuolto 14.6.2010 Kehitysvammahuollon palvelujen ja kustannusten määritelmät ja tietojen keruu 2009 Yleisiä määritelmiä Tässä raportissa kuvataan kuntien kehitysvammahuollon toiminnan kokonaisuus rajautuen pääpiirteittäin kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain mukaisiin palveluihin ja niiden kustannuksiin. Jatkossa käytetään käsitettä kehitysvammalaki, KvL. Espoossa, Turussa ja Oulussa toiminnan kokonaisuudesta käytetään käsitettä kehitysvammapalvelut. Raportissa käytetään edelleen käsitettä kehitysvammahuolto. Laissa kehitysvammaisten erityishuollosta säädetään erityishuollon antamisesta henkilöille, jonka kehitys tai henkinen toiminta on estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä saadun sairauden, vian tai vamman vuoksi ja joka ei muun lain nojalla voi saada tarvitsemiaan palveluksia.(kvl 1977/519 1 ) Tässä tarkastelussa ei ole voitu ottaa huomioon eri palvelujen käyttäjinä olleiden asiakkaiden avun tarvetta ja hoidettavuutta. Hoidettavuus ja avun tarve määrittävät palvelujen tason ja määrän. 1 Kehitysvammaisten henkilöiden määrä kunnassa Kunnan kehitysvammaiset henkilöt = tiedossa olevat kehitysvammaiset henkilöt vuonna 2009. Kunnan kehitysvammaisilla henkilöillä tarkoitetaan henkilöitä, joilla on voimassa oleva KvL:n mukainen erityishuolto-ohjelma tai jotka ovat käyttäneet kehitysvammahuollon palveluja vuonna 2009. Lukuun lasketaan mukaan myös palveluja käyttämättömät kehitysvammaiset henkilöt, jotka olivat kirjoilla kunnassa vuonna 2009. Kunnan kehitysvammaisten henkilöiden määrää käytetään Kuusikko-vertailussa ryhmiteltäessä asiakkaita iän mukaan ja suhteutettaessa kehitysvammaisten henkilöiden määrää kuntien väestöön. Asiakkaat ryhmitellään iän ja asumismuodon mukaan seuraavasti: 0-5-vuotiaat 6-17-vuotiaat (oppivelvollisuusikäiset) 18-25-vuotiaat 26-49-vuotiaat 50-64-vuotiaat 65+vuotiaat 1a) Kotona /vanhempien luona / itsenäisesti tai tukiasunnoissa 0-17-vuotiaista asiakkaista 1b) Vanhemmista kuin 25 vuotta täyttäneistä ikäryhmistä erikseen vanhempien luona itsenäisesti tukiasunnoissa 2) Perhehoidossa olevat 3) Asumisyksiköissä 4) Laitoksissa Asumismuodon mukainen ryhmittely tehdään poikkileikkaustietona 31.12.2009 mukaisesta asumismuodosta em. iän mukaisella jaottelulla. Tässä huomioidaan vakituinen(pitkäaikainen) asumispaikka. 2 Kehitysvammalain mukaisia palveluja vuoden 2009 aikana käyttäneet asiakkaat Kuusikko-vertailussa käytetään KEHITYSVAMMAHUOLLON ASIAKASMÄÄRÄNÄ kehitysvammalain (KvL) mukaisia palveluja vuoden 2009 aikana käyttäneet asiakkaat siten, että eri palveluja saaneet asiakashenkilöt ovat mukana vain kertaalleen. Palveluittain omia ja ostopalveluja saaneet asiakkaat ovat mukana kaikissa saamiensa palvelujen asiakaslukumäärissä, mutta kunkin palvelun kokonaisasiakasmäärässä vain kertaalleen. Turussa järjestetään kehitysvammaisten henkilöiden palvelut ensisijaisesti 1(5)

Kuusikko 2010 Liite 1 Kehitysvammahuolto 14.6.2010 sosiaalihuoltolain, päivähoitolain ja kansanterveyslain mukaisina avohuollon palveluina. Jos henkilö tarvitsee erityishuoltoa, palvelut hankitaan erityishuoltona kuntayhtymiltä. Turussa on erityishuollon palvelujen lisäksi otettu huomioon sellaiset sosiaalihuollon palvelut, kuin neuvolatoiminta, asumispalvelut sekä työ- ja päivätoiminta, jotka järjestetään nimenomaan kehitysvammaisille aikuisille ja jotka muissa Kuusikon kunnissa järjestetään KvL:n mukaisina palveluina. 3 Kehitysvammahuollon kustannukset vuonna 2009 Kustannuksiin otetaan mukaan pääsääntöisesti kehitysvammalain (KvL) mukaisten palvelujen kustannukset. Mukaan otetaan kaikki pelkästään kehitysvammaisten ryhmälle tuotettavien palvelujen ja toiminnan kustannukset. Kustannukset sisältävät aina henkilöstön ja tilojen kustannukset sekä mahdolliset kuljetuskustannukset, jotka liittyvät kuhunkin toimintoon. Kustannuksiin ei oteta mukaan kehitysvammaisten käyttämien normaalien sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannuksia (esimerkiksi vastaanottotoiminta, perheneuvola tai sosiaalityö) eikä hallinnon vyörytyskustannuksia (vammaispalvelujen hallinto on mukana mutta ei sosiaali- ja terveydenhuollon vyörytyksiä yleisemmällä tasolla) kehitysvammahuoltoon. Kustannustiedot kerätään kustakin tarkasteltavasta toiminnosta kolmessa osassa: Bruttokustannukset, asiakasmaksutulot (=ylläpitomaksut) ja näiden erotuksena syntyvä. Toimintojen bruttokustannukset sisältävät välittömät palvelujen tuottamisesta koituneet kustannukset (ei sisällä jaksotettujen irtaimen omaisuuden kustannuserien osalta tehtyjä vuosittaisia poistoja ja korkoja). Ostopalveluina kuntayhtymiltä tai yksityisiltä palveluntuottajilta hankittavista palveluista kootaan ensisijaisesti. (Yksityiset palvelujentuottajien kustannukset kootaan siten, että niistä on poistettu 5 laskennallinen ALV-palautus. Laki arvonlisäveron muuttamisesta 1457/2001 130). Näistä palveluista tuotetaan myös bruttokustannukset ja palvelujentuottajien asiakkailta perimät (ylläpito) maksut, mikäli ne ovat helposti saatavissa. Ostopalveluissa palveluntuottajan hallinnon vyörytyskustannukset sisältyvät kustannuksiin. Kustannusten vertailut tehdään nettokustannuksista. Kun kustannuksia verrataan aikaisempiin vuosiin, käytetään vertailussa viimeisen vertailuvuoden arvoon korotettuja kustannuksia. Kustannusten koro tuksessa viimeisen vertailuvuoden arvoon käytetään Tilastokeskuksen julkaisemaa julkisten menojen hintaindeksiä sosiaalitoimelle. Liitteessä 3 on aikaisempien vuosien kustannukset muutettu vuoden 2009 rahan arvoon käyttäen julkisten menojen hintaindeksiä sosiaalitoimelle. (http://www.stat.fi/til/jmhi/index.html). Julkisten menojen hintaindeksi sosiaalitoimelle (kuntatalous) Vuosi 2000=100 Kerroin, kun vuosi =>2009 2000 100 1,3360 2001 103,3 1,2933 2002 105,6 1,2652 2003 109 1,2257 2004 112,9 1,1833 2005 116,9 1,1429 2006 120,4 1,1096 2007 124,3 1,0748 2008 130,4 1,0245 2009* 133,6 1 *ennakollinen 20.3.2010 4 Kehitysvammaisten laitoshoito Laitoshoito on kehitysvammalain tarkoittamaa ympärivuorokautisista asumista, hoitoa ja huolenpitoa, joka sisältää kaikki asiakkaan tarvitsemat palvelut esim. lääkehoidon, terapiat ja päivätoiminnan. Mikäli kunta maksaa kuljetuskustannukset tilapäishoitoon, kustannukset näkyvät ko. palvelun kustannuksissa. 2(5)

Kuusikko 2010 Liite 1 Kehitysvammahuolto 14.6.2010 Laitos- hoito jakautuu pitkäaikaiseen yli kolme kuukautta kestävään ja lyhytaikaiseen ( tilapäiseen ) laitoshoi- toon. Lyhytaikainen (tilapäinen) laitoshoito voi olla sosiaalisista tai kuntoutuksellisista syistä johtuvaa. Asiakasmaksuna peritään asiakkailta pitkäaikaisessa laitoshoidossa maksukyvyn mukainen ylläpitomaksu (korkeintaan 85 tuloista) ja lyhytaikaisesta laitoshoidosta sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuasetuksen mukainen maksu. Toimintatietoihin kerätään laitoshoidon asiakkaat ja siitä Lyhytaikaisen laitoshoidon asiakkaat vuoden aikana erikseen kunnallisesta ja ostopalveluna hankitusta laitoshoidosta. Lisäksi kerätään laitos- hoidon käyttöpäivät ja siitä lyhytaikaiset (tilapäiset) päivät vuoden aikana. Kustannustiedoissa jakoa pitkäaikaiseen ja lyhytaikaiseen ei tehdä. 5 Perhehoito Sosiaalihuoltolain 25 :n mukaan perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon, kasvatuksen tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä hänen oman kotinsa ulkopuolella yksityiskodissa. Perhehoitolaki tarkentaa sosiaalihuoltolain 25 :n määrittelyn pohjalta perhehoidon järjestämistä. Perhehoito pohjautuu perhehoitolain mukaiseen toimeksiantosopimukseen. Perhehoito voi olla vakinaisena asumisena annettavaa pitkäaikaista perhehoitoa tai kehitysvammaisen perhettä tukevaa lyhytaikaista (tilapäistä) perhehoitoa. Pitkäaikaisen perhehoidon asiakkaalta peritään maksukyvyn mukainen ylläpito- maksu, joka perustuu maksuasetukseen. Lyhytaikaisesta perhehoidosta peritään maksuasetuksen mukainen vuorokausimaksu. Perhehoidon kustannuksista pääosan muodostavat perhehoitajille maksettava palkkio ja kulukorvaus. Perhehoidon toiminta- ja kustannustiedot kerätään samalla tavalla kuin laitoshoidossa. 6 Kehitysvammaisten asumispalvelut Kehitysvammaisten asumispalvelut ovat avohuoltona toteutettavia asumispalveluja. Autettu asuminen ja ohjattu asuminen jakaantuvat pitkäaikaiseen ja lyhytaikaiseen (tilapäiseen) asumiseen. Pitkäaikaisissa asumispalveluissa lyhytaikaisia poissaoloja (esim. lomat, sairausjaksot) ei oteta huomioon käyttöpäivien laskennassa. Tuetussa asumisessa ei ole lyhytaikaista (tilapäistä) asumista. Kehitysvammaisten asumispalvelujen toiminta- ja kustannustiedot kerätään samalla tavalla kuin laitos hoidossa. Tässä selvityksessä asumisharjoittelu sisältyy lyhytaikaiseen (tilapäisen) autetun ja ohjatun asumisen suoritteisiin. Tuetussa asumisessa käyttöpäivinä ilmoitetaan kaikki päivät vuokrasuhteen päättymiseen asti. Kårkulla määrittelee asumispalvelunsa käyntikertoina. Kuusikossa käytetään asumispäiviä, ei käyntikertoja. Kårkullan tilastojen suoritteet luokitellaan Kuusikon tiedonkeruussa seuraavasti: stödboende tai boende 1 =tuettu asuminen, boende 2 =ohjattu asuminen, boende 3 =autettu asuminen extra krävande =autettu asuminen. 6.1-6.2 Autettu asuminen Autettu asuminen sisältää henkilökunnan tuen ja ohjauksen kaikkina vuorokauden aikoina. Asiakasmaksuna peritään ylläpitomaksu, joka sisältää muun muassa vuokran ja ateriat. Henkilökunnan palvelut annetaan erityishuoltona, ne ovat asiakkaalle ilmaisia. Asiakas maksaa itse lääkkeensä ja terapiansa. 6.3-6.4 Ohjattu asuminen Ohjattu asuminen sisältää päivittäin tukea, ei yövalvontaa. Henkilökuntaa on asukkaiden apuna ja tukena yleensä aamulla, illalla ja viikonloppuisin. Asiakasmaksuna peritään vuokra, jos asiakas ei ole suoraan vuokrannut asuntoa. Jokapäiväiseen elämään liittyvät menonsa asiakas maksaa itse (esim. ruoka ja vaatetus). 6.5 Tuettu asuminen Tuettuun asumiseen sisältyy yksilöllisen tarpeen mukainen tuki. Tuki voi olla jopa päivittäistä, mutta myös selvästi harvemmin esim. vain kerran viikossa annettavaa. Asumismuoto on tarkoitettu omatoimista suoriutumista tukevaksi asumismuodoksi. 3(5)

Kuusikko 2010 Liite 1 Kehitysvammahuolto 14.6.2010 Yleensä tuetun asumisen asiakkaan tarvitseman tuen tuottaa ohjatun asumisen yksikön henkilökunta tai muu kehitysvammahuollon henkilökunta tai se voidaan hankkia ostopalveluna. Asumismuotona tuetussa asumisessa on yksin, kaksin tai pienessä ryhmäasunnossa asuminen. Kotipalveluna tai muuna peruspalveluna toteutetun tuen kustannuksia ei eritellä Kuusikon kunnissa, ne eivät sen vuoksi ole mukana tässä vertailussa. 7 Työ- ja päivätoiminta Tähän kokonaisuuteen lasketaan päivätoiminta, työtoiminta, tuettu työtoiminta/avotyötoiminta ja tuettu työ/tuettu työllistyminen. Toiminnan toteutustavat vaihtelevat kunnittain. Asiakas osallistuu toimintaan 2-5 päivänä viikossa oman erityishuolto-ohjelmansa mukaisesti. 7.1 Päivätoiminta on asiakkaan toimintakyvyn mukaan suunniteltua kuntoutuksellista ja virikkeellistä toimintaa kehitysvammahuollon yksiköissä. Joissakin kunnissa maksetaan päivätoiminnasta työosuusrahaa. 7.2 Työtoiminta on kehitysvammaisille tarkoitettua työn luonteista toimintaa kehitysvammahuollon yksiköissä. Työtoiminnasta asiakkaille voidaan maksaa työosuusrahaa. 7.3 Tuettu työtoiminta eli avotyötoiminta on kehitysvammaisille henkilöille tavallisella työpaikalla järjestettyä, henkilökohtaisen tuen sisältävää huoltosuhteista työtoimintaa. Kehitysvammaiselle työntekijälle voidaan maksaa tuetusta työtoiminnasta työosuusrahaa. 7.4 Tuettu työ eli tuettu työllistyminen on kehitysvammaisille henkilöille tavallisella työpaikalla järjestettyä työsopimukseen perustuvaa palkkatyötä. Työhön perehdytyksen ja tuen antaa kehitysvammahuollon työntekijä, joka tukee tarpeen mukaan myös työnantajaa. Työstä maksetaan työntekijän työpanokseen suhteutettua palkkaa. Pääasiallinen tulo myös tuetussa työssä olevalla kehitysvammaisella työntekijällä on eläke. Toimintatiedot (asiakkaat ja suoritteet = päivät) kerätään yhteen päivätoiminnasta ja työtoiminnasta. Tuettu työtoiminta/avotyötoiminta ja tuettu työ/tuettu työllistyminen kerätään myös yhdeksi kokonaisuudeksi. Molemmissa eritellään kunnallinen ja ostopalveluna hankittu toiminta. Kustannukset kootaan erikseen kunnallisesta ja ostopalveluna järjestetystä työ- ja päivätoiminnasta ilman tarkempaa kohtien 7.1-7.4 mukaista erittelyä. Kustannukset sisältävät henkilöstön, tilojen sekä kuljetuskustannukset, jotka eritellään omalle rivilleen. 8 Muut kehitysvammahuollon palvelut Muita palveluja ovat muun muassa leirit, kerhot ja (kehitysvammaneuvola), varhaiskuntoutus, palveluohjaus, kotihoidon ohjaus ja kuntoutusohjaus. Muut palvelut sisältävät lisäksi kehitysvammahuollossa työskentelevän kehitysvammaisia asiakkaita hoitavan ja ohjaavan henkilöstön, joka ei sisälly yksittäisen palvelun henkilöstöön (fysioterapeutit, sosiaalityöntekijät, lääkärit) sekä kehitysvammahuollon johdon ja toimistohenkilöstön työpanoksen mukaan. Kukin kunta kertoo, mitä eri toimintoja muihin palveluihin sisältyy. Kunnan yleishallintoa, esim. palkanlaskentaa, taloushallintoa yms.( hallinnon vyörytyksinä toiminnon kustannuksiin lisättäviä eriä), ei lasketa mukaan. 8 Muiden palvelujen asiakkaat yhteensä Muista palveluista kootaan asiakkaat yhteensä vuoden aikana. Asiakas, joka on käyttänyt useampia muita palveluja, lasketaan kertaalleen. Kokonaisuudesta eritellään seuraavat asiakasryhmät ja suoritteet 8.1.1 Josta palveluohjauksen/ avohuollon ohjauksen/varhaiskuntoutuksen asiakkaat 8.1.2 Palveluohjauksen/ avohuollon ohjauksen/varhaiskuntoutuksen suoritteet( käyntikerrat) 4(5)

Kuusikko 2010 Liite 1 Kehitysvammahuolto 14.6.2010 8.2.1 Josta kehitysvammaisten koululaisten aamu- ja iltapäivähoidon asiakkaat 8.2.2 Kehitysvammaisten koululaisten aamu- ja iltapäivähoidon suoritteet Kehitysvammahuollon kehitysvammaisille koululaisille järjestämä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta sisältää kuljetuskustannukset. Toiminta voi olla omaa toimintaa ja/tai ostopalveluna hankittua. Koska toteutustavat vaihtelevat kunnittain, kunnat kuvaavat lyhyesti, miten palvelu toteutetaan. Muiden palvelujen kustannukset Muiden palvelujen kustannuksiin kootaan kohtaan 8 ilmoitettujen toimintojen kustannukset yhteensä (kokonaiskustannukset ja asiakasmaksut erikseen. Jos ei ole ollut asiakasmaksutuloja, kokonaiskustannukset = ). Ilmoitetaan lisäksi kunnallisten ja ostopalveluna hankittujen muiden palvelujen erikseen. Osassa kunnista kehitysvammahuollon johdon ja toimistohenkilöstön tehtäviin kuuluu myös muun kuin kehitysvammaisille asiakkaille suunnatun toiminnan johtaminen ja tukeminen. Tällöin muihin kustannuksiin kirjataan se osa kustannuksista, joka kohdistuu/ jonka arvioidaan kohdistuvan kehitysvammahuollon tehtävien hoitoon. Kustannuksista eritellään lisäksi 8.1 palveluohjauksen/ avohuollon ohjauksen/varhaiskuntoutuksen sekä 8.2 koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan. Tiedonkeruun määritelmiin tehdyt muutokset 2010 1 Kehitysvammaisten henkilöiden määrä kunnassa Kunnan kehitysvammaisilla henkilöillä tarkoitetaan henkilöitä, joilla on voimassa oleva KvL:n mukainen erityishuolto-ohjelma tai jotka ovat käyttäneet kehitysvammahuollon palveluja vuonna 2009. Lukuun lasketaan mukaan myös palveluja käyttämättömät kehitysvammaiset henkilöt, jotka olivat kirjoilla kunnassa vuonna 2009. 3 Kehitysvammahuollon kustannukset vuonna 2009 Täsmennettiin vyörytyskustannuksia Kustannuksiin ei oteta mukaan kehitysvammaisten käyttämien normaalien sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannuksia (esimerkiksi vastaanottotoiminta, perheneuvola tai sosiaalityö) eikä hallinnon vyörytyskustannuksia (vammaispalvelujen hallinto on mukana mutta ei sosiaali- ja terveydenhuollon vyörytyksiä yleisemmällä tasolla) kehitysvammahuoltoon. Kehitysvammahuollon asiakkaat ryhmitellään iän ja asumismuodon mukaan seuraavasti: 0-5-vuotiaat, 6-17-vuotiaat (oppivelvollisuusikäiset), 18-25-vuotiaat, 26-49-vuotiaat, 50-64-vuotiaat 65+vuotiaat (lisättiin tämä ikäryhmä) Muutettiin asuntola sanaksi asumisyksikkö. Poistettiin yksikköjen keskimääräiset koot asumispalvelujen määrittelystä. 6.3 Tuettu asuminen Yleensä tuetun asumisen asiakkaan tarvitseman tuen tuottaa ohjatun asumisen yksikön henkilökunta tai muu kehitysvammahuollon henkilökunta mutta tuen voi tuottaa myös kotipalvelun henkilöstö tai se voidaan hankkia ostopalveluna. Asumismuotona tuetussa asumisessa on yksin, kaksin tai pienessä ryhmäasunnossa asuminen. Poistettiin kohta 6.4 Muut asumismuodot asumismuotojen jaottelusta Lisättiin Työ- ja päivätoiminnan kaikkiin yksiköihin maininta työosuusrahan maksamisesta. 5(5)

Liite 2A Kuusikon kuntien kehitysvammahuollon asiakas- sekä kustannustietoja vuodelta 2009 Lopullinen14.6.2010 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko VÄESTÖTIEDOT 31.12. 2009 KOKO VÄESTÖ 583 350 244 330 197 636 176 087 211 507 139 133 1 552 043 0-5-vuotiaat 34 133 20 644 15 576 9 829 12 588 10 770 103 540 6-17-vuotiaat 62 457 36 947 28 370 18 235 22 826 17 771 186 606 18-25-vuotiaat 69 811 25 511 20 214 24 638 30 345 20 535 191 054 26-49-vuotiaat 218 497 88 993 70 999 57 125 71 603 47 603 554 820 50-64 vuotiaat 113 661 45 613 39 730 35 076 40 585 24 975 299 640 65+ vuotiaat 84 791 26 622 22 747 31 184 33 560 17 479 216 383 -osuudet KOKO VÄESTÖ 100 100 100 100 100 100 100 0-5-vuotiaat 5,9 8,4 7,9 5,6 6,0 7,7 6,7 6-17-vuotiaat 10,7 15,1 14,4 10,4 10,8 8,4 12,0 18-25-vuotiaat 12,0 10,4 10,2 14,0 14,3 9,7 12,3 26-49-vuotiaat 37,5 36,4 35,9 32,4 33,9 34,2 35,7 50-64 vuotiaat 19,5 18,7 20,1 19,9 19,2 18,0 19,3 65+ vuotiaat 14,5 10,9 11,5 17,7 15,9 12,6 13,9 1, 2, 3 KEHITYSVAMMAHUOLLON ASIAKKAAT SEKÄ KOKONAISKUSTANNUKSET 2009 1 Kehitysvammaisten henkilöiden lukumäärä 2009 (ks.määritelmät) 2 009 848 751 952 997 867 6 424 - joista KvL:n mukaisen ehon omaavia asiakkaita 2 009 808 746 300 768 739 5 370 1.1 Kehitysvammaisten henkilöiden lukumäärä 2 009 848 751 951 997 867 6 423 0-5-vuotiaat 65 53 28 33 59 34 272 6-17-vuotiaat 362 281 201 243 209 230 1 526 18-25-vuotiaat 325 171 178 164 175 114 1 127 26-49-vuotiaat 673 254 266 324 344 263 2 124 50-64 vuotiaat 446 84 66 147 170 183 1 096 65+-vuotiaat 138 5 12 40 40 43 278 1.1B Kehitysvammaisten henkilöiden -osuus eri ikäryhmissä 0-5-vuotiaat 3,2 6,3 3,7 3,5 5,9 3,9 4,2 6-17-vuotiaat 18,0 33,1 26,8 25,6 21,0 26,5 23,8 18-25-vuotiaat 16,2 20,2 23,7 17,2 17,6 13,1 17,5 26-49-vuotiaat 33,5 30,0 35,4 34,1 34,5 30,3 33,1 50-64 vuotiaat 22,2 9,9 8,8 15,5 17,1 21,1 17,1 65+ vuotiaat 6,9 0,6 1,6 4,2 4,0 5,0 4,3 1.a.Kehitysvammaiset henkilöt ikäryhmittäin vastaavasta väestöstä Kaikki yhteensä 0,34 0,35 0,38 0,54 0,47 0,62 0,41 0-5-vuotiaat 0,19 0,26 1,29 0,34 1,66 0,32 0,26 6-17-vuotiaat 0,58 0,76 0,63 1,33 0,77 1,29 0,82 18-25-vuotiaat 0,47 0,67 1,32 0,67 1,13 0,56 0,59 26-49-vuotiaat 0,31 0,29 0,09 0,57 0,24 0,55 0,38 50-64 vuotiaat 0,39 0,18 0,17 0,42 0,42 0,73 0,37 65+ vuotiaat 0,16 0,02 0,05 0,13 0,12 0,25 0,13 2 Kehitysvammahuollon palveluja käyttäneet asiakkaat 2009 1 822 848 671 797 787 708 5 633 Osuus kunnan kehitysvammaisista henkilöistä 90,7 100,0 89,3 83,7 78,9 81,7 85,8 3 Kehitysvammahuollon palvelujen kustannukset 2009 Kokonaiskustannukset (=brutto) 71 628 859 25 023 749 22 661 589 21 223 611 19 401 317 18 310 326 178 249 450 - perityt asiakasmaksut 6 001 580 886 260 1 168 050 586 033 623 016 1 518 721 10 783 660 Nettokustannukset (=kokonaiskustannukset - asiakasmaksut) 65 627 279 24 137 488 21 493 539 20 613 588 18 778 301 16 791 605 167 441 800 -Josta kunnallisen toiminnan osuus 36 784 571 6 625 422 6 057 714 4 589 750 4 224 082 6 599 093 64 880 632 -Josta ostopalvelujen osuus 28 842 708 17 512 066 15 435 825 16 023 838 14 554 219 10 192 512 102 561 168 65 627 279 24 137 488 21 493 539 20 613 588 18 778 301 16 791 605 167 441 800 Kehitysvammahuollon kustannuksett 2009 -Josta kunnallisen toiminnan osuus 56,1 27,4 28,2 22,3 22,5 39,3 38,7 -Josta ostopalvelujen osuus 43,9 72,6 71,8 77,7 77,5 60,7 61,3 Kehitysvammahuollon suoritteet 2009 (laitoshoito, perhehoito, asumispalvelut sekä työ- ja päivätoiminta) 537 011 181 607 166 818 190 597 197 467 211 531 1 485 031 josta kunnallisen toiminnan suoritteet (päivät, käynnit) 290 386 53 949 51 655 64 563 61 057 145 020 666 630 josta ostopalvelujen suoritteet 246 625 127 658 115 163 126 034 136 410 66 511 818 401 Kehitysvammahuollon suoritteet 2009 josta kunnallisen toiminnan suoritteet 54,1 29,7 31,0 33,9 30,9 68,6 44,9 josta ostopalvelujen suoritteet 45,9 70,3 69,0 66,1 69,1 31,4 55,1 Nettokustannukset euroa / suorite 122 133 129 108 95 79 113 josta kunnallisen toiminnan suoritteet (päivät, käynnit) 127 123 117 71 69 46 97 josta ostopalvelujen suoritteet 117 137 134 127 107 153 125 4 Kehitysvammaisten laitoshoito 4.1.1+4.2.1 Laitoshoidon asiakkaat 2009 411 123 80 177 184 328 1 303 -Josta tilapäisen laitoshoidon asiakkaat 107 64 28 44 55 259 557 Kunnallisen laitoshoidon osuus () 60,6 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 19,1 Ostopalvelulaitoshoidon osuus () 40,4 100,0 100,0 100,0 106,0 100,0 82,0 Laitoshoidon asiakkaat kaikista kehitysvammahuo 22,6 14,5 11,9 22,2 23,4 46,3 23,1 4.2.1+4.2.2 Laitoshoidon käyttöpäivät 2009 103 095 24 541 18 954 46 797 48 110 25 516 267 013 -Josta tilapäisen laitoshoidon käyttöpäivät 3 975 4 204 985 2 117 3 497 2 466 17 244 Kunnallisen laitoshoidon osuus () 3,4 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 21,0 Ostopalvelulaitoshoidon osuus () 45,5 100,0 100,0 26 439,0 100,0 100,0 79,0 1(5)

Liite 2A Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko 4.1.3+4.2.3 Laitoshoidon kokonaiskustannukset 24 808 539 5 752 382 4 558 009 9 243 577 8 895 526 5 897 326 59 155 359 - Laitoshoidosta perityt asiakasmaksut 1 677 945 231 230 252 431 0 0 0 2 161 607 Asiakasmaksut kokonaiskustannuksista 6,8 4,0 5,5 3,7 Laitoshoidon 23 130 594 5 521 152 4 305 578 9 243 577 8 895 526 5 897 326 56 993 752 Kunnallisen laitoshoidon osuus () 63,4 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 25,7 Ostopalvelulaitoshoidon osuus () 36,6 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 74,3 Laitoshoidon osuus kokonaiskustannuksista 35,2 22,9 20,0 44,8 47,4 35,1 34,0 4.1 Kunnallinen kehitysvammaisten laitoshoito 4.1.1 Asiakkaat vuoden 2009 aikana 249 0 0 0 249 - Josta tilapäisen laitoshoidon asiakkaat 90 0 4.1.2 Kunnallisen laitoshoidon käyttöpäivät 2009 56 157 0 0 0 56 157 - Josta tilapäisen laitoshoidon käyttöpäivät 3 554 0 0 0 3 554 kokonaiskustannukset 15 677 982 0 15 677 982 - perityt asiakasmaksut 1 018 832 0 1 018 832 Kunnallisen laitoshoidon 14 659 150 0 14 659 150 4.2 Ostopalveluna hankittu kehitysvammaisten laitoshoito 4.2.1 Ostopalvelulaitoshoidon asiakkaat 2009 166 123 80 177 195 328 1 069 - Josta tilapäisen laitoshoidon asiakkaat 18 64 28 44 54 259 467 4.2.2 Ostopalvelulaitoshoidon käyttöpäivät 2009 46 938 24 541 18 954 46 797 48 110 25 516 210 856 -Josta tilapäisen laitoshoidon käyttöpäivät 421 4 204 985 2 117 3 497 2 466 13 690 kokonaiskustannukset 9 130 557 5 752 382 4 558 009 9 243 577 8 895 526 5 897 326 43 477 377 - perityt asiakasmaksut 659 113 231 230 252 431 Ostopalvelu laitoshoidon 8 471 444 5 521 152 4 305 578 9 243 577 8 895 526 5 897 326 42 334 602 5 Kehitysvammaisten perhehoito Perhehoidon asiakkaiden osuus asiakkaista 7,5 13,9 16,1 3,0 3,0 0,6 7,4 5.1.1+5.2.1 Perhehoidon asiakkaat 2009 137 118 108 24 24 4 415 -Josta tilapäisen perhehoidon asiakkaat 49 91 89 12 10 4 255 5.1.2+5.2.2 Perhehoidon käyttöpäivät 2009 33 356 11 307 9 760 5 069 4 890 11 64 393 -Josta tilapäisen perhehoidon käyttöpäivät 1 446 1 553 2 831 777 258 11 6 876 Perhehoidon kokonaiskustannukset 2 337 961 903 921 626 261 270 497 229 460 1 544 4 369 644 -Perhehoidosta perityt asiakasmaksut 509 438 85 257 120 001 80 185 62 135 220 857 236 Asiakasmaksut kokonaiskustannuksista 21,8 9,4 19,2 19,6 Perhehoidon 1 828 522 818 664 506 260 190 312 167 325 1 325 3 512 408 5.1 Kunnallinen kehitysvammaisten perhehoito 5.1.1 Kunnallisen perhehoidon asiakkaat 2009 78 61 94 22 24 0 279 -Josta tilapäisen perhehoidon asiakkaat 38 61 84 10 10 0 203 5.1.2 Kunnallisen perhehoidon käyttöpäivät 2009 15 919 1 298 5 973 5 019 4 890 0 33 099 -Josta tilapäisen perhehoidon käyttöpäivät 1 292 1 298 2 663 727 258 0 6 238 5.1.3 Kunnallisen perhehoidon kokonaiskustannukset 1 096 371 183 258 383 713 266 125 229 460 2 158 927 - Perhehoidosta perityt asiakasmaksut 258 550 2 523 57 359 80 185 62 135 460 752 Kunnallisen perhehoidon 837 821 180 735 326 354 185 940 167 325 1 698 175 5.2 Ostopalveluna hankittu kehitysvammaisten perhehoito 5.2.1 Ostopalveluperhehoidon asiakkaat 2009 60 57 14 2 4 137 -Josta tilapäisen perhehoidon asiakkaat 11 30 5 2 4 52 5.2.2 Ostopalveluperhehoidon käyttöpäivät 2009 17437 10009 3787 50 11 31 294 -Josta tilapäisen perhehoidon käyttöpäivät 154 255 168 50 11 638 5.2.3 Ostopalveluperhehoidon kokonaiskustannukset 1 241 589 720 663 242 548 4 372 1 544 2 210 716 - Perhehoidosta perityt asiakasmaksut 250 888 82 734 62 642 0 220 396 484 Ostopalvelu perhehoidon 990 701 637 929 179 906 4 372 0 1 325 1 814 233 Perhehoidon osuus jkokonaiskustannuksista 2,8 3,4 2,4 0,9 0,9 0,0 2,1 6 Kehitysvammaisten asumispalvelut 6.1-6.5 Asumispalvelujen asiakkaat 2009 878 399 350 355 309 365 2 656 Autettu asuminen 606 298 289 243 161 243 1 840 Ohjattu asuminen 216 78 52 96 74 89 605 Tuettu asuminen 91 24 12 29 82 45 283 2(5)

Liite 2A Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko 6.1-6.5 josta asumispalvelujen tilapäiset asiakkaat 245 166 107 114 47 48 727 Autettu asuminen 219 152 104 111 44 37 667 Ohjattu asuminen 26 14 3 3 3 11 60 tilapäiset asiakkaat asumispalvelujen asiakkaista 27,9 41,6 30,6 32,1 15,2 13,2 27,4 asumisen asiakkaista 36,1 51,0 36,0 45,7 27,3 15,2 36,3 asumisen asiakkaista 12,0 17,9 5,8 3,1 4,1 12,4 9,9 6.1-6.5 osuus eri asumismuodoissa kaikista asumispalvelujen asiakkaista Autettu asuminen 69,0 74,7 82,6 68,5 52,1 78,6 69,3 Ohjattu asuminen 24,6 19,5 14,9 27,0 23,9 28,8 22,8 Tuettu asuminen 10,4 6,0 3,4 8,2 26,5 14,6 10,7 Asumispalvelujen käyttöpäivät 2009 239 696 84 863 87 772 92 267 79 649 114 051 698 298 Autettu asuminen 142 594 53 083 67 067 52 706 29 722 74 577 419 749 Ohjattu asuminen 65 817 23 167 17 358 30 486 24 540 23 542 184 910 Tuettu asuminen 31 285 8 613 3 347 9 075 25 387 15 932 93 639 Asumispalvelujen käyttöpäiväosuudet 2009 100 100 100 100 100 100 100 Autettu asuminen 59,5 62,6 76,4 57,1 37,3 65,4 60,1 Ohjattu asuminen 27,5 27,3 19,8 33,0 30,8 20,6 26,5 Tuettu asuminen 13,1 10,1 3,8 9,8 31,9 14,0 13,4 Josta tilapäiset asumispäivät 9 000 5 480 4 425 3 274 772 1 478 24 429 Autettu asuminen 7 891 4 967 4 281 3 093 745 1 441 22 418 Ohjattu asuminen 1 109 513 144 181 27 37 2 011 Asumispalvelujen kokonaiskustannukset 27 929 629 10 337 012 11 336 176 7 811 587 5 175 796 9 522 270 72 112 470 Autettu asuminen 21 259 775 8 573 351 9 949 567 6 153 277 3 885 876 8 304 735 58 126 582 Ohjattu asuminen 4 848 534 1 540 798 1 268 786 1 530 971 985 702 1 108 258 11 283 048 Tuettu asuminen 1 821 320 222 863 117 823 127 339 304 217 109 277 2 702 839 Asumispalvelujen 24 466 316 9 907 255 10 657 664 7 504 398 4 846 188 8 068 521 65 450 341 Autettu asuminen 18 997 574 8 182 216 9 425 583 6 026 547 3 610 295 7 207 987 53 450 202 Ohjattu asuminen 3 715 233 1 503 481 1 130 125 1 350 512 931 675 751 257 9 382 284 Tuettu asuminen 1 753 509 221 557 101 956 127 339 304 217 109 277 2 617 855 Autettu asuminen 77,6 82,6 88,4 80,3 74,5 89,3 81,7 Ohjattu asuminen 15,2 15,2 10,6 18,0 19,2 9,3 14,3 Tuettu asuminen 7,2 2,2 1,0 1,7 6,3 1,4 4,0 Asumispalvelujen asiakkaiden osuus asiakkaista 48,2 47,1 52,2 44,5 39,3 51,6 47,2 Asumispalvelujen osuus kokonaiskustannuksista 37,3 41,0 49,6 36,4 25,8 48,1 39,1 6.1-6.2 Autettu asuminen 6.1 Kunnallinen autettu asuminen 6.1.1 Kunnallisen autetun asumisen asiakkaat 2009 290 53 20 97 81 148 689 -Josta tilapäisen autetun asumisen asiakkaat 94 46 6 79 25 25 275 39,9 6.1.2 Kunnallisen autetun asumisen käyttöpäivät 2009 71 735 4 136 5 190 8 260 19 064 38 710 147 095 -Josta tilapäiset asumispäivät 3 058 1 581 95 2 055 563 829 8 181 6.1.3 Kunnallisen autetun asumisen kokonaiskustannukset 9 988 876 903 084 1 139 574 1 275 597 2 143 317 4 072 955 19 523 403 - Autetusta asumisesta perityt asiakasmaksut 1 287 106 39 260 112 161 126 730 275 581 793 178 2 634 017 Kunnallisen autetun asumisen 8 701 770 863 824 1 027 413 1 148 867 1 867 736 3 279 777 16 889 386 Asumispäivän kustannukset 121 209 198 139 98 85 115 6.2 Ostopalveluna hankittu autettu asuminen 6.2.1 Ostopalvelu autetun asumisen asiakkaat 2009 334 245 269 144 82 111 1 185 -Josta tilapäisen autetun asumisen asiakkaat 140 118 98 35 20 12 423 35,7 6.2.2 Ostopalvelu autetun asumisen käyttöpäivät 2009 70 859 48 947 61 877 44 446 10 658 35 867 272 654 -Josta tilapäiset asumispäivät 4 833 3 386 4 186 1 038 182 612 14 237 6.2.3 Ostopalvelu autetun asumisen kokonaiskustannukset 11 270 899 7 670 267 8 809 993 4 877 680 1 742 560 4 231 780 38 603 179 - Autetusta asumisesta perityt asiakasmaksut 975 095 351 876 411 823 303 570 2 042 364 Ostopalvelu autetun asumisen nettokustannukse 10 295 804 7 318 391 8 398 170 4 877 680 1 742 560 3 928 210 36 560 816 6.3-6.4 Ohjattu asuminen 6.3 Kunnallinen ohjattu asuminen 6.3.1 Kunnallisen ohjatun asumisen asiakkaat 2009 110 50 22 32 13 89 316 -Josta tilapäisen ohjatun asumisen asiakkaat 0 13 0 2 11 26 6.3.2 Kunnallisen ohjatun asumisen käyttöpäivät 2009 36278 13996 7575 11654 4030 23542 97 075 -Josta tilapäiset asumispäivät 0 491 0 13 37 541 Kunnallisen ohjatun asumisen osuus () käyttöpäivistä 55,1 60,4 43,6 38,2 16,4 100,0 52,5 3(5)

Liite 2A Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko 6.3.3 Kunnallisen ohjatun asumisen kokonaiskustannukset 2 688 461 615 515 457 533 454 601 241 551 1 108 258 5 565 919 - Ohjatusta asumisesta perityt asiakasmaksut 866 474 4 610 111 385 210 873 54 027 357 001 1 604 371 Kunnallisen ohjatun asumisen 1 821 987 610 905 346 148 274 142 187 524 751 257 3 991 962 6.4 Ostopalveluna hankittu ohjattu asuminen 6.4.1 Ostopalvelu ohjatun asumisen asiakkaat 2009 106 28 30 50 61 275 -Josta tilapäisen ohjatun asumisen asiakkaat 26 1 3 4 1 35 6.4.2 Ostopalvelu ohjatun asumisen käyttöpäivät 2009 29 539 9 171 9 783 18832 20 510 87 835 -Josta tilapäiset asumispäivät 1 109 22 144 181 14 1 470 6.4.3 Ostopalvelu ohjatun asumisen kokonaiskustannukset (brutto) 2 160 073 925 283 811 253 1 076 370 744 151 5 717 130 - Ohjatusta asumisesta perityt asiakasmaksut 266 826 32 706 27 276 326 808 Ostopalvelu ohjatun asumisen 1 893 247 892 577 783 977 1 076 370 744 151 0 5 390 322 6.5 Tuettu asuminen Tuetun asumisen asiakkaat 2009 91 25 12 29 82 45 284 Oma toiminta 73 13 3 13 0 43 145 Ostopalvelut 19 12 9 16 82 2 140 Käyttöpäivät 31 285 8 613 3 347 9 075 25 387 15 932 93 639 Oma toiminta 24 625 4 745 887 3 235 15 361 48 853 Ostopalvelut 6 660 3 868 2 460 5 840 25 387 571 44 786 Kokonaiskustannukset Brutto (oma ja ostopalvelut yhteensä) 1 821 320 222 863 117 823 127 339 304 217 109 277 2 702 839 Kustannukset (oma toiminta) 1 113 820 45 262 6 453 16 720 109 277 1 291 532 perityt asiakasmaksut 48 259 5 861 54 120 Kustannukset (ostopalvelut) 707 500 177 601 111 370 110 619 304 217 1 411 308 perityt asiakasmaksut 19 552 1 306 10 006 30 864 Tuetun asumisen 1 753 509 221 557 101 956 127 339 304 217 109 277 2 617 855 7 Kehitysvammahuollon työ- ja päivätoiminta (sis. Työ- ja päivätoimintakeskukset sekä avotyön ja tuetun työllistymisen) Asiakkaat 2009 1 002 373 355 330 462 393 2 915 -Suoritteet (päivät) 160 864 61 127 50 332 46 705 74 346 71 953 465 327 -Päivät/asiakkaat 161 164 142 142 161 183 160 Kunnallisen työ- ja päivätoiminnan osuus () päivistä 53,3 48,7 63,6 77,9 56,8 93,7 61,1 Ostopalvelu työ- ja päivätoiminnan osuus () päivistä 48,7 51,3 36,4 22,1 55,5 6,3 39,6 Työ- ja päivätoiminnan kokonaiskustannukset 12 105 293 5 545 701 4 294 860 2 562 393 4 376 045 2 326 601 31 210 893 - työ- ja päivätoiminnasta perityt asiakasmaksut 299 105 116 601 117 106 222 649 231 273 64 751 1 051 485 Työ- ja päivätoiminnan 11 806 187 5 429 100 4 177 754 2 339 744 4 144 772 2 261 850 30 159 407 Josta kuljetuskustannukset 1 450 480 767 121 399 092 305 965 506 989 284 089 3 713 736 Osuus kokonaiskustannuksista 12,3 14,1 9,6 13,1 12,2 12,6 12,3 Kuljetuskustannukset/työpäivät 9,0 12,5 7,9 6,6 6,8 3,9 8,0 Työ- ja päivätoiminnan asiakkaiden osuus asiakkaista 55,0 44,0 52,9 41,4 58,7 55,5 51,7 Työ- ja päivätoiminnan osuus kokonaiskustannuksista 18,0 22,5 19,4 11,4 22,1 13,5 18,0 Kunnallisen työ- ja päivätoiminnan kokonaiskustannukset 6 169 835 2 739 350 2 800 487 2 053 527 1 967 702 2 068 342 17 799 243 - perityt asiakasmaksut 179 233 79 777 102 583 222 649 231 273 64 751 880 266 Kunnallisen työ- ja päivätoiminnan 5 990 603 2 659 573 2 697 904 1 830 878 1 736 429 2 003 591 16 918 977 Kunnallisen työ- ja päivätoiminnan osuus () nettok. 50,7 49,0 64,6 78,3 41,9 88,6 56,1 Ostopalveluna hankitun työ- ja päivätoiminnan kokonaiskustannukset 5 935 457 2 806 351 1 494 373 508 866 2 408 343 258 259 13 411 649 - perityt asiakasmaksut 119 873 36 824 14 523 171 219 Ostopalveluna hankitun työ- ja päivätoiminnan 5 815 585 2 769 527 1 479 850 508 866 2 408 343 258 259 13 240 430 7.1 + 7.2 Päivä- ja työtoimintakeskukset Päivätoiminnan ja työtoiminnan asiakkaat 2009 988 336 317 267 406 315 2 629 -Suoritteet (päivät) 140 163 53 166 43 277 38 181 64 425 54 693 393 905 -Päivät/asiakkaat 142 158 137 143 159 174 150 7.1 Kunnallinen päivä- ja työtoimintakeskustoiminta - Asiakkaat 2009 582 172 210 220 186 281 1 651 osuus päivätoiminnan ja työtoiminnan asiakkaista 58,9 51,2 66,2 82,4 45,8 89,2 62,8 - Suoritteet (päivät) 68 134 22 044 24 975 28 112 32 680 50 147 226 092 7.2Ostopalveluna hankittu päivä- ja työtoimintakeskutoiminta - Asiakkaat 2009 477 171 107 57 220 34 1 066 - Suoritteet (päivät) 75 192 31 122 18 302 10 069 31 745 4 546 170 976 4(5)

Liite 2A Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko 7.3-7.4 Tuettu työtoiminta/avotyötoiminta ja tuettu työ/työllistyminen - Asiakkaat 2009 241 60 57 54 76 78 566 - Suoritteet (päivät) 20 701 7 961 7 055 8 524 9 921 17 260 71 422 työpäiviä asiakasta kohti 86 133 124 158 131 221 126 7.3.1 Kunnallinen tuettu työtoiminta/avotyötoiminta - Asiakkaat 2009 146 53 33 52 0 78 362 - Suoritteet (päivät) 6 843 5 949 3 865 8 083 0 17 260 42 000 7.3.2 Ostopalveluna hankittu tuettu työtoiminta/avotyötoiminta - Asiakkaat 2009 27 0 1 46 74 - Suoritteet (päivät) 1 610 0 241 8 094 9 945 7.4.1 Kunnallinen tuettu työ/tuettu työllistyminen - Asiakkaat 2009 103 11 24 1 18 157 - Suoritteet (päivät) 10 695 1 781 3 190 200 393 16 259 7.4.2 Ostopalveluna hankittu tuettu työ/tuettu työllistyminen - Asiakkaat 2009 16 1 12 29 - Suoritteet (päivät) 1 553 231 1 434 3 218 8 Kehitysvammahuollon muut palvelut 8 Muiden palvelujen asiakkaat yhteensä.. 597 718 714 643 197 2 869 8.1.1 josta palveluohjauksen /avohuollon ohjauksen/varhaiskuntoutuksen asiakkaat.. 530 447 57 68 58 1 160 8.1.2 palveluohjauksen/ avohuollon ohjauksen/varhaiskuntoutuksen suoritteet ( käyntikerrat).. 2496 1 102 528 616 745 5 487 8.2.1 josta kehitysvammaisten koululaisten aamu- ja iltapäivähoidon asiakkaat.. 159 160 118 117 554 8.2.2 kehitysvammaisten koululaisten aamu- ja iltapäivähoidon suoritteet.. 20200 20 730 19316 12212 72 458 8.4 Muiden palvelujen kokonaiskustannukset 2009 4 447 437 2 484 733 1 846 283 1 335 557 724 490 562 585 11 401 085 8.4.1josta koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan kustannukset 1 328 727 1 199 463 719 496 338 462 3 950 500 osuus muista kustannuksista 0 54 65 54 0 60 35 8.4.2 Perityt asiakasmaksut 25 889 23414,65 11 775 61 079 8.4.3 Muiden palvelujen 4 395 659 2 461 318 1 846 283 1 335 557 724 490 562 585 11 325 892 8.4.3.1 josta kunnallisen kustannukset 3 707 680 2265123,43 1 659 303 1133203 265 068 455 192 9 485 570 8.4.3.2 josta ostopalveluna hankitun kustannukset 687 979 196194,92 186 980 202354 459 422 107 393 1 840 322 Muiden palvelujenosuus kehitysvammahuollon kokonaiskustannuksista 6,7 10,2 8,6 6,5 3,9 3,4 6,8 Muut palvelut ja kustannukset sisältävät: Helsinki: vammaisneuvola (2,1 milj eur. 2010), Kehitysvammahuollon sosiaalityöntekijät, toimisto ja johto palkat ( 1,25 milj eur, v. 2010), Kotihoidon ohjaus 350 841 eur. Ostot: kerhot, leirit, vammaisneuvola 713 868 eur v. 2010. Espoo: Tukitoimet- ja kuntoutus, loma- ja virkistystoim.,autistien muut palv.,harjaantumiskoululaiset sekä vamm.pal hallinto 50. Vantaa: Koululaisten iltap.toim (1,2 milj.eur) sosiaalitoimi maksaa, sivistystoimi järjestää. Avohuollon ohjaus 0,46 milj.eur. kerho- ja lomatoiminta+hallintokustannukset. Turku: muihin menoihin laskettu tutkimus- ja ohjaus (oma sekä osto), tukihenkilötoiminta, koululaisten iltapäiväkerhot, harkinnan varaisia tukitoimia,erityisperhetyö, Kårkullan järj sosiaalihuoltol muk työtoim (ent inva), jatko-opetus sekä vammaipalvelujen hallintomeno ja muu kuntoutuspalvelu, jatko-opetus. Tampere: Muiden palvelujen kustannuksiin sisältyvät kuntoutusneuvolan poliklinikka- ja avohoitokäynnit, puhelinkonsultaatiot. Kuntoutusohjaus (avohuollon ohjaus), leirit, kerhot, vanhempainohjaus ja harrastekurssit. Kuntouttavan valmennuksen ohjaus- ja arviontikulut, taloudellisen tuen kotihoidon järjestämiseksi, perhelomituksen ja Lehtimäen opiston avustajakulut ja vaikeavammaisten osapäivähoito. Oulu: Oma: avohuollonohjaus alle 18v., Storen osapäivähoito, kehitysvammaisten sos.työntekijä osto; neuvola, leiri, Lohipato 5(5)

Kuusikon kuntien kehitysvammahuollon tietoja 2005-2009 vuosi HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO Väestö 31.12. 2005 560 905 0,3 231 704 1,9 187 281 1,0 173 868-0,5 204 337 0,7 128 962 1 487 057 10,2 2006 564 521 0,6 235 019 1,4 189 711 1,3 175 354 0,9 206 368 1,0 130 178 0,9 1 501 151 0,9 2007 568 531 0,7 238 047 1,3 192 522 1,5 175 286 0,0 207 866 0,7 131 585 1,1 1 513 837 0,8 2008 574 564 1,1 241 565 1,5 195 397 1,5 175 582 0,2 209 552 0,8 133 550 1,5 1 530 210 1,1 2009 583 350 1,5 244 330 1,1 197 636 1,1 176 087 0,3 211 507 0,9 139 133 4,2 1 552 043 1,4 KEHITYSVAMMAHUOLLON ASIAKKAAT Kunnan kehitysvammaiset 2005 1 912 0,7 753 4,1 666 2,0 807 0,6 896 2,8 714 5 748 16,2 henkilöt 2006 1 905-0,4 783 4,0 675 1,4 854 5,8 910 1,6 749 4,9 5 876 2,2 2007 1 978 3,8 777-0,8 679 0,6 867 1,5 929 2,1 767 2,4 5 997 2,1 2008 2 001 1,2 822 5,8 702 3,4 886 2,2 969 4,3 805 5,0 6 185 3,1 2009 2 009 0,4 848 3,2 751 7,0 952 7,4 997 2,9 867 7,7 6 424 3,9 Muutos 05-09 5,1 12,6 12,8 18,0 11,3 21,4 11,8 KvL:n mukaisia palveluja 2005 1 621-0,1 753 4,1 635 4,1 678 2,9 746 2,1 568 5 001 15,1 käyttäneet asiakkaat 2006 1 621 0,0 783 4,0 623-1,9 690 1,8 762 2,1 607 6,9 5 086 1,7 2007 1 652 1,9 777-0,8 636 2,1 689-0,1 748-1,8 636 4,8 5 138 1,0 2008 1 772 7,3 822 5,8 676 6,3 718 4,2 797 6,6 674 6,0 5 459 6,2 2009 1 822 2,8 848 3,2 671-0,7 797 11,0 787-1,3 708 5,0 5 633 3,2 Muutos 05-09 12,4 12,6 5,7 17,6 5,5 24,6 12,6 Kunnan kehitysvammaisten osuus väestöstä KvL:n mukaisia palveluja käyttäneitä asiakkaita kunnan kehitysvammaisista 2005 0,34 0,32 0,36 0,46 0,44 0,55 0,39 2006 0,34 0,33 0,36 0,49 0,44 0,58 0,39 2007 0,35 0,33 0,35 0,49 0,45 0,58 0,40 2008 0,35 0,34 0,36 0,50 0,46 0,60 0,40 2009 0,34 0,35 0,38 0,54 0,47 0,62 0,41 2005 84,8 100,0 95,3 84,0 83,3 79,6 87,0 2006 85,1 100,0 92,3 80,8 83,7 81,0 86,6 2007 83,5 100,0 93,7 79,5 80,5 82,9 85,7 2008 88,6 100,0 96,3 81,0 82,2 83,7 88,3 2009 90,7 100,0 89,3 83,7 78,9 81,7 87,7 KEHITYSVAMMAHUOLLON KOKONAISKUSTANNUKSET Kokonaiskustannukset 2005 55 804 708 7,4 16 374 100 8,5 16 322 007 10,1 15 326 753 9,8 13 767 616 11,0 14 149 443 131 234 945 21,2 (Brutto) 2006 59 782 183 7,1 18 702 830 14,2 17 486 479 7,1 16 950 654 10,6 15 262 159 10,9 13 960 747-1,3 141 494 834 7,8 2007 63 905 948 6,9 19 263 997 3,0 18 854 588 7,8 17 881 919 5,5 16 410 482 7,5 15 277 292 9,4 150 929 313 6,7 2008 67 547 187 5,7 22 093 325 14,7 20 415 603 8,3 19 203 181 7,4 17 858 810 8,8 16 520 881 8,1 163 638 987 8,4 2009 71 628 859 6,0 25 023 749 13,3 22 661 589 11,0 21 223 611 10,5 19 401 317 8,6 18 310 326 10,8 178 249 450 8,9 Muutos 05-09 28,4 52,8 38,8 38,5 40,9 29,4 35,8 Myönnetyistä palveluista perityt asiakasmaksut Asiakasmaksujen osuutta ei koottu kaikista ostopalveluista! Asiakasmaksut bruttokustannuksista Kehitysvammahuollon Kehitysvammahuollon kunnan asukasta kohti Kehitysvammahuollon asiakasta kohti Liite 2B 2005 3 989 999 0,0 657 261 727 187 365 710 0 948 012 6 688 169 2006 4 299 722 14,5 760 992-26,5 768 041 70,8 457 335 25,1 0 868 245 6 286 090-19,2 2007 4 598 497 15,3 781 585 18,9 853 916 17,4 459 686 0,5 0 1 128 147 8 080 132 20,8 2008 5 575 891 21,3 843 446 7,9 1 052 586 23,3 519 686 13,1 0 1 082 290-4,1 9 073 899 12,3 2009 6 001 580 7,6 886 260 5,1 1 168 050 11,0 586 033 12,8 623 016 1 518 721 40,3 10 783 660 18,8 2005 7,1 4,0 4,5 2,4 0,0 6,7 5,1 2006 7,2 4,1 4,4 2,7 0,0 6,2 4,4 2007 7,2 4,1 4,5 2,6 0,0 7,4 5,4 2008 8,3 3,8 5,2 2,7 0,0 6,6 5,5 2009 8,4 3,5 5,2 2,8 3,2 8,3 6,0 2005 51 815 709 7,9 15 826 747 9,5 15 594 820 10,1 14 961 043 9,8 13 767 616 11,0 13 201 431 124 657 684 21,4 2006 55 482 461 7,1 17 941 838 13,4 16 718 438 7,2 16 493 319 10,2 15 262 159 10,9 13 092 502-0,8 134 340 499 7,8 2007 59 307 451 6,9 18 482 412 3,0 18 000 672 7,7 17 422 233 5,6 16 410 482 7,5 14 149 145 8,1 142 849 181 6,3 2008 61 971 297 4,5 21 249 879 15,0 19 363 017 7,6 18 683 495 7,2 17 858 810 8,8 15 438 591 9,1 154 565 088 8,2 2009 65 627 279 5,9 24 137 488 13,6 21 493 539 11,0 20 613 588 10,3 18 778 301 5,1 16 791 605 8,8 167 441 800 8,3 2005 92 68 83 86 67 102 84 2006 98 76 88 94 74 101 89 2007 104 78 93 99 79 108 94 2008 108 88 99 106 85 116 101 2009 113 99 109 117 89 121 108 2005 31 965 8,0 21 018 5,2 24 559 5,8 22 066 6,7 18 455 8,7 23 242 24 927 5,5 2006 34 227 7,1 22 914 9,0 26 835 9,3 23 903 8,3 20 029 8,5 21 569-7,2 26 414 6,0 2007 35 900 4,9 23 787 3,8 28 303 5,5 25 286 5,8 21 939 9,5 22 247 3,1 27 802 5,3 2008 34 973-2,6 25 851 8,7 28 644 1,2 26 022 2,9 22 408 2,1 22 906 3,0 28 314 1,8 2009 36 019 3,0 28 464 10,1 32 032 11,8 25 864-0,6 23 861 6,5 23 717 3,5 29 725 5,0 Kehitysvammaisten laitoshoito Laitoshoidon asiakkaat 2005 471 2,4 136 8,8 80-5,9 173-2,8 198 5,9 261 1 319 27,4 2006 450-4,5 126-7,4 90 12,5 171-1,2 191-3,5 236-9,6 1 264-4,2 2007 452 0,4 122-3,2 85-5,6 176 2,9 182-4,7 240 1,7 1 257-0,6 2008 438-3,1 135 10,7 79-7,1 178 1,1 181-0,5 234-2,5 1 245-1,0 2009 411-6,2 123-8,9 80 1,3 177-0,6 184 1,7 328 40,2 1 303 4,7 Muutos 05-09 -12,7-9,6 0,0 2,3-7,1 25,7-1,2 Laitoshoidon asiakkaat 2005 29,1 18,1 12,6 25,5 26,5 46,0 26,4 kaikista kehitysvammahuollon 2006 27,8 16,1 14,4 24,8 25,1 38,9 24,9 asiakkaista 2007 27,4 15,7 13,4 25,5 24,3 37,7 24,5 2008 24,7 16,4 11,7 24,8 22,7 34,7 22,8 2009 22,6 14,5 11,9 22,2 23,4 46,3 23,1 josta lyhytaikaisen 2005 150 19,0 73 15,9 19-20,8 52 0,0 69 11,3 176 539 64,8 laitoshoidon asiakkaat 2006 128-14,7 64-12,3 29 52,6 49-5,8 61-11,6 127-27,8 458-15,0 2007 135 5,5 64 0,0 28-3,4 48-2,0 55-9,8 173 36,2 503 9,8 2008 122-9,6 76 18,8 27-3,6 48 0,0 53-3,6 164-5,2 490-2,6 2009 107-12,3 64-15,8 28 3,7 44-8,3 55 3,8 259 57,9 557 13,7 Muutos 05-09 -28,7-12,3 47,4-15,4-20,3 47,2 3,3 Josta pitkäaikaisen 2005 321 63 61 121 129 85 780 laitoshoidon asiakkaat 2006 322 62 61 122 130 109 806 2007 317 58 57 128 127 67 754 2008 316 59 52 130 128 70 755 2009 304 59 52 133 129 69 746 Muutos 05-09 -5,3-6,3-14,8 9,9 0,0-18,8-4,4 Lyhytaikaisen laitoshoidon asiakkaat laitoshoidon asiakkaista () 2005 31,8 53,7 23,8 30,1 34,8 67,4 40,9 2006 28,4 50,8 32,2 28,7 31,9 53,8 36,2 2007 29,9 52,5 32,9 27,3 30,2 72,1 40,0 2008 27,9 56,3 34,2 27,0 29,3 70,1 39,4 2009 26,0 52,0 35,0 24,9 29,9 79,0 42,7 1(6)

Kuusikon kuntien kehitysvammahuollon tietoja 2005-2009 vuosi HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO Laitoshoidon käyttöpäivät 2005 120 934-3,7 22 213-4,8 20 603 4,6 44 592 0,9 46 946 0,8 31 389 286 677 10,5 2006 117 191-3,1 21 753-2,1 22 100 7,3 45 575 2,2 46 371-1,2 30 212-3,7 283 202-1,2 2007 117 390 0,2 21 422-1,5 19 193-13,2 47 192 3,5 46 792 0,9 26 769-11,4 278 758-1,6 2008 112 788-3,9 23 861 11,4 19 332 0,7 47 658 1,0 47 786 2,1 26 693-0,3 278 118-0,2 2009 103 095-8,6 24 541 2,8 18 954-2,0 46 797-1,8 48 110 0,7 25 516-4,4 267 013-4,2 Muutos 05-09 -14,8 10,5-8,0 4,9 2,5-18,7-6,9 josta lyhytaikaisen 2005 6 623 5,2 2 708-4,9 1 059-13,0 2 485 29,2 4 011 31,9 1 740 18 626 21,6 laitoshoidon käyttöpäivät 2006 6 050-8,7 2 956 9,2 1 332 25,8 1 770-28,8 3 808-5,1 2 538 45,9 18 454-0,9 2007 5 498-9,1 3 159 6,9 1 567 17,6 1 889 6,7 3 487-8,4 3 021 19,0 18 621 0,9 2008 5 433-1,2 4 495 42,3 1 221-22,1 2 059 9,0 3 523 1,0 1 883-37,7 18 614 0,0 2009 3 975-26,8 4 204 33,1 985-37,1 2 117 12,1 3 497 0,3 2 466 17 244-7,4 Muutos 05-09 -40,0 55,2-7,0-14,8-12,8 41,7-7,4 Lyhytaikaisen laitoshoidon käyttöpäivät laitoshoidon käyttöpäivistä () Laitoshoidon käyttöpäiviä asiakasta kohti Lyhytaikaisen laitoshoidon käyttöpäiviä tilapäistä asiakasta kohti Liite 2B 2005 5,5 12,2 5,1 5,6 8,5 5,5 6,5 2006 5,2 13,6 6,0 3,9 8,2 8,4 6,5 2007 4,7 14,7 8,2 4,0 7,5 11,3 6,7 2008 4,8 18,8 6,3 4,3 7,4 7,1 6,7 2009 3,9 17,1 5,2 4,5 7,3 9,7 6,5 2005 257-5,9 163-12,5 258 11,2 258 3,8 237-4,8 120 217-13,3 2006 260 1,4 173 5,7 246-4,7 267 3,4 243 2,4 128 6,4 224 3,1 2007 260-0,3 176 1,7 226-8,0 268 0,6 257 5,9 112-12,9 222-1,0 2008 258-0,8 177 0,7 245 8,4 268-0,1 264 2,7 114 2,3 223 0,7 2009 251-2,6 200 12,9 237-3,2 264-1,3 261-1,0 78-31,8 205-8,3 2005 44-11,6 37-17,9 56 9,9 48 29,2 58 18,6 10 35-26,3 2006 47 7,0 46 24,5 46-17,6 36-24,4 62 7,4 20 102,1 40 16,6 2007 41-13,8 49 6,9 56 21,8 39 8,9 63 1,6 17-12,6 37-8,1 2008 45 9,3 59 19,8 45-19,2 43 9,0 66 4,8 11-34,2 38 2,6 2009 37-16,6 66 11,1 35-22,2 48 12,2 64-4,3 10-17,1 31-18,5 Laitoshoidon 2005 21 179 982 4,9 3 459 137 5,4 2 907 031 10,5 6 743 262 11,5 7 181 147 16,5 5 283 120 46 753 679 22,0 euroa 2006 22 233 660 5,0 3 860 922 11,6 3 275 072 12,7 7 638 679 13,3 7 673 738 6,9 5 292 475 0,2 49 974 546 6,9 2007 23 450 704 5,5 3 769 449-2,4 3 160 314-3,5 8 128 321 6,4 8 244 741 7,4 5 159 100-2,5 51 912 629 3,9 2008 23 593 166 0,6 4 516 156 19,8 3 420 770 8,2 8 554 905 5,2 8 949 878 8,6 5 633 956 9,2 54 668 831 5,3 2009 23 130 594-2,0 5 521 152 22,3 4 305 578 25,9 9 243 577 8,1 8 895 526-0,6 5 897 326 4,7 56 993 752 9,8 Muutos 05-09 9,2 59,6 48,1 37,1 23,9 11,6 21,9 Laitoshoidon KvH:n kokonaiskustannuksista Laitoshoidon asiakasta kohti Laitoshoidon käyttöpäivää kohden 2005 40,9 21,9 19,3 45,1 52,2 40,0 37,5 2006 40,1 21,5 19,6 46,3 50,3 40,4 37,2 2007 39,5 20,4 17,6 46,7 50,2 36,5 36,3 2008 38,1 21,3 17,7 45,8 50,1 36,5 35,4 2009 35,2 22,9 20,0 44,8 47,4 35,1 34,0 2005 44 968 2,5 25 435-3,2 36 338 17,4 38 978 14,7 36 268 10,0 20 242 35 446-4,2 2006 49 408 9,9 30 642 20,5 36 390 0,1 44 671 14,6 40 177 10,8 22 426 10,8 39 537 11,5 2007 51 882 5,0 30 897 0,8 37 180 2,2 46 184 3,4 45 301 12,8 21 496-4,1 41 299 4,5 2008 53 866 3,8 33 453 8,3 43 301 16,5 48 061 4,1 49 447 9,2 24 077 12,0 43 911 6,3 2009 56 279 4,5 44 887 34,2 53 820 24,3 52 224 8,7 48 345-2,2 17 980-25,3 43 740-0,4 2005 175 8,9 156 10,6 141 5,6 151 10,5 153 15,6 168 163 10,4 2006 190 8,3 177 14,0 148 5,0 168 10,8 165 8,2 175 4,1 176 8,2 2007 200 5,3 176-0,9 165 11,1 172 2,8 176 6,5 193 10,0 186 5,5 2008 209 4,7 189 7,6 177 7,5 180 4,2 187 6,3 211 9,5 197 5,6 2009 224 7,3 225 18,9 227 28,4 198 10,0 185-1,3 231 9,5 213 8,6 Kehitysvammaisten perhehoito Perhehoidon asiakkaat 2005 149-10,8 131 0,8 130-1,5 32-17,9 36 12,5 14 492-1,6 2006 146-2,0 110-16,0 118-9,2 36 12,5 37 2,8 7-50,0 454-7,7 2007 139-4,8 130 18,2 98-16,9 26-27,8 27-27,0 8 14,3 428-5,7 2008 140 0,7 127-2,3 102 4,1 23-11,5 34 25,9 9 12,5 435 1,6 2009 137-2,1 118-7,1 108 5,9 24 4,3 24-29,4 4-55,6 415-3,0 Muutos 05-09 -8,1-9,9-16,9-25,0-33,3-71,4-15,7 josta lyhytaikaisen 2005 75-5,1 98 4,3 112 0,0 20-16,7 18 28,6 3 326 0,9 perhehoidon asiakkaat 2006 62-17,3 74-24,5 99-11,6 20 0,0 16-11,1 2-33,3 273-16,3 2007 53-14,5 92 24,3 80-19,2 12-40,0 8-50,0 3 50,0 248-9,2 2008 48-9,4 90-2,2 80 0,0 11-8,3 9 12,5 5 66,7 243-2,0 2009 49 2,1 91 1,1 89 11,3 12 9,1 10 11,1 4-20,0 255 2,8 lyhytaikaisen perhehoidon asiakkaat perhehoidon asiakkaista 2005 50,3 74,8 86,2 62,5 50,0 21,4 66,3 2006 42,5 67,3 83,9 55,6 43,2 28,6 60,1 2007 38,1 70,8 81,6 46,2 29,6 37,5 57,9 2008 34,3 70,9 78,4 47,8 26,5 55,6 55,9 2009 35,8 77,1 82,4 50,0 41,7 100,0 61,4 Perhehoidon käyttöpäivät 2005 33 301 0,1 13 443-2,2 8 667-6,4 6 085-1,6 6 352 5,4 4 251 72 099 5,3 2006 32 950-1,1 13 280-1,2 8 779 1,3 5 990-1,6 7 283 14,7 1 882-55,7 70 164-2,7 2007 32 292-2,0 14 271 7,5 8 727-0,6 5 218-12,9 6 440-11,6 1 720-8,6 68 668-2,1 2008 33 507 3,8 12 719-10,9 9 015 3,3 5 115-2,0 5 107-20,7 779-54,7 66 242-3,5 2009 33 356-0,5 11 307-11,1 9 760 8,3 5 069-0,9 4 890-4,2 11-98,6 64 393-6,2 Muutos 05-09 0,2-15,9 12,6-16,7-23,0-99,7-10,7 josta lyhytaikaisen 2005 1 485-29,6 1 811-27,4 3 016-4,3 754-23,7 354 96,7 76 7 496-16,0 perhehoidon käyttöpäivät 2006 1 511 1,8 1 415-21,9 2 751-8,8 689-8,6 344-2,8 89 17,1 6 799-9,3 2007 1 172-22,4 1 506 6,4 2 690-2,2 667-3,2 243-29,4 71-20,2 6 349-6,6 2008 1 493 27,4 1 400-7,0 2 513-6,6 754 13,0 216-11,1 175 146,5 6 551 3,2 2009 1 446-3,1 1 553 10,9 2 831 12,7 777 3,1 258 19,4 11-93,7 6 876 5,0 Lyhytaikaisen perhehoidon käyttöpäivät perhehoidon käyttöpäivistä Perhehoidon käyttöpäiviä asiakasta kohti 2005 4,5 13,5 34,8 12,4 5,6 1,8 10,4 2006 4,6 10,7 31,3 11,5 4,7 4,7 9,7 2007 3,6 10,6 30,8 12,8 3,8 4,1 9,2 2008 4,5 11,0 27,9 14,7 4,2 22,5 9,9 2009 4,3 13,7 29,0 15,3 5,3 100,0 10,7 2005 223 12,2 103-2,9 67-5,0 190 19,9 176-6,3 304 147 7,0 2006 226 1,0 121 17,6 74 11,6 166-12,5 197 11,6 269-11,5 155 5,5 2007 232 2,9 110-9,1 89 19,7 201 20,6 239 21,2 215-20,0 160 3,8 2008 239 3,0 100-8,8 88-0,8 222 10,8 150-37,0 87-59,7 152-5,1 2009 243 4,8 96-12,7 90 1,5 211 5,2 204-14,6 3-98,7 155-3,3 2(6)

Kuusikon kuntien kehitysvammahuollon tietoja 2005-2009 vuosi HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO Perhehoidon 2005 1 740 023 11,1 784 629 11,5 441 802-3,0 226 459 19,8 194 533 9,4 228 505 3 615 951 16,9 euroa 2006 1 719 894-1,2 835 309 6,5 484 764 9,7 207 378-8,4 255 025 31,1 55 813-75,6 3 558 183-1,6 2007 1 718 545-0,1 870 130 4,2 462 451-4,6 174 445-15,9 272 667 6,9 61 707 10,6 3 559 945 0,0 2008 1 748 270 1,7 870 651-2,8 491 126 6,2 157 369-9,8 226 868-16,8 36 549-40,8 3 505 805-1,5 2009 1 828 522 4,6 818 664-6,0 506 260 3,1 190 312 20,9 167 325-26,2 1 325-96,4 3 512 408 0,2 Muutos 05-09 5,1 4,3 14,6-16,0-14,0-99,4-2,9 Perhehoidon asiakasta kohti Perhehoidon käyttöpäivää kohti Liite 2B 2005 11 678 24,5 5 990 10,7 3 398-1,5 7 077 46,1 5 404-2,8 16 322 7 349 18,8 2006 11 780 0,9 7 594 26,8 4 108 20,9 5 761-18,6 6 893 27,6 7 973-51,1 7 837 6,6 2007 12 364 5,0 6 693-11,9 4 719 14,9 6 709 16,5 10 099 46,5 7 713-3,3 8 318 6,1 2008 12 488 1,0 6 658-0,5 4 815 2,0 6 842 2,0 6 673-33,9 4 061-47,4 8 059-3,1 2009 13 347 6,9 6 938 4,2 4 688-2,6 7 930 15,9 6 972 4,5 331-91,8 8 464 5,0 2005 52 10,9 58 14,0 51 3,6 37 21,8 31 3,7 54 50 11,0 2006 52-0,1 63 7,8 55 8,3 35-7,0 35 14,3 30-44,8 51 1,1 2007 53 2,0 61-3,1 53-4,0 33-3,4 42 20,9 36 21,0 52 2,2 2008 52-2,0 66 9,0 54 2,8 31-8,0 44 4,9 47 30,8 53 2,1 2009 55 5,1 72 8,9 52-4,8 38 22,0 34-23,0 120 156,7 55 3,1 Kehitysvammaisten asumispalvelut Asumispalvelujen asiakkaat 2005 723-1,6 327 4,5 319 8,1 290-1,4 276 1,5 248 2 183 14,4 2006 717-0,8 325-0,6 333 4,4 297 2,4 296 7,2 289 16,5 2 277 4,3 2007 770 7,4 379 16,6 331-0,6 311 4,7 288-2,7 351 21,5 2 430 6,7 2008 793 3,0 413 9,0 337 1,8 335 7,7 311 8,0 350 2,6 2 549 4,9 2009 878 10,7 399-3,4 350 3,9 355 6,0 309-0,6 365 4,3 2 656 9,3 Muutos 05-09 21,4 22,0 9,7 22,4 12,0 47,2 21,7 josta asumispalvelujen 2005 199-9,5 129-0,8 112 2,8 89-9,2 66 1,5 64 659 5,9 lyhytaikaiset asiakkaat 2006 159-20,1 144 11,6 114 1,8 99 11,2 79 19,7 27-57,8 622-5,6 2007 160 0,6 151 4,9 114 0,0 87-12,1 70-11,4 66 144,4 660 6,1 2008 188 17,5 187 23,8 109-4,4 100 14,9 70 0,0 27-59,1 681 3,2 2009 245 30,3 166-11,2 107-1,8 114 14,0 47-32,9 48 77,8 727 10,2 Asumispalvelujen asiakkaat kaikista KvH:n asiakkaista Lyhytaikaisten asiakkaiden osuus asumispalvelujen asiakkaista() Asumispalvelujen käyttöpäivät 2005 44,6 43,4 50,2 42,8 37,0 43,7 43,7 2006 44,2 41,5 53,5 43,0 38,8 47,6 44,8 2007 46,6 48,8 52,0 45,1 38,5 55,2 47,3 2008 44,8 50,2 49,9 46,7 39,0 53,4 46,7 2009 48,2 47,1 52,2 44,5 39,3 51,6 47,2 2005 27,5 39,4 35,1 30,7 23,9 25,8 30,2 2006 22,2 44,3 34,2 33,3 26,7 9,3 27,3 2007 20,8 39,8 34,4 28,0 24,3 18,8 27,2 2008 23,7 45,3 32,3 29,9 22,5 7,5 26,7 2009 27,9 41,6 30,6 32,1 15,2 13,2 27,4 2005 204 271 1,4 75 627 14,5 72 573 5,7 77 304 5,2 72 584 1,6 83 956 586 315 21,9 2006 211 796 3,7 69 480-8,1 73 679 1,5 77 688 0,5 75 531 4,1 93 854 11,8 602 028 2,7 2007 223 172 5,4 80 359 15,7 78 841 7,0 81 224 4,6 78 100 3,4 101 987 8,7 643 683 6,9 2008 226 152 1,3 82 189 2,3 80 734 3,8 84 161 3,6 83 254 6,6 101 946 0,0 659 514 2,5 2009 239 696 6,0 84 863 3,3 87 777 8,7 92 267 9,6 79 649-4,3 114 051 11,9 698 303 8,5 Muutos 05-09 17,3 12,2 20,9 19,4 9,7 35,8 19,1 josta lyhytaikaisten 2005 8 528 2,4 3 824-13,7 4 122-8,2 2 871-8,7 1 300 28,7 1 355 22 000 2,8 asiakkaiden käyttöpäivät 2006 8 141-4,5 3 756-1,8 4 442 7,8 2 828-1,5 1 208-7,1 1 645 21,4 22 020 0,1 2007 6 693-17,8 4 103 9,2 5 022 13,1 2 706-4,3 1 157-4,2 1 637-0,5 21 318-3,2 2008 6 612-1,2 4 203 2,4 3 788-2,6 3 043 12,5 1 459 26,1 1 368-16,4 21 576 1,2 2009 9 000 36,1 5 480 30,4 4 425 16,8 3 093 1,6 772-47,1 1 478 8,0 24 248 13,7 Lyhytaikaisten asiakkaiden käyttöpäivät asumispalvelujen käyttöpäivistä Asumispalvelujen käyttöpäivät /asiakas Asumispalvelujen käyttöpäivät / lyhytaikainen asiakas Asumispalvelujen 2005 4,2 5,1 5,7 3,7 1,8 1,6 3,8 2006 3,8 5,4 6,0 3,6 1,6 1,8 3,7 2007 3,0 5,1 6,4 3,3 1,5 1,6 3,3 2008 2,9 5,1 6,0 3,6 1,8 1,3 3,3 2009 3,8 6,5 5,0 3,4 1,0 1,3 3,5 2005 283 3,1 231 9,6 228-2,2 267 6,6 263 0,1 339 269 6,6 2006 295 4,6 214-7,6 221-2,7 262-1,9 255-3,0 325-4,1 264-1,6 2007 290-1,9 212-0,8 238 7,7 261-0,2 271 6,3 291-10,5 265 0,2 2008 285-1,6 199-6,1 240 1,9 251-3,8 268-1,3 283-2,5 259-2,3 2009 273-4,3 213 6,9 251 4,7 260 3,5 258-3,7 312 10,3 263-0,7 2005 43 30 37 32 20 21 33 2006 51 26 39 29 15 61 35 2007 42 27 44 31 17 25 32 2008 35 22 45 30 21 51 32 2009 37 33 41 27 16 31 33 2005 17 107 320 7,3 6 394 162 15,8 6 842 335 11,5 5 352 884 9,6 3 151 543 13,7 5 087 560 43 935 804 24,6 2006 18 565 864 8,5 7 346 231 14,9 7 646 376 11,8 5 960 037 11,3 3 711 365 17,8 5 375 365 5,7 48 605 238 10,6 2007 19 489 501 5,0 7 786 385 6,0 8 594 789 12,4 6 354 677 6,6 3 974 565 7,1 6 439 344 19,8 52 639 261 8,3 2008 21 629 235 11,0 8 613 765 8,2 9 421 051 9,6 7 142 000 12,4 4 486 232 12,9 7 199 951 11,8 58 301 674 10,8 2009 24 466 316 13,1 9 907 255 15,0 10 657 664 13,1 7 504 398 5,1 4 846 188 8,0 8 068 521 12,1 65 450 341 12,3 Muutos 05-09 43,0 54,9 55,8 40,2 53,8 58,6 49,0 Asumispalvelujen 2005 33,0 40,4 45,4 35,8 22,9 38,5 35,2 KvH:n 2006 33,5 40,9 45,7 36,1 24,3 41,1 36,2 kustannuksista 2007 32,9 42,1 47,7 36,5 24,2 45,5 36,8 2008 34,9 39,6 48,7 38,2 25,1 46,6 37,7 2009 37,3 41,0 49,6 36,4 25,8 48,1 39,1 Asumispalvelujen asiakasta kohti Asumispalvelujen käyttöpäivää kohti 2005 23 662 9,1 19 554 10,8 21 449 3,1 18 458 11,1 11 419 12,0 20 514 20 126 9,0 2006 25 894 9,4 22 604 15,6 22 962 7,1 20 067 8,7 12 538 9,8 18 600-9,3 21 346 6,1 2007 25 311-2,3 20 545-9,1 25 966 13,1 20 433 1,8 13 801 10,1 18 346-1,4 21 662 1,5 2008 27 275 7,8 20 395-0,7 27 956 7,7 21 319 4,3 14 425 4,5 20 000 9,0 22 872 5,6 2009 27 866 2,2 24 830 21,7 30 450 8,9 21 139-0,8 15 683 8,7 22 106 10,5 24 642 13,8 2005 84 5,8 85 1,1 94 5,5 69 4,2 43 11,9 61 75 2,2 2006 88 4,7 106 25,1 104 10,1 77 10,8 49 13,2 57-5,5 81 7,7 2007 87-0,4 97-8,4 109 5,0 78 2,0 51 3,6 63 10,2 82 1,3 2008 96 9,5 102 5,8 115 5,6 85 8,5 54 5,9 71 11,9 88 8,1 2009 102 6,7 117 13,9 121 5,4 81-4,2 61 12,9 71 0,2 94 6,0 Autettu asuminen Autetun asumisen asiakkaat 2005 472-2,9 218-7,2 270 9,3 185-8,4 143 2,1 146 1 434 9,5 2006 457-3,2 244 11,9 278 3,0 182-1,6 164 14,7 189 29,5 1 536 7,1 2007 496 8,5 268 9,8 290 4,3 211 15,9 155-5,5 223 18,0 1 643 7,0 2008 513 3,4 313 16,8 278-4,1 233 10,4 163 5,2 242 8,5 1 742 6,0 2009 606 18,1 298-4,8 289 4,0 243 4,3 161-1,2 243 0,4 1 840 12,0 Muutos 05-09 28,4 36,7 7,0 31,4 12,6 66,4 28,3 3(6)

Kuusikon kuntien kehitysvammahuollon tietoja 2005-2009 Josta lyhytaikaiset autetun asumisen asiakkaat Autetun asumisen asiakkaat asumispalvelujen asiakkaista Autetun asumisen käyttöpäivät josta lyhytaikaisten asiakkaiden käyttöpäivät Autetun asumisen käyttöpäivät asumispalvelujen käyttöpäivistä Lyhytaikaisen autetun asumisen käyttöpäivät autetun asumisen käyttöpäivistä Autetun asumisen käyttöpäivät asiakasta kohti Autetun asumisen Liite 2B vuosi HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO 2006 138 130 112 98 71 26 575 2007 137-0,7 138 6,2 125 11,6 87-11,2 62-12,7 56 115,4 605 5,2 2008 170 24,1 179 29,7 108-13,6 100 14,9 66 6,5 20-64,3 643 6,3 2009 219 28,8 152-15,1 104-3,7 111 11,0 44-33,3 37 85,0 667 10,2 2005 24,7 29,0 40,5 22,9 16,0 20,4 24,9 2006 24,0 31,2 41,2 21,3 18,0 25,2 26,1 2007 25,1 34,5 42,7 24,3 16,7 29,1 27,4 2008 25,6 38,1 39,6 26,3 16,8 30,1 28,2 2009 30,2 35,1 38,5 25,5 16,1 28,0 28,6 2005 115 545 4,5 38 052-9,6 55 970 5,3 41 890 11,7 28 849 5,3 48 700 329 006 21,5 2006 120 416 4,2 39 435 3,6 56 487 0,9 41 733-0,4 31 662 9,8 54 893 12,7 345 304 5,0 2007 127 687 6,0 47 491 20,4 60 869 7,8 45 021 7,9 32 941 4,0 61 246 11,6 375 255 8,7 2008 129 077 1,1 49 700 4,7 63 236 3,9 47 725 6,0 34 770 5,6 61 631 0,6 386 139 2,9 2009 142 594 10,5 53 083 6,8 67 067 6,1 52 706 10,4 29 722-14,5 74 577 21,0 419 749 11,9 2005 7 710 2,4 3 202 1,7 4 122-8,2 2 853-8,5 1 224 42,3 1 313 20 424 6,7 2006 7 198-6,6 3 263 1,9 4 370 6,0 2 783-2,5 1 094-10,6 1 574 19,9 20 282-0,7 2007 5 478-23,9 3 413 4,6 4 994 14,3 2 706-2,8 1 038-5,1 1 398-11,2 19 027-6,2 2008 5 873 7,2 3 904 14,4 4 880-2,3 3 043 12,5 1 290 24,3 1 175-16,0 20 165 6,0 2009 7 891 34,4 4 967 27,2 4 281-12,3 3 093 1,6 745-42,2 1 441 22,6 22 418 17,8 2005 56,6 50,3 77,1 54,2 39,7 58,0 56,1 2006 56,9 56,8 76,7 53,7 41,9 58,5 57,4 2007 57,2 59,1 77,2 55,4 42,2 60,1 58,3 2008 57,1 60,5 77,3 56,7 41,8 60,5 58,5 2009 59,5 62,6 76,4 57,1 37,3 65,4 60,1 2005 6,7 8,4 7,4 6,8 4,2 2,7 6,2 2006 6,0 8,3 7,7 6,7 3,5 2,9 5,9 2007 4,3 7,2 8,2 6,0 3,2 2,3 5,1 2008 4,5 7,9 7,7 6,4 3,7 1,9 5,2 2009 5,5 9,4 6,4 5,9 2,5 1,9 5,3 2005 245 7,6 175-2,6 207-3,6 226 22,0 202 3,1 334 229 11,0 2006 263 7,6 162-7,4 203-2,0 229 1,3 193-4,3 290-12,9 225-2,0 2007 257-2,3 177 9,6 210 3,3 213-6,9 213 10,1 275-5,4 228 1,6 2008 252-2,3 159-10,4 227 8,4 205-4,0 213 0,4 255-7,3 222-2,9 2009 235-6,5 178 12,2 232 2,0 217 5,9 185-13,5 307 20,5 228 2,9 2005 13 025 746 3,2 5 064 990 14,9 6 068 275 10,7 4 146 402 10,8 2 234 760 16,5 4 362 495 34 902 668 23,9 2006 13 947 571 7,1 5 840 681 15,3 6 668 815 9,9 4 727 934 14,0 2 682 991 20,1 4 767 288 9,3 38 635 281 10,7 2007 15 004 757 7,6 5 969 739 2,2 7 601 609 14,0 5 185 684 9,7 2 919 511 8,8 5 643 602 18,4 42 324 901 9,5 2008 16 143 530 7,6 6 937 471 13,4 8 360 954 10,0 5 679 114 9,5 3 340 488 14,4 6 364 451 12,8 46 655 347 10,2 2009 18 997 574 17,7 8 182 216 17,9 9 425 583 12,7 6 026 547 6,1 3 610 295 8,1 7 207 987 13,3 53 450 202 26,3 Muutos 05-09 45,8 61,5 55,3 45,3 61,6 65,2 53,1 Autetun asumisen 2005 76,1 79,2 88,7 77,5 70,9 85,7 79,4 2006 75,1 79,5 87,2 79,3 72,3 88,7 79,5 asumispalvelujen 2007 77,0 76,7 88,4 81,6 73,5 87,6 80,4 nettokustannuksista 2008 74,6 80,3 88,7 79,5 74,5 88,4 80,0 2009 77,6 82,6 88,4 80,3 74,5 89,3 81,7 Autetun asumisen 2005 27 597 6,3 23 234 23,8 22 475 1,3 22 413 21,0 15 628 14,1 29 880 24 339 13,2 asiakasta 2006 30 520 10,6 23 937 3,0 23 989 6,7 25 978 15,9 16 360 4,7 25 224-15,6 25 153 3,3 kohti 2007 30 252-0,9 22 275-6,9 26 212 9,3 24 577-5,4 18 836 15,1 25 308 0,3 25 761 2,4 2008 31 469 4,0 21 619-2,9 30 075 14,7 24 374-0,8 20 494 8,8 26 299 3,9 26 783 4,0 2009 31 349-0,4 27 457 27,0 32 614 8,4 24 801 1,8 22 424 9,4 29 662 12,8 29 049 12,8 Autetun asumisen 2005 113-1,3 133 27,1 108 5,1 99-0,8 77 10,6 90 106 1,9 2006 116 2,7 148 11,3 118 8,9 113 14,5 85 9,4 87-3,0 112 5,5 käyttöpäivää kohti 2007 118 1,5 126-15,1 125 5,8 115 1,7 89 4,6 92 6,1 113 0,8 2008 125 6,4 136 8,3 132 5,9 119 3,3 96 8,4 103 12,1 121 7,1 2009 133 6,5 154 13,2 141 6,3 114-3,9 121 26,4 97-6,4 127 5,4 Ohjattu asuminen Ohjatun asumisen asiakkaat Ohjatun asumisen asiakkaat asumispalvelujen asiakkaista Ohjatun asumisen käyttöpäivät josta lyhytaikaisten asiakkaiden käyttöpäivät Ohjatun asumisen käyttöpäivät asumispalvelujen käyttöpäivistä Ohjatun asumisen käyttöpäivät asiakasta kohti Ohjatun asumisen 2005 197-6,6 71-9,0 43 4,9 91 0,0 78 0,0 58 538 7,8 2006 206 4,6 55-22,5 45 4,7 91 0,0 78 0,0 54-6,9 530-1,5 2007 218 5,8 81 47,3 44-2,2 87-4,4 74-5,1 73 35,2 577 8,9 2008 211-3,2 70-13,6 49 11,4 88 1,1 76 2,7 71-2,7 565-2,1 2009 216 2,4 78 11,4 52 6,1 96 9,1 74-2,6 89 25,4 605 7,1 2005 27,2 21,7 13,5 31,4 28,3 23,4 24,6 2006 28,7 16,9 13,5 30,6 26,4 18,7 23,3 2007 28,3 21,4 13,3 28,0 25,7 20,8 23,7 2008 26,6 16,9 14,5 26,3 24,4 19,7 22,2 2009 24,6 19,5 14,9 27,0 23,9 24,4 22,8 2005 62 337-2,9 18 192-20,5 14 413 5,2 29 209-8,7 25 145-4,2 19 468 168 764 6,1 2006 63 495 1,9 19 348 6,4 13 596-5,7 29 772 1,9 25 374 0,9 21 865 12,3 173 853 3,0 2007 65 275 2,8 22 224 14,9 14 682 8,0 30 317 1,8 24 718-2,6 21 973 0,5 179 189 3,1 2008 66 521 1,9 21 690-2,4 15 075 2,7 31 626 4,3 24 989 1,1 23 200 5,6 183 101 2,2 2009 65 817-1,1 23 167 6,8 17 358 15,1 30 486-3,6 24 540-1,8 23 542 1,5 184 910 1,0 2005 818 1,9 622-51,5 0 18 76-49,3 42 1 576-30,4 2006 943 15,3 493-20,7 72 45 114 50,0 71 69,0 1 738 10,3 2007 1 215 28,8 690 40,0 28-61 0 119 4,4 239 236,6 2 291 31,8 2008 739-39,2 299-56,7 11-61 0 169 42,0 193-19,2 1 411-38,4 2009 1 109 50,1 513 71,6 144 181 27-84,0 37-80,8 2 011 42,5 2005 30,5 24,1 19,9 37,8 34,6 23,2 28,8 2006 30,0 27,8 18,5 38,3 33,6 23,3 28,9 2007 29,2 27,7 18,6 37,3 31,6 21,5 27,8 2008 29,4 26,4 18,4 37,6 30,0 22,8 27,8 2009 27,5 27,3 19,8 33,0 30,8 20,6 26,5 2005 316 4,0 256-12,6 335 0,3 321-8,7 322-4,2 336 314-1,6 2006 308-2,6 352 37,3 302-9,9 327 1,9 325 0,9 405 20,6 328 4,6 2007 299-2,9 274-22,0 334 10,4 348 6,5 334 2,7 301-25,7 311-5,3 2008 315 5,3 310 12,9 308-7,8 359 3,1 329-1,6 327 8,6 324 4,4 2009 305-3,3 297-4,1 334 8,5 318-11,6 332 0,9 265-19,0 306-5,7 2005 3 689 158 27,6 1 103 654 6,2 725 000 21,1 1 073 370-0,5 741 777 7,6 638 807 7 971 766 26,6 2006 4 029 084 9,2 1 181 010 7,0 757 672 4,5 1 117 043 4,1 824 153 11,1 495 392-22,5 8 404 354 5,4 2007 3 867 554-4,0 1 646 626 39,4 880 809 16,3 1 078 255-3,5 832 134 1,0 686 742 38,6 8 992 119 7,0 2008 4 050 537 4,7 1 435 170-13,6 948 470 7,7 1 366 714 26,8 882 918 6,1 745 472 8,6 9 416 881 4,7 2009 3 715 233-8,3 1 503 481 4,8 1 130 125 19,2 1 350 512-1,2 931 675 5,5 751 257 0,8 9 382 284-0,4 4(6)

Kuusikon kuntien kehitysvammahuollon tietoja 2005-2009 Ohjatun asumisen asumispalvelujen nettokustannuksista Ohjatun asumisen asiakasta kohti Ohjatun asumisen käyttöpäivää kohti Tuettu asuminen Tuetun asumisen asiakkaat Tuetun asumisen käyttöpäivät Tuetun asumisen käyttöpäivät asumispalvelujen käyttöpäivistä Tuetun asumisen käyttöpäivät asiakasta kohden Tuetun asumisen Tuetun asumisen asumispalvelujen nettokustannuksista Tuetun asumisen asiakasta kohti Tuetun asumisen käyttöpäivää kohti vuosi HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU 2005 21,6 17,3 10,6 20,1 23,5 12,6 18,1 2006 21,7 16,1 9,9 18,7 22,2 9,2 17,3 2007 19,8 21,1 10,2 17,0 20,9 10,7 17,1 2008 18,7 16,7 10,1 19,1 19,7 10,4 16,2 2009 15,2 15,2 10,6 18,0 19,2 9,3 14,3 Liite 2B KUUSIKKO 2005 18 727 36,6 15 544 16,7 16 860 15,4 11 795-0,5 9 510 7,6 11 014 14 817 17,4 2006 19 559 4,4 21 473 38,1 16 837-0,1 12 275 4,1 10 566 11,1 9 174-16,7 15 857 7,0 2007 17 741-9,3 20 329-5,3 20 018 18,9 12 394 1,0 11 245 6,4 9 407 2,5 15 584-1,7 2008 19 197 8,2 20 325 0,0 19 357-3,3 15 531 25,3 11 617 3,3 10 500 11,6 16 667 6,9 2009 17 200-10,4 19 275-5,2 21 733 12,3 14 068-9,4 12 590 8,4 8 441-19,6 15 508-7,0 2005 59 31,4 61 33,6 50 15,1 37 8,9 29 12,3 33 47 19,3 2006 63 7,2 61 0,6 56 10,8 38 2,1 32 10,1 23-31,0 48 2,3 2007 59-6,6 74 21,4 60 7,7 36-5,2 34 3,6 31 37,9 50 3,8 2008 61 2,8 66-11,5 63 4,9 43 21,5 35 5,0 32 2,8 51 2,5 2009 56-7,3 65-1,1 65 3,5 44 2,5 38 7,5 32-0,7 51-1,3 2005 76-3,8 38 81,0 6-14,3 17 54,5 59 9,3 44 240 39,5 2006 85 11,8 35-7,9 10 66,7 17 0,0 54-8,5 46 4,5 244 1,7 2007 88 3,5 30-14,3 9-10,0 17 0,0 59 9,3 55 19,6 258 5,7 2008 90 2,3 30 0,0 10 11,1 14-17,6 72 22,0 47-14,5 263 1,9 2009 91 1,1 24-20,0 12 20,0 29 107,1 82 13,9 45-4,3 283 7,6 2005 26 389-0,8 19 383 179,1 2 190 1,6 6 205 54,5 18 590 4,5 15 788 88 545 53,9 2006 27 885 5,7 10 697-44,8 3 596 64,2 6 183-0,4 18 495-0,5 17 096 8,3 82 871-6,4 2007 30 210 8,3 10 644-0,5 3 285-8,6 5 886-4,8 20 441 10,5 18 768 9,8 89 234 7,7 2008 30 554 1,1 10 799 1,5 3 496 6,4 4 810-18,3 23 495 14,9 17 115-8,8 90 269 1,2 2009 31 285 2,4 8 613-20,2 3 347-4,3 9 075 88,7 25 387 8,1 15 932-6,9 93 639 3,7 2005 12,9 25,6 3,0 8,0 25,6 18,8 15,1 2006 13,2 15,4 4,9 8,0 24,5 18,2 13,8 2007 13,5 13,2 4,2 7,2 26,2 18,4 13,9 2008 13,5 13,1 4,3 5,7 28,2 16,8 13,7 2009 13,1 10,1 3,8 9,8 31,9 14,0 13,4 2005 347 3,1 510 54,2 365 18,5 365 315-4,4 359 369 10,3 2006 328-5,5 306-40,1 360-1,5 364-0,4 343 8,7 372 3,6 340-7,9 2007 343 4,6 355 16,1 365 1,5 346-4,8 346 1,2 341-8,2 346 1,8 2008 339-1,1 360 1,5 350-4,2 344-0,8 326-5,8 364 6,7 343-0,8 2009 344 1,3 359-0,3 279-20,2 313-8,9 310-5,1 354-2,8 331-3,6 2005 392 416-9,5 225 518 202,4 49 060-11,0 133 112 113,0 175 006 5,9 86 258 1 061 370 34,1 2006 589 208 50,1 324 540 43,9 120 669 146,0 115 060-13,6 204 221 16,7 112 685 30,6 1 395 207 31,5 2007 617 191 4,7 170 020-47,6 112 380-6,9 90 738-21,1 222 920 9,2 109 000-3,3 1 322 249-5,2 2008 1 435 169 132,5 241 124 37,4 111 627-0,7 96 172 6,0 262 826 17,9 90 028-17,4 2 229 446 68,6 2009 1 753 509 22,2 221 557-8,1 101 956-8,7 127 339 32,4 304 217 15,7 109 277 21,4 2 617 855 17,4 2005 2,3 3,5 0,7 2,5 5,6 1,7 2,4 2006 3,2 4,4 1,6 1,9 5,5 2,1 2,9 2007 3,2 2,2 1,3 1,4 5,6 1,7 2,5 2008 6,6 2,8 1,2 1,3 5,9 1,3 3,8 2009 7,2 2,2 1,0 1,7 6,3 1,4 4,0 2005 5 163-6,0 5 935 8 177 7 830 37,9 2 966-3,1 1 960 4 422 2006 6 932 34,3 9 273 56,2 12 067 47,6 6 768-13,6 3 782 27,5 2 450 25,0 5 718 29,3 2007 7 014 1,2 5 667-38,9 12 487 3,5 5 338-21,1 3 778-0,1 1 982-19,1 5 125-10,4 2008 15 946 127,4 7 787 37,4 11 163-10,6 6 869 28,7 3 650-3,4 1 915-3,3 8 477 65,4 2009 19 269 20,8 9 232 18,5 8 496-23,9 4 391-36,1 3 710 1,6 2 428 26,8 9 250 9,1 2005 15-8,8 12 22-12,4 21 37,9 9 1,4 5 12 2006 21 42,1 30 160,8 34 49,8 19-13,3 11 17,3 7 20,6 17 40,5 2007 20-3,3 16-47,4 34 1,9 15-17,2 11-1,2 6-11,9 15-12,0 2008 47 129,9 22 35,4 32-6,7 20 29,7 11 2,6 5-9,4 25 66,7 2009 56 19,3 26 18,9 30-4,6 14-29,8 12 7,1 7 30,4 28 13,2 Kehitysvammahuollon työ- ja päivätoiminnan kokonaisuus (sisältäen sekä työ-ja päivätoimintakeskukset että avotyön ja työllistymisen) Työ- ja päivätoiminnan 2005 927 4,2 340 4,6 348 14,9 290 3,2 415 3,8 317 2 637 19,9 kaikki asiakkaat 2006 923-0,4 327-3,8 360 3,4 303 4,5 415 0,0 321 1,3 2 609-1,1 2007 944 2,3 341 4,3 338-6,1 307 1,3 424 2,2 352 9,7 2 706 3,7 2008 983 4,1 348 2,1 348 3,0 315 2,6 461 8,7 363 3,1 2 818 4,1 2009 1 002 1,9 373 7,2 355 2,0 330 4,8 462 0,2 393 8,3 2 915 3,4 Muutos 05-09 8,1 9,7 2,0 13,8 11,3 24,0 10,5 Asiakkaat kaikista KvH:n asiakkaista 2005 57,2 45,2 54,8 42,8 55,6 55,8 52,7 2006 56,9 41,8 57,8 43,9 54,5 52,9 51,3 2007 57,1 43,9 53,1 44,6 56,7 55,3 52,7 2008 55,5 42,3 51,5 43,9 57,8 53,9 51,6 2009 55,0 44,0 52,9 41,4 58,7 55,5 51,7 Suoritteet (päivät) 2005 152 225 3,1 55 586 17,2 43 395-0,8 46 356 0,5 64 577 0,0 46 977 409 116 17,1 2006 155 702 2,3 52 331-5,9 44 696 3,0 45 599-1,6 65 809 1,9 58 442 24,4 422 579 3,3 2007 157 765 1,3 54 178 3,5 45 793 2,5 47 576 4,3 68 297 3,8 59 823 2,4 433 432 2,6 2008 159 180 0,9 57 664 6,4 47 716 4,2 47 701 0,3 70 490 3,2 66 932 11,9 449 683 3,7 2009 160 864 1,1 61 127 6,0 50 332 5,5 46 705-2,1 74 346 5,5 71 953 7,5 465 327 3,5 Muutos 05-09 5,7 10,0 16,0 0,8 15,1 53,2 13,7 Suoritteet / asiakas 2005 164-1,0 163 125-13,6 160-2,6 156-3,6 148 155-2,4 2006 169 2,7 160-2,1 124-0,4 150-5,9 159 1,9 182 22,9 162 4,4 2007 167-0,9 159-0,7 135 9,1 155 3,0 161 1,6 170-6,7 160-1,1 2008 162-3,1 166 4,3 137 1,2 151-2,3 153-5,1 184 8,5 160-0,4 2009 161-0,9 164-1,1 142 3,4 142-6,5 161 5,2 183-0,7 160 0,0 Työ- ja päivätoiminnan 2005 8 520 267 4,9 3 678 089 5,0 3 597 165 10,8 2 176 505 4,3 2 704 588 2,3 2 115 359 22 282 291 13,7 2006 9 372 568 10,0 3 672 694-0,1 3 679 310 2,3 2 152 935-1,1 3 099 938 14,6 1 943 830-8,1 23 399 689 5,0 2007 10 093 960 7,7 4 066 155 10,7 4 030 029 9,5 2 028 454-5,8 3 356 184 8,3 1 943 473 0,0 24 988 276 6,8 2008 11 127 716 10,2 4 853 123 18,9 4 221 536 4,8 2 266 006 11,7 3 531 885 5,2 2 051 543 5,6 28 032 664 12,2 2009 11 806 187 6,1 5 429 100 11,9 4 177 754-1,0 2 339 744 3,3 4 144 772 17,4 2 261 850 10,3 30 159 407 7,6 Muutos 05-09 38,6 47,6 16,1 7,5 53,2 6,9 35,4 Nettokustannukset KvH:n kustannuksista 2005 16,4 23,2 20,5 14,5 19,6 16,0 17,9 2006 16,9 20,5 22,0 13,1 20,3 14,8 17,4 2007 17,0 22,0 22,4 11,6 20,5 13,7 17,5 2008 18,0 22,7 21,8 12,1 19,8 13,3 18,1 2009 18,0 22,5 19,4 11,4 22,1 13,5 18,0 5(6)

Kuusikon kuntien kehitysvammahuollon tietoja 2005-2009 Nettokustannukset asiakasta kohti Nettokustannukset suoritetta kohti Liite 2B vuosi HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO 2005 9 191 0,7 8 872-17,7 8 872-17,2 7 505 1,1 6 517-1,4 6 673 8 450-5,2 2006 10 154 10,5 11 231 26,6 10 220 15,2 7 105-5,3 7 470 14,6 6 056-9,3 8 969 6,1 2007 10 693 5,3 11 924 6,2 11 923 16,7 6 607-7,0 7 916 6,0 5 521-8,8 9 234 3,0 2008 11 320 5,9 13 891 16,5 12 131 1,7 7 194 8,9 7 661-3,2 5 652 2,4 9 948 7,7 2009 11 783 4,1 14 555 4,8 11 768-3,0 7 090-1,4 8 971 17,1 5 755 1,8 10 346 4,0 2005 56 1,7 66-10,4 71-4,1 47 3,8 42 2,3 45 54-2,9 2006 60 7,5 70 6,1 82 15,7 47 0,6 47 12,5 33-26,1 55 1,7 2007 64 6,3 75 6,9 88 6,9 43-9,7 49 4,3 32-2,3 58 4,1 2008 70 9,3 84 11,7 88 0,5 48 11,4 50 2,0 31-5,7 62 8,1 2009 73 5,0 89 5,9 83-6,2 50 5,5 56 11,3 31 2,6 65 4,0 Päivä- ja työtoimintakeskukset Päivä- ja 2005 826 5,4 285 4,4 302 10,2 261 3,6 400 11,4 221 2 295 18,2 työtoimintakeskuten 2006 816-1,2 274-3,9 318 5,3 274 5,0 379-5,3 260 17,6 2 257-1,7 asiakkaat 2007 848 3,9 289 5,5 287-9,7 284 3,6 371-2,1 266 2,3 2 345 3,9 2008 888 4,7 293 1,4 297 3,5 212-25,4 404 8,9 265-0,4 2 359 0,6 2009 988 11,3 336 14,7 317 6,7 267 25,9 406 0,5 315 18,9 2 629 11,4 Päivä- ja 2005 126 147 3,8 48 338 21,5 36 873-2,2 40 814 1,3 56 015-1,3 30 635 338 822 14,4 työtoimintakeskuten 2006 130 562 3,5 44 896-7,1 37 304 1,2 39 691-2,8 55 480-1,0 39 921 30,3 347 854 2,7 suoritteet 2007 135 125 3,5 46 804 4,2 38 569 3,4 40 269 1,5 57 861 4,3 41 670 4,4 360 298 3,6 2008 135 691 0,4 49 824 6,5 39 689 2,9 39 832-1,1 60 211 4,1 45 372 8,9 370 619 2,9 2009 140 163 3,3 53 166 6,7 43 277 9,0 38 181-4,1 64 425 7,0 54 693 20,5 393 905 6,3 Muutos 05-09 11,1 10,0 17,4-6,5 15,0 78,5 16,3 Päivätoiminnan ja työtoiminnan suoritteet työ- ja päivätoiminnan kokonaisuuden suoritteista Päivätoiminnan ja työtoiminnan suoritteet asiakasta kohti 2005 82,9 87,0 85,0 88,0 86,7 65,2 82,8 2006 83,9 85,8 83,5 87,0 84,3 68,3 82,3 2007 85,6 86,4 84,2 84,6 84,7 69,7 83,1 2008 85,2 86,4 83,2 83,5 85,4 67,8 82,4 2009 87,1 87,0 86,0 81,7 86,7 76,0 84,7 2005 153-1,5 170 16,3 122-11,3 156-2,2 140-11,5 139 148-3,2 2006 160 4,8 164-3,4 117-3,9 145-7,4 146 4,5 154 10,8 154 4,4 2007 159-0,4 162-1,2 134 14,6 142-2,1 156 6,5 157 2,0 154-0,3 2008 153-4,1 170 5,0 134-0,6 188 32,5 149-4,4 171 9,3 157 2,3 2009 142-7,2 158-6,9 137 2,2 143-23,9 159 6,5 174 1,4 150-4,6 Tuettu työtoiminta/avotyötoiminta sekä tuettu työ / tuettu työllistyminen Tuettu 2005 200-8,3 55-11,3 40 2,6 29-25,6 66 26,9 96 486 18,5 työtoiminta/avotyötoiminta 2006 183-8,5 53-3,6 50 25,0 41 41,4 72 9,1 85-11,5 484-0,4 sekä tuettu työ / tuettu 2007 171-6,6 52-1,9 51 2,0 45 9,8 80 11,1 86 1,2 485 0,2 työllistyminen asiakkaat 2008 215 25,7 58 11,5 51 0,0 48 6,7 78-2,5 98 14,0 548 13,0 2009 241 12,1 60 3,4 57 11,8 54 12,5 76-2,6 78-20,4 566 3,3 Tuetun työtoiminnan/ avotyötoiminnan 2005 26 078 0,0 7 248-4,9 6 522 8,2 5 542-4,7 8 562 10,1 16 342 70 294 31,9 sekä tuetun työn / 2006 25 140-3,6 7 435 2,6 7 392 13,3 5 908 6,6 10 329 20,6 18 521 13,3 74 725 6,3 tuetun työllistymisen 2007 22 640-9,9 7 374-0,8 7 224-2,3 7 307 23,7 10 436 1,0 18 154-2,0 73 135-2,1 suoritteet 2008 23 489 3,8 7 840 6,3 8 027 11,1 7 869 7,7 10 279-1,5 21 560 18,8 79 064 8,1 2009 20 701-11,9 7 961 1,5 7 055-12,1 8 524 8,3 9 921-3,5 17 260-19,9 71 422-9,7 Muutos 05-09 -20,6 9,8 8,2 53,8 15,9 5,6 1,6 Suoritteet asiakasta kohti 2005 130 9,1 132 7,2 163 5,5 191 28,1 130-13,3 170 145 11,2 2006 137 5,4 140 6,5 148-9,3 144-24,6 143 10,6 218 28,0 154 18,7 2007 132-3,6 142 1,1 142-4,2 162 12,7 130-9,1 211-3,1 151 4,3 2008 109-17,5 135-4,7 157 11,1 164 1,0 132 1,0 220 4,2 144-6,6 2009 86-21,4 133-1,8 124-21,4 158-3,7 131-0,9 221 0,6 126-12,5 Kehitysvammahuollon muut palvelut Muiden palvelujen Nettokustannukset KvH:n kustannuksista 2005 3 268 117 47,8 1 510 730 5,3 1 806 487 6,7 461 933 10,7 535 805-17,4 486 887 8 069 959 26,0 2006 3 590 475 9,9 2 226 682 47,4 1 732 316-4,1 534 290 15,7 522 093-2,6 425 019-12,7 9 030 875 11,9 2007 4 554 741 26,9 1 990 293-10,6 1 753 080 1,2 478 035-10,5 562 325 7,7 545 521 28,4 9 883 995 9,4 2008 3 872 909-15,0 2 630 917 32,2 1 808 534 3,2 563 212 17,8 663 947 18,1 516 592-5,3 10 056 111 1,7 2009 4 395 659 13,5 2 461 318-6,4 1 846 283 2,1 1 335 557 137,1 724 490 9,1 562 585 8,9 11 325 892 12,6 2005 6,3 9,5 12,0 3,1 3,9 3,7 6,5 2006 6,5 12,4 10,4 3,2 3,4 3,2 6,7 2007 7,7 10,8 9,7 2,7 3,4 3,9 6,9 2008 6,2 12,4 9,3 3,0 3,7 3,3 6,5 2009 6,7 10,2 8,6 6,5 3,9 3,4 6,8 6(6)

HELSINKI ESPOO KEHITYSVAMMAHUOLLON KOKONAISKUSTANNUKSET VANTAA TURKU TAMPERE OULU Liite 2C KUUSIKKO Kehitysvammahuollon 2005 59 217 953 4,2 18 087 711 5,8 17 822 651 6,4 17 098 335 6,1 15 734 418 7,2 15 087 350 142 465 925 DEFL vuoden 2009 2006 61 565 256 4,0 19 908 883 10,1 18 551 356 4,1 18 301 557 7,0 16 935 419 7,6 14 527 893-3,7 149 068 859 4,6 arvoon 2007 63 744 774 3,5 19 865 247-0,2 19 347 464 4,3 18 725 747 2,3 17 638 298 4,2 15 207 770 4,7 153 537 012 3,0 2008 63 492 065-0,4 21 771 348 9,6 19 838 183 2,5 19 141 986 2,2 18 297 063 3,7 15 817 452 4,0 158 358 097 3,1 2009 65 627 279 3,4 24 137 488 10,9 21 493 539 8,3 20 613 588 7,7 18 778 301 2,6 16 791 605 6,2 167 441 800 5,7 Muutos 05-09 10,8 33,4 20,6 20,6 19,3 11,3 17,5 Kehitysvammahuollon 2005 kunnan 106 3,9 78 3,9 95 5,3 98 6,6 77 6,4 117 96 6,4 asukasta kohti DEFL 2006 109 3,3 85 8,5 98 2,8 104 6,1 82 6,6 112-4,6 99 3,7 2007 112 2,8 83-1,5 100 2,8 107 2,4 85 3,4 116 3,6 101 2,1 2008 111 90 102 109 87 118 103 2009 113 0,3 99 18,4 109 8,2 117 9,6 89 4,6 121 4,4 108 6,4 Muutos 05-09 6,6 26,6 14,3 19,0 15,3 3,2 12,6 Kehitysvammahuollon 2005 36 532 4,3 24 021 1,6 28 067 2,2 25 219 3,1 21 092 5,0 26 562 28 487 1,9 asiakasta kohti DEFL 2006 37 980 4,0 25 426 5,9 29 777 6,1 26 524 5,2 22 225 5,4 23 934-9,9 29 310 2,9 vuoden 2009 arvoon 2007 38 586 1,6 25 567 0,6 30 421 2,2 27 178 2,5 23 581 6,1 23 912-0,1 29 883 2,0 2008 35 831-7,1 26 486 3,6 29 346-3,5 26 660-1,9 22 957-2,6 23 468-1,9 29 009-2,9 2009 36 019 0,5 28 464 7,5 32 032 9,2 25 864-3,0 23 861 3,9 23 717 1,1 29 725 2,5 Muutos 05-09 -1,4 18,5 14,1 2,6 13,1-10,7 4,3 Kehitysvammaisten laitoshoito Laitoshoidon 2005 24 205 694 1,4 3 953 299 1,7 3 322 321 6,7 7 706 585 7,7 8 207 025 12,5 6 037 851 53 432 776 euroa DEFL 2006 24 671 237 1,9 4 284 212 8,4 3 634 133 9,4 8 476 142 10,0 8 515 045 3,8 5 872 713-2,7 55 453 483 3,8 2007 25 205 262 2,2 4 051 476-5,4 3 396 765-6,5 8 736 474 3,1 8 861 604 4,1 5 545 099-5,6 55 796 679 0,6 2008 24 172 139-4,1 4 626 982 14,2 3 504 715 3,2 8 764 841 0,3 9 169 507 3,5 5 772 213 4,1 56 010 397 0,4 2009 23 130 594-4,3 5 521 152 19,3 4 305 578 22,9 9 243 577 5,5 8 895 526-3,0 5 897 326 2,2 56 993 752 1,8 Muutos 05-09 -4,4 39,7 29,6 19,9 8,4-2,3 6,7 Laitoshoidon 2005 51 392-1,0 29 068-6,5 41 529 13,4 44 547 10,8 41 450 6,3 23 134 40 510-7,5 asiakasta kohti DEFL 2006 54 825 6,7 34 002 17,0 40 379-2,8 49 568 11,3 44 581 7,6 24 884 7,6 43 871 8,3 2007 55 764 1,7 33 209-2,3 39 962-1,0 49 639 0,1 48 690 9,2 23 105-7,2 44 389 1,2 2008 55 188-1,0 34 274 3,2 44 363 11,0 49 241-0,8 50 660 4,0 24 668 6,8 44 988 1,4 2009 56 279 2,0 44 887 31,0 53 820 21,3 52 224 6,1 48 345-4,6 17 980-27,1 43 740-2,8 Muutos 05-09 9,5 54,4 29,6 17,2 16,6-22,3 8,0 Laitoshoidon käyttöpäivää kohti DEFL 2005 200 5,2 178 6,8 161 2,0 173 6,8 175 11,6 192 186 6,6 2006 211 5,2 197 10,7 164 2,0 186 7,6 184 5,0 194 1,1 196 5,1 2007 215 2,0 189-4,0 177 7,6 185-0,5 189 3,1 207 6,6 200 2,2 2008 214-0,2 194 2,5 181 2,4 184-0,7 192 1,3 216 4,4 201 0,6 2009 224 4,7 225 16,0 227 25,3 198 7,4 185-3,6 231 6,9 213 6,0 Muutos 05-09 12,1 26,4 40,9 14,3 5,8 20,2 14,5 Kehitysvammaisten perhehoito Perhehoidon 2005 1 988 598 7,3 896 719 7,7 504 917-6,4 258 810 15,7 222 323 5,6 261 149 4 132 515 euroa DEFL 2006 1 908 454-4,0 926 888 3,4 537 911 6,5 230 114-11,1 282 985 27,3 61 932-76,3 3 948 283-4,5 2007 1 847 125-3,2 935 232 0,9 497 051-7,6 187 497-18,5 293 068 3,6 66 324 7,1 3 826 296-3,1 2008 1 791 172-3,0 892 017-4,6 503 178 1,2 161 231-14,0 232 435-20,7 37 446-43,5 3 591 837-6,1 2009 1 828 522 2,1 818 664-8,2 506 260 0,6 190 312 18,0 167 325-28,0 1 325-96,5 3 512 408-2,2 Muutos 05-09 -8,0-8,7 0,3-26,5-24,7-99,5-15,0 Perhehoidon DEFL 2005 13 346 20,2 6 845 6,9 3 884-4,9 8 088 41,1 6 176-6,1 18 653 8 399 14,8 asiakasta kohti 2006 13 072-2,1 8 426 23,1 4 559 17,4 6 392-21,0 7 648 23,8 8 847-52,6 8 697 3,5 2007 13 289 1,7 7 194-14,6 5 072 11,3 7 211 12,8 10 854 41,9 8 290-6,3 8 940 2,8 2008 12 794-3,7 6 822-5,2 4 933-2,7 7 010-2,8 6 836-37,0 4 161-49,8 8 257-7,6 2009 13 347 4,3 6 938 1,7 4 688-5,0 7 930 13,1 6 972 2,0 331-92,0 8 464 2,5 Muutos 05-09 0,0 1,4 20,7-2,0 12,9-98,2 0,8 Perhehoidon DEFL 2005 60 7,1 67 10,1 58 0,1 43 17,7 35 0,2 61 57 7,2 käyttöpäivää kohden 2006 58-3,0 70 4,6 61 5,2 38-9,7 39 11,0 33-46,4 56-1,8 2007 57-1,2 66-6,1 57-7,0 36-6,5 46 17,1 39 17,2 56-1,0 2008 53-6,5 68 3,9 56-2,0 32-12,3 46 0,0 48 24,7 54-2,7 2009 55 2,5 72 6,3 52-7,1 38 19,1 34-24,8 120 150,5 55 0,6 Muutos 05-09 -8,2 8,5-11,0-11,7-2,2 96,0-4,8 1(3)

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU Liite 2C KUUSIKKO Kehitysvammaisten asumispalvelut Asumispalvelujen 2005 19 551 223 3,6 7 307 614 11,8 7 819 811 7,7 6 117 582 5,9 3 601 763 9,8 5 814 354 50 212 347 DEFL 2006 20 601 324 5,4 8 151 632 11,5 8 484 683 8,5 6 613 463 8,1 4 118 259 14,3 5 964 691 2,6 53 934 052 7,4 2007 20 947 686 1,7 8 368 954 2,7 9 237 842 8,9 6 830 127 3,3 4 271 938 3,7 6 921 129 16,0 56 577 677 4,9 2008 22 160 014 5,8 8 825 146 5,5 9 652 242 4,5 7 317 264 7,1 4 596 324 7,6 7 376 637 6,6 59 732 390 5,6 2009 24 466 316 10,4 9 907 255 12,3 10 657 664 10,4 7 504 398 2,6 4 846 188 5,4 8 068 521 9,4 65 450 341 9,6 Muutos 05-09 25,1 35,6 36,3 22,7 34,6 38,8 30,3 Asumispalvelujen 2005 27 042 5,3 22 347 7,0 24 514-0,4 21 095 7,3 13 050 8,2 23 445 23 002 5,2 asiakasta kohti DEFL 2006 28 733 6,3 25 082 12,2 25 480 3,9 22 268 5,6 13 913 6,6 20 639-12,0 23 686 3,0 2007 27 205-5,3 22 082-12,0 27 909 9,5 21 962-1,4 14 833 6,6 19 718-4,5 23 283-1,7 2008 27 945 2,7 20 896-5,4 28 642 2,6 21 843-0,5 14 779-0,4 20 491 3,9 23 434 0,6 2009 27 866-0,3 24 830 18,8 30 450 6,3 21 139-3,2 15 683 6,1 22 106 7,9 24 642 5,2 Muutos 05-09 3,0 11,1 24,2 0,2 20,2-5,7 7,1 Asumispalvelujen 2005 96 2,1 97-2,3 108 1,9 79 0,7 50 8,0 69 86-1,3 käyttöpäivää kohti DEFL 2006 97 1,6 117 21,4 115 6,9 85 7,6 55 9,9 64-8,2 90 4,6 2007 94-3,5 104-11,2 117 1,7 84-1,2 55 0,3 68 6,8 88-1,9 Autettu asuminen Autetun asumisen DEFL Muutos 05-09 Autetun asumisen asiakasta kohti DEFL Muutos 05-09 Autetun asumisen käyttöpäivää kohti DEFL Muutos 05-09 Ohjattu asuminen Ohjatun asumisen DEFL Muutos 05-09 Ohjatun asumisen asiakasta kohti DEFL Muutos 05-09 Ohjatun asumisen DEFL käyttöpäivää kohti 2008 98 4,4 105 0,8 118 0,7 87 3,4 55 0,9 72 6,6 91 3,0 2009 102 4,2 117 11,2 121 2,9 81-6,5 61 10,2 71-2,2 94 3,5 2005 14 886 567-0,3 5 788 560 10,9 6 935 171 6,9 4 738 745 7,0 2 554 011 12,5 4 985 709 39 888 763 2006 15 476 707 4,0 6 481 021 12,0 7 399 948 6,7 5 246 279 10,7 2 977 140 16,6 5 289 948 6,1 42 871 043 7,5 2007 16 127 397 4,2 6 416 389-1,0 8 170 354 10,4 5 573 672 6,2 3 137 946 5,4 6 065 850 14,7 45 491 608 6,1 2008 16 539 690 2,6 7 107 716 10,8 8 566 131 4,8 5 818 479 4,4 3 422 463 9,1 6 520 634 7,5 47 800 264 5,1 2009 18 997 574 14,9 8 182 216 15,1 9 425 583 10,0 6 026 547 3,6 3 610 295 5,5 7 207 987 10,5 53 450 202 11,8 27,6 41,4 35,9 27,2 41,4 44,6 34,0 2005 31 539 2,6 26 553 19,6 25 686-2,2 25 615 16,9 17 860 10,2 34 149 27 816 9,3 2006 33 866 7,4 26 562 0,0 26 619 3,6 28 826 12,5 18 153 1,6 27 989-18,0 27 911 0,3 2007 32 515-4,0 23 942-9,9 28 174 5,8 26 416-8,4 20 245 11,5 27 201-2,8 27 688-0,8 2008 32 241-0,8 22 150-7,5 30 813 9,4 24 972-5,5 20 997 3,7 26 945-0,9 27 440-0,9 2009 31 349-2,8 27 457 24,0 32 614 5,8 24 801-0,7 22 424 6,8 29 662 10,1 29 049 5,9-0,6 3,4 27,0-3,2 25,6-13,1 4,4 2005 129-4,6 152 22,7 124 1,5 113-4,2 89 6,9 102 121-1,6 2006 129-0,2 164 8,0 131 5,7 126 11,1 94 6,2 96-5,9 124 2,4 2007 126-1,7 135-17,8 134 2,5 124-1,5 95 1,3 99 2,8 121-2,4 2008 128 1,5 139 3,2 135 0,9 122-1,5 98 3,3 106 6,8 124 2,1 2009 133 4,0 154 10,5 141 3,7 114-6,2 121 23,4 97-8,6 127 2,9 3,4 1,3 13,4 1,1 37,2-5,6 5,0 2005 4 216 181 23,2 1 261 319 2,6 828 571 16,9 1 226 709-3,9 847 745 3,9 730 065 9 110 590 2006 4 470 811 6,0 1 310 490 3,9 840 739 1,5 1 239 510 1,0 914 509 7,9 549 704-24,7 9 325 762 2,4 2007 4 156 920-7,0 1 769 824 35,1 946 710 12,6 1 158 929-6,5 894 393-2,2 738 124 34,3 9 664 901 3,6 2008 4 149 936-0,2 1 470 389-16,9 971 745 2,6 1 400 253 20,8 904 585 1,1 763 766 3,5 9 647 970-0,2 2009 3 715 233-10,5 1 503 481 2,3 1 130 125 16,3 1 350 512-3,6 931 675 3,0 751 257-1,6 9 382 284-2,8-11,9 19,2 36,4 10,1 9,9 2,9 3,0 2005 21 402 32,0 17 765 12,7 19 269 11,5 13 480-3,9 10 869 3,9 12 587 16 934 13,4 2006 21 703 1,4 23 827 34,1 18 683-3,0 13 621 1,0 11 724 7,9 10 180-19,1 17 596 3,9 2007 19 068-12,1 21 850-8,3 21 516 15,2 13 321-2,2 12 086 3,1 10 111-0,7 16 750-4,8 2008 19 668 3,1 20 824-4,7 19 832-7,8 15 912 19,5 11 902-1,5 10 757 6,4 17 076 1,9 2009 17 200-12,5 19 275-7,4 21 733 9,6 14 068-11,6 12 590 5,8 8 441-21,5 15 508-9,2-19,6 8,5 12,8 4,4 15,8-32,9-8,4 2005 68 26,9 69 29,0 57 11,2 42 5,2 34 8,5 38 54 15,2 2006 70 4,1 68-2,3 62 7,6 42-0,9 36 6,9 25-33,0 54-0,6 2007 64-9,6 80 17,6 64 4,3 38-8,2 36 0,4 34 33,6 54 0,6 2008 62-2,0 67-15,6 64 0,0 44 15,8 36 0,0 33-2,0 53-2,3 2009 56-9,5 65-3,4 65 1,0 44 0,1 38 4,9 32-3,1 51-3,7 2(3)

Liite 2C Tuettu asuminen Tuetun asumisen DEFL Muutos 05-09 Tuetun asumisen DEFL asiakasta kohti Tuetun asumisen käyttöpäivää kohti DEFL HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO 2005 448 475-12,6 257 735 192,0 56 069-14,1 152 128 105,8 200 007 2,3 98 581 1 212 994 2006 653 806 45,8 360 121 39,7 133 898 138,8 127 675-16,1 226 611 13,3 125 039 26,8 1 548 170 27,6 2007 663 368 1,5 182 741-49,3 120 788-9,8 97 527-23,6 239 599 5,7 117 155-6,3 1 421 178-8,2 2008 1 470 388 121,7 247 041 35,2 114 366-5,3 98 532 1,0 269 276 12,4 92 237-21,3 2 284 156 60,7 2009 1 753 509 19,3 221 557-10,3 101 956-10,9 127 339 29,2 304 217 13,0 109 277 18,5 2 617 855 14,6 291,0-14,0 81,8-16,3 52,1 10,9 115,8 2005 5 901-6,0 6 782 9 345 8 949 37,9 3 390-3,1 2 240 5 054 2006 7 692 30,3 10 289 51,7 13 390 43,3 7 510-16,1 4 196 23,8 2 718 21,3 6 345 25,5 2007 7 538-2,0 6 091-40,8 13 421 0,2 5 737-23,6 4 061-3,2 2 130-21,6 5 508-13,2 2008 16 338 116,7 7 979 31,0 11 437-14,8 7 038 22,7 3 740-7,9 1 962-7,9 8 685 57,7 2009 19 269 17,9 9 232 15,7 8 496-25,7 4 391-37,6 3 710-0,8 2 428 23,7 9 250 6,5 2005 17-11,9 13 4,7 26-15,4 25 33,1 11-2,1 6 14-15,8 2006 23 38,0 34 153,2 37 45,4 21-15,8 12 13,9 7 17,1 19 36,4 2007 22-6,3 17-49,0 37-1,3 17-19,8 12-4,3 6-14,7 16-14,7 2008 48 119,2 22 29,1 33-11,0 20 23,6 11-2,2 5-13,7 25 58,9 2009 56 16,5 26 16,1 30-6,9 14-31,5 12 4,6 7 27,3 28 10,5 Kehitysvammahuollon työ- ja päivätoiminta Työ- ja päivätoiminnan 2005 9 737 448 1,3 4 203 530 1,4 4 111 046 7,0 2 487 434 0,8 3 090 958-1,2 2 417 553 25 465 475 2006 10 400 126 6,8 4 075 348-3,0 4 082 690-0,7 2 388 971-4,0 3 439 798 11,3 2 156 941-10,8 25 965 103 2,0 DEFL 2007 10 849 180 4,3 4 370 381 7,2 4 331 552 6,1 2 180 221-8,7 3 607 290 4,9 2 088 882-3,2 26 857 874 3,4 2008 11 400 789 5,1 4 972 218 13,8 4 325 132-0,1 2 321 614 6,5 3 618 557 0,3 2 101 888 0,6 28 720 582 6,9 2009 11 806 187 3,6 5 429 100 9,2 4 177 754-3,4 2 339 744 0,8 4 144 772 14,5 2 261 850 7,6 30 159 407 5,0 Muutos 05-09 21,2 29,2 1,6-5,9 34,1-6,4 18,4 Nettokustannukset asiakasta kohti DEFL Muutos 05-09 DEFLNettokustannukset suoritetta kohti 2005 10 504-2,7 10 140-20,5 10 140-20,0 8 577-2,4 7 448-4,8 7 626 9 657-8,4 2006 11 268 7,3 12 463 22,9 11 341 11,8 7 884-8,1 8 289 11,3 6 719-11,9 9 952 3,1 2007 11 493 2,0 12 816 2,8 12 815 13,0 7 102-9,9 8 508 2,6 5 934-11,7 9 925-0,3 2008 11 598 0,9 14 232 11,0 12 429-3,0 7 370 3,8 7 849-7,7 5 790-2,4 10 192 2,7 2009 11 783 1,6 14 555 2,3 11 768-5,3 7 090-3,8 8 971 14,3 5 755-0,6 10 346 1,5 12,2 43,5 16,1-17,3 20,5-24,5 7,1 2005 64-1,8 76-13,5 81-7,4 54 0,2 48-1,2 51 62-6,2 2006 67 4,4 78 3,0 91 12,3 52-2,4 52 9,2 37-28,3 61-1,3 2007 69 3,0 81 3,6 95 3,6 46-12,5 53 1,0 35-5,4 62 0,8 2008 72 4,2 86 6,5 91-4,2 49 6,2 51-2,8 31-10,1 64 3,1 2009 73 2,5 89 3,4 83-8,4 50 2,9 56 8,6 31 0,1 65 1,5 Kehitysvammahuollon muut palvelut Muiden palvelujen 2005 3 734 991 42,8 1 726 549 1,7 2 064 557 3,0 527 923 6,9 612 349-20,2 556 442 9 222 810 21,7 DEFL 2006 3 984 116 6,7 2 470 803 43,1 1 922 238-6,9 592 867 12,3 579 332-5,4 471 616-15,2 10 020 971 8,7 2007 4 895 522 22,9 2 139 205-13,4 1 884 244-2,0 513 801-13,3 604 398 4,3 586 336 24,3 10 623 506 6,0 2008 3 967 950-18,9 2 695 479 26,0 1 852 915-1,7 577 033 12,3 680 240 12,5 529 269-9,7 10 302 887-3,0 2009 4 395 659 10,8 2 461 318-8,7 1 846 283-0,4 1 335 557 131,5 724 490 6,5 562 585 6,3 11 325 892 9,9 Muutos 05-09 17,7 42,6-10,6 153,0 18,3 1,1 22,8 3(3)

Kehitysvammahuollon asiakkaiden pääasiallinen asumismuoto 31.12.2009 Liite 3 VUOSI 2009 Helsinki HELSINKI -osuudet Tukiasunnoissa Tukiasunnoissa Ikä/asumismuoto Vanhempien kanssa Itsenäisesti Perhe hoidossa Asumis yksiköissä Laitos Yhteensä Vanhempien kanssa Itsenäisesti Perhe hoidossa Asumis yksiköissä Laitos Yhteensä 0-5-vuotiaat 58 3-1 62 93,5 4,8 1,6 100 6-17-vuotiaat 330 6-23 359 91,9 1,7 6,4 100 18-25-vuotiaat 233 6 19 49 18 325 71,7 0,0 1,8 5,8 15,1 5,5 100 26-49-vuotiaat 231 39 26 266 110 672 34,4 0,0 5,8 3,9 39,6 16,4 100 50-64- vuotiaat 118 37 20 173 91 439 26,9 0,0 8,4 4,6 39,4 20,7 100 65+ vuotiaat 21 6 15 65 26 133 15,8 0,0 4,5 11,3 48,9 19,5 100 Yhteensä 991 0 82 89 553 269 1 990 49,8 *) 4,1 4,5 27,8 13,5 100,0 *) sisältyy vanhempien kanssa asuviin ESPOO Tukiasunnoissa ESPOO -osuudet Tukiasunnoissa Ikä/asumismuoto Vanhempien kanssa Itsenäisesti Perhe hoidossa Asumis yksiköissä Laitos Yhteensä Vanhempien kanssa Itsenäisesti Perhe hoidossa Asumis yksiköissä Laitos Yhteensä 0-5-vuotiaat 51 1 0 1 53 96,2 1,9 0,0 1,9 100 6-17-vuotiaat 259 12 1 5 277 93,5 4,3 0,4 1,8 100 18-25-vuotiaat 123 0 0 6 34 6 169 72,8 0,0 0,0 3,6 20,1 3,6 100 26-49-vuotiaat 82 0 17 6 116 31 252 32,5 0,0 6,7 2,4 46,0 12,3 100 50-64- vuotiaat 6 1 7 9 45 12 80 7,5 1,3 8,8 11,3 56,3 15,0 100 65+ vuotiaat 0 0 0 2 2 1 5 0,0 0,0 0,0 40,0 40,0 20,0 100 Yhteensä 521 1 24 36 198 56 836 62,3 0,1 2,9 4,3 23,7 6,7 100,0 VANTAA Tukiasunnoissa VANTAA -osuudet Tukiasunnoissa Ikä/asumismuoto Vanhempien kanssa Itsenäisesti Perhe hoidossa Asumis yksiköissä Laitos Yhteensä Vanhempien kanssa Itsenäisesti Perhe hoidossa Asumis yksiköissä Laitos Yhteensä 0-5-vuotiaat 27 0 0 1 28 96,4 0,0 0,0 3,6 100 6-17-vuotiaat 182 6 8 5 201 90,5 3,0 4,0 2,5 100 18-25-vuotiaat 124 3 1 4 39 7 178 69,7 1,7 0,6 2,2 21,9 3,9 100 26-49-vuotiaat 62 21 3 4 152 24 266 23,3 7,9 1,1 1,5 57,1 9,0 100 50-64- vuotiaat 5 12 1 6 30 12 66 7,6 18,2 1,5 9,1 45,5 18,2 100 65+ vuotiaat 2 2 0 0 6 2 12 16,7 16,7 0,0 0,0 50,0 16,7 100 Yhteensä 402 38 5 20 235 51 751 53,5 5,1 0,7 2,7 31,3 6,8 100,0 TURKU TURKU -osuudet Tukiasunnoissa Tukiasunnoissa Asumisyk sikkö Laitos Yhteensä Ikä/asumismuoto Vanhempien kanssa Itsenäisesti Perhe hoidossa Asumis yksiköissä Laitos Yhteensä Vanhempien kanssa Itsenäisesti Perhehoito 0-5-vuotiaat 33 33 100,0 0,0 0,0 0,0 100 6-17-vuotiaat 235 2 6 243 96,7 0,0 0,8 2,5 100 18-25-vuotiaat 101 5 2 5 37 14 164 61,6 3,0 1,2 3,0 22,6 8,5 100 26-49-vuotiaat 104 24 12 3 129 52 324 32,1 7,4 3,7 0,9 39,8 16,0 100 50-64- vuotiaat 20 16 4 2 65 40 147 13,6 10,9 2,7 1,4 44,2 27,2 100 65+ vuotiaat 3 3 1 2 15 16 40 7,5 7,5 2,5 5,0 37,5 40,0 100 Yhteensä 496 45 18 12 248 128 951 52,2 4,7 1,9 1,3 26,1 13,5 100,0 TAMPERE TAMPERE -osuudet Liite 3(2) Tukiasunnoissa Tukiasunnoissa Ikä/asumismuoto Vanhempien kanssa Itsenäisesti Perhe hoidossa Asumis yksiköissä Laitos Yhteensä Vanhempien kanssa Itsenäisesti Perhe hoidossa Asumis yksiköissä Laitos Yhteensä 0-5-vuotiaat 57 1 0 57 100,0 1,8 0,0 0,0 100 6-17-vuotiaat 195 4 3 6 208 93,8 1,9 1,4 2,9 100 18-25-vuotiaat 116 2 12 5 26 12 173 67,1 1,2 6,9 2,9 15,0 6,9 100 26-49-vuotiaat 130 31 41 5 82 54 343 37,9 9,0 12,0 1,5 23,9 15,7 100 50-64- vuotiaat 31 21 18 4 50 40 164 18,9 12,8 11,0 2,4 30,5 24,4 100 65+ vuotiaat 2 3 6 1 18 8 38 5,3 7,9 15,8 2,6 47,4 21,1 100 Yhteensä 531 57 77 20 179 120 983 54,0 5,8 7,8 2,0 18,2 12,2 100,0 OULU Tukiasunnoissa OULU -osuudet Tukiasunnoissa Ikä/asumismuoto Vanhempien kanssa Itsenäisesti Perhe hoidossa Asumis yksiköissä Laitos Yhteensä Vanhempien kanssa Itsenäisesti Perhe hoidossa Asumis yksiköissä Laitos Yhteensä 0-5-vuotiaat 31 2 0 1 34 91,2 5,9 0,0 2,9 100 6-17-vuotiaat 206 11 2 11 230 89,6 4,8 0,9 4,8 100 18-25-vuotiaat 51 13 1 2 42 5 114 44,7 11,4 0,9 1,8 36,8 4,4 100 26-49-vuotiaat 50 48 14 0 128 23 263 19,0 18,3 5,3 0,0 48,7 8,7 100 50-64- vuotiaat 10 30 17 0 103 23 183 5,5 16,4 9,3 0,0 56,3 12,6 100 65+ vuotiaat 1 9 5 0 22 6 43 2,3 20,9 11,6 0,0 51,2 14,0 100 Yhteensä 349 91 32 15 297 69 867 40,3 10,5 3,7 1,7 34,3 8,0 100,0 KUUSIKKO Tukiasunnoissa KUUSIKKO -osuudet Tukiasunnoissa Ikä/asumismuoto Vanhempien kanssa Itsenäisesti Perhe hoidossa Asumis yksiköissä Laitos Yhteensä Vanhempien kanssa Itsenäisesti Perhe hoidossa Asumis yksiköissä Laitos Yhteensä 0-5-vuotiaat 257 7 0 4 267 96,3 2,6 0,0 1,5 100 6-17-vuotiaat 1 407 39 16 56 1 518 92,7 2,6 1,1 3,7 100 Lapset ja nuoret yhte 1 664 46 16 60 1 785 93,2 0,0 0,0 2,6 0,9 3,4 100 18-25-vuotiaat 748 23 22 41 227 62 1 123 66,6 2,0 2,0 3,7 20,2 5,5 100 26-49-vuotiaat 659 124 126 44 873 294 2 120 31,1 5,8 5,9 2,1 41,2 13,9 100 50-64- vuotiaat 190 80 84 41 466 218 1 079 17,6 7,4 7,8 3,8 43,2 20,2 100 65+ vuotiaat 29 17 18 20 128 59 271 10,7 6,3 6,6 7,4 47,2 21,8 100 Yhteensä 3 290 244 250 192 1 710 693 6 378 51,6 3,8 3,9 3,0 26,8 10,9 100,0 Yli 18v. Asumismuoto 2009 Tukiasunnoissa Vanhempien kanssa Itsenäisesti Perhe hoidossa Asumis yksiköissä Laitos Yhteensä Vanhempien kanssa Itsenäisesti Perhe hoidossa Asumis yksiköissä Laitos Yhteensä Helsinki 603 0 88 80 553 245 1 569 38,4 0,0 5,6 5,1 35,2 15,6 100 Espoo 211 1 24 23 197 50 506 41,7 0,2 4,7 4,5 38,9 9,9 100 Vantaa 193 38 5 14 227 45 522 37,0 7,3 1,0 2,7 43,5 8,6 100 Turku 228 48 19 12 246 122 675 33,8 7,1 2,8 1,8 36,4 18,1 100 Tampere 279 57 77 15 176 114 718 38,9 7,9 10,7 2,1 24,5 15,9 100 Oulu 112 100 37 2 295 57 603 18,6 16,6 6,1 0,3 48,9 9,5 100 Kuusikko 1 626 244 250 146 1 694 633 4 593 35,4 5,3 5,4 3,2 36,9 13,8 100 Tukiasun noissa

Liite 4A Palvelurakennemuutoksen eteneminen Kuusikon kunnissa vuonna 2009 Helsinki 1. Toiminnan organisointimuutokset Helsingin kehitysvammapalvelut ovat osa Helsingin sosiaaliviraston aikuisten palvelujen vastuualueen vammaistyötä. Sosiaalivirasto järjestää kehitysvammaisten henkilöiden asumis- ja perhehoitopalvelut, laitospalvelut, työ- ja päivätoiminnan sekä kehitysvammahuollon sosiaalityön palvelut. Terveyskeskus järjestää kehitysvammaisten henkilöiden terveydenhuoltoon liittyvät palvelut. Terveyskeskuksen alaisuuteen kuuluu vammaisneuvola, joka tuottaa palveluja avohuollossa ja laitoshuollossa asuville kehitysvammaisille henkilöille. Tavoitteena on, että kehitysvammaiset henkilöt käyttävät yleisiä palveluja ja erityispalveluihin turvaudutaan vain tarvittaessa. Helsingin osalta palvelujen organisoinnissa ei tapahtunut muutoksia vuonna 2009. 2. Vammaispalvelulain tarkistusten vaikutus kunnan kehitysvammapalveluihin Vuoden 2009 alussa aloitti uusi ostopalveluasumisyksikkö toimintansa. Päätökset asumisesta tehtiin asukkaille vammaispalvelulain palveluasumisen mukaan. Tavoitteena on, että jatkossakin asumispalvelut toteutetaan vähitellen kehitysvammalain sijasta vammaispalvelulain mukaan. Erityishuollon asiakkaita, joilla oli päätös henkilökohtaisesta avusta, oli vuoden 2008 lopussa 26 henkilöä, vuoden 2009 lopussa 28 henkilöä ja maaliskuussa 2010 33 henkilöä, joten lievää kasvua on havaittavissa. 3. Kuntayhtymien muutokset Helsinki muodostaa oman erityishuoltopiirinsä eikä siihen ole tullut muutoksia. 4. Laitoshoidon vähentäminen Laitospaikkojen määrä väheni 14 paikalla. Omaa lyhytaikaishoitoa vähennettiin ja siirryttiin käyttämään yksityisen palvelun tuottajan palveluja (4 paikkaa). Yksi laitosyksikkö muuttui Kelan hallinnollisella päätöksellä asumispalveluyksiköksi ( 8 paikkaa). Sosiaaliviraston uuteen ryhmäkotiin siirtyi kaksi paikkaa. Helsingissä on suunnitelma laitospaikkojen vähentämisestä. Tavoitteena on, että omia laitospaikkoja ei enää vuoden 2017 jälkeen ole. Myös ostopalvelupaikat vähenevät 70 paikalla. Näyttää siltä, että tavoitteeseen päästään vuoden 2014 lopussa. Vuoden 2009 tammikuussa omia laitospaikkoja oli 155. 5. Ostopalvelujen kilpailuttaminen ja sen vaikutukset Uuden ostopalveluasumisyksikön palveluntuottaja kilpailutettiin. Kilpailutuksen tuloksena saatiin valituksi palveluntuottaja, jonka kanssa asukkaat, omaiset ja sosiaalivirasto on luonut yhteisiä toimintakäytäntöjä. Espoo 1. Toiminnan organisointimuutokset Espoon kehitysvammapalvelut ja vammaispalvelut ovat olleet samaa organisaatiota vuodesta 2004. Aluksi yhteys oli lähinnä hallinnollista, mutta viime aikoina muutos on ollut myös toiminnallista. Vuonna 2009 vammaisalueen organisaatiota kehitettiin edelleen aiemman rakenteen pohjalta. Työ jaettiin entistä selvemmin palvelutuotantoon ja päätöksentekoon. Palvelutuotanto sisältää kunnallisen asumispalvelun sekä päivä- ja työtoiminnan. Asumispalvelua tarjotaan omana toimintana kehitysvammaisille ja vaikeavammaisille asiakkaille. Päivä- ja työtoiminta on vielä tällä hetkellä kehitys- 1

Liite 4A vammaisille asiakkaille suunnattua, mutta toimintakyvyn kannalta sopivaa päivätoimintaa voidaan tarjota myös muille kuin kehitysvammaisille asiakkaille. Päätöksenteon osa-alueelle (sosiaalityö ja kuntoutus) kuuluu palveluohjaus ja kaikkien asiakaspäätösten tekeminen. Tätä kokonaisuutta johtaa kolme johtavaa sosiaalityöntekijää. Aiemmin vammaissosiaalityössä on ollut vain yksi johtava sosiaalityöntekijä. Palveluohjaajien ja sosiaaliohjaajan toimenkuvia on tarkistettu ja nykyisin he sosiaalityöntekijöiden työpareina asiakasohjaukseen, päätösten valmisteluun ja palvelukäytön seurantaan. Kehitysvammaisten erityishuoltopäätösten tekeminen siirrettiin vuoden 2009 aikana johtavalle sosiaalityöntekijälle. 2. Vammaispalvelulain tarkistusten vaikutus kunnan kehitysvammapalveluihin Kehitysvammalain muuttuminen toissijaiseksi ei ole näkynyt syksyn 2009 aikana kehitysvammaisten asiakkaiden palvelujen järjestämisessä, vaan asiakkaat ovat edelleen halunneet palvelunsa entiseen tapaan erityishuoltona. Uudistunut laki edellyttää palvelutarpeen selvityksen aloittamista seitsemän arkipäivän kuluessa ja päätöksen tekemistä viimeistään kolmen kuukauden aikana. Aikarajojen seuranta käynnistettiin manuaalisesti ja systemaattisempi seuranta asiakastietojärjestelmän kautta otetaan käyttöön vuoden 2010 aikana. Lain mukaan päätösten tulee pääsääntöisesti perustua palvelusuunnitelmaan kirjattuihin asioihin. Espoossa palvelusuunnitelman tekeminen on päätetty ottaa keskeiseksi asiakastyön muodoksi. Syksystä 2009 alkaen tarkistettiin kaikkien omaishoidon tuen saajien päätökset ja samalla näille asiakkaille tehtiin palvelusuunnitelmat. Tavoitteena on, että vuonna 2012 vammaispalvelujen käyttäjistä 80 :lla on palvelujen lähtökohtana uuden prosessin mukaisesti laadittu palvelusuunnitelma. Syyskuussa 2009 voimaan tullut lainmuutos ei ole lisännyt kehitysvammaisten asiakkaiden henkilökohtaisen avun hakemuksia. Espoossa on aiemminkin myönnetty tarvittaessa myös pieniä tuntimääriä. Henkilökohtaista apua on pääsääntöisesti myönnetty perinteiseen tapaan, asiakkaalle henkilökohtaisen avustajan palkkakustannuksiin. 3. Kuntayhtymien muutokset Espoo on Kårkulla samkommunin ja Eteva kuntayhtymän jäsenkunta. Perustavan laatuisia muutoksia on tapahtunut Eteva kuntayhtymässä, joka aloitti täysimääräisesti toimintansa vuoden 2009 alussa. Uusi kuntayhtymä on muodostettu yhdistämällä Uudenmaan erityispalvelut - kuntayhtymä ja Pääjärven kuntayhtymä. Espoo jatkaa entiseen tapaan yhteistyötä uuden kuntayhtymän kanssa. Palvelutarjonta on kuitenkin laajentunut yhdistymisessä. 4. Laitoshoidon vähentäminen Vakinainen laitosasuminen tullaan purkamaan viimeistään vuoteen 2017 mennessä. Espoon tämän hetkisen tilanteen mukaan tämä tarkoittaa noin 60 henkilön asumispalvelujen uudelleen suunnittelua. Espoolaisille asiakkaille laitoshoitoa järjestää Rinnekoti-Säätiö ja Kårkulla samkommun. Näiden palveluntuottajien kanssa laitospurkukeskustelu on avattu. Laitoshoidon vähentämisen valmistelu jatkuu vuonna 2010 osana asumispalvelujen strategiatyötä. Siinä keskeisiä lähtökohtia ovat: Priorisoidaan asuminen tavallisessa asumiskannassa normaalisuuden periaate Palveluiden suunnittelun ja toteutuksen lähtökohtana yksilöllisyys ja mahdollisuus yhteisöllisyyteen Palveluiden yksilöllisyys ja joustavuus esim. henkilökohtaisen avun kautta Erityisratkaisut aina yksilöllisen selvityksen kautta asumisen palvelujen arviointia omana toimin- 2

Liite 4A tana Laitosasumisen vaihtoehtojen etsiminen 5. Ostopalvelujen kilpailuttaminen ja sen vaikutukset Espoo ei ole kilpailuttanut kehitysvammapalveluja vuoden 2009 aikana. Vuoden lopulla sovittiin kuljetuksia järjestävän palveluntuottajan kanssa siitä, että tämä hoitaa kehitysvammapalvelujen ryhmäkuljetukset suoralla jatkosopimuksella vuoden 2010 syksyyn asti. Kuljetukset kilpailutetaan kevään 2010 aikana. Vantaa 1. Toiminnan organisointimuutokset Vuoden 2009 alusta Vantaan vammaispalvelujen työntekijät keskitettiin yhteen toimipisteeseen. Kehitysvammahuollon ja muun vammaispalvelun sosiaalityöntekijöiden yhteistoiminta asiakasasioissa on helpottunut. Tuetun työllistämisen tiimi siirtyi eri toimintakeskuksista Vantaan työkeskukseen, jossa järjestetään työtoimintaa vammaisille ja osatyökykyisille vantaalaisille. 2. Vammaispalvelulain tarkistusten vaikutus kunnan kehitysvammapalveluihin Vammaispalvelulain muuttuminen ensisijaiseksi kehitysvammalakiin nähden ei ole toistaiseksi muuttanut toimintakäytäntöjä. Henkilökohtaisen avun kriteerien tarkennukset - erityisesti edellytys kyvystä määritellä avun sisältö ja toteutustapa - ovat vaikuttaneet niin, että henkilökohtaisen avun sijaan on kehitysvammaisen palveluja tukia järjestetty entistä enemmän kehitysvammalain nojalla. 3. Kuntayhtymien muutokset Uudenmaan erityispalvelut kuntayhtymä ja Pääjärven kuntayhtymä yhtyivät Eteva -kuntayhtymäksi vuoden 2009 alusta. Tällä ei ollut välittömiä vaikutuksia toimintaan vuoden 2009 aikana. 4. Laitoshoidon vähentäminen Laitoshoidon purkutavoitteen suhteen ei Vantaalla vuonna 2009 tapahtunut vielä mitään erityistä. Laitoshoidon tavoitteen saavuttamiseksi toimenpiteiden suunnittelu on aloitettu vuoden 2010 aikana. 5. Ostopalvelujen kilpailuttaminen ja sen vaikutukset Vuonna 2009 Vantaalla tehtiin päätös kehitysvammaisten asumispalvelujen kilpailuttamisesta. Kilpailuttamisen valmistelua ja täytäntöönpanoa siirrettiin vuodelle 2010. TURKU 1.Kehitysvammahuollon hallinto ja organisaatiomuutokset vuonna 2009 Turun sosiaali- ja terveystoimen organisaatiot yhdistettiin vuoden 2009 alusta. Sosiaali- ja terveystoimen palvelutuotannon strategisen ohjauksen kolme pääprosessia ovat: lasten ja nuorten kasvun tukeminen sekä nuorten aikuisuuden tukeminen, itsenäisesti selviytyvien toimintakyvyn varmistaminen sekä ikäihmisten elämänlaadun turvaaminen. Palvelujen operatiivisesta tuottamisesta vastaa kahdeksan tulosaluetta: sosiaalityön palvelut, perusterveydenhuollon palvelut, erikoissairaanhoidon palvelut, kuntoutumispalvelut, varhaiskasvatuspalvelut, vanhuspalvelut, ympäristöterveydenhuolto sekä työterveyshuollon palvelut. Vammaispalvelujen yksikkö kuuluu kuntoutumispalvelujen tulosalueeseen 3

Liite 4A Kehitysvammaisten palvelut kuuluvat sosiaali- ja terveystoimen Kuntoutumispalvelujen vammaispalvelujen yksikköön. Vammaispalvelujen yksikön Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville vastaa kehitysvammaisten lasten ja aikuisten palveluista. Sosiaali- ja terveystoimen organisaatiomuutosten yhteydessä, siirrettiin kehitysvammaisten koululaisten iltapäivätoiminta varhaiskuntoutuksesta vammaispalvelujen yhteyteen. Kerhotoiminnan siirto näkyy Kuusikko-vertailussa sekä kokonaiskustannuksien kasvuna sekä muiden palvelujen suoritteiden ja kustannusten lisäyksenä. Vammaispalvelujen yhteyteen siirrettiin myös alle 18-vuotiaden pitkäaikaissairaiden ja vammaisten lasten omaishoidontuki. Omaishoidontuen kustannukset ja suoritteet eivät ole mukana kehitysvammaisten Kuusikkovertailussa. 2. Laitoshoidon vähentäminen Tavoitteena on pitkään ollut vähentää laitoshoidon käyttöä. Vuonna 2009 käyttöä ei pystytty vähentämään. Turun peruspalvelulautakunta on toukokuussa 2010 hyväksynyt kehitysvammapalvelujen kehittämistavoitteet vuosille 2010 2016, jossa yhtenä tavoitteena on valtakunnallisten suositusten mukaisesti yhteistyössä kuntayhtymän kanssa valmistaa tarkempi suunnitelma ja tehdä asiakaskohtaiset selvitykset. 3. Ostopalvelujen kilpailuttaminen Vuoden 2009 aikana valmisteltiin Turussa kehitysvammaisten henkilöiden asumispalvelujen kilpailutus. Kilpailutuksen vaikutukset näkyvät vasta 2010 tiedoissa. Tampere 1. Toiminnan organisointimuutokset Kehitysvammahuollossa on vuodesta 2009 alkaen ollut kaksi sosiaalityöntekijää, jotka hoitavat kehitysvammaisten asiakkaiden kehitysvammahuoltolain mukaiset palvelut ja vammaispalvelulain mukaiset palvelut ja tukitoimet. Lisäksi he ovat lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden työparina ja tekevät kehitysvammaisten asiakkaiden toimeentulotukipäätökset. Vuodesta 2009 alkaen kehitysvammaisten asiakkaiden perhehoito kuului kehitysvammahuollon piiriin. Kehitysvammahuollossa on kaksi kuntoutusohjaajaa, jotka työskentelevät pääasiassa kehitysvammaisten lasten ja heidän perheiden kanssa. Lisäksi kaksi palvelusihteeriä hoitaa kehitysvammaisten asiakkaiden välitystilejä ja heidän toimeentulotuen maksatukseen liittyviä tehtäviä. Vuoden 2009 alusta kuntayhtymän avohuollon yksiköt siirtyivät kuntien ylläpidettäviksi. Tampereella se tarkoitti viittä asumisyksikköä ja viittä työ- ja päivätoimintayksikköä, jotka kaupungin tilaajatuottaja-toimintamallissa kuuluvat osaksi tuotannon avopalveluja. Perhehoito siirtyi tilaajalle. Laitoshoidosta ja kehitysvammapoliklinikasta vastaa Pirkanmaan sairaanhoitopiiri. 2. Vammaispalvelulain tarkistusten vaikutus kunnan kehitysvammapalveluihin Muutokset eivät vielä juurikaan näy. Henkilökohtaisen avun hakemuksia kehitysvammaisilta asiakkailta on tullut muutamia. Henkilökohtaisen avun myöntämisessä oleellista on se, kuinka henkilökohtaisen avun hakija kykenee määrittelemään avuntarpeensa. 3. Kuntayhtymien muutokset Vuoden 2009 alusta alkaen kuntayhtymän avohuollon yksiköt siirtyivät kuntien ylläpidettäviksi. Tampereella se tarkoitti viittä asumisyksikköä ja viittä työ- ja päivätoimintayksikköä, jotka kaupungin 4

Liite 4A tilaaja-tuottaja-toimintamallissa kuuluvat osaksi tuotannon avopalveluja. Perhehoito siirtyi tilaajalle. Laitoshoidosta ja kehitysvammapoliklinikasta vastaa Pirkanmaan sairaanhoitopiiri. 4. Laitoshoidon vähentäminen Laitoshoidon hajauttamissuunnitelmaa laaditaan parhaillaan. Ensimmäinen asumisyksikkö laitoksesta poismuuttaville valmistuu tammikuussa 2011, asukasvalinnat tehdään vuoden 2010 aikana. 5. Ostopalvelujen kilpailuttaminen ja sen vaikutukset Kehitysvammahuollon palvelut kilpailutettiin vuonna 2009 puitejärjestelymenettelyllä. Kilpailutus koski asumis- sekä työ- ja päivätoimintapalveluja. Kaikki entiset palveluntuottajat eivät pärjänneet vertailussa ja puitesopimus tehtiin muutaman uuden palveluntuottajan kanssa. Vanhat palvelusopimukset jäivät kuitenkin voimaan. OULU 1.Toiminnan organisointimuutokset Oulussa kaupungin palvelu toteutetaan tilaaja-tuottaja mallin mukaisesti. Kehitysvammaisten erityispalveluja järjestetään sosiaalipalveluiden tuottaja-organisaatiossa vammaispalveluiden sekä asumis- ja päivätoimintapalveluiden vastuualueella. Vammaispalvelut vastaa kehitysvammaisten sekä muiden vammaisten sosiaalityöstä, avustajapalvelusta, palveluasumisesta, omaishoidontuesta ja avohuollon ohjauksesta sekä muista vpl:n ja ehl:n mukaan myönnettävistä palveluista. Asumis- ja päivätoiminnat vastaa kehitysvammaisten, vammaisten, mielenterveys- ja päihdekuntoutujien sekä maahanmuuttaja- ja kriisiasiakkaiden asumispalvelujen ja tukiasumisen palveluista sekä päivä- ja työtoiminnan palveluista. Vuoden 2009 aikana palvelujen organisointi pysyi ennallaan. 2.Vammaispalvelulain tarkistusten vaikutus kunnan kehitysvammapalveluihin Vammaispalvelulain muutos näkyi kehitysvammaisten palveluissa lähinnä henkilökohtaisen avun lisääntymisessä. Uusista henkilökohtaisen avun asiakkaista lähes 30 on kehitysvammaisia. Henkilökohtaista apua on myönnetty myös joillekin asumispalveluyksiköissä asuville kehitysvammaisille kodin ulkopuolisiin harrastuksiin. Vammaispalvelulain muuttuminen ensisijaiseksi erityishuoltolakiin nähden ei ole näkynyt kehitysvammaisten palveluissa. 3.Kuntayhtymien muutokset Vuoden 2009 alussa Oulun kaupunki siirsi omaan palveluunsa kahden erityishuoltopiirin asumisyksikön oululaiset asukkaat yhteensä 36 asukasta. Samalla siirtyi henkilökuntaa 16. Toimintaa jatkettiin entisissä erityishuoltopiiristä vuokratuissa tiloissa. Toimintaa laajennettiin ja kehitysvammaisille järjestettiin kaupungin toiminnan lisäyksenä yhteensä 41 asumispaikkaa. Pohjois-Pohjanmaan erityishuoltopiirin kuntayhtymän fuusioitumista Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin valmisteltiin. 5

Liite 4A 4.Laitoshoidon vähentäminen Kehitysvammaisia oli pitkäaikaisessa laitoshoidossa 8 kehitysvammaisista, mikä oli vähemmän kuin Kuusikossa keskimäärin. Laitoshoidon purkuun ja asiakasvirtaukseen palveluissa panostettiin edelleen runsaasti. Uusien yksityisten asumispalvelujen ja erilaisten palvelumahdollisuuksien tarjonta lisääntyi. Kaikille asumispalvelua tarvitseville asiakkaille pystyttiin järjestämään palvelu jonottamatta. Erityishuoltopiirin laitoshoidosta Tahkokankaalta siirtyi pois 10 asiakasta. Heistä 8 siirtyi asumispalvelujen piiriin (kolme omaan tuotantoon ja viisi ostopalveluihin). Vastaavasti uusia asiakkaita siirtyi 5 henkilöä kodeista laitoshoitoon. Kaikki uudet laitos asiakkaat olivat runsaasti hoitoa tarvitsevia lapsia. 5.Ostopalvelujen kilpailuttaminen ja sen vaikutukset Kehitysvammaisten asumispalvelut kilpailutettiin Oulussa syksyllä 2008 kolmannen kerran. Kilpailutukseen osallistuivat lähes kaikki entiset palveluntuottajat ja lisäksi uusia yrittäjiä. Ympärivuorokautisen osittain autetun asumisen kilpailutukseen tuli 17 hyväksyttyä tarjousta, joista 8 valittiin tuottajiksi (5 uutta). Osittain autetun asumisen keskihinta laski vuonna 2009 edelliseen vuoteen verrattuna - 15,1. Täysin autettuun asumiseen tarjouksen jätti myös 17 hyväksyttyä tarjousta, joista 10 valittiin palveluntuottajiksi (1 uusi). Keskihinta täysin autetussa asumisessa nousi 7,5. Kilpailutuksessa hyväksyttyjen palveluntuottajien kanssa ovat sopimukset voimassa vuoden 2011 loppuun ja lisäksi on mahdollisuus käyttää kahden vuoden optioita. 6

Liite 4B Kuusikko-kuntien vammaispalvelujen organisaatiot kesäkuussa 2010

Helsingin kaupunki LIITE 4B(1)

ESPOON VAMMAISPALVELUJEN ORGANISAATIO 2010 (128 työntekijää) Sosiaali- ja terveystoimi Perhe- ja sosiaalipalvelut Vammaispalvelupäällikkö Asiantuntijat (2) -palvelujen toteutuksen seuranta, tiedotus, hankkeet -palvelujen ostot, kilpailutus, muistutukset, kantelut Sosiaalityö ja kuntoutus (31) Oma palvelutuotanto (94) Johtava sosiaalityöntekijä Kehitysvammaiset Vammaiset lapset Autismin kirjo Omaishoidontuki Johtava sosiaalityöntekijä Asumispalvelut Henkilökohtainen apu Omaishoidontuki Johtava sosiaalityöntekijä Kuljetuspalvelut Terapiapalvelut Määrärahasidonnaiset palvelut Tulkkipalvelut Johtava ohjaaja Asumispalvelut Johtava ohjaaja Päivä- ja työtoiminta

VANTAAN KAUPUNKI VANDA STAD Vammaispalvelut Palvelupäällikkö Yhteiset palvelut - vammaisasiain koordinaattori - rakennusneuvoja Vammaisten avopalvelut 22 työntekijää - sosiaalityö ja sen tukeminen - kehitysvammaisten palveluohjaus - psykologi - henk.koht. avustajavälitys - tuettu työllistyminen Vantaan työkeskus 12 työntekijää - vajaatyökykyisten työllistäminen Myyrmäen toimintakeskus 15 työntekijää - Solkikuja 8 ja Hämevaara, työ- ja päivätoiminta - Ruukkukodit asumispalvelu Liite 4B(3) Paimenentien toimintakeskus 18 työntekijää - Paimenentie - Tikkurila Kolohongan toimintakeskus 21 työntekijää - Kolohonka, työ- ja päivätoiminta - Kumpukodit, asumispalvelu Koivukodit 1 ja 2 21 työntekijää - autettu asuminen - autistiyksikkö Keltamokoti 11 työntekijää - nuorten liikuntavammaisten asumisyksikkö

2 kuntoutusohjaajaa LIITE 4B(5) TAMPEREEN KAUPUNKI, KONSERNIHALLINTO, TILAAJARYHMÄ tilaajapäällikkö VAMMAISPALVELUT Suunnittelupäällikkö Johtava sosiaalityöntekijä Vammaispalvelut Kehitysvammahuolto Sosiaalityö Kuntoutusohjaus Kuulovammaisten palvelut Aluepohjainen vammaispalvelu Sosiaalityöntekijä kehitysvammahuollon sosiaalityö Tammerkoskesta itään ja etelä Sosiaalityöntekijä Perhehoito ja kehitysvammahuollon sosiaalityö Tammerkoskesta länteen Palvelusihteeri ja toimistosihteeri Kehitysvammahuollon toimistotyöt, laskutus, välitystilit sekä vammaispalvelun muu laskutus. 2 palvelusihteeriä Avustajien palkat ja vakuutusmaksut sekä kuljetuspalvelulaskut Sosiaalityöntekijä Kuulovammaisten palvelut Sosiaalityöntekijä Etelä (ei Hervanta) Sosiaalityöntekijä Etelä (Hervanta) Sosiaalityöntekijä Länsi (Tammerkoskesta länteen) Sosiaalityöntekijä Itä 2 (Tammerkoskesta itään, Tammela, Kaleva, Pyynikki) puhevammaisten tulkkipalvelu Sosiaalityöntekijä Itä 1 (Messu, Leino, Tasa, Teisko) puhevammaisten tulkkipalvelu Laitosasiakkaiden kuljetuspalvelut