Työperäinen ihmiskauppa ja ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttö Suomessa Natalia Ollus Erikoissuunnittelija YK:n yhteydessä toimiva Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti (HEUNI)
Tutkimusraportti Ehdoilla millä hyvänsä. Työperäinen ihmiskauppa ja ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttö Suomessa. Anniina Jokinen, Natalia Ollus ja Minna Viuhko www.heuni.fi
Esityksen rakenne Tutkimuksen tausta Aineisto ja analyysi Keskeiset tulokset ja esimerkkejä Mitä työperäinen ihmiskauppa tarkoittaa suomalaisessa yhteiskunnassa Suosituksia 3
Kansainvälinen tutkimushanke Tutkimus on osa HEUNIn vetämää kansainvälistä tutkimushanketta. Kumppaneita ovat Tarton ja Varsovan yliopistot. Kolmen maan englanninkielinen yhteisraportti julkaistaan pian. Hanke on tehty Euroopan komission Prevention of and Fight against Crime - ohjelman tuella. 4
Tutkimuksen lähtökohta Tutkimus tarkastelee työperäistä ihmiskauppaa osana ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöä. Ulkomaisen työvoiman käyttö on lisääntynyt Suomessa viime vuosina ja samalla on kasvanut työvoiman hyväksikäyttötapausten määrä. Työperäisestä ihmiskaupasta ei ole toistaiseksi tuomittu yhtään rangaistusta, mutta tunnistetuista ihmiskaupan uhreista ¾ on kokenut työperäistä hyväksikäyttöä. 5
Ihmiskaupparikos (RL 25 3 ) Ihmiskaupparikos koostuu kolmesta erillisestä elementistä: keinoista, tekotavoista ja hyväksikäyttötarkoituksesta. Työperäisen hyväksikäytön osalta ihmiskaupparikoksen täyttyminen vaatii, että henkilö on joutunut pakkotyöhön tai muihin ihmisarvoa loukkaaviin olosuhteisiin. Pakkotyötä ei kuitenkaan ole Suomen lainsäädännössä tai oikeuskäytännössä toistaiseksi selkeästi määritelty. Kiskonnantapainen työsyrjintä (RL 47 3 a ) on ns. ihmiskaupan kaltainen rikos ja tunnusmerkistöt ovat osittain samankaltaisia. 6
Jäävuoren huippu? Suomessa tulee vuosittain ilmi kymmeniä ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttötapauksia. Paljon tapauksia jää piiloon. Tietoon tulleet tapaukset muodostavat vain jäävuoren huipun. Aineistomme on tästä syystä hyvin laaja. 7
Tutkimuksen aineisto Tutkimuksemme kattaa vuodet 2004 2010. Aineisto koostuu: asiantuntija- ja uhrihaastatteluista, tuomioistuinten päätöksistä, esitutkintapöytäkirjoista, ja lehtiartikkeleista ja muusta media-aineistosta. Olemme analysoineet aineistoa ihmiskaupan tunnusmerkistön, erityisesti ILO:n pakkotyötä kuvailevien osoittimien avulla. 8
ILO:n osoittimet Työn vaatiminen rangaistuksen uhalla osoittimet, jotka kertovat mahdollisesta pakkotyötilanteesta (ILO 2005): Työntekijään kohdistetaan fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa tai sillä uhkaamista. Työntekijän liikkuvuutta rajoitetaan. Työntekijä saatetaan velkavankeuteen, esimerkiksi maahantulon järjestämiskustannusten tai kohtuuttomaksi hinnoitellusta majoituksen vuoksi. Työntekijän palkka pidätetään kokonaan tai osittain, tai se jää maksettavaksi vasta sitten, kun työnteko päättyy. Työntekijän passi tai henkilöllisyystodistus otetaan pois. Työntekijä uhataan ilmiantaa viranomaisille. Työperäisen ihmiskaupan ulottuvuuksia kuvailevat osoittimet (ILO 2009): Arvioidaan onko kyse työperäisestä ihmiskaupasta vaiko vain huonoista työoloista. 9
Tutkimuksen tuloksia: alat ja henkilöt Vakavimmat ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttötapaukset ovat ravintola-, rakennus- ja puutarha-aloilta. Hyväksikäytetyt henkilöt tulevat eri puolilta maailmaa, kuten Aasiasta, Itä-Euroopasta ja Suomen lähialueilta. Hyväksikäyttäjät ovat syntyperältään suomalaisia ja ulkomaalaistaustaisia. 10
Rekrytointi Rekrytointi- tai välitysyritysten kautta Yleisempää, mitä kauempaa työntekijä tulee. Paikalliset alihankkijat ongelmallisia ei voida tietää mitä työntekijälle on luvattu. Esimerkkejä ylisuurista välitys- ja muista maksuista, joiden takia työntekijä on velkaantunut jo saapuessaan Suomeen. Suvun tai tuttujen kautta Sukulaisuus saattaa asettaa työntekijän erityisen riippuvaiseen asemaan työnantajasta. 11
Hyväksikäytön piirteet (1) Väkivalta ja uhkailu Uhreja tai heidän perheitään on uhkailtu ja painostettu. Myös väkivaltaa on esiintynyt. Useita kertoja minulle sanottiin molempien työnantajien toimesta, että ellen tottele heitä ja tee työtäni, niin minut lähetetään heti takaisin [kotimaahan]. Jouduin noista uhkauksista johtuen työskentelemään koko ajan paineen alla. Mielestäni olin erittäin alistetussa asemassa. (Esitutkinta-aineisto) Passin haltuunotto Työnantaja on ottanut haltuunsa työntekijöiden passit tai henkilöllisyystodistukset. Tätä perusteltu erilaisilla tekosyillä, kuten passi turvassa työnantajalla. 12
Hyväksikäytön piirteet (2) Alipalkkaus ja palkkasyrjintä yleisin hyväksikäytön muoto Työpäivät pitkiä, lisiä ei makseta yli-, ilta-, ja viikonlopputöistä Esimerkkitapaus kiinalaisravintolan kokista Lahdessa. 13
Kysymykseen, miten [X] on selvinnyt 3600 eurolla 1.11.2006 5.3.2008 välisen ajan, tämä on vastannut, että kun sai asua ja syödä ja kun ei ollut aikaa kuluttaa rahaa, tuli toimeen. Työntekoa [X] ei halunnut lopettaa, kun vastaaja oli jo velkaa paljon ja [X] pelkäsi, ettei sitten saa mitään, jos lähtee pois. (Tuomio) Lahden käräjäoikeus toteaa: Vastaaja [Y] on syyllistynyt erittäin moitittavaan tekoon. Asianomistaja ei kielitaidottomana ja vastaajasta riippuvaisen asemansa takia ole osannut eikä ymmärtänyt pitää huolta oikeuksistaan työntekijänä tehden lähes 1,5 vuoden ajan työtä vastaajalle ilman mainittavaa korvausta, ilman lomia ja käytännössä ilman vapaa-aikaa. (Tuomio) 14
Hyväksikäytön piirteet (3) Liikkumisvapauden ja vapaa-ajan rajoittaminen - Kyse hienovaraisesta kontrollista. - Pitkät työpäivät minimoivat vapaa-ajan. - Työnantajat kieltäneet työntekijöitä tapaamasta maamiehiä tai suomalaisia. - Motiivina työntekijöiden pitäminen eristettyinä ja tietämättöminä oikeuksistaan. Työnantaja kontrolloi sitä muuta liikkumista sillä tavoin, että kun henkilö käy esim. kaupassa, niin joutuu aina näyttämään oman laukkunsa, että onko tosiaan käynyt kaupassa. ( ) Siinä on semmoinen, ei nyt mikään portsari, mutta kuitenkin semmoista, että tämmöisillä pienillä tavoilla sitä liikkumista säännellään. (Uhrien auttajataho) 15
Esimerkkitapaus Puutarha-alan yritys Keski-Pohjanmaalla rekrytoi ainakin 10 aasialaista töihin. Työntekijät saivat vähennysten (mm. asumis-, ruokailuja lentolippukulut) jälkeen palkkaa noin 200 euroa/kk, heille ei maksettu ylitöistä tai viikonlopputöistä. Pankkikortit ja tunnusluvut työnantajan hallussa. Asuivat mm. asuntovaunussa ja toimistossa. Työntekijöiden perheitä uhkailtiin kotimaassa tapauksen tultua ilmi. Tuomio mm. työsyrjinnästä, 2000 euron sakot, kärsimyksestä 1000 euron korvaukset jokaiselle uhrille. 16
Olen tarvinnut tunnuslukuja voidakseni siirtää rahaa työntekijöiden puolesta. Tai oikeastaan sen takia, että olen voinut ottaa maksettuja kuluja takaisin työntekijöiden tileiltä. [Pankki]kortit eivät missään vaiheessa ole olleet työntekijöiden hallussa. Heidän piti antaa ne minulle, koska olen heidän kanssaan sopinut, että jos minä maksan kaikki kulut heidän puolestaan, minä pidän kortit tunnuslukuineen hallussani. Tiliotteet ovat tulleet pankista kuukausittain. Työntekijät eivät kuitenkaan ole olleet kovin kiinnostuneita näistä papereista, koska he eivät ymmärrä niistä mitään. Työntekijät tietävät saavansa 250 palkkaa joka kuukaudelta. En ajatellut, että olisi ollut tarpeellista jakaa tiliotteita työntekijöille, koska tiedän palkan minkä heille maksan. (Esitutkinta-aineisto). 17
Uhrien tunnistaminen ja auttaminen Uhrien tunnistaminen on vaikeaa. Uhrit ottavat harvoin itse yhteyttä viranomaisiin tai muihin toimijoihin. Uhrit tarvitsevat paljon apua mutta eri toimijat eivät ole tietoisia olemassa olevista palveluista. Haastattelemamme uhrit olivat pääosin tyytyväisiä Suomessa saamaansa apuun ja toivovat voivansa jäädä Suomeen. 18
Esitutkinnan haasteita Erikoistuminen puuttuu, rikos voi päätyä tutkittavaksi eri yksiköihin riippuen nimikkeestä. Esim. talous- ja omaisuusrikosyksikkö (työrikos) vs. väkivaltayksikkö (ihmiskauppa). Tutkinta-ajat pitkiä, tutkinta kallista ja hankalaa. Kieli- ja kulttuuritekijät vaikeuttavat kommunikaatiota uhrien kanssa ja edelleen rikoksen selvittämistä. Etenkin kirjallisen näytön hankkiminen vaikeaa. Suullista todistusaineistoa ei pidetä yhtä luotettavana. Rikosnimikkeitä pidetään uusina ja hankalina. Alhaiset rangaistukset vähentävät motivaatiota tutkia 19
Työperäinen ihmiskauppa suomalaisessa yhteiskunnassa (1) Ihmiskaupan määritelmä ja määritelmän tulkinta näyttää vaikealta monille toimijoille ihmiskauppaa ajatellaan ääritapausten tai stereotypioiden kautta. Etenkin pakkotyön määritelmä on vaikea. Pakkotyötä tulisi arvioida suomalaisessa yhteiskuntatodellisuudessa ja suhteessa suomalaiseen työelämään ja sen ehtoihin. 20
Työperäinen ihmiskauppa suomalaisessa yhteiskunnassa (2) Ihmiskaupassa on kyse kokonaisvaltaisesta hyväksikäytöstä, jossa puututaan henkilön vapauteen ja perusoikeuksiin. Ihmiskauppa ei edellytä äärimmäistä kontrollia, väkivaltaa ja pakottamista. Tulisi kiinnittää huomioita niihin seikkoihin, joiden takia työntekijä ei voi lähteä työstä. 21
Suosituksia: mahdolliset uhrit Asiantunteva neuvontapuhelin ulkomaalaisille työntekijöille, josta saa apua monella kielellä. Jo työluvan haku- ja myöntämisvaiheessa tulisi antaa tietoa Suomen työehdoista, työntekijöiden oikeuksista sekä mistä hakea apua. Työntekijöitä tulisi kannustaa pitämään omaa työaikakirjanpitoa. 22
Suosituksia: toimijat Tietoisuutta työperäisen ihmiskaupan tunnusmerkeistä ja avunsaantimahdollisuuksista tulee lisätä koulutuksen ja tiedonlevityksen kautta. Tarvitaan ohjeet, mitä tehdä jos kohtaa mahdollisen ihmiskaupan uhrin ja minne hänet voi ohjata (ns. national referral mechanism). Työperäisen ihmiskaupan tunnusmerkistön havainnollistamiseksi tarvitaan (esim. ILO:n osoittimiin perustuvia) tulkintaohjeita. Tarvitaan riittävästi resursseja tapausten ilmitulon ja tutkinnan sekä uhrien auttamisen tukemiseksi. 23
Kiitos Ehdoilla millä hyvänsä. Työperäinen ihmiskauppa ja ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttö Suomessa. Anniina Jokinen, Natalia Ollus ja Minna Viuhko www.heuni.fi natalia.ollus@om.fi 24