Työtä ja hyvinvointia Matkailu- ja Ravintola-alan työpaikat pysyvät suomessa.
Miksi valtion kannattaa panostaa matkailu- ja ravintola-alaan? 1. Työvoimavaltainen Matkailualat työllistävät 140 000 henkeä kaikkialla Suomessa. Ala on työvoimavaltainen. Alle 26-vuotiaiden osuus työ voimasta on 30 prosenttia. Vuoteen 2025 mennessä alalle voi syntyä 30 000 uutta työpaikkaa. 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 3,7 Kotitalouspalvelut Majoitus- ja ravitsemistoiminta Matkailu- ja ravintola-ala on erittäin työvoimavaltainen. Kysynnän lisäys alalla synnyttää Suomeen keskimäärin enemmän työpaikkoja kuin muilla toimialoilla. 1,9 1,7 1,7 1,6 1,5 1,5 Maa-, metsä- ja kalatalous Muu palvelutoiminta Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Terveys- ja sosiaalipalvelut Taiteet, viihde ja virkistys 1,2 1,2 1,2 1,1 1,1 1,1 0,8 0,7 0,7 0,7 Päätoimialojen työllisyys ja bkt-osuuksien suhteet vuonna 2013 kansantalouden tilinpidon mukaan. Kauppa Kuljetus ja varastointi Rakentaminen Ammatill., tieteell. ja tekninen toiminta Koulutus Julkinen hallinto ja sosiaalivakuutus Tehdasteollisuus Informaatio ja viestintä Rahoitus- ja vakuutustoiminta Kaivostoiminta ja louhinta 0,2 Vesi- ja jätehuolto 2. 3. 4. kotimainen Toimialan työpaikat ja verotulot pysyvät Suomessa. Ne eivät karkaa missään olosuhteissa ulkomaille. Alan yritykset maksavat käytännössä kaikki veronsa Suomeen. verointensiivinen Verojen osuus toimialan palvelujen hinnasta on suuri. Ala tuo valtiolle ja kunnille yli 5 miljardia verotuloja. Suomi voi saada merkittävän li säyk sen verotuloihin, jos alan palvelujen käyttö kasvaa. kasvuala Matkailuala on kansainvälisesti merkittävä kasvuala. Ala tuo Suomelle nykyisin 4 miljardia euroja vientituloja. Suomella on hyvät edellytykset houkutella nykyistä enemmän matkailijoita. Matkailu- ja ravintola-ala voi luoda kymmeniätuhansia uusia työpaikkoja ja miljoonia veroeuroja, jos hallitus huolehtii alan kasvun edellytyksistä.
25 % palkat Myydystä sadan euron hintaisesta illallisesta jää yritykselle voittoa keskimäärin 2 euroa. 29 % raaka-aineet 2 % liikevoitto 10 % vuokrat 5 % muut kustannukset 27 % verot ja työnantajamaksut 5 % käyttökate Mikä estää matkailu- ja ravintola-alan kasvua? 1. 2. 3. 4. Kireä verotus Matkailu- ja ravintola-alan yritysten kulurakenne on raskas. Yhdistettynä kireään verotukseen se johtaa korkeisiin hintoihin, kansainvälisesti verrattuna vähäiseen alan palvelujen käyttöön ja huonoon kannattavuuteen. Siksi matkailu- ja ravintola-alan työllisyyskehitys ja verotuotot jäävät todellisen potentiaalinsa alapuolelle. Korkeiden hintojen vuoksi suomalaiset syövät ravintoloissa muihin maihin verrattuna harvoin. Juhlien järjestäminen ravintoloissa ja laillisissa juhlatiloissa vähenee. Suomalaiset valitsevat lomalla kotimaan sijaan ulkomaanmatkan ja kotimaassa liikkuessaan maksullisen majoituspalvelun sijaan sukulaisen sohvan. Kallis hintataso jarruttaa myös ulkomaisen matkailun kasvua Suomessa. Raskas lainsäädäntö ja hallinnollinen taakka Alaa sääntelevä lainsäädäntö on paisunut viime vuosikymmeninä moninkertaiseksi. Viranomaisten valvonta lisääntyy ja kohdistuu usein asiansa hyvin hoitaviin yrityksiin. Hallinnollinen taakka vie turhaan resursseja. Samaan aikaan lainsäädännön ulkopuolelle on syntynyt velvoitteistaan piittaamattomien yritysten kasvava joukko. rapautuva liikenneverkko Ilman kattavaa lentoasemaverkostoa ja hyviä jatkoyhteyksiä ulkomailta Suomeen suuntautuva matkailu näivettyy. Investoinnit tie- ja raideverkkoon ovat olleet riittämättömät, ja siksi niiden kunto on huono. suomea ei tunneta matkailumaana Suomen matkailu ei voi menestyä, jollei Suomea markkinoida aktiivisesti ulkomailla. Suomen valtio panostaa kansainvälisesti matkailun markkinointiin liian vähän. Toimialan yritykset ovat liian pieniä luodakseen omin voimin maakuvaa maailmalla.
Mitä matkailu- ja ravintola-ala tarvitsee voidakseen kukoistaa ja työllistää?
1. Veroja on alennettava Arvonlisäveroja pitää alentaa. Ravintolassa nautitun alkoholin arvonlisävero pitää alentaa 14 prosenttiin. Alkoholiveroa tulee asteittain laskea EU-maiden keskitasolle. Edustuskulujen verovähennysoikeus pitää toteuttaa täysimääräisenä. Palveluelinkeinojen sähkövero tulee alentaa asteittain samalle tasolle kuin teollisuuden sähkövero. Suomen kokonaisveroaste on noussut Euroopan kärkikastiin. Jatkuvat veronkorotukset ovat kaventaneet kotitalouksien kulutusmahdollisuudet olemattomiin. Suomen talouskasvua ja työllisyyttä kannatelleiden kotimarkkinoiden tila on heikentynyt nopeasti. Kotimarkkinoilla toimivat yksityiset yritykset työllistävät 70 prosenttia Suomen työllisistä. Suomen talouden elpymiseen tarvitaan elinvoimaiset kotimarkkinat. Suomi tarvitsee veroelvytystä työllisyyden ja talouskasvun vauhdittamiseksi. Verotuotot karkaavat Viroon Vuonna 2013 alkoholivero tuotti valtiolle 93 miljoonaa euroa vähemmän verrattuna valtion talousarvioon. Myös vuonna 2014 tuotto jää reilusti budjetoidusta. Matkustajatuonti kasvoi 15 prosenttia vuonna 2013. Ravintoloiden anniskelu kulutus sen sijaan laski noin 4 prosenttia. Myös muu kotimainen alkoholimyynti väheni. Alkoholiveron jatkuvien korottamisten myötä kotimaiset työpaikat ja verotulot karkaavat Viroon.
2. Vähemmän sääntelyä ja valvonta riskin mukaan Matkailu- ja ravintola-alaa koskevaa lainsäädäntöä tulee keventää. Viranomaisvalvonta on kohdistettava riskien arvioinnin perusteella niihin yrityksiin, joissa arvioidaan olevan ongelmia. Suomen tulee edistää liian yksityiskohtaisen lainsäädännön vähentämistä EU:ssa. Nykyisin valvonta kohdistuu pääosin vastuullisiin yrityksiin ja luo kilpailuetua harmaalle taloudelle. Säädösten ja valvonnan järkiperäistäminen auttaa yrityksiä keskittymään omaan asiakaspalveluunsa ja liiketoimintaansa. Tämä tuo lisää työpaikkoja ja verotuloja. Valtiolle ja kunnille valvontaviidakon raivaaminen tuo säästöjä. Tyyppihyväksytty kassakone ei ole ratkaisu harmaan talouden ongelmiin. Se aiheuttaa uuden kustannus erän velvoitteensa hoitaville yrityksille, mutta harmaan talouden yritys jatkaa kassan ohi myymistä entiseen tapaan. Ainoa keino harmaan talouden torjumiseksi on riskiperusteisen valvonnan lisääminen. Palvelua ei voi tuottaa varastoon. Palvelujen kysynnän vaihtelu edellyttää työvoiman oikeaa mitoittamista. Osa-aikatyön käyttöä ei saa rajoittaa nykyistä enempää.
3. Suomi saavutettavaksi Suomen tulee edelleen ajaa aktiivisesti EU:n ja Venäjän viisumivapautta. Venäläiset ovat Suomen matkailun suurin mahdollisuus. Viisumivapaus helpottaisi myös venäläisten työntekoa Suomessa. Valtion tulee säilyä Finnairin enemmistöomistajana. Pääosa ulkomaalaisista matkailijoista tulee Suomeen lentämällä, joten Finnairin kattava reittiverkosto on matkailun elinehto. Valtion omistuksen väheneminen voi heikentää yhteyksiä merkittävästi. Myös nykyinen lentoasemaverkosto on säilytettävä. Tieverkosto on pidettävä kunnossa. Kotimaan matkailu ja venäläisten matkailu perustuvat autoliikenteeseen. Kilometriveroa ei tule toteuttaa, sillä se haittaa merkittävästi kotimaan matkailua ja venäläisten automatkailua. Tieliikenteen verotusta tulee siirtää vuotuisen käyttömaksun suuntaan. Raideverkkoa on parannettava. Matkailun kannalta keskeinen Luumäki Imatra-radan uudistaminen tulee toteuttaa. Koulujen kesälomia tulee siirtää alkamaan kaksi viikkoa nykyistä myöhemmin Euroopassa noudatetun käytännön mukaisesti.
4. Suomi tunnetuksi Matkailu on yksi maailman nopeimmin kasvavista toimialoista. Vuonna 2012 maailmassa ylitettiin miljardin matkailijan raja. Suomi on menestynyt kansainvälisesti hyvin ja onnistunut kasvattamaan osuuttaan maailman matkailumarkkinoista lähes koko 2000-luvun. Vuodesta 2014 lähtien Suomi on kuitenkin pudonnut kansainvälisen matkailun kasvuvauhdista. Matkailun markkinointiin on panostettava. Matkailun potentiaali on valtava, ja kaikki maailman maat panostavat matkailuun yhä enemmän. Suomi menestyy matkailumaana vain, jos sitä markkinoidaan aktiivisesti ulkomailla. Suomi käyttää matkailun markkinointiin puolet muiden Pohjoismaiden käyttämästä rahasummasta. Matkailun edistämiseen suunnattuja määrärahoja tulee korottaa. Matkailun markkinointiin sijoitettu euro tulee seitsenkertaisena takaisin. 6. Matkailukeskusten toimintaedellytykset turvattava Suomen luontomatkailu perustuu puhtauteen ja koskemattomaan luontoon. Tutkimusten mukaan matkailijat karsastavat kaivoksia. Siksi matkailukeskuksia ja arvokkaita luontokohteita tulee varjella suojavyöhykkeellä kaivosteollisuuden aiheuttamilta haitoilta. Merkittäviä majoitus- ja hiihtokeskusalan yrityksiä sijaitsee vuokralaisina valtion mailla. Vuokrasopimukset ovat usein kymmeniä vuosia vanhoja. Metsähallitus on uudistamassa sopimuksia ja vaatii yrityksiltä jopa monikymmenkertaisia vuokria aiempaan verrattuna. Metsähallitus perustelee vuokrankorotuksia maa-alueen arvon kohoamisella. Maa-alueen arvo on noussut yrittäjien liiketoiminnan myötä, eikä Metsähallituksella ole siinä osuutta. Moni yritys lopettaa investoinnit tai niiden kulurakenne muuttuu entistä raskaammaksi, jos vuokrat nousevat Metsähallituksen esittämällä tavalla. 35,0 18,7 16,5 10,1 Norja Ruotsi Tanska Suomi Valtion matkailuorganisaatioiden vuosibudjetit Pohjoismaissa (miljoonia euroja) 5. Matkailulle strateginen ohjelma Matkailu- ja ravintola-alalle tulee luoda strateginen ohjelma. Ohjelman tehtävä on vastata siihen, miten valtio voi kehittää matkailua. Se kokoaa toimialalle tärkeät asiat yhdeksi kokonaisuudeksi ja auttaa kehittämään niitä eri ministeriöissä. Ohjelmajohtaja tulee asettaa edistämään strategisen ohjelman toteutumista.
Kuvat Timo Niemi (s. 2, 9, 10, 12, 14 15, 16), Lapland Safaris (s. 1), Tomi Palsa / Ruisrock (s. 6 7), Pixhill (s. 4). Toimitusjohtaja Timo Lappi 040 734 5549 Varatoimitusjohtaja Veli-Matti Aittoniemi 040 736 7705 Työmarkkinajohtaja Eero Lindström 050 383 5677 Viestintäpäällikkö Lotta Knuutinen 050 349 1263 Ekonomisti Jouni Vihmo 050 520 1236 etunimi.sukunimi@mara.fi Merimiehenkatu 29 00150 Helsinki vaihde 09 6220 200 www.mara.fi @wwwmarafi Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Vahva valtakunnallinen matkailu-, majoitus-, ravintola- ja elämyspalvelualojen sekä niihin liittyvien hyvinvointipalvelualojen edunvalvoja ja työmarkkinajärjestö