Numero 1 /2015 Suomikodin Sanomat Julkaisija: Suomikoti-yhdistys Vastaava toimittaja: Marja-Liisa Sairanen Kuvassa asukkaamme Karin Holm askartelemassa kuurankukkia.
Suomikoti täyttää 20 vuotta Suomikodin 20-vuotista toimintaa juhlitaan tänä vuonna eri tavoin. Ensimmäisenä tapahtumana on vuosikokous, jossa julkistetaan pieni historiikki. Mahdollisen kukkatervehdysten asemesta voi lahjoittaa rahaa Hilja Jensenin muistorahastoon. Rahastosta annetaan stipendejä Suomikodin henkilökunnan jatkokoulutukseen. Lahjoitukset maksetaan plussiirtotilille 23 46 60-9. Tervetuloa vuosikokoukseen 25. huhtikuuta 2015 klo 14.00! Johtokunta Suomikotiyhdistyksen johtokunta Marja-Liisa Sairanen, puheenjohtaja Liisa Sihvo Murstam, varapuheenjohtaja Paula Ehrnebo Veikko Hirvo Raija Lenné Sirpa Pyörre Marja-Leena Sundström Varajäsenet: Sirkka-Liisa Ekman Pirkko Sinkkonen Työvaliokunta: Marja-Liisa Sairanen Liisa Sihvo Murstam Paula Ehrnebo AY-edustaja SKAF,Marjut Byman Toiminnanjohtaja: Virpi Johansson s-posti: virpi.johansson@finsktaldrecentrum.com Johtokunnan jäseniin saat yhteyden soittamalla Suomikotiin puh. 08-457 08 50 Suomikoti Ramviksvägen 213 122 64 ENSKEDE Puh / keskus 08-457 08 50 Jäsenmaksujen ja lahjoitusten postisiirtotili: 23 46 60-9 Internet: www.suomikoti.se Onko jäsenmaksu unohtunut! Muista nimi ja osoite, siten saat lehden ja kokouskutsut Jäsenmaksu 150 kr yhteisöltä 600 kr 2
Yhdessä eteenpäin Kevättä odotellaan taas. Mennään kohti valoisampia aikoja. Alkuvuosi on meillä Suomikodissa aina kiireistä aikaa. Vuokko on tehnyt viime vuoden tilinpäätöstä ja myös tilintarkastajat ovat olleet paikalla. Vuokko kertoo tästä enemmän omalla palstallaan. Kuluva vuosi on myös juhlavuosi, Suomikoti on toiminut 20 vuotta, ja juhlimme sitä monin tavoin vuoden aikana. Ensimmäisen kerran 20- vuotista toimintaa juhlitaan vuosikokouksen yhteydessä huhtikuussa. Itse yhdistyshän perustettiin jo 25 vuotta sitten. Olen usein miettinyt, miten paljon uskoa ja yrittämisen halua alkuunpano onkaan vaatinut niiltä, jotka silloin olivat perustamassa toimintaa. Mistä aloitetaan, miten mennään eteenpäin. Mitään ei ollut, ei rahaa, ei paikkaa toiminnalle, ei myöskään yhteiskunnan tukea ajatukselle. Silloin ei vielä ymmärretty, miten tärkeää vanhuksille on hoiva omalla äidinkielellä, ja siksi ei myöskään nähty tarvetta Suomikodin perustamiselle. Suomalaisella sisulla on menty eteenpäin ja tänä päivänä meillä on hyvä pohja, josta voimme jatkaa toiminnan kehittämistä. Kiitos niille kaikille, jotka ovat olleet mukana alusta asti. Heidän työnsä ei ole ollut turhaa. Tästä meidän on hyvä jatkaa yhdessä eteenpäin. Marja-Liisa Puheenjohtaja Ystävänpäivä Suomikodissa 3
Hyvät lukijat! Edessämme on jännittävä kevät; Suomikodin 20-vuotisjuhlavuosikokous pidetään 25.4. Suomikodissa. Meitä on monta, jotka olemme olleet mukana alusta saakka, joko jäsenenä, luottamushenkilönä, työntekijänä tai muuten sivusta seuraajana. Kokouspapereita tulee roppakaupalla, itse talouden yksityiskohtainen selvitys vaatii 11 sivua. Sen tekeminen on työtä ja tuskaa, ja pohjana ovat tilintarkastajien tarkistamat numerot ja johtokunnan päätökset. Viivan alle jäi viime vuonna ylijäämää 842 000, mutta jos huomioidaan rahastojen käyttö, toiminnan tulos oli tappiollinen. SUURET KIITOKSET kaikille teille, jotka teitte lahjoituksia kirppispöydille ja arpajaisten palkinnoiksi! Tuotot käytetään asukkaiden virkistystoimintaan. Kiitos seuraaville yhdistyksemme tukemisesta: Tallink Silja Line, Viking Line, Ruotsin Suomalainen, Salme Sinimaa, Helvi Tyvijoki, Merja Aapro, Sylvi Karjalainen, Seija Ketola, Karin Holm, Pauli Koistinen, Virpi Johansson, Sweet House, Johanna Hedlund, Sanna Muurman, Eila Haaparanta, Lea Meisalmi, Merja Samuelsson, Ritva Varis, Marja-Liisa Sairanen ja Orange Clean/Taski Siivouskoneet. Myös tämän vuoden talousarvio on lehdessä. Talousarvion loppusummaksi tuli 48 milj. kruunua. Laskimme talousarvion sen mukaan, että asukkaita on 54, talo on aina täynnä ja työntekijämäärä sama kuin edellisenä vuonna. Kokouksessa on jokaisella jäsenellä oikeus esittää kysymyksiä ja mielipiteitä taloudenhoidosta, joten jäämme odottamaan vuosikokousta. Palaan viime vuoden tärkeään tapahtumaan, joulumarkkinoihin. Ne olivat kaikin tavoin oikein onnistuneet: tunnelma oli korkealla, kävijämäärä suuri ja myytäviä tuotteita paljon. Tapaamisiin vuosikokouksessa! Vuokko Aspfors Toivonen Taloudenhoitaja 4
5 Suomikodin Sanomat 1 / 2015
Naisten elämää ja virstanpylväitä Luin viime kesänä paljon naisten elämää, oikeuksia ja eri ammateissa toimimisen mahdollisuuksia käsittelevää kirjallisuutta. Seuraavassa on pieniä välähdyksiä tyttöjen ja naisten asemasta maailmassa. Kaari Utrio julkaisi 1984 teoksen Eevan tyttäret. Utrio kuvaa tyttöjen ja naisten vaikeuksia saada korkeatasoinen koulutus ja sitä, kuinka "lasikatto" voi estää etenemisen virkauralla. Naisten Helsinki, kulttuurihistoriallinen opas, julkaistiin 2011. Siinä kuvataan naisten haasteita ja heistä tehtyjä muistomerkkejä. Yleensä miehet ovat saaneet patsaita, nimikkokatuja ja puistoja paljon useammin kuin naiset. Helsingin kuuluisin naispatsas on Ville Vallgrenin suihkukaivo Havis Amanda Kauppatorin laidassa. Olen lukenut myös Yleisradion toimittajan Hannu Lehtilän teoksen Tarja Halonen, yksi meistä (2005). Halonen syntyi 1943 Kallion kaupunginosassa ja oli sukunsa ensimmäinen ylioppilas. Hän opiskeli oikeustiedettä ja toimi sittemmin oikeusministerinä ja ulkoasiainministerinä ennen kuin hänet valittiin Suomen ensimmäiseksi naispresidentiksi. Tässä virassa hän toimi 2000 2012. Vuonna 2000 oli naispresidentti Irlannissa, Latviassa, Panamassa ja Sri Lankassa. Professori Vappu Taipale on kirjoittanut teoksen Vanha ja virkeä. Virkistyskirja vanhoille naisille. Taipale on syntynyt Vaasassa 1940. Hän on lääketieteen lisensiaatti ja toimi sosiaali- ja terveysministerinä 1982 1984. Hän on työskennellyt myös useissa kansainvälisissä tehtävissä. Nyt hän on vanhusten asialla ja antaa kirjassaan neuvoja hyvien elämäntapojen löytämiseen ja hyvään vanhuuteen. Sopii hyvin myös miesten luettavaksi. Keski- ja yläluokan naiset osallistuivat taisteluun naisten äänioikeudesta. Ensimmäisinä maailmassa naiset saivat äänestää Uudessa Seelannissa 1893, Australiassa 1906 ja Suomessa 1906. Suomi oli ensimmäinen Euroopan maa, jossa naiset saivat yhtäläisen äänioikeuden kuin miehet. Ruotsissa naiset saivat osallistua vaaleihin vasta 1921. Suomen yksikamariseen eduskuntaan valittiin 1907 toistakymmentä naista, joista kuuluisin oli sosiaalidemokraatti Miina Sillanpää. Hänestä tuli naispoliitikkojen esikuva, ainoa naisministeri ennen toista maailmansotaa. Sillanpää toimi sosiaaliministerinä 1926 1927. Suomessa on kaksi naista ollut lyhyen aikaa pääministerinä. Keskustan puheenjohtaja, juristi Anneli Jäätteenmäki (s.1955) oli toimessa runsaat kaksi kuukautta vuonna 2003. Sen jälkeen hän on ollut Euroopan parlamentin jäsen. Keskustan edustaja, valtiotieteen maisteri Mari Kiviniemi (s.1968) oli pääministerinä 2011 2012. Kokoomuksen kansanedustaja, filosofian lisensiaatti Riitta Uosukainen (s. 1942) valittiin ensimmäisenä naisena eduskunnan puhemieheksi vuosina 1994 2003. Hän on herättänyt huomiota myös kohumuistelmillaan Liehuva liekinvarsi (1996). Diplomiekonomi Elisabeth Rehn (s.1935) oli Suomen ensimmäinen nainen puolustusministerinä. Hän edusti Ruotsalaista kansanpuoluetta. Ruotsissa sosiaalidemokraatti Leni Björklund (s. 1944) oli ensimmäinen naispuolinen puolustusministeri. Suomen naiset saivat oikeuden vapaaehtoiseen asepalveluun 2005. Useat naiset ovat hakeutuneet armeijaan. Kapteeni Eija Pulkki oli ensimmäinen nainen, joka valmistui 2012 Maanpuolustuskorkeakoulusta. Ruotsissa ensimmäinen naiskenraali oli Lena Hallin (s.1961). Naispappeudesta käytiin Ruotsissa kova kiista. Ensimmäiset kolme naista vihittiin papiksi 1960. Alussa monet papit kieltäytyivät yhteistyöstä naiskollegojen kanssa. Suomi sai ensimmäiset naispapit 1988. Margit Sahlin, filosofian tohtori ja teologian kandidaatti valittiin Tukholman Engelbrektin seurakunnan kirkkoherraksi 1970. 6
Christina Odenberg valittiin ensimmäisenä naisena piispaksi. Hän toimi Lundin hiippakunnassa 1997 2007. Asukkaamme askartelemassa kuurankukkia Tuulikki Koivunen Bylund oli Pohjolan ensimmäinen suomalaistaustainen piispa. Hän oli Härnösandin piispa 2009 2014. Kesällä 2014 Ruotsi sai ensimmäisen naisarkkipiispan, kun Antje Jackelén vihittiin virkaansa Uppsalan tuomiokirkossa. Jackelén on syntynyt 1955 Saksassa, jossa hän aloitti teologian opinnot. Niitä hän jatkoi Ruotsissa, suoritti teologian tohtorin tutkinnon Lundin yliopistossa ja toimi Lundin hiip-pakunnan piispana 2007 2014. Näin Ruotsi sai myös ensimmäisen siirtolaistaustaisen arkkipiispan. Haluan vielä kertoa nuoren Malala Yousafzain (s. 1997) urhoollisesta työstä Pakistanissa ja muualla maailmassa tyttöjen koulunkäynnin tukemiseksi. Talibanit yrittivät surmata hänet 2012 ampumalla häntä päähän estääkseen siten Malalan ja muiden tyttöjen koulunkäynnin. Onneksi Malala pääsi hyvään hoitoon Englantiin ja voi jatkaa työtään. Malala sai todella hyvin ansaitsemansa Nobelin rauhanpalkinnon 2014. Alli Urberg 7
Silviasyster Silviasyster on muistisairaiden hoitoon erikoistunut alihoitaja/lähihoitaja. Koulutus kestää neljä lukukautta, joihin sisältyy kahdeksan noin kymmenen viikon pituista kurssia. Jokaisesta hyväksytystä kurssista saa 7,5 korkeakoulupistettä. Kunkin kurssin aikana kuului tehtäviin useampi ryhmätyö ja yksilöllinen työ, joista tehtiin kurssin lopussa suullinen esitys luokan edessä. Koulutus perustuu palliatiiviseen hoitofilosofiaan, jonka mukaan tarjotaan aktiivista kokonaisvaltaista hoitoa kohtaamalla muistisairaan fyysiset, psyykkiset, sosiaaliset ja eksistentiaaliset tarpeet. Palliatiivinen hoitofilosofia perustuu neljään kulmakiveen Kontrastivärejä käyttäen on muistisairaan esim. ruokailutilanteessa helpompi nähdä ruoka lautasella. Tai vessaan mennessä nähdä, missä pönttö on. Esimerkiksi uudenmalliset vesihanat saattavat hankaloittaa arkipäivän toimia. Rauhallinen ja harmoninen ympäristö helpottaa muistisairaan päivää. Melu lisää stressintunnetta ja rauhattomuutta. Päivän virikkeitä voidaan tarjota ottamalla muistisairas mukaan eri toimiin sekä järjestämällä yhteisiä sosiaalisia hetkiä, kuten yhteislaulua, valokuvien katselua, vanhojen esineiden tarkastelua ja keskustelua. Menneisiin asioihin perehtyminen herättää vanhoja muistoja, joista on mukava jutustella. Tässä täytyy kuitenkin muistaa, ettei virikkeitä tarjota liikaa, koska myös se voi lisätä stressiä. Eksistentiaalisten tarpeiden kohtaaminen saattaa tuntua vaikealta, mutta on tärkeätä. Tahdon lopuksi kiittää johtokuntaa luottamuksesta ja siitä, että sain opiskella Hilja Jensenin rahaston turvin. Riitta Rastas Silviasyster 1) huomioidaan aktiivisesti eri oireet 2) rakennetaan muistisairaan, omaisten ja henkilökunnan välille hyvä ja toimiva suhde 3) vahvistetaan ja tuetaan omaisia kuoleman jälkeenkin 4) huolehditaan, että eri ammattikuntien välillä vallitsee rakentava yhteistyö. Fyysinen ympäristö pitää rakentaa niin, että muistisairaan on helppo löytää ja erottaa esineet toisistaan. Raitis ulkoilma piristää. 8
Jalkoja hoidettava Nimeni on Eeva ja olen ollut töissä täällä Suomikodissa lähihoitajana jo pian viisi vuotta. Aloitin aluksi kesäsijaisena pohjakerroksen osastoilla ja ajan myötä paikkani vakinaistettiin. Noin pari vuotta sitten minulle syntyi idea, että Suomikoti tarvitsisi oman jalkaterapeutin. Olin hoitotyössä huomannut, että tarve on suuri ja että sellainen olisi hyvä olla saman katon alla. Näin talossa syntyy jotain omaa, syntyy hyvä yhteistyö ja dialogi sekä asukkaiden että työntekijöiden kanssa. On helppo saada kontakti omaan jalkaterapeuttiin ja seuranta on helppoa läheisyyden ansiosta. Minulla on alakerran sinisellä puolella myös oma postilaatikko, johon minulle voi jättää jalkahoitoa koskevia viestejä. Minä aloitin jalkaterapeutin työt joka tiistai joulukuun puolessavälissä 2014 ja olen enimmäkseen mennyt osastoille ja asukkaiden huoneisiin, mutta asukkailla on toki myös mahdollisuus tulla kellarikerrokseen jalkahoitohuoneeseeni. Vastaanotto osastoilla on ollut positiivinen ja kaikki ovat tulleet iloisiksi minut nähdessään! Se on tuntunut tosi hyvältä! 28.10.2013 10.4.2014 ja lisäsin siihen myös Huddingen sairaalassa järjestetyt, yhteensä kahdeksan päivän syventävät kurssit, jolloin perehdyttiin diabeetikkojen jalkahoitoon. Minulla on nyt pätevyys sekä lääketieteelliseen että diabeetikkojen jalkahoitoon. Koulutuksen maksoi Hilja Jensenin rahasto. Lääketieteellisistä jalkaterapeuteista on Tukholmassa huutava pula ja se näkyy jo jonoissa Axelsonin koulutukseenkin. Koulutus on hyvin suosittu. Se on todella hyvä, kiinnostava ja hauska. Olen iloinen että olen saanut siihen mahdollisuuden! Eeva Bärsjö Jalkahoitoterapeutin (medicinsk fotvård) koulutuksen järjesti Tukholmassa toimiva Axelsons Gymnastiska Institut. Kävin sen Kun jalat on kunnossa voi vaikka lähteä ulos mopoilemaan. 9
Vuoden 2014 toimintakertomus Yhdistys vaihtoi nimen Koti Suomalaisille Vanhuksille -yhdistyksestä Suomikoti-yhdistykseksi (ruotsiksi Föreningen Suomikoti), mikä vahvistettiin vuosikokouksessa. Suomikodin toiminnan lähtökohtana on turvallinen hoito ja hoiva, joka lähtee yksityisen asukkaan tarpeista. Ruokailutilanteella on tässä erityisen suuri merkitys ja siksi sen kehittämistä on jatkettu. Osa ruoasta valmistetaan Suomikodissa ja sekä kattausta että tarjoilua on parannettu. Sosiaalihallituksen tekemä kysely osoittaa, että kaikki vastanneet siis 100 prosenttia tuntevat olonsa turvalliseksi ja 90 prosenttia luottaa henkilökuntaan ja kokee saavansa hyvän kohtelun. Koko henkilökunnalle on järjestetty kehityspäivät, joiden keskeisenä teemana olivat arvoperustatyömme ja yhteiset rutiinimme. Vuoden aikana valmistui ensimmäinen Silviasyster-koulutuksen saanut hoitaja ja lääketieteellinen jalkahoitaja. Seitsemän työntekijää dementiaosastoilta osallistui Famnan kehitystyöhön, joka tähtää oman työn parantamiseen, niin että aktiivit hoitotoimet johtavat asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseen ja vähentävät rauhattomuutta. Työn tulokset esiteltiin omaisille syksyn kokouksessa. Näin alkoi kansallisen laaturekisterin Beteendemässiga och psykiska symptom vid demens edellyttämä työ. Yksi alihoitaja on aloittanut dementiahoidon kurssin, jonka tarkoituksena on antaa valmiuksia ohjata työtovereita arkipäivän työssä. Siivoja on suorittanut vanhustenhuoltoalan siivouskurssin ja saanut siitä ammattitodistuksen. Syksyllä koko henkilökunta on osallistunut paloturvallisuuskoulutukseen. Henkilökunta on myös osallistunut fyysistä ja psykososiaalista työympäristöä koskevaan kyselyyn. Työsuojelukomitea on kokoontunut vuoden aikana kolme kertaa. Useita hoitoalan oppilaita sekä Suomesta että Ruotsista on harjoitellut työtä Suomikodissa. Sen lisäksi on yksi fysioterapeutti- ja yksi sairaanhoitajaoppilas suorittanut koulutukseen kuuluvan harjoittelun Suomikodissa. Suomesta on edelleen tehty opintokäyntejä. Henkilökunnan vaihtuvuus oli 11 prosenttia (7 henkeä). Kodissa on ollut kolme tukihenkilöä, jotka ovat toimineet asukkaiden seuralaisina tuntipalkalla. Henkilökunnan palkat nousivat kokonaisuudessaan 2,32 prosenttia. Tekniikan alalla Suomikoti on investoinut eri hankkeisiin. Puhelinvaihde on päivitetty ja kuitukaapeli, jonka Tukholman kunta on asentanut kaikkiin Micasan kiinteistöihin, on yhdistetty IT-järjestelmäämme. Sen ansiosta laajakaistamme on nopeutunut ja sen kapasiteetti on nyt 100 Mbit/s. Juhlasaliin on asennettu taiteovi ja sali voidaan nyt jakaa kahdeksi huoneeksi. Toisessa puoliskossa voidaan järjestää esimerkiksi kahvilatoimintaa. Kuluneen vuoden aikana on järjestetty useita kulttuuritilaisuuksia. Uusi teatteri vieraili neljä kertaa ja esitti kanteleensoittoa, nukketeatteria ja musiikkia. Tähän saatiin avustusta Tukholman kulttuurihallinnolta 30 000 kruununa.. Mikko Niskanen on järjestänyt yhteislaulua kaksi kertaa kuukaudessa ja Trio Rouvat Helsingistä piti joulukuussa erittäin arvostetun konsertin. Joulumarkkinat järjestettiin marraskuun lopussa ja kävijöitä oli suuri määrä. Asukkaiden ja omaisten kanssa on pidetty yhteisiä kokouksia ja täten on jatkettu heidän vaikutusmahdollisuuksiensa kehittämistä. Johtokunta on kokoontunut vuoden aikana kuusi kertaa. Jäsenlehti ilmestyi neljä kertaa. Yhdistyksessä oli vuoden lopussa 140 henkilöjäsentä ja 5 yhteisöjäsentä. 10
Toimintasuunnitelma 2015 Myös vuonna 2015 on päätavoitteena ylläpitää asukkaittemme hyvinvointia ja turvallisuudentunnetta. Yksi tämän työn peruspylväistä on yhteistyö asukkaiden, omaisten ja työntekijöiden välillä. Päivittäisten ruokailujen ja kahvihetkien viihtyvyyteen kiinnitetään edelleen huomiota. Meidän tulee panostaa entistä enemmän myös asukkaiden ulkoiluun, sillä kaikki eivät pysty itse ilmaisemaan ulkoilua koskevaa tahtoaan. Vuoden aikana kehitetään myös alakerran kahvilatilan käyttöä. Henkilökunnan kouluttamista kehitetään. Yritämme erityisesti keskittyä sellaisiin koulutuksiin, joita voidaan järjestää Suomikodissa, niin että mahdollisimman moni työntekijä voi osallistua niihin. Koska monet taitavat, erilaisissa koulutuksissa olleet työtoverimme pystyvät jakamaan tietojaan ja taitojaan toisille, järjestämme heidän avullaan sisäistä koulutusta. Vuosi 2015 on myös juhlavuosi, sillä Suomikodin toiminta täyttää 20 vuotta. Järjestämme vuoden aikana useita juhlatilaisuuksia. Suomikodin henkilökuntaa 11
Föreningen Suomikoti, Suomikoti-yhdistys Org nr 802017-6601 12
Föreningen Suomikoti, Suomikoti-yhdistys Org nr 802017-6601 1 ÅRSREDOVISNING 13
Föreningen Suomikoti, Suomikoti-yhdistys Org nr 802017-6601 2 ÅRSREDOVISNING 14
3 ÅRSREDOVISNING 15
Föreningen Suomikoti, Suomikoti-yhdistys Org nr 802017-6601 4 ÅRSREDOVISNING 16
Föreningen Suomikoti, Suomikoti-yhdistys Org nr 802017-6601 5 ÅRSREDOVISNING 17
Föreningen Suomikoti, Suomikoti-yhdistys Org nr 802017-6601 6 ÅRSREDOVISNING 18
Föreningen Suomikoti, Suomikoti-yhdistys Org nr 802017-6601 7 ÅRSREDOVISNING 19
Föreningen Suomikoti, Suomikoti-yhdistys Org nr 802017-6601 8 ÅRSREDOVISNING 20
9 ÅRSREDOVISNING 21
10 ÅRSREDOVISNING 22
11 ÅRSREDOVISNING 23
Suomikoti-yhdistyksen vuosikokous 25. huhtikuuta 2015 Työjärjestys 1. Kokouksen avaus 2. Vahvistetaan osanottaja- ja äänestysluettelo 3. Todetaan kokouksen päätösvaltaisuus 4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys 5. Valitaan kokouksen a) puheenjohtaja b) sihteeri c) kaksi pöytäkirjantarkistajaa d) kaksi ääntenlaskijaa 6. Käsitellään vuoden 2014 toimintakertomus ja tilinpäätös 7. Kuullaan tilitarkastajien lausunto 8. Päätetään toimintakertomuksen hyväksymisestä, tilinpäätöksen vahvistamisesta ja tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä johtokunnalle 9. Vahvistetaan vuoden 2015 toimintasuunnitelma ja talousarvio 10. Päätetään vuoden 2016 jäsenmaksun suuruudesta 11. Käsitellään johtokunnan muut vuosikokoukselle esittämät asiat 12. Käsitellään jäsenten vuosikokoukselle jättämät aloitteet 13. Valitaan a) johtokunnan varsinaiset jäsenet b) johtokunnan varajäsenet 14. Valitaan tilintarkastajat a) tilintarkastajat b) varatilintarkastajat 15. Päätetään johtokunnan jäsenten ja tilintarkastajien palkkioista 16. Valitaan viisijäseninen vaalivaliokunta ja yksi heistä kokoonkutsujaksi 17. Muut esille tulevat asiat 18. Kokouksen päättäminen 24