YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 26/2008/4 Dnro LSY 2005 Y 383 Annettu julkipanon jälkeen

LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 26/2008/4 Dnro LSY 2005 Y 383 Annettu julkipanon jälkeen 26.2.2008 ASIA Jauhoneva II:n turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Veteli LUVAN HAKIJA Keski Pohjanmaan Turvetuotanto Oy Lestintie 5 69440 LESTIJÄRVI TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Jauhoneva II sijaitsee noin 5,5 km Vetelin kuntakeskuksesta kaakkoon. Hankealueen tuotantopinta ala on 38 ha. Jauhoneva II:lla on tuotettu turvetta vuodesta 1994. HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Keski Pohjanmaan Turvetuotanto Oy on 19.12.2005 ympäristölupavirastoon saapuneella ja 22.2.2006 täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Jauhoneva II:n turvetuotannolle. Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7d) kohta Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5c) kohta TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILAN NE Tuotantoalue on kokonaan hakijan hallinnassa. Jauhoneva II:n turvetuotannosta on tehty ennakkoilmoitus Länsi Suomen ympäristökeskukselle 17.1.2000. Ympäristökeskus on velvoittanut hakijan hakemaan hankkeelle ympäristölupaa 31.12.2005 mennessä.

TUOTANTOALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Tuotantoalueen nykytila Asutus ja maankäyttö Suojelukohteet ja pohjavesialueet Vesistön tila ja käyttö 2 Valtioneuvosto on vahvistanut Keski Pohjanmaan maakuntakaavan 24.10.2003. Jauhonevalla ei ole maakuntakaavassa erityisiä aluevarauksia. Jauhoneva II on ollut tuotannossa vuodesta 1994, eikä sillä ole jäljellä alkuperäisiä luontotyyppejä tai suokasvillisuutta. Jauhoneva II:n sijainti on syrjäinen eikä kilometrin vyöhykkeellä suon ympäristössä ole asutusta. Lähimmät taajamat ovat Kainu ja Lammasoja noin 3 km etäisyydellä tuotantoalueesta lounaaseen. Tuotantoalueen lähiympäristössä harjoitettavista elinkeinosta merkittävin on maatalous. Viljelyalueiden etäisyys hankealueesta on pienimmillään noin 3 km. Hankealueen läheisyydessä ei ole merkittäviä pohjavesialueita. Jauhonevan itäpuolella lähimmillään noin 1 700 metrin päässä tuotantoalueen reunasta sijaitseva Pilvineva sisältyy soidensuojelun perusohjelmaan ja on myös Natura 2000 kohde. Pilvinevan tärkeimmät luontoarvot ovat edustava kasvillisuus ja linnusto. Pilvineva on eräs Keski Pohjanmaan merkittävimmistä lintusoista. Turvetuotantoalueen ja suojelualueen välinen korkeusero on 5 7 metriä, eivätkä turvetuotantoalueen kuivatusvedet kulkeudu suojelualueelle. Jauhoneva II sijaitsee Perhonjoen vesistöalueen (49) Vissaveden valuma alueella (49.067). Jauhoneva II:n kuivatusvedet laskevat turvetuotantoalueen alapuoliseen, tiheään, pääosin 1980 luvulta lähtien kaivettuun metsäojaverkostoon. Osa metsäojista laskee Jauhonevan itäpuolella virtaavaan Jauho ojaan ja osa nevan luoteisosassa virtaavaan Taviojaan. Ojien vedenlaatua on tutkittu vuonna 1998. Jauho ojan vesi on tummaa ja humuspitoista ja fosforipitoisuuden perusteella oja oli luokiteltavissa rehevöityneeksi. Molemmat ojat laskevat Vissaveden tekojärveen. Tekojärven etäisyys tuotantoalueesta on lyhimmän vesistöyhteyden kautta mitattuna 4,8 km. Vissaveden tekojärven vesi on ravinteikasta, tummaa ja melko hapanta. Tekojärven valuma alueen pinta ala on 38,39 km 2. Valumaalue on metsä ja suovaltaista. Jauhoneva II:n turvetuotantoalueen osuus tekojärven valuma alueesta on 1,0 %. Vissaveden tekojärven merkittävin virkistyskäyttömuoto on kalastus. Altaan pohjoisrannalla on muutamia vapaa ajanasuntoja ja metsäkämppä.

3 Turvetuotantoalueen alapuolisissa ojissa ei todennäköisesti ole ainakaan pysyviä kalakantoja. Vissaveden tekojärven kalastosta ei ole saatavissa tuoreita tutkimustietoja. Vissaveden tekojärvellä on paikallista merkitystä virkistyskalastuksen kannalta. TURVETUOTANTO Jauhoneva II:lla on tuotettu jyrsinturvetta vuodesta 1994. Vuosittainen tuotantomäärä on ollut noin 37 000 m 3. Turvetuotannon arvioidaan jatkuvan noin vuoteen 2020 asti. Nykyinen tuotantoalue koostuu yhdestä tuotantolohkosta, tiestöstä, laskeutusaltaasta ja lastausalueesta. Alueen kokonaispinta ala on 39,0 ha, josta tuotantoaluetta on 38,0 ha ja tuki ja varastoaluetta 1,0 ha. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Kuivatusvesien käsittely Jauhoneva II:n vesiensuojelurakenteina on pintapuomilla ja virtausta ohjaavalla rimasäleiköillä varustettu laskeutusallas. Hakija on ilmoittanut, että vesienkäsittelyä tehostetaan kolmella virtaamansäätöpadolla. Lisäksi kuivatusvesien käsittelyä tehostetaan turvetuotantoalueen pohjoisosaan perustettavalla kasvillisuuskentällä. Kasvillisuuskentän koko on 5 857 m 2. Alueella kasvaa nykyisin suokasvillisuutta. Alue eristetään pengerryksin. Kuivatusvedet pumpataan laskeutusaltaasta kentän eteläpäähän ja tulovirtaamaa säädellään esimerkiksi jakokaivolla tai ylivaluntakynnyksellä. Vedet kulkeutuvat kentän pohjoispuolella virtaavaan eristysojaan. Päästöt vesistöön Jauhoneva II:n vuosipäästöt vesistöön on arvioitu seuraavaksi (kasvillisuuskentän vaikutusta ei ole huomioitu). Ravinteiden osalta luvut kuvaavat nettokuormitusta, kiintoaineen osalta bruttokuormitusta. Kokonaisfosfori 6 kg Kokonaistyppi 144 kg Kiintoaine 162 kg Em. lukujen perusteella Jauhoneva II:n turvetuotantoalueen osuus Vissaveden tekojärven valuma alueen kokonaiskuormituksesta on fosforin osalta keskimäärin 1 %, typen osalta keskimäärin 1 % ja kiintoaineen osalta keskimäärin 0,4 %. Pöly, melu ja liikenne Jauhonevan läheisyydessä ei turvetuotantoalueita lukuun ottamatta ole muita merkittäviä pöly tai melulähteitä. Turvetuotannosta aiheutuva melu ei ole jatkuvaa, sillä tuotantopäiviä on vuodessa noin 40. Turvetoimitusten aikana työmaalla työskennellään tarvittaessa ympäri vuorokauden. Myös pölyäminen on ajoittaista ja keskittyy poutakausiin, jolloin tuotanto on vilkasta.

4 Hankealueen turvekuljetusten reitti kulkee metsäautotietä maantielle 13 ja edelleen Vetelin ja Kaustisten kautta Pietarsaaren ja Kokkolaan. Vilkkain kuljetusjakso ajoittuu yleensä loppusyksyyn ja talveen. Kuljetusvaiheen aikana turvetta kuljetetaan Jauhoneva II:n ja lähellä sijaitsevan Jauhoneva I:n tuotantoalueilta enimmillään noin 20 rekkakuormaa päivässä ja yhteensä noin 800 kuormaa vuodessa. Jauhoneva I:n tuotantoalan supistuessa myös kuljetusten määrä vähenee. Varastointi ja jätteet Turvetyömaalla käytettävä polttoaine säilytetään liikuteltavissa 2 000 litran farmarisäiliöissä moreenialustalla. Voiteluaineita ei säilytetä työmaalla, sillä koneita ei huolleta alueella. Hankealueella syntyvät jätemäärät ovat varsin pieniä, koska aumamuovia ei käytetä eikä koneita huolleta alueella. Yhteensä Jauhoneva I:n ja II:n alueilla syntyy jätettä arviolta 20 kg vuodessa. Tuotantoalueelle perustetaan kuitenkin jätehuoltopiste, jossa on keruuastiat erityyppisille jätteille. Jätehuoltopisteestä jätteet kuljetetaan joko turvetuottajan kotiin ja edelleen kunnallisen jäteyhtiön toimesta joko kaatopaikalle tai jätteidenkäsittelylaitokselle. Koneiden huoltotoimenpiteet tehdään turvetuottajan kotona sijaitsevissa hallitiloissa, jotka myös kuuluvat kunnallisen jätehuollon piiriin. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA YMPÄRISTÖRISKIT Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Vaikutus maankäyttöön ja elinkeinoihin Vaikutus pintavesiin ja niiden käyttöön Jauhoneva II:n luonto on jo muuttunut, kun alue on otettu turvetuotantoon. Tuotantovaiheen aikana alueen kasvillisuudessa ja eläimistössä ei todennäköisesti tapahdu enää merkittäviä muutoksia. Jauhoneva II:n turvetuotanto ei aiheuta vaikutuksia Natura 2000 verkostoon kuuluvalla Pilvinevalla. Jauhoneva II:n turvetuotannolla ei ole vaikutusta lähialueella harjoitettaviin elinkeinoihin. Jauhoneva II:n turvetuotannon osuus Taviojan ja Jauho ojan yhteenlasketusta kuormituksesta on ravinteiden osalta noin 1 % ja kiintoaineen osalta noin 1,5 %. Vissaveden tekojärvessä kuormitusvaikutus on vieläkin pienempi. Turvetuotantoalueen vesiensuojelun tehostuessa vesistövaikutusten voidaan arvioida edelleen pienentyvän. Lisäksi tuotantoalueen muokkaustöiden aikana pyritään estämään kiintoaineen joutuminen ojastoon. Kaivutöitä ei tehdä ylivirtaamien eikä kaikkein vähävetisimpien kausien aikana. Töissä syntyviä maamassoja siirrellään mahdollisimman vähän.

Vaikutus kalatalouteen Vaikutus pohjaveteen ja sen käyttöön Pölyn, melun ja liikenteen vaikutukset Ympäristöriskit 5 Jauhoneva II:n turvetuotanto ei vaikuta alapuolisten ojien ja Vissaveden tekojärven virkistyskäyttöön. Pohjan liettymistä tapahtuu korkeintaan hankealueen alapuolisissa metsäojissa. Suunnitelman mukaisesti toteutetun turvetuotantohankkeen kuormitusvaikutusten ei merkittävässä määrin arvioida ulottuvan Vissaveden tekojärveen asti. Hanke ei vaaranna suojelullisesti arvokkaiden kalalajien kantoja, koska niitä ei ole alueella, eikä sillä ole tärkeisiin kalojen lisääntymisalueisiin kohdistuvia vaikutuksia. Hakijan arvion mukaan hanke ei tule vaikuttamaan pohjavesiin. Jauhonevan alueella tuulen suunta on useimmin kaakon ja lännen väliltä. Pölyn kulkeutuminen alueen lounaispuolella sijaitsevan asutuksen (Kainun ja Lammasojan taajamat) on mahdollista vain idän ja kaakon välisillä tuulilla. Kaikki taajama alueiden asuinkiinteistöt ja viljelykset sijaitsevat kuitenkin laskennallisen pölyhaitta alueen (alle 1 000 m tuotantoalueesta) ulkopuolella. Pölyn määrää voidaan myös vähentää menetelmävalinnalla ja huomioimalla tuulen suunta ja voimakkuus. Myös tuotantokoneiston valinnalla voidaan vaikuttaa pölyn määrään. Tuotantokenttiä ympäröivä puusto vähentää pölyämistä. Jauhonevan syrjäisestä sijainnista johtuen melulle annetut ohjearvot eivät ylity lähimmissäkään taajamissa sijaitsevissa asuinrakennuksissa. Kuljetusten harvasta tahdista johtuen kuljetuksesta johtuvat meluhaitat eivät muodostu kohtuuttomiksi. Turvekuljetukset ja tuotantoalueen huoltoajot lisäävät vain vähän liikennemääriä lähiympäristön tiestöllä. Maantieliikenne aiheuttaa kuitenkin pakokaasupäästöjä, ajoittaista liikennemelua sekä mahdollisesti pölyämistä. Päästöjen kokonaisvaikutus jää kuitenkin pieneksi, koska päästölähteet liikkuvat laajalla alueella. Liikenteestä aiheutuva tilapäinen melu ja mahdollinen pölyäminen keskittyvät varsin harvaan asuttujen alueiden läpi kulkevan maantien läheisyyteen. Turvekuormien huolellinen peittäminen vähentää pölyämistä kuljetusten aikana. Jauhonevalla toimitaan vuonna 2000 päivitetyn sisäministeriön laatiman turvetuotantoalueiden paloturvallisuusohjeen mukaisesti. Tuotantoalueilla on paloaltaat ja turvetuotantoalueiden reunaojiin on kaivettu syvänteitä, joita voidaan tarvittaessa käyttää sammutusveden lähteinä.

6 Tuulen vaikutus pölyämiseen ja paloturvallisuuteen on huomioitu turvetuotannon palosuojeluohjeissa. Tuulen nopeuden noustessa 4 6 m/s tuotannossa noudatetaan ylimääräistä varovaisuutta ja pölyhaittaa aiheuttavat työt lopetetaan tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s. Poikkeuksellisen runsaiden sateiden tai suurtulvien aiheuttamat hätätilanteet eivät ole mahdollisia, koska alueella ei ole suurtulville herkkiä vesistöjä. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö ja päästötarkkailu Vaikutustarkkailu LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Tuotantoalueella pidetään käyttö ja hoitopäiväkirjaa. Hakija on esittänyt, että Jauhoneva II:n syrjäisen sijainnin vuoksi pöly ja melumittauksia ei tehdä. Jauhoneva II:n alapuolisessa laskuojassa sijaitsee näyteasema. Kuormitusnäytteet otetaan kertanäytteinä kesä ja elokuussa. Näytteenoton yhteydessä mitataan myös laskuojan virtaama. Tarkkailu voidaan toteuttaa erillistarkkailuna tai yhteistarkkailuna muiden Perhonjoen vesistöalueen kuormittajien kanssa. Tuotantovaiheen päätyttyä näytteitä otetaan kerran vuodessa (elokuussa) vielä yhden, kolmen ja viiden vuoden kuluttua turvetuotannon päättymisestä. Hakemuksessa on esitetty, että vesistö ja kalataloustarkkailua tehdään erillisten tarkkailuohjelmien mukaisesti. Ohjelmat toimitetaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen ja Pohjanmaan TE keskuksen hyväksyttäviksi sen jälkeen kun hankkeen ympäristölupa on saanut lainvoiman. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 38 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa sekä Vetelin kunnassa varannut asianosaisille tilaisuuden muistutusten ja muille kuin asianosaisille mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta 4.4. 4.5.2006 välisenä aikana. Ympäristölupavirasto on 28.3.2006 pyytänyt ympäristönsuojelulain 36 :ssä säädetyllä tavalla lausunnot Länsi Suomen ympäristökeskukselta, Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselta, Vetelin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Vetelin kunnalta. Asian kuuluttamisesta on julkaistu ilmoitus Perhonjokilaakso lehdessä 6.4.2006.

7 Lausunnot 1) Länsi Suomen ympäristökeskus on todennut, että kasvillisuuskentän mitoitus ei ole riittävä. Kasvillisuuskentän mitoituksessa on käytettävä vähintään pintavalutuskentän edellyttämää mitoitusta tai jopa kaksinkertaistettava pintavalutuskentän mitoitus. Hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta Natura alueen luontoon. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa vesienkäsittelyrakenteiden valmistumisesta ja käyttöönotosta ympäristökeskukselle käyttöönottotarkastusta varten. 2) Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskus on huomauttanut, että alueella on myös muita turvetuotantoalueita kuten Lähdeneva, Kannistonneva ja Lumppionneva. Perhonjoen keski ja yläosalla turvetuotantoa harjoitetaan lisäksi yhdeksällä turvesuolla. TEkeskuksella ei ole tarkempaa tietoa Taviojan ja Jauho ojan kalastosta tai kalastuksesta. Vissaveden tekoaltaasta vedet laskevat Hyötyvedenojaa Köyhäjokeen, joka on Perhojoen haara. Köyhäjoessa on oma luontaisesti lisääntyvä taimenkanta. Lisäksi Köyhäjoessa esiintyy rapuja. Köyhäjoessa kalastetaan vapavälinein, ongin, katiskoin ja koukuin. Alajuoksun koskilla harjoitetaan perho ja uistinkalastusta. Perhonjoen alaosa on ollut merkittävä merestä nousevien virtakutuisten kalalajien kutu ja poikastuotantoalue. Uittoa varten tehtyjen perkausten ja säännöstelyn johdosta joki on menettänyt kalataloudellista arvoaan, jota ollaan nyt palauttamassa. Perhonjoen vesistöalue on kalataloushallinnon painopistealuetta. Pohjanmaan TE keskus on korostanut, ettei virtaamansäätöä voida missään tapauksessa pitää turvetuotannon kuormituksen vähentämisessä parhaana käyttökelpoisena tekniikkana. Parasta käyttökelpoista tekniikkaa edustavat tarpeeksi laajat ja oikein toteutetut sekä ympärivuotisesti toimivat pintavalutus ja kasvillisuuskentät sekä kuivatusvesien kemiallinen käsittely. TE keskus on vaatinut, että tuotantoalueen yhteyteen perustetaan kooltaan suositusten mukainen (vähintään 3,8 % tuotantopinta alasta) pintavalutuskenttä tai kuivatusvesien puhdistus hoidetaan muulla vastaavan tehoisella menetelmällä. Puhdistuksen on toimittava ympärivuotisesti. Luvansaajan on selvitettävä hankkeen vaikutusalueella purovesien kalastoa Pohjanmaan TE keskuksen hyväksymällä tavalla. Tulosten perusteella arvioidaan tarkkailun tarve jatkossa. 3) Vetelin kunnan ympäristölautakunta on todennut, että lupaa ei tulisi myöntää toistaiseksi voimassa olevana. Turvetuotannon on arvioitu jatkuvan vielä 15 vuoden ajan. Lupa tulisi myöntää enintään 10 vuodeksi ja lupapäätöksessä tulisi edellyttää lupaehtojen tarkistamista 5 vuoden kuluttua. Lautakunta on lisäksi todennut, että vesistö ja kalataloustarkkailuohjelmat tulee tehdä ennen ympäristölupahakemuksen käsittelyä, jotta voidaan varmistua siitä, että ohjelmat ovat riittävän tarkkoja ja kuvaavia. Niissä tulee ottaa kantaa myös siihen, miten mahdollisten muuttuneiden tilanteiden ilmentyessä tullaan toimimaan ja varmistamaan, että vesistöpäästöt eivät aiheuta kalataloudellisia tai virkistyskäyttöä haittaavia vahinkoja. Lupaviranomaisen tulisi myös harkita mahdollisen kalatalousmaksun määräämistä.

8 Muistutukset ja mielipiteet 4) Kaustisen kalastuskunta on todennut, että koska kyseessä on jo pitkään jatkunut turvetuotanto eikä lupaa haeta uudelle turvetuotannolle, suhtautuu kalastuskunta luvan myöntämiseen myönteisesti seuraavilla ehdoilla: Alapuolisten vesialueiden arvokalakanta (poikastuotanto) on selvitettävä Köyhäjoessa. Kuivatusvesien puhdistamisessa vaaditaan käytettäväksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa, jotta haittavaikutukset alapuoliseen vesistöön saadaan minimoitua. Saostusaltaiden toimintavarmuus on taattava kaikissa olosuhteissa. Hakija velvoitetaan toiminnallaan aiheuttamansa rapu ja kalataloudellisen vahingon korvaamiseksi istuttamaan Köyhäjokeen vuosittain yksivuotiaita taimenenpoikasia. Turvetuotanto aiheuttaa alapuolisen vesistön happamoitumista ja liettymistä, jotka heikentävät ravun ja taimenen elinmahdollisuuksia ja kalakanta muuttuu vähempiarvoiseksi. 5) AA (924 410 82 1) on suositellut kuivatusvesien johtamista entiseen tapaan ja vastustanut niiden pumppaamista Taviojaan. Hakijan vastine 1) Länsi Suomen ympäristökeskuksen lausunnosta hakija on todennut, että Jauhoneva II:n kasvillisuuskentän mitoituksessa on käytetty Turveteollisuusliitto ry:n tuotekortteja, joiden mukaan kasvillisuuskentän pinta alan tulee olla vähintään 44 m 2 tuotantohehtaaria kohden. Tällöin kentällä voidaan käsitellä myös lumen ja jään sulamisvedet. Jauhoneva II:n tuotantopinta ala edellyttäisi siten 1 716 m 2 :n suuruista kasvillisuuskenttää. Hakijan esittämä alue on kooltaan 5 857 m 2. Turvetuotantoalueen läheisyydessä olisi pintavalutuskentäksi soveltuvia suoalueita, mutta ne ovat Vapo Oy:n omistuksessa ja yhtiö aikoo käyttää niitä omaan turvetuotantoonsa. 2) Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen vesiensuojelurakenteita koskevien vaatimusten osalta hakija on viitannut Länsi Suomen ympäristökeskuksen lausuntoon antamaansa vastineeseen. Hakijan mukaan vaatimus ympärivuotisesti toimivien, kuivatusvesien pumppausta edellyttävien vesiensuojelurakenteiden käytöstä on kohtuuton, kun otetaan huomioon kuivatusvesien pieni määrä ja alapuolisten ojien vähäinen virtaama talviaikaan. Kuormituksen määrä ja kulkeutuminen alapuolisiin vesistöihin on routa aikana niin vähäistä, ettei pumppausrakenteiden talvikäytön edellyttämiä taloudellisia investointeja voida pitää perusteltuina. 3) Vetelin kunnan ympäristölautakunnan lausunnon osalta hakija on todennut, että lupa tulisi myöntää toistaiseksi voimassa olevana siten, että lupaehtoja tarkastetaan 10 vuoden kuluttua luvan lainvoimaiseksi tulemisesta. Vesistö ja kalataloustarkkailuohjelmien hy

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Lupamääräykset Tuotanto 9 väksyttäminen vasta ympäristöluvan myöntämisen jälkeen on yleinen käytäntö eikä vaikuta ohjelmien sisältöön, sillä valvontaviranomainen voi tarvittaessa vaatia niihin muutoksia tai täydennyksiä. Kalatalousmaksun määrääminen ei ole tarpeen, koska toiminnan vaikutukset kohdistuvat ensisijaisesti kalataloudellisesti vähäarvoisiin metsäojiin. 4) Kaustisen kalastuskunnan muistutuksesta hakija on todennut, että turvetuotannon kuormitusvaikutukset kohdistuvat ensisijaisesti tuotantoalueen alapuolisiin metsäojiin, joiden kalataloudellinen merkitys on todennäköisesti vähäinen. Hakijan käsityksen mukaan Köyhäjoen arvokalojen poikastuotannon selvittämistä ei voida edellyttää yhdeltä toiminnanharjoittajalta vaan selvitys tulisi tarvittaessa tehdä kaikkien kuormittavien tahojen yhteishankkeena. Sama periaate pätee myös kalastuskunnan esittämiin rapu ja kalatalousvahinkojen korvausistutuksiin. Pohjanmaan TE keskus ei ole esittänyt kalataloudellisia kompensaatiotoimenpiteitä tai kalatalousmaksua. Hakijan käsityksen mukaan esitetyt vesiensuojeluratkaisut edustavat parasta käyttökelpoista tekniikkaa Jauhonevan oloissa, kun otetaan huomioon, ettei alueella ole pintavalutuskentäksi soveltuvia suoalueita. 5) AA:n muistutuksen osalta hakija on todennut, että alueelle ei olla kaivamassa toista laskuojaa, vaan lupahakemuksessa mainitut kaksi kuivatusreittiä ovat mahdollisia, koska turvetuotantoalueen alapuolinen metsäojaverkosto jakaa tuotantoalueen kuivatusvedet kahteen eri suuntaan. Tilanne on ollut sama koko metsäojaverkoston olemassaolon ajan. Muistuttaja näyttää yhdistäneen hakijan hankkeen Vapo Oy:n Jauhonevan turvetuotantohankkeeseen. Ympäristölupavirasto myöntää Keski Pohjanmaan Turvetuotanto Oy:lle luvan Jauhoneva II:n turvetuotantoon Vetelin kunnassa hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti siten täydennettynä kuin lupamääräyksistä ilmenee. Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. 1) Turvetta saadaan ottaa enintään noin 36,7 ha:n alueelta. Tuotantoa on harjoitettava siten, että päästöt vesistöön ja muuhun ympäristöön ovat mahdollisimman pienet.

10 Vesienkäsittely 2) Kaikki turvetuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet on johdettava sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaan ja ympärivuotisesti vähintään 1,9 ha:n suuruisen kasvillisuuskentän kautta. Kaikkien sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket, joiden päät on varustettu virtausta säätelevillä sihdeillä. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaan on oltava mitoitusohjeiden mukainen ja sen poistopäässä on oltava vedenkorkeutta säätelevä sihdillä varustettu putkipato. Altaissa on oltava pintapuomit. Laskeutusaltaan vieressä on oltava läjitysalue altaasta poistettavaa lietettä varten siten, ettei liete pääse siitä vesistöön. Auma alueiden ja ojien välissä on oltava suojavyöhyke, jotta turvetta ei joudu ojiin. Tuotantoalueiden ulkopuoliset valumavedet on johdettava mahdollisimman tarkkaan eristysojissa tuotantoalueiden ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse. Eristysojissa on oltava lietesyvennykset. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 3) Vesienkäsittelyrakenteet on toteutettava 30.6.2008 mennessä lukuun ottamatta kasvillisuuskenttää, joka on rakennettava 30.4.2009 mennessä, ja ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi Vetelin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 4) Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkistettava niiden toimivuus säännöllisesti. 5) Laskeutusallas, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantoajan päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkistettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Ojista poistettava liete saadaan läjittää alueelle. Altaiden ja ojaston puhdistustyöt on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu vältettävissä olevia päästöjä vesiin. Töiden ajankohta on ilmoitettava etukäteen Vetelin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Päästöt ilmaan ja melu 6) Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia.

11 Varastointi ja jätteet Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava tieliikennelain 87 :ssä edellytetyllä tavalla siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 7) Alueen turvetuotanto on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta melua. 8) Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Tuotantoalueelle tai sen ympäristöön ei saa jättää tai päästää jätelain vastaisesti jätettä, kuten aumojen peittomuoveja, jäteöljyä ja koneiden käytöstä poistettuja osia tai laitteita. Kumi, metalli ja muovijätteet on mahdollisuuksien mukaan toimitettava hyötykäyttöön. Ongelmajätteet on toimitettava paikkaan, jolla on oikeus ottaa vastaan ongelmajätettä. Luvan saajan on järjestettävä jätteiden varastointi ja kuljetus voimassa olevien jätteenkäsittelymääräysten mukaisesti. 9) Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Kiinteiden polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia. Häiriö ja poikkeustilanteet Tarkkailut 10) Häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on välittömästi ilmoitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Vetelin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 11) Tuotantoalueen yhteydessä on oltava riittävä määrä sammutusvesialtaita. Lisäksi aluetta varten on oltava ns. ehtymätön vesilähde, josta saadaan sammutusvettä kaikissa olosuhteissa tuotantokauden aikana. 12) Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 13) Luvan saajan on tehtävä toiminnan käyttö ja päästötarkkailua tämän päätöksen liitteenä olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta.

12 Käyttö ja päästötarkkailun yhteenveto on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Vetelin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 14) Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutusta vesistössä Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotukset vaikutustarkkailusuunnitelmiksi on toimitettava asianomaisille viranomaisille kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Tarkkailutuloksista on laadittava raportti, joka on toimitettava seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä Länsi Suomen ympäristökeskukselle, Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle ja Vetelin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä esitettävä vaadittaessa niille, joiden etua tai oikeutta asia saattaa koskea. Kunnossapitovelvoitteet 15) Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamisesta. Haittojen vähentäminen ja ehkäiseminen 16) Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 250 euroa kalatalousmaksua Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle käytettäväksi kuivatusvesien vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan estämiseen. Ensimmäinen maksu vuodelta 2008 on suoritettava kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 17) Tuotannosta poistettujen alueiden jälkihoito on tehtävä siten, että päästöt ympäristöön ovat mahdollisimman pienet, eivätkä ne saa ylittää tuotannonaikaisia päästöjä. Tuotannosta poistettujen alueiden kuivatusvedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes Länsi Suomen ympäristökeskus on todennut, että alueet ovat kasvipeitteisiä tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön tai vesienkäsittely ei muutoin enää ole tarpeen. Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet on poistettava. Kuivatusvesienkäsittelyä on jatkettava ja rakenteet pidettävä kunnossa vähin

13 tään kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Länsi Suomen ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen, ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. Korvaukset RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa vahinkoa. Jauhoneva II:n turvetuotantoalue on jo tuotannossa oleva tuotantoalue. Luvan myöntäminen edellyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä. Jauhoneva II:n kuivatusvesiä ei ole mahdollista johtaa mitoitusohjeiden mukaisen pintavalutuksen kautta. Kuivatusvesien käsittelyä tehostetaan ympärivuotisesti käytettävällä kasvillisuuskentällä, jotka määrätään toteutettavaksi hakemuksessa esitettyä suurempana. Tuotantoalueen läheisyydessä ei ole asutusta. Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä. Kun otetaan huomioon Jauhoneva II:n ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta. Lupamääräysten mukaisesti toteutettuna Jauhoneva II:n turvetuotanto ei heikennä Natura 2000 verkostoon kuuluvan Pilvinevan luonnonarvoja. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1), 2), 3), 4) ja 5). Vesienkäsittelykentän riittävää pinta alaa arvioitaessa on otettu huomioon, että hankealueelle perustettavan kasvillisuuskentän puhdistusteho on heikompi, etenkin sen toiminnan alkuvuosina, kuin mitoitusohjeen mukaisen luonnontilaiselle suolle perustettavan pintavalutuskentän. Näin ollen se on mitoitettava pintavalutuskenttää suuremmaksi. Vesienkäsittely on riittävän tehokas, kun kentän pinta ala on 1,9 ha. Määrätyn suuruinen kasvillisuuskenttä on mahdollista sijoittaa hankealueelle ainakin tuotantokentälle. Tämä on otettu huomioon lupamääräyksessä 1) tuotantoalueen pinta alassa. Tuotanto on laajamittaista ja sitä tullaan harjoittamaan vielä kauan, minkä vuoksi vesienkäsittelyn on oltava

14 käytössä ympäri vuoden. Selvitysten mukaan turvetuotantoalueiden vesistöön tulevista päästöistä huomattava osa tulee talviaikana. Vapo Oy:n Länsi Suomen alueen päästötarkkailussa talviajan päästöjen osuus on ollut viime vuosina keskimäärin 18 24 % kokonaispäästöistä. Päästöistä keskimäärin 25 30 % tulee kevätjaksolla, josta osan aikana maa on vielä jäässä. Enimmillään talvella ja keväällä tulleet päästöt ovat 75 80 % koko vuoden päästöistä. Riittävän vesienkäsittelytason saavuttamiseksi ja kasvillisuuskentän toiminnan tehostamiseksi alueelle on tarpeen tehdä myös virtaamansäätöpadot. Pölypäästöjen vähentämiseksi on toimenpidevelvoite lupamääräyksessä 6) ja melun osalta lupamääräys 7). Määräykset 8) ja 9) ovat tarpeen jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Määräykset 10), 13) ja 14) ovat tarpeen toiminnan ympäristövaikutusten tarkkailuun tai valvontaan liittyvistä syistä. Tulipalovaaraan ja onnettomuusriskeihin varautumista koskevat vaatimukset sisältyvät lupamääräyksiin 11) ja 12). Lupamääräys 16) on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus sekä purkuvesistön kalataloudellinen merkitys. VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN Ympäristölupavirasto ottaa huomioon Länsi Suomen ympäristökeskuksen vaatimuksen kasvillisuuskentän koosta lupamääräyksessä 2) ja vaatimuksen vesienkäsittelyrakenteiden valmistumisilmoituksesta lupamääräyksessä 3). Ympäristölupavirasto ottaa Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen vaatimuksen vesienkäsittelyn tehostamisesta ja käsittelyn ympärivuotisuudesta huomioon lupamääräyksessä 2). Purovesien kalasto voidaan selvittää lupamääräyksen 14) mukaisessa kalataloustarkkailussa. Ympäristölupavirasto ottaa Vetelin kunnan ympäristölautakunnan kalatalousmaksua koskevan vaatimuksen huomioon lupamääräyksessä 16). Vaatimuksen ympäristöluvan määräaikaisuudesta ympäristölupavirasto ottaa osin huomioon luvan voimassaoloa koskevassa ratkaisussa. Hakija on ilmoittanut, että tuotanto jatkuu noin vuoteen 2020. Ympäristölupavirasto katsoo, ettei lupamääräyksiä ole tarpeen tarkistaa sitä ennen. Ympäristölupavirasto pitää lupamääräyksessä 14) asetettua vesistö ja kalataloustarkkailusuunnitelmien laatimis ja hyväksymismenettelyä tarkoituksenmukaisena. Ympäristölupavirasto ottaa huomioon Kaustisen kalastuskunnan vaatimuksen parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämisestä lupamääräyksessä 2) ja vaatimuksen laskeutusaltaiden kunnossapidosta lupamääräyksissä 4) ja 5). Kalaistutuksia ja arvokalojen poikastuo

15 tannon selvittämistä koskevat vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksen 14) kalataloustarkkailuvelvoitteena ja lupamääräyksen 16) kalatalousmaksuvelvoitteena. Kalataloustarkkailussa voidaan selvittää vaikutusalueen arvokalakantaa ja kalatalousmaksulla voidaan toteuttaa poikasistutuksia. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupa on voimassa 31.12.2020 saakka. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti noudatettava asetusta. Olemassa olevaa toimintaa saadaan jatkaa ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Ympäristönsuojelulain 6, 41, 42, 43, 44, 45, 46, 52, 55, 56, 90 ja 100 Jätelain 4 ja 6 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Päätöksen käsittelymaksu on 2 940 euroa Ympäristöministeriön asetuksen ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003) 2. Asetuksen liitteen maksutaulukon luku I Päätökset, kohta turvetuotanto, tuotantoalue 30 300 hehtaaria.

16 MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Käyttö ja päästötarkkailusuunnitelma Leena Simpanen Jukka Leinonen Heikki Penttinen Liisa Selvenius Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Leena Simpanen, Jukka Leinonen ja Heikki Penttinen (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt esittelijä Liisa Selvenius. LiS/sl

VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 1 Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 27.3.2008. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: 020 490 121 (vaihde) telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

Liite 2 Tuotantoaluekartta

JAUHONEVA II:N KÄYTTÖ JA PÄÄSTÖTARKKAILUSUUNNITELMA Liite 3 Käyttötarkkailu Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain alueelliselle ympäristökeskukselle ja sijaintikunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa ja se säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovaiheen ajan. Tarvittaessa päiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessä päästö ja vaikutustarkkailujen suorittajille ja tarvittaessa viranomaisille. Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot: tuotannon aloittaminen ja lopettaminen sekä tuotantopäivät tuotantomenetelmä ojitusten ja perkausten tarkat kaivuajat ja paikat kunnostukset ja tuotannon eteneminen vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista laskeutusaltaiden ja lietesyvennysten tyhjentäminen ojastojen puhdistukset mittapatojen ja laitteistojen asennukset, huolto ja korjaukset pumppaamojen asennukset, käyttöaika ja mahdolliset häiriöt sadanta, haihdunta ja tuuli muut huomiot esim. rankkasateiden kesto ja seuraukset jätehuoltoon liittyvät toimet näytteiden ottoajat aumojen paikkojen muutokset pölyn ja melun seuranta sekä tuulitauot muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistöön tai pöly ja melupäästöihin toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittely Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu Vesinäytteet otetaan laskuojaan johdettavista vesistä. Vesienkäsittelymenetelmän tehoa tarkkaillaan ottamalla näytteet ennen kasvillisuuskenttää ja sen jälkeen. Vesinäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa (maalis toukokuu, kesä heinäkuu, syys lokakuu ja joulu helmikuu) kolmen vuoden ajan kasvillisuuskentän valmistumisen jälkeen ja jälkihoidon aikana. Näytteenoton yhteydessä mitataan virtaama. Näytteistä analysoidaan kiintoaine, COD Mn, kok P,kok N ja ph. Päästöt lasketaan käyttäen tuotantoalueen omia mittaustuloksia ja lähellä sijaitsevan, jatkuvassa tarkkailussa ja mahdollisimman samassa tuotantovaiheessa olevan tuotantoalueen virtaamatietoja. Pitoisuuksina käytetään tuotantoalueen omia mittaustietoja. Niinä vuosina, kun pitoisuusmittauksia ei tehdä, päästöjen laskennassa käytetään tukena lähialueen jatkuvassa tarkkailussa olevien tuotantoalueiden pitoisuuksia ennen tehostettua vesienkäsittelyä. Vesienkäsittelymenetelmän tehona käytetään tuotantoalueelta aiemmin mitattua tehoa. Päästöt lasketaan sekä brutto että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taustapitoisuuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 500 µg/l ja kiintoaine 2 mg/l. Mittauskohteen ulkopuolisten tuotantoalueen lohkojen päästöt lasketaan mittaustulosten perusteella pinta alojen suhteessa. Raportointi Päästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan niiden valmistuttua kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja alueelliselle ympäristökeskukselle. Käyttö ja päästötarkkailun yhteenvetoraportti toimitetaan alueelliselle ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Laadunvarmistus Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja. Tarkkailuraporteissa esitetään myös tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkentamis ja muutossuositukset.