1 SätL HE: STUKin lausunnon liite 1: yksityiskohtaiset kommentit Komment in numero YMO YTO Luku, sivun nro/ Yleinen kommentti/ Ehdotus uudeksi tekstiksi/ Yksittäinen korjaus Yleinen Direktiivin 2011/70/Euratom (jätedirektiivi) toimeenpanoon liittyen komissiolta tuli lisäkysymyksiä kesällä 2016. Näistä aiheutuu lisäyksiä ydinenergialakiin (mm. kansallisen ohjelman laatiminen), jotka tulee huomioida myös säteilylaissa. Yleinen Hallituksen esityksestä (liitelait) on poistettava YEL 2 a :stä ulkopuolisen työntekijän työnantaja. YTO Yleinen SätL:n luonnoksessa käytetään nimitystä määräys eri merkityksissä. Osa (esim. 9, 12 ja 24 ) käsittelee STUKin antamia sitovia teknisluonteisia säädöksiä. Joistakin määräyksistä sana teknisluonteisia on jätetty pois (esim. 24 ). Osa (esim. 138 139 ) käsittelee esim. yksittäisen tarkastajan antamaa valvontamääräystä, jolla on oltava määräaika. Tarvitaanko sanaa teknisluonteinen? VALO Yleinen Termien altistus ja altistuminen erottaminen, tarkistettava käyttökohdat tekstissä yksi kerrallaan. Perustelut SätL:ssa ei ole yhtään sellaista ulkopuolisen työntekijän työnantajalle asetettua vaatimusta, jota ydinenergian käytössä pitäisi (työantajan sijasta) sälyttää ydinenergialain mukaisen luvan haltijalle. Erityisesti SätL 12 luvun 82 83 :ssä oleva jako työnantajan ja toiminnanharjoittajan kesken soveltuu hyvin ydinvoimalaitoksen toimintaympäristöön. Tarpeen selkeyttää/yhtenäistää. Ainakin lääketieteessä altistus-termiä käytetään tahallisessa toiminnassa ja altistuminen-termiä tahattomassa toiminnassa YTO? Säteilylain soveltaminen Ydinenergian käytössä sovelletaan, mitä säteilylain (/): Säteilylaissa ei ole luvanhaltijaa vaan toiminnanharjoittaja. Kohta 8). 8) 16 luvussa säädetään toiminnanharjoittajan vastuusta ja työntekijöiden säteilyturvallisuudesta säteilyturvallisuuspoikkeamissa ja säteilyvaaratilanteissa;
2 STO/TER 3 Lakiesityksessä oleva teksti: Tätä lakia ei sovelleta: 2) avaruussäteilyn aiheuttamaan taustasäteilyyn maanpinnan tasossa Ehdotus uudeksi tekstiksi: 2) avaruussäteilyn aiheuttamaan taustasäteilyyn alle 1 km (tms.) korkeudessa maanpinnasta. YTO 4 Ehdotetaan YEL 2 a :n muutoksen siirto omaksi pykäläkseen myös SätL:iin. STO/ADO 4 Pykälän perusteella jää epäselväksi sovelletaanko säteilylakia joltakin osin ydinenergian käyttöön. Tätä tulisi ehdottomasti selkeyttää. Tämä sanamuoto rajaisi lain koskemaan avaruussäteilyä jo omakotitalojen katolla, kerrostalojen ylemmissä kerroksissa, kellareissa, antenneissa ja silloilla. Tätä kohtaa on tarkennettava perusteluissa, mikäli sanamuotoa ei haluta muuttaa. YELU:n direktiivityöryhmässäkin keskusteltu näkemys: Selkeyden vuoksi olisi säteilylaissa esitettävä, mitä lukuja/pykäliä sovelletaan ydinenergian käyttöön. 4 :ssä sanotaan, että Tätä lakia ei sovelleta ydinenergialain (990/1987) tarkoitettuun ydinenergian käyttöön, ellei laissa toisin säädetä. Ydinenergialaista taas ei löydy pykälää, jonka perusteella säteilylakia sovellettaisiin ydinenergian käyttöön. Löytyykö velvoite jostakin muusta laista? Nykyisessä säteilylaissa kerrotaan, mitä osia säteilylaista sovelletaan ydinenergian käyttöön. VALO 4 Pitäisikö lisätä maankäyttö ja rakennuslaki, terveydensuojelulaki ja laki talousvedestä? STO 5 Väestön määritelmä, muutosehdotus: Tässä laissa tarkoitetaan: 37) väestöllä henkilöitä, jotka eivät ole säteilytyöntekijöitä, ulkopuolisia työntekijöitä, säteilyvaaratyöntekijöitä, säteilyvaara-avustajia tai lääketieteelliselle altistukselle altistuvia henkilöitä. vrt. asuntojen radon Väestöä ovat myös ne säteilyn käyttöpaikalla olevat (luvanhaltijan palveluksessa olevat) työntekijät, jotka eivät ole säteilytyössä eivätkä välttämättä missään tekemisissä säteilyn käytön kanssa. Heitä on paljon niin terveydenhuollossa kuin muuallakin (esim. hallinnossa ym. tehtävissä). Nämä pitäisi saada mukaan väestön määritelmään. Kun jätetään määritelmästä 37 pois myös ulkopuoliset työntekijät, tulevat väestöön automaattisesti mukaan myös ne vuokratyöntekijät, jotka eivät ole säteilytyöntekijöitä. Sellaisiakin voi olla voi olla, sillä kaikki säteilytoimintaan osallistuvat ulkopuoliset työntekijät eivät saa annosta, joka ylittäisi väestön annosrajan. (Vrt. määritelmät 32 ja 22.)
STO/TER 5 Määritelmistä puuttuvat vapauttamisraja ja vapaaraja Perusteluissa erityisesti korostetaan radioaktiivisen jätteen määritelmää ja näitä rajoja, määritelmiin tulisi lisätä ko. termit. STO/TER 5 Määritelmistä puuttuvat taustasäteilyn ja vertailutason määritelmät Määritelmiin tulisi lisätä ko. termit. STO/TER 5 Jos säteilylähteen määritelmään sijoitetaan säteilylaitteen määritelmä, saadaan: Säteilylähteellä laitetta, joka sähköisesti tuottaa säteilyä tai jossa radioaktiivista ainetta käytetään sen radioaktiivisuuden vuoksi sekä radioaktiivista ainetta, jota käytetään sen radioaktiivisuuden vuoksi. Kyseessä on lähes kehäpäätelmä -> Tarvitaanko molempia määritelmiä? YTO 5 Orvon lähteen määritelmä puuttuu. Aiemmassa luonnoksessa määritelmä oli. Silloista määritelmää kommentoitiin seuraavasti: Onko orpo lähde luvanhaltijan valvonnassa? Eikö sen sijaintia tiedetä luvanhaltijan/viranomaisen taholla? STO/ADO 5 Voisiko ulkopuolisen työntekijän määritelmä olla sama kuin BSS:ssä? YTO 6 a Säteilyn käytön on oltava turvallista. Säteilyturvallisuusnäkökohdat on otettava huomioon säteilytoiminnassa oikeassa suhteessa toiminnan aiheuttamiin riskeihin. STO/EKe 8 Pitäisikö lisätä valtuus altistumisraja-arvojen säätämisestä tähän, vai riittääkö sen maininta 126 :ssä? VALO 8 Altistumisraja-arvoa ei ole määritelmissä 8 Säteilytoiminnassa työntekijöiden ja väestön säteilyaltistus ei saa ylittää annosrajoja. Väestön altistuksen annosrajaa ei sovelleta kuvantamisessa henkilöön kohdistettuun altistukseen. Väestön altistuminen ionisoimattomalle säteilylle ei saa ylittää altistumisrajaarvoa. STO/EKe 10 Viittaukset Euratomiin ovat täydellistä kapulakieltä. Voisiko Euratom-viittaukset laittaa perusteluihin ja olla laajemmin selvitettynä siellä? STUK 11 Säteilylähteen ikääntymisen hallinnasta olisi säädettävä tarkoituksenmukaisella tavalla ja tasolla. Määritelmässä käytetty vuokratyö ei välttämättä kata kaikkia säteilylähteille altistuvia henkilöitä, kuten alihankintaa, jossa työnjohto on toiminnanharjoittajan sijaan alihankintayrityksellä. Ehdotetaan lisättäväksi 2 luvun alkuun yleinen uusi, joka asettaisi vaatimuksia kaikille toimintaan osallistuville (myös tekijöille). Ks. 21 vastuu turvallisuudesta. Tässä pykälässä ei mainita lainkaan lääketieteellistä käyttöä mikä esitetään perusteluissa s 53. Ikääntyvien säteilylähteiden riskit, turvallisuuslupa ei tällä hetkellä ole määräaikainen YTO 11 Valvontaviranomaisen on huolehdittava, että säteilylähde on Tämä on jo aiempaan luonnokseen esitetty kommentti. 3
4 valvonnan alaisena sen koko elinkaaren ajan, kunnes se on vapautettu valvonnasta. YTO 12 Lisäksi organisaation johdon on huolehdittava, että turvallisuusjohtamisessa yhdistyvät asioiden ja ihmisten johtaminen turvallisuuden hallitsemiseksi. STO/TER 14 Pykälään voisi lisätä viittauksen 97 :ään, jossa toiminnanharjoittajaa velvoitetaan toimittamaan tarvittavat tiedot VALO 16, 17 VALO 17 Toimenpidearvoa ei ole määritelmissä. STO/ADO 19 Lukijaa helpottaisi, jos tässä voisi avata, mistä viitatun 48 :n kielloissa on kyse. Mikäli STUK pitää rekisteriä ainoastaan hyväksytyistä STA:n ja STV:n koulutusta antavista koulutusorganisaatioista (ei yliopistoista, jotka eivät tarvitse hyväksyntää), jatkossa kenelläkään ei ole kokonaiskuvaa siitä, missä mitäkin koulutusta on tarjolla. Vai pitääkö vastaavaa rekisteriä yllä jokin muu taho? STO/TEO 20 Neljännessä momentissa lukee: Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset annosrekisteriin sisällytettävistä ja sieltä luovutettavista tiedoista. Ehdotus uudeksi tekstiksi: Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset annosrekisteriin talletettavista ja annosrekisteristä luovutettavista tiedoista. YTO 21 Toiminnanharjoittaja vastaa toiminnan säteilyturvallisuudesta. Tätä vastuuta ei voida siirtää toiselle. Säteilylähteen elinkaari tulisi määritellä. Voidaan tulkita monella eri tavalla mm. aktiivisuuden mukaan, mitä tässä tuskin tarkoitetaan. Ehdotetaan lisättäväksi vapauttaminen valvonnasta elinkaaren rajaamiseksi. 12 2 momentti on erikoinen. Mitä tarkoitetaan menetelmien ja toimintatapojen johtamisella? Yleensä johtamisessa käsitellään kahta aluetta asiajohtaminen ja ihmisten johtaminen. STUK ei voi tehdä yhteenvetoja, ellei toiminnanharjoittajilla ole velvoitetta toimittaa tietoja. Lain 20 1 momentissa käytetään termiä tallettaminen, joten sitä olisi syytä käyttää muuallakin, kun puhe on samasta asiasta. Myös henkilötietolaki käyttää termiä tallettaminen. Sisällyttäminen luo myös epämääräisen mielikuvan siitä, että talletettujen tietojen lisäksi annosrekisteri sisältäisi muitakin tietoja kuin mitä sinne on talletettu. Näin ei kuitenkaan ole. Onko ajatus ensisijaisesta vastuusta jätetty tarkoituksella pois? Toiminnanharjoittajan vastuu korostuu mikä on hyvä. Miten henkilöstö vastuutetaan? Työntekijällä tulisi olla velvollisuus noudattaa saamiaan ohjeita ja määräyksiä, käyttää hänelle osoitettuja suojavarusteita ja laitteita sekä raportoida
5 STO/NIR 22 Pykälä ei velvoita toiminnanharjoittajaa dokumentoimaan tai pitämään hallussaan kirjallista selvitystä vaatimusten toteuttamista. Toiminnassa, joka ei edellytä turvallisuuslupaa, tämä ei ole itsestäänselvyys. YTO 22 Toiminnanharjoittajan on huolehdittava siitä, että hänellä on käytettävissään toiminnan luonteeseen ja laajuuteen katsoen tarpeellinen asiantuntemus sekä riittävät taloudelliset ja henkilöstövoimavarat toiminnan turvallisuutta koskevissa asioissa toteuttamiseksi turvallisesti. STO/TER 23 Turvallisuusarviota ja sen sisältöä kevennettävä pieniriskisessä toiminnassa. Mahdollistaako nykyisen lakiehdotuksen sanamuoto tämän? Lakiehdotuksessa ei myöskään anneta valtuutta arvioida turvallisuusarvion tarpeellisuutta. Uusi ehdotus tekstiksi: Turvallisuuslupaa edellyttävässä säteilytoiminnassa toiminnanharjoittajan on tarvittaessa tehtävä toiminnasta aiheutuvaan riskiin perustuva turvallisuusarvio, jossa STO/TER 23 Huolehdittava, että turvallisuusarvion vaatimukset (VNa) eivät ole yliampuvia huomioitava määräyksiä kirjoitettaessa riskiperusteisuus. STO/ADO 23 Sanalle riskiluokka tarvitaan määritelmä perustelujen puolelle STO/TER 24 Nykyinen lakiesityksessä oleva teksti rajoittaa turvallisuusluvan säteilyturvallisuusvastaavien määrän yhteen. Uusi ehdotus tekstiksi: nimettävä tarvittava määrä säteilyturvallisuusvastaavia STO/TER 24 Sisältääkö STUKille annettu valtuus myös mahdollisuuden ottaa kantaa siihen, että yhden säteilyturvallisuusvastaavan vastuuala on käytännössä hoidettavissa, ottaen huomioon mahdolliset muut havaitsemistaan puutteista. Ionisoimattoman säteilyn käytössä olisi saatava selvennettyä toiminnanharjoittajan vastuuta ja velvollisuutta arvioida toiminnan turvallisuus. Sama kommentti kuin aiempaan luonnokseen. Tämänhetkisessä tekstissä on lueteltu turvallisuusarvion sisältöä melko yksityiskohtaisesti. Turvallisuusarvion tekeminen ei ole mielekästä kaikissa toiminnoissa (esim. sähköisesti säteilyä tuottavien laitteiden kauppa), vaan turvallisuusarviossa tulee huomioida toimintojen riskiperusteisuus. Pieniriskisessä/muotoisessa toiminnassa käytännössä vakiomuotoinen selvitys kattaa kaiken tällöin se, että kukin toiminnanharjoittaja tekee/teettää vakiomuotoisen turvallisuusarvion ei lisää turvallisuutta, mutta sen sijaan lisää vain turhaa hallinnollista taakkaa turvallisuusluvan haltijoille sekä hallinnollista työtä myös STUKissa. Onko tarpeen rajoittaa lupien kokoa määrittämällä, että yksi säteilyturvallisuusvastaava/lupa? Lakiteksti ei nyt tätä rajausta tee, mutta perusteluissa on ko. maininta. Hallinnollisesti suuret kokonaisuudet ovat toimivampia, johtamisjärjestelmän merkitys toki tällöin korostuu ja siinä on esitettävä vastuunjaot. STV:n nimeäminen ei saa olla vain rutiini, vaan sen pitää sisältää viranomaisen harkintavallan asiaan.
6 vastuut ja/tai maantieteellinen etäisyys? STO/TEO 24 Millä tasolla (laki, asetus, määräys) määritellään STV:n sijainen? Voiko turvallisuuslupaan nimettyjä sijaisia olla jatkossa useita? Entä käyttöpaikan vastuuhenkilö: millä tasolla määritellään ja voiko heitä olla jatkossa(kin) useita? Esimerkiksi Radiografian käyttöpaikan vastuuhenkilöllä pitää nykyiseen ST 5.6-ohjeen mukaan vastaavan johtajan pätevyys Pitäisikö tästä kirjoittaa 24 tai Johtamisjärjestelmämääräykseen? YTO 24 Varahenkilövaatimus säteilyturvallisuusvastaavalle puuttuu. Vaatimukset vastaavasti kuin varsinaiselle. YTO 24 a Säteilyturvallisuusvastaavan nimeäminen uudelleen Jos säteilyturvallisuusvastaava ei tehtäväänsä hoitaessaan noudata tätä lakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä, valvontaviranomaisen on kehotettava säteilyturvallisuusvastaavaa ja toiminnan harjoittajaa korjaamaan puutteet asettamassaan määräajassa. Jos laiminlyönnit ovat vakavia ja olennaisia, valvontaviranomainen voi määrätä, että toiminnanharjoittajan on nimettävä uusi säteilyturvallisuusvastaava. Ennen määräyksen antamista valvontaviranomaisen on varattava säteilyturvallisuusvastaavalle sekä toiminnanharjoittajalle tilaisuus tulla kuulluksi. STO/TER 25 Pykälässä 26 mainittu laadunvarmistusohjelma on myös osa johtamisjärjestelmää, se tulisi mainita 25 :ssa. YTO 25 Säteilytoiminnan johtamisjärjestelmä Turvallisuusluvanhaltijalla on oltava säteilytoiminnan johtamisjärjestelmä. Johtamisjärjestelmässä on esitettävä säteilyturvallisuusvastaavan tiedot sekä, ottaen huomioon säteilytoiminnan luonne ja laajuus sekä olosuhteet toiminnan harjoittamispaikalla, riittävät tiedot: 1) 29 ja 32 :ssä esitettyjen vaatimusten todentamiseksi henkilöiden Sama kommentti kuin aiemmin. Säteilyn laajamittaisessa/vaativassa käytössä varahenkilövaatimus olisi tarpeen. Ehdotetaan lisäystä. Jos säteilyturvallisuusvastaava on tarve nimetä uudelleen, siihen valtuutus. Muutosehdotus: Turvallisuuskulttuuria ei voi laittaa toimeen, mutta sitä voi ylläpitää ja kehittää.
7 pätevyydestä, koulutuksesta ja perehdytyksestä; 2) säteilyturvallisuuden kannalta merkittävistä tehtävistä, vastuunjaosta ja tiedonkulusta; 3) toimista 12 :ssä tarkoitetun hyvän turvallisuuskulttuurin ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi; 4) säteilyturvallisuusasiantuntijan ja lääketieteellisen fysiikan asiantuntijan käytön järjestämisestä; 5) muista hallinnollisista ja organisatorisista järjestelyistä säteilyturvallisuuden varmistamiseksi. Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia määräyksiä johtamisjärjestelmässä esitettävistä tiedoista. STO/TEO 26 Pykälän 1 momentissa puhutaan toimenpiteistä, vaikka muualla laissa puhutaan toimista silloin, kun ei viitata lääketieteelliseen toimenpiteeseen. toimenpiteet -> toimet. Yhdenmukaisuus läpi lain. Uusi ehdotus ensimmäisen virkkeen tekstiksi: sellaiset järjestelmälliset toimet, joiden avulla voidaan varmistua Ensimmäisen momentin jälkimmäinen virke taas olisi: Toimet on määriteltävä kirjallisesti laadunvalmistusohjelmassa. STO/TER 28 Kategorista vaatimusta lääketieteellisen fysiikan asiantuntijan käytöstä tulisi lieventää lisäämällä 1. momenttiin: Turvallisuusluvan haltijan on käytettävä säteilyturvallisuusasiantuntijaa tarpeen mukaan työntekijöiden ja väestön säteilysuojelun suunnittelussa, toteutuksessa ja seurannassa. Näin valtioneuvoston asetuksella voidaan määrätä missä LFA:ta on käytettävä ja missä ei. Mahdollistaako nykyinen sanamuoto tämän? Perusteluihin pitää lisätä tarkennusta siihen, mitä asetukseen tullaan kirjoittamaan. Kategorinen määräys LFA:n käytöstä ei ole perusteltua eikä millään muotoa järkevää. LFA:lle ei ole tarvetta pieniriskisessä toiminnassa, kuten hammaskuvaukset. Ei edes toimintaa aloitettaessa. Perustelun väite, että LFA:n käyttö on vakiintunut jo nykyisen lain aikaan, ei pidä kaikkien toimintojen osalta paikkaansa (ellei vakiintuneella tarkoiteta sitä, että LFA:ta ei käytetä). LFAn käyttö on tällä hetkellä vakiintunutta vaativammissa toiminnoissa sekä pääosin tavanomaisessa röntgentoiminnassa. Sen sijaan mm. tavanomaisessa hammaskuvaustoiminnassa LFAta ei nykyisin käytännössä käytetä, eikä käytäntöä tältä osin ole tarvetta
8 STO/EKe 28 Pykälään voisi lisätä tekstin (esim. 2. momentin jälkeen): tuntuvasti tiukentaa. Säteilyturvallisuusasiantuntijan ja lääketieteellisen fysiikan asiantuntijan käyttämisen tarve ja laajuus perustuu 23 :n mukaiseen turvallisuusarvioon. STO/TER 28 Huolehdittava myös, että STA ja LFA käytön vaatimukset (VNa) eivät ole yliampuvia huomioitava riskiperusteisuus. STO/TEO 28 Miten asiantuntijoiden käyttäminen ns. pienimmän riskin toiminnoissa on tarkoitus toteuttaa käytännössä? Miten varmistetaan, että asiantuntijaa on käytetty? STO/TER 32 Säteilyturvallisuusasiantuntijan pätevyysvaatimukset pitäisi määrittää toiminnan mukaan. Vaatimus yliopistokoulutuksesta kaikilla aloilla ei ole järkevä. STO/TER 32 STA:n pätevyysvaatimukseksi pitäisi riskiperusteisesti myös hyväksyä lääketieteen, hammaslääketieteen ja eläinlääketieteen alalta ylempi korkeakoulututkinto. STO/TER 32 Lakiesityksessä oleva teksti: Lääketieteellisen fysiikan asiantuntijana voi toimia ainoastaan henkilö, jolla on oikeus käyttää Yliampuva vaatimus STA/LFA käytölle ei lisää säteilyturvallisuutta vaan hallinnollista taakkaa ja kustannuksia. Vältettävä esim. se, että vaatimuksen täyttämiseksi ratkaisu on pysyväisluonteinen konsulttisopimus pieniriskisessä toiminnassa. Lupahakemukseen (37 ) ei pyydetä liittämään selvitystä asiantuntijan tekemästä arviosta tai hänen käyttämisestään. Pieniriskisessä toiminnassa, kuten hammaskuvaukset, eläinröntgentoiminta, asennus/huolto/kauppa, ei ole järkevää vaatia esitetyn pätevyyden omaavaa STA:ta. Se ei merkittävästi lisää säteilyturvallisuutta, sen sijaan se lisää hallinnollista taakkaa ja kuluja. On myös esitetty keinoja miten ehdotetussa lakitekstissä vaatimus kierretään esim. jonkun esitäytetyn lomakkeen avulla. Ei ole järkeä tehdä lakia, ja saman tien miettiä keinoja lain kiertämiseen. Tällöin pieniriskisessä toiminnassa (erityisesti hammasrtg ja eläinrtg sekä tk-tasoinen kuvantaminen) ei edellytettäisi ylikoulutettua STA:ta ja/tai LFA:ta mukaan toimintaan. Käytännössä näissä toiminnoissa säteilysuojausten määrittäminen ei edellytä laskennallista määritystä, vaan on tiedossa ilmankin ja säteilyturvallisuuspoikkeamat ovat turvallisuusmerkitykseltään vähäisiä. Toisaalta toinen mahdollisuus on huolehtia, että STA:n käytön vaatimukset ovat riittävän pienet (käytännössä pääosin olemattomat). Sairaalafyysikon ja LFAn yhdenmukaistaminen (vain sairaalafyysikko voi toimia LFAna) on liian kategorinen vaatimus
9 sairaalafyysikon ammattinimikettä. Ehdotus uudeksi tekstiksi: Lääketieteellisen fysiikan asiantuntijana voi toimia ainoastaan henkilö, jolla on oikeus käyttää sairaalafyysikon ammattinimikettä tai muu Säteilyturvakeskuksen erikseen tietylle toimialalle hyväksymä henkilö, jolla on vastaavat/riittävät tiedot. ja turhan yksioikoista. Esimerkiksi vaatimattomassa säteilyn käytössä (esim. perinteinen hammasröntgen) ei tarvita sairaalafyysikkoa. Tällöin pieniriskisessä toiminnassa (erityisesti hammasrtg ja eläinrtg sekä tk-tasoinen kuvantaminen) ei edellytettäisi ylikoulutettua STA:ta ja/tai LFA:ta mukaan toimintaan. Käytännössä näissä toiminnoissa säteilysuojausten määrittäminen ei edellytä laskennallista määritystä, vaan on tiedossa ilmankin ja säteilyturvallisuuspoikkeamat ovat turvallisuusmerkitykseltään vähäisiä. STO/TER 32 STV, STA ja LFA pätevyydet ovat henkilökohtaisia. Miten suhtaudutaan em. (STA, LFA) palveluja myyviin yrityksiin, erityisesti, kun jossain määrin käyttävät ei-pätevyysvaatimukset täyttäviä, koulutettavia henkilöitä STA/LFA palveluita käytännössä tarjoavina? STO/TER 32 Missä määritellään mikä tutkinto on soveltuva mihinkin toimintaan? Tähän ei ole annettu valtuutusta. STO/ADO 33 Tähän pykälään pitää ehdottomasti lisätä, että koulutusorganisaation on annettava koulutusohjelman hyväksytysti suorittaneelle henkilölle todistus. Tässä on myös huomioitava, että sairaalafyysikkonimikettä käytetään Euroopan tasolla väljästi ja Suomen sairaalafyysikkopätevyys on käytännössä vaativimmasta päästä (ellei vaativin). Vaikka muualla olisi kategorinen vaatimus sairaalafyysikon käyttämisestä, voi käytännössä tehtäviä hoitaa huomattavan alemmalla koulutuksella kuin Suomessa. Myös mahdollisesti ulkomailla sairaalafyysikkona useita vuosia toiminut, mutta ei virallista suomalaista sairaalafyysikon ammattinimikettä saanut pitäisi joissain tapauksissa voida hyväksyä. Vastaava vaatimus on myös 35 :ssä ja todistus on tarpeen esim. kun kyseistä henkilöä esitetään STA:ksi tai STV:ksi. STO/ADO 35 5 momentin pitää koskea sekä korkeakoulussa että muussa kuin Nyt koskee ainoastaan muussa kuin korkeakouluissa tarjolla olevia
10 korkeakoulussa tarjolla olevia säteilysuojelukoulutusohjelmien pätevyysaloja. Teksti tulee kirjoittaa niin, että 5 momentti koskee kaikkia säteilysuojelukoulutusohjelmia. STO/TER 36 Mille tasolle STM:ssa aiotaan mennä säilytetäänkö esim. KKTTtutkimusten erityisasema (erityispätevyysvaatimus)? STO/TER 37 Hakemuksessa esitettävät tiedot, kohta 3) ja varusteista, sekä niiden huoltojärjestelyistä. Vaaditaanko tämä siis myös hammasröntgentoiminnan osalta? STO/TER 37 Hakemuksessa on esitettävä tiedot 4) toiminnassa noudatettavista menettelytavoista,. säteilysuojelukoulutusohjelmien pätevyysaloja. Tämä kohta lisää olennaisesti työmäärää lupakäsittelyissä ja hakemuksen käsittelyyn kuluvaa aikaa. Esim. hammasröntgentoiminnan kohdalta ei ole tällaista ennen vaadittu. Vaatimus on epämääräinen eikä kerro lukijalle mitään. Sanonta pitäisi poistaa tai vaihtoehtoisesti perusteluja pitää tarkentaa. STO/TER 37 Toiminnan oleellinen muuttaminen edellyttää turvallisuusluvan muuttamista etukäteen. Mitä tulevat olemaan olennaiset muutokset? Ovatko esim. laitemuutokset tällaisia, vai siirrytäänkö esim. hyväksymään käyttötiloja, jolloin ko. tilaan voisi vaihtaa vastaavan laitteen ilmoitusluonteisesti, esim. matalariskisissä toiminnoissa? Muiden kuin oleellisten muutosten ilmoittamiseen olisi hyvä lisätä jokin aikaraja, jotta ilmoitukset tulisivat ajantasaisina. STO/TEO 37 Turvallisuusarviota ei pyydetä suoraan liittämään hakemukseen - miksi ei? Voisiko turvallisuusarvion lisätä listalle? YTO 37 Turvallisuuslupa Säteilyn käyttö edellyttää turvallisuuslupaa, jollei tässä laissa toisin Voisiko tilojen hyväksynnällä keventää valvonnan työmäärää? oleellinen p.o. olennainen Aikarajan lisäämisellä pyritään varmistamaan, että ilmoitukset saapuvat ajantasaisina. Miten on tarkoitus varmistaa, että toiminnanharjoittaja on tehnyt turvallisuusarvion, jos ei sitä tarvitse liittää hakemukseen? Riittääkö se, että arvio katsotaan tarkastusten yhteydessä? Kun asetustekstit ovat olemassa, on varmistettava, että 37, turvallisuusarviopykälän ja johtamisjärjestelmäpykälän välillä ei ole päällekkäisyyksiä / aukkoja. Ehdotetaan lisäystä.
11 säädetä. Muuhun säteilytoimintaan on oltava turvallisuuslupa, jos laissa erikseen säädetään. Turvallisuusluvan myöntää Säteilyturvakeskus hakemuksesta. Turvallisuuslupa voidaan myöntää erikseen toiminnan eri vaiheille. Hakemuksessa on esitettävä tiedot: 0) yksityiskohtaiset tiedot hakijasta 1) toiminnan tarkoituksesta ja harjoittamispaikasta; 2) johtamisjärjestelmästä; 3) säteilylähteistä, laitteista, suojauksista ja varusteista sekä niiden huoltojärjestelyistä; 4) toiminnassa noudatettavista menettelytavoista, mukaan lukien säteilyturvallisuuspoikkeamat; 5) säteilyturvallisuusjärjestelyistä ja turvajärjestelyistä; 6) järjestelyistä toiminnassa mahdollisesti syntyvistä radioaktiivisia aineita sisältävistä jätteistä ja päästöistä huolehtimiseksi toiminnan aikana ja sitä lopetettaessa. STO/TER 38 Lakiesityksessä oleva teksti: Turvallisuuslupaa ei tarvita: 3) toimintoihin, joissa radioaktiiviset aineet ovat peräisin sallituista radioaktiivisten aineiden päästöistä tai radioaktiivisista jätteistä tai materiaaleista, jotka on loppusijoitettu, kierrätetty tai uudelleen käytetty 65 :ssä tarkoitetulla tavalla Hakemuksesta tulisi ilmetä hakijan tiedot. Lupaa ei ilmeisesti tarvita esim. toimintaan, jossa puretaan palovaroittimista amerikium-lähteitä. Jos sairaalasta kerätään vapaarajan alittavia lähteitä, ja puretaan niistä radioaktiivista ainetta pienempiin testilähteisiin (esim. herkkien säteilyilmaisimien testaukseen tai koulujen demolähteiksi), onko toiminta luvanvaraista? STO/TER 38 Listaan lisättävä terveydenhuollon laitteen hallussapito Miten ns. C-14 timanttiparistot? Tässä on timanttikiteen sisään koottu hiili-14 isotooppia, joka on peräisin radioaktiivisesta jätteestä. https://summa.talentum.fi/article/tt/paivan-lehti/2016-11- 29/ydinjate-muuttuu-timanttiparistoksi/345263 Terveydenhuollon laitteiden hallussapitoon ei ole edellytetty nykykäytännön mukaan turvallisuuslupaa. Näin mahdollistetaan
12 STO/TEO 38 Teksti on vähän vaikeaselkoinen kohdassa 5): esim. kunnille pienten rtg-laitteiden kierrätys (laitteet varastoidaan odottamaan seuraavaa käyttökohdetta) 5) muiden radioaktiivisten aineiden kuin korkea-aktiivisten umpilähteiden maantie- tai raidekuljetukseen; Ehdotus uudeksi tekstiksi: 5) radioaktiivisten aineiden kuljetukseen lukuun ottamatta korkeaaktiivisten umpilähteiden maantie- ja raidekuljetuksia STUK 38 3) toimintoihin, joissa radioaktiiviset aineet ovat peräisin sallituista radioaktiivisten aineiden päästöistä tai radioaktiivisista jätteistä tai materiaaleista, jotka on loppusijoitettu, kierrätetty tai uudelleen käytetty 65 :ssä tarkoitetulla tavalla; VALO 39 Vakuudet: olisiko lisättävä: jos lupa myönnetään pienjätteistä huolehtimiseen ja niiden loppusijoituskuntoon laittamiseen tms. STO/NIR 8 luku Lisättävä tarkoituksenmukaiset viittaukset markkinavalvontalakiin tai yhdenmukaistetaan SätL sääntelyä markkinavalvontalainsäädännön kanssa STO/NIR 42 Olisiko syytä velvoittaa toiminnanharjoittaja kertomaan tuotteen turvallisuuteen vaikuttavista asioista myös laitteen ostajalle? YTO 42 Tuotteen on täytettävä sitä koskevat säteilyturvallisuusvaatimukset. Sen, joka valmistaa, tuo maahan, saattaa markkinoille, tarjoaa, pitää kaupan, myy tai muuten luovuttaa säteilylaitteita, radioaktiivisia aineita tai näitä sisältäviä materiaaleja tai säteilytoiminnan turvallisuuteen liittyviä varusteita ja muita tuotteita (tuote), on voitava osoittaa, että tuote on turvallinen. STO/TEO 45 Mitä tarkoitetaan turvallisuuden varmistamiseksi tehtävät mittaukset? Loppusijoitus-termiä pitäisi avata lakitekstiin tai perusteluihin. Valvonnan keinovalikoiman laajentaminen: tehokas ja tarkoituksenmukainen valvonta Esimerkiksi lääkinnällisiä laitteita tai vastaavia myydään yleisesti käytettäväksi kuluttajapalveluissa (kauneudenhoito), vaikka näiden käyttö edellyttäisi terveydenhuollon lupaa. Vahinko on tällöin jäänyt laitteen ostaneelle yrittäjälle, joka ei ole ollut tietoinen vaatimuksista. Ehdotetaan lisättäväksi vaatimus säteilyturvallisuusvaatimusten täyttämisestä. Nyt pykälät 42-44 asettavat vaatimukset epäsuorasti. Pykälän perusteluissa on lueteltu paljon mittauksia, joilla varmistetaan turvallisuutta, mutta lukijalle jää epäselväksi,
13 Kalibrointivaatimus kaikille mittareille on melko iso; riittäisikö joissain tapauksissa toimintakunnon varmistus tms. STO/TEO 46 1 momentissa todetaan, että mittarit hyväksytään. Olisiko tyyppihyväksyntämenettely tai vastaava oikeampi? STO/ADO 46 STO/ADO 46 Liittyy myös 45 :n tulkintaan siitä, millaisia mittauksia tarkoitetaan. Kaikkien mittareiden yksittäinen hyväksyntä on melko iso työ ja aiheuttaa hallinnollista taakkaa toimijoille. 1 momentti on hankalasti ymmärrettävä. Olisi hyvä muokata helpommin ymmärrettävään muotoon niin, että sen perusteella olisi yksiselitteisesti tiedossa mitä mittalaitteita vaatimus koskee. Myös annosmittauspalveluiden mittausjärjestelmien/-menetelmien/- laitteistojen pitää jatkossakin täyttää niille asettavat vaatimukset. Lakiehdotuksen sanamuotoa pitää muuttaa siten, että annosmittauspalvelun hyväksyntä ei lähtökohtaisesti kata kaikkia heidän käyttämiään mittausmenetelmiä, koska kaikki niistä eivät välttämättä täytä hyväksyntäkriteerejä. YTO 46 Annosmittauspalvelun sekä 45 :n 1 momentissa tarkoitettuun mittaukseen käytettävän säteilymittarin ja mittauslaitteiston, jonka käyttöä Säteilyturvakeskus ei muuten valvo osana annosmittauspalvelun tai turvallisuusluvan mukaista toimintaa, on oltava Säteilyturvakeskuksen hyväksymä. tarkoitetaanko altistusolosuhteiden tarkkailuun työpaikalla kuuluvilla säteilymittauksilla esim. tilannetta, jossa säteilymittari katsotaan tarpeelliseksi säteilylähteiden läheisyydessä tapahtuvien huoltotöiden takia? Asiaa pitää selventää määräyksellä. Tarkennetaan asetuksella. Nykyinen menettely on se, että annosmittauspalvelu voi hakea hyväksyntää mittauspalveluna toimimiselle sekä eritellyille mittausmenetelmille. Lisäksi on mahdollista, että annosmittauspalvelu hakee lisäksi hyväksyntää jollekin uudelle menetelmälle, jolloin mittauspalvelua ei olla hyväksytty uudelleen vaan on tehty erillinen hyväksyntä kyseiselle menetelmälle. Annosmittauspalvelulle ei jatkossakaan ole järkevää antaa sellaista hyväksyntää, joka kattaisi kaikki heidän käyttämänsä mittausmenetelmät, sillä kaikki niistä eivät välttämättä täytä hyväksyntäkriteereitä. Annosmittauspalvelun hyväksyntä on pystyttävä rajaamaan niiden menetelmien käyttöön, joiden katsotaan soveltuvan tähän tarkoitukseen. Täytyykö mittausten täyttää lain 42-43 (epäsuorat) vaatimukset. Tässä edellytetään vain kalibrointia ja tarkoitukseen soveltuvaa ja luotettavaa menetelmää? Hyväksynnän edellytyksiä ovat, että 45 :n 1 momentissa esitetyt vaatimukset täyttyvät. Lisäksi annosmittauspalvelun hyväksymisen
14 edellytyksiä ovat mittaushenkilöstön pätevyys sekä toiminnan ohjauksessa käytettävän laatujärjestelmän taso. YTO 46 Hyväksynnän edellytyksiä ovat, että 45 :n 1 momentissa esitetyt vaatimukset täyttyvät. Lisäksi annosmittauspalvelun hyväksymisen edellytyksiä ovat pätevä mittaushenkilöstö sekä kehittynyt laatujärjestelmä toiminnan ohjauksessa. Onko annosmittauspalvelun harjoittaja toiminnanharjoittaja? 25 asettaa vaatimukset toiminnanharjoittajan johtamisjärjestelmälle, 26 asettaa vaatimukset laadunvalmistusohjelmalle ja tässä arvioidaan laatujärjestelmää. Tarvitseeko olla pätevä henkilöstö? Miten laatujärjestelmän tasoa arvioidaan? STO/TER 48 Käyttörajoitukset 4) koruissa; Mikä on korun määritelmä? Yleistymässä on, että jokin laite muotoillaan korun kaltaiseksi. Nyt markkinoilla on korun kaltaisia älylaitteita, joissa tulevaisuudessa saatetaan käyttää jopa radioaktiivista paristoa. Onko esim. kauniisti muotoiltu rannekorua muistuttava kello/ sykemittari, (jossa voi jopa olla timanttiparisto) koru? STO/TER 48 Ei ole tarpeen mainita aktivointia erikseen. Kyseessä on joka tapauksessa radioaktiivinen aine. Syntytavalla ei ole merkitystä. STO/TER 49 Lakiesityksessä oleva teksti: Radioaktiivisten aineiden sekoittaminen ja yhdistäminen muihin kuin 48 :ssä mainittuihin kulutustavaroihin sekä tällaisten kulutustavaroiden tuonti ja vienti edellyttää turvallisuuslupaa. Esitys uudeksi tekstiksi: Muiden kuin luonnon radioaktiivisten aineiden sekoittaminen ja yhdistäminen muihin kuin 48 :ssä mainittuihin kulutustavaroihin sekä tällaisten kulutustavaroiden tuonti ja vienti edellyttää turvallisuuslupaa. Radioaktiivisille aineille ei ole määrittelyn mukaan asetettu mitään alinta rajaa. Tällöin minkä tahansa aineen lisääminen johonkin tuotteeseen edellyttää turvallisuuslupaa, koska kaikissa aineissa on jonkin verran aktiivisuutta. Pitäisikö tässä olla vähintäänkin maininta, että vapautusrajan alapuolella olevat aktiivisuudet eivät tarvitse turvallisuuslupaa. STO/TEO 49 Lisätään sanat siirto Suomeen 1 momenttiin: sekä tällaisten tavaroiden tuonti, vienti ja siirto Suomeen Jos toisessa EU-maassa annetaan hyväksyntä, onko automaattisesti Suomen puolesta ok? Jos kulutustavaraa ei valmisteta Suomessa, niin ilman ehdotettua siirto Suomeen ei edellytä lupaa vaan
15 edellyttää turvallisuuslupaa STO/TEO 51 Lakiesityksessä oleva teksti on epäselvä: Säteilylähteiden saantoihin, luovutuksiin ja siirtoihin sovelletaan, mitä 37 :n 5 momentissa säädetään turvallisuusluvan muuttamisesta ja muutoksista ilmoittamisesta. Tämä ei kuitenkaan koske turvallisuusluvan mukaisia avolähteitä. automaattisesti laillista Tämä on selitetty perusteluissa, mutta lakiteksti vähän epäselvä. Ehdotus uudeksi tekstiksi jatkamalla virkettä: Tämä ei kuitenkaan koske turvallisuusluvan mukaisia avolähteitä, kun turvallisuusluvassa määritellyt nuklidikohtaiset aktiivisuudet eivät muutu. STO/TER 52 Kategorinen vaatimus turvallisuusluvan olemassa olosta on poistettava. STO/TEO 52 Lisäys tekstiin: Luovuttajan on ennen luovutusta varmistuttava siitä, että vastaanottajalla on tarvittava turvallisuuslupa. YTO 53 Valmistajan tai maahantuojan on ionisoivaa säteilyä tuottavaa säteilylähdettä luovuttaessaan toimitettava vastaanottajalle lähteen mukana yksityiskohtaiset tiedot lähteen rakenteesta ja sen turvallisuuteen vaikuttavista ominaisuuksista. Umpilähteestä on toimitettava myös vaatimustenmukaisuutta osoittava todistus. STO/TEO 55 Muutosehdotus tekstiin: Nykykäytännön mukaisesti terveydenhuollon röntgenlaitteen hallussapito ei vaadi turvallisuuslupaa. Toimintaa aloitettaessakin vaatimus ei ole järkevä. Esim. laite saatetaan asentaa huoneeseen, ennen kuin kaikki muut turvallisuusluvan saamisen edellytykset ovat kunnossa. Tuota ennen luovutusta ei mainittu myöskään perusteluissa. Missä esitetään umpilähteiden vaatimukset ja kuka antaa ko. todistuksen? Välttämätöntä -> tarpeen Umpilähteen aktiivisuus ja siinä olevan. mikä on tarpeen kyseisen toiminnan ja. STO/TEO 55 Pyyhintäkokeet: Säteilyturvallisuuspoikkeama ei välttämättä kohdistu umpilähteeseen. Konkreettiset tilanteet määräykseen, ei lakitasolle. Mitä STUKin määräyksellä on tarkoitus määrätä? Annetaanko lisäperusteita, milloin pyyhintäkoe on tehtävä? Pykälässä voisi myös
16 korostaa toiminnanharjoittajan vastuuta mainitsemalla, että pyyhintäkokeiden tekemisen tarve on arvioitava. Pyyhintätesti voi olla tarpeen ottaa ennen huoltotyötä tms, jotta voi varmistua työn turvallisuudesta. Ehdotus olisi, että pykälässä ei ole noin yksityiskohtaisesti kirjoitettu milloin pyyhintäkoe on tehtävä, vaan se kerrottaisiin STUKin määräyksellä tarkemmin milloin pitää tehdä. Määräystä olisi helpompi muuttaa jos tarvetta ilmenee. 3 momentissa käytetty säännöllisesti pitää määritellä tarkemmin määräyksessä (esim. kerran vuodessa ). Pitää tarkistaa onko muuallakin lakiehdotuksessa vastaava sanamuoto säännöllisesti, jotka pitää avata määräyksissä. STO/TEO 55 ovat voineet vaikuttaa haitallisesti umpilähteen tiiveyteen pitäisi olla: tiiviyteen. STO/EKe 55 Ehdotuksena lisätä STUKin valtuuteen sana umpilähteen käytettävyydestä : Säteilyturvakeskus antaa tarkempia määräyksiä korkea-aktiivisen umpilähteen aktiivisuuden arvoista, umpilähteen käytettävyydestä, sekä 3 momentissa tarkoitettujen testien tekemisestä STO/TER 56 Lakiesityksessä oleva teksti: Suomeen saa tuoda tai siirtää vain sellaisen umpilähteen, jonka valmistaja on kirjallisesti sitoutunut ottamaan vastaan lähteen käytön päätyttyä. Säteilylähteen käyttöiän säätely saattaa olla perusteltua vuoden 2016 Cs säteilylähteen rikkoutumisen kokemusten perusteella. Osa tyköhoidoissa käytetyistä umpilähteistä on tarkoitettu asennettavaksi potilaaseen pysyvästi. Näitä ei ole tarkoitus koskaan palauttaa valmistajalle. Pitääkö näissäkin saada valmistajan kirjallinen vastaanottovakuutus? STO/TEO 57 58 Uusi ehdotus tekstiksi: Suomeen saa tuoda tai siirtää vain sellaisen umpilähteen, jonka valmistaja on kirjallisesti sitoutunut ottamaan vastaan lähteen käytön päätyttyä tai jonka puoliintumisaika ja aktiivisuus on sellainen, että lähde voidaan vanhentaa turvallisesti. Kuljetuksia koskevat pykälät on pidetty ennallaan. Teksti on kuitenkin sellainen, että sen nojalla on vaikea tehdä valvontaa.
17 VAK-lakiin tai säteilylakiin olisi STUKille annettava valtuuksia ainakin säteilysuojeluohjelman ja johtamisjärjestelmän osalta (määräys?). VAK-lain ja säteilylain suhde mahdolliset ristiriidat pitäisi perata läpi. Oikeuksia säteilysuojeluohjelman johtamisjärjestelmän osalta? STO/TEO 63 Pykälän 3 momentin teksti: Käytöstä poistettua säteilylähdettä, joka on valmistettu muualla kuin Suomessa, ei saa tuoda tai siirtää Suomeen radioaktiivisena jätteenä. Uusi ehdotus tekstiksi: Käytöstä poistettua säteilylähdettä, joka on peräisin muualta kuin Suomesta, ei saa tuoda tai siirtää Suomeen radioaktiivisena jätteenä. Muutetaan valmistettu -> peräisin? Tai perään selventävä lause. Pykälän 3 momentin teksti on aiheuttanut ongelmia Ruotsissa havaitun umpilähteen palautuksessa Suomeen. Lähdettä ei ole valmistettu Suomessa, mutta se on mennyt Suomen kautta (Suomi oli viimeinen todennettu maa, jossa lähteen tiedetään olleen ennen Ruotsia) Ruotsiin kierrätysmetallierän mukana. Voisiko pykälää pehmentää ja ottaa huomioon em. tyyppiset tapaukset. Direktiivin 9 artikla antaa STUKille mahdollisuuden kieltäytyä vastaanotosta. STO/TEO 63 Pykälän 2 momentin teksti: Radioaktiivisen jätteen vienti (ei jätteenvienti kirjoitettuna yhteen) STO/TEO 64 Pykälän 3 momentti: Toiminnanharjoittaja on puhdistettava -> pitäisi varmaan olla: Toiminnanharjoittajan on puhdistettava STO/EKe 65 Lakiehdotuksessa on epäselvää mitä valtion pitkäaikaisvarastoon menevä pienjäte on luonteeltaan. Onko se loppusijoitettavaa tai jotakin muuta. Ja kriteerit puuttuvat ko. jätteelle tai että millaiseen muotoon se on saatettava. Ja kuka nuo kriteerit antaa, se puuttuu. Näistä asioista olisi olla hyvä laissa/asetuksessa/määräyksissä. STO/TER 66 Vapauttamisraja ja vapaaraja selvitettävä määritelmissä. STO/TER 67 Orvot lähteet kirjoitusvirhe kirjoitusvirhe Perusteluissa tarkennettava Mikä on toistuvasti? Tarvitseeko romukauppias, joka saa toisen kerran vuoden aikana orvon lähteen, turvallisuusluvan?
18 (Tämä lisää mahdollisuutta, että lähde piilotetaan) VALO 67 Onko orpo lähde vakiintunut suomen kielen termi vai vaatiiko määrittelyn? VALO 67 Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava STUKille, jos sillä on tieto orvon lähteen sulamisesta tai muusta merkittävästä kontaminaatiosta. STO/TEO 72 Säteilylain 72 5 momentissa lukee seuraavasti: Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset altistusolosuhteiden tarkkailun ja henkilökohtaisen annostarkkailun tulosten kirjaamisesta ja säilyttämisestä. Luonnoksena olevassa VN:n asetuksessa ei kuitenkaan ole mitään mainintaa tulosten säilyttämisestä. Jos sinne ei mitään tästä asiasta lisätä, lain 72 :n valtuutuksesta pitäisi poistaa sanat ja säilyttämisestä. Eikö tarvitse ilmoittaa orvon lähteen löytymisestä esim. kierrätysmetallin joukosta, jos se ei ole vielä kontaminoinut mitään? Myös lain 27 3 momentissa todetaan: Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä säteilytoiminnan turvallisuutta koskevien tietojen saatavilla olosta ja säilyttämisestä. Kun lain 27 :ssä on yleisempi valtuutus tietojen säilyttämisestä, niin lain 72 :n valtuutuksessa ei tämänkään perusteella tarvitsisi mainita säilyttämistä. Tosin 27 :n valtuutuksessa on voidaan antaa, eli mm. tietojen säilyttämisestä voitaisiin kai säätää VN:n asetuksella myöhemmin, jos tarvetta ilmenee? STO/TER 74 Terveydentilaan vaikuttava oleellinen muutos voi olla esim. jalan murtuma, joka edellyttää kipsausta ja sairaslomaa. Onko tällöinkin käytävä lisäksi säteilyturvallisuuteen perehtyneen lääkärin tarkastuksessa? STO/TER 75 Lisättävä perustelu valituskiellolle. Valituskieltoa ei ole perusteltu. Lakiin otettavaksi ehdotettu muutoksenhakukielto on aina perusteltava hallituksen esityksessä. STO/ADO 87 4 momenttiin pitää lisätä velvollisuus antaa työntekijän terveydentilan seurantaa koskevat tiedot toiminnanharjoittajan lisäksi myös työnantajalle, kun ne ovat tarpeen laissa säädettyjen velvoitteiden täyttämiseksi. Ehdotus uudeksi tekstiksi: Säteilyyn perehtyneen työterveyslääkärin tulee antaa toiminnanharjoittajalle ja työnantajalle (jos on eri kuin toiminnanharjoittaja) työntekijän terveydentilan seurannasta tiedot, Myös työnantajalle asetetaan laissa työntekijän turvallisuuden varmistamista koskevia velvoitteita, joita varten työntekijän terveydentilan seurantaa koskevat tiedot voivat olla tarpeen.
19 jotka ovat. STO/TER 93 Nykyisessä lakiehdotuksessa ei ole mainittu, että lääkäri saa suorittaa tutkimuksen tai toimenpiteen. Saako lääkäri edelleen jatkossakin suorittaa tutkimuksen/toimenpiteen? Isotooppitutkimuksen yhteydessä tehtävä TT-kuvaus ilman röntgenhoitajaa hyväksyttynä on outo poikkeus. Miksi ei tätä hoideta lääkärin valvonnassa lupa itsenäiseen TT-kuvaukseen yksittäisellä sektorilla on vähintäänkin poikkeava. Tulisiko mainita hampaiston KKTT-kuvauksista erikseen jotain? Vai voiko näitä tehdä vain röntgenhoitaja? Aivan lähiaikana kuitenkaan KKTT-tutkimusta tuskin luokitellaan tavanomaiseksi hammaskuvaukseksi. Vähintään KKTT tulisi mainita vastaavana poikkeuksena kuin em. isotooppi-tt, eli lääkärin valtuuttama, erityiskoulutuksen saanut hoitaja voisi tehdä hampaiston KKTTkuvauksia Tulisiko lisätä jollekin taholle valtuudet tarkempiin asetuksiin/määräyksiin kuvaajan osalta? STO/TER 93 Isotooppikuvantamisen röntgentutkimuksessa tulee soveltaa samoja vaatimuksia kuin muissakin röntgentutkimuksissa. STO/TER 94 Pykälään tulisi avata ja kirjoittaa selkeästi, että käyttökuntoisuus laadunvarmistustestien perusteella riittää. STO/TER 96 Lisätä maininta toiminnan luonteen ja laajuuden mukaisesti tai poissulkea pieniriskiset toiminnat (kuten hammas) Potilaan säteilyaltistus on huomattavan suuri ja muita vastaavia poikkeuksia ei ole (vastaava tarve olisi esim. luuntiheysmittauslaitteiden käytössä, jossa potilaan altistus huomattavasti pienempää). Tämä vaatimus ei ole linjassa yleisen linjauksen kanssa. Kyseessä on verrattain suuriannoksinen tutkimus. Ei ole säteilyturvallisuusperustetta höllentää kuvaajan vaatimuksia. Laitteilla tehdään myös diagnostisia TT-kuvauksia isotooppitutkimuksen yhteydessä, missä annokset ovat suuria. Se, että näin on toimittu aikaisemmin, ei ole hyvä peruste. Ei ole riittävää, että kyseinen maininta on ainoastaan perusteluissa. Nyt saa kuvan, että fantomikuvat pitää ottaa ennen jokaista potilasta ja samalla tarkistaa hätäkatkaisijat jne. Kliininen auditointi koskee nyt kategorisesti kaikkea toimintaa. Onko tarkoituksenmukaista laajentaa koskemaan hammaskuvaustoimintaa? Mikäli kliinisen auditoinnin sisältö muuttuu (voi tarkoittaa myös sisäistä arviointia/ristiinarviointia tmv), voidaan tämä toteuttaa mielekkäänä (riskiperusteisesti).
20 STO/TEO 100 Pykälän 3 momentin teksti: Puuttuuko tekstistä pilkku sanojen tiedon antamisesta ja säteilyaltistuksesta väliltä? STO/TER 102 Kohdassa 2 estetään tehokkaasti radioaktiivisen merkkiaineen käyttö luonnossa.tämä ilmeisesti koskee myös radioaktiivisten aineiden pääsyä viemäriin. STO/TER 103 Tämä on ristiriidassa edellisen pykälän kanssa. Kohdassa 102 on mainittava, että päästöt on sallittu, mikäli ne pidetään 103 :n alapuolella. STO/TEO 107 Pykälän 1 momentin teksti: Toiminnanharjoittaja vastaa säteilyturvallisuuspoikkeaman johdosta tarvittavien korjaavien toimenpiteiden toteuttamisesta Kohta ei ole riittävän selkeä, tässä pitäisi olla viittaus 103 :ään, jossa viitataan raja-arvoihin. Onko ajatuksena kerätä potilaiden eritteet ja muut rad.akt. jätteet vanhentamissäiliöihin? kapulakieltä Onko mukana turvajärjestelypoikkeamat? Ehdotus uudeksi tekstiksi: Toiminnanharjoittaja vastaa säteilyturvallisuuspoikkeaman takia tarvittavien toimien toteuttamisesta Saman pykälän 3 momentti: Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava. selvitysten tuloksista ja korjaavista toimenpiteistä Säteilyturvakeskuksen edellyttämällä tavalla Ehdotus uudeksi tekstiksi: Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava. korjaavista toimista Säteilyturvakeskuksen edellyttämällä tavalla. Pykälän 4 momentti: viimeisen kohdan lopusta puuttuu piste muille altistuneille. YTO 107 Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava Säteilyturvakeskukselle 106 :n 2 momentissa tarkoitetun säteilyturvallisuuspoikkeaman selvitysten tuloksista ja korjaavista toimenpiteistä Säteilyturvakeskuksen edellyttämällä tavalla. Toiminnanharjoittajan on lisäksi ilmoitettava Säteilyturvakeskukselle yhteenvetotietoja muista säteilytoimintaan liittyvistä säteilyturvallisuuspoikkeamista ja Esitetään lisäystä: Käyttötapahtumien analysoinnin toivotaan johtavan korjaaviin toimenpiteisiin. Pelkkä tapahtumien tilastointi ei kehitä säteilytoimintaa.
niiden johdosta tehdyistä toimenpiteistä. VALO? 2) laajemmin -Onko selkeä? Laajemmin kuin mikä? VALO 108 Altistumisen vertailutasoa/vertailutasoa ei ole määritelmissä. Laissa käytetään hyvin montaa eri termiä kuvaamaan erilaisia raja/viite/vertailu yms. arvoja. Niiden eroa on vaikea hahmottaa. VALO 109 Raskaana olevalla tai alle 18-vuotiaalla ei saa teettää suojelutoimia, jotka saattavat aiheuttaa säteilylle altistumista, mutta entäpä saako Vrt. säteilytyöntekijän lapsen tai sikiön suojelu 79 imettävällä teettää, jos on sisäisen säteilyaltistuksen riski olemassa? VALO 109 Säteilyvaaratyöntekijöiden ja säteilyvaara-avustajien työstä aiheutuva altistus on mahdollisuuksien mukaan pidettävä työntekijöiden annosrajojen alapuolella. VALO 110 Tässä kohdassa puhutaan vain koulutuksesta suojelu- ja pelastustoimiin liittyvien terveysriskien ja niiltä suojautumisen osalta. Riskit ja suojautuminen riippuvat kuitenkin tehtävästä. Eikö pitäisi antaa koulutusta suojelu- ja pelastustoimen tehtäviin sekä näihin tehtäviin liittyviin terveysriskeihin ja niiltä suojautumiseen? VALO 122 Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava mahdollisuuksien mukaan siitä, että rakennuksen sisäilman radonpitoisuus ei ylitä sitä koskevaa viitearvoa. 1. Lain määritelmien mukaan viitearvo ei ole raja-arvo eli siten viitearvo ei voi olla sitova, vaan sen pitää olla ohjeellinen. 2. Kaikissa rakennuksissa ei tarvitse huolehtia, esim. voimalaitosten sellaiset tilat, joissa ei yleensä ole ihmisiä. 2. Radonkorjauksista ja radontorjunnasta ei saa aiheutua kohtuuttomia kustannuksia. VALO 123 Mikä on muu oleskelu tila Tästä ei sitä voi ymmärtää, eikä sitä ole missään avattuna. 126, 3 mom. sekä sivu 28, perustel ut, kauneu denhoit oa koskev a Lakiehdotuksessa olisi hyvä velvoittaa toiminnanharjoittaja selvästi arvioimaan hoidon riskit ja kertomaan riskeistä asiakkaalle ennen hoitoa. Perusteluissa sanotaan: Altistumisraja-arvoissa on aina turvamarginaali; kauneudenhoitotoimenpiteissä voitaisiin mennä lähemmäs vauriokynnyksen rajaa kuin kontrolloimattomassa tilanteessa. Kommentti: Jos mennään lähemmäs vauriokynnystä, toimenpiteen riski kasvaa. Esimerkiksi solarium-rusketus on epäterveellistä. Tällä hetkellä voimassa oleva säteilylaki lähtee kuitenkin siitä, että täysi-ikäinen ihminen voi ottaa tämän riskin, jos vain on tietoinen mahdollisista terveysvaikutuksista. Esim. Ruotsissa on esitetty 18 vuoden ikärajaa tämän tyyppisille kauneudenhoitokäsittelyille. 21
22 kappale. STO/EKe 19, 126 STO/? 20, 147 Tällöin muodostuu tärkeäksi, että toimenpiteeseen hakeutuva asiakas on tietoinen riskistä ja ottaa sen vapaaehtoisesti. Korkeamman riskin käsittelyiden tarjoaminen alaikäiselle ainakaan ilman huoltajan suostumusta pitäisi olla kiellettyä, koska asiakas ei tällöin pystyisi välttämättä itse arvioimaan riskiä. Pykälän mukaisesti altistumisraja-arvoja ei saa ylittää. Lääketieteellisestä säteilyn käytöstä lääkärin valvonnassa ei mainita pykälässä mitään. Olisiko tässäkin pykälässä hyvä mainita 132 tavoin lääkärin määräämistä toimenpiteistä/altistamisesta, selkeyden vuoksi vaikkakin lain soveltamisrajaukset on 3 :ssä. Lisätään mahdollisuus STUKin antaa sanktiomaksu, mikäli säteilyrikkomus on vähäinen Alaikäisten huoltajan suostumus on kysymys, joka tuli esiin NIRrin kommenteissa. Suurin osa valvonnassa eteen tulevista ja paljon työaikaa vievistä rikkomuksista on merkitykseltään vähäisiä. Tällä hetkellä keinot niihin puuttumiseksi ovat melko vähäisiä ja työläitä. Näin ollen STUKin työaikaa menee kohtuuttomasti muutamien toiminnanharjoittajien muistutteluun. Mikäli yhtenä valvontakeinona olisi sanktiomaksu pienissä rikkomuksissa, olisi tällä varmasti terästävä vaikutus kentän toimintaan. Sen sijaan puutteet ovat yleensä niin vähäisiä, ettei kynnys rikosilmoituksen tekemiseen ylity ja toisaalta se olisi viranomaisresurssien väärinkäyttöä. Huomioita yleisperusteluihin liittyen tai sinne lisättäväksi Komment in numero Luku Sivun nro/ Yleinen kommentti/ Ehdotus uudeksi tekstiksi/ Yksittäinen korjaus YTO s.4 Euroopan unionin uusi säteilyturvallisuusdirektiivi koskee ainoastaan ionisoivaa säteilyä. Ionisoivaa säteilyä ovat muun muassa röntgensäteily sekä radioaktiivisten Perustelut Ehdotetaan lisättäväksi neutroninen aiheuttama säteilyaltistus. Röntgen-, alfa-, beeta- ja gammansäteilyn lisäksi on hyvä mainita neutronit.
23 aineiden lähettämä alfa-, beeta- ja gammasäteily. Neutroneja vapautuu esimerkiksi uraaniytimen itsestään tapahtuvan halkeamisen (spontaani fissio) tai neutronilähteessä tapahtuvan reaktion seurauksena. Myös avaruudesta tulevassa kosmisessa säteilyssä on runsaasti neutroneja, jotka aiheuttavat suurimman osan korkealla lentävän lentohenkilöstön ja -matkustajien säteilyannoksesta. Ionisoimatonta säteilyä ovat pientaajuiset sähkö- ja magneettikentät, radiotaajuinen säteily, infrapunasäteily ja näkyvä valo. YTO s.5 IAEA julkaisee säteilysuojelusta Requirements-tason suosituksia ja alemman tason ohjeita (guides). Suomi on sitoutunut ottamaan huomioon IAEA:n suositukset mahdollisuuksien mukaan säteilylainsäädäntöä uudistettaessa. Keskeisimpiä IAEA:n säteilyturvallisuussuosituksista ovat seuraavat: -1, IAEA 2006 Governmental, Legal and Regulatory Framework for Safety, Series NO. GSR Part 1(Rev.1), IAEA, 2016 Leadership and Management for Safety Series No. GSR Part 2, IAEA, 2016 Radiation Protection and Safety of Radiation Sources: International Basic Safety Standards, General Safety Requirements, No. GSR Part 3 IAEA 2014. Safety Assessment for Facilities and Activities Series No. GSR Part 4 (Rev. 1), IAEA, 2016 Code of Contact on the Safety and the Security of Radioactive Sources, IAEA 2014 Preparedness and Response for a Nuclear or Radiological Emergency, Safety Requirements No. GSR Part 7, IAEA 2015 Ehdotetaan lisättäväksi IAEA:n vaatimukset GSR Part 1, GSR Part 2 ja GSR Part 4. GSR Part 1 esittää keskeiset vaatimukset kansalliselle infrastruktuurille, toimijoiden velvoitteet ja olennaiset menettelyt. GSR Part 2 esittää vaatimukset turvallisuusjohtamiselle ja turvallisuuskulttuurille. GSR Part 4 esittää vaatimukset turvallisuuden arvioinnista. Kaikissa kolmessa dokumentissa on huomioitu Fukushiman onnettomuuden opetusten johdosta asetetut uudet tai päivitetyt vaatimukset. Uuden säteilylain valmistelussa ko. vaatimukset on huomioitu. VALO s. 7 taulukko 1 Taulukossa 1 esitetty radonpitoisuuden keskiarvo 121 Bq/m3 ja sivulla 13 puhutaan keskiarvosta 94 Bq/m3.