Löydä Viron koillisrannikko Kustantaja: MTÜ Kirderanniku Koostöökogu Laatinut: Ingrid Kuligina, MTÜ Alutaguse Matkaklubi Käytetyt lähteet: Oru park. Maire Uustal. 2010 Karl XII. Bengt Liljegren. 2000 Ida-Virumaa põlispuud, kivimürakad ja salapärased veed. Anne Nurgamaa, Ingrid Kuligina, Tiit Leito. 2011 Põhja-Eesti klint. Kalle Suuroja. 2005 90 aastat põlevkivi kaevandamist Eestis, Nikolai Varb, Ülo Tambet http://www.kukrusemois.ee http://www.orthodox.ee/epc/index.php/et/convent-est http://www.wikipeedia.ee http://www.mois.ee http://www.narvamuuseum.ee Paikallisen historian tutkijan Olav Vallimäen materiaalit Historioitsijan Vallo Reimaan materiaalit Kuvat: Ingrid Kuligina, Enn Käiss, Kristina Ernits, Itä-Virumaan Matkailurykelmän kuvapankki, Valdor Ernits, Vladimir!urmin, Raili Lille, Mehis Luus Kartat: Peruskartta: Maaamet, 2013 Painos: OY Greif Julkaistu: syyskuu, 2013
Yksikään matka Viroon ei ole täydellinen, jos reitistä jää ulos koillisrannikko. Koillisrannikon runsasta historiaa tutustavat upeat kartanot, puistot, kirkot ja virkistyspaikat. Vaikka virkistysalueen kukoistus jäi 1900- luvun alkuun, on nykyinen koillisrannikko voimakkaasti palauttamassa alkuperäistä asemaansa lepopaikkana. Raja-alueena on koillisrannikko ollut kautta aikojen sotien temmellyskenttä. Täällä voi retkeillä legendaarisen Ruotsin kuninkaan Kaarle XII tai Venäjän tsaarien Iivana Julman ja Pietari Suuren armeijoiden jäljissä. Alueen luonnonsymboleina ovat Suomenlahtea reunustava majesteettinen rantatörmä sekä Narva-Jõesuun kultainen rantahiekka. Runsaasti kuuluisuutta on koillisrannikolle tuonut palavakivi muinaisten fossiilien kuvioilla kirjottu kivi, jota paikalliset nimittävät ruskeaksi kullaksi. Tämän kaiken nauttimiseksi pitää ehdottomasti matkustaa itse paikalle. Matkan suunnittelemisen helpottamiseksi on koillisrannikolla kehitetty 4 teemanmukaista reittiä: Kartanot, puistot, kirkot Kaarle XII matka Itä- Virumaalla Viron luonnonsymboli Rantatörmä Ruskean kullan jäljissä 3
Reitti: Jõhvi Edise Kukruse Saka Valaste Toila Pühajõe Kuremäe Illuka Mäetaguse - Jõhvi Suositeltu tapa liikkua: yhdistettynä moottoriajoneuvolla ja jalkaisin tai polkupyörällä. Paras mahdollinen kulkemisen aika on 3-4 päivää. Välimatkat Jõhvi Edise 4,7 km Toila Pühajõe 2,5 km Edise Kukruse 2,9 km Pühajõe Kuremäe 29,3 km Kukruse Saka 15,1 km Kuremäe Illuka 6 km Saka Valaste 10 km Illuka Mäetaguse 14,3 km Valste Toila 11,2 km Mäetaguse Jõhvi 19,2 km Yhteensä: 115, 2 km 1800-luvun loppu oli tuhlailevasti ylellinen. Rikkaat voivat rakentaa itselleen komeilevia palatseja ja kartanoita, joihin kuului aina hieno puisto. Temaattiset huvipisteet reitillä Kartanot, puistot, kirkot 1. Jõhvin puisto, Konserttitalo Nykyisen modernin Jõhvin konserttitalon sijalla oli aikaisemmin suurenmoinen Jõhvin kartano. Herraskartano oli niin suuri, että sen ulkoportaille mahtuivat laulamaan Jõhvin laulujuhlien yhdistetyt kuorot. Kartanon portailla vuonna 1865 järjestetty laulupäivä antoi sysäyksen ensimmäisen yleislaulujuhlan toteuttamiseksi Tartossa. Kartanon entistä loistoa välittää vielä osallisesti kaupunginpuistoksi uudistettu kartanonpuisto. Konserttitalon sijainti Jõhvin kartanon paikalla on ihan kuin symboli alueen kulttuuritoiminnan jatkuvuudelle. Konserttitalossa järjestetään erilaisia konsertteja, esityksiä, tanssiaisia, konferensseja, seminaareja, näyttelyjä, juhlallisia vastaanottoja ym. Lisäksi on vieraille avattu elokuvateatteri Amadeus, Jõhvin Kaupungingalleria ja kahvila Mozart & Catering. Osoite: Pargi katu 40, 41537 Jõhvi. Puh: +372 334 2000, +372 334 2003, sähköposti: johvi@concert.ee, kotisivu: www.concert.ee 4
2. Jõhvin Jumalan Kastamisen kirkko Maakivestä ja tiileistä rakennettu kirkko valmistui vuonna 1895 Eestimaan kuvernöörin!hahhovskoin suunnitelman yhteydessä muuttaa Jõhvi venäläisen ortodoksisen uskonnon keskukseksi Koillis- Virossa. Tämä kirikko oli ensimmäinen työpaikka nuorelle papille Aleksei Mihhailovits Ridigerille, josta tuli myöhemmin Aleksius II, Venäjän Ortodoksisen Kirkon Moskovan ja koko Venäjän patriarkka. Avoinna: 01.05-30.09 joka päivä 09:00-14:00. Vierailu: ilmainen. Osoite: Narva mnt 2a, 41531 Jõhvi. Puh: +372 335 2138 3. Jõhvin Pyhän Miikaelin kirkko ja Linnoituskirkon museo Jõhvin Pyhän Miikaelin kirkko on kaupungin vanhin rakennus. Alkuperäisen kirkon rakentamisen aika oli ilmeisesti 1200-luvun II puolisko, jolloin kirkko oli holvaamaton neliskulmainen puolustusrakennus. 1500-luvun I puoliskolla kirkko uusittiin. Länsisivun keskeelle rakennettiin 8-kerroksinen torni ja koko rakennus holvattiin yksilaivaiseksi pituussuuntaiseksi rakennukseksi. Nykyisesti on Jõhvin Pyhän Miikaelin kirkko Viron suurin yksilaivainen kirkko ja ainutlaatuisen akustiikansa vuoksi suosittu konserttipaikka. Kirkon alttarinalaisissa holvikellareissa sijaitsee Jõhvin Linnoituskirkon museo, jossa on Avoinna: kesäkautena 01.05.-01.10. Ti - La 11.00-15.00; talvikautena tilatessa etukäteen. Osoite: Rakvere mnt 6, Jõhvi. Puh: +372 518 7590, sähköposti: info@johvimuuseumiselts.ee, kotisivu: www.johvimuuseumiselts.ee 4. Edisen kartano Ediseen yhdistyy Vapaussodasta tunnettu kenraali Aleksander Tõnisson, josta tuli kartanosydämmen isäntä vuoden 1919 pakkolunastamisen jälkeen. Kartanosta muodostui esimerkillinen pientila. Vuonna 1940 tuli tuho - kartano takavarikoitiin, kenraali pidätettiin ja teloitettiin. Kartanon tallissa on nykyisin tunnettu ruokailupaikka Valge Hobu Trahter. 5
5. Kukrusen polaarikartano Vuonna 1762 kartanon omisti Christopher Friedrich von Toll, joka laski perustan Tollien suvun pitkäaikaiselle hallinnalle Kukrusella. Tollit olivat aikansa suuria hahmoja. Robert von Toll omistautui sotaväestä erotessa Kukrusen kartanon historiallisten asiakirjojen kokoelman täydentämiseen ja julkaisemiseen. Hermann von Toll laski perustan palavakiven teollisuudelle, perustaen kartanon tilalle kokeellisen kaivoksen. Carl Friedrich von Toll laati Napoleonia vastaan monta sotasuunnitelmaa ja hänet ylennettiin Venäjän armejiassa jopa jalkaväkikenraaliksi. Ehkä kuuluisin tästä suvusta oli geologi ja napaseutututkija Eduard von Toll, joka menehtyi Sannikovin maan etsinnässä. Avoinna: kesäkautena 01.05.-30.09. Ti-Su klo 10.00-18.00, talvikautena 01.10.-30.04. Ti-Pe klo 10.00-16.00. Osoite: Mõisa, Kukrusen kylä 20, Kohtlan kunta. Puh: +372 336 9812, +372 530 59902, sähköposti: info@kukrusemois.ee, kotisivu: http://www.kukrusemois.ee!" Järven kartano Tänä päivänä raunioissa oleva herraskartano rakennettiin vuoden 1508 jälkeen. Linnake perustettiin yhtäaikaisesti asuintalona ja linnana. Jopa 2m paksut seinät olivat enimmäkseen linnan kaltaisia. Ensimmäisessä kerroksessa oli kellari kaivoineen. Kellarin kapeita ikkunoita voi käyttää ampuma-aukkoina. Seuraavaksi tuli pääkerros ja vielä puolustuskerros. Asuintalon pohjoissivulla oli vahvistettu piha tarpeellisine sivurakennuksineen. 7. Sakan kartano Nykyiseen paikkaan korkean ja maalauksellisen rantatörmän reunalle perustettiin Sakan kartano vuonna 1626, jolloin Ruotsin kuningas Gustav II Adolf lahjoitti sen ympäristön tilat voimakkaasta skotlannilaisesta klannista peräisin olevalle Jürgen Leslie'lle. Kartanon viimeinen isäntä ennen vuoden 1919 maareformia oli Hermann von Löwis of Menar, jonka käsiin jäi herraskartano vuoden 1939 muuttoon asti. Vuoden 1939 jälkeen tuli Sakasta sotilaallinen keskus. Kartanossa sijaitsivat eri aikoina kolmen valtion sotaväet: Viron 6
rannanpuolustuspatteri, Waffen-SS sotajoukko (1941-44) sekä muutamine taukoineen Neuvosto-rajavartio vuoteen 1992. Rakennuskompleksi on nykyisin mukautettu u p e a k s i majoituslaitokseksi.! Osoite: Sakan kylä, Kohtlan kunta. Puh: +372 336 4900, +372 336 4906, kotisivu: www.saka.ee 8. Ontikan kartano Ontikan kartanoa mainitaan ensimmäistä kertaa 1600-luvun keskellä. Aikaisemmin on kartano kuulunut Falkenklaudelle, von Knorringeille ja von Wrangelleille. Vuonna 1780 myi Anna Helena von Wrangell kartanon poikansa velkojen vuoksi kenraaliluutnantti Johann Clapier de Colongue'ille. Clapier de Colongue'it olivat kartanon isäntiä vuoteen 1919. Tähän asti säilynyt herraskartano rakennettiin vuonna 1855 ja sen nykyinen isäntä on Suomen kuuluisa alppihiihtäjä, maailmanmestari Kalle Palander. Kartanossa toimii majoitus ja kesäkaudella on avattu kahvila. 9. Orun puisto ja linnanpiha Rikkaan venäläisen kauppiaan Jelissejevin tahdosta valmistui vuonna 1898 Pühajõen äyräälle italialainen villa Orun palatsi. Palatsi oli kolmikerroksinen ja siinä oli lähes kuusikymmentä huonetta ja monta erilaista parveketta, joista avautuivat upeat näkymät. Maastoa ja rakennuksia huomioon ottaen sommitteli puutarha-arkkitehti Kuphaldt puiston kahdessa osassa. Palatsin lähimmän ympäristön säännöllisen kaavan mukaisena koristepuutarhana jossa puiden, pensasaitojen, ruusupenkkien, nurmikenttien sijoitus sopi yhteen palatsin arkkitehtuurin kanssa. Muusta lähes 70ha puistoalueesta tuli maastopuisto. Teiden verkosto, terassien ja huvimajojen sijoitus oli valittu näin, jotta voisi maksimaalisesti nauttia ympäröivästä maisemasta ja korostaa paikan luonnollista kauneutta. Orun palatsin entisessä vesitornissa, joka kuuluu Toilan Lukiolle, on kesäkautena avattu näkötorni sekä presidentin K.Pätsin ja Orun puiston näyttely. Avionna: kesällä 04.06.-30.08 Ke-Su klo 11.00-19.00. Osoite: Pühajõen kylä, Toilan kunta. Puh: +372 336 9642, kotisivu: www.toila.edu.ee 7
10. Pyhajõen kirkko Paikallisen yhteisön muinaisten uskomuksien lannistamiseksi ja uusien juurruttamiseksi rakennettiin vuonna 1467 Pyhajõen kylän hiiteen puinen kirkkorakennus. Kivikirkko valmistui vuonna 1838. Kirkon rakentamisen suojelijoina olivat Pagarin kartanon isäntä Otto von Stackelberg ja Järven kartanon isäntä Reinhold von Arnold. Välillä apuseurakuntana, välillä itsenäisenä toiminut Pyhajõen seurakunta lakkautettiin vuonna 1968. Kirkko jäi ilman käyttöä ja rappeutui. Vuonna 1988 aloitettiin kirkon uusimista. Ensimmäinen palvelu uudessa kirkossa pidettiin jouluiltana vuosi myöhemmin. 11. Kurtnan kartano Kurtnan ritarikartano muodosttui luultavasti Valkenan luostarin talouskartanon sijalle. Historillinen herraskartano rakennettiin Arnoldien aikana 1800-luvun loppupuolella. Kurtnan Arnold oli muistojen mukaan mukava mies, joka istui myös talonpojan kanssa samaan pöytään juttelemaan. Valitettavasti seisoo herraskartano nykyisin ilman käyttöä. 12. Kuremäen luostari Kuremäen luostari sijaitsee paikkakunnan korkeimmalla mäellä, muinaisaikaisella hiidenmäellä. Luostarin perusti vuonna 1892 kiihkeä ortodoksisen uskonnon ja venäläistämisen kannattaja Eestimaan kuvernööri ruhtinas Sergei!ahhovskoi. Kompleksin rakennukset ovat rakennettu kokonaisuutta silmällä pitäen: nunnien asuintalot, talvikirkko-ruokailutalo, sairaala, Jumalanäidin Uinumisen pääkirkko, kellotorni, Pyhäät Veräjät, koulu ja matkustajakoti. Luostarin tärkein rakennus on Jumalanäidin Uinumisen pääkirkko. Kuremäen nunnaluostarin keskeytymättömää toimintaa neuvosto-aikanakin pidetään piispa Aleksiuksen ansioksi. Nykyisin asuu luostarissa lähes 160 nunnaa ja noviisia. Avionna: joka päivä klo 06.00-21.00. Osoite: Kuremäen kylä, Illukan kunta. Puh: +372 337 0715 8
13. Illukan kartano Kartanon kehityksen ja rakentamisen puolesta oli merkillinen aikakausi 1800-luvun puolivälista lähtien, jolloin Illuka joutui Dieckhoffien suvun haltuun. Vuonna 1882 jätti Karoline Dieckhoff kartanon perinnöksi pojilleen Oscarille ja Eduardille. Heidän hallinta-aikaan jäikin tähän asti säilyneen herraskartanon rakentaminen. Kahden veljeksen hallinta-ajasta on nykyaikaan asti levinnyt monia kansantarinoita. Viimeinen kartanon isäntä paroni Claus von Nottbeck myi kartanon vuonna 1921 valtiolle, muutti Saksaan ja ryhtyi kartanosta saadulla rahalla Sakun oluttehtaan osakkeenomistajaksi. Vuodesta 1921 on herraskartanossa Illukan Koulu. Avoinna: sopimuksen mukaan. Osoite: Illukan kylä, Illukan kunta. Puh: +372 518 9129, sähköposti: kristikool@hot.ee, kotisivu: http://www.illuka.ee/illukakool/mois 14. Mäetagusen kartano Mäetagusen kartanon hieno herraskartano on samanaikaisesti näyte sekä klassisesta että historillisesta rakennustyylistä. Herraskartano on omassa rakentamisen historiassaan kulkenut ainakin kolmen suuremman kauden lävitse. Talo rakennettiin noin vuonna 1796 Eugnius Octave von Rosenin puolesta. Vuonna 1816 kärsi herraskartano kovasti tulipalossa ja seisoi muutaman vuoden hylättynä. Kartano uusittiin vuonna 1820 Otto von Rosenin puolesta. Laajamittaisilla rakennustöillä lopetti herraskartanon uusimisen 1800-luvun lopussa Eugeneniuksen pojanpoika Konstantin von Rosen. Nykyisin toimii herraskartanon ensimmäisessä kerroksessa Mäetagusen kuntahallitus. Yläkerrassa ovat kauniit seminaari- ja konserttisalit. Kartanosta on säilynyt vielä 13 rakennusta. Talli-vaunuvajaan on perustettu hotelli-kylpytalo sekä ravintola ja viina-aittaan Jääkärimuseo. Avoinna: varataan etukäteen. Osoite: Mäetagusen kauppala, Mäetagusen kunta. Puh: +372 333 1150, +372 336 9174, sähköposti: info@moisahotell.ee, kotisivu: http://www.moisahotell.ee/ 9
Kaarle XII matkan reitti Itä-Virumaallaa Tausta 01.09.1700 saa Kaarle XII sanoman, etät venäläiset sotaväet ovat saarrostaneet Narvaa. 1.lokakuuta purjehtii hän 200 laivalla, 8000miehisellä sotaväellä Balttiaan. Armeijan kokoontumispaikaksi sai Rakvere. 3.lokakuuta on venäläinen sotapäällikkö!eremetjev miehittänyt 6000 miehisellä ratsuväellä Rakveren. Reitti: Purtse Aa Valaste Pühajõe Päite Laagna Narva Ruotsin linnake Jõhvi Suositeltu tapa liikkua: yhdistettynä moottoriajoneuvolla tai polkupyörällä ja jalkaisin. Paras mahdollinen kulkemisen aika on 2 päivää. Välimatkat Rakvere Purtse 47,2 km Päiten rantatõrmä Rootsi kants 16,6 km Purtse Aa 9,5 km Ruotsin linnake Laagna 8,6 km Aa Saka kartano 2,4 km Laagna Narva 13,4 km Saka kartano Pühajõe 22,7 km Narva Jõhvi 48,5 km Pühajõe Päiten rantatõrmä 12,9 km Jõhvi Laiuse 99,2 km Yhteensä: 281 km Temaattiset huvipisteet reitillä 15. Purtse Ollessaan kuullut Ruotsin sotaväen lähestymisestä Rakvereen, perääntyi!eremetjev Purtsen linnakkeen luo. Hän sijoitti miehensä pieninä ryhminä Purtsejokea ja Narvan tietä pitkin kyliin: Purtseen, Varjaan, Kohtlaan. Hän itse sijoittui suuremman joukon kanssa Pavanduun. Purtsejoki 25.lokakuuta hyökkäsi kenraali Vellingkin etujoukko venäläisiä asemia Purtsejoen itärannalla. Hyökkäys oli venäläisille yllättävä ja näin saavutettiin helppo voitto. Purtsejoki oli muinaisen kihlakunnan Askelen kansalle pyhä joki. Joki eristyy muista Pohjois-Viron joista, koska siltä puuttuu kalkkikiviterassilta laskeva vesiputous. Veden virtaen kalkkikivipohjan rikkoutumaa pitkin on joessa terassin sijasta pitkällä laskulla koski. Ilmeisesti ovatkin Purtsejoen kosket jyrkimmät koko Virossa. 10
Purtsen linnake Purtsen vasalli - linnakkeen rakentamista aloitettiin Jakob van Tauben aikana 1533. Historiansa aikana on Purtsen vasalli-linnaketta poltettu ja jälleenrakennettu monta kertaa. Viime kerralla restauroitiin rakennus 1987-1990. Purtsen linnaketta vieraili vuonna 1992 Ruotsin kuningas Carl XVI Gustaf ja istutti vierailun muistoksi linnakkeen pihalle tammipuun. Avoinna: kesäkautena 01.05.-30.09. Ti-Su klo 11.00-18.00, talvkautena tilatessa etukäteen. Osoite: Purtsen kylä, Lüganusen kunta. Puh +372 509 2488, sähköposti: info@purtsekindlus.ee, kotisivu: http://www.purtsekindlus.ee 16. Varja 26.lokakuuta hyökkäsivät ruotsalaiset etujoukot jo Varjan kylää. Yksittäisten venäläisten ratsumiesten onnistui elävinä paeta Pavanduun.!eremetjev lähetti heti Varjalle suuren sotajoukon. Vellingkin etujoukko saarrostettiin. Ruotsalaiset murtautuivat piirityksestä raskaiden tappioiden hinnalla. Saavutetusta voitosta huolimatta päätti!eremetjev vetäytyä Pyhajõen kylään. Postimaanteiden aikana oli kylässä Varjan kestikievari. Varjan kestikievariin kuului 1800-luvulla päätalo, kaksi matkustajakotia, puutarhamaja, vaunuvaja, hevostalli, kaivo. Säilynut on vain uudelleen rakennettuna päätalo ja muutama sivurakennus. 17. Aan kartano Ollessaan kuullut Purtsen selkkauksen tuloksista, päätti Kaarle XII liikkua nopeammin. 13.marraskuuta aloittaa ruotsalainen armeija Rakveresta 11 000 miehellä marssia Narvan suuntaan. Jo 15.marraskuuta pysähdytään Aan kartanon luona. Aan kartanon kauniinmuotoinen koristeellinen päätykolmio on peräisin 1780-luvulta, jolloin kartano oli von Nascakinien hallussa. Vuodesta 1889 vuoden 1919 pakkolunastamiseen kuului kartano von Gruenewaldtien aatelistoperheelle. Siitä ajasta ovat peräisin neljä kaunista puupitsillistä historillista varjokattoa. Vuodesta 1923 lähtien toimii kartanossa huoltokoti.. 11
18. Pühajõen retuutti Purtse-Pavandun alueelta vetäytymisen jälkeen jätti!eremetjev Pühajõelle 600 ratsumiestä. Loput suuresta sotajoukostaan hän lähetti ryhminä kyliin ryöstöretkelle. Kuningas Kaarle XII lähetti venäläisten kimppuun 400 ratsumiestä kenraalimajuri Maidelin johdolla. Maidel huomasi joen etelärannalla venäläisiä ratsumiehiä. He kävivät pienen venäläisen sotajoukon kimppuun.taistelu jäi lyhyeksi, koska!eremetjev vetäytyi Narvan lähelle leiriin. 19. Historiallinen kauppa- ja sotaretkien tie Rantatörmää pitkin kulkee yksi Viron vanhimpia yhdysteitä, jota pitkin ratsastivat Saksan Ritarikunnan ritarit, Ruotsin kuninkaat ja Venäjän tsaarit. Vielä nykyisinkin on säilynyt muutamia vuosisatoja vanhoja mailikivejä tien varrella. Marssi Pühajõelta jatkui suurien kärsimyksien hinnalla. Puhui kova tuuli ja satoi vettä. Oli kylmää, tiet lokaisia, savisia ja liukkaita sanomattoman pohjattomia ja petollisia. Tämä muutti marssin tuskaksi. Seuraava yö vietettiin savisilla pelloilla, joka karoliinien päiväkirjassa sai nimeksi paskaleiri. 20. Laagnan kartano ja Kaarle XII pysähdyspaikka Yöllä 19.lokakuuta vasten ehtivät ruotsalaiset Laagnan kartanoon, jossa jäätiin yöleiriin. Kello kuusi aamulla pidettiin jumalanpalvelu ja vielä pimeässä asuivat Kaarle XII johtamat 10 537 miestä metsän kautta Narvan suuntaan liikkeelle. Ensimmäistä kertaa vuonna 1498 mainittu Laagnan kartano poltettiin Ruotsin- Venäjän sodassa. Vuoden 1660 tienoilla rakensi kartanon uudelleen Bernhard Johann von Wrangell. Myöhemmin kartano valtiollistettiin ja kuului Ruotsin valtiolle. Vuonna 1711 palautettiin kartano venäläisten puolesta Wrangelleille. Seuraavien vuosisatojen aikana vaihtui monta isäntää. Tässä kartanossa ovat pysähtyneet Viron ja Balttian kiertomatkoilla monet kruunupäät, myös Katariina II. Nykyisin ovat kartanosta säilyneet vain muutamien rakennuksien rauniot ja puisto. 12
21. Narva Ruotsin Leijona on muistomerkki, joka merkitsee Kaarle XII menestystä Narvan alla vuonna 1700. Nimenomaan voitto Narvan alla teki Kaarle XII kuuluisaksi lahjakkaana sotilasjohtajana. Kaarle XII sotaväki ehti aamulla 20.marraskuuta kello kymmenen aikaan Narvan alle. Vaikka sotilaat olivat väsyneitä ja nälkäisiä, olivat Ruotsin sotajoukot jo yhdeltä iltapäivällä valmiita ryhtymään taisteluun ylivoimassa olevaa Venäjän armeijaa vastaan. Ruotsin jalkasotilaat hyökkäsivät rynnäköllä ja murtautuivat läpi Venäjän puolustuslinjan. Kello seitsemän illalla antoi Kaarle XII trumpettimiehille käskyn soittaa merkkiä tulituksen pysäyttämiseksi. Ensimmäinen muistopatsas oli Ruotsin kuningaskunnan lahja Narvan kaupungille ja leijonan muoto oli kopio Tukholman kuningaspalatsin edessä olleesta leijonasta. Narvan bastionit 1300-luvun lopussa rakennettiin valmiiksi vahvistetut kaupunginmuurit vahtitorneineen. Puolustusrakennukset uusittiin 1400-1500 luvuilla tuliaseiden käytäntöön ottamisen yhteydessä. Keskiaikaiset tornit rakennettiin uudestaan tykkitorneiksi rondeeleiksi, rakennettiin voimakkaat bastionit. Erittäin aktiivisesti kehittivät linnoituksen puolustuskykyä ruotsalaiset 1600-luvulla. Etevän ruotsalaisen sotaväki-insinöörin ja arkkitehtin Erik Dahlbergin suunitelman mukaan rakennettiin suuripiirteinen ranskalaistyyppinen bastioneista koostuva täydellistetty puolustuslinja. Tähän asti ei ole Virossa säilynyt yhtäkään muuta niin monipuolista sotilaallis-historiallista rakennusta. Vierailijoille on suunniteltu reitti Bastionien ympyrä, jolla retkeileminen ottaa aikaa keskimäärin 2-3 tuntia. 13
Narvan linnoitus 1200-luvulla rakensivat tanskalaiset joen jyrkälle äyräälle Narvan linnoituksen. Liivin Ritarikunnan valtaannousulla Virossa tuli linnoituksesta vuodesta 1347 lähtien Ritarikunnan edustajien päämaja ja rakennettiin uudestaan tyyppiseksi "konventti-rakennukseksi" - neliskulmainen rakennus vahvaine muureineen jossa olivat sisätilat sisäsivuilla ja keskellä sisäpiha. Tuliaseiden kehitys 1300-1400 luvuilla toi mukaansa tarpeen modernisoida linnoitusta. Pohjoispihaan rakennettiin laiturit ja vallit tykkejä varten. Lisäämällä kolmikerroksiselle tornille vielä kaksi, kasvoi sen korkeus 50 metriin asti. Mahtava torni sai Liivin sodassa nimen Pitkä Hermanni. Ruotsin kautena rakennettiin länsipihaan Suuri Kivisali - Ruotsin hallitsijan residenssi ja asevarasto. Nykyisin on mahtavassa linnoituksen tornissa Narvan Museo. Avoinna: kesäkautena 25.05-26.08 Ma-Su klo 10.00-18.00, talvikautena 27.08-24.05 Ke-Su klo 10.00-18.00, Ma-Ti klo 10.00-17.00 Osoite: Peterburi mnt 2, Narva. Puh +372 359 9230, sähköposti: info@narvamuuseum.ee, kotisivu: http://www.narvamuuseum.ee 22. Ruotsin valli eli retuutti (kulkeminen talvella mahdotonta) Ruotsin valliksi eli linnakkeeksi nimitetään Pohjansodan aikana venäläisten rakentamaa multapuolustuslinjaa. Sotahistoriallisesti on näin vanhan multalinnakkeen säilyminen ainutlaatuista ja tähän asti puuttuvat sen silmällä heti huomattavat vastineet muualla Euroopassa. Kesällä 1703 suuntautuivat venäläiset sotajoukot taas Viroon. Kesäkuussa 1704 piiritettiin Narvan linnoitus. Vaikka ruotsalaiset taistelivat tuolloin kaukana Virosta, rakennettiin Kaarle XII hyökkäyksen pelossa laajamittainen etuvarustuslinja 14
Viron symboli Rantatörmä Virolaisen luonnon yksi tunnusmaastoja on varmasti Pohjois-Viron klintti eli kansankielisesti rantatörmä. Tämän alueen kivet ja maa, metsä ja meri, talous ja asutus, ihmiset ja perinteet kaikki on tiheässä sidoksissa rantatörmän terasseihin. Reitti: Narva-Jõesuu Sinimäe Sillamäe Päite Toila Valaste Ontika - Saka Suositeltu tapa liikkua: yhdistettynä moottoriajoneuvolla tai polkupyörällä ja jalkaisin. Paras mahdollinen kulkemisen aika on 2 päivää. Välimatkat Narva-Jõesuu Meriküla 10 km Pühajõe Toila 7,5 km Meriküla Udria Mummassaare 5,6 km Toila Martsa 5,6 km Mummassaare Sinimäed Perjatsi 16 km Martsa Valaste 8,5 km Perjatsi (oja) Sillamäe 4 km Valaste Ontika 3,6 km Sillamäe Päite 4,7 km Ontika Saka 9,5 km Päite Pühajõe 15,3 km Yhteensä: 90,3 km Temaattiset huvipisteet reitillä 23. Narva-Jõesuu Kaunis 13km pituinen ranta on valkoisella hienolla hiekalla ja lämpimällä merivedellä houkutellut kesävieraita jo 1800-luvusta lähtien. Narva-Jõesuun nousu virkistyspaikkana alkoi Tallinna- Pietarin rautatien avaamisen jälkeen vuonna 1870. Perustettiin kaupunginkadut, kunnostettiin vesiputkisto ja katuvalaistus. Rakennettiin paljon vuokrahuviloita ja täysihoitoloita. Muodostui ainutlaatuinen, puupitsihuviloiden arkkitehtuuri. Vuonna 1882 avattiin ensimmäinen juhlatalo ja perustettiin kauniit puistot. Narva-Jõesuun toinen nousu virkistyspaikkana oli jo 1930- luvun lopussa, jolloin kesävieraita oli lähes 10 000. Heidän seassa paljon virolaisia kulttuurihahmoja. Ennätysmäärä kesävieraita oli Narva-Jõesuussa kuitenkin Neuvosto-kauden lopussa, esimerkiksi vuonna 1986 oli täällä 37 000 kesävierasta. Nykyisin on Narva-Jõesuu taas virkistyskaupunkina nousemassa. Kun kävelette puistokaduilla tai rannassa, voitte nauttia kauneista näköaloista, kuunnella hiljaisuutta ja tajua merituulia. Voi olla, että kävelette nimenomaan niitä polkuja pitkin, joilla joskus kävelivät julkikset. 15
24. Merikylän mänty 1880-1890 luvuilla vietti Narva-Jõesuussa kesää yksi realistisen maisemakuvan perustajia, venäläinen taidemaalari Ivan "i#kin (1832-1898). Täällä häneltä valmistui monta taulua, etüüdejä ja piirroksia. Koska taiteilija oli mielellään maalanut nimenoman tämän männyn alla, on kansa ruvennut kutsumaan mäntyä myös "i#kinin männyksi. Mäntyä kutsutaan vielä Pusumännyksi. Kansanperinteen mukaisesti nuoret, jotka suutelevat tämän männyn alla ensimmäistä kertaa, rakastavat toinentoista ikuisesti. 25. Vaivaran Sinimäet Vaivaran Sinimäet on kolmesta mäestä koostuva korkea selänne. Vuorijono on jopa 3km pituinen, 300m laajuinen ja suhteellinen korkeus ulottuu 50m asti. Vaivaran Sinimäet ovat kohonneet suurin piirtein samasta paikasta, missä ne nykyisin ovat. Luullaan, että syy siihen on ollut 2-3km paksuisen mannerjään paineen alla tektoonisen rikkoutumavyöhykkeen rajoissa virtamaan ruvennut sinisavi. Vuonna 1944 pidettiin Sinimäkeissä verisimmat ja raskaimmat taistelut Viron historiassa. Alueen sotahistoriallisia tapahtumia esittää Sinimäkien museo. Avoinna: kesäkautena 01.06.-30.08. Ti-La klo 10.00-19.00, Su 10.00-16.00; talvikautena 01.09.-30.05. Ti-La klo 10.00-17.00 Osoite: Roheline 19D, Sinimäen kauppala. Puh: +372 392 4634, sähköposti: ivika.maidre@vaivara.ee, kotisivu: http://www.muuseum.vaivaravald.ee 26. Vaivaran historiapolku Vaivaran historiapolku kulkee läpi Pohjansodan ja II maailmansodan tapahtumiin liittyviä paikkoja sekä esittää paikallista kulttuuriperinnettä. Sodan jälkiä ja muistojakin on tässä maastossa paljon. Itse maastokin on vaihteleva ja mielenkiintoinen. Retkipolun pituus on 16km. Kulkemisen aika keskimäärin 5-6 tuntia. Polkua on mahdollista käydä läpi myös pätkittäin. Retkipolkua merkitsevät viitat ja valkois-sini-valkoiset suorakaiteet puilla. 16
27. Sillamäe Sillamäen kaupunki sijaitsee Balttian klintillä, jota on taitavasti käytetty kaupungin arkkitehtuurissa sekä pääkadun talojen että hienojen portaiden rakentamisessa. Meren rannalla klintin päällä sijaitsee stalinistiseen neoklassiseen tyyliin kaupungin aukio sekä sitä ympäröivät rakennukset. Aukiosta on muodostettu aikansa mukaisesti juhlallinen kokonaisuus. Aukion ääressä on kulttuuritalo, kaupunginhallituksen talo torneineen ja asuintaloja. Klintin päällä olevalta aukiolta laskee alas meren suuntaan laaja porras, jota seuraa juhlallinen ja laaja bulevardi. Portaan vieressä seisoo kunniataulu, jonne sijoitettiin esikuvallisten työntekijöiden kuvat. Viheralueiden sommittelu seuraa 1950-luvun ominaista tyyliä. Kulttuurikeskuksen palatsimaisuus esittää ilmeikkäästi stalinismikauden käsitystä taiteen ylevyydestä. Sillamäen museo avoinna: Avoinna: Ti-La klo 10.00-18.00. Osoite: Kajaka17A, Sillamäe. Puh +372 397 4200, sähköposti: info@sillamae-muuseum.ee, kotisivu: http://www.sillamae-muuseum.ee 28. Päiten klintti (kaunis näköala ylhäällä tai retki alhaalla meren rannalla) Päiten klintti on yksi vaikuttavimpia luonnon muistomerkkejä Pohjois- Viron rantatörmällä. Aluksi lähes 7km pituinen, korkea ja värikäs, meren kanssa rinta rintaa vasten seisova 40m korkuinen klinttiterassi, sen jälkeen kapea klinttimetsän kaista ja sen kaiken yllä polvekkeinen karniisi. Korkeuden puolesta on Päite Ontikaan verrattuna kyllä kehnompi, mutta sen korvaa terassin läheisyys merelle. 17
29. Aluojan vesiputous (pieni kävely ja kauniita näköaloja) Ennen Pyhäjokeen laskemista virtaa Mägaran puro kapeassa pystyseinäisessä kanjonissa ja omituisessa porrasmaisessa asteittaisessa sängyssä, muodostaen sillä tavalla kauniin pienen Aluojan vesiputouksien jonon. Se koostuu neljästä suuremmasta ja muutamasta pienemmästä terassista. Aluojasta on säilynyt paljon kansantarinoita. Esivanhemmat kunnioittivat muinoina aikoina Aluojan lähteitä, joissa arveltiin olevan keijukaisia. 30. Pyhajoen alkulaakso ja Orun puisto (kävelyretki) Toilassa tunkeutuu klinttitasankoon V-muotoisena ja lähes 1,5km pituisena Toilan klinttilahti. Klinttilahden laaksossa on kambriumin hiekkakiviseen terassiin kaivertellut itsensä Pyhajõgi. Tämä on suualueella pieni, noin 10 m laajuinen vuorijoen kaltainen joki, joka kohisevana ja vaahtoavana jyrkkä-äyräisessä laaksossa etsii tietänsä. Entistä Orun palatsia vastapäätä on joenuoma itseään lahjakkaasti laajentanut. Lännestä ja idästä näkyvät metsät, pohjoisessa on meri. Tämä kaikki yhteensä on luonut monipuolisen maaston ja omaperäisen ilmaston, joka on oleellisesti vaikuttanut 1800-luvulla perustetun Orun puiston muodostamista. Vähän yli vuosisadan on Orun puisto tuottanut iloa monille sukupolville. Sukupolvi sukupolven jälkeen astuu kauniita puistoteitä pitkin. Orun puisto on epäilemättä yksi Viron etevimpiä puistoja vaihtelevan maaston, taitavan sommittelun sekä runsaan dendrofloran puolesta. 31. Martsa-Toilan retkipolku (retki) Retkipolku esittää entisen kalastajakylän Toilan elämää ja rantatörmän klinttitasankoa. Paikoittain voi vielä seurata vanhan kauppatien rajapylväitä. Suuremman osan tiestä ovat vieneet mukaansa romahdukset ja murtumat. Kylän länsiosassa sijaitsevat 1800-luvun tienvarteen rakennettujen talojen perustat nykyisin korkean klintin reunalla niin sanotuina riippuvina taloina. Polun pituus: lyhyt kierros 3,2 km, pitkä kierros 6,5 km. Kulkemisen aika keskimäärin: 2 tuntia. Polun alku ja loppu: Toilan satama. Kuljetaan oppaan kanssa. 18
32. Ontika Toilan klinttitasanko (kaunis näköala) Saka-Ontika-Toilan klinttitasangon tekee erityiseksi lähes 20km laajuudessa noin 50m korkuinen ja aika suoraviivaisesti kulkeva klinttiterassi. Viron kauneimman ja korkeimman terassin ovat luonnonvoimat muotoilleet miljoonien vuosien mittaan. Korkeassa kalkkikiviseinässä on jähmettynyt miljoonia vuosia sitten täällä olleen merenpohjan elämä. Tähän on tallentunut, mitä 540-450 miljoonaa vuotta sitten tapahtui. Fossiilien runsauden ja hyvän säilyvyyden puolesta on Pohjois-Viron rantatörmälle vaikeaa löytää maailmassa näin vanhojen kivikerroksien seassa samanvertaista. Klinttiterassilta avautuvat suurenmoiset näköalat merelle, terassia koristeleville vesiputouksille ja klinttimetsälle. Klintin alla oleva metsä näyttää hyvin rehevältä ja omaperäisen alkukantaiselta. 33. Valasten vesiputous (näköala) Valaste on Viron ja Baltian maiden korkein vesiputous. Sen korkeus (26-32m) on epävakainen ja riippuu paljon veden määrästä. Tulvan aikana kaivertaa vesi terassin jalustalle monia metrejä syvään kanjonin, jonka tuloksena voi putoavan veden korkeus nousta yli 30m. Kuivempina vuosina täyttävät romahdukset putouksen jalustan ja sen takia on vesiputouksen korkeus joskus vähentynyt 26 metrille. 34. Sakan klinttikartanon retkipolku Retkipolku saa alkunsa Sakan kartanon luona, kulkee merenrantaa ja klinttitasankoa pitkin. Polun helmeksi on Kivisillan vesiputoukset. Varmasti kannattaa udella myös kambriumin hiekkakiven terassia, sinisaven kerroksia, siirtokivejä rannalla ja omaperäistä klinttimetsää, joka o n alkukantaisimpia metsälajeja Virossa. Lopuksi sopii mukava kävely Sakan kartanopuistossa. Sakan klinttikartanon retkipolun pituus on 3km ja kävellen rauhallisesti sekä nauttiessa luonnon lumoudesta menee aikaa keskimäärin 1-2 tuntia. 19
Ruskean kullan jäljissä Paikallinen kansa tiesi palavasta kivestä jo ikivanhoista ajoista, mutta teollinen tuottaminen käynnistyi vasta vuonna 1916. Siitä lähtien on ruskea kulta perusteellisesti uudistanut maakunnan elämän. Nykyisin voi laskea yhteensä 20 louhimisen paikkaa avokaivosta ja maanalaista kaivosta, joissa palavaakiveä on louhittu tai louhitaan vieläkin. Reitti: Jõhvi Kukruse Polaarmõis Kukrusen kauppala Kohtla-Järven kaupunki Kohtlan kaivospuisto Ojamaa Viru kaivos Tammiku - Jõhvi Suositeltava kulkeminen on polkupyörällä. Yksi mahdollisuus on aloittaa pyöräilyretki Jõhvista, johon pääsee sekä junalla, bussilla että autolla. Oma auto on mahdollista jättää Jõhviin ja suorittaa kaksipäiväinen polkupyöräretki. Reitti on mahdollista kulkea läpi myös moottoriajoneuvolla. Välimatkat: Jõhvi Kukrusen Polaarikartano 7 km Kohtla-Nõmme Kiikla 11 km Kukrusen Polaarikartano Kukrusen kauppala 2 km Kiikla Viru kaivos 8 km Kukrusen kauppala Kohtla-Järve 4 km Viru kaivos Tammiku 6,5 km Kohtla-Järve Kohtla-Nõmme 12 km Tammiku Jõhvi 4,1 km Yhteensä: 54, 6 km Temaattiset huvipisteet reitillä 35. Kukrusen Polaarikartano Palavankiven louhimisen historiassa on epäilemättä suuri tärkeys Kukrusen majoraattikartanolla ja sen isännällä Robert von Tollilla (1802 1876). Luultavasti nojautuen Aleksander!amarinin tutkimukseen, että palavakivi on yhtä arvokas kuin koivupuu - päätti Toll kokeilla uutta polttoainetta. Aluksi hän poltti viinanpolttimon uunissa ja kartanon takassa palavaakiveä, jota oli kaivattu ojista (sekaisin puutavaran kanssa). Myöhemmin hän käytti erityisestä louhoksesta tuotua palavaakiveä. Siten voi Robert von Tollia pitää nyt palavakivilämmityksen ensikäyttäjäksi. Avoinna: kesäkautena 01.05.-30.09. Ti-Su klo 10.00-18.00, Ma ja valtakunnallisina juhlapyhinä suljettu; talvikautena 01.10.-30.04. Ti-Pe klo 10.00-16.00, Su-Ma suljettu. Osoite: Mõisa, Kukrusen kylä 20, Kohtlan kunta. Puh: +372 336 9812, +372 530 59902, sähköposti: info@kukrusemois.ee, kotisivu: http://www.kukrusemois.ee 20
36. Kukrusen kauppala ja Palavakivimuseo Kukrusen kaivos on yksi vanhimpia kaivoksia Virossa. Alkeellisella menetelmällä louhittiin täällä palavaakiveä jo vuonna 1916. Töitä tehtiin kahdessa vuorossa, kummassakin 6 miestä. Kaivoskuiluun kokoontunut vesi pumpattin ulos käsipumpulla, jonka moottoreina olivat 6 naista. Todellinen kaivos aloitti työnsä vuonna 1921 ja toimi, kunnes palavakivi loppui vuonna 1967. Taajaman ensimmäinen asuintalo rakennettiin vuonna 1921. Jo vuoden 1933 lopuksi oli kaivos rakentanut työntekijöilleen ja virkailijoilleen 16 asuintaloa, 2 saunaa, 2 pesutupaa, sairaalan, poliklinikan ja kirjaston. Vuonna 1950 sai Kukruse kauppalan oikeudet. Kohtla-Järven Palavakivimuseo Avoinna: Ti-Pe: 10.00-18.00, La 10.00-16.00 Opastus vain tilatessa etukäteen! Osoite: Lehe 10a, Kukrusen kauppala, Kohtla-Järve. Puh: +372 332 1350, +372 533 59080, sähköposti: info@pkm.ee, kotisivu: www.pkm.ee 37. Kohtla-Järven kaupunki Vuoden 1916 kesäkuussa louhittiin Järven kartanon lähellä 22 vaunullista palavaakiveä, jotka lähetettiin Pietariin kokeiluun. Saman vuoden marraskuussa aloitettiin palavakivilouhoksen perustamista Pavandun kapakan lähelle. Vuonna 1924 rakennettiin Kohtlan rautatieaseman lähelle palavakiviöljyn tuottamisen tehdas. Sen luokse perustui työläistaajama nimellä Kohtla-Järve. Vuonna 1946 sai palavakivi-altaan tärkein taajama kaupungin statuksen. Vuonna 1950 rakennettiin kaupungin sydän, jonka lävitse kulkee Võidu puistokatu suihkulähteineen. Puistokatu alkoi elokuvateatterin Pobeda edestä ja loppui suurenmoisella kulttuuripalatsilla. Kulttuuripalatsista alkavan kaupungipuiston reunassa ja vanhankaupungin osassa sijaitsevat ilmeikkäät näytteet 1920-1940 teollisuussiirtolasta: Hädaküla, Siidisuka ja Käva. 21
38. Kohtlan Kaivospuisto Kohtlan Kaivospuiston maanalaisessa museossa voi vierailija nähdä, kuulla ja tuntea osaa kaivosmiesten työstä 25m syvyydessä aidossa kaivoksessa. Kohtlan kaivoksen perusti ulkomaalaisen yrityksen The New Consolidated Gold Fields virolainen osasto. Kohtlan kaivos suljettin 1.04.2001 ja muutettiin museoksi. Avoinna: Ti-La 10.00-16.00, Su-Ma 11.00-15.00. Osoite: Jaama 1, Kohtla- Nõmme. Puh: +372 332 4017, 372 332 1441, sähköposti: info@kaevanduspark.ee, kotisivu: www.kaevanduspark.ee 39. Aidun avokaivos Aidun avokaivos avattiin 30.09.1974 ja suljettiin 01.08.2012. Olemassaolonsa ensimmäisistä päivistä lähtien on Aidun avokaivos ollut uuden tekniikan ja teknologian kokeilun sekä juurruttamisen keskus. Aidussa työskentelivät suurimmat kaivukoneet, joiden korkeus on verrattavissa 22- kerroksiseen taloon. Aidun avokaivos on 38 vuoden mittaan varustanut Viroa yli 90 miljoonalla tonnilla palavallakivellä. Lähes avokaivoksen alkuvuosista alkoi jätepinojen metsittäminen Tähän asti on rekultivoitu yli 2600 ha maata. Ihmistoiminnan ja luonnon yhteisvaikutuksella on Aidussa syntynyt kokonainen pienien vesiputouksien jono ja useita pitkiä tekovesistöjä. Maasturiretket Aidun avokaivoksessa: Adrenaator Grupp OY, Puh: +372 504 856, kotisivu: www.adrenaator.ee 40. Ojamaan kaivos Ensimmäinen uusi kaivos, joka on perustettu Viron taasitsenäistymisen jälkeen. Ojamaan kaivos kuuluu Viron suurimmalle kemiateollisuusyritykselle Viru Keemia Grupp. Kaivoksen ja tuotantoalueen välillä on ainutlaatuinen maanpäällinen katettu kuljetin. VKG tuottaa palavastakivestä palavakiviöljyä ynnä muita hienokemikaaleja, joita käytetään hajuvesiteollisuudessa, lääketeollisuudessa, kauneudenhoidossa, kone- ja vanneteollisuudessa. Sen lisäksi saadaan palavasta kivestä liimojen, pihkojen ynnä muiden rakennuskemiatuotteiden raaka-ainetta. 22
41. Viru kaivos Viru kaivos avattiin virallisesti 13.01.1965. Palavankiven louhiminen lopetettiin täällä vuonna 2013. Lopettamisen ajaksi sai louhittua yhteensä 78 miljoonaa tonnaa kaupallista palavaakiveä. Viru kaivoskentällä on itäpuolella enimmäkseen kumpuinen moreenimaa ja länsipuolella laaja soistunut matalikko Kalinan suo. Kalinan järvi on yksi vähäisiä luonnollisia järviä maakunnassa, jonka alta on maata louhittu. 42. Tammikun jätekasa ja suojelunalaiset Tammikun hiisitammet Virossa ei olekaan muualla sellaista hiittä, jossa vanhat pyhät puut ja nykyaikainen teollisuusmaa olisivat niin dramaattisesti sidottuina keskenään. Perinteen mukaan on joskus ollut Tammikun ja Paulikun kylien välillä Tammikun hiisi, joka ulottui Kahulan karjafarmista entiseen Tammikun kartanoon. Nykyisin merkitsevät hiiden sijaa vain yksittäiset suoraan kaivoksen jätekasojen juurella jäljelle jääneet ikivanhaat tammet. Tammikun kaivosta ruvettiin perustamaan vuonna 1946. Kaivoksen toimiajaksi oli aluksi suunniteltu 32 vuotta. Itse asiassa lopetettiin palavankiven louhiminen Tammikussa huhtikuussa 1999. 43. Jõhvin puisto Tälle alueelle luonteenomaisesti on Jõhvin entiseen kartanopuistoonkin vaikuttanut palavankiven louhiminen. Vuonna 1949 avattu ja vuonna 1973 suljettu kaivos nro. 2 on oleellisesti vaikuttanut puiston vedenkorkeutta. Sen tuloksena ovat puiston takaosassa olleet purot ja lammet jääneet ilman vettä. Puisto perustettiin todennäköisesti 1700-1800 luvulla kartanopuistojen perustamisen aikana. Hienoin osa sijaitsi nykyisen laululavan lähellä, jossa oli kolme lampea, paviljonki ja kaarisillat. Kartanopuisto sommiteltiin vuonna 1950 kaupunginpuistoksi. Nykyisin on yhtenäisen viheralueen pinta-alaa noin 35 ha. Jõhvin kaupunginpuistoon kuuluu kaksi erinäköistä osaa: pohjoispuoleinen osa on historiallisesti ollut vanhan Jewen kartanon puisto ja eteläpuoleinen osa on luonnollisesti uudistunut alue. 23
Tietoa Jõhvi Turismiinfokeskus. Rakvere 13a, Jõhvi; +372 337 0568; johvi@visitestonia.com Narva Külastuskeskus. Peetri plats 3, Narva; +372 359 9137; narva@visitestonia.com, tourism.narva.ee Oppaat Anneli Bobrov (viro, venäja) +372 5342 5673, aunas68@hot.ee Anne-Ly Fer!el (viro, englanti) +372 5097 242, anneli.fersel@gmail.com Gradislava Ju!manova (venäja, englanti) +372 5800 7993, gradislava@hot.ee Enn Käiss (viro) +372 5076 944, ennkaiss@hot.ee Ingrid Kuligina (viro) +372 5141 692, ingrid@matkaklubi.ee Ivika Maidre (viro, englanti) +372 5647 4552, ivika.maidre@vaivara.ee Kaja Toikka (viro, suomi) +372 5646 7137, kaja.toikka@gmail.com Katrin Leon (viro, venäjä) +372 5362 4997, katrin.leon@mail.ee Nikolai Pavlenko (venäjä) +372 5101 837, estorada@gmail.com Sander Kibin (viro, venäjä) +372 5022 442, sanderki@hot.ee Hätänumerot Poliisi 110 Ambulanssi, pelastuslaitos 112 Tekninen apu maanteillä 1888 24
Reittien varrella olevat majoituspaikat (suluissa on esitetty yösijojen määrä) Aserin, Purtsen, Aan alue:! Kõrtsialusen matkustajakoti (16+3). Kõrtsialusen kylä, Aserin kunta; +372 5340 3296; www.kortsialuse.ee! Lüganusen lomailukoti (6-10). Lüganusen tie 23, Lüganusen kauppala, Lüganusen kunta; +372 53 637 423 Ontikan, Toilan alue:! Sakan Kartanon hotelil ja Sakan Herraskartano (65+24). Sakan kylä, Kohtlan kunta; +372 336 4900, +372 336 4906; www.saka.ee! Valasten lomailuleiri - mökki, telttailu (10+15). Valasten kylä, Kohtlan kunta; +372 332 8200, +372 5391 2120; www.valaste.ee! Toilan SPA hotelli: (270). Ranna 12, Toilan kauppala, Toilan kunta; +372 334 2900, +372 33 42 909; www.toilaspa.ee! Ontika Boutique B&B (24). Ontikan kylä, Kohtlan kunta; +372 336 616 005, +372 530 92755; www.ontikamanorhouse.com! Männisalu leirintäalue (mökit, telttailu, asuntovaunut) (85+50+40). Pikk 12, Toilan kauppala, Toilan kunta; +372 334 2900, +372 334 2909; www.toilaspa.ee! Villa Meretare matkustajakoti (19). Pikk 2, Toilan kauppals, Toilan kunta; +372 5345 1181, +372 336 9933; www.villameretare.com! Lean Kotimajoitus (7). Oru 6, Toilan kauppala, Toilan kunta; +372 5342 8705; www.puhkatoilas.ee! Toila Apartment (2). Merepuiestee 6b-8, Toilan kauppala, Toilan kunta; +372 53 941 582! Toilan Lomamökit (7+5). Pikk 24, Toilan kauppala, Toilan kunta; +372 501 4302; www.hot.ee/toilapuhkemajad! Motovillan Lomailutalo (34). Pühajõen kylä, Toila kunta; +372 5302 2058; www.motovilla.ee! Vahtramäen Lomailutalo (10). Lossiplatsi 3, Pühajõen kylä, Toila kunta; +372 524 7654! Pühajõne lomailutalo ja lomailukylä (14+20). Pühajõen kyla, Toilan kunta; +372 516 1514, +372 522 5906; www.hot.ee/pyhajoe! Alujoan Lomailukeskus (35). Pühajõen kyla, Toilan kunta; +372 511 0853, +372 58190994; www.alujoa.eu! Tia Bed & Breakfast (6-8). Vokan kyla, Toilan kunta; +372 339 8241, +372 529 2729 Sillamäen, Vaivaran alue:! Laagnan hotelil (60). Laagnan kylä, Vaivaran kunta; +372 392 5900; www.laagna.ee! Krunk Hotelli (37). Kesk 23, Sillamäen kuapunki; +372 392 9030; www.krunk.ee! Oravan talo (12). Sõtken kylä, Vaivaran kunta; +372 504 5485! Perjatsin kotimajoitus: (27). Perjatsin kylä, Vaivaran kunta; +372 564 2173, +372 510 4799 25
! Vanhan Olginan Kartanon lomailutalo (6-12). Olgina 1, Vaivaran kunta; +372 505 4598; www.olgina-mois.ee Narvan, Narva-Jõesuun alue:! Hotelli Inger (160). Puskininkatu 28, Narvan kaupunki; +372 688 1100; www.inger.ee! Hotelli Narva (87). Puskininkatu 6, Narvan kaupunki; +372 359 9600; www.narvahotell.ee! Hotelli King (45). Lavretsovi 9, Narvan kaupunki; +372 357 2404; www.hotelking.ee! Central hotelli (40). Lavrentsovi 5, Narvan kaupunki; +372 359 1333; www.hot.ee/centralhotel! Elektran matkustajakoti (12). Kerese 11, Narvan kaupunki; +372 716 6651; http://elektra.nev.ee/! Matkustajakoti Europe (10). III Roheline 8, Narvan kaupunki; +372 359 9470, +372 553 8256; www.europe.ee! Hostel Starmaks (17). Kreenholmi 40, Narvan kaupunki; +372 356 2056! Meresuu SPA & Hotel (250). Aia 48a, Narva-Jõesuu; +372 357 9600, +372 357 9630; www.meresuu.ee! Narva-Jõesuun SPA hotell (142). Aia 3, Narva-Jõesuu; +372 359 9521, +372 53 447 779; www.narvajoesuu.ee! Hotelli YES (47). Vabaduse 30, Narva-Jõesuu; +372 356 6740; www.hotelyes.ee! Pansionaatti Valentina (matkustajakoti ja reirintäalue) (16+6). Aia 49, Narva-Jõesuu; +372 357 7468, +372 502 9818; www.pansionaatvalentina.com! Matkailukoti Veagles (20). Mäe 16A, Narva-Jõesuu; +372 357 7764, +372 5820 9687; www.veagles.ee! Matkustajakoti Liivarand (100). Koidula 21, Narva-Jõesuu; +372 357 7391, +372 357 7439; www.liivarand.ee! Matkustajakoti Algus (56) Rahu 7; Narva-Jõesuu; +372 357 7192, +372 5340 0686; www.algushotel.ee! Hostel Laine (25). Aia 7/9, Narva-Jõesuu; +372 357 7246! Kotimajoitus Anna (5). Nurme 58, Narva-Jõesuu; +372 357 3083, +372 506 3722! Kotimajoitus Baenar (6). Raja 6G, Narva-Jõesuu; +372 5354 0818, +372 5596 3944; www.balticlodge.com! Kotimajoitus Galeana (4). Karja 11A, Narva-Jõesuu; +372 510 0328, +372 5663 7056! Kotimajoitus Arkadia (8). Linda 15A, Narva-Jõesuu; +372 501 6816! Lomailutalo Holidays In (6). Metsa 10, Narva-Jõesuu; +372 510 5448 Matkustaja-asunto Ekavid (6). Sepa 14-9, Narva-Jõesuu; +372 357 8265; www.ekavid.ee! Lomailutalo Raktaris (6). Mäe 33, Narva-Jõesuu; +372 357 7576, +372 5646 2552; www.raktaris.ee 26
! Lomailutalo Liivakell (40). L.Koidula 19c, Narva-Jõesuu; +372 5326 4719; www.liivakell.ee Kohtla-Järven, Kohtla-Nõmmen alue:! Hotelli Alex (20). Kalevi 3, Kohtla-Järven kaupunki; +372 339 6230; www.alex.ee! Retkeilymaja Ratsõbor (12). Tuuslari 13, Kohtla-Järven kaupunki; +372 337 5123! Kohtla-Nõmme retkeilymaja(32). Jaama 1, Kohtla-Nõmmen kauppala, Kohtla-Nõmmen kunta; +372 33 21 441; www.kaevanduspark.ee Jõhvin, Kukrusen alue:! Wironia hotelli (41). Rakvere 7, Jõhvin kaupunki; +372 336 4200; www.wironia.ee! Hotelli Pääsuke (21). Põllu 10, Jõhvin kaupunki; +372 337 0190! Hostel Nele (56). Kaare 11, Jõhvin kaupunki; +372 33 61 001! Naerunaba Kotimajoitus (6). Soo 50, Jõhvin kaupunki; +372 5200951 Illukan, Mäetagusen alue:! Alutagusen Lomailu- ja Urheilukeskus (40). Vasaveren kylä, Illukan kunta; +372 52 83 239; www.alutaguse.com! Kuremäe hostel (12). Kuremäen kylä, Illukan kunta; +372 339 2130, +372 525 0896; www.copsmax.ee! Mäetagusen Kartanohotelli Meintack (48). Mäetagusen kauppala, Mäetagusen kunta; +372 333 1150, +372 530 35436; www.moisahotell.ee 27
Reittien varrella olevat ruokailupaikat (suluissa on esitetty ruokailupaikkojen määrä) Aserin, Purtsen, Aan alue:! Jäägri Grill (45). Kõrtsialusen kylä, Aserin kunta; +372 51 566; www.kortsialuse.ee! Purtsen linnake (60). Purtsen kylä, Lüganusen kunta; +372 5092 488; www.purtsekindlus.ee! Baar Argo Purtse kylä, Lüganusen kunta; +372 5591 4001 Ontikan, Toilan alue:! Sakan Kartanon ravintola (70+15). Sakan kylä, Kohtlan kunta; +371 336 4914; www.saka.ee! Valasten kahvila (26+30). Valasten kylä, Kohtlan kunta; +372 332 8200; www.valaste.ee! Ravintola Fregatt (45). Pikk 18, Toilan kauppala, Toilan kunta; +372 3369 647, +372 5097 829! Ravintola Mio Mare (120). Ranna 12, Toilan kauppala, Toilan kunta; +372 334 2915; www.toilaspa.ee! Satamakapakka (60). Toilan satama, Toilan kauppala, Toilan kunta; +372 336 9619; auki kesäisin! Trahtööri Mõisa Ait (80). Pargi 22, Vokan kylä, Toilan kunta; +372 5661 5300; www.voka.ee Sillamäen, Vaivaran alue:! Ravintola, grillibaari Krunk (50+40). Kesk 23, Sillamäen kaupunki; +372 392 9030; www.krunk.ee! Kahvila Randevuu (40). Kesk 26A, Sillamäen kaupunki; +372 392 4546! Peetri Pizza (15). Viru pst 35, Sillamäen kaupunki; +372 392 4199! Sadama Grill. Kesk 4, Sillamäen kaupunki; +372 397 259! Cafe Marilyn. Viru pst 2, Sillamäen kaupunki; +372 689 8339; www.cinema.ee! Hotellin Laagna ravintola (40). Laagnan kylä, Vaivaran kunta; +372 392 5900; www.laagna.ee Narvan, Narva-Jõesuun alue:! Ravintola King (110). Lavretsovi 9; Narvan kaupunki; +372 359 2075; www.hotelking.ee! Ravintola Castell (120). Peterburi mnt 2, Narvan kaupunki; +372 359 9257; www.castell.ee! Geneva Jazz Cafe (40). Võidu 2, Narvan kaupunki +372 359 9423; www.geneva.ee! Ravintola Narva (50). Pu#kini 6, Narvan kaupunki; +372 359 9600; www.narvahotell.ee! Ravintola Salvadore (115). Pu#kini 28, Narvan kaupunki; +372 688 1105; www.inger.ee! Ravintola Old Trafford (60). Peetri plats 1, Narvan kaupunki; +372 336 005 28
! Ravintola VIS-a-VIS (16). Pu#kini 28, Narvan kaupunki; +372 688 1105; www.inger.ee! Kahvila Aleksander (30). Pu#kini 13, Narvan kaupunki; +372 357 3150! Ravintola Europe (48). III Roheline 8, Narvan kaupunki; +372 359 947! Kahvila-ravintola Viva (35). Pu#kini 12, Narvan kaupunki; +372 5687 0187! German Pub (45). Pu#kini 10, Narvan kaupunki; +372 359 1548; www.germanpub.ee! Pub OK Modern (30). Pu#kini 12, Narvan kaupunki; +372 356 0207! Pub Vana Mölder (96). Pu#kini 4a, Narvan kaupunki; +372 359 2880! Narvna Ammattioppilaitoksen raviintola ja ruokala (40+50). Kreenholmi 45, Narvan kaupunki; +372 356 1777! Ravintola 100% China (70). Tallinna mnt 6b, Narvan kaupunki; +372 357 5099; www.china24.ee! Baari Ro-Ro (50). Jõe 3, Narvan kaupunki; +372 357 5141! PubiGulliver (45). Lavretsovi 7, Narvan kaupunki; +372 356 0007! Sushibaari Crisis (40). Tallinna mnt 19c, Narvan kaupunki; +372 5551 4498! Ravintola Petchki-Lavotchki (50). FAMA Keskus, Tallinna mnt 19c, Narvan kaupunki; +372 5692 8888; www.geneva.ee! Chocolaterie Parisienne (40). FAMA Keskus, Tallinna mnt 19c, Narvan kaupunki; +372 357 9333! New York Cafe (44). Astri Keskus, Tallinna mnt 41, Narvan kaupunki; +372 356 7423! Astri buffet (146). Astri Keskus, Tallinna mnt 41, Narvan kaupunki; +372 356 7421! Centrum bistroo (60). Tallinna mnt 47, Narvan kaupunki; +372 5362 4949! Ravintola Club Avenue (70). Rakvere 71, Narvan kaupunki; +372 356 0061! Pappa Pizza (40). Kerese 3, Narvan kaupunki; +372 355 0665; www.pappapizza.ee! Peetri Pizza (40). Kreenholmi 50, Narvan kaupunki; +372 356 4030! Kahvila Gloria (35). Sepa 4, Narvan kaupunki; +372 356 0312! Ravintola Meloodia (150). Meresuu SPA, Aia 48a, Narva-Jõesuu; +372 357 9600; www.meresuu.ee! Sininen baari Narva-Jõesuu SPA, Aia 3, Narva-Jõesuu; +372 359 0588; www.narvajoesuu.ee! Ravintola Al Mare (49). Vabaduse 30, Narva-Jõesuu; +372 356 6749; www.hostelyes.ee! Kahvila Lemmik (28). Vabaduse 29; Narva-Jõesuu; +372 357 7307; www.kohviklemmik.ee! Barracuda kahvila Pargi 1a, Narva-Jõesuu; +372 357 5101! Kahvila-baari Veagles. Mäe 26a, Narva-Jõesuu; +372 357 7764! Meretare kahvila. Supluse 1, Narva-Jõesuu; +372 553 6222 29
Jõhvin, Kukrusen alue:! Ravintola Wironia (58). Rakvere 7, Jõhvin kaupunki; +372 51 3754! Ravintola Aroma (60). Rakvere 19, Jõhvin kaupunki; +372 332 0204; www.aromajohvi.ee! Ravintola Nostalgie+Silk (40). Sompa 1a, Jõhvin kaupunki; +372 337 7905! Kahvila Mozart (50). Jõhvi Kontserdimaja, Pargi 40, Jõhvin kaupunki; +372; 334 2040; www.kohvikmozart.ee! Linnaisa kahvila (30). Tartu mnt 2, Jõhvin kaupunki; +372 335 6996! Trahtööri Mimino Lääne 1b, Jõhvin kaupunki; +372 337 5750; http://www.mimino.ee/et! Wironia Pubi&Steak House (100). Rakvere 7, Jõhvin kaupunki; +372 336 4202; www.wironia.ee! Pubi Kompromiss (60). Keskväljak 8, Jõhvin kaupunki; +372 334 0094! Vanameistri Pubi (90). Rahu 15a, Jõhvin kaupunki; +372 5557 7756, +372 5850 4525; http://www.vanameistripubi.ee/! Peetri Pizza (23). Keskväljaku 4, Jõhvin kaupunki; +372 334 4918! Antalya Kebab Keskväljak 4, Jõhvin kaupunki; + 372 335 7157! CitiCafe bistroo (40). Keskväljaku 4, Jõhvin kaupunki; +372 337 0452! Grill-Bistroo (40). Kaspari Keskus, Narva mnt 143, Jõhvin kaupunki +372 336 4202! Trahtööri Valge Hobu (140). Edise küla 16, Jõhvin kaupunki; +372 337 0522; www.valgehobu.ee Kohtla-Järven, Kohtla-Nõmmen alue:! Kahvila Malahat. Keskallee 5, Kohtla-Järven kaupunki; +372 334 9005! Tavern A!ot (50). Järveküla tee 62, Kohtla-Järven kaupunki; +372 334 5463! Aleksandri pubi (100). Kalevi 3, Kohtla-Järven kaupunki; +372 339 6230! Baar Rokki (27). Tallinna-Narvan mnt 155 km, Järven kylä, Kohtlan kunta; +372 337 5605! Hesburger. Järveküla tee 50, Kohtla-Järven kaupunki; + 372 660 1144! PIT Burger. Järveküla tee 79A, Kohtla-Järven kaupunki; +372 334 0077! Kohtlan Kaivosouiston maanalainen ja kahvila (60+20). Jaama 1, Kohtla-Nõmmen kauppala, Kohtla-Nõmmen kunta; +372 332 4017; www.kaevanduspark.ee Illukan, Mäetagusen alue:! Alutagusen Lomailu- ja Urheilukeskuksen Kahvila (60). Vasaveren kylä, Illukan kunta, +372 5343 3718; www.alutaguse.ee! Kuremäe Apteekin kahvila (50+80). Kuremäen kylä, Illukan kunta; +372 339 2130; www.copsmax.ee! Kuremäe kahvila. Kuremäen kylä, Illukan kunta; +372 5348 3208! Illuka Kartanon keittiö. Illukan kylä, Illukan kunta, +372 517 0922! Mäetaguse kartanon Vaunuvajan ravintola (60). Mäetagusen kylä, Mäetagusen kunta; +372 333 1150, +372 5303 5436; www.moisahotell.ee 30