Pohjanmaan aluetalouskatsaus

RAPORTTEJA 117 212 n aluetalouskatsaus OLLI PELTOLA

n aluetalouskatsaus OLLI PELTOLA

RAPORTTEJA 117 212 POHJANMAAN ALUETALOUSKATSAUS n elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Taitto: Heidi Verkama Kansikuva:, valtatie 8 Sepänkylän ohikulkutie Painopaikka: ISBN 978-952-257-67-5 (painettu) ISBN 978-952-257-671-2 (PDF) ISSN 2242-2846 ISSN 2242-2846 (painettu) ISSN 2242-2854 (verkkojulkaisu) URN:ISBN:978-952-257-671-2 www.ely-keskus.fi/julkaisut www.doria.fi/ely-keskus 2

Sisältö Johdanto 4 Väestö 4 Maakunnat 5 Seutukunnat 1 Kunnat 14 Taajamat 18 Ulkomaan kansalaiset 28 Yritykset 29 Maakunnat 29 Seutukunnat 34 Kunnat 36 Bruttokansantuote 39 Maakunnat 39 Työlliset 46 Maakunnat 46 Seutukunnat 54 Kunnat 58 Työttömyysasteet ja työllisyysasteet 6 Käytettävissä olevat tulot 64 Yhteenveto 66 3

Johdanto Elämme epävakaita aikoja. Muistissa on 199-luvun alun lama ja globaali finanssikriisi viime vuosikymmenen lopulla. Tällä hetkellä päällimmäisenä on huoli EU-alueen ja USA:n selviytymisestä julkisen sektorin velkakriisistä. Kansainvälisen talouden vakaus on tärkeä viennistä riippuvaiselle maallemme ja erityisesti n ELYalueen molemmille maakunnille. n teollisuuden liikevaihdosta noin 7 prosenttia tulee viennistä. Keski-lla osuus on vaihdellut 4 ja 75 prosentin välillä. n teollisuuden viennistä vain kolmannes suuntautuu EU-maihin, kun koko maassa EU:n osuus on yli puolet ja Keski-lla kaksi kolmasosaa. n energiaklusterin yritykset ovat valloittaneet markkinoita valtavissa kehittyvissä talouksissa Kiinassa ja Intiassa. Kotimaisten ennustelaitosten mukaan maamme kansantalouden kasvu olisi ensi vuonna prosentin molemmin puolin. Työttömyyden oletetaan hiukan pahenevan. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (ETLA) lokakuisen ennusteen mukaan n ELY-alueen bkt kasvaisi vuosina 213 ja 214 2-3 prosenttia ja hiukan koko maata paremmin. Sen jälkeen kasvu olisi molemmissa parin prosentin luokkaa vuosina 215 ja 216. Työllisyys kääntyisi heikkoon kasvuun vasta vuonna 215. Euroalue on tänä syksynä vajonnut taloudelliseen taantumaan ja koko EU on aivan partaalla. EU:n suurista jäsenmaista Saksa, Ranska ja Englanti ovat vielä välttyneet siltä, samoin Suomi ja Ruotsi. Italia on ajautunut taantuvien Espanjan, Portugalin ja Kreikan kastiin. Jopa Kiinassa ja Intiassa kiihkeä kasvu on hiukan hellittänyt. USA ja Japani ovat nollakasvussa. EU:n marraskuun talousennusteen mukaan jäsenmaiden lyhyen aikavälin näkymät ovat edelleen heikot, mutta vuodelle 213 ennustetaan asteittaista paluuta bkt:n hienoiseen kasvuun ja talouden vahvistumista edelleen vuonna 214 parin prosentin kasvuun. Myös kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) kasvuarviot lokakuulta ovat varsin vaatimattomia ensi vuodelle. Tosin Kiinaan se ennustaa bkt:n hyvää kahdeksan ja Intiaan kuuden prosentin kasvua ensi vuonna ja seuraavinakin vuosina. Venäjällä kasvu jäisi ensi vuonna neljään ja USA:ssa ja Japanissa pariin prosenttiin. EU:ssa kasvua olisi niin ikään vain puoli prosenttia ja euroalueella sitäkin vähemmän. Pahimmin taantuisivat Kreikka, Espanja, Portugali ja Italia. Vuonna 214 niissäkin alkaisi heiveröinen kasvu. Seuraavina vuosina EU:n bkt:n kasvu olisi parin prosentin luokkaa, joka ei vielä käännä työllisyyttä nousuun. Toki on esitetty pessimistisempiäkin ennusteita, joiden mukaan koko loppuvuosikymmenelläkään globaali talous ei elvy vaan työttömyys jatkaa kasvuaan. Nämä globaalin talouden reunaehdot on syytä pitää mielessä, kun seuraavassa käydään läpi aluetalouksien peruspilareita: väestöä, yrityksiä, bruttokansantuotetta, työllisyyttä, työttömyyttä ja käytettävissä olevia tuloja niin menneen kehityksen, rakenteen kuin tulevankin kehityksen näkökulmista. Aluetaloudet eivät ole vakaita saarekkeita vaan lastuja maailmantalouden myrskyävällä merellä. Väestö Väestö, sen rakenne ja kehitys ovat tärkeitä aluetalouden peruspilareita. Tilastokeskuksessa laaditaan väestöennusteita kolmen vuoden välein ja uusin julkistettiin viime syyskuussa. Tilastokeskuksen käyttämä väestöennustemenetelmä on ns. demografinen komponenttimalli, jossa väestön tuleva määrä ja rakenne lasketaan ikäryhmittäisten syntyvyys-, kuolevuus- ja muuttokerrointen avulla. Kertoimet on laskettu viime vuosien väestönkehityksen perusteella. Tilastokeskuksen väestöennuste on demografinen trendilaskelma, jossa 4

väestönkehityksen on oletettu jatkuvan viime vuosien kaltaisena. Ennusteessa ei ole pyritty arvioimaan taloudellisten, sosiaalipoliittisten, aluepoliittisten tms. tekijöiden vaikutusta väestönkehitykseen. Ennuste ulottuu aina vuoteen 24 saakka. Tässä tyydytään kuitenkin tarkastelemaan tätä ennustetta vain vuoteen 22 saakka, koska ennusteen luotettavuus vähenee voimakkaasti ennustejakson pidentyessä, kuten aikaisempien ennusteiden toteutumisvertailuissa on todettu. Maakunnat Uudellamaalla oli vuonna 211 useampi kuin joka neljäs ja Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa ja Pohjois- lla lähes joka kymmenes maassamme asuvista. n %-osuus oli 3,3 % ja Keski-n maakunnista toiseksi pienin, vain 1,3 %. Neljässä suurimmassa maakunnassa asui yli puolet maamme väestöstä. Niitä kutsutaankin seuraavassa suuriksi maakunniksi ja ne ovat myös aluetalouksista merkittävimpiä. Maakuntien väkiluku vuonna 211, koko maa 5 41 (tuhansina) 179; 3,3 % 182; 3,4 % 183; 3,4 % 194; 3,6 % 22; 3,7 % 227; 4,2 % 166; 3,1 % 175; 3,2 % 248; 4,6 % 68; 1,3 % 81; 1,5 % 133; 2,5 % 28;,5 % 154; 2,8 % 274; 5,1 % 398; 7,4 % 467; 8,7 % 1549; 28,7 % 491; 9,1 % Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois- Keski-Suomi Pohjois-Savo Satakunta Päijät-Häme Etelä- Lappi Kymenlaakso Kanta-Häme Pohjois-Karjala Etelä-Savo Etelä-Karjala Kainuu Keski- Ahvenanmaa n maakunnan koko väkiluku vaihteli vuodesta 198 neljännesvuosisadan ajan 17 tuhannen paremmalla puolella. Vuodesta 26 väkiluku lähti rivakkaan kasvuun, joka on kiihtynyt vuoteen 211 tultaessa lähes 1 2 henkilöön vuodessa. Viime vuoden lopussa väkiluku olikin jo 179 1 asukasta. Keski-n väestö kasvoi voimakkaasti vuodesta 198 vuoteen 1995 lähes 7 tuhanteen henkilöön. Sitten seurasi laskukausi, joka päättyi vuonna 24. Sen jälkeen maakunnan koko väkiluku on kasvanut yhtäjaksoisesti ja oli vuoden 211 lopussa 68 5 asukasta. Viime vuosien erinomaisen kehityksen perusteella Tilastokeskuksen uusimmassa ennusteessa odotetaan koko väestönkasvun olevan lla vuosina 212 22 maakunnista kuudenneksi nopeinta ja Keski- lla keskitasoa. Väkiluku olisi vuonna 22 lla 188 3 ja Keski-lla 7 1. Hiukan useammassa maakunnassa olisi kasvua kuin laskua. Taantuvat maakunnat sijaitsevat pääsääntöisesti Itäja Pohjois-Suomessa. Mukana on tosin myös Satakunta ja Pohjois- kuuluu nopeimmin kasvaneiden joukkoon. 5

Maakuntien väestönmuutosten %-ennuste 212-2, koko maa 3,8 % Ahvenanmaa Uusimaa Pirkanmaa Pohjois- Kanta-Häme Varsinais-Suomi Päijät-Häme Keski-Suomi Keski- Etelä- Pohjois-Savo Lappi Pohjois-Karjala Satakunta Etelä-Karjala Kymenlaakso Etelä-Savo Kainuu -4,3-4,4 -,4 -,6 -,8-1,2-1,4-1,8 1,1 3,2 2,9 2,6 2,2 4,7 4,5 5,1 6, 8, 9, -6-4 -2 2 4 6 8 1 Kuva muuttuu kuitenkin ratkaisevasti negatiivisemmaksi, kun katsotaan vain työikäisten eli 15 64-vuotiaiden muutosennusteita. Maakuntien 15-64 - vuotiaiden %-muutosennuste 212-2, koko maa -1,7 % -8,3-8,6-5,2-5,4-5,7-5,8-6,1-6,4-3,9-2,9-3,2-3,3-1,9 -,8-1,1-1,3,2 2,4 2,1 Ahvenanmaa Uusimaa Pirkanmaa Pohjois- Kanta-Häme Varsinais-Suomi Keski-Suomi Keski- Päijät-Häme Etelä- Pohjois-Savo Satakunta Etelä-Karjala Kymenlaakso Lappi Pohjois-Karjala Etelä-Savo Kainuu -1-8 -6-4 -2 2 4 Nyt vain kolme maakuntaa päätyy positiivisiin muutosprosentteihin. on neljäntenä hiukan alle prosentin laskulla ja Keski- jälleen keskivaiheilla yli kolmen prosentin vähennyksellä. Etelä-Savossa ja Kainuussa ennustettu lasku olisi jopa lähes kymmenen prosenttia. Tämän ennusteen mukaan koko maan työikäinen väestö vähenisi vielä tällä vuosikymmenellä yli 9 tuhannella henkilöllä. lla vähennys olisi 1 4 ja Keski- lla 2 2 työikäistä. Kasvu keskittyisi erittäin voimakkaasti Uudellemaalle, jossa lisäystä olisi 33 tuhatta henkilöä. n työikäisen väestön määrä aaltoili vuodesta 198 vuoteen 26 välillä 11-112 tuhatta. Seuraavina kolmena vuotena kasvu oli ripeää mutta vuonna 21 alkoi laskukausi, jonka uumoillaan siis jatkuvan koko vuosikymmenen. Vuonna 211 työikäisiä oli lla 112 9 ja vuonna 22 ennusteen mukaan 111 2. Keski-lla työikäinen väestö kasvoi lähes yhtäjaksoisesti vuodesta 198 vuoteen 1994, jolloin se ylitti 45 6

tuhannen rajan. Jo silloin alkoi alamäki, joka jatkuu ennusteen mukaan ensi vuosikymmenen alkuun saakka. Vuonna 211 työikäisiä oli 43 mutta vuonna 22 enää 4 3, mikäli ennuste toteutuu. Yli 64-vuotiaiden kehitys olisi täysin päinvastaista: kasvua olisi kaikissa maakunnissa. lla lisäys olisi toiseksi hitainta ja Keski-lla hiukan keskimääräistä pienempää. Koko maan eläkeikäinen väestö kasvaisi neljänneksellä eli peräti yli neljännesmiljoonalla. lla lisäys olisi vajaat seitsemän tuhatta ja Keski-lla runsaat kolme tuhatta henkilöä. Valtava kasvu johtuu ns. suurten ikäluokkien (1945-5 syntyneet) siirtymisestä pois työmarkkinoilta. Eläkeikäisten määrä on kasvanut lla tasaisesti tarkastelujakson alusta vuodesta 198 lähtien. Viime vuosikymmenen lopulla kasvu kiihtyi ja oli jo 35 3 vuonna 211. Ennusteen mukaan vuonna 22 eläkeikäisiä olisi peräti 43 2. Sama trendi on toteutunut Keski-lla. Vuonna 211 yli 64-vuotiaita oli 12 7 ja vuonna 22 määräksi ennustetaan 16 3. Molemmissa maakunnissa ja koko maassa kasvu taittuisi vasta 23- luvulla. Maakuntien yli 64-vuotiaiden %-muutosennuste 212-2, koko maa 24,9 % Pohjois- Uusimaa Ahvenanmaa Päijät-Häme Kanta-Häme Pohjois-Karjala Lappi Pirkanmaa Varsinais-Suomi Keski-Suomi Keski- Pohjois-Savo Etelä- Kainuu Etelä-Karjala Etelä-Savo Kymenlaakso Satakunta 2,8 2,7 19,4 19,1 19, 19, 18,8 25,4 25,3 25,1 24,2 23,6 23,5 23,2 23, 28,1 27,4 31,5 29,9 5 1 15 2 25 3 35 Meneillään onkin historiallinen murros, kun työikäisten määrä laskee ja eläkeikäisten kasvaa voimakkaasti samaan aikaan. Tästä on ennustettu seuraavan vaikea työvoimapula mutta vuosien 28 29 globaali talouskriisi ja nykyinen eurokriisi näyttävät vähentävän sen todennäköisyyttä, koska työvoiman kysyntä pysynee varsin vaatimattomana, työttömyyden on jopa ennustettu kääntyvän kasvuun. Toinen syy työvoimapulan väistymiseen tai siirtymiseen on suurten ikäluokkien pysyminen työelämässä odotettua pitempään. Niinpä 55 64 -vuotiaiden työllisyysasteet ovat Suomessa nousseet viime vuosina todella paljon ja ovat lähestyneet Ruotsin tasoa. Lohdullista kuitenkin on, että alle 15-vuotiaiden määrässä on saavutettu pohjakosketus ja kasvua on ennusteen mukaan odotettavissa useimmissa maakunnissa kuluvalla vuosikymmenellä. lla kasvu olisi kaikkein nopeinta ja Keski-llakin ripeää. Itä-Suomen maakunnissa olisi edelleen pääosin laskua. Koko maassa lasten lukumäärä kasvaisi 41 tuhatta, lla 2 7 ja Keski-lla 7 henkilöllä. n alle 15-vuotiaiden määrä oli korkeimmillaan tarkastelukauden alussa vuonna 198 (36 ). Lasku oli sen jälkeen lähes yhtäjaksoista vuoteen 28, jolloin heitä oli enää 3 6. Vuonna 211 määrä oli noussut 31 tuhanteen ja nousisi ennusteen mukaan 33 9 henkilöön vuonna 22. Keski-lla huippu saavutettiin vuonna 1986, jolloin ylitettiin 16 tuhannen raja. Jyrkkä lasku päättyi vasta vuonna 28. Vuonna 211 alle 15- vuotiaita oli 12 8 ja vuonna 22 ennusteen mukaan 13 5. Tämä kuvattu kehitys muuttaisi rajusti molempien maakuntien ja koko maan väestöllisiä huoltosuhteita eli lasten ja eläkeikäisten %-osuutta työikäisestä väestöstä. Koko maassa huoltosuhde oli viime vuonna 52,9 %, lla 7

58,7 % ja Keski-lla 59,3 %. Vuonna 22 se olisi koko maassa jo 64,4, lla 69,3 % ja Keski- lla jopa 73,9. Sama kehityskulku on muissakin maakunnissa pontimena kaavaillulle kuntauudistukselle, sillä viimeistään 22-luvun lopulla kuntien vanhushuoltomenot nousevat räjähdysmäisesti ja tarvitaan vahvempia peruskuntia, jotta tilanteesta selvitään. Maakuntien alle 15-vuotiaiden %-muutosennuste 212-2, koko maa 4,6% Pirkanmaa Uusimaa Ahvenanmaa Pohjois- Keski-Suomi Keski- Kanta-Häme Etelä- Varsinais-Suomi Päijät-Häme Lappi Pohjois-Karjala Satakunta Pohjois-Savo Etelä-Karjala Kymenlaakso Kainuu Etelä-Savo -6, -2,8-2,9-1,, -,2 1,1 2,4 2,3 2,2 3,3 5,8 5,7 5,1 4,6 6,9 8,5 8, 7,7-8 -6-4 -2 2 4 6 8 1 Väestönmuutosennusteen osatekijöiden merkitys vaihtelisi ennusteen mukaan maakunnittain. Nettomuutto (nettomaassamuutto ja nettomaahanmuutto yhteensä) on erittäin tärkeää Ahvenanmaalla, Pirkanmaalla, Kanta- Hämeessä, Varsinais-Suomessa, Päijät-Hämeessä ja Etelä-lla. Kuolleisuus on suurempaa kuin syntyvyys Etelä-Savossa, Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa, Satakunnassa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois- Savossa. Syntyvien enemmyys määrää Pohjois-n ja Keski-n kehitystä. Uudellamaalla, lla ja Keski-Suomessa kasvu on tasapainoista ja Kainuussa ja Lapissa vähennys tulee molemmista osatekijöistä. 8

Ahvenanmaa Uusimaa Pirkanmaa Pohjois- Kanta-Häme Varsinais-Suomi Päijät-Häme Keski-Suomi Keski- Etelä- Pohjois-Savo Lappi Pohjois-Karjala Satakunta Etelä-Karjala Kymenlaakso Etelä-Savo Kainuu Maakuntien väestönmuutosennusteen 212-2 osatekijät %- osuutena vuoden 212 väkiluvusta -6-4 -2 2 4 6 8 1 12 syntyneet-kuolleet nettomuutto lla nettomaassamuutto on toistaiseksi ollut negatiivista mutta positiivinen maahanmuutto on 2- luvulla noussut yhä tärkeämmäksi. Pakolaisten vastaanotto on siitä muodostanut huomattavan osan. Nettomaassamuutto oli kylläkin lähes tasapainossa 199-luvun alussa laman aikana. Nousukaudella poismuuton enemmyys kuitenkin kiihtyi pahimmillaan lähes tuhanteen henkilöön vuodessa. 15 n väestönmuutosten osatekijät 1987-211 ja ennuste 212-2 1 5-5 -1-15 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217 218 219 22 koko väestönmuutos syntyneet -kuolleet nettomaassamuutto nettomaahanmuutto kokonaisnettomuutto Keski-lla riippuvuus suhdanteista näkyy selvemmin. Nettomaahanmuuton merkitys on maakunnassa huomattavasti vähäisempi kuin lla. Niinpä kokonaisnettomuuton ennustetaan olevan edelleen negatiivista kuluvalla vuosikymmenellä, joskin huomattavasti vähemmän kuin aikaisemmin. Luonnollinen väestönkasvu eli syntyneiden ja kuolleiden erotus on molemmissa maakunnissa ollut positiivinen ja ennusteen mukaan niin olisi jatkossakin. 9

Keski-n väestönmuutosten osatekijät 1987-211 ja ennuste 212-2 6 4 2-2 -4-6 -8 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217 218 219 22 koko väestönmuutos syntyneet -kuolleet nettomaassamuutto nettomaahanmuutto kokonaisnettomuutto Seutukunnat Yli kolmasosa ELY-alueen väestöstä asui vuonna 211 Vaasan ja viidesosa Kokkolan ja Pietarsaaren seutukunnissa. Pienille seutukunnille jäi viidesosa. Jatkossa Vaasan ja Kyrönmaan seutukunnat niputetaan yhteen, koska Vähäkyrö liittyy Vaasaan ensi vuonna. n ELY-alueen seutukuntien väkiluku vuonna 211, yhteensä 247 59 Kyrönmaan sk; 17644; 7,1 % Kaustisen sk; 1622; 6,5 % Suupohjan rsk; 17912; 7,2 % Vaasan sk; 93872; 37,9 % Pietarsaaren sk; 49678; 2,1 % Kokkolan sk; 52282; 21,1 % ELY-alueen seutukuntien koko väkiluvun ennusteista vain Vaasan-Kyrönmaan ja Kokkolan seutukuntien %- ennusteet ylittäisivät koko maan ennusteen. Pienten Suupohjan rannikon ja Kaustisen seutukuntien väkiluku laskisi loppuvuosikymmenellä ennusteen mukaan. Kaikkien 69 seutukunnan joukossa Vaasan-Kyrönmaan sk:n kasvuprosentti olisi kahdeksanneksi paras. Manner-Suomen kärjessä ovat suuret Oulun, Helsingin ja Tampereen 1

seutukunnat. Yli kymmenen prosentin väestökadon kokisivat Tornionlaakson, Kehys-Kainuun ja Itä-Lapin syrjäiset seutukunnat. n ELY-alueen seutukuntien koko väestön %- muutosennusteet 212-2 8 6 4 2-2 -4-6 6,3 Vaasan-Kyrönmaan sk 4,4 3,2-3,1 Kokkolan sk Pietarsaaren sk Suupohjan rannikon rsk -5,1 Kaustisen sk 3,8 KOKO MAA 8. 14. 18. 42. 51. yht. 69 sk Vaasan-Kyrönmaan sk:n koko väestö onkin kasvanut lähes yhtäjaksoisesti tarkastelukauden alusta vuodesta 198 saakka. Vuonna 211 väkiluku oli 111 5 ja vuonna 22 ennusteen mukaan 119 6. Kokkolan sk:n väkiluku laski 199-luvun alun laman jälkeisinä vuosina. Kasvu on käynnistynyt jälleen vuonna 24 ja vuonna 211 väkiluku oli 52 3. Vuonna 22 sen ennustetaan olevan 54 9 henkilöä. Samaa kokoluokkaa olevan Pietarsaaren sk:n väkiluku laski niin ikään 199-luvulla ja kääntyi nousuun vuonna 24. Vuonna 211 väkiluku oli 49 7 ja noussee 51 5 asukkaaseen vuonna 22. Suupohjan rsk on kärsinyt koko tarkastelukauden väestötappioita. Vuonna 211 siellä asui enää 17 9 henkilöä, kun vuonna 198 luku oli lähes 22 tuhatta. Ennusteen mukaan vuonna 22 asukkaita olisi enää 17 2. Kaustisen sk:n väkiluku kasvoi vuoteen 1992 saakka, jonka jälkeen lasku on ollut jyrkkää. Vuonna 211 siellä oli enää 16 2 asukasta, kun enimmillään luku oli lähes 19. Väkiluku laskisi ennusteen mukaan vuoteen 22 mennessä 15 2 henkilöön. Väestönmuutokset näyttävät siis edelleen noudattavan samaa suuntaa kuin jo vuosikymmeniä: suuret kaupunkiseudut kasvavat ja syrjäiset pienet seutukunnat kuihtuvat niin koko maan mitassa kuin n ELYalueellakin. Kaupungistuminen lähti maassamme myöhään liikkeelle mutta on sen jälkeen kiihtyvällä tahdilla muokannut yhdyskuntajärjestelmäämme vastaamaan paremmin globaalistumisen haasteisiin. Maaseutu on koko aja menettänyt merkitystään ja koko maaseudun käsite on hämärtynyt; elämme nykyään läpikotaisin urbaanissa yhteiskunnassa. Työikäisen väestön ennusteet kärjistävät tätä kehitystä. Koko maassa oli vain kahdeksan seutukuntaa, joissa aktiiviväestön määrä kasvaisi. Vaasan-Kyrönmaan sk on niiden joukossa samoin suuret Oulun, Helsingin ja Tampereen seutukunnat. Näissä kolmessa seutukunnassa työikäinen väestö kasvaisi yhteensä 5 tuhannella, kun koko maassa vähennystä olisi yli 9 tuhatta! Työikäinen väestö vähenisi siis 61 seutukunnassa; Tornionlaakson, Kehys-Kainuun, Itä-Lapin, Pielisen Karjalan ja Keski-Karjalan seutukunnat menettäisivät jopa viidesosan työikäisestä väestöstään. Hälyttävää on, että Kaustisen ja Suupohjan rannikon seutukunnissakin vähennys olisi yli kymmenesosa. 11

n ELY-alueen seutukuntien 15-64 v. %-muutosennusteet 212-2 2-2 -4-6 -8-1 -12-14 -16,9 Vaasan-Kyrönmaan sk -2,4-2,8-12,7 Pietarsaaren sk Kokkolan sk Suupohjan rsk Kaustisen sk KOKO MAA 6. 13. 15. 42. 47. yht. 69 sk -13,8-2,6 Vaasan-Kyrönmaan sk:n työikäinen väestö on kasvanut aaltoilevasti vuoteen 211 saakka, jolloin heitä oli 71 8. Vuonna 22 heitä olisi ennusteen toteutuessa 72 6. Kokkolan sk:ssa kasvu oli erittäin voimakasta vuoteen 1994 saakka, jonka jälkeen seurasi yli kymmenen vuoden lasku ja jälleen pari kasvun ja laskun vuotta. Vuonna 211 työikäisiä oli 33 2 ja vuonna 22 enää 32 1 ennusteen mukaan. Pietarsaaren sk:n työikäisten laskutrendi alkoi vuonna 1984 ja jatkui vuoteen 21 saakka. Sen jälkeen kasvua oli vuoteen 29 saakka. Vuonna 211 heitä oli 3 2 ja laskua vuoteen 22 mennessä olisi 29 4 työikäiseen. Suupohjan rsk:n työikäisten määrä on romahtanut: vuonna 198 heitä oli lähes 14 tuhatta mutta vuonna 211 enää 1 8. Lasku jatkuu ja vuoden 22 ennuste on ainoastaan 9 2 työikäistä. Vielä vakavampi ennuste on Kaustisen sk:ssa, jossa lasku alkoi vasta vuonna 1995. Vuonna 211 työikäisiä oli 9 8 ja vuonna 22 ennusteen mukaan enää 8 2. Yli 64-vuotiaiden määrä kasvaa ennusteen mukaan koko maassa peräti neljäsosalla kuluvalla vuosikymmenellä. ELY-alueen pienet seutukunnat ovat tässä vertailussa hyvissä asemissa: Suupohjan rannikolla kasvu olisi neljänneksi ja Kaustisen sk:ssa kuudenneksi hitainta. Kokkolan sk kuuluisi nopeimmin vanhusväestöään kasvattaviin. Oulun ja Helsingin seutukunnat olisivat kymmenen kiivaimmin eläköityvän seutukunnan joukossa. Tämä johtuu siitä, että niihin on vuosikymmeniä muuttanut nuorta väkeä, joka nyt on ikäännyttyään siirtymässä pois työmarkkinoilta. Sama pätee kääntäen pieniin syrjäisiin seutukuntiin; niistä on lähtöisin edellisiin muuttanut aktiiviväestö eikä jäljellä ole enää paljonkaan suurien ikäluokkien edustajia. ELY-alueen muissa seutukunnissa kuin Suupohjan rsk:ssa eläkeikäinen väestö on kasvanut yhtäjaksoisesti jo vuodesta 198 saakka. Suupohjan rsk:ssa määrä pysyi vakaana vuodesta 199 vuoteen 25. Ennusteen mukaan kasvu kiihtyisi kuluvalla vuosikymmenellä kaikissa seutukunnissa. Vaasan sk:ssa yli 64-vuotiaita oli viime vuonna 2 8 ja vuonna 22 ennusteen mukaan 25 9. Kokkolassa vastaavat luvut ovat 9 3 ja 12 3, Pietarsaaren sk:ssa 9 6 ja 11 6, Kaustisen sk:ssa 3 4 ja 4 sekä Suupohjan rsk:ssa 4 8 ja 5 6. 12

n ELY-alueen seutukuntien yli 64 v. %- muutosennusteet 212-2 3 25 2 15 14,3 14,7 17,3 2,8 26,2 24,9 1 5 Suupohjan rsk Kaustisen sk Pietarsaaren sk Vaasan-Kyrönmaan sk Kokkolan sk KOKO MAA 4. 6. 19. 38. 53. yht. 69 sk Alle 15-vuotiaiden ennusteissa Vaasan sk sijoittuu kärkisijoille ja Kokkolan ja Pietarsaaren seutukunnissa kasvu olisi koko maata nopeampaa. Vain Kaustisen sk:ssa lasten määrä vähenisi. Oulun ja Helsingin suuret seutukunnat ovat jälleen kärkikymmenikössä ja peräpäässä ovat syrjäiset Itä- ja Pohjois-Suomen seutukunnat, joista Tornionlaakson sk:ssa vähennys olisi jopa yli viidesosa. Vaasan-Kyrönmaan sk:n alle 15-vuotiaiden määrä laski vuoteen 25 saakka, jonka jälkeen se on noussut viime vuoteen tultaessa 18 6 henkilöön. Vuoden 22 ennuste on jo 21 1, mikä on enemmän kuin tarkastelujakson alussa vuonna 198. Kokkolan sk:ssa lasku jatkui vuoteen 28 saakka. Vuonna 211 alle 15-vuotiaita oli 9 8 ja vuonna 21 ehkä 1 5. Pietarsaaren sk:ssa vuonna 1993 alkanut lasku ei ole päättynyt vieläkään. Silti ennusteen mukaan määrä kasvaisi vuoteen 22 mennessä 1 5 henkilöön, kun se viime vuonna oli 9 8. Suupohjan rsk:ssa lasku on ollut jyrkkää koko ajan. Ennusteen mukaan se olisi nyt päättymässä ja vuonna 22 lapsia olisi 2 4 kun vuonna 211 heitä oli 2 3. Kaustisen sk:ssa lasku alkoi vuonna 199. Vuonna 211 lapsia oli 3 ja vuonna 22 heitä ennustetaan olevan saman verran. n ELY-alueen seutukuntien alle 15 v. %- muutosennusteet 212-2 12 1 1,3 8 6 4 6,8 5,9 4,3 4,6 2-2 Vaasan-Kyrönmaan sk Kokkolan sk Pietarsaaren sk Suupohjan rsk Kaustisen sk KOKO MAA 4. 11. 13. 18. 33. yht. 69 sk -,6 Väestöllinen huoltosuhde olisi korkein ja kasvaisi nopeimmin pienissä Suupohjan rannikon ja Kaustisen seutukunnissa. Syynä olisi enemmänkin työikäisen väestön väheneminen kuin eläkeikäisen väen jyrkkä nousu. Kaikissa seutukunnissa on vuonna 211 ja olisi ennusteen mukaan vuonna 22 korkeampi huoltosuhde kuin koko maassa. Se taas johtuu lasten korkeasta osuudesta ja lukumäärän nopeasta kasvusta, mikä sinänsä on osoitus alueen elinvoimasta ja tulevaisuuden uskosta. 13

Väestöllinen huoltosuhde 211 22 Suupohjan rsk 65,4 86,4 Kaustisen sk 65,7 84,8 Pietarsaaren sk 64,3 75,2 Kokkolan sk 57,4 71,1 Vaasan-Kyrönmaan sk 55,3 64,7 KOKO MAA 52,9 64,4 Vaasan-Kyrönmaan sk:ssa kokonaisnettomuutto (nettomaassamuuttto ja nettomaahanmuutto yhteensä) on selvästi tärkeämpi kuin syntyneiden enemmyys ennustekaudella 212-2. Nettomaassamuutto on kolme viime vuotta ollut plussalla mutta silti tärkein tekijä on ollut nettomaahanmuuton positiivisuus. Kokkolan sk:ssa syntyneiden enemmyys olisi vielä voimakkaammin väestönkasvun lähde. Nettomaassamuutto on ollut hyvin negatiivista vaikka viime vuosina se on tasoittunut. Myös nettomaahanmuuton positiivisuus on kasvanut nopeasti. Pietarsaaren sk:ssa syntyneiden enemmyys tuottaisi yksin väestön lisäyksen. Nettomaahanmuuton tappiollisuuden on korvannut nettomaahanmuuton enemmyys viime vuosina. Suupohjan rsk:n kuolleisuus on ollut pitkään suurempi kuin syntyvyys ja saman ennustetaan jatkuvan. Myös täällä nettomaahanmuuton positiivisuus on tasapainottanut nettomaassamuuton negatiivisuuden. Kaustisen sk:n ongelma on nettomuuton voimakas tappiollisuus. Erityisesti nettomaassamuutto on hyvin negatiivista eikä nettomaahanmuutto ole pystynyt sitä korvaamaan. n ELY-alueen seutukuntien väestönmuutosennusteen 212-2 osatekijät %-osuutena vuoden 212 väkiluvusta Vaasa-Kyrönmaan sk 2,6 4,6 Kokkolan sk 3,6 1,4 Pietarsaaren sk -,1 3,7 Suupohjan rsk -4,7,9 Kaustisen sk -7,5 1,5-8 -6-4 -2 2 4 6 8 syntyneet-kuolleet nettomuutto Kunnat Joka kolmas pohjalainen asui Vaasassa ja joka kymmenes Pietarsaaressa ja Mustasaaressa vuonna 211. Kaskisten piskuisessa kaupungissa väkeä oli vähiten, alle prosentti koko maakunnan väestöstä. 14

n kuntien väkiluku vuonna 211, koko maakunta 179 16 Korsnäs; 2249; 1,3 % Vähäkyrö; 4775; 2,7 % Kaskinen; 144;,8 % Luoto; 4921; 2,7 % Isokyrö; 4936; 2,8 % Maalahti; 5614; 3,1 % Kruunupyy; 6681; 3,7 % Vöyri; 6743; 3,8 % Vaasa; 6398; 33,7 % Kristiinankaupunki; 796; 4, % Uusikaarlepyy; 7516; 4,2 % Laihia; 7933; 4,4 % Närpiö; 9412; 5,3 % Pedersöre; 1937; 6,1 % Mustasaari; 18868; 1,5 % Pietarsaari; 19623; 11, % lla neljän kunnan (Kristiinankaupunki, Kaskinen, Isokyrö, Kruunupyy) ennustetaan menettävään väestöään vuosina 212 22. Nopeinta kasvu olisi suurten keskusten läheisissä kunnissa. Työikäinen väestö kasvaisi vain kolmessa kunnassa (Luoto, Mustasaari, Vaasa-Vähäkyrö). Yli 64-vuotiaiden määrä kasvaisi kaikissa kunnissa, nopeimmin Kaskisissa. Alle 15-vuotiaiden vähenisi vain neljässä kunnassa (Isokyrö, Kaskinen, Korsnäs, Kristiinankaupunki). Kaikki ikäluokat kasvaisivat vain Luodossa, Mustasaaressa ja Vaasa-Vähäkyrössä. n kuntien väestönmuutosennusteen 212-2 ikäluokkien %-osuudet vuoden 212 väkiluvusta Luoto Mustasaari Laihia Vaasa-Vähäkyrö Pedersöre Korsnäs Uusikaarlepyy Vöyri Maalahti Pietarsaari Närpiö Kruunupyy Isokyrö Kaskinen Kristiinankaupunki -2-15 -1-5 5 1 15 alle 15 v. 15-64 v. yli 64 v. Lähes puolessa n kunnassa kuolleisuus ylittäisi ennusteen mukaan syntyvyyden. Nettomuutto (nettomaassamuutto ja nettomaahanmuutto yhteensä) olisi negatiivinen vain kolmessa kunnassa (Kristiinankaupunki, Pedersöre, Kruunupyy). Molemmat osatekijät olisivat positiivisia kuudessa kunnassa (Luoto, Mustasaari, Laihia, Vaasa-Vähäkyrö, Uusikaarlepyy, Pietarsaari). 15

n kuntien väestönmuutosennusteen 212-2 osatekijöiden %-osuudet vuoden 212 väkiluvusta Luoto Mustasaari Laihia Vaasa-Vähäkyrö Pedersöre Korsnäs Uusikaarlepyy Maalahti Vöyri Pietarsaari Närpiö Kruunupyy Isokyrö Kaskinen Kristiinankaupunki -1-5 5 1 15 2 syntyneet-kuolleet nettomuutto Keski-n kuntien väkiluvun jakautumista dominoi kuntaliitosten jälkeen Kokkola, jossa asui kaksi kolmesta maakunnan asukkaasta vuonna 211. Pienimmässä Lestijärvellä oli alle tuhat asukasta eikä Halsuaakaan yltänyt kuin runsaaseen tuhanteen asukkaaseen. Keski-n kuntien väkiluku vuonna 211, yhteensä 68 484 Toholampi; 3485; 5,1 % Halsua; 1275; 1,9 % Lestijärvi; 847; 1,2 % Perho; 291; 4,2 % Veteli; 345; 5, % Kaustinen; 428; 6,2 % Kannus; 5697; 8,3 % Kokkola; 46585; 68, % Missään Keski-n kunnassa eivät ennusteen mukaan kaikki ikäluokat kasvaisi vuosina 212 22. Kaikissa vähenisi työikäinen väestö ja vain kolmessa kasvaisi alle 15-vuotiaiden määrä (Kokkola, Kaustinen, Veteli). Pienten Halsuan ja Lestijärven kuntien tulevaisuus näyttää kaikista huonoimmalta ja maakuntakeskus Kokkolan parhaimmalta. 16

Keski-n kuntien väestönmuutosennusteen 212-2 ikäluokkien %-osuudet vuoden 212 väkiluvusta Kokkola Kaustinen Kannus Perho Toholampi Veteli Lestijärvi Halsua -2-15 -1-5 5 1 alle 15 v. 15-64 v. yli 64 v. Nettomuutto (nettomaassamuutto ja nettomaahanmuutto yhteensä) olisi ennusteen mukaan positiivinen vain Kokkolassa, jossa myös syntyneet olisivat enemmistönä. Kuolleisuus olisi syntyvyyttä suurempi Lestijärvellä, Halsualla ja Vetelissä. Niissä myös nettomuutto olisi vakavasti tappiollista kuten myös Perhossa, Toholammilla ja Kannuksessa. Keski-n kuntien väestönmuutosennusteen 212-2 osatekijöiden %-osuudet vuoden 212 väkiluvusta Kokkola Kaustinen Kannus Perho Toholampi Veteli Lestijärvi Halsua -2-15 -1-5 5 1 syntyneet-kuolleet nettomuutto lla Kaskisten huoltosuhde ylittäisi ennusteen mukaan sata prosenttia eli alle 15-vuotiaita ja yli 64- vuotiaita olisi enemmän kuin työikäisiä vuonna 22. Kristiinankaupunki ylittäisi 9 ja Isokyrö 8 prosentin rajan. Selvästi matalin huoltosuhde olisi Vaasa-Vähäkyrössä. Hitaimmin huoltosuhde kasvaisi Luodossa ja Vaasa- Vähäkyrössä. 17

n kuntien väestöllinen huoltosuhde 211 22 Kaskinen 58,8 114,7 Kristiinankaupunki 64,6 94,8 Isokyrö 65,2 8,5 Uusikaarlepyy 64,6 78,8 Luoto 72,4 78,2 Närpiö 67,1 77,9 Vöyri 64,1 77,7 Maalahti 65,6 76,4 Kruunupyy 64,4 75,9 Laihia 6, 75,5 Korsnäs 65,6 75,4 Pedersöre 64,9 74,9 Pietarsaari 62, 72,9 Mustasaari 6,2 72,1 Vaasa-Vähäkyrö 5,7 58,2 koko maakunta 58,7 69,3 Keski-lla Perhon kunta ylittäisi sadan prosentin rajan ja yli 8 prosentin olisivat Vetelin, Halsuan ja Toholammin huoltoasteet vuonna 22. Alhaisin olisi Kokkolan lukema. Nopeimmin kasvaisivat Perhon ja Vetelin huoltoasteet. Keski-n kuntien väestöllinen 211 22 huoltosuhde Perho 77,3 1,9 Veteli 62,8 88,5 Halsua 68,2 87,1 Toholampi 66,9 84,2 Lestijärvi 62,6 78,3 Kannus 58,3 75,6 Kaustinen 59,7 74,1 Kokkola 57,3 7,6 koko maakunta 59,3 73,9 Molemmissa maakunnissa on siis muutamia kuntia, joissa huoltosuhde kasvaa niin korkeaksi, että se aiheuttaa vakavia vaikeuksia jatkaa itsenäisenä kuntana ja huolehtia velvoitteistaan. Maakuntakeskukset taas selviäisivät pienimmin huoltoastein ennusteen mukaan. Taajamat Tässä tarkastellaan maamme taajamien väestönmuutoksia 3 vuoden aikajänteellä, vuodesta 198 vuoteen 21. Tilastokeskus on määritellyt taajaman rakennusryhmäksi, jossa on vähintään 2 asukasta siten, että rakennusten välinen etäisyys ei pääsääntöisesti ylitä 2 metriä. Sen ulkopuolelle jäävä on haja-asutusta. Tähän on otettu 18

mukaan yhteensä 567 taajamaa, jotka täyttivät määritelmäehdot molempina vuosina. Pois on jätetty sellaiset taajamat, jotka täyttivät sen vain yhtenä tarkasteluvuotena. Lisäksi taajamia on yhdistelty siten kuin tämän kirjoittaja teki väitöskirjassaan (Peltola 1986) ja miten Ympäristöministeriön toimesta kaupunkiseutujen taajamat on rajattu vuonna 21. Taajamaväestön määrä on kasvanut yli miljoonalla vuosina 198 21 ja muu, lähinnä haja-asutusväestön määrä laskenut lähes puolella miljoonalla. Taajamien väki lisääntyi 31 prosenttia ja muu väestö väheni 32 prosenttia. Yhteensä koko maan väestönkasvu oli 12 prosenttia. Kun vuonna 198 koko väestöstä asui taajamissa 71 prosenttia, osuus vuonna 21 oli jo 82 prosenttia. Koko maan taajama- ja muu väestö vuosina 198 ja 21 5 4 414 421 4 3 371 82 3 2 1 1 415 976 96 855 taajamat muu asutus 198 21 Puolen miljoonan kokoluokkaan vuonna 198 pääsi vain Helsingin keskustaajama. Tampereen ja Turun keskustaajamat muodostavat toisen kokoluokan. Seuraavissa kahdessa kokoluokassa on lähinnä maakuntien keskustaajamia. 1 19 999 asukkaan taajamia on vain 12 mutta sen jälkeen kokoluokkien taajamien määrä kasvaa, eniten niitä on pienimmässä kokoluokassa. Taajamat on siis luokiteltu sen mukaan, mikä niiden väkimäärä oli vuonna 198. Taajamien määrä kokoluokittain vuonna 198, yhteensä 567 18 16 14 12 1 8 6 4 2 164 2-499 129 5-999 113 1-1 999 82 2-4 999 37 5-9 999 12 1-19 999 19 2-49 999 8 5-99 999 2 1-499 999 1 5 - Helsingin kt:n väkiluku kasvoi kokoluokista nopeimmin, Tampereen ja Turun kt:n kokoluokka toiseksi nopeimmin. Vuonna 21 Helsingin kt on laajentunut Keravalle ja Järvenpäähän ja osiin Kirkkonummea, Sipoota, Tuusulaa ja Nurmijärveä. Vuonna 198 Espoon, Vantaan ja Kauniaisten taajamat kuuluivat jo siihen. Tampereen kt on vuonna 21 ulottunut Ylöjärvelle, Lempäälään, Kangasalalle ja Nokialle asti. Turun kt piti vuonna 21 sisällään Naantalin, Kaarinan, Liedon, Piikkiön ja Ruskon taajamat. Raision kt kuului siihen jo vuonna 198. Myös maakuntien keskustaajamat ovat lähes poikkeuksetta levittäytyneet lähikuntien alueelle, esimerkiksi Oulun kt Haukiputaalle, Kempeleelle Oulunsaloon ja Kiiminkiin. Selvästi hitainta oli kasvu kokoluokassa 1 19 999 asukasta. 19

Taajamien väkiluvun %-muutokset kokoluokittain 198-21, yhteensä 3,9 % 5 45 4 37,6 44,7 35 3 31,8 29,6 31,7 31,2 29,8 25 2 18,9 21,8 15 1 5 4, 2-499 5-999 1-1 999 2-4 999 5-9 999 1-19 999 2-49 999 5-99 999 1-499 999 5 - Määrällisesti tarkasteltuna Helsingin kt kahmaisi kokonaiskasvusta peräti yli kolmanneksen. Tampereen ja Turun kt 15 prosenttia. Alle kymmenen tuhannen asukkaan taajamien osuus oli vain runsas viidennes. Määrällinen kasvu on siis erittäin voimakkaasti keskittynyt kahteen suurimpaan kokoluokkaan. Taajamien väkiluvun määrän muutokset kokoluokittain 198-21, yhteensä 1 42 619 4 35 355 515 3 25 2 15 126 111 173 52 153 6 1 5 17 864 2-499 26 294 5-999 51 95 1-1 999 81 388 2-4 999 49 241 5-9 999 7 199 1-19 999 2-49 999 5-99 999 1-499 999 5 - Niinpä Helsingin kt:n %-osuus on noussut yli neljännekseen koko taajamaväestöstä. Osuuksiaan ovat menettäneet kokoluokat 5 99 999 asukasta, eniten kokoluokka 1 19 999 asukasta. Pienempien kokoluokkien %-osuudet ovat pysyneet ennallaan. Helsingin, Tampereen ja Turun keskustaajamissa asui vuonna 21 jo 39 prosenttia koko taajamaväestöstä. Alle 1 asukkaan taajamissa asui vain joka neljäs taajamalainen. Vuonna 21 Helsingin kt:n väkiluku oli ylittänyt miljoonan asukkaan rajan, joten näin mitattuna maassamme oli yksi miljoonakaupunki. 2

Taajamien väkiluvun %-jakauma kokoluokittain vuosina 198 ja 21 3 25 26,1 23,6 2 15 17,2 17,2 17,1 16, 12,1 12,7 1 5 1,7 1,7 2,6 2,6 4,8 4,9 7,7 7,7 7,7 7, 5,3 4,2 2-499 5-999 1-1 999 2-4 999 5-9 999 1-19 999 2-49 999 5-99 999 1-499 999 198 21 5 - Maakuntien keskustaajamien väkiluku kasvoi selvästi nopeimmin Pohjois-lla (Oulun kt) seuraavina Etelä-lla (Seinäjoen kt) ja Keski-Suomessa (Jyväskylän kt). Monessa muussakin maakunnassa taajamien väestönkasvu on kasautunut nimenomaan maakuntakeskuksiin ja niiden ympäristöön. Maakuntien hallinto- ja kauppapalvelut ovatkin keskittyneet kiihtyvällä vauhdilla juuri maakuntakeskuksiin. Metsäteollisuuden rakennemuutoksen riivaamassa Kymenlaaksossa väkiluku laski Kouvolan kt:ssa ja pysyi ennallaan Kotkan kt:ssa. Maakuntien keskustaajamien väkilukujen %-muutokset 198-21 Oulun kt. Seinäjoen kt. Jyväskylän kt. Rovaniemen kt. Tampereen kt. Joensuun kt. Turun kt. Hämeenlinnan kt. Kuopion kt. Vaasan kt. Lappeenrannan kt. Mikkelin kt. Kokkolan kt. Lahden kt. Kajaanin kt. Porin kt. Kotkan kt. Kouvolan kt. -1,6, 5,6 6,7 31,2 28,3 25,1 22,2 21,2 2,4 2,2 16,7 36,6 43,2 5,8 55,9 62,8 84,8-1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Muiden yli kymmenen tuhannen asukkaan taajamien joukossa nopeimmin kasvanut oli Salon kt, jossa näkyy Nokian elektroniikkateollisuuden kiihkeä kasvu. Maakuntakeskuksissa Oulun kt:n kasvu selittyy samasta syystä. Lohjan, Porvoon, Hyvinkään ja Riihimäen keskustaajamien kasvu perustuu pääkaupunkiseudun läheisyyteen. Ilmajoen ja Kurikan keskustaajamien yhdistyminen on sulauttanut siihen Koskenkorvan ja Panttilan taajamat ja myös aikaisempaa haja-asutusta nykyiseen taajamaan. Väkiluku on laskenut eniten periferisessä Lieksan keskustaajamassa. Myös useat teollisuuskeskukset ovat kokeneet väestötappioita. Niitä on juuri hitaimman kasvun kokoluokassa 1 19 999 asukasta (Raahen, Valkeakosken, Heinolan ja Uudenkaupungin kt). Kymenlaakson kaikki suuremmat keskukset (Kouvolan, Kotkan, Imatran ja Haminan kt) ovat taantuneet, seurauksena metsäteollisuuden rajusta rakennemuutoksesta. 21

Muiden yli 1 asukkaan taajamien väkilukujen %-muutokset 198-21 Salon kt. Lohjan kt. Porvoon kt. Hyvinkään kt. Ilmajoen kk.-kurikka kt Riihimäen kt. Forssan kt. Tornion kt. Pietarsaaren kt. Iisalmen kt. Jämsän kt. Valkeakosken kt. Haminan kt. Heinolan kt. Rauman kt. Savonlinnan kt. Kemin kt. Raahen kt. Pieksämäen kt. Uudenkaupungin kt. Varkauden kt. Imatran kt. Lieksan kt. -23,1 -,5-1, -1,8-4,2-6,7-6,9-8,1-9,9 1,9 1,4,2 1,1 9,6 8,9 21,8 19,5 17, 34, 32,9 32,3 29,8-3 -2-1 1 2 3 4 5 6 5,5 Etäisyys suureen työssäkäyntikeskukseen vaikuttaa erittäin selvästi väestön muutokseen kaikissa alle 1 asukkaan kokoluokissa. Pienimmässä kokoluokassa 3 kilometriä tai kauempana suuresta työssäkäyntikeskuksesta sijaitsevien taajamien väkilukusumma pysyi ennallaan, kun lähempänä sijainneet kasvoivat yhteensä yli 5 prosentilla. Muissa kokoluokissa oli sama ilmiö: läheiset kasvoivat keskimäärin selvästi nopeammin kuin etäämmällä sijaitsevat. Toki oli myös taajamakohtaisia eroja, jotka johtuivat elinkeinorakenteesta. Esimerkiksi Kymenlaaksossa sijaitsevat Kouvolan kt:n läheiset, kokoluokkaan 51 1 asukasta kuuluvat Myllykosken ja Inkeroisten metsäteollisuustaajamat kokivat väestötappioita. Saman kokoluokan etäisemmät Kauhajoen ja Ylivieskan kt:t kasvoivat erittäin nopeasti syynä se, että niistä on tullut alueensa palvelukeskuksia. Väkilukunsa kaksinkertaistaneet Kirkkonummen ja Nummelan taajamat taas ovat hyötyneet läheisen Helsingin kt:n työpaikkatarjonnasta. Kokoluokassa 21 5 asukasta yksikään suuren työssäkäyntikeskuksen läheinen taajama ei menettänyt väestöään. Sen yli kaksinkertaistaneissa oli sekä kirkonkyliä (Laukaan, Muuramen ja Mäntsälän kt) että muita kyliä (Rajamäen ja Jokelan taajamat). Etäisissä oli parikymmentä taantunutta taajamaa, pahiten Taalintehtaan, Simpeleen ja Uimaharjun teollisuustaajamat. Joukossa oli kuitenkin myös erittäin nopeasti kasvaneita kirkonkyliä (Alajärven, Iin, Nivalan ja Jalasjärven kt). Tässä kokoluokassa näkyykin selvästi se, että kirkonkylät ovat kasvaneet kuntansa hallinto- ja palvelukeskuksiksi sijainnistaan riippumatta. Voimakkaan väestökadon syrjäisissä kunnissa keskustaajamakaan ei ole kuitenkaan kyennyt patoamaan poismuuttoa (Ilomantsin, Taivalkosken, Sallan kt). Kokoluokassa 11 2 asukasta oli vain muutama läheinen taantunut taajama. Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun seuduilla oli useita erittäin nopeasti kasvaneita taajamia. Etäisissä oli edellistä kokoluokkaa enemmän väkilukuaan menettäneitä mutta melko paljon myös nopeasti kasvaneita taajamia. Taantuneissa oli teollisuuteen (Kaipolan ja Sorsakosken taajamat), kaivostoimintaan (Ruukki ja Sorsakoski) ja liikenteeseen (Kaskinen, Haapamäki) aikoinaan erikoistuneita taajamia. Kasvaneet olivat kuntansa keskuksina kehittyneitä kirkonkyliä. Kokoluokassa 5 1 asukasta oli jo enemmän taantuneita myös lähitaajamissa. Väkilukunsa yli kaksinkertaistaneita oli pääkaupunkiseudun ja maakuntakeskusten ympäristössä. Etäisissä oli lähes yhtä paljon taantuneita kuin kasvaneita taajamia. Taantuneissa oli maataloustihentyminä ennen erottuneita ja kasvaneissa kuntansa kirkonkyliä. Pienimmässä kokoluokassa voidaan tarkastella taajamien suuren määrän ansiosta kehitystä tarkemmin myös kirkonkylä- muu kylä -ulottuvuudella. Kirkonkylät ovat kasvaneet kyliä nopeammin. Kylissä etäiset ovat yleensä taantuneet mutta läheiset kasvaneet jopa etäisiä kirkonkyliäkin paremmin. Etäisissä kirkonkylissä oli kasvaneita 19 22

ja taantuneita vain 2. Etäisissä kylissä kasvaneita oli 15 mutta taantuneita peräti 31. Läheisissä kirkonkylissä kasvaneita oli 18 ja taantuneita 3. Läheisissä kylissä kasvaneita oli 61 ja taantuneita vain 14. Yhteenvetona voidaan todeta, että koko maassa taajamoituminen on jatkunut voimakkaana ja että se on keskittynyt erityisesti suurimpiin taajamiin. Helsingin keskustaajaman paino on kasvanut ja myös maakuntakeskukset ovat keränneet väestöä vaikutusalueiltaan. Teollisuustaajamat ovat kaikissa kokoluokissa yleensä taantuneet, poikkeuksena elektroniikkateollisuuden keskittymät. Kirkonkylät ovat kehittyneet kuntansa hallinto- ja palvelukeskuksina sijainnista lähes riippumatta. Kylätaajamien kehityksessä näkyy paremmin suuren työssäkäyntikeskuksen läheisyys. Suomesta on siis tullut kaupunkiseutujen ja kuntakeskusten luonnehtima urbaani yhteiskunta, jossa enää vain vajaa viidennes väestöstä asuu haja-asutusalueilla eli varsinaisella maaseudulla. Edellä olevien maakunta- ja seutukunta- ja kuntakohtaisten väestöennusteiden perusteella voidaan olettaa, että sama trendi jatkuu: maamme väestö pakkautuu yhä tiiviimmin taajamiin. Eniten kasvavat pääkaupunkiseudun ja maakuntakeskusseutujen taajamat. Etäisempien kirjonkylätaajamien palvelurakenne alkaa horjua, koska hajaasutusalueilta suuntautuva ostovoima ehtyy niiden autioituessa ja ikärakenteen muuttuessa vanhusvoittoiseksi. Tämä edelleen kiihdyttää suurempien seutujen ja niiden taajamien kasvua muuttoliikkeen suuntautuessa niihin. Edullinen ikärakenne lisää myös näiden alueiden väkilukua luonnollisen väestönkasvun ansiosta. n taajamaväestö kasvoi yli 26 ja muu, lähinnä haja-asutusväestö väheni yli 17 asukkaalla vuosina 198-21. Taajamien väki lisääntyi 23 prosenttia (koko maa 31 %) ja muu väestö väheni 32 prosenttia kuten koko maassakin. Koko väestö kasvoi vain viisi prosenttia (koko maa 12%). Vuonna 198 taajamissa asui vain 68 prosenttia (koko maa 73 %), mutta vuonna 21 jo 8 prosenttia (koko maa 82 %). on siis vähemmän taajamoituneempi kuin koko maa. 15 n taajama- ja muu väestö vuosina 198 ja 21 115 397 141 839 1 5 53 542 36 17 taajamat muu asutus 198 21 n taajamaväestö on vielä koko maatakin keskittyneempi suurimpaan kokoluokkaan eli Vaasan keskustaajamaan. Siellä asui vuonna 21 peräti 42 % maakunnan taajamaväestöstä. Seuraavan kokoluokan muodostaa yksin Pietarsaaren kt, jonka osuus oli pudonnut 15 prosenttiin. Kokoluokkien 5 5 asukasta %- osuudet olivat selvästi koko maata suuremmat, mikä kuvastaa kirkonkylätaajamien vahvaa asemaa maakunnan yhdyskuntarakenteessa. 23

n taajamaväestö kokoluokittain vuosina 198 ja 21 7 6 5 4 3 2 1 64 181 52 538 45 797 35 9 21 19 23 325 13 289 9 645 4 232 4 664 alle 5 (13) 5-1 (15) 11-5 (12) 51-5 (1) yli 5 (1) 198 21 Kokoluokka 5 1 asukasta kasvoi selvästi nopeimmin seuraavana kokoluokka 11-5 asukasta. Niitä pienempi ja suuremmat kokoluokat kasvoivat huomattavasti hitaammin kuin koko maassa. Vaasan kt:n kasvu oli maakuntakeskusten keskitasoa. Se piti sisällään myös Mustasaaren kunnan keskuksen Sepänkylän taajaman. n taajamaväestön %-muutokset kokoluokittain 198-21, yhteensä 22,9 % 4 37,1 35 3 31, 25 22,2 2 15 1 1,2 1,1 5 alle 5 5-1 11-2 2 1-5 yli 5 Nopein kasvutahti oli 5 5 asukkaan taajamissa keskittynyt toisaalta Vaasan ja Pietarsaaren läheisiin ja toisaalta kirkonkylätaajamiin. Taantuneet olivat pääsääntöisesti etäisiä kyliä tai entisiä kirkonkyliä, poikkeuksena Kaskisten sataman ympärille kasvanut taajama. 24

n 5-5 asukkaan taajamien väkiluvun %-muutos 198-21 Sundom Sulva Isokyrön kk. Pännäinen Hälsingby Merikaarto Laihian kk. Kolppi Kristiinankaupungin kt. Uudenkaarlepyyn kt. Bosund Koivulahti Närpiö Raippaluoto Maalahden kk. Kruunupyyn kk. Vähäkyrön kk. Korsnäsin kk. Överesse Lapväärtti Vöyrin kk. Oravaisten kk. Petolahti Jepuan as. seutu Bergö Kaskisten kt. Pirttikylä Ylimarkku -4,5-8, -13,2-21,5-22,3-29,3-3,1 68,9 6,6 57,2 49,6 48,5 47,1 4,3 39,7 34,8 32,6 32,3 27,5 27, 23,8 18,7 14,8 9,9 8,9 85,5 112,7 193,8-5 5 1 15 2 Alle 5 asukkaan taajamien väkiluvun % -muutoksissa näkyy erittäin selvästi ovatko ne Vaasan tai Pietarsaaren työssäkäyntialueella vai sitä kauempana. Taantuneissa on aikaisemmin maatalouteen erikoistuneita taajamia. n alle 5 asukkaan taajamien väkiluvun %-muutos 198-21 Alaveteli 91,3 49,8 Maksamaan kk 25,9 13,5 Veikkaala 11,2 5,8 Purmo -,6-2, Dagsmark -13,4-15,3 Björköby -16,3-2,1 Nämpnäs -24,4-4 -2 2 4 6 8 1 Keski-n taajamaväestö kasvoi yli 9 ja muu, lähinnä haja-asustusväestö laski lähes 6 asukkaalla vuosina 198 21. Taajamien väki lisääntyi 23 prosenttia (koko maa 32 %) ja muu väki vähentyi 25 prosenttia (koko maa 31 %), yhteensä kasvua oli viisi prosenttia (koko maa 12 %). Vuonna 198 taajamissa asui vain 63 prosenttia (koko maa 71 %) ja vuonna 21 vain 77 prosenttia (koko maa 82 %). Maakunta oli siis sekä koko maata että ta selvästi vähemmän taajamoitunut. 25

Keski-n taajama- ja muu väestö vuosina 198 ja 21 6 5 4 4 691 5 87 3 2 1 24 157 18 234 taajamat muu asutus 198 21 Keski-lla oli yhteensä vain 11 taajamaa, jotka voitiin ottaa mukaan molempina tarkasteluvuosina. Kokkolan kt oli hallitseva; siellä oli maakunnan taajamaväestöstä peräti 69 prosenttia vuonna 21. Nopeimmin kasvoi keskimmäinen kokoluokka, jossa oli vain kirkonkylätaajamia. Kokkolan kt:n kasvu oli maakuntakeskusten hitaimpia. Keski-n taajamien väkiluku kokoluokittain vuosina 198 ja 21 4 35 3 25 2 15 1 5 34 765 28 921 12 14 9 87 2 683 3 38 alle 5 (6) 5-5 (4) yli 5 (1) 198 21 Keski-n taajamien väkiluvun %-muutokset kokoluokittain 198-21, yhteensä 23,1 % 35 3 25 2 15 1 5 32,2 23,3 2,2 alle 5 (6) 5-5 (4) yli 5 (1) Taajamakohtaisissa %-muutoksissa ainoastaan Eskolan kylätaajama taantui. Kokkolan työssäkäyntikeskuksen heijastuksia ei näy kuin Marinkaisen kylätaajaman positiivisessa kehityksessä. Kaustisen ja Vetelin kirkonkylät ovat tarkastelujaksolla kasvaneet yhteen. 26

Keski-n taajamien väestön %-muutokset vuosina 198-21 Halsuan kk. Kannuksen kt. Kälviän kirkons. Lestijärven kk. Marinkainen Kaustisen kk-vetelin kk Perhon kk. Toholammin kk. Kokkolan kt. Lohtajan kk. Eskola -11,8 14,6 2,2 25,4 25,1 26,9 39,2 36,3 35,6 33,1 45,3-2 -1 1 2 3 4 5 Molemmissa ELY-alueen maakunnissa siis maakunnan keskustaajaman merkitys on ratkaiseva. Vaasan kt:n %- osuus oli 42 % ja Kokkolan kt:n 69 % koko taajamaväestöstä vuonna 21. lla oli yksi parinkymmenen tuhannen asukkaan taajama (Pietarsaaren kt) mutta Keski-lla ei yhtään. Kuntakeskustaajamat olivat varsinkin lla vahvoja. Pienet kylätaajamat kasvoivat kuitenkin koko maahan verrattuna heikosti. Vaasan ja Pietarsaaren työssäkäyntikeskuksilla oli selvempi positiivinen vaikutus lähitaajamiinsa kuin Kokkolalla. Kokonaisuudessaan taajamoituminen oli molemmissa maakunnissa alhaisemmalla tasolla kuin koko maassa. Haja-asutusväestöä oli suhteellisesti enemmän, mikä johtuu maa- ja metsätalouden merkittävästä asemasta elinkeinorakenteessa. Maakuntien yhdyskuntarakennetta voidaankin luonnehtia polarisoituneeksi; toisaalta on ylivertainen urbaani keskus mutta toisaalta myös suhteellisen vahva agraariasutus. 27

Ulkomaan kansalaiset Ulkomaan kansalaisten määrä on noussut erittäin nopeasti kaikissa maakunnissa 2-luvulla. Koko maassa heitä oli viime vuonna jo 183 tuhatta, lla 7 6 ja Keski-lla 1 2. Määrä kaksinkertaistui koko maassa vuosina 2 211, lla kasvua oli 148 % ja Keski-lla 127 %. Ulkomaalaisten %- osuudet olivat viime vuonna selvästi korkeimmat Ahvenanmaalla. sijoittui kolmanneksi ja Keski- hiukan keskivälin alapuolelle maakuntavertailussa. Osuudet olisivat vielä korkeampia, jos mukana olisivat myös ne, jotka jo ovat saanet Suomen kansalaisuuden. Ulkomaan kansalaisten %-osuus maakuntien väestöstä vuonna 211 Ahvenanmaa Uusimaa Varsinais-Suomi Kymenlaakso Etelä-Karjala Päijät-Häme Pirkanmaa Pohjois-Karjala Kanta-Häme Lappi Keski- Kainuu Keski-Suomi Etelä-Savo Pohjois- Satakunta Pohjois-Savo Etelä- 1,9 1,9 1,8 1,7 1,7 1,7 1,6 1,5 1,5 1,4 1,3 3,3 3,3 2,9 2,6 2,5 4,2 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 6,1 9, ELY-alueen seutukunnissa selvästi korkein ulkomaalaisten %-osuus on Suupohjan rsk:ssa, joka sijoittuu koko maan seutukuntavertailussa neljänneksi. Sinne onkin muodostunut bosnialaisten oma yhteisö. Kyse on ollut alueen työvoimapulaa paikkaavasta työperäisestä maahanmuutosta, jota tarvitaan todennäköisesti yhä enenevässä määrin. Ulkomaan kansalaisten %-osuus n ELY-alueen seutukuntien koko väestöstä vuonna 211 7 6 5 4 3 2 1 5,8 Suupohjan rsk 4,3 Vaasan-Kyrönmaan sk 3,5 2, Pietarsaaren sk Kokkolan sk Kaustisen sk KOKO MAA 5. 6. 1. 25. 6. yht. 69 sk 1, 3,4 28

Yritykset Yritykset, niiden jakauma ja kehitys ovat toinen tärkeä aluetalouden peruspilari. Niiden kautta kanavoituvat ideat toiminnaksi, tuotannoksi ja palveluiksi, joita markkinoilla kysytään. Yritysten määrästä ei ole olemassa ennusteita, joten tässä tarkastellaan, miten ne ovat menneisyydessä muuttuneet. Aikajakso on tilastojen saatavuuden vuoksi rajoitettu vuosiin 25-11. Maa- ja metsätalouden muutokset on jouduttu jättämään pois, koska tilastointikriteerien vaihtumisen vuoksi eri vuosien luvut eivät ole vertailukelpoisia. Maakunnat Maakuntien koko yrityskanta ilman maa- ja metsätaloutta kasvoi vuosina 25-11 nopeimmin Uudellamaalla ja hitaimmin Kainuussa. Keski-n %-muutos oli hiukan maakuntajoukon keskitason yläpuolella ja n alapuolella, molemmissa kuitenkin selvästi koko maata pienempi. Määrällisesti muutos oli lla 1 3,Keski-lla 55 ja koko maassa 22 3 yritystä. Vuonna 211 n yrityskanta oli 1 6, Keski-n 3 9 ja koko maan vajaat 112 tuhatta. Maakuntien koko yrityskannan (pl. maa- ja metsätalous) %- muutokset 25-11, koko maa 2,1 % Uusimaa Varsinais-Suomi Pirkanmaa Pohjois- Kanta-Häme Ahvenanmaa Keski-Suomi Keski- Etelä-Karjala Satakunta Kymenlaakso Pohjois-Karjala Etelä- Pohjois-Savo Etelä-Savo Lappi Päijät-Häme Kainuu 1,3 14,1 14,1 13,6 12,9 12,7 12,6 12,1 12, 11,7 18,9 17,6 16,5 16,4 15,9 22,7 22,2 21,7 5 1 15 2 25 3 24,9 Teollisuudessa kasvu oli selvästi heikompaa kuin koko yrityskannassa, koko maassa vain parin prosentin luokkaa. Kynnys lähteä tuotantotoimintaan on ilmeisesti korkeampi kuin muilla toimialoilla. Lähes joka toisessa maakunnassa teollisuusyritysten määrä jopa laski, niiden mukana myös Keski-lla. lla kasvu oli hiukan koko maata parempaa. Vuonna 211 lla oli 35 teollisuusyritystä enemmän, Keski- lla 25 vähemmän ja koko maassa runsaat kaksi sataa enemmän kuin vuonna 25. Vuonna 211 lla oli teollisia yrityksiä yhteensä vajaat 1 2, Keski-lla 45 ja koko maassa 27 5. 29

Maakuntien teollisuuden yrityskannan %-muutokset 25-11, koko maa 2,2 % Ahvenanmaa Pohjois- Pohjois-Savo Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi Pirkanmaa Kanta-Häme Etelä-Karjala Etelä-Savo Kymenlaakso Lappi Keski-Suomi Pohjois-Karjala Etelä- Keski- Kainuu Päijät-Häme -5, -5,1-5,2-4,1-3,8-3,3-2, -,8 -,5 1,3 2,3 2,1 3,1 3,5 4,2 4,7 6,5 7,9 1,1-6 -4-2 2 4 6 8 1 12 Rakennusalalla yrityksiä sikisi runsaasti. Keski-lla kasvua oli lähes kolmannes ja nopeinta kaikista maakunnista ja llakin kolmanneksi parasta. Määrällisesti lisäys oli lla 35, Keski- lla 15 ja koko maassa lähes 3 8 yritystä. Vuonna 211 lla oli 1 15, Keski-lla 6 ja koko maassa 15 tuhatta rakennusalan yritystä. Tälle toimialalle ovat tunnusomaisia suuret suhdannevaihtelut. Niinpä globaalin talouskriisin aikana vuonna 29 yritysperustanta käytännössä jähmettyi mutta lähti jälleen seuraavana vuonna kiivaaseen kasvuun. Maakuntien rakennusalan yrityskannan %-muutokset 25-11, koko maa 28, % Keski- Varsinais-Suomi Kymenlaakso Pirkanmaa Pohjois- Uusimaa Etelä-Savo Etelä- Keski-Suomi Satakunta Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kanta-Häme Kainuu Etelä-Karjala Lappi Päijät-Häme Ahvenanmaa 18,1 19,8 21,6 27,5 27,2 27,2 26,5 26,5 26,1 25,6 25,4 24,9 24,6 23,8 23,3 23,1 31,8 3,5 29,4 5 1 15 2 25 3 35 Kaupan alalla yrityskanta karttui varsin verkkaisesti, koko maassa vain vajaat seitsemän prosenttia. Lapissa ja Satakunnassa määrä jopa väheni. Keski-llakin kasvua oli vain nimeksi, lla sentään kolmisen prosenttia. n yrityskanta kasvoi 7, Keski-n muutamalla ja koko maan 1 6 kauppayrityksellä. Vuonna 211 lukumäärä oli lla 2 25, Keski-lla 8 ja koko maassa vajaat 2 tuhatta yritystä. 3