ETELÄ KARJALAN SOSIAALI JA TERVEYSPIIRIN PERUSSOPIMUS Voimassa 1.1.2016 alkaen Voimassa 1.1.2009 alkaen
Sisällysluettelo 1. LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 2 1 Nimi ja kotipaikka 2 2 Tehtävät 2 3 Jäsenkunnat. 2 4 Jäsenkunnan ottaminen ja eroaminen 2 5 Peruspääoma 3 6 Jäsenkuntien osuudet varoihin ja vastuu veloista 3 2. LUKU TOIMIELIMET 3 Valtuusto 3 7 Kokoonpano ja toimikausi 3 8 Äänivalta 4 9 Päätösvaltaisuus 4 10 Päätösvallan rajoitus 4 11 Valtuuston tehtävät 5 Hallitus 5 12 Kokoonpano, valinta ja toimikausi 5 13 Hallituksen tehtävät 6 14 Esittely 6 3. LUKU ORGANISAATIO, PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN JA OHJAUSJÄRJESTELMÄ 6 15 Vastuualueet 6 16 Kuntayhtymän johtaminen 6 17 Palvelusopimukset 7 4. LUKU SUUNNITTELU JA TALOUS 7
18 Talousarvio ja suunnitelma 7 19 Tilinpäätöksen allekirjoittaminen ja hyväksyminen 7 20 Suunnitelmapoistot 7 21 Hallinnon ja talouden tarkastaminen 8 5. LUKU KUNTAYHTYMÄN TOIMINNAN RAHOITUS 8 22 Palvelusopimusten mukaiset maksut 8 23 Investointien pääomarahoitus 9 24 Rahastojen perustaminen 9 25 Maksuajat ja viivästyskorko 9 6. LUKU MUUT MÄÄRÄYKSET 9 26 Kiinteistöt. 9 27 Henkilöstön eläkevastuut 10 28 Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys 10 29 Kuntayhtymästä eroavan ja toimintaa jatkavien kuntien asema 10 7. LUKU VOIMAANTULO 11 30 Voimaantulo 11
1. LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Etelä Karjalan sosiaali ja terveydenhuollon kuntayhtymä, josta käytetään nimeä Etelä Karjalan sosiaali ja terveyspiiri. Kuntayhtymän kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki. 2 Tehtävät Kuntayhtymän tehtävänä on: 1. Järjestää kaikkien jäsenkuntien puolesta erikoissairaanhoitolaissa (1062/89) ja terveydenhuoltolaissa (1326/2010) tarkoitettu erikoissairaanhoito ja kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa (519/1977) tarkoitettu erityishuolto sekä järjestää Imatran kaupunkia lukuun ottamatta jäsenkuntien puolesta 2. kansanterveyslaissa (66/72) ja terveydenhuoltolaissa (1326/2010) tarkoitettu perusterveydenhuolto kansanterveystyö ja 3. sosiaalihuoltolaissa (1301/2014) (710/82) tarkoitettu sosiaalihuolto sekä sosiaalihuoltoasetuksessa tarkoitettu ehkäisevä työ lukuun ottamatta lasten päivähoitoa, ympäristöterveydenhuoltoa ja eläinlääkintähuoltoa, jotka jäävät jokaisen kunnan itsensä hoidettavaksi. Kuntayhtymä voi järjestää myös muita toimialaansa liittyviä tai sitä tukevia palveluita sekä olla osallisena yhteisöissä, jotka toteuttavat kuntayhtymän tarkoitusperiin liittyviä toimintoja.
3 Jäsenkunnat Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat Imatra, Joutseno, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale, ja Taipalsaari ja Ylämaa. Joutsenon ja Lappeenrannan yhdistymisen voimaantulosta lukien jäsenkunta on yhdistynyt Lappeenranta.
4 Jäsenkunnan ottaminen ja eroaminen Uuden jäsenkunnan jäsenyys kuntayhtymässä alkaa perussopimuksen muuttamista seuraavan kalenterivuoden alusta. Jäseneksi ottamista koskevan perussopimuksen muutoksen yhteydessä voidaan päättää myös muusta jäsenyyden alkamisajankohdasta.
Jäsenkunnan, joka haluaa erota kuntayhtymästä, tulee tehdä siitä ilmoitus kuntayhtymän hallitukselle. Ero tulee voimaan eroilmoitusta seuraavan kalenterivuoden päätyttyä. 5 Peruspääoma Peruspääoma muodostuu jäsenkuntien pääomasijoituksista. Peruspääomaa voidaan korottaa myös siirrolla oman pääoman muusta erästä. Peruspääoma jakaantuu jäsenkuntaosuuksiin. Peruspääoman korottamisesta ja alentamisesta päättää valtuusto. Uuden jäsenkuntaosuuden tai jäsenkuntaosuuden lisäyksen edellyttämän pääomasijoituksen määrästä ja suoritusajasta päättää valtuusto. Peruspääoman jakaantuminen jäsenkuntaosuuksiin voidaan valtuuston päätöksellä tarkistaa kuntayhtymän perustamishankkeeseensa saaman valtionosuuden johdosta.
6 Jäsenkuntien osuudet varoihin ja vastuu veloista Jäsenkunnan osuus kuntayhtymän varoihin sekä vastuu veloista ja velvoitteista määräytyvät peruspääoman jäsenkuntaosuuksien suhteessa. Imatran osuus rajoittuu kuitenkin vain siihen varallisuuteen, mikä kohdistuu erikoissairaanhoidon ja kehitysvammaisten erityishuollon järjestämiseen, ja niihin velkoihin ja velvoitteisiin, jotka aiheutuvat erikoissairaanhoidon ja kehitysvammaisten erityishuollon järjestämisestä. Kuntayhtymässä pidetään rekisteriä peruspääoman jäsenkuntaosuuksista. 2. LUKU TOIMIELIM ET Valtuusto 7 Kokoonpano ja toimikausi Kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttää valtuusto, johon jäsenkuntien kunnanvaltuustot valitsevat toimikautensa ajaksi jäseniä seuraavasti Kunnan asukasluku Jäsenten lukumäärä edellisen vuoden alussa 2 000 tai vähemmän 1 2 001 8 000 2 8 001 25 000 3
25 001 50 000 4 50 001 70 000 7 70 001 100 000 10 100 001 tai enemmän 12 Kuntaliitostapauksissa yhdistyvien kuntien asukasluvut lasketaan yhteen ja yhdistyneen kunnan kunnanvaltuusto valitsee valtuustoon jäsenet toimikautensa alusta lukien. Kullekin jäsenelle valitaan henkilökohtainen varajäsen. 8 Äänivalta Jäsenkunnan valitsemien jäsenten yhteinen äänimäärä valtuustossa määräytyy vuosittain väestötietolaissa tarkoitettuun väestötietojärjestelmään otetun kunnan vuodenvaihteen asukasluvun mukaan siten, että kunnan valitsemilla jäsenillä on yhteensä yksi ääni alkavaa 1.000 asukasta kohti. Yksittäisen kunnan jäsenten yhteinen äänimäärä voi olla kuitenkin enintään puolet kaikkien jäsenkuntien jäsenten yhteenlasketusta rajoittamattomasta äänimäärästä. Kunnan valitsemien jäsenten yhteinen äänimäärä jakautuu tasan heistä saapuvilla olevien kesken. Muita kuin erikoissairaanhoidon ja erityishuollon tehtäviä koskevaan päätöksentekoon osallistuvat edustajat vain niistä kunnista, jotka ovat antaneet näiden tehtävien hoitamisen kuntayhtymälle.
9 Päätösvaltaisuus 10 Päätösvallan rajoitus Valtuusto on päätösvaltainen kun vähintään kaksi kolmannesta jäsenkunnista on kokouksessa edustettuina ja niiden edustajat edustavat vähintään puolta kaikkien jäsenten yhteenlasketusta äänimäärästä. Käsiteltäessä muita kuin erikoissairaanhoidon ja kehitysvammaisten erityishuollon tehtäviä, valtuusto on päätösvaltainen kun vähintään kaksi kolmasosaa niistä jäsenkunnista, jotka ovat antaneet näiden tehtävien hoitamisen sosiaali ja terveyspiirille, on kokouksessa edustettuna ja niiden edustajat edustavat vähintään puolta näiden kuntien yhteenlasketusta äänimäärästä. Sen lisäksi mitä laissa on säädetty, talousarvion ja suunnitelman hyväksymiseen ja muuttamiseen valtuustossa edellytetään vähintään kaksi kolmannesta saapuvilla olevien jäsenten yhteenlasketusta äänimäärästä. Imatran kaupunki osallistuu kuntayhtymän päätöksentekoon vain erikoissairaanhoidon ja erityishuollon osalta.
11 Valtuuston tehtävät Hallitus Valtuuston tehtävät ja toimivalta määräytyvät kuntalain valtuustoa koskevien säännösten mukaan. Valtuusto 12 Kokoonpano, valinta ja toimikausi 1 valitsee kuntayhtymän valtuuston puheenjohtajan ja ensimmäisen ja toisen varapuheenjohtajan; 2 valitsee toimikaudekseen kuntayhtymän hallituksen jäsenet ja varajäsenet ja määrää yhden jäsenistä puheenjohtajaksi ja kaksi varapuheenjohtajiksi; 3 valitsee tarkastuslautakuntaan viisi jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet sekä määrää yhden jäsenistä puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi; 4 valitsee tarkastuslautakunnan esityksen perusteella tilintarkastajaksi ja varatilintarkastajaksi henkilön tai tilintarkastusyhteisön; 5 hyväksyy kuntayhtymän johtosäännöt; 6 päättää liikelaitoksen perustamisesta; 7 hyväksyy tilinpäätöksen, päättää vastuuvapaudesta tilivelvollisille ja toimenpiteistä, joihin tarkastuslautakunnan valmistelu ja tilintarkastuskertomus antavat aihetta; 8 hyväksyy talousarvion ja suunnitelman; 9 valitsee kuntayhtymän toimitusjohtajan. Menettelystä valtuuston kokouksessa ja kokouskutsusta määrätään valtuuston työjärjestyksessä. Kuntayhtymässä on valtuuston toimikautensa ajaksi valitsema hallitus, johon kuuluu kolmetoista (13) jäsentä sekä kullekin henkilökohtainen varajäsen.
Mikäli hallituksen varsinaisissa jäsenissä eikä valtuuston puheenjohtajistossa ole edustusta kuntayhtymän kaikista jäsenkunnista, on edustuksetta jääneistä kunnista valittavilla (13)
13 Hallituksen tehtävät varajäsenillä, yhdellä kustakin kunnasta, osallistumis ja puheoikeus hallituksen kokouksissa. Hallitus vastaa kuntayhtymän toiminnasta ja taloudesta sekä kuntayhtymälle annettujen tavoitteiden toteutumisesta. Hallitus vastaa lisäksi terveydenhuoltolaissa, kansanterveyslaissa ja sosiaalihuoltolaissa kunnan monijäseniselle toimielimelle määrätyistä, sosiaalihuollon ja perusterveydenhuollon kansanterveystyön toimeenpanoon kuuluvista tehtävistä, ja niistä tehtävistä, jotka muissa laeissa on säädetty terveyslautakunnan, terveydenhoitolautakunnan tai muun vastaavan toimielimen taikka sosiaalilautakunnan tai sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen tehtäväksi, siltä osin kuin kunnat ovat antaneet sosiaalihuollon ja perusterveydenhuollon kansanterveystyön kuntayhtymän järjestettäväksi. Sen lisäksi mitä kuntalaissa on säädetty, hallituksen tehtävistä määrätään johtosäännössä. Hallitus edustaa yhtymää ja tekee sen puolesta sopimukset johtosäännön mukaisesti. Lisäksi hallitus vastaa kuntayhtymän yhteisten palvelujen ja hankintojen järjestämisestä ja johtamisesta. Hallitukseen voidaan perustaa jaostoja käsittelemään muun muassa yksilöä koskevia sosiaali ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia asioita (esimerkiksi viranhaltijan päätöksistä tehdyt oikaisuvaatimukset). 14 Esittely Hallituksen kokouksessa asiat ratkaistaan esittelystä. Esittelijästä määrätään johtosäännössä.
3. LUKU ORGANISAATIO, PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN JA OHJAUSJÄRJESTELMÄ 15 Vastuualueet Sosiaali ja terveyspiirin palvelutuotannon organisaatio jakautuu vastuualueisiin sen mukaan kuin kuntayhtymän valtuusto päättää.
16 Kuntayhtymän johtaminen Kuntayhtymän operatiivisesta johtamisesta vastaa valtuuston valitsema kuntayhtymän toimitusjohtaja. Toimitusjohtajan työskentelyn tukena erityisesti kuntayhtymän taloudellisten toimintaedellytysten suunnittelussa toimii jäsenkuntien kuntajohtajista muodostuva neuvottelukunta.
17 Palvelusopimukset Kukin jäsenkunta sopii erikseen sosiaali ja terveyspiirin kanssa vuosittain tehtävällä palvelusopimuksella, miten ja missä laajuudessa piirin järjestämisvelvollisuuteen kuuluvat palvelut kunkin jäsenkunnan osalta toteutetaan ja miten kustannusvastuu määräytyy niissä palveluissa, joihin ei sovelleta 22 :ssä tarkoitettuja maksuja. Kuntayhtymä panee täytäntöön sosiaali ja terveyspalvelujen osalta Lappeenrannan ja Joutsenon välisen yhdistymissopimuksen ja siihen liittyvän palvelujen järjestämissuunnitelman. Tämä otetaan huomioon palvelusopimuksessa, joka tehdään yhdistyneen Lappeenrannan kanssa. 4. LUKU SUUNNITTELU JA TALOUS 18 Talousarvio ja -suunnitelma Talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään kuntayhtymän toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Kuntayhtymän talousarvio ja suunnitelma perustuvat jäsenkuntien kanssa tehtäviin palvelusopimuksiin ja näiden sopimusten mukaisiin tuloihin. Hallituksen hyväksyttyä ehdotuksen seuraavan kalenterivuoden talousarvioksi ja suunnitelmaksi, se on lähetettävä viivytyksettä jäsenkunnille tiedoksi. Toimintaedellytysten olennaisten muutosten johdosta talousarvioon voidaan tehdä muutoksia. Muutokset on hyväksyttävä talousarviovuoden aikana. 19 Tilinpäätöksen allekirjoittaminen ja hyväksyminen 20 Suunnitelmapoistot Hallituksen hyväksymän tilinpäätöksen allekirjoittavat hallituksen jäsenet ja kuntayhtymän johtaja. Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet hyväksyy valtuusto.
21 Hallinnon ja talouden tarkastaminen Tarkastuslautakuntaan valitaan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kolme jäsentä sekä jokaiselle jäsenelle henkilökohtainen varajäsen Hallinnon ja talouden tarkastamisessa noudatetaan kuntalain säädöksiä ja kuntayhtymän tarkastussäännön määräyksiä. 5. LUKU KUNTAYHTYMÄN TOIMINNAN RAHOITUS 22 Palvelusopimusten mukaiset maksut Kuntayhtymä rahoittaa toimintansa jäsenkunnilta palvelusopimusten mukaisesti perittävillä maksuilla ja asiakkailta perittävillä asiakasmaksuilla sekä muilla tuloilla. Palvelusopimusten mukaisten maksujen perusteena on kunnan asukkaiden palvelujen käytöstä aiheutuneet kustannukset, jotka yhteenlaskettuna kunkin kunnan osalta muodostavat kunnan maksuosuuden. Erikoissairaanhoidon palvelukokonaisuudesta jäsenkunta maksaa asukkaidensa käyttämät palvelut kuitenkin siten, että erityisen suurten kustannusten tasaamiseksi sovelletaan kulloinkin voimassaolevia säännöksiä kustannusten tasausjärjestelmästä. Perusterveydenhuollon Kansanterveystyön ja sosiaalihuollon palveluissa jäsenkunta maksaa asukkaidensa käyttämät palvelut yhtenäisin perustein lasketuilla tuote ja kuntakohtaisilla yksikköhinnoilla. Yhteisten palveluiden kustannuksista jäsenkunta maksaa em. kohdassa tarkoitettujen palveluiden käytön suhteessa kunkin palvelun tuotekohtaisissa hinnoissa. Jos kunnan asukas käyttää toisen kunnan alueella palveluja, laskutetaan kuntaa käytetyn palveluyksikön hinnoittelulla. Jäsenkunnan asukkaalla tarkoitetaan henkilöä, jolla on kotikuntalain (201/94) mukainen kotikunta jäsenkunnassa. Maksujen määräytymisessä noudatetaan lainsäädännössä olevia määräyksiä kuntien välisestä kustannusvastuusta silloin, kun palveluja on annettu
toisen kunnan asukkaalle tai toinen kunta kuin henkilön asuin tai kotikunta on muusta syystä vastuussa palvelun järjestämisestä aiheutuneista kustannuksista. (13)
23 Investointien pääomarahoitus Valtuusto hyväksyy talousarvion hyväksymisen yhteydessä palvelusopimusten mukaiset palvelujen hinnoitteluperusteet ja siten talousarviovuonna kuntayhtymän käytettävissä olevat tulot. Hallitus vahvistaa vuosittain käytössä olevat valtuuston hyväksymien hinnoitteluperusteiden mukaisesti määräytyvät hinnat. Kuntayhtymän tulee järjestää palvelusopimusten mukaiset palvelut sopimusten perusteella talousarvioon sisällytettyjen tulojen puitteissa eikä jäsenkunnilta perittävien maksujen määrää voi talousarviovuoden aikana muuttaa, ellei jäsenkunnan kanssa siitä erikseen sovita. Sopijapuolet ovat erikseen sopineet uudistetun perussopimuksen hyväksymispäätöksen yhteydessä vuosien 2016 2018 osalta noudatettavan ns. siirtymäajan maksuosuuksia. 24 Rahastojen perustaminen Kuntayhtymän investoinnit voidaan valtuuston päättämällä tavalla rahoittaa peruspääomaa korottamalla, vieraalla pääomalla tai investointivarauksin. Jäsenkunnan rahoitusosuuden, oman pääomanehtoisen sijoituksen tai jäsenkuntalainan ehdoista päättää valtuusto hankekohtaisesti. Jäsenkunnalta perittävä maksuosuus investoinnin rahoittamiseen otetun lainan lyhennykseen merkitään laskennallisen poiston ylittävältä osuudeltaan peruspääoman jäsenkuntaosuuden lisäykseksi. 25 Maksuajat ja viivästyskorko Rahastojen perustamisesta ja niiden säännöistä päättää valtuusto. Maksujen erääntymisaikojen tulee olla kaikille jäsenkunnille yhtenäiset. Maksut laskutetaan jäsenkunnilta jälkikäteen vähintään kerran kuukaudessa hallituksen päättämällä tavalla siten, että kunnalle jää vähintään 7 päivän maksuaika laskun saapumisesta. Maksun viivästyessä ovat jäsenkunta ja kuntayhtymä velvolliset maksamaan viivästyneelle maksusuoritukselleen viivästyskorkoa korkolain (633/1982) 4 3 momentin 1 momentin mukaisesti.
6. LUKU MUUT MÄÄRÄYKSET 26 Kiinteistöt Erikoissairaanhoidon kiinteistöt ja yhteisen hallinnon kiinteistöt ovat kuntayhtymän omistuksessa tai kuntayhtymän käyttöönsä vuokraamia.
10 (13) 27 Henkilöstön eläkevastuut Paikallisesti järjestettävien palvelujen tuottamiseen tarvittavat tilat kukin sijaintikunta järjestää ja vuokraa kuntayhtymän käyttöön. Vuokrausehdoissa kaikkia jäsenkuntia tulee kohdella yhtäläisin perustein. Paikallisten kiinteistöjen omistamisesta ja hallinnoinnista voivat jäsenkunta ja kuntayhtymä sopia edellä määrätystä poiketen sillä edellytyksellä, että jäsenkuntia kohdellaan kiinteistöihin liittyvissä ratkaisuissa yhdenvertaisesti. Kuntayhtymän palvelukseen siirtyvän henkilöstön eläkemenoperusteisista maksuosuuksista vastaa 1.1.2009 alkaen työnantajana toimiva kuntayhtymä. Kuitenkin Imatran kaupungilta kuntayhtymän palvelukseen 1.1.2016 siirtyvän henkilöstön eläkemenoperusteisista maksuosuuksista vastaa 1.1.2016 alkaen työnantajana toimiva kuntayhtymä. Kustannukset kohdennetaan kuntayhtymän kirjanpidossa toimintaan, jossa asianomaiset henkilöt työskentelivät siirtymishetkellä. Kuntayhtymän hoidettaviksi siirtyvistä toiminnoista jo eläkkeellä olevista henkilöistä aiheutuvista eläkemenoperusteisista eläkemaksuista vastaa edelleen asianomainen kunta. Etelä Karjalan sairaanhoitopiirin palveluksesta jo eläkkeellä olevista henkilöistä aiheutuvista eläkemenoperusteisista eläkemaksuista vastaa kuntayhtymä 28 Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys Kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot. Kuntayhtymän purkautuessa hallitus huolehtii loppuselvityksestä, elleivät jäsenkunnat sovi muusta järjestelystä. Kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille jäsenkuntaosuuksien suhteessa. Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat suorittavat erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa. 29 Kuntayhtymästä eroavan ja toimintaa jatkavien kuntien asema Mikäli jäsenkunta eroaa kuntayhtymästä, suoritetaan
jäsenkunnalle valtuuston päätöksellä sen jäsenkuntaosuus tai osa siitä. Mikäli muut kunnat eivät lunasta eroavan jäsenkunnan jäsenkuntaosuutta, alennetaan peruspääomaa. Korvaus jäsenkuntaosuudesta suoritetaan tasasuuruisina erinä viiden vuoden aikana eron voimaantulosta lukien. 10 (13)
7. LU KU VOIM AANT ULO 30 Voimaantulo Tällä sopimuksella muutetaan 1.1.2009 1.1.1997 voimaan tullutta Etelä Karjalan sosiaali ja terveyspiirin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän perussopimusta. Muutettu perussopimus tulee voimaan 1.1.2016 1.1.2009, minkä jälkeen se korvaa Etelä Karjalan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän 1.1.2009 voimaan tulleen perussopimuksen. Ennen muutetun sopimuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Se, mitä tässä sopimuksessa on sovittu Lappeenrannan ja Joutsenon kaupunkien osalta, koskee yhdistynyttä Lappeenrannan kaupunkia yhdistymisen voimaantulosta lukien. Lappeenrannassa xelokuun x13. päivänä 2015 2008