Kouluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen on yhteistyötä
on valtakunnallinen kyselytutkimus, joka tarjoaa tutkimustietoa peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaiden sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvoinnista. Kysely toteutetaan joka toinen vuosi ja tiedot ovat saatavissa koulukohtaisesti. Tulokset antavat monipuolista tietoa kouluyhteisöjen hyvinvointityön suunnitteluun ja arviointiin sekä tarjoavat mahdollisuuden osallistaa oppilaat uudella tavalla kouluyhteisön hyvinvoinnin kehittämiseen. Mallista apua kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämiseen Kouluyhteisön hyvinvointia ja oppilaiden osallisuutta tukeva toimintamalli syntyi, kun kouluyhteisössä lähdettiin pohtimaan uusia tapoja hyödyntää n koulukohtaisia tuloksia. Mallista tuli kouluille käyttökelpoinen väline, jonka käyttö toi mukanaan monia etuja: n koulukohtaiset tulokset saadaan aiempaa tehokkaammin käyttöön Tutkitun tiedon hyödyntäminen kehittämistyössä vahvistuu Oppilaiden osallisuus opiskeluympäristön ja kouluyhteisön hyvinvoinnin kehittämiseen vahvistuu Saadaan esiin useita eri näkökulmia, myös sellaisia, joita aikuiset eivät ehkä tule ajatelleeksi Saadaan esiin kaikkien oppilaiden yhteisesti muodostettu näkökulma Oppilaiden kasvu aktiiviseksi kansalaiseksi vahvistuu Oppilashuoltoryhmän työ suuntautuu yksilökeskeisestä korjaavasta työstä koko kouluyhteisön hyvinvointia edistävään työhön Tukee terveystiedon tavoitteita ja sisältöjä Tarjoaa oppilaille oppimiskokemuksen hyvinvoinnin edistämisestä omassa kouluyhteisössä Näin sen teemme Toiminta käynnistyy syyslukukauden aikana oppilaiden vanhemmille järjestettävällä tiedotustilaisuudella. Tilaisuudessa esitellään n tulokset, kuunnellaan vanhempien ajatuksia kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämisestä ja esitellään kouluyhteisön hyvinvointia ja oppilaiden osallisuutta tukevaa toimintamallia. Toimintamallia esitellään myös kahdeksannen luokan oppilaille. Kahdeksannen luokan oppilaat ideoivat Mallissa keskeisinä toimijoina ovat kahdeksannen luokan oppilaat ja terveystiedon opettajat. Oppilaat tutustuvat terveystiedon tunneilla opettajan ohjaamina n tuloksiin. Tämän jälkeen he ideoivat tulosten sekä kouluyhteisöstä tekemiensä havaintojen pohjalta ehdotuksia kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämiseksi. Opettaja huolehtii siitä, että jokaisen oppilaan mielipiteet tulevat kuulluiksi. Lopuksi luokka muotoilee yhden yhteisen ja perustellun ehdotuksen kouluyhteisön hyvinvointia edistäväksi toiminnaksi. Ehdotukset oppilaskunnan hallitukselle Jokaisen kahdeksannen luokan edustajat esittelevät ehdotuksensa oppilaskunnan hallitukselle. Hallitus arvioi ohjaavan opettajan tukemana kehittämisehdotukset huomioiden niiden hyödyllisyyden koko kouluyhteisön näkökulmasta. Hallitus kirjaa kehittämisehdotuksiin omat näkökulmansa ja valitsee ehdotuksista parhaat. Hallituksen jäsenet esittelevät nämä ehdotukset oppilashuoltoryhmälle ja tiedottavat niistä omissa luokissaan.
Oppilashuoltoryhmä punnitsee ehdotukset Oppilashuoltoryhmä tarkastelee oppilaiden kehittämisehdotuksia suhteessa n tuloksiin ja laajempaan kouluyhteisön terveyttä ja hyvinvointia edistävään toimintaan. Ryhmä päättää yhdessä rehtorin kanssa, mitkä esitetyistä kehittämisehdotuksista toteutetaan ja kuka vastaa toteutuksesta. Oppilashuoltoryhmä antaa luokille palautetta kehittämisehdotuksista, kertoo toteutettavien ehdotusten valintaperusteet sekä antaa tarvittaessa ohjeita toteutukseen. Myös vanhempia ja koulun henkilöstöä tiedotetaan toiminnasta. Toimintaa rakenteita hyödyntäen Ehdotusten pohjalta käynnistyvässä kehittämistoiminnassa kannattaa hyödyntää koulun olemassa olevia rakenteita. Toiminta sopii toteutettavaksi esimerkiksi terveystiedon tunneilla, sillä oppiaineen tavoitteet ja sisällöt tukevat kouluyhteisön hyvinvointia ja oppilaiden osallisuutta edistävää työtä. Toiminnan kytkeminen oppiaineeseen mahdollistaa myös toiminnan jatkuvuuden. Toiminnan toteutuksesta voivat vastata luokkien ohella oppilaskunnan hallitus sekä oppilashuoltoryhmä ja tarvittaessa tehdään yhteistyötä myös koulun ulkopuolisten tahojen kanssa. Luontevia yhteistyökumppaneita ovat muun muassa nuorisotoimi, työsuojelu, työterveyshuolto, terveystarkastaja, tekninen ala tai muu kiinteistöjen kunnossapidosta vastaava taho, ammattikorkeakoulut sekä järjestöt.
Toimintaa arvioidaan Lukuvuoden lopussa kahdeksannen luokan oppilaat, oppilaskunnan hallitus ja oppilashuoltoryhmä arvioivat toiminnan onnistumista. Vaihtoehtoisia toteutustapoja Uudet n tulokset ovat saatavilla joka toinen vuosi, jolloin samoja tuloksia käytetään toiminnan lähtökohtana kaksi vuotta. Tällöin toteutustapa voi vaihdella vuorovuosina. Joka toinen vuosi kehittämisen painopisteet lähtevät oppilaiden ideoista ja joka toinen vuosi oppilashuoltoryhmän näkemyksistä. Oppilashuoltoryhmä voi omalla vuorollaan määritellä painopistealueet, mutta osallistaa oppilaat ideoimaan kehittämiskohteita valittujen painopisteiden puitteissa. Esimerkkejä oppilaiden tuottamista kehittämisehdotuksista: Mahdollisuus veden juomiseen koulupäivän aikana Maksullisen välipalan järjestäminen koulun keittiön toimesta Koulun viihtyvyyttä ja toiminnallisuutta lisäävät tekijät, mm. lokerikot, peilit, seinien kuvitus, yhteisten tilojen kalustaminen, käytävien penkit, pihan toiminnallisuuden lisääminen Näin onnistumme Kouluyhteisöjen hyvinvoinnin edistäminen kirjataan kunnan perusopetuksen tulos- ja tavoitesuunnitelmaan sekä kunnan ja koulujen opetussuunnitelmiin Toimintamalli pohjautuu koulujen olemassa oleviin rakenteisiin Toiminnalla on rehtorin ja koko kouluyhteisön tuki Oppilashuoltoryhmän työaikaa varataan ennaltaehkäisevään koko kouluyhteisöön kohdistuvaan työhön Toiminnasta tiedotetaan tehokkaasti Oppilaat, oppilaskunnan hallitus, oppilaskunnan ohjaava opettaja, terveystiedon opettaja ja oppilashuoltoryhmä ovat sitoutuneet toimintaan Terveystiedon oppiainetta hyödynnetään toteutuksessa, jolloin oppilaiden ajankäyttö on osa oppimista Oppilaskunnan hallituksen ajankäyttö on osa koulutyötä Kehittämisehdotuksia vie eteenpäin aina kaksi oppilasta yhdessä, jolloin heillä on toistensa tuki
Malli kouluyhteisön hyvinvoinnin ja oppilaiden osallisuuden edistämiseen Kouluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen ja oppilaiden osallisuus on kirjattu kunnan perusopetuksen tulos- ja tavoitesuunnitelmaan ja osaksi opetussuunnitelmaa Tiedotustilaisuus 8. luokan oppilaille kouluyhteisön hyvinvoinnin ja osallisuuden kehittämisestä Luokka 8a Kehittämisidea Toiminta Luokka 8b Kehittämisidea Toiminta Luokka 8c Kehittämisidea Toiminta n tulokset ja oppilaiden havainnot kouluyhteisön hyvinvoinnista toiminnan lähtökohtana Arviointi Arviointi Arviointi Oppilaskunnan hallitus Tiedottaa kehittämisideoista kaikille oppilaille Esittelee kehittämisideat ja omat näkökulmansa oppilashuoltoryhmälle Arvioi toimintaa ja kouluyhteisön hyvinvoinnin vaikutuksia Kouluterveyslähettiläs / opettaja / terveydenhoitaja n tuloksista ja kouluyhteisön hyvinvoinnin kehittämisestä tiedottaminen 8.lk vanhempainillassa sekä vanhempien kuuleminen Oppilashuoltoryhmä Koordinoi toimintaa, tiedottaa opettajia toiminnasta, etsii yhteistyötahot, antaa luokille ohjeet jatkotyöstämisestä Yhdistää oppilaiden kehittämisehdotukset laajempaan kouluyhteisön hyvinvoinnin kehittämisen näkökulmaan. Arvioi toteutettua toimintaa ja tuloksia sekä oppilaiden osallisuutta toiminnassa. Rehtori Tietoinen kehittämisideoista ja tiedottaa niistä vanhemmille
Hyvinvoinnin edistäminen kouluissa on yhteistyötä Kouluilla on perheiden ja muiden kasvuyhteisöjen ohella tärkeä rooli nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Oppimisen ja opiskelutaitojen kehittämisen lisäksi koulujen tehtäväksi on annettu nuorten hyvinvoinnista huolehtiminen ja heidän ohjaaminen omaa elämää koskevissa asioissa. Koulujen on huolehdittava myös turvallisesta ja terveellisestä opiskeluympäristöstä. Kouluissa oppilaiden terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtivat useat eri asiantuntijat ja viranomaiset. Kouluterveydenhuolto ja terveydensuojeluviranomainen tarkastelevat kouluyhteisön terveyttä oppilaiden kannalta ja työsuojelu sekä työterveyshuolto työntekijöiden kannalta. Koulurakennusten kunnosta ja terveellisyydestä vastaa yleensä kunnan tekninen ala ja turvallisuussuunnittelussa apuna ovat palo- ja pelastusviranomaiset. Oppilashuolto huolehtii ennaltaehkäisevästä työstä koululla ja tarjoaa oppilaille sekä yhteisöllistä että yksilöllistä tukea. Oppilaskunnan hallitus edustaa koko koulun oppilaita ja vaikuttaa koulun yhteisiin asioihin tuomalla niihin oppilaiden näkökulman. Terveystiedon opetuksella lisätään oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävää osaamista. Oppiaineen tavoitteet ja keskeiset sisällöt tukevat oppilaslähtöistä ja toiminnallista sekä osallistavaa opetusta. Mistä kertoo? Nuorten elinoloista Kouluoloista ja -kokemuksista Koulukiusaamisesta Fyysisen uhan kokemuksista Avunsaannista Terveystottumuksista Terveyden kokemisesta ja oireilusta Kuka on kouluterveyslähettiläs? Kouluterveyslähettiläät ovat asiantuntijoita, joiden tavoitteena on edistää stä saatujen tulosten käyttöä paikallisesti sekä kunnissa että kouluissa. Kuntatasolla kouluterveyslähettiläät pyrkivät lisäämään paikallistason tietämystä lasten ja nuorten hyvinvoinnista esittelemällä n tuloksia esimerkiksi eri hallintokunnille ja paikallismedialle. Kouluissa kouluterveyslähettiläät tukevat koulujen toimintaa avustamalla n tulosten tulkinnassa. Kouluterveyslähettiläiden asiantuntemusta voidaan hyödyntää sekä kunnissa että kouluissa nuorten terveydenedistämistoiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Kouluterveyslähettiläät muodostavat kouluterveyslähettiläsverkoston, jota koordinoidaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (THL) käsin. Kouluyhteisön terveyttä ja hyvinvointia edistävässä työssä on tärkeää kuulla oppilaita ja vahvistaa siten heidän osallisuuttaan. Oppilashuoltoa, oppilaskunnan toimintaa sekä terveystiedon opetusta on mahdollista kehittää niin, että niissä toteutuu oppilaiden osallisuus entistä selkeämmin.
Lisätietoja: Toimintamalli syntyi stä toimintaan -kehittämishankkeessa (2005 2007), jossa kehitettiin n tulosten hyödyntämistä kolmen ammatikorkeakoulun ja viiden yhteistyökoulun kanssa. Hankkeen alueellisina koordinaattoreina toimivat Leena Lerssi Kajaanin ammattikorkeakoulusta, Tiina Tervaskanto-Mäentausta ja Leena Sundström Oulun seudun ammattikorkeakoulusta ja Ritva Väistö Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulusta. stä toimintaan -kehittämishanke 2005 2007. Hankkeen loppuraportti. Stakes, Raportteja 17/2008. Saatavana sähköisenä: www.thl.fi > Tutkimus ja kehittäminen > Julkaisut Terveyden ja hyvinvoinnin laitos/ kouluterveyskysely@thl.fi Yhteyshenkilö: Leena Lerssi, Kajaanin ammattikorkeakoulu, leena.lerssi@kajak.fi