Euran kunnassa oppilashuoltotyötä tehdään seuraavilla tasoilla (Oppilashuollon ohjeistus, 2010)

Transkriptio

1 6. ESIOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Varhaiskasvatus, esiopetus sekä perusopetus muodostavat lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen kannalta johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden. Esiopetuksen oppilashuolto on osa muun varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen oppilashuollollista jatkumoa. Sillä edistetään lapsen tasapainoista ja tervettä kasvua ja kehitystä sekä varmistetaan kaikille tasavertainen kasvamisen ja oppimisen mahdollisuus. Esiopetuksen oppilashuolto käsittää sekä yhteisöllisen että yksilöllisen tuen. Sitä toteutetaan yhteistyössä kotien kanssa. Oppilashuolto kuuluu kaikille esiopetuksessa työskenteleville, koko esiopetusyksikön henkilökunta osallistuu jokapäiväiseen oppilashuoltotyöhön välittävinä ja turvallisina aikuisina. Oppilashuoltoon sisältyvät opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, jotka ovat kansanterveyslaissa (66/1972) tarkoitettu kouluterveydenhuolto sekä lastensuojelulaissa (417/2007) tarkoitettu koulunkäynnin tukeminen. Esiopetuksen oppilashuollon tavoitteena on lapsen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huolehtiminen (fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen) lapsen kehityksen, kasvun ja oppimisen esteiden varhainen tunnistaminen, puuttuminen ja tukitoimien aloittaminen terveen ja turvallisen kasvu- ja oppimisympäristön luominen lapsen vanhempien tukeminen kasvatustehtävässään esiopetusyhteisön hyvinvoinnin edistäminen, henkilökunnan tukeminen työssään moniammatillisen yhteistyön edistäminen Euran kunnassa oppilashuoltotyötä tehdään seuraavilla tasoilla (Oppilashuollon ohjeistus, 2010) 1. Euran kunnan Lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä - kunnanhallituksen perustama monialainen viranomaisverkosto, lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä - kokoonkutsujana toimii puheenjohtaja ja kokousten pöytäkirjat ovat nähtävissä kunnan intranetissä - kehittää moniammatillista yhteistyötä ja käsittelee kunnan (tai alueen) yleisiä oppilashuollollisia rakenteita (mm. päihdetilanne, yleinen turvallisuus, yhteiset säännöt) - valtuustokauden 2012 loppuun toimii kasvatus- ja opetuslautakunnan perustama Oppilas- ja opiskelijahuollon työryhmä, jonka pääasiallisena tehtävänä on päivittää Oppilas- ja opiskelijahuollon käsikirja tukemaan kunnallisen opetussuunnitelman oppilashuollon osuutta 2. Yksikön oppilashuoltoryhmä - tekee ennaltaehkäisevää työtä yksikkötasolla - käsittelee oman yksikkönsä oppilashuollollisia asioita - seuraa, käsittelee ja arvioi lapsiryhmien hyvinvointia ja turvallisuutta ja yhteisöllistä toimintatapaa (esim. sosiaaliset suhteet, hyvään ilmapiiriin liittyvät asiat jne.) - kokoontuu vähintään kerran lukuvuodessa ja tarvittaessa - ydinryhmä esiopetuksessa: esiopettajat, yksikön esimies, kiertävä erityislastentarhanopettaja, terveydenhoitaja, koulupsykologi ja koulun

2 erityisopettaja (soveltuvin osin). Lisäksi oppilashuoltoryhmään voidaan tarvittaessa kutsua esim. terveyskeskuspsykologi, sosiaalitoimen edustaja (esim. sosiaalityöntekijä, perhetyöntekijä), vanhempainyhdistyksen edustaja ym. yksikön ulkopuolisia oppilashuollon edustajia - myös vanhemmat voivat tuoda asioita yksikön oppilashuoltoryhmän käsiteltäväksi. Vanhempainillan yhteydessä kerrotaan vanhemmille esiopetuksen oppilashuollon toteutumisesta ja siihen osallistuvista henkilöistä. Vanhempainillassa jaetaan kotiin Jos koulun aloitus mietityttää -tiedote, jossa kerrotaan esiopetuksen oppilashuollosta - yksikkökohtaisesti nimetyistä jäsenistä ei tarvita erillistä vanhempien suostumusta lasten asioiden käsittelyyn - yksikön esimies johtaa toimintaa ja vastaa laillisuuden toteutumisesta 3. Kasvun ja oppimisen tukiryhmä (em. ydinryhmä esiopetuksessa) - edistää lapsen tasapainoista ja tervettä kasvua ja kehitystä sekä oppimista - antaa mahdollisuuden pedagogiseen keskusteluun, vertaistukeen ja konsultointiin - VarTu-palaverissa (varhaisen tuen palaveri) ydinryhmä käsittelee huolen vyöhykkeistön avulla lasten kasvun ja oppimisen tukemista. Palaverista laaditaan muistio (liite 9.). Vanhemmilla on tieto palaverista ja siihen osallistuvista henkilöistä - yksikön esimies kutsuu koolle ja vastaa laillisuuden toteutumisesta - tukiryhmä kokoontuu vähintään kerran syksyn aikana ja tarvittaessa 4. Lapsikohtainen oppilashuoltoryhmä - käsittelee yksittäisen lapsen asioita - kokoontuu tarpeen vaatiessa - läsnä voivat olla ainoastaan ne lapsen kasvattamiseen, opetukseen ja oppilashuollon järjestämiseen osallistuvat henkilöt, joiden tehtäviin lapsen asian käsittely välittömästi kuuluu (vanhemmat, esiopettajat, yksikön esimies, erityislastentarhanopettaja, henkilökohtainen avustaja, terveydenhoitaja, terveyskeskus- tai koulupsykologi) - vanhemman kirjallisella suostumuksella tai lain niin salliessa lapsen asian käsittelyyn voi osallistua myös muita tarvittavia tahoja (esim. päivähoidon edustaja, tuleva luokanopettaja, lapsen terapeutit, lastensuojelu, perheneuvola, erikoissairaanhoito) - yksikön esimies vastaa ryhmän toiminnan laillisuudesta 2

3 YKSIKÖN OPPILASHUOLTORYHMÄN JÄSENTEN KESKEISET TEHTÄVÄROOLIT (VASTUU JA TYÖNJAKO) AMMATTINIMIKE Yksikön esimies Esiopettaja VASTUU Työn koordinointi - kokoonkutsuminen - asialista - vastuutus Lasten kasvun, kehityksen ja oppimisen tukeminen Havainnointi, arviointi ja tukitoimien suunnittelu yhteistyössä yksikön muun henkilöstön ja tarvittavien yhteistyötahojen kanssa Yhteydenpito kotiin YDINOSAAMINEN Pedagoginen johtajuus Pedagoginen asiantuntijuus Esiopetusyksikön henkilöstö - lastenhoitaja - henkilökohtainen avustaja Lasten kasvun, kehityksen ja oppimisen tukeminen Kasvun, kehityksen ja oppimisen tunteminen ja sen tukeminen Erityislastentarhanopettaja Terveydenhoitaja Opetusjärjestelyiden sekä yleisen, tehostetun ja erityisen tuen arviointi ja tukitoimien suunnittelu Lapsen terveydentilaan liittyvät tarkastukset Lapsen ja perheen hyvinvoinnin edistäminen ja tukeminen Varhaiserityiskasvatuksen asiantuntijuus Terveydenhuollon asiantuntijuus Koulun erityisopettaja Puheopetus Erityisopetuksen asiantuntijuus Koulupsykologi Psyykkisen hyvinvoinnin, oppimisen- ja sopeutumisvaikeuksien kartoittaminen psykologisin tutkimuksin Tukitoimenpiteiden miettiminen oppilashuoltoryhmän kanssa Psykologinen asiantuntijuus 3

4 LAPSIKOHTAISEEN OPPILASHUOLTORYHMÄÄN VOIDAAN KUTSUA EDELLISTEN TAHOJEN LISÄKSI TARVITTAESSA MM. SEURAAVIA TOIMIJOITA (käsiteltävän asian perusteella ratkaistaan oppilashuoltoryhmän osallistujat vanhempien kirjallisella suostumuksella) AMMATTINIMIKE Sosiaalityöntekijä Perhetyöntekijä Perheneuvolan psykologi Perheneuvolan sosiaalityöntekijä Eri terapeutit VASTUU Arvioi lastensuojelun tarpeen Järjestää avohuollon tukitoimia lapselle ja perheelle Valmistelee tarvittaessa huostaanoton Auttaa ja ohjaa lasta ja perhettä kotikäyntien yhteydessä Psyykkisen hyvinvoinnin, oppimisen- ja sopeutumisvaikeuksien kartoittaminen psykologisin tutkimuksin Vanhemmuuden tukeminen Perhetyötä vaativat asiat Lapsen kuntoutukseen osallistuminen Mukana tuen suunnittelussa moniammatillisessa yhteistyössä YDINOSAAMINEN Lastensuojelun asiantuntija Perhetyön asiantuntijuus Psykologinen asiantuntijuus Perheen ja vanhemmuuden tukeminen Oman alansa asiantuntijuus 4

5 6.1 Esiopetuksen oppilashuoltotyö käytännössä Oppilashuoltoryhmän työskentelyn tavoitteena on kodin ja yksikön välisen yhteistyön tukeminen, koska tämä yhteistyö tukee lasta parhaalla mahdollisella tavalla. Tarkoituksena on antaa vanhemmille ja esiopetuksen henkilöstölle välineitä lapsen kasvatukseen ja kehitykseen liittyvissä asioissa lapsen parhaaksi. Moniammatillisen tuen avulla esiopettaja voi jakaa huolensa muiden asiantuntijoiden kanssa ja saada uutta tietoa ja tukea lapsen kanssa toimimiseen. Toimiva oppilashuolto tukee koko esiopetushenkilöstön työssä jaksamista. Oppilashuoltoryhmän työskentelyn tulee perustua ennen kaikkea lapsilähtöisyyteen sekä yksikköä että yksittäisiä lapsia koskevissa asioissa. Oppilashuoltotyössä ensisijainen puuttuja on aina oma esiopettaja ja sen jälkeen toissijaisesti joku muu yksikön henkilökuntaan kuuluva henkilö, joka on lapsen kanssa esiopetus- tai hoitoaikana tekemisissä. Esiopettajan tulee ottaa huolensa puheeksi lapsen huoltajien kanssa jo varhaisessa vaiheessa, sillä usein pelkkä keskustelu asiasta riittää asian korjaamiseksi. Esiopettaja selvittää tilannetta yhdessä perheen kanssa ja pyrkii avoimella yhteistyöllä ja keskustelulla löytämään tilanteeseen sopivat ratkaisut. Kun esiopettajan omat keinot eivät enää riitä lapsen onnistuneeseen kasvatukseen ja opetukseen tai huoli lapsen hyvinvoinnista kasvaa niin suureksi, ettei esiopettajalla ole välineitä sen käsittelemiseen, hän voi tuoda asian yksikön oppilashuoltoryhmän käsiteltäväksi. Oppilashuoltoryhmä tarjoaa eri alojen asiantuntemusta lapsia koskevissa asioissa siten, että kokonaisvaltainen näkemys lapsen asioissa toteutuu. Työryhmän yksittäiset jäsenet auttavat omalla erityisellä osaamisellaan muodostamaan tätä kokonaisnäkemystä Yksikön oppilashuoltoryhmän koollekutsuminen ja asian tuominen oppilashuoltoon Vastuullisena henkilönä työryhmän koollekutsumisesta huolehtii esiopetusyksikön esimies tai hänen valtuuttamansa oppilashuoltoryhmän jäsen. Kukin yksikkö päättää erikseen kutsumismenettelyistä. Koollekutsuminen perustuu asialistaan, koska sen sisällön perusteella arvioidaan, kenen läsnäolo on tarpeellinen. Lisäksi asialistan myötä osallistujat osaavat varautua tulevaan palaveriin. Asian käsittelemistä helpottaa, kun on jo alustavasti mietitty, minkälaisiin kysymyksiin tai asioihin halutaan vastauksia, ratkaisuja tai ideoita työryhmältä. Oppilashuoltoryhmän ajankohdat sovitaan toimintakauden alussa ja niistä on tiedotettava ryhmän jäseniä sekä yksikön henkilökuntaa. Tällöin esiopettaja pystyy suunnittelemaan asian tuomista oppilashuoltoryhmään tiettynä ajankohtana. Asian työryhmään voi tuoda oppilashuoltoryhmän jäsen, esiopettaja tai vanhemmat ilmoittaen asiastaan yksikön esimiehelle tai muulle oppilashuoltoryhmän jäsenelle Kirjaamiskäytäntö Yksikkökohtaisessa oppilashuoltoryhmässä käsitellyistä yleisistä asioista tulee tiedottaa koko yksikön henkilökuntaa ja vanhempia. Yksittäisen lapsen asioita käsiteltäessä on kirjaaminen aina suoritettava. Asian ratkaisuun eli päätökseen vaikuttavat seikat pitää kirjata ja vanhemmilla on oikeus nähdä lastaan koskevan päätöksen perusteena olevat seikat. Yksittäistä lasta koskevaa asiaa käsiteltäessä oppilashuoltotyössä tulee kirjata asian vireillepanija aihe päätetyt jatkotoimenpiteet ja niiden perustelut asian käsittelyyn osallistuneet mitä tietoja ja kenelle lapsesta on annettu 5

6 Yksittäistä lasta koskevat muistiot ja muut asiakirjat ovat aina salassa pidettäviä ja vastuu niistä ja niiden säilyttämisestä asianmukaisesti on kunkin yksikön esimiehellä tai hänen valtuuttamallaan oppilashuoltoryhmän jäsenellä. Esiopettajan omat muistiinpanot toimivat muistin tukena eikä muistiinpanoja ole velvollisuus näyttää kenellekään. Kuviossa 4. kuvataan oppilashuollon toteutumista yleisen, tehostetun ja erityisen tuen aikana 6

7 OPPILASHUOLTORYHMIEN TYÖSKENTELY TUEN ERI VAIHEISSA YLEINEN TUKI TEHOSTETTU TUKI ERITYINEN TUKI TOIMIJAT LAPSI VANHEMMAT Lapsikohtainen oppilashuoltoryhmä yksittäisen lapsen asiat lapsen opetuksen järjestämiseen osallistuvat Pedagoginen arvio esiopettaja Tehostettu tuki ei riitä Pedagoginen selvitys lapsikohtainen oppilashuoltoryhmä laajennettuna tarpeen mukaan ESIOPETTAJA Moniammatilliset toimijat: Kiertävä erityislastentarhanopettaja (kelto) Erityisopettaja (eo) Yksikön johtaja Yksikön oppilashuoltoryhmä jokaiselle suunnattu tuki (yleiset ryhmäkohtaiset asiat) koordinoi, suunnittelee, organisoi ja arvioi oppilashuollon ydinryhmä: yksikön esimies, esiopettaja, erityislastentarhanopettaja, terveydenhoitaja Yleinen tuki ei riitä Yleinen tuki jatkuu Päätös tehostetusta tuesta lapsikohtainen oppilashuoltoryhmä Tehostettu tuki jatkuu Päätös erityisestä tuesta sivistystoimen johtaja Terveydenhoitaja (th) Terveyskeskuspsykologi Koulupsykologi Koulukuraattori Perheneuvola (Pene) Muut tarvittavat asiantuntijat, esim. terapeutit, psykologit, perheneuvola, lastensuojelu Oppimissuunnitelma esiopettaja kelto muut tarvittavat asiantuntijat HOJKS esiopettaja kelto, eo muut tarvittavat asiantuntijat Muut tarvittavat tahot OPPILAS- HUOLLON PERUSTA JATKUVA YHTEISTYÖ LAPSEN JA VANHEMPIEN KANSSA TUEN ERI TASOISSA TURVALLINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ RUOKAILU, ESIKOULUMATKAT, TERVEYDENHUOLTO 7

8 6.2 Esiopetus ja lastensuojelu Lastensuojelulain 25 :ssä säädetään ilmoitusvelvollisuudesta. Ilmoitusvelvollisuus koskee kaikkia niitä viranomaisia, jotka työssään toimivat lasten, nuorten ja perheiden parissa. Jokaisella esiopetuksen henkilökuntaan kuuluvalla on siis velvollisuus tehdä viipymättä lastensuojeluilmoitus salassapidon estämättä, jos he tehtävässään ovat saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvitystä. Lastensuojelun ilmoitusvelvollisuus sivuuttaa muussa lainsäädännössä säädetyn salassapidon. Lasten hyvinvoinnista huolehtiminen kuuluu kaikille esiopetuksessa työskenteleville kasvattajille. Varhaiskasvatus ja esiopetus ovat lastensuojelun yksi tärkeimmistä ennaltaehkäisevistä toimintamuodoista. Henkilöstön tulee välittää tietoa lapsen tai perheen ongelmista riittävän ajoissa, jotta tukitoimiin perheen auttamiseksi voidaan ryhtyä tarpeeksi varhaisessa vaiheessa. Epäily perheen tai lapsen hyvinvoinnin heikkenemisestä, esim. laiminlyönnistä tai pahoinpitelystä, voi herätä henkilökunnan omista havainnoista, lapsen tai vanhempien kertomuksesta tai lapsen oireilusta ja kehityksestä. Tällöin asia on otettava puheeksi vanhempien kanssa. Ennen tällaista keskustelua työntekijä voi konsultoida nimettömästi lastensuojelun työntekijää tilanteesta. Vanhemmille on kerrottava huolen aihe sekä se, miten tämä näkyy lapsen toiminnassa tai puheissa. Ensiarvoisen tärkeää on kuulla vanhempien havainnot kotioloista. Keskustelun aikana mietitään lapsen ja perheen vahvuudet ja tarvittavat toimenpiteet sekä yhteistyötahot tilanteeseen. Keskustelusta kirjataan muistio ja sovittuja toimenpiteitä seurataan. Tarvittaessa tehdään lastensuojeluilmoitus, joka kerrotaan vanhemmille etukäteen. Jotta esiopetuksessa pystytään parhaalla mahdollisella tavalla tukemaan lasta, tarvitaan säännöllistä ja tavoitteellista yhteistyötä lastensuojelun sosiaalityöntekijän kanssa. 8

9 TOIMINTAMALLI, KUN HUOLI HERÄÄ ASIA MITÄ TEHDÄÄN KUKA TEKEE Huoli lapsesta herää Kirjataan havainnot tarkasti ylös (1-2 vkon ajan). Kirjataan myös, mitä lapsi/oppilas on kertonut ja mitä työntekijä on häneltä kysynyt. Konsultaatioyhteydenotto tarvittaessa Huolesta tieto vanhemmille Jatkotoimien pohdinta Moniammatillinen yhteistyö Vanhemmille tietoa ja lastensuojeluilmoitus Viranomaisyhteistyö Jatkotoimenpiteet, lastensuojeluselvitys Keskustelu ulkopuolisen ammattilaisen (sos.työntekijä, kelto, penen työntekijä, terveydenhoitaja yms.) kanssa asiasta (nimettömänä) Keskustellaan vanhempien kanssa ja sovitaan tarvittavat jatkotoimenpiteet Jos seurannan jälkeen huoli jatkuu samana tai pahenee, arvioidaan jatkotoimet ja lastensuojeluilmoituksen tarve Tarvittaessa järjestetään moniammatillinen yhteistyöneuvottelu vanhempien kanssa kootaan yhteen eri henkilöiden havainnot ja sovitaan jatkotoimenpiteet Mikäli lapsella näyttäisi olevan lastensuojelun tarvetta, tehdään lastensuojeluilmoitus omalla nimellä lastensuojelun sosiaalityöntekijälle. Tieto lastensuojeluilmoituksesta ja sen sisällöstä kerrotaan vanhemmille. Arvion lastensuojelun tarpeesta tekee sosiaalityöntekijä Sosiaalityöntekijä vastaanottaa ls-ilmoituksen ja ottaa sen käsittelyyn (7 työpäivää). Yhteistyötahot huolehtivat tarvittavasta jatkoinformaatiosta Yhteistyö jatkuu lapsen/nuoren, vanhempien ja perustason toimijan kanssa. Lastensuojelu arvioi tarvittavia avohuollon jatkotoimenpiteitä (esim. perhetyön, tukiperheen, taloudellisen tuen ym. tarpeen) Työntekijä, jolle huoli lapsen hyvinvoinnista herää Huolen havaitsija Huolen havaitsija Huolen havaitsija Työtiimi Huolen havaitsija Työtiimi Huolen havaitsija Sosiaalityöntekijä Koulu, päivähoito, lastensuojelu, terveydenhuolto, perhetyö ym. Sosiaalityöntekijä 9

10 6.3 Oppilashuollon yhteistyö; nivelvaihe esikoulusta ensimmäiselle luokalle Nivelvaiheiden yhteistyö on perusopetukseen kuuluvaa yhteistyötä, jossa painottuu ennaltaehkäisevä ja luottamuksellinen työ. Tavoitteena yhteistyössä on tarvittavien tukitoimien suunnittelu ja saatavuus sekä jo käytössä olevien hyvien tukitoimien siirtäminen lapsen mukana seuraavalle portaalle. Toimivalla yhteistyöllä varmistetaan saumaton opintie lapselle hänen koko kouluajalleen. Lapsen turvallisen koulunkäynnin aloittamisen takaamiseksi on tärkeää, että hänen oppimistaan ja tuen tarvettaan koskevat tiedot siirtyvät esiopetuksesta kouluun. Etukäteistietojen pohjalta mahdollistuu erilaisten oppijoiden huomiointi, heidän tuen tarpeensa sekä toimivien ryhmien ja luokkien suunnittelu. Näin koulutulokkaalle pystytään suunnittelemaan mahdollisimman yksilöllinen koulunaloitus, jonka lähtökohtana ovat yksilön vahvuudet ja mahdollinen tuen sekä oppilashuollollinen tarve. 10

11 Nivelvaihe esikoulusta ensimmäiselle luokalle Osallistuvat Tapahtuma (vastuuhenkilö) Aikasuositus henkilöt Esiopettaja Esiopettaja päivittää lapsen esiopetussuunnitelman (esiopettaja) Maaliskuu Esiopettaja + vanhemmat Yhteinen keskustelu vanhempien kanssa (esiopettaja) H Esop + elto + alkuop + eritop + tervhoit + mahd rehtori Eka-palaveri: esiopetussuunnitelma siirtyy kouluun + mahdolliset oppimissuunnitelmat ja HOJKS:T (erityislastentarhanopettaja) Huhtikuu Alkuop + esop Alkuopettajien mahdolliset tutustumiskäynnit esikoulussa (esiopettaja) Rehtori + eritop. + alkuop + vanhemmat Kouluun tutustumispäivä esikoululaisille + infotilaisuus huoltajille (sivistystoimenjohtaja + rehtorit) (sivistystoimenjohtaja+rehtorit) Toukokuu Alkuop + eritop + esop + elto Eka-palaverin palautekeskustelu (erityisopettaja) 11