Uutta asevelvollisuuslakia koskevan lainsäädännön täytäntöönpano ja toimivuus LAUSUNTOYHTEENVETO

1 (32) Uutta asevelvollisuuslakia koskevan lainsäädännön täytäntöönpano ja toimivuus LAUSUNTOYHTEENVETO

2 (32) SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Lausunnonantajat... 4 3. Yleisiä huomioita... 6 4. Ei huomautettavaa/lausuttavaa... 10 5. Aluetoimistojen toiminta... 11 6. Viranomaisten yhteistoiminta... 12 7. Palveluskelpoisuus, palvelusturvallisuus... 18 8. Asevelvollisrekisteri, viranomaisten välinen tietojen vaihto... 19 9. Monikansalaisten asevelvollisuus, ulkomailla asuvat... 23 10. Muutoksenhakujärjestelmä... 25 11. Asevelvollisten etuudet... 26 12. Palveluksesta vapauttaminen palveluskelpoisuuden puuttumisen takia, 10 27 13. Tarkastuksen toimittaminen, 27... 27 14. Varusmiespalveluksen aloittamisen ajankohta, 28... 28 15. Palveluksen aloittamisajan ja palveluspaikan muutos, 31... 28 16. Kertausharjoitusta koskevan määräyksen peruuttaminen, 33... 28 17. Koulutuksen keskeyttäminen, 40... 28 18. Palvelusajan lyhentäminen, 41... 29 19. Osallistuminen palvelusolosuhteita kehittävään toimintaan, 42... 29 20. Loma ja isyysvapaa, 44... 29 21. Velvollisuus osallistua kertausharjoitukseen, 50... 29 22. Syrjintäkielto, 56... 30 23. Palveluksen keskeyttäminen, 60... 30 24. Palvelukseen kutsumatta jättäminen hakemuksesta yleisen tai sotilaallisen edun vuoksi, 89... 31 25. Tarkastukseen ja palvelukseen tuominen, 125... 32 26. Tiedoksianto ulkomailla asuvalle ja muu tiedonkulku, 126... 32

3 (32) 1. Johdanto Uusi asevelvollisuuslaki (1438/2007) on tullut voimaan 1.1.2008. Lain nojalla on annettu valtioneuvoston asetus asevelvollisuudesta (1443/2007) ja puolustusministeriön asetus asevelvollisuuslaissa ja terveydenhuollon järjestämisestä puolustusvoimissa annetussa laissa tarkoitetuista etuuksista (1444/2007). Voimaantulon jälkeen on tarpeen seurata lainsäädännön toimivuutta ja vaikutuksia. Eduskunnan vastaukseen asevelvollisuuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 37/2007 vp; EV 110/2007 vp) liittyi lausuma: Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin varusmiespalvelusajan ottamiseksi huomioon eläkkeen määräytymisessä sekä kotiuttamisrahan maksamiseksi palveluksesta kotiutuville. Eduskunta edellyttää lisäksi, että asevelvollisille kuuluvia taloudellisia etuuksia kehitetään edelleen. Puolustusministeriö asetti 31.10.2008 hankkeen, jonka tehtävänä on selvittää, miten asevelvollisuuslain täytäntöönpano on lähtenyt käyntiin ja onko täytäntöönpanossa ilmennyt seikkoja, jotka edellyttäisivät lainmuutoksia. Asevelvollisuuslain, puolustusvoimista annetun lain ja vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain täytäntöönpanoon ja toimivuuteen liittyvistä kysymyksistä järjestettiin puolustusministeriön kansliapäällikkö Kari Rimpin johdolla 7.11.2008 yhteinen kuulemistilaisuus sidosryhmille. Puolustusministeriö pyysi 30.10.2009 lausuntoa asevelvollisuuslain ja sen nojalla annettujen asetusten täytäntöönpanosta ja toimivuudesta. Lausunnonantajia pyydettiin ottamaan kantaa lain ja sen nojalla annettujen asetusten käytännön vaikutuksiin ja esittämään säädöksiin mahdollisia muutosehdotuksia. Lausunnonantajia pyydettiin hankkimaan tarvittavat lausunnot toimialansa muilta yksiköiltä. Lausuntopyynnössä pyydettiin kiinnittämään huomiota erityisesti seuraaviin asioihin: - aluetoimistojen toiminta puolustusvoimien ja asevelvollisen kannalta - yhteistoiminta sotilasviranomaisten, terveyskeskusten, mielenterveyspalvelujen antajien sekä poliisin kanssa, tiedonvaihdon toimivuus - puolustusvoimien ja kunnan yhteistoiminta ennakkoterveystarkastuksen ja kutsunnan toimeenpanossa - palvelusturvallisuuden ottaminen huomioon määritettäessä palveluskelpoisuutta - huumausaineen käytön selvittäminen, testauksen yleisyys ja tulokset - maanpuolustusvelvollisuuteen perustumaton palvelus, tietoja tehtävistä - palvelukseen kutsumatta jättäminen yleisen tai sotilaallisen edun vuoksi - monikansalaisen asevelvollisuus - muutoksenhakujärjestelmä, oikaisuvaatimusjärjestelmän vaikutus, tilastotietoja - asevelvollisrekisteri, tietojen saaminen ja antaminen, uudet tiedontarpeet - asevelvollisten etuudet ja niiden kehittäminen Lausunnonantajilta toivotaan näkemyksiä myös muista kuin edellä luetelluista asioista. Lausunto pyydettiin toimittamaan puolustusministeriölle viimeistään 9.1.2009.

4 (32) 2. Lausunnonantajat Lausunnon antoivat: 1 opetusministeriö 2 sisäasiainministeriö 3 sosiaali- ja terveysministeriö 4 työ- ja elinkeinoministeriö 5 ulkoasiainministeriö 6 valtiovarainministeriö 7 valtioneuvoston oikeuskansleri 8 eduskunnan apulaisoikeusasiamies 9 Rajavartiolaitoksen esikunta 10 Pääesikunta 11 Helsingin hovioikeus 12 Akava 13 Elinkeinoelämän keskusliitto EK 14 STTK 15 Etelä-Suomen lääninhallitus (osittain viranomaiskäyttöön) 16 Itä-Suomen lääninhallitus 17 Lapin lääninhallitus 18 Länsi-Suomen lääninhallitus 19 Oulun lääninhallitus 20 tasa-arvoasiain neuvottelukunta TANE 21 Tietosuojavaltuutetun toimisto 22 Väestörekisterikeskus 23 Maanpuolustuskiltojen Liitto ry 24 Maanpuolustuskoulutusyhdistys 25 Naisten Valmiusliitto ry 26 Reserviläisliitto ry 27 Sotilaskotiliitto ry 28 Suomen Rauhanturvaajaliitto ry 29 Suomen Reserviupseeriliitto ry 30 Suomen Kuntaliitto 31 Suomen Punainen Risti 32 Suomen Lääkäriliitto

5 (32) Lausuntoa eivät antaneet: 1 oikeusministeriö 2 puolustusministeriön osastot 3 Valtakunnansyyttäjänvirasto 4 SAK 5 Ålands landskapsregering 6 maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS 7 kutsunta-asiain keskuslautakunta 8 Vapaaehtoisen maanpuolustuksen neuvottelukunta 9 Maanpuolustuksen Tuki ry 10 Maanpuolustusnaisten Liitto ry 11 Reserviläisurheiluliitto ry 12 Sininen Reservi ry 13 Suomen Lentopelastusseura SLPS ry 14 Suomen Meripelastusseura 15 Suomen Metsästäjäliitto ry 16 Varusmiesliitto ry 17 Kadettitoverikunta ry 18 Maanpuolustuksen Henkilökuntaliitto MPHL ry 19 Päällystöliitto ry 20 Sotilasammattiliitto ry 21 Upseeriliitto ry 22 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ry 23 Suomen Rauhanliitto - YK-yhdistys ry 24 Suomen Rauhanpuolustajat ry 25 Amnesty International Suomen osasto r.y. 26 Aseistakieltäytyjäliitto

6 (32) 3. Yleisiä huomioita Akava: Akava on pyytänyt jäsenjärjestöiltään huomioita asevelvollisuuslain, puolustusvoimista annetun lain sekä vapaaehtoista maanpuolustusta koskevan lain toimivuudesta. Akava yhtyy niissä esitettyihin kannanottoihin. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies: Perustuslaissa ei ole nykyään valtuutusta säätää erityisiä sotilaita koskevia rajoituksia. Kuten olen aiemmissa lausunnoissani todennut, voitaisiin lakiin lisätä nimenomainen maininta siitä, että asevelvollisuuttaan suorittavan perusoikeuksia ei ole oikeutta rajoittaa enempää kuin mitä palveluksen järjestämisestä välttämättä johtuu. Yleisessä palvelusohjesäännössä on edelleenkin eräitä lakiin perustumattomia kieltoja. Tällaisia ovat muun muassa kielto osallistua sotilaspuvussa puoluepoliittiseen toimintaan (kohta 11) sekä rahapelejä koskeva kielto (kohta 172) sekä kielto levittää poliittisten puolueiden ja yhdistysten vaalijulisteita ja mainoksia kasarmialueella (kohta 169). Yleinen palvelusohjesääntö on tosin parhaillaan uudistettavana. Pääesikunnasta saadun tiedon mukaan mainittujen kieltojen asianmukaisuus tulee arvioitavaksi tässä yhteydessä. Uutta asevelvollisuuslakia koskevissa hallituksen esityksissä tuotiin esiin myös muun muassa YK:n ihmisoikeuskomitean esittämä kritiikki, joka koski Jehovan todistajille myönnettyä erityiskohtelua. Hallituksen esityksissä todettiin, että Jehovan todistajien vapauttamista koskeva laki oli ongelmallinen nykyisen perustuslain kannalta. Myös asiaa selvittämään asetetun toimikunnan 30.11.2007 antaman mietinnön mukaan voidaan varsin riidattomasti todeta, että vapauttamislaki on ristiriidassa perustuslain yhdenvertaisuusperiaatteen ja sitä täydentävän syrjintäkiellon kanssa. Toimikunta ei kuitenkaan katsonut olevan vielä edellytyksiä valmistella esitystä sääntelyn uudistamiseksi esillä olleiden ratkaisuvaihtoehtojen pohjalta (puolustusministeriön komiteamietintö 2007:1). Annoin mietinnöstä 10.3.2008 päivätyn lausunnon puolustusministeriölle. Asian valmistelu on saadun tiedon mukaan edelleen kesken ministeriössä. Olisi toivottavaa, että tämä perustuslain kanssa ristiriidassa olevaksi todettu asiantila saataisiin korjatuksi käynnissä olevan muutoshankkeen yhteydessä. Maanpuolustuskiltojen liitto ry: Maanpuolustuskiltojen liitto ry esittää, että kokonaismaanpuolustuksen tukemiseksi ja yhtenäisen varausjärjestelmän luomiseksi pitäisi luoda seuraavat järjestelmät: 1) Kansallinen kriisiajan henkilöstön yhtenäinen varausjärjestelmä Tässä järjestelmässä olisi henkilöllä yksi ensisijainen tehtävä (joko sotilas tai siviilitehtävä), joka olisi kaikkien järjestelmää käyttävien viranomaisten ja virallisen aseman omaavien yhdistysten tiedossa. Näin vältyttäisiin moninkertaisilta tehtävänannoilta, tiedettäisiin todellinen tilanne esim. sairaanhoidossa ja vapaapalokunnissa ja henkilöt osaisivat valmistautua kriisitehtäviinsä. 2) Yleiskutsunnat Kutsuntaikäiset Suomessa pysyvästi asuvat henkilöt (ei ainoastaan kansalaiset, vaan vapaaehtoisuuden perusteella kansalaisuutta haluavat) tulisi kutsua tilaisuuteen, jossa kaikille selvitettäisiin sotilas- ja siviilitehtäviä, joilla maanpuolustusvelvollisuuden voi suorittaa. Myös maisten tulisi ehdottomasti osallistua kyseiseen tilaisuuteen. Niiden Suomessa pysyvästi asuvien

7 (32) henkilöiden, jotka suorittaisivat kriisiajan tehtäviin valmentavan koulutuksen, kansalaisuuden myöntäminen tulisi tapahtua helpommin kuin muiden. Pääesikunta: Saatujen lausuntojen ja pääesikunnan näkemyksen perusteella asevelvollisuuslakia voidaan pitää kokonaisuutena toimivana säädöksenä, eikä laajempia tähän lakiin tai sen nojalla annettuun asetukseen kohdistuvia suuria muutostarpeita ole tullut esiin. Seuraavassa tarkastellaan muutamaa suurempaa kokonaisuutta ja sen jälkeen tuodaan esiin muutamia yksityiskohtaisia huomioita ja tarkennusehdotuksia. Lisäksi henkilöstöosaston lausunto sen laajuudesta johtuen on otettu sellaisenaan tämän lausunnon liitteeksi. Pääesikunnan lausunnossa otetaan kantaa vain puolustusministeriön lausuntopyynnössään esittämiin ja niihin kysymyksiin, jotka pääesikunnan käsityksen mukaan saattaisivat edellyttää lainsäädäntömuutoksia. Tietosuojavaltuutettu: Uuden asevelvollisuuslain voimaantulo ei juurikaan ole näkynyt tietosuojavaltuutetun toimistossa vireille tulleiden asioiden lukumäärässä. Toisaalta tämä saattaa johtua siitä, että henkilötietojen käsittelyyn liittyvät ongelmat eivät toistaiseksi ole tulleet esille, toisaalta taas siitä, että niitä koskevat säännökset on riittävän hyvin lainvalmistelutyössä otettu huomioon. Aikanaan kyseistä lakia koskevasta hallituksen esityksestä ei suuremmin löydetty korjattavaksi ehdotettavaa. Näyttäisi siltä, että mahdolliset epäselvyydet lain soveltamisessa johtuvat kentälle annetun ohjeistuksen epätäsmällisyydestä tai riittämättömyydestä. Tässä yhteydessä on jälleen kerran toistettava valtiontalouden tarkastusviraston aikanaan lausumaa toteamusta tietosuoja ei muodosta estettä asioiden käsittelylle, jos lainsäädännössä on riittävästi huomioitu viranomaisten tiedontarpeet. Ensisijainen ohje olisi selvittää hallinnonalan lainsäädäntökehikko ja arvioida sitten mahdolliset muutostarpeet säännöksiin. Tällöin on erityisesti korostettava sitä, että muutosten tulee olla henkilötietolain hengen ja kirjaimen mukaisia. Haluan todeta, että organisaation johdolla on vastuu ohjeistuksen antamisesta ja sen noudattamisen valvonnasta ja siitä, että annettu ohjeistus on riittävää. Kenttätasolla saattaa ohjeistus olla useinkin puutteellista ja jo annettuja ohjeitakaan ei kenties tunneta tai niitä ei osata oikein tai tarkoituksenmukaisella tavalla soveltaa. Erityisen maininnan ansaitsee huumausaineen käytön selvittäminen ja siihen liittyvät toimenpiteet. Tässä yhteydessä tulisi olla selvät ohjeet siitä, onko testaaminen vapaaehtoista ja annettu suostumus aito. Eräs varteenotettava selvittämisen tarve on mahdollisen käytön tosiasiallinen luonne. Tärkeimpänä tavoitteena pitäisin, ellei sellaista jo ole, huumeiden vastaisen ohjelman suunnittelu ja toteutus. Enempi tai syvällisempi lausuminen tässä yhteydessä ei liene tarpeen. Totean kuitenkin, että tietosuojavaltuutetun toimisto on valmis yhteistoimintaan kaikessa sen toimialaan liittyvissä asioissa.

8 (32) Kiitän mahdollisuudesta antaa lausunto. Samalla totean, että järjestetyssä kuulemistilaisuudessa oli mahdollisuus saada hyödyllisiä näkemyksiä oman toimintasektorin ulkopuoleltakin. Etelä-Suomen lääninhallitus esittää lausuntonaan lääninhallituksen poliisiosaston ja sosiaali- ja terveysosaston lausunnoista ilmenevän. Oulun lääninhallituksella ei yleisesti ottaen ole huomauttamista asiakohdassa mainittujen lakien täytäntöönpanosta ja toimivuudesta. Lääninhallituksen poliisiosaston on poliisin näkökultasta antanut oman lausuntonsa sisäasianministeriölle. Lääninhallitus liittää mukaan poliisiosaston lausunnon ja yhtyy siinä esitettyihin näkökohtiin. Suomen Punainen Risti: Suomen Punaisen Ristin yhtenä tehtävänä on edistää ja valvoa sodan oikeussääntöjen tunnettavuutta ja koulutusta Suomessa. Järjestö antaa muun muassa täydentävää koulutusta puolustusvoimien henkilökunnalle. Suomen Punaisen Ristin kokemuksen perusteella asevelvollisille annettavaa sodan oikeussääntöjä koskevaa koulutusta ja koulutusmateriaalia tulisi kehittää. Sodan oikeussääntöjä koskevien kansainvälisten sopimusten tehokas kansallinen toimeenpano edellyttää sopimusmääräysten sisällyttämistä osaksi puolustusvoimien asevelvollisille antamaa perus- ja jatkokoulutusta. Sodan oikeussääntöjen koulutuksen kehittäminen ja lisääminen on perusteltua, koska Suomen osallistuminen kansainvälisiin sotilaallisiin kriisinhallintaoperaatioihin on lisääntynyt ja tehtäväkenttä muuttunut aiempaa vaativammaksi. Moni asevelvollinen lähtee kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin siirryttyään reserviin. On entistä todennäköisempää, että kansainvälisiin tehtäviin osallistuvat reservissä olevat asevelvolliset voivat joutua tilanteisiin joissa kansainvälisiä velvoitteita on osattava soveltaa. Kouluttamalla itse sodan oikeussääntöjä puolustusvoimat korostaa varusmiehille, että kaikessa sotilaallisessa toiminnassa tulee kunnioittaa kansainvälisiä oikeudellisesti sitovia sääntöjä. Koulutusta tulisi myös antaa kertausharjoituksissa, jotta velvoitteet tunnetaan niin hyvin, että niitä osataan soveltaa tositilanteissa. Suomen rauhanturvaajaliitto ry pitää hyvänä, että asevelvollisuuslaissa 61-62 pykälän mukaan myös vapaaehtoisia reserviläisiä voidaan kouluttaa kansainvälisen sotilaallisen kriisinhallinnan valmiuksien luomiseksi ulkomailla. Tämä mahdollistaa vaativimpiin reserviläisille suunniteltuihin tehtäviin kouluttamisen mm. kansainvälisillä kursseilla ennen operaatioon lähtemistä. Sisäasiainministeriö: Poliisitoimen osalta sisäasiainministeriö viittaa ministeriön poliisiosaston lausuntoon. Sisäasiainministeriön rajavartio-osasto (Rajavartiolaitoksen esikunta) toteaa lausuntonaan, että aluetoimistojen rooli on selkeyttänyt vartiostojen ja Puolustusvoimien yhteydenpitoa muun muassa kertausharjoituksiin ja rajajoukkojen tarpeisiin soveltuvan varusmiesaineksen rekrytointiin liittyvissä asioissa. Yhteistyö on toiminut hyvin. Tietojenvaihto asevelvollisista on toiminut palvelusturvallisuuden säilyttämisen kannalta hyvin. Mahdollista huumausaineen käyttöä on pyritty selvittämään ja ennalta ehkäisemään saapumiserittäin satunnaisesti pidetyillä huumausaineiden paljastukseen koulutettujen koirien tarkastuksilla. Monikansallisten asevelvollisten kouluttamisesta on saatu posi-

9 (32) tiivisia kokemuksia. Rajavartiolaitoksen esikunnalla ei ole muutoin lausuttavaa lausuntopyynnössä pyydettyihin asioihin. Sosiaali- ja terveysministeriö: Sosiaali- ja terveysministeriö toteaa, että asevelvollisuuttaan suorittavien kannalta käytettävissä olevat sosiaaliset ja terveydenhuollon palvelut ovat hyvin tärkeitä. Asianmukaisten ja riittävien terveyspalvelujen turvaamiseksi saattaisi olla hyväksi, että Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolla olisi toimivalta valvoa myös puolustusvoimien terveydenhuoltoa. Sen vuoksi ministeriö toivoo, että vaikka tämä asia ei liity välittömästi asevelvollisuuslakiin, vaan puolustusvoimien terveydenhuoltoa koskevaan lainsäädäntöön, asiasta voitaisiin käynnistää neuvottelut puolustusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön kesken. Tasa-arvoasiain neuvottelukunta (TANE) kiittää puolustusministeriötä lausuntopyynnöstä ja kiinnittää lausunnossaan huomiota maanpuolustukseen ja asevelvollisuuslainsäädäntöön liittyviin sukupuolten välisen tasa-arvon kysymyksiin. Tasa-arvoasiain neuvottelukunta toteaa asevelvollisuuden olevan varsin ongelmallinen sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta. Vaikka maanpuolustus kuuluu perustuslain mukaan koko kansalle, ilmentyy se rauhan aikana miehiin heidän sukupuolensa perusteella kohdistuvana asevelvollisuutena. Tästä velvollisuudesta kieltäytyminen johtaa käytännössä puolen vuoden vankeustuomioon. Asevelvollisuuden suorittaminen on usein vaikeasti yhteen sovitettavissa miehelle vanhemmuudesta ja työelämästä koituvien velvollisuuksien kanssa. Lisäksi varusmiespalvelus viivästyttää usein miesten opintojen aloittamista, niissä etenemistä tai valmistumista. Toisaalta asevelvollisuuden suorittamisesta voi oppilaitosten pääsykokeissa saada lähtöpisteitä sekä opiskelijana korvattua opintosuorituksia. Koska käytännössä lähinnä miehet suorittavat varusmiespalveluksen, asettaa tällainen ainakin ammattikorkeakouluissa käytettävä hyvitysjärjestelmä miehet ja naiset sukupuolen perusteella eri asemaan. TANE huomauttaa, että tällaiset käytännöt saattavat olla tasa-arvolain 7 :ssä tarkoitettua välillistä syrjintää. Asevelvollisuuden pääasiallinen tehtävä on puolustuspoliittinen, mutta sillä on tätä tehtävää laajempi vaikuttavuus yhteiskunnallisena instituutiona. Kutsunnat tavoittavat lähes jokaisen suomalaisen nuoren miehen ja armeijan suorittaa yli 80% miehistä, minkä vuoksi armeijalla on kansalaisvalistuksellinen merkitys. Sukupuolinäkökulman huomioon ottavaa koulutusta tulee sisällyttää varusmiesten ja reserviläisten koulutukseen sekä upseeriopintoihin. Erityistä huomiota tulee kiinnittää kansainvälisiin tehtäviin suuntaavaa varusmieskoulutusta annettaessa. Tätä edellyttää jo tämän vuoden syyskuussa hyväksytty Suomen kansallinen toimintaohjelma vuosille 2008-2011 YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmasta 1325 (2000) Naiset, rauha ja turvallisuus. Tavoitteena tulee olla, että kaikki sotilaskoulutuksen saaneet tuntevat relevantit kansainväliset ihmisoikeusasiakirjat, osaavat ottaa huomioon sukupuolinäkökulman eri tehtävissään ja että heille tarjotaan konkreettisia työkaluja työtehtäviensä tueksi. Rauhanturva- ja kriisinhallintatehtäviin lähteville pätevän sukupuolinäkökulman huomioon ottavan koulutuksen tulee olla pakollista, mutta sille on luotava pohja varusmies- ja muun sotilaskoulutuksen aikana. Tasa-arvoasian neuvottelukunta painottaa, että asevelvollisuuslain koulutusta koskeviin perusteluihin tulee lisätä sitoumus tasa-arvo- ja sukupuolinäkökulman huomioon ottavan koulutuksen systemaattisesta kehittämisestä ja tar-

10 (32) joamisesta. Puolustusvoimien on painokkaammin hyödynnettävä strategista mahdollisuuttaan antaa tasa-arvo- ja ihmisoikeuskasvatusta varusmieskoulutuksessa. Lisäksi prostituution ja ihmiskaupan vastaista koulutusta tulee antaa erityisesti kansainvälisissä tehtävissä toimiville joukoille. Ulkoasiainministeriö: Ulkoasiainministeriö toteaa, että Euroopan ihmisoikeussopimukseen sisältyvät oikeudet on otettu hyvin huomioon asevelvollisuuslaissa ja laissa säädetään selkeästi asevelvollisten oikeuksista ja velvollisuuksista. lakiin sisältyy myös erillinen syrjinnän kieltävä pykälä. Valtiovarainministeriö: Valtiovarainministeriö toivoo, että puolustusministeriön seurantaprojektissa koottaisiin tietoa ja kokemuksia uuden asevelvollisuuslain kunnallishallinnollisista ja taloudellisista vaikutuksista. 4. Ei huomautettavaa/lausuttavaa Opetusministeriö ei esitä säännöksiin muutosehdotuksia, mutta toteaa, että esimerkiksi viranomaisten väliseen tietojen vaihtoon saattaa tulevaisuudessa liittyä udelleen harkittavia muutosehdotuksia Länsi-Suomen lääninhallitus kiittää sille varatusta mahdollisuudesta antaa lausunto viitekohdassa mainitusta asiasta ja ilmoittaa, ettei sillä ole lausuttavaa asian johdosta. Helsingin hovioikeus: Hovioikeudessa käsitellyissä sotilasasioissa ei ole tullut esille lausuntopyynnössä tarkoitettujen säädösten toimivuuteen liittyviä kysymyksiä eikä hovioikeudella sen vuoksi ole lausuttavaa lausuntopyynnössä tarkoitetuista seikoista. Hovioikeus on myös varannut sotilasoikeudenkäyntiasioita käsitteleville käräjäoikeuksille tilaisuuden toimittaa hovioikeudelle lausunto kokemuksistaan ja näkemyksistään lausuntopyynnön tarkoittamista seikoista. Hovioikeus on erityisesti pyytänyt käräjäoikeuksia ilmoittamaan, onko niissä käsitelty vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annettuun lakiin perustuviin harjoituksiin liittyviä rikosasioita. Käräjäoikeudet eivät ole hovioikeuden asettamaan määräaikaan mennessä antaneet lausuntoja. Muutamat käräjäoikeudet ovat kuitenkin erikseen ilmoittaneet, että niissä ei ole käsitelty edellä tarkoitettuja rikosasioita. Elinkeinoelämän keskusliitto EK:lla ei ole lausuttavaa asiasta. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:lla ei ole lausuttavaa asevelvollisuuslain täytäntöönpanon ja toimivuuden osalta. Sotilaskotiliitolla ei ole lausuttavaa asevelvollisuuslain täytäntöönpanosta ja toimivuudesta. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksellä ei ole huomautettavaa lainsäädäntöön, joka koskee asevelvollisuuslakia. MPK ottaa mielellään kantaa lain mahdollisiin muutoksiin. Työ- ja elinkeinoministeriöllä ei ole erityistä lausuttaa. Asiaa koskevassa hankkeessa tarkoitetut selvitettävät kysymykset eivät kuulu ministeriön toimivaltaan. Ministeriö toteaa, että eduskunnassa on parhaillaan käsiteltävänä hal-

11 (32) lituksen esitys laiksi maanpuolustusvelvollisuutta täyttävän työ- ja virkasuhteen jatkumisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 207/2008 vp.). Valtioneuvoston oikeuskansleri ilmoittaa, ettei hänellä ole asiassa lausuttavaa. Upseeriliitolla ei ole lausuttavaa asevelvollisuuslaista. (todettu lausunnossa, joka koskee puolustusvoimista annetun lain täytäntöönpanoa) 5. Aluetoimistojen toiminta Pääesikunta: Pääesikunta toistaa pääesikunnan lausunnossa AE27106 (Puolustusvoimista annetun lain täytäntöönpano ja toimivuus) aluetoimistojen asemaan liittyvistä ongelmista lausutun. Aluetoimistojen organisointi sen sijaan aiheuttaa epäselvyyttä ja joiltain osin erilaista menettelyä asevelvollisuusasioiden hoitamisessa eri aluetoimistojen välillä. Esimerkiksi joukko-osastojen yhteydessä olevien aluetoimistojen osalta asevelvollisen saattaa olla vaikea hahmottaa, kuka hänen asioitaan tosiasiallisesti hoitaa. Lisäksi kaksoishatutetut aluetoimistojen päälliköt toimivat joissain asioissa paikallishallinnon virkamiehinä ja joissain asioissa taas aluehallinnon virkamiehinä. Joissain tapauksissa aluetoimistoille on annettu joukkoosaston toimivaltaan kuuluvia tehtäviä. Organisaatiorakenteen tulisi olla selkeä, eikä samaan yksikköön tulisi sisällyttää sekä paikallis- että aluehallintoviranomaisia. Tällä hetkellä osittain jopa puolustusvoimien omalla henkilöstöllä on vaikeuksia hahmottaa aluetoimistojen todellista asemaa puolustusvoimien organisaatiossa. Pääesikunnan käsityksen mukaan selkeintä olisi sekä asevelvollisuuslain että puolustusvoimista annetun lain toimeenpanon ja ennen kaikkea asevelvollisten kannalta, että aluetoimistot olisivat itsenäisiä ja erillisiä yksiköitä riippumatta siitä missä ne sijaitsevat. Samoin alueellisen sotilasläänin nimestä tulisi luopua ja lakkauttaa ne kokonaan. Niiden sisään perustetut aluetoimistot jatkaisivat lakkautettujen alueellisten sotilasläänien tilalla. Maanpuolustuskiltojen liitto ry: Aluetoimistojen tulisi sijaita siten, että kaikkien kansalaisten olisi helppo asioida niissä. Mikäli varsinaisen toimiston tulee sijaita varuskunta-alueella, olisi asiakaspalvelupisteen sijaittava hyvien kulkuyhteyksien päässä esim. kaupungin keskustasta. Aluetoimistot voitaisiin sijoittaa muiden valtionhallinnon toimipisteiden yhteyteen esim. poliisiasemalle, verotoimistoon tms. Aluetoimiston status olisi määritettävä vähintään osastotasoksi sekä erikunnissa että joukkoyksiköissä. Aluetoimistolle varmistettava riittävät resurssit toteuttaa alueen reserviläisten koulutustoimintaa. Aluetoimiston toimivuus laajasta vaikutuspiiristä johtuen esim. kutsunnoissa on varsin pian lähellä maksimikuormitusta, joka vielä korostuu henkilöstön vähentämisen myötä. Aluetoimiston sijainti esim. Porin maakunnan osalta on hankala, koska nykyinen paikka on varuskunta-alueen kyljessä Säkylässä. Se on aivan liian pitkän matkan päässä Porin ja ympäristökuntien asevelvollisten kannalta, jotka asioivat toimistossa. Reserviläisliitto r.y.: Reserviläisliiton näkemyksen mukaan aluetoimistoorganisaation perustaminen on ollut reserviläisten kannalta selkeä parannus. Ongelmana ovat lähinnä olleet ne aluetoimistot, jotka eivät sijaitse toiminta-

12 (32) alueensa keskeisissä väestökeskuksissa esim. Säkylä tai sijaitsevat suljetussa varuskunnissa (Helsinki). Suomen Reserviupseeriliitto: Uuden lain mukana tulleessa puolustusvoimien organisaatiorakenteessa aluetoimistot ovat asevelvollisten kannalta keskeinen linkki puolustusvoimiin. Pääsääntöisesti aluetoimistojen työ on asevelvollisten kannalta lähtenyt varsin hyvin liikkeelle. Joissakin aluetoimistoissa niiden vajaamiehitys on kuitenkin aiheuttanut töiden ruuhkautumista. Tätäkin suurempi ongelma on ollut se, että aluetoimistot tulkitsevat puolustusvoimien normiohjeistusta kovin eri tavoin. Asia on korostunut erityisesti vapaaehtoisen maanpuolustuksen lain kohdalla. Pitkälti aluetoimistojen tulkinnoista johtuen joissakin maakunnissa on jouduttu perumaan useita vapaaehtoisen maanpuolustuksen kursseja, kun toisaalla on pystytty toteuttamaan kaikki suunniteltu koulutus. Esitys: Aluetoimistojen ohjeistusta tarkennetaan siten, että puolustusvoimien ohjeistusta noudatetaan samalla tavalla koko maassa huomioiden myös vapaaehtoisen maanpuolustustyön tarpeet ja joustavat toimintatavat. 6. Viranomaisten yhteistoiminta 6.1 Sotilasviranomaiset ja terveydenhuollon toimijat Itä-Suomen lääninhallitus: Sosiaali- ja terveysosasto on hankkinut asian johdosta lausunnot Kuopion kaupungin sosiaali- ja terveyskeskukselta, Joensuun kaupungin terveyskeskukselta, Siilinjärven ja Maaningan terveyskeskukselta sekä Sisä-Savon terveyskeskukselta. Seuraavat näkökohdat perustuvat näihin lausuntoihin: 1. Yhteistoiminta sotilasviranomaisten, terveyskeskusten ja mielenterveyspalvelujen antajien välillä on koettu hyväksi ja joustavaksi. Sotilasviranomaisten informaatio kutsunta-asioissa on ollut selkeää ja oikea-aikaista. Tietojen vaihto terveyskeskuksen ja poliisin välillä on ollut vähäisempää terveydenhuollon tietosuojasäännösten rajoitusten vuoksi. Poliisilta on kuitenkin saatu palveluskelpoisuusluokituksen määrittämiseksi välttämättömin tieto esimerkiksi kutsunnanalaisen henkilön rikostaustasta. 2. Ennakkoterveystarkastuksiin liittyvä ohjeistus puolustusvoimien taholta on ollut riittävää. Terveyskeskusten kannalta pidetään hyvänä sitä, että kutsuntatilaisuudessa lääkärin arviossa käyvät vain ne kutsunnanalaiset, joiden terveydentilassa on tapahtunut muutosta keväällä suoritetun terveystarkastuksen jälkeen. Ennakkoterveystarkastusten ja kutsuntatilaisuuden rahakorvauksia pidetään terveydenhuollon taholta asianmukaisina. 3. Palveluturvallisuuden arvioinnissa yhteistyö terveydenhuollon ja poliisin välillä nähdään tärkeäksi. Toimintakäytännöt tässä suhteessa ovat vielä toistaiseksi vakiintumattomia ja käytäntöjen strukturoinnissa katsotaan vielä olevan kehittämisen tarvetta. 4. Huumausaineiden käyttöä ei seulota ennakkoterveystarkastuksissa rutiininomaisesti. Testit suoritetaan sellaisille henkilöille, joilla on huumeenkäyttöön liittyen hoitosuhde terveyskeskukseen sekä sil-

13 (32) loin, jos esitiedot tai muut seikat sitä puoltavat. Perusterveydenhuollon näkökulmasta asevelvollisuuslakiin ei ole muutostarpeita. Lapin lääninhallitus: Lapin lääninhallitus on pyytänyt tietoja alueensa asevelvollisten ennakkotarkastuksiin osallistuneilta terveydenhoitajilta ja lääkäreiltä sekä kutsuntatilaisuuksiin osallistuneilta lääkäreiltä erityisesti: - puolustusvoimien ja kunnan yhteistoiminnasta ennakkoterveystarkastuksen ja kutsunnan toimeenpanossa - yhteistoiminnasta sotilasviranomaisten, terveyskeskusten, mielenterveyspalvelujen antajien sekä poliisin kanssa, tiedonvaihdon toimivuudesta - palveluturvallisuuden huomioon ottamisesta määritettäessä palvelukelpoisuutta - huumausaineen käytön selvittämisestä, testausten yleisyydestä ja tuloksista Lisäksi lääninhallitus on tiedustellut em. kokeneiden jo useina vuosina ennen asevelvollisuus lainmuutostakin kutsuntaikäisten terveystarkastuksiin ja kutsuntatilaisuuksiin osallistuneiden mielipiteitä ja näkemyksiä mahdollisista muutostarpeista tai erityisen hyvistä käytännöistä. Lääninhallitus toteaa pyydettynä lausuntonaan seuraavaa: Puolustusvoimien/aluetoimiston ja kunnan yhteistoiminta ennakkoterveystarkastuksen ja kutsunnan toimeenpanossa on hyvä ja toimiva. Aluetoimisto on huolehtinut asianmukaisesti kutsunnanalaiselle kyselylomakkeen tämän terveydentilan selvittämiseksi sekä tarvittavan ohjeistuksen kyselyyn vastaamisesta ja ennakkoterveystarkastukseen osallistumisesta. Aluetoimisto on sopinut kunnan kanssa ennakkoterveystarkastuksen toimittamispaikasta ja ilmoittanut terveystarkastuksen toimeenpanijalle tarkastukseen tulevat kutsunnanalaiset. Paikkakunnittain on vaihtelua siinä, missä ennakkotarkastukset on suoritettu (opiskeluterveydenhuolto, työterveyshuolto, terveyskeskuksen vastaanotto, ym.). Ajanvarauksen ennakkotarkastukseen on suorittanut joko tarkastukseen tuleva itse tai esim. opiskeluterveydenhuollossa terveydenhoitajan suorittaman tarkastuksen jälkeen on terveydenhoitaja varannut ajan sovitulle lääkärille. Molemmat tavat olivat toimivia kuitenkin edeltävä erillinen käynti hoitajalla on hyvä käytäntö, koska esitäytetyissä papereissa on paljon puutteellisuuksia, joita voidaan täydentää ennen lääkärintarkastusta. Ennakkotarkastuksia suorittaneilla terveydenhoitajilla on mahdollisuus konsultoida lääkäriä jo etukäteen, ja tarvittaessa lähettää tutkittavia myös mielenterveyspalvelujen/nuorisopsykiatristen palvelujen piiriin sekä antaa ohjausta esim. painonhallinnasta ja ohjata tarvittaessa painonhallintaryhmiin tai muihin ryhmiin. Yhteistyö terveyskeskuksen ja mielenterveyspalvelujen antajien kesken on toimivaa. Ennakkotarkastuksen sisällössä on vaihtelua - esimerkiksi joillakin paikkakunnilla tehdään kaikille nuorille terveystarkastuksessa päihdeseula (audit) ja mielialaseula, joillakin paikkakunnilla taas harkinnan mukaan.

14 (32) Huumetestejä tarkastusten yhteydessä tehdään harvoin lähinnä silloin, jos on aikaisemmin ollut epäilyä/tietoa käytöstä ja halutaan varmistaa, että edellytykset palvelukseen astumiselle ovat olemassa. Hyväksi käytännöksi on osoittautunut Aikalisä toiminta, jossa terveydenhoitaja voi suoraan ohjata nuoren Aikalisä -ohjaajalle, jos on ongelmia jollakin elämänalueella (esim.sosiaaliset ongelmat). Ylipainoisten kutsunnanalaisten motivointi ryhmiin on ollut ongelmallisempaa, ja esimerkiksi "Kunnossa inttiin"- ryhmään terveyskeskuksen ja kuntoutuksen yhteistyönä ei kävijöitä ryhmään tullut ohjauksesta huolimatta. Tämäntyyppiset interventiot koetaan kuitenkin tarpeellisiksi ja niitä jatketaan. Terveydenhoitajien on tärkeää tietää, jos varsinaisessa kutsuntatilaisuudessa on ohjauksen tarvetta ilmennyt ja mitä on sovittu. Nuori voi saada siten heti tarvitsemansa tuen opiskeluterveydenhuollossa. Tiedonvaihdon toimivuuden osalta on vielä tässä suhteessa puutteita. Kutsuntalääkärin näkökulmasta jatkohoitoihin ohjaaminen ei ole ongelma - kirjauksesta potilastietoihin, lähetteistä ja tietojen siirrosta sovitaan tutkittavan kanssa kutsuntatarkastuksessa. Kutsuntalääkärin työtä on helpottanut se, että kutsuntatilaisuudessa tarkastetaan vain ne nuoret, jotka ilmoittavat ennakkotarkastuksen jälkeen tapahtuneen jotakin muutosta terveydentilassaan. Erittäin hyväksi käytännöksi on osoittautunut kutsuntatilaisuudessa täytettävä riskipistekaavake, johon vastaukset ovat kutsuntalääkärien mielestä olleet hyvin avoimia. Kutsuntatilaisuudessa lääkärin läsnäolo ja em. tavalla suunnatut tarkastukset ovat edelleen tarpeen. Yhteisiä koulutustilaisuudet mm. ennakkotarkastusten yhtenäistämiseksi ovat hyvin tarpeellisia. Lisäksi yleinen tiedonsaanti puolustusvoimien yhteistyöverkostoista on hyödyllistä ja toisaalta myös puolustusvoimien on hyvä saada tietoa terveyskeskusten mahdollisuuksista vaikuttaa kutsunnanalaisten terveyden ja elämänhallinnan edistämiseen. Poliisin kanssa ei juurikaan yhteistyökuvioita ole. Tilannetietoa esimerkiksi alueella liikkuvista päihteistä/huumeista olisi kuitenkin hyvä saada terveydenhuoltoon vaikkapa koulutustilaisuuksien yhteydessä. Yhteenveto Yhteenvetonaan lääninhallitus toteaa, että puolustusvoimien/aluetoimiston ja kunnan yhteistoiminta ennakkoterveystarkastuksen ja kutsunnan toimeenpanossa on sujunut hyvin samoin yhteistoiminta muiden viranomaisten kanssa. Tiedonvaihdon toimivuudessa on vielä parantamisen varaa. Ennakko- ja kutsuntatarkastuksien sisällön yhtenäistäminen valtakunnallisesti on tarpeen. Lääkärin tarkastus kutsuntatilaisuudessa suunnatusti riskipistearvion tai terveydentilan muutoksen takia on edelleen tarpeen.

15 (32) Koulutustilaisuuksissa ja kutsuntatilaisuuksissa on erityisesti tarpeen korostaa nykyisin asevelvollisuuden keskeyttämiseen liittyviä seikkoja sekä tiedottaa asevelvollisuuslain (1438/2007) 65 :n Huumausaineen käyttöä selvittävä tutkimus sisällöstä ja asevelvollisuusasetuksen (1443/2007) 9 :n Huumausaineen käytön selvittämistä edellyttävät tehtävät. Edellä mainittujen lain ja asetuksen sisältö ovat useille ennakkotarkastuksiakin suorittaville vieraita, ja erityisesti kutsunnanalaisille tieto puolustusvoimien tiukasta linjasta huumeiden suhteen tulee usein yllätyksenä vasta kutsuntatarkastuksessa. Asiaan on mahdollista puuttua jo aikaisemmin lisäämällä ennakkotarkastuksia tekevien lakitietoisuutta. Aikalisä - toiminta ja riskipistekaavake ovat hyviä käytäntöjä. Lääninhallitus ei esitä muutoksia säädöksiin. Suomen Lääkäriliitto: Lait ja asetukset ovat olleet voimassa vielä varsin lyhyen aikaa, eikä sinä aikana Suomen Lääkäriliiton tietoon ole tullut suurempia ongelmia säädösten toteuttamisessa tai toimivuudessa, ei liioin sellaisia seikkoja, jotka vaatisivat muutoksia säädöksiin siltä osin kuin ne koskevat asevelvollisten terveyttä ja terveydenhuoltoa. Kansanterveyslakiin on liitetty määräys kutsuntalääkärintarkastusten kustannusjaosta asevelvollisen kotikunnan ja puolustusvoimien kesken. Terveydenhoitajain työpanosta tässä ei kuitenkaan ole huomioitu; kutsuntatarkastus on työllistänyt merkittävästi tätäkin ammattikuntaa. Erikoistuneiden sotilassairaaloiden (KSS 1 ja KSS 2) lakkauttaminen ei ole näkynyt suurina epidemianaikaisina kuormituspiikkeinä kunnallisissa sairaaloissa, ja varuskuntasairaalat näyttävät suoriutuneen tehtävästään itsenäisesti. Myös ennakoidut ongelmat asevelvollisten lyhyen palvelusajan ja kunnallisten sairaaloiden hoitotakuuaikojen yhteensovittamisessa ovat olleet vähäiset. Näyttää siltä, että erikoistuneen sotilasterveydenhuollon yhteistoiminta kunnallisten sairaaloiden kanssa olisi jopa parantanut sotilaslääkinnän kustannustehokkuutta. Suomen Lääkäriliiton asiantuntemus on hankkeen käytettävissä jatkossakin, kun lääketieteen tai terveydenhuollon asiantuntemusta siinä tarvitaan. Suomen Lääkäriliitto haluaa lisäksi todeta sen, että tämän tyyppinen lakien täytäntöönpanon ja toimivuuden seuranta on näkemyksemme mukaan tärkeä osa laadukasta lainsäädäntötyötä. 6.2 Sotilasviranomaiset ja poliisi Sisäasiainministeriön poliisiosasto: Asevelvollisuuslain 23 asettaa velvoitteita poliisille kutsuntojen osalta. Poliisin tehtävänä on järjestyksen turvaaminen ja tarvittaessa kutsunnasta poisjääneiden tavoittaminen. Säännöksessä on väljästi määritelty, että kutsuntatilaisuudessa tulee olla tarpeellinen määrä poliisimiehiä valvomassa järjestystä. Säännöstä lienee syytä muuttaa vastaamaan nykypäivää. Poliisimiesten sitominen useinkin ongelmattomaan tehtävään ei liene tarkoituksenmukaista. Tehtävä voitaisiin hyvinkin korvata sotilaspoliiseilla, jolloin asevelvolliset saisivat näin ensimmäisen kontaktin soti-

16 (32) laspoliisiin. Poliisi tulisi kutsuttaessa paikalle järjestysongelmien ilmetessä. Henkilöiden etsinnät luonnollisesti edelleenkin hoidettaisiin poliisin toimesta. Puolustusvoimat asevelvollisineen sekä vapaaehtoiset maanpuolustusjärjestöt ja -yhdistykset ovat olleet erittäin tärkeä yhteistyökumppani poliisin virka-apua vaativissa tehtävissä. Toivottavaa olisikin, ettei tähän ole suunnitteilla muutoksia. Päinvastoin voisi jopa ajatella, että yhteistyötä vapaaehtoisen maanpuolustuksen osalta siis lisättäisiin. Poliisihenkilöstön osallistumista koulutustilaisuuksiin tulisi kannustaa ja koulutuksessa voisi tuoda enemmän esille muun muassa siviilikriisinhallintaan liittyviä valmiuksia. Todettakoon vielä muistutuksena, että 1.1.2009 lukien poliisin paikallisorganisaatio koostuu 24 itsenäisestä poliisilaitoksesta toimialueineen. Etelä-Suomen lääninhallitus / Poliisin lääninjohto: Yhteistoiminta poliisin ja puolustusvoimien kanssa on ollut saumatonta ja sen suhteen ei ole huomautettavaa. Oulun lääninhallitus / Poliisin lääninjohto: Poliisin lääninjohto toteaa asevelvollisuuslain olevan poliisin näkökulmasta hyvin säädetty. Lain 23 :ssä säännellään poliisin kutsunnassa antamasta virka-avusta. Lainkohdan mukaan kutsuntatilaisuudessa tulee olla tarpeellinen määrä poliisimiehiä valvomassa järjestystä ja antamassa toimivaltaansa kuuluvaa virka-apua. Lääninjohto toteaa, että ainakin Oulun läänin osalta käytäntönä on että päällystöön kuuluva poliisimies on läsnä kutsuntatilaisuudessa ja hän pitää lyhyen katsauksen asevelvollisille esimerkiksi liikenneturvallisuudesta, päihteiden vaaroista tai poliisin organisaatiosta. Toistaiseksi tämän katsotaan olevan tarpeellinen ja riittävä poliisivahvuus kutsuntatilaisuudessa. Mikäli kutsuntatilaisuudessa on todettu luvattomia poissaoloja kutsuntatilaisuudessa, paikalla ollut poliisimies on pannut toimeen poliisin virka-avun antamisen puolustusvoimille asevelvollisen tavoittamiseksi. Mikäli yleistä järjestystä ja turvallisuutta vaarantavia seikkoja ilmenee, poliisin edustaja hälyttää poliisipartioita paikalle. Lähtökohtaisesti kutsuntapaikalle ei siis järjestetä poliisipartion läsnäoloa yleisen järjestyksen takia, ellei erityisiä uhkakuvia ole tullut ilmi. 6.3 Sotilasviranomaiset ja kunta Kuntaliitto: Asevelvollisuuslain täytäntöönpanoa ja toimivuutta arvioitaessa kuntien kannalta keskeistä on asevelvollisuuslaissa kunnille säädetty velvoite järjestää kutsuntatarkastukset ja lääkärit kutsuntoihin. Asevelvollisen palveluskelpoisuuden määrittämisestä on säädetty asevelvollisuuslaissa. Kunnalle tästä tehtävästä suoritettavasta korvauksesta ja virkaavun antamisesta säädetään kansanterveyslaissa. Itse tehtävä on nähtävä ennen kaikkea asevelvollisuuslain täytäntöönpanoon kuuluvana. Tätä tukevat myös puolustusvoimien tavoitteet palveluskelpoisuuden määrittelylle. Niiden mukaan palveluskelpoisuuden määrittäminen palvelee sotilas-viranomaisia, jotta nämä voivat määrätä terveydellisiltä edellytyksiltään sopivat miehet varusmiespalvelukseen ja sen eri koulutushaaroihin. Palveluskelpoisuuden määrittämisellä taataan myös palvelusturvallisuutta. Palveluskelpoisuuden määrittämisessä keskeistä on, että asevelvollinen kykenee suorittamaan varusmiespal-

17 (32) veluksen ilman kohtuutonta haittaa hänen fyysiselle ja psyykkiselle terveydelleen. Hänen tulee olla palveluskelpoinen sotilaskoulutuksen mukaisessa sodan ajan tehtävässään myös reservissä ja kertausharjoituksissa (lääkintäeversti Ari Peitso: Asevelvollisen palveluskelpoisuus). Terveyskeskusten lääkäritilanne ja asevelvollisen palveluskelpoisuuden määrittäminen Kunnallisten terveyskeskusten lääkärivajeesta johtuu, ettei kuntalaisten pääsyä lääkärin vastaanotolle voida aina järjestää, vaikka hoidon tarve on todettu. Lääkärivaje tulisi huomioida myös kuntien mahdollisuuksia rajoittavana tekijänä järjestää palveluja puolustusvoimien tarpeisiin. Terveyskeskuslääkäreiden vaje on edelleen kasvanut. Viroista oli lokakuussa 2008 täytetty 61,9 %. Kokonaan hoitamatta viroista oli 11 % ja yksityisten hoitamia 12 %. Loput vajauksesta oli hoidettu sijaisjärjestelyin tai katsottu, ettei sijaista tarvita. Kokonaisten terveysasemien ulkoistaminen yksityisille terveyspalvelujen tuottajille kasvoi 50 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Vuokratyövoima hankkii 39 % terveyskeskuksista ja ostopalveluja 42 %. Väestöstä jo lähes puolet (44 %) asuu sellaisen terveyskeskuksen alueella, jossa lääkärin vastaanotolle ei voida antaa aikaa todetusta hoidon tarpeesta huolimatta. Vaje ei koske enää syrjäseutuja, vaan jopa lääketieteellisten tiedekuntien sijaintikaupunkeja. (Suomen Lääkäriliitto). Terveyskeskusten lääkäripula uhkaa muodostua pitkäaikaiseksi samalla, kun palvelujen kysyntä kasvaa väestön ikääntymisen ja lainsäädäntömuutosten seurauksena. Lähivuosina terveyskeskusten sairaanhoitopalvelujen kysyntää kasvattaa suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle. Terveyskeskusten johtavilta lääkäreiltä saadun palautteen mukaan lääkäripula on aiheuttanut hankaluutta järjestää lääkäreitä kutsuntalääkärin tehtäviin ja ennakkotarkastuksiin. Puolustusvoimien tehtävistä on seurannut tilapäisiä häiriöitä vastata terveyskeskusten muista lakisääteisistä tehtävistä. Palautteissa on viitattu tehtävän aiheuttaneen ajoittaista vajetta terveyskeskusten ennaltaehkäisevässä työssä kuten äitiys- ja lastenneuvoloissa, kouluterveydenhuollossa sekä sairasvastaanotoilla. Lääkäreitä joudutaan siirtämään ennakkotarkastuksiin ja kutsuntoihin terveyskeskusten päivittäisistä tehtävistä, joiden hoitamisessa on valmiiksi puutteita lääkärivajeesta johtuen. Kunnallisten terveyskeskusten lääkäripalvelut ovat laajenevasti yksityisen sektorin tuottamia. Suoranaisena vääryytenä pidetään sitä, etteivät kunnat näistäkään voi laskuttaa aiheutuneita kustannuksia, vaan joutuvat maksamaan puolet yksityiselle yritykselle kutsuntatarkastuksista maksettavasta laskusta. Voimassa olevan lainsäädännön suurimpana epäkohtana pidetään kunnan korvausoikeuden rajoittamista 50 prosenttiin. Yhteenveto Terveyskeskusten järjestämisvastuuta asevelvollisten palveluskelpoisuuden määrittelyssä tulisi arvioida uudelleen huomioiden lääkärityövoiman saatavuus sekä yksityisen sektorin kasvava osuus terveyskeskusten palvelujen tuottajana. Kutsuntalääkärin tehtävät on alun perin mielletty viranomaistehtäviksi, joissa toimiminen on edellyttänyt julkisoikeudellista virkasuhdetta ja virkavastuuta. Tapahtuneen markkinoitumiskehityksen seurauksena terveyskeskuslääkärien tehtäviä hoitavat yleisesti myös yksityisiin yrityksiin työsuh-

18 (32) teessa olevat lääkärit, jotka tarkastavat kutsunnanalaisia palveluskelpoisuuden määrittämiseksi ja antavat tästä lausuntonsa. Estettä ei pitäisi olla siihen, että puolustusvoimat hankkivat palveluskelpoisuuden määrittämiseksi tarvittavat palvelut julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) tarkoittamalla tavalla. Huomioiden kunnallisten terveyspalvelujen tuotantorakenteessa tapahtunut muutos yksityisiin osto- ja työvoiman vuokrapalveluihin, kunnan järjestämisvastuusta asevelvollisten palveluskelpoisuuden määrittelyssä tulisi luopua. Puolustusvoimat voisi hankkia palvelut joko yksityisiltä tai kunnallisilta palvelujen tuottajilta noudattaen julkisista hankinnoista annettua lakia. Kunnan tuottaessa palveluja hinnan tulisi määräytyä aiheutuneiden kustannusten mukaan. 7. Palveluskelpoisuus, palvelusturvallisuus Eduskunnan apulaisoikeusasiamies: Vanhan asevelvollisuuslain soveltamisesta annetun asetuksen 24 :n mukaan kutsunnanalainen oli velvollinen menemään aina ennen kutsuntatilaisuutta suoritettavaan ennakkoterveystarkastukseen. Uudessa laissa tästä täysin kattavasta ennakkoterveystarkastuksesta on luovuttu. Tarkastus voidaan lain 14 :n 2 momentin mukaan jättää suorittamatta, jos se katsotaan ilmeisen tarpeettomaksi. Palveluksen keskeytyksen määrä on ollut koko ajan kasvamaan päin. Viime vuoden lopullakin kerrottiin tiedotusvälineissä jälleen, että heinäkuun saapumiserästä palveluksen keskeyttäneitä oli liki viidennes (mm. Helsingin Sanomat 15.11.2008). Jo useiden vuosien ajan on suunniteltu toimenpiteitä asevelvollisten ennakkotarkastusten tehostamiseksi. Uuden lain osittainen ennakkoterveystarkastuksista luopuminen on ristiriidassa mainittujen tehostamispyrkimysten kanssa. Totesin tämän jo puolustusministeriölle ja perustuslakivaliokunnalle antamissani lausunnoissa. Uuden asevelvollisuuslain mukaan palvelukseen voidaan määrätä kutsuntaa seuraavana kolmen vuoden aikana. Tänä aikana saattaa nuoren elinolosuhteissa tapahtua merkittäviäkin muutoksia. Ei voida lähteä siitä, että varsinkaan syrjäytymisvaarassa olevat nuoret omaaloitteisesti ilmoittaisivat palveluskelpoisuuteensa vaikuttavista muutoksista sotilasviranomaisille. Jonkinlainen palveluskelpoisuuden tarkistaminen vielä vähän ennen palvelukseen astumista olisi näin ollen aiheellista. Tämä ei välttämättä edellytä lainmuutosta. Sosiaali- ja terveysministeriö toteaa, että asevelvollisuuslain myötä on otettu käyttöön uusi palveluskelpoisuusluokka, ns. T-luokka, jota on tarkoitus käyttää sellaisten asevelvollisten kohdalla, jotka voivat vakavasti vaarantaa palvelusturvallisuuden, mutta joille ei ole asetettavissa lääketieteellistä diagnoosia esimerkiksi C-luokkaa varten. Sosiaali- ja terveysministeriö korostaa, että sekä siviilisektorin että puolustusvoimien tulee pitää tuolta siitä, että T- luokkaa ei aleta käyttää epäasianmukaisesti esimerkiksi siten, että mielenterveyden häiriöstä kärsiviä ei lähetetä asianmukaisiin lääketieteellisiin tutkimuksiin ja/tai hoidon tarpeen arvioon. T-luokasta ei saa myöskään tulla keinoa, jolla säästetään terveydenhuollon kustannuksissa, tai jolla lääketieteellisen arvion tarpeessa olevan asevelvollisen asiat ratkaistaan ilman lääketieteellistä arviointia. Pääesikunta: Uuden asevelvollisuuslain sallima palveluskelpoisuuden luokitus myös palvelusturvallisuuden kannalta on osoittautunut hyväksi vaihtoehdoksi

19 (32) silloin kun terveydelliseen luokitukseen ei ole mahdollisuutta. Kyseisiä luokituksia on tehty vasta muutamia. Asevelvollisen palvelus keskeytyy usein syyte-epäilyn vuoksi, jolloin asevelvollisen syyllisyydestä ei voida olla varmoja. Vielä on selvittämättä, miten varmistetaan tiedon saanti syyttäjältä lopputuloksesta niissä tapauksissa, kun asevelvollinen luokitellaan tilapäisesti palveluskelvottomaksi palvelusturvallisuusperusteella syyte-epäilyn vuoksi. Maanpuolustuskiltojen liitto ry: Kutsuntojen tulisi olla riittävän pitkiä, jolloin olisi mahdollista saada realistinen kuva henkilön mahdollisuudesta selviytyä varusmiespalveluksesta. Tämä aika huomioitaisiin luonnollisesti varusmiespalveluksen suorittamisessa (vrt. Ranskan malli). Näin vältettäisiin turhaan ottamasta asevelvollisiksi henkilöitä, joiden palvelus keskeytyy kahden viikon kuluessa henkisiin syihin. Palvelusturvallisuusriski tulisi määrittää kutsunnoissa ennakkoon annettujen lääkärin-, huume- ja rikosrekisterilausuntoihin perustuen sekä tarkkailulla palveluksen ensimmäisen kuukauden aikana. Puolustusvoimien tulisi ehdottomasti ottaa käyttöön pakolliset huumausainetestit kutsunnoissa sekä asevelvollisuuden aloittamisen yhteydessä. Näiden tuloksia ei tule käyttää mihinkään rikosoikeudellisiin sanktioihin, vaan hoitoon ohjaukseen ja lisäksi testit tulisi uusia siten, että uudelleen testin suorittaminen olisi pakollinen asepalveluksen aloittamisen jälkeen. 8. Asevelvollisrekisteri, viranomaisten välinen tietojen vaihto Sisäasiainministeriön poliisiosasto: Asevelvollisuuslain 96 :ssä on määritelty tietojen saanti viranomaisilta. Tietojen saanti poliisiviranomaisilta on määritelty pykälän 1 momentin kohdassa 5 muotoon poliisin asevelvolliseen kohdistamista epäillystä rikoksesta johtuvista virkatoimista ja asevelvolliseen kohdistetuista seuraamuksista, jos tiedoilla on merkitystä asevelvollisen sopivuuden arvioimiseksi sekä sijoitettavuuden arvioimiseksi ja palveluksen järjestämiseksi. Säännös on kirjoitettu muotoon, josta saattaa ymmärtää, että poliisin tietojärjestelmät sisältävät tietoa vain rikoksesta epäillyistä. Poliisin tietojärjestelmät on määritelty laissa henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa (761/2003). Lain 2 :n 3 momentin kohdassa 10 on määritelty tutkinta- ja virka-aputehtävien suorittamisen yhteydessä saaduista tiedoista koskien rikoksesta epäiltyä, ilmoittajaa, todistajaa, asianomistajaa tai muutoin ilmoitukseen liittyvää henkilöä. Siten henkilön tiedot ja tutkinnallinen asema voivat esiintyä poliisin tutkintajärjestelmässä missä ominaisuudessa tahansa. Lisäksi tiedot voivat muuttua ja jopa eräissä tapauksissa lukkiutua pysyvästi tietosisällöltään väärinä. On siis mahdollistaa, että poliisiasiain tietojärjestelmästä saatujen tietojen sisältö voidaan ymmärtää väärin ja sillä voi olla vaikutusta mm. suoritettaessa asevelvollisuuslain 38 :ssä tarkoitettua sopivuuden arviointia ja sitä kautta asevelvollisen myöhäisempään etenemiseen elämän uralla tai ammatissa. Tästä johtuen poliisi esittää, että puolustusvoimat sisällyttäisi omiin sisäisiin määräyksiinsä menettelytapaohjeen poliisin tietojärjestelmistä saatavien tietojen tietosisällön oikeellisuuden varmistamiseksi niissä tapauksissa, joissa henkilön osalta negatiivista tietoa ilmenee. Poliisilain (493/1995) 35 :n 2 momentin mukaan poliisilla on oikeus saada perustellusta pyynnöstä ampuma-aseluvan voimassaolon harkitsemiseksi luvanhaltijan terveydentilaan, päihteiden käyttöön tai väkivaltaiseen käyttäytymi-

20 (32) seen liittyviä tietoja salassapitovelvollisuuden estämättä, jos on syytä epäillä, että luvanhaltija ei enää täytä luvan saannin edellytyksiä. Säännöksen perusteella aselupaviranomaisella on oikeus perustellusta pyynnöstä saada salassapitosäännösten estämättä aseluvanhaltijasta yksittäistapauksissa palveluskelpoisuusluokkatieto ja diagnoositieto. Lainkohta ei mahdollista vastaavan tiedon pyytämistä ja antamista luvanhakijan osalta. Asevelvollisuuslain 97 :ssä määritetään asevelvollisuusrekisterin tietojen luovuttaminen. Tietoja tulisi voida luovuttaa poliisille myös henkilön hakiessa lupaa aseen hankkimiseksi. Puolustusvoimat testaavat kaikki asevelvolliset ja heillä on näin tärkeää tietoa henkilön soveltuvuudesta aseen hankkimiseen tai sen kantamiseen. Edelleen asevelvollisuuden aikana voi ilmetä seikkoja, jotka selkeästi osoittaisivat, että henkilö ei ole sovelias saamaan aseen hankkimislupaa. Tiedot tulisi saada teknisen käyttöyhteyden välityksellä. Sisäasiainministeriö on käynnistänyt aselainsäädännön uudistamista koskevan hankkeen (SM109:00/2008), jonka yhteydessä tullaan käsittelemään myös tiedon luovuttamista koskevia asioita. Poliisin ja puolustusvoimien välistä tiedonvaihtoa sekä tiedon saamista terveydenhuollon ammattihenkilöiltä koskevia tarpeita voidaan koordinoida osaltaan sisäasiainministeriön käynnistämän ampuma-aselain uudistamishankkeen ohjausryhmässä. Ohjausryhmässä on edustus muun muassa oikeusministeriöstä, puolustusministeriöstä ja sosiaali- ja terveysministeriöstä. Sosiaali- ja terveysministeriö: Sosiaali- ja terveysministeriö kiinnittää huomiota asevelvollisuuslain 96 :ään, joka antaa puolustusvoimille huomattavan laajat mahdollisuudet saada asevelvollisia koskevia salassa pidettäviä terveystietoja. Mahdollisuus saada tietoja onkin tärkeää asianmukaisia palveluskelpoisuusarviota ja palvelusturvallisuutta varten. Ministeriö kiinnittää huomiota siihen, että puolustusvoimien tulee tarkasti noudattaa salassa pidettävien terveystietojen käsittelyssä asiasta annettuja säädöksiä ja asianmukaisia menettelytapoja mm. siten, että tietoja pääsevät tarkastelemaan ja käsittelemään vain ne henkilöt, joiden nimenomaisiin tehtäviin tällaisten tietojen käsittely ja arviointi kuuluu. Sosiaali- ja terveysministeriön tiedossa on, että Pääesikunnan asevelvollisuustoimialalla suunnitellaan lakiin viitaten uudenlaisia tiedonkeruujärjestelyjä asevelvollisten mielenterveyspalveluiden käytöstä. Ministeriö katsoo, että nämä suunnitelmat on syytä tehdä yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa siten, että toimilla ei tahattomasti vaaranneta nuorten kynnystä hakeutua mielenterveyspalveluihin. Tämä voisi olla seurauksena, jos nuorten mielenterveysongelmista kärsivien ja muidenkin keskuudessa leviäisi epäilys siitä, että mielenterveyspalvelujen käyttö voi johtaa leimautumiseen tai palveluskelpoisuusarviointien vastuukysymykset olisivat epäselvät. Pääesikunta: Pääesikunta kiinnittää huomiota henkilöstöosaston tekemään esitykseen lain 96 muuttamisesta ja esittää harkittavaksi: Esitys: Ennakkoterveystarkastusta tekevän lääkärin oikeudesta saada tietoja mielenterveystoimistoilta tulisi säätää laissa. Esitetään harkittavaksi tulisiko sääntelyn olla asevelvollisuuslaissa vai jonkin toisen hallinnonalan sääntelyssä, koska kyse ei ole enää puolustusvoimille annettavasta tiedosta.