Henkilöstöopas 2007
S I S Ä L L Y SL U E T T E L O 1 Lukijalle...1 2 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä...2 2.1 Seurakuntien alue ja väestö...2 2.2 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän hallintokaavio...2 2.3 Yhteinen kirkkovaltuusto, yhteinen kirkkoneuvosto ja seurakuntaneuvostot...4 2.4 Palvelevat toiminnot...4 2.5 Seurakuntayhtymän strategia...5 2.6 Henkilökunta...6 2.7 Seurakuntien liittyminen kirkon yleishallintoon...7 3 Virka ja työsuhteeseen liittyvät asiat...8 3.1 Henkilöstöpolitiikka...8 3.2 Henkilöstöasioista päättävät seurakuntien elimet...8 3.3 Kirkon työmarkkinalaitos...9 3.4 Palvelussuhteet...9 3.4.1 Virkasuhde...9 3.4.2 Työsopimussuhde...10 3.4.3 Palvelussuhteen alkaminen ja päättyminen sekä koeaika...10 3.4.4 Lomauttaminen...11 3.5 Virka ja työehtosopimukset...12 3.6 Palkkaus...12 3.6.1 Virka ja työsuhteisten kuukausipalkat...13 3.6.2 Kokemuslisät...13 3.6.3 Tuntipalkat...14 3.6.4 Lastenohjaajien ja iltapäiväkerhonohjaajien palkat...14 3.6.5 Palkanmaksu...14 3.7 Työaika...14 3.7.1 Varsinainen työaika...14 3.7.2 Vapaapäivät...15 3.8 Vuosiloma...16 3.9 Lomakorvaus...17 3.10 Virkavapaudet ja työlomat...18 3.10.1 Sairausloma...18 3.10.1.1 Osa aikainen sairauspoissaolo...18 3.10.2 Perhevapaat...19 3.10.2.1 Erityisäitiys, äitiys, isyys ja vanhempainvapaa...19 3.10.2.2 Hoitovapaa...19 3.10.2.3 Osittainen hoitovapaa...19 3.10.2.4 Tilapäinen hoitovapaa...20 3.10.2.5 Poissaolo pakottavista perhesyistä...20 3.10.3 Muut palkalliset vapaapäivät...20 3.10.4 Harkinnanvarainen virka ja työvapaa...21 3.11 Matkakustannusten korvaukset...21 3.11.1 Matkakustannukset...22 3.11.2 VR matkakortti...22 3.11.3 Päivärahat...22 3.11.4 Majoittumiskorvaus...23 3.11.5 Yömatkaraha...23 3.11.6 Leirikorvaukset...23 3.12 Lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittäminen...24 3.13 Vaitiolovelvollisuus...24 3.14 Puhelinkorvaukset...26
4 Palvelussuhteeseen liittyviä etuja...26 4.1 Työntekijöiden muistamiskäytäntö...26 4.2 Aloitetoiminta...26 4.3 Virkistystoiminta...27 4.4 Eläkkeet...27 4.5 Tapaturmavakuutus...29 4.6 Ryhmähenkivakuutus...29 4.7 Hautausapu...30 4.8 Julkisyhteisön vastuuvakuutus...30 4.9 Virkamatkavakuutus...30 4.10 Muut vakuutukset...31 5 Henkilöstöpalvelut ja yhteistoiminta...31 5.1 Työpaikkaterveydenhuolto...31 5.2 Työsuojelu...31 5.3 Suositussopimukset, päihdestrategia ja tasa arvosuunnitelma...32 5.4 Työpaikkaruokailu...33 5.5 Sisäinen tiedotus...33 5.6 Henkilöstökoulutus...34 5.6.1 Perehdyttäminen...34 5.6.2 Täydennyskoulutus...35 5.6.3 Uudelleenkoulutus...35 6 Ammattijärjestöt ja luottamusmiestoiminta...36 7 Muuten hyvä tietää...37 8 Mistä kysyn?...38 9 Perehdyttäjän muistilista...39
Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän Henkilöstöopas 1 Lukijalle Seurakuntatyön perimmäinen tarkoitus on evankeliumin julistaminen kaikelle kansalle. Selvimmin tämä näkyy jumalanpalveluksen toimittamisessa ja lähetystyössä. Suurten seurakuntayhtymien tehtävät ovat nykyisin varsin monipuoliset ja niitä suorittava työntekijäkunta on suuri. Tästä on aiheutunut välttämätön töiden eriytyminen niin, ettei seurakuntatyön keskeinen tarkoitus aina näy käytännön toimissa. Tämän vuoksi on syytä korostaa, että palveluspaikastamme riippumatta työmme saa oikeutuksensa ja motivaationsa seurakuntatyön tarkoituksen toteuttamisesta. Henkilöstöoppaan tarkoituksena on auttaa Sinua tutustumaan Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymään työnantajana ja antaa Sinulle perustiedot virka ja työsuhteen ehdoista ja työhön liittyvistä oikeuksista, velvoitteista ja etuuksista. Tervetuloa työyhteisöömme! Mia Fager 1
2 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä 2.1 Seurakuntien alue ja väestö Kirkon jäsenet kuuluvat seurakuntiin, joilla kullakin on määrätty alueensa. Kielellisellä perusteella voi samalla alueella olla useampia seurakuntia. Näillä sanoilla kirkkolaki määrittelee kirkon organisaation perusyksikön, seurakunnan. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymään kuuluu yhdeksän seurakuntaa. Maantieteellisesti seurakuntayhtymä käsittää Turun kaupungin ja Kaarinan kaupungin. Yksi seurakunnista on ruotsinkielinen ja toimii koko seurakuntayhtymän alueella. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän seurakuntien läsnä oleva väestö 31.12.2006: Turun tuomiokirkkoseurakunta 14 347 Turun Mikaelinseurakunta 22 194 Turun Martinseurakunta 19 744 Turun Katariinan seurakunta 18 817 Maarian seurakunta 30 651 Turun ruotsalainen seurakunta 9 171 Turun Henrikinseurakunta 18 646 Paattisten seurakunta 1 924 Kaarinan seurakunta 17 928 yhteensä 153 422 2.2 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän hallintokaavio Turun ja Kaarinan seurakunnat muodostavat seurakuntayhtymän. Yhtymän toimesta hoidetaan kirkkolain määräysten nojalla tehtävät, jotka koskevat: 1. kirkollisverotusta 2. kirkollisverojen ja muiden yhteisten tulojen jakamista seurakuntien kesken 3. maksuja kirkon keskusrahastoon sekä 4. talousarviota, rahatointa, kirjanpitoa, tilinpäätöstä ja tilintarkastusta. Seurakuntayhtymä hoitaa lisäksi eräät tärkeät henkilöstöasiat kuten henkilöstöpolitiikan yleissuunnittelun ja palkkauspolitiikan, perustaa ja lakkauttaa virat sekä päättää kiinteästä omaisuudesta ja sen luovuttamisesta. Kirkkovaltuuston hyväksymän perussäännön nojalla yhtymän toimintapiiriä on laajennettu kirkkolain määrittämistä perustehtävistä. Niinpä yhtymä hoitaa seurakuntien puolesta yleishallinnon, taloushallinnon, kiinteistö, rakennus ja hautaustoimen, väestörekisteriasiat, yhteisen tiedotustoiminnan sekä seurakunnallisista tehtävistä yhteisen lapsi, nuoriso ja opiskelijatyön, diakoniatyön yleissuunnittelun, erityisdiakoniatyön ja yhteiskunnallisen työn, perheneuvonnan, sairaalasielunhoidon ja palvelevan puhelimen. Paikallisseurakunnat hoitavat seurakuntatyön keskeiset perustehtävät. Näitä ovat jumalanpalvelukset ja kirkolliset toimitukset kuten kaste, avioliittoon vihkiminen ja hautaus. Lisäksi seurakunnat huolehtivat kukin alueellaan seurakunnallisesta diakoniatyöstä, opetustyöstä, nuorisotyöstä ja seurakunnallisesta musiikkikasvatuksesta. 2
Paikallisista ratkaisuista johtuen eri seurakuntayhtymien hallintomallit poikkeavat jossain määrin toisistaan. Nykyinen organisaatio ei ole ainoa mahdollinen. Sitä voidaan kehittää havaittujen tarpeiden mukaan. Seurakuntayhtymän organisaatio voidaan havainnollistaa seuraavan kaavion avulla: Yhteinen kirkkovaltuusto Yhteinen kirkkoneuvosto 9 seurakuntaa Kirkkoherrainkokous Kiinteistölautakunta Diakoniatyön johtokunta Kasvatusasiain johtokunta Sielunhoitotyön johtokunta Hallintovirasto taloustoimisto kiinteistötoimisto Tiedotustoimikunta Taidetoimikunta Musiikkitoimikunta Yhteisen seurakuntatyön keskus Hautausmaat Tiedotustoimisto Keskusrekisteri Seurakuntatoimisto Diakoniakeskus Kasvatusasiain keskus Sairaalasielunhoito Palveleva puhelin Perheasiain neuv. keskus Työnohjaus 3
2.3 Yhteinen kirkkovaltuusto, yhteinen kirkkoneuvosto ja seurakuntaneuvostot Yhteinen kirkkovaltuusto käyttää Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän päätösvaltaa. Siihen kuuluu 61 kirkollisilla vaaleilla valittua edustajaa, joiksi ovat kelpoisia kristillisestä vakaumuksesta tunnetut seurakunnan konfirmoidut jäsenet, jotka ovat täyttäneet 18 vuotta. Jäseneksi ei kuitenkaan voida valita seurakuntayhtymän tai siihen kuuluvan seurakunnan viranhaltijaa tai työsopimussuhteessa olevaa työntekijää. Valtuutettujen toimikausi kestää neljä vuotta. Kirkkovaltuuston päätösvaltaan kuuluvat mm. kirkon ja seurakunnan omaisuudesta päättäminen, seurakunnalle tarpeellisten rakennusten rakentaminen, hautausmaan perustaminen ja laajentaminen, maksujen määrääminen hautapaikoista, seurakuntien virkojen perustaminen ja lakkauttaminen, talousarvion vahvistaminen, seurakunnan omaisuuden, hallinnon ja hoidon valvonta sekä kaikki määräenemmistöä tai alistusta vaativat päätökset. Yhteinen kirkkoneuvosto on kirkkovaltuuston alainen hallintoelin. Siihen kuuluu tuomiokapitulin määräämä puheenjohtaja, kirkkovaltuuston valitsemat varapuheenjohtaja sekä kahdeksan muuta jäsentä. Kirkkoneuvoston tehtävänä on johtaa seurakuntayhtymän yhteiseksi työmuodoksi otettua hengellistä työtä, huolehtia seurakuntayhtymän ja seurakuntien hallinnosta ja taloudenhoidosta, valmistella yhteisen kirkkovaltuuston käsiteltävät asiat sekä mikäli kirkkovaltuusto ei toisin päätä, panna täytäntöön kirkkovaltuuston päätökset ja määräykset. Lisäksi kirkkoneuvosto edustaa Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymää tuomioistuimissa ja viranomaisissa sekä tekee sen puolesta sopimukset ja muut oikeustoimet, ellei jostakin päätöksestä, määräyksestä tai ohjesäännöstä muuta johdu. Kussakin seurakunnassa on seurakuntaneuvosto. Sen puheenjohtajana on seurakunnan kirkkoherra ja seurakunnan koosta riippuen kahdeksasta kuuteentoista vaaleilla neljäksi vuodeksi valittua jäsentä. Seurakuntaneuvoston tehtävänä on yleisesti johtaa seurakunnan toimintaa, edistää sen hengellistä työtä ja muutoinkin toimia seurakunnan tehtävän toteuttamiseksi. 2.4 Palvelevat toiminnot Yhteistä hallintoa varten kirkkoneuvoston alaisena toimii hallintovirasto, johon kuuluu kiinteistötoimisto ja taloustoimisto. Hallintoviraston johdossa on hallintojohtaja. Hänen tehtävänään on johtaa ja suunnitella seurakuntayhtymään hallintoa ja taloutta sekä tehdä niiden kehittämistä koskevia esityksiä. Hän toimii kirkkovaltuuston sihteerinä ja on hallintoviraston päällikköjen esimies. Lakimiehen tehtävänä on vastata seurakuntayhtymän lainkäyttöön liittyvistä tehtävistä, hallinnon lainmukaisuudesta ja seurakuntayhtymän henkilöstöhallinnosta. Lakimies toimii kirkkoneuvoston sihteerinä ja on palkka asiamies. Hänelle kuuluvat työ ja virkaehtosopimusten tulkinta ja soveltaminen sekä paikallisneuvottelujen käyminen. Kiinteistötoimiston johtajana on kiinteistöjohtaja. Kiinteistötoimiston tehtävänä on huolehtia seurakuntayhtymän kiinteistöjen rakentamiseen, kaavoitukseen, kunnossapitoon, hoitoon ja käyttöön liittyvistä asioista. Hautaustoimi kuuluu kiinteistötoimistoon ja se vastaa hautaustoimen käytännön järjestelyistä kuten 4
hautauksista, hautausmaiden istutuksista, yleishoidosta ja seurakuntien huoltokeskukseen liittyvistä talous ja henkilöstöasioista. Hautaustoimen päällikkö vastaa seurakuntien huoltokeskuksen ja hautausmaiden johtamisesta kiinteistöjohtajan alaisena. Taloustoimiston johtajana on talous ja suunnittelujohtaja. Taloustoimisto hoitaa seurakuntayhtymän taloushallintoon ja hautainhoitorahastoon kuuluvat tehtävät, vastaanottaa kassa ja tilivirastona seurakuntien tulot ja suorittaa niiden menot, huolehtii kirjanpidosta, palkanlaskennasta, taloussuunnittelusta ja tietojenkäsittelystä. Suoraan kirkkoneuvoston alaisena on keskusrekisteri. Keskusrekisteriä johtaa keskusrekisterin johtaja. Keskusrekisterin tehtävänä on väestökirjanpidon hoito Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä. Se antaa virkatodistuksia ja palvelee yleisöä kaste, avioliitto ja hautaustoimituksiin liittyvissä asioissa. Keskusrekisterin yhteydessä toimivassa kirkkoherranvirastojen yhteisessä kansliassa eli seurakuntatoimistossa varataan papit, kanttorit ja toimipaikat kirkollisiin toimituksiin sekä avustetaan seurakuntia toimistopalveluin. 2.5 Seurakuntayhtymän strategia Kirkkovaltuusto on 24.1.2002 hyväksynyt seurakuntayhtymälle seuraavan strategian: Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän strategia 2002 2006 Ihmisen hyväksi Jeesuksen opetuksen ja esimerkin mukaan 1. Seurakuntien tehtävä Seurakuntien tehtävänä on evankeliumin julistaminen, kirkon pyhien toimitusten hoitaminen ja lähimmäisen palveleminen. 2. Seurakuntien arvot Kristilliset arvot nousevat uskosta sekä siitä lähtevästä toivosta ja rakkaudesta. Seurakuntien keskeisiä arvoja ajassamme ovat: avoimuus oikeudenmukaisuus rehellisyys lähimmäisen kunnioittaminen luomakunnan eheys 3. Toiminta ajatus Turun ja Kaarinan seurakuntien tarkoituksena on toimia ihmisen hyväksi Jeesuksen opetuksen ja esimerkin mukaan. 4. Toimintatavat 4.1. Seurakunnat Seurakuntien vetovoimaisuuden lisäämiseksi toimenpiteitä kohdennetaan erityisesti jumalanpalvelukseen, rukoustoimintaan, rippikouluun ja sielunhoitoon. Seurakuntien tehtävät, arvot ja toiminta ajatus ohjaavat seurakuntalaisia kokemaan seurakunnan omakseen, osallistumaan ja kantamaan vastuuta sen toiminnasta. Luottamushenkilöt ja vapaaehtoistyöntekijät ovat seurakuntien välttämätön voimavara. 5
4.2. Työntekijät Työntekijöitten ammatillista osaamista ja tehtävien innostunutta hoitamista tuetaan järjestämällä mahdollisuuksia koulutukseen ja työnohjaukseen. Työntekijöitten jaksamiseen kiinnitetään huomiota. Työyhteisön ilmapiiristä ja hyvinvoinnista huolehditaan sekä yhteistyötaitoja kehitetään. 4.3. Yhteiskunta Osallistutaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon niin, että seurakuntien arvot voisivat toteutua kansalaisten keskuudessa. 4.4. Muu maailma Seurakunnat osallistuvat kansainväliseen ja ekumeeniseen toimintaan erityisesti yhteistyössä lähetysjärjestöjen ja Kirkon Ulkomaanavun kanssa. 5. Strategian toteuttaminen Jokaisessa toimintayksikössä laaditaan oma toimintasuunnitelma tämän strategian toteuttamiseksi. 2.6 Henkilökunta Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä on keskisuuri työnantaja. Vuoden 2005 lopussa seurakunnan henkilöstön kokonaismäärä oli 448 työntekijää, joista virkasuhteessa oli 275 ja työsopimussuhteessa 173 työntekijää. Kesäkaudella hautausmailla oli 144 kausityöntekijää ja leirikeskuksissa oli 82 leiriavustajaa. Henkilöstön lukumäärä tehtäväalueittain oli seuraava: papisto 84 kirkkomuusikot 23 diakoniatyöntekijät 38 nuorisotyönohjaajat 28 lastenohjaajat 47 muu seurakuntatyö 25 toimistohenkilökunta 72 leirikeskusten henkilökunta 13 kiinteistöjen henkilökunta 73 hautausmaiden henkilökunta 38 muut 8 yhteensä 448 Vuonna 2006 seurakuntayhtymän maksamat palkat sivukuluineen olivat 18,8 milj. euroa, joka oli seurakuntayhtymän toimintamenoista 63,7 prosenttia. 6
2.7 Seurakuntien liittyminen kirkon yleishallintoon Kirkon yleishallinto voidaan parhaiten ja pelkistetysti esittää kaavakuvana. KIRKOLLISKOKOUS Kirkolliskokous käsittelee asioita, jotka koskevat kirkon oppia sekä kirkkolainsäädäntöä, hallintoa ja työtä PIISPAINKOKOUS KIRKKOHALLITUS HIIPPAKUNNAT Kirkkohallitus jakaantuu osastoihin, jotka ovat hallinto, henkilöstö ja talousosasto, toiminnallinen osasto, ulkoasiainosasto, kirkon tiedotuskeskus ja kirkon tutkimuskeskus piispa tuomiokapituli hiippakuntavaltuusto ROVASTIKUNNAT lääninrovasti SEURAKUNNAT Turun suomenkieliset seurakunnat ja Kaarinan seurakunta muodostavat rovastikunnan, joka on osa Turun arkkihiippakuntaa. Turun ruotsalainen seurakunta kuuluu Åbolands prosteriet nimiseen rovastikuntaan ja se taas Porvoon hiippakuntaan, kuten muutkin maamme ruotsinkieliset seurakunnat. Seurakuntaa ja rovastikuntaa laajempia hallintoyksiköitä ovat hiippakunnat, joihin maa on jaettu kirkollista hallintoa varten. Hiippakunnan hallintoa hoitavat piispat ja tuomiokapituli. Turun arkkihiippakunnan hallintoa ja toimintaa johtaa arkkipiispa ja piispa. Tuomiokapitulin tehtävät painottuvat hiippakunnallisen hallinnon ja toiminnan suunnitteluun. Tuomiokapitulin hyväksyttäväksi tai ratkaistavaksi alistetaan seurakunnan päätöksiä ja sille kuuluu seurakuntien hallinnon laillisuusvalvonta. Kirkon ylintä päätösvaltaa käyttää kirkolliskokous, joka on kirkon "parlamentti". Sen tärkeimpiä tehtäviä on hyväksyä kirkolliset kirjat, kirkkojärjestys ja kirkon vaalijärjestys sekä tehdä ehdotuksia kirkkolain säätämisestä, muuttamisesta tai kumoamisesta. Se hyväksyy Kirkon keskusrahaston talousarvion ja antaa lausuntoja, tekee ehdotuksia ja toivomuksia valtioneuvostolle kirkkoa koskevissa ja sille tärkeissä asioissa. Kirkkohallitus vuorostaan on kirkolliskokouksen alainen täytäntöönpano ja alistusviranomainen. Kirkkohallituksessa on mm. eläketoimisto ja Kirkon työmarkkinalaitoksen toimisto. 7
3 Virka ja työsuhteeseen liittyvät asiat 3.1 Henkilöstöpolitiikka Hyvä henkilöstöpolitiikka ja toimiva henkilöstöhallinto ovat hyvinvoivan työyhteisön edellytyksiä. Päämääränä on, että Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän palveluksessa on ammattinsa osaavaa ja motivoitunutta henkilöstöä, joka kykenee toteuttamaan perustehtäväänsä parhaalla mahdollisella tavalla. Henkilöstöpolitiikalla tarkoitetaan niitä suuntalinjoja, joita noudatetaan henkilökuntaa koskevissa kysymyksissä. Henkilöstöpolitiikan osa alueita ovat johtaminen sekä henkilöstön osaaminen, hyvinvointi ja tasa arvo. Henkilöstöhallinto taas on se kokonaisuus, joka pyrkii toteuttamaan henkilöstöpolitiikan päämäärät ja näin luomaan mahdollisimman hyvät edellytykset seurakunnan työn päämäärän saavuttamiseksi. Henkilöstöhallintoa hoitavat kaikki seurakuntien toimielimet joko päätyönään tai muun työnsä ohella. Eräät seurakuntien toimielimet ovat erikoistuneet henkilöstöasioihin. Esimerkkinä voidaan mainita lakimies palkka asiamiehen tehtävässään, taloustoimiston palkanlaskenta ja työympäristötoimikunta. Henkilöstöhallinnon kenttä on monitahoinen ja jokaista viranhaltijaa ja työntekijää koskettava. Henkilöstöhallintoa kehitetään jatkuvasti. Henkilöstöhallintoon sisältyy mm. seuraavia asioita: henkilöstösuunnittelu henkilöstön rekrytointi ja perehdyttäminen työhön henkilöstökoulutus palkkahallinto henkilöstöohjaus henkilöstöpalvelut sisäinen tiedotus 3.2 Henkilöstöasioista päättävät seurakuntien elimet Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttää yhteinen kirkkovaltuusto. Sillä on keskeinen merkitys henkilöstöhallinnon resursseista päätettäessä. Kirkkovaltuusto vahvistaa seurakuntayhtymän organisaation perussäännöllä, perustaa ja lakkauttaa seurakuntien virat, osoittaa varat henkilökunnan palkkoihin, koulutukseen ja henkilöstöpalveluihin. Kirkkovaltuuston myöntämistä määrärahoista viime kädessä riippuu myös työtilojen, sosiaalitilojen ja työvälineiden hankkiminen. Luettelo ei ole täydellinen. Sen tarkoituksena on vain antaa kuva kirkkovaltuuston asemasta henkilöstöhallinnossa. Keskeiset henkilöstöhallintoa koskevat hallintopäätökset tehdään yhteisessä kirkkoneuvostossa, jonka toimialaan kuuluvat mm. virka ja työehtosopimusten täytäntöönpanokysymykset ja palkkaneuvottelujen tulosten paikallinen hyväksyminen. Kirkkoneuvosto päättää myös henkilöstökoulutuksesta, vuosi ja sairauslomista, virkavapauksista ja muista vastaavista hallintoasioista elleivät ne kuulu paikallisseurakuntien seurakuntaneuvostojen, tuomiokapitulin tai viranhaltijoiden päätettäviin asioihin. Kirkkoneuvosto täyttää useimmat yhtymän virat. Myös johtokunnilla ja eräillä viranhaltijoilla on oikeus tehdä henkilöstöhallintoon liittyviä päätöksiä johto ja ohjesääntöjen perusteella. Lakimies päättää kokemuslisistä ja yksikköjen päälliköt eräistä sijaisuuksista ja virkavapauksista. Toimivaltuudet käyvät ilmi yksikön ja viran johtosäännöstä. 8
Seurakuntaneuvosto päättää seurakunnan omien virkojen täyttämisestä kirkkolain tai virkasäännön mukaan. Se käsittelee ja osittain myös ratkaisee seurakunnan omien viranhaltijoiden ja työntekijöiden koulutukseen, virkavapauteen ja vuosilomaan liittyvät kysymykset. Henkilöstöhallintoon liittyviä riita ja tulkinta asioita käsitellään paikallisneuvotteluissa, joissa seurakuntia edustavat neuvottelijoiksi asetetut virkamiehet, palkka asiamies pääneuvottelijana ja eri pääsopijajärjestöjä edustavat neuvottelijat, jotka kuuluvat Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry, Kirkon alan unioni ry sekä Kirkon alojen ammattijärjestö SVTL ry nimisiin yhdistyksiin. Kirkon alan unioni ry:een kuuluvat Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry ja Julkis ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry. 3.3 Kirkon työmarkkinalaitos Henkilöstöhallintoon liittyviä keskeisiä päätöksiä tehdään myös seurakunnan omien hallintoelinten ulkopuolella. Yksi tärkeimmistä tällaisia päätöksiä tekevistä viranomaisista on Kirkon työmarkkinalaitos. Kirkolliskokous valitsee siihen yksitoista jäsentä neljäksi vuodeksi kerrallaan. Työmarkkinalaitoksen käsittelemät asiat valmistelee ja panee täytäntöön Kirkon työmarkkinalaitoksen toimisto. Seurakuntien palvelussuhteen ehdot määrätään virka ja työehtosopimuksilla. Sopimukset syntyvät neuvotteluissa, joissa työnantajaa eli seurakuntia edustaa Kirkon työmarkkinalaitos ja viranhaltijoita ja työntekijöitä viranhaltija ja työntekijäjärjestöt siten kuin kirkon pääsopimuksessa tarkemmin selvitetään. Kirkon työmarkkinalaitoksen toimisto huolehtii virka ja työehtosopimusten painamisesta ja tiedottamisesta seurakunnille. Kirkon työmarkkinalaitoksen toimisto on Helsingissä. Puhelin (09) 18 021 ja osoite Satamakatu 11 A, 00160 Helsinki. 3.4 Palvelussuhteet Palvelussuhteen toisena osapuolena on seurakunta tai seurakuntayhtymä ja toisena osapuolena viranhaltija tai työntekijä. Palvelussuhteet ovat laadultaan joko virkasuhteita tai työsopimussuhteita. Ne eroavat toisistaan syntytapansa, luonteensa ja oikeudellisen asemansa puolesta. Virkasuhteen ja työsopimussuhteen erottaminen toisistaan on tärkeää sen vuoksi, että niihin sovelletaan osittain eri säännöksiä ja sopimuksia. 3.4.1 Virkasuhde Virkasuhde on julkisoikeudellinen palvelussuhde. Virkasuhde syntyy viranomaisen yksipuolisella toimella, virkaan nimittämällä. Nimittäminen edellyttää nimitettävän suostumuksen. Virkasuhteessa voidaan käyttää julkista valtaa tai tehtävät ovat luonteeltaan julkishallinnollisia, mikä tarkoittaa mm. hallintopäätösten tekemistä ja esittelyä. Virkasuhteen julkisoikeudellista luonnetta korostaa viran perustamis ja täyttämismenettely. Seurakuntien virat perustaa ja lakkauttaa kirkkovaltuusto, joka samalla vahvistaa viran pätevyysvaatimukset ja palkkauksen. Viran täyttäminen tapahtuu hakumenettelyn jälkeen nimittävän viranomaisen yksipuolisella hallintotoimella. Työnantaja määrää viranhaltijan velvollisuudet ja tehtävät. 9
Virkasuhteen luonteeseen kuuluu edelleen, että virkamies antaa koko työvoimansa seurakunnan käytettäväksi ja on laajennetun oikeudellisen vastuun alainen. Virkasuhteen erityislaatuisuudesta johtuen siihen liittyvistä eduista ja velvollisuuksista on perinteisesti omat säännökset. Näitä määräyksiä on kirkkolaissa ja kirkkojärjestyksessä, Kirkon yleisessä virka ja työehtosopimuksessa, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän virkasäännössä sekä ohje ja johtosäännöissä. 3.4.2 Työsopimussuhde Toisin kuin virkasuhde, työsuhde perustuu työnantajan ja työntekijän väliseen sopimukseen. Työsopimus on sopimus, jolla työntekijä sitoutuu palkasta tekemään työtä työnantajalle tämän johdon ja valvonnan alaisena. Työsuhde syntyy, kun työntekijä työsopimukseen perustuen ryhtyy työtä suorittamaan. Työsopimus on tehtävä kirjallisesti ja siinä on ilmoitettava ainakin työsuhteen kestoaika, mahdollinen koeaika, työn laatu tai pääasialliset tehtävät, työtekopaikka tai työpiiri, palkka, työaika ja sovellettava työehtosopimus. Jos sopimus tehdään määräajaksi, on sopimukseen kirjattava määräaikaisuuden peruste. Seurakuntien työsopimukset laaditaan vahvistetulle lomakkeelle, jonka työnantajan edustaja ja työntekijä allekirjoittavat. Lomakepohja löytyy NaakkaNetistä. 3.4.3 Palvelussuhteen alkaminen ja päättyminen sekä koeaika Virkasuhde alkaa siitä päivästä, josta lukien asianomainen on otettu virkaan. Virkasuhteeseen otetaan yleensä toistaiseksi. Viransijainen, avoimen viran hoitaja, määräaikaiseen virkaan nimitetty ja tilapäinen viranhaltija voidaan ottaa virkasuhteeseen määräajaksi. Määräaikaisuudelle on aina oltava lain mukainen perusteltu syy, esimerkiksi sijaisuus. Myös työn luonne, esimerkiksi projektityö, voi edellyttää määräaikaisuutta. Vakinainen virka voidaan täyttää koeajaksi, jonka pituus voi olla enintään 6 kuukautta. Työsopimus tehdään joko toistaiseksi tai määräajaksi. Työsuhde alkaa, kun työtä sopimuksen mukaan ryhdytään tekemään. Määräaikaisuudelle on oltava työsopimuslaissa tarkoitettu laillinen peruste, esimerkiksi sijaisuus, harjoittelu tai muu näihin rinnastettava seikka. Työsopimukseen voidaan liittää enintään 4 kuukauden pituinen koeaika, jonka aikana sopimus voidaan molemmin puolin purkaa ilman irtisanomisaikaa. Palvelussuhde voidaan irtisanoa molemmin puolin päättymään irtisanomisajan kuluttua. Irtisanomisajoista ja irtisanomisen perusteista on säännökset virkasuhteitten osalta virkaehtosopimuksessa ja kirkkolaissa sekä työsopimussuhteitten osalta työsopimuslaissa. Virkaehtosopimuksen mukaan vakinaisen viranhaltijan noudatettava irtisanomisaika on 1. 14 kalenteripäivää, jos palvelussuhde on jatkunut enintään 1 v, 2. 1 kk, jos palvelussuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 1 v, mutta enintään 10 v, ja 3. 2 kk, jos palvelussuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 10 v. 10
Seurakunnan irtisanoessa vakinaisen viranhaltijan irtisanomisaika on 1. 1 kk, jos palvelussuhde on jatkunut enintään 1v, 2. 2 kk, jos palvelussuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 1 v, mutta enintään 5 v, 3. 3 kk, jos palvelussuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 5 v, mutta enintään 9 v, 4. 4 kk, jos palvelussuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 9 v, mutta enintään 12 v, 5. 5 kk, jos palvelussuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 12 v, mutta enintään 15 v, ja 6. 6 kk, jos palvelussuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 15 v. Viranhaltijan pyynnöstä tai suostumuksella voidaan noudattaa lyhyempääkin irtisanomisaikaa. Tilapäisen viranhaltijan irtisanomisaika on molemmin puolin yksi kuukausi. Väliaikaisen viranhaltijan irtisanomisaika on molemmin puolin 14 kalenteripäivää. Koeaikana virkasuhde voidaan päättää ilman irtisanomisaikaa samoin perustein kuin koeaikainen työsopimussuhde työsopimuslain mukaan. Jos virkaan ottanut viranomainen katsoo, ettei koeaikaisen viranhaltijan virkasuhdetta ole vakinaistettava, päätös siitä on tehtävä viimeistään kaksi viikkoa ennen koeajan päättämistä. Työsopimussuhteisen työntekijän irtisanomisaika on 14 vrk, jos työsuhde on jatkunut enintään viisi vuotta, ja 1 kk, jos se on jatkunut yli viisi vuotta. Jos työsuhde on jatkunut keskeytyksittä, eikä muuta ole sovittu, on työnantajan irtisanoessa työsopimuksen noudatettava seuraavia irtisanomisaikoja: 1. 14 päivää, jos työsuhde on kestänyt enintään 1 v, 2. 1 kk, jos työsuhde on kestänyt yli vuoden, mutta enintään 4 v, 3. 2 kk, jos työsuhde on kestänyt yli 4 v 8 v, 4. 4 kk, jos työsuhde on kestänyt yli 8 v 12 v ja 5. 6 kk, jos työsuhde on kestänyt yli 12 v. Irtisanomismenettelyssä on noudatettava tiettyjä sääntöjä, jotka käyvät ilmi kirkkolaista, työsopimuslaista, Kirkon yleisestä virka ja työehtosopimuksesta sekä yhteistoimintasopimuksesta. Työnantaja, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on velvollinen suorittamaan työntekijälle täyden palkan irtisanomisajalta ja työntekijä vastaavasti työnantajan sitä vaatiessa irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Määräajaksi tehty työsopimus ja virkasuhde päättyy ilman irtisanomista määräajan kuluttua loppuun. Virka ja työsuhde päättyy myös henkilön siirtyessä eläkkeelle joko henkilökohtaisessa eläkeiässä tai joustavasti 63 68 vuoden iässä. 3.4.4 Lomauttaminen Viranhaltija voidaan tiettyjen kirkkolaissa säädettyjen edellytysten täyttyessä lomauttaa siten, että virantoimitus ja palkanmaksu keskeytetään määräajaksi, enintään kolmeksi 11
viikoksi kalenterivuoden aikana. Työsopimussuhteinen voidaan työnantajan aloitteesta lomauttaa toistaiseksi tai määräajaksi työsopimuslain mukaisin edellytyksin. 3.5 Virka ja työehtosopimukset Virka ja työehtosopimukset otettiin seurakunnissa käyttöön vuonna 1975. Siirtyminen sopimusjärjestelmään oli viranhaltijoiden ja työntekijöiden oikeuksien kannalta perustavaa laatua. Sopimusmenettelyllä tunnustettiin heille oikeus vaikuttaa omiin palvelussuhteen ehtoihinsa. Seurakuntien työ ja virkaehtosopimus perustuu lakeihin evankelis luterilaisen kirkon virkaehtosopimuksista (968/74) ja työehtosopimuksista (969/74). Niiden mukaan viranhaltijan ja työntekijän palvelussuhteen ehdoista on voimassa mitä virka ja työehtosopimuksilla määrätään. Kirkon yleisessä virka ja työehtosopimuksessa sovitaan palkkauksesta, virka ja työvapaista, vuosilomasta, matkakustannusten ym. korvauksista, työ ja vapaa ajasta sekä muista taloudellisista ja sosiaalisista etuuksista. Palvelussuhteen ehtoja eivät ole ja siten virkaehtosopimusmenettelyn ulkopuolelle jäävät seurakunnan virastojen ja laitosten järjestysmuodon perusteet, virkakoneiston järjestely, viran perustaminen ja lakkauttaminen, viranomaisen tehtävät ja sisäinen työnjako, työn johtaminen ja virkasuhteen syntyminen. Lisäksi on säädetty, että sopia ei saa virkaan vaadittavista kelpoisuusehdoista, virkaylennysperusteista, viranhaltijan velvollisuuksista, kurinpidosta, eläkkeistä eikä seurakunnan omaisuuden käyttämisestä. Virka ja työehtosopimukset tehdään valtakunnallisesti ja ne koskevat kaikkia kirkon toimielimiä ja seurakuntia. Voimassa oleva Kirkon yleinen virka ja työehtosopimus 2005 2007 on voimassa 16.2.2005 30.9.2007. Virkaehtosopimus määrittelee palvelussuhteen ehtojen sekä ylä että alarajan eikä sitä parempia tai huonompia etuja saa paikallisesti antaa. Työehtosopimuksen rakenne on toinen. Työehtosopimuksessa on määritelty työsuhteissa noudatettavat vähimmäisehdot. Sopimusjärjestelmän luonne asettaa kuitenkin useimmiten esteen työehtosopimuksessa määritellyn edun ylittämiselle. 3.6 Palkkaus Palkka on epäilemättä viranhaltijan ja työntekijän tärkein korvaus työstään. Palkka maksetaan rahapalkkana. Virka ja työehtosopimukseen liittyy laaja palkkahinnoittelu (palkkaryhmittely), joka määrää siinä mainittujen virkojen palkka asteikon. Jos kuukausipalkkainen työntekijä suorittaa sellaisia tehtäviä, joita hinnoittelussa ei ole mainittu, määritellään tällaisen työntekijän alkupalkka vaativuudeltaan vastaavantasoisia tehtäviä suorittavan hinnoittelussa mainitun työntekijän palkkauksen perusteella. Yhteinen kirkkoneuvosto voi virka ja työehtosopimuksessa mainituilla perusteilla korottaa viranhaltijan/ työntekijän palkkaa palkkahinnoittelun rajoissa. Kirkkoherran, palkkahinnoittelun ulkopuolisen viran haltijan ja virkaehtosopimuslain 5.2 :n mukaisten virkojen palkkausmuutoksista päätetään kirkon työmarkkinalaitoksessa. 12
Viranhaltijan ja työntekijöiden työstään saamiin etuihin voi vaikuttaa se, onko tehtävä päätoiminen vai ei. Pää ja sivutoimisuuden erolla on merkitystä eräissä erillisissä virkaja työehtosopimuksissa ja suositussopimuksissa, esimerkiksi työterveyshuoltosopimuksen soveltamisalassa. Palvelussuhde on päätoiminen, jos viranhaltijan tai kuukausipalkkaisen työntekijän määritelty työaika on keskimäärin vähintään 19 tuntia viikossa. Hengellisen työn viranhaltijan palvelussuhde on päätoiminen, kun tehtävämäärä on vähintään 50 % viran täydestä tehtävämäärästä. Lyhyempää työaikaa tekevät ovat sivutoimisia. Jäljempänä esitetyt palkkausta koskevat määräykset koskevat päätoimisia työntekijöitä. 3.6.1 Virka ja työsuhteisten kuukausipalkat Kirkkoherrojen virat ovat E 01 04 hinnoitteluryhmissä. Kirkkoherralle, joka on vakinaisena hoitanut päätoimisesti kirkkoherranvirkaa yhteensä vähintään 6 vuotta, maksetaan euromääräinen määrävuosilisä. E palkkahinnoitteluun ei kuulu kokemuslisiä. Muut virat kuuluvat H tai R palkkaluokkiin. H palkkataulukkoon kuuluvat lähinnä ne viranhaltijat, jotka tekevät hengellistä työtä. R palkkataulukkoon kuuluvat lähinnä toimisto ja hallintotehtävissä olevat ja kirkonpalveluskuntaan kuuluvat henkilöt sekä työsopimussuhteiset työntekijät. Lastenohjaajat kuuluvat L palkkaryhmiin. Työntekijän säännöllistä palkkaa kutsutaan varsinaiseksi palkaksi. Palkka muodostuu peruspalkasta ja kokemuslisistä. Siihen voi kuulua myös muita vakioerinä kuukausittain suoritettavia palkanlisiä. Varsinaiseen palkkaan ei sen sijaan lueta satunnaisia palkkioita, korvausta lisätyöstä tai kokouspalkkioita. Varsinaisen palkan lisäksi viranhaltijalle/työntekijälle voidaan maksaa lisä ja ylityökorvausta, euromääräistä ilta ja yötyökorvausta, sunnuntai ja aattotyökorvausta, varallaolokorvausta, vastuulisää, johtajalisää, viittomakielentaitolisää ja kokouspalkkiota. 3.6.2 Kokemuslisät Kokemuslisiä maksetaan H ja R taulukon mukaan määräytyvään palkkaan neljän, kuuden, kahdeksan, 10 ja 13 palvelusvuoden perusteella. Lastenohjaajien kokemuslisät määräytyvät neljän, kuuden, kahdeksan, 11 ja 15 työvuoden perusteella. Kokemuslisät ovat valmiiksi laskettu palkkataulukoihin. Kokemuslisään oikeuttavaa palvelusta on kokonaisuudessaan 17 vuoden täyttämisen jälkeen kertynyt seurakunnan palvelu, jos työaika on vähintään 19 tuntia viikossa tai tehtävämäärä vähintään 50 % kokoaikaisen viran tehtävämäärästä. Sivutoimisesta palveluksesta luetaan hyväksi enintään puolet. Myös muun työnantajan palvelus luetaan hyväksi, jos se on tapahtunut vastaavalla ammattialalla tai siitä on muuten olennaista hyötyä virka tai työtehtävien hoidossa. Palvelus luetaan harkinnan mukaan hyväksi joko kokonaan tai osittain. Kokemuslisään luetaan hyväksi myös asevelvollisuusaika tai 240 päivää aseettomasta palveluksesta tai siviilipalveluksesta. Viranhaltija, jonka palkkaus määräytyy H taulukon mukaan, saa lukea hyväkseen kokemuslisää varten kaksi vuotta viran tehtäväalaa välittömästi koskevasta ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamisesta ja yhden vuoden erikoissairaanhoitajan tutkinnosta. 13
Oikeus kokemuslisään alkaa lisään oikeuttavan palvelusajan täyttymistä seuraavan kuukauden alusta. Kokemuslisä myönnetään automaattisesti oman seurakunnan palveluksen perusteella. Muusta palveluksesta on esitettävä kirjallinen selvitys (esim. työtodistus, nimikirjaote). Kokemuslisän hakemista varten on erillinen lomake, jota saa kirjaamosta, taloustoimistosta ja NaakkaNetistä. 3.6.3 Tuntipalkat Tuntipalkkaisten työntekijöiden palkka määräytyy työehtosopimuksen liitteen 8 palkkahinnoittelun perusteella. Hinnoittelussa on määritelty peruspalkka ja mahdolliset lisät. Tuntipalkkaus on poikkeuksellinen palkkausmuoto Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä. 3.6.4 Lastenohjaajien ja iltapäiväkerhonohjaajien palkat Lastenohjaajat ovat kuukausipalkkaisia työsopimussuhteisia työntekijöitä, joiden palkkaus määräytyy työehtosopimuksen liitteen 7 palkkahinnoittelun perusteella. Lastenohjaajan maksupalkka määräytyy palkkaryhmien L3a L3d tai L5a L5d mukaisesti ottaen huomioon lastenohjaajan koulutus, työtehtävien laatu, laaja alaisuus ja vastuullisuus sekä tehtävissä edellytettävä ammattitaito. 3.6.5 Palkanmaksu Taloustoimisto maksaa palkan pankkiin asianomaisen tilille. Palkan maksamista varten viranhaltijan ja työntekijän on työhön ryhtyessään annettava esimiehelleen palkanlaskijalle toimittamista varten verokortti pankkiosoite valtakirja mahdollisen ammattiyhdistyksen jäsenmaksun perimistä varten. Siinä tapauksessa, että uusi työntekijä haluaa saada kokemuslisäaikaan luetuksi muun työnantajan palveluksessa hankitun työkokemuksen, tulee hänen huolehtia siitä, että kokemuslisäanomus liitteineen on tehty ja toimitettu joko kirjaamoon tai palkkaasiamiehelle. Vakinaisen viranhaltijan varsinainen palkka suoritetaan kuukausittain etukäteen kuukauden 4. päivä. Muu kuin varsinainen palkka, väliaikaisen viranhaltijan palkka ja työsopimussuhteessa olevan kuukausipalkka maksetaan kuukausittain jälkikäteen kunkin kuun 28. päivänä. Palkkatilityksestä tehdään palkanmaksukausittain viranhaltijoille ja työntekijöille jaettava palkkalaskelma. 3.7 Työaika 3.7.1 Varsinainen työaika Viranhaltijain ja työntekijöiden työaikojen pituudet määräytyvät jäljempänä mainitulla tavalla virka ja työtehtävien laadun ja määrän mukaan. Yleinen säännöllinen työaika on 6 8 tuntia vuorokaudessa ja 38 tuntia 15 minuuttia viikossa. 14
Virasto ja muussa toimistotyössä säännöllinen työaika on 7 tuntia 15 minuuttia vuorokaudessa ja 36 tuntia 15 minuuttia viikossa. Virastoissa päivittäinen työaika on kello 8.00 15.45, ellei kirkkoneuvosto ole vahvistanut muuta työaikaa. Toimistotyössä on käytössä liukuva työaika, joka hoidetaan kortinlukijalla. Liukuma ajat ovat klo 7 9 ja klo 15 18. Liukuman puitteissa tehtyjen työtuntien määrä ei saa ylittää täyttä säännöllistä työaikaa enemmällä kuin 20 tunnilla eikä alittaa enemmällä kuin 10 tunnilla joka perjantai päättyvällä seurantajaksolla. Työajasta vähennetään automaattisesti puolen tunnin ruoka aika. Lastenohjaajien säännöllinen työaika määräytyy työsopimuksen mukaan. Viikoittainen työtuntimäärä on pääsääntöisesti 38 h 15 min. Säännöllisen työajan katkaisee ruokailutauko, joka on puoli tuntia, ellei muuta ole paikallisesti sovittu. Hautausmaiden työntekijöiden ruokatauko on pääsääntöisesti 1 tunti. Ruokailutaukoa ei lueta työaikaan. Työaikana annetaan yksi l5 minuutin pituinen kahvitauko, joka tarvittaessa on pidettävä vuorottain ja muutoinkin niin, ettei siitä aiheudu haittaa työnteolle. Eräiden vahtimestareiden, vahtimestari siivoojien ja leirikeskusten työntekijöiden osalta noudatetaan neljän viikon pituista jaksotyöaikaa, jossa työaika on 153 tuntia. Myös kahden viikon tai kolmen viikon jakso on mahdollinen. Jaksotyössä ei päivittäistä työaikaa ole määritelty, mutta viranhaltijalle/työntekijälle on annettava vähintään yhdeksän tunnin pituinen keskeytymätön vuorokautinen lepoaika. Jaksotyöstä on etukäteen laadittava työtuntilista. Edellä mainitut työajat eivät koske pappia, kanttoria, diakonian viranhaltijaa, nuorisotyönohjaajaa eikä muutakaan hengellisen työn viranhaltijaa. Hengellisen työn viranhaltijoihin sovelletaan hengellisen työn viranhaltijan vapaa aika, leirityö ja leirityöaikahyvityksestä annettuja määräyksiä. Jos viranhaltijan virkatehtävistä osa on hengellistä työtä ja osa muuta työtä, sovelletaan työaikamääräyksiä ainoastaan muuhun kuin hengelliseen työhön. Tuntipalkan jakaja on 163, paitsi virastotyössä 152. Ylityöllä tarkoitetaan säännöllisen työajan lisäksi tehtyä työtä. Se voi olla vuorokautista ylityötä, viikoittaista ylityötä tai ylityötä jaksotyön johdosta. Ylityöllä tarkoitetaan yleisessä säännöllisessä työajassa ja jaksotyössä määrätyn säännöllisen työajan lisäksi tehtyä työtä. Virastotyössä ja osa aikatyössä vuorokautinen ylityökynnys on pääsääntöisesti kahdeksan tuntia ja viikoittainen ylityökynnys 38 tuntia 15 minuuttia. Lisätyöllä tarkoitetaan sellaista vahvistetun tai sovitun säännöllisen työajan lisäksi tehtävää työtä, joka ei ole ylityötä. Lisätyöstä maksetaan sama palkka kuin varsinaiselta työajalta. Lisätyötä ja ylityötä voidaan tehdä vain esimiehen määräyksestä. 3.7.2 Vapaapäivät Sekä virastotyössä että työssä, jota tehdään säännöllisen työtuntijärjestelmän mukaan, on yleensä kaksi viikoittaista vapaapäivää. Ne ovat useimmiten lauantai ja sunnuntai, ellei työn laadusta ja annetuista määräyksistä muuta johdu. 15
Seurakuntapappien vapaa ajasta on voimassa virkaehtosopimus vuosille 2006 2007. Sopimuksen mukaan seurakuntapapeille annetaan kaksi yhden kalenterivuorokauden kestävää vapaapäivää kalenteriviikossa (VES Liite 13.) Vapaapäivä voidaan siirtää tarkoituksenmukaisuussyystä (yhden vapaapäivän siirto) tai pakottavasta syystä (molempien vapaapäivien siirto). Menetetty vapaapäivä voidaan korvata uudella vapaapäivällä, jos sen pitäminen on estynyt "yllättävästä syystä olennaisessa määrin". Kanttorilla ja diakonia ja nuorisotyön viranhaltijalla sekä yhtymään kuuluvalla papilla on oikeus saada kaksi vapaapäivää kalenteriviikossa, mikäli välttämättömät ja kiireelliset virkatehtävät eivät sitä estä. Vapaapäivät sekä tiedossa olevat leirityöaikahyvityspäivät, vuosilomat ja virkavapaudet merkitään vapaa aikasuunnitelmaan, jonka kirkkoherra laatii neuvoteltuaan pappien ja kanttorien kanssa (Kirkon säännöskokoelma 68 ja 74). Leirityöaikahyvityksestä, ks. kohta 3.11.6. 3.8 Vuosiloma Vuosiloma kertyy lomanmääräytymisvuoden aikana (1.4. 31.3.). Lomaan oikeuttaa jokainen sellainen kalenterikuukausi, jona viranhaltija/työntekijä on ollut työssä vähintään 35 työtuntia tai 14 työpäivää ja hänen yhtäjaksoinen palvelussuhde on kestänyt kalenterikuukautena vähintään 16 kalenteripäivää (VES 102 ). Hengellisen työn viranhaltijalle kertyy lomaa kalenterikuukaudelta, jonka aikana hän on ollut työssä vähintään 14 työpäivänä tai vähintään 3/4 säännönmukaisista työpäivistään ja hänen yhtäjaksoinen palvelussuhde on kestänyt kalenterikuukautena vähintään 16 kalenteripäivää. Viranhaltijan/työntekijän lomaoikeus lomanmääräytymiskuukautta kohden määräytyy taulukon 1 mukaan, kun hänelle on lomanmääräytymisvuoden loppuun (31.3.) mennessä kertynyt kokemuslisään oikeuttavaa aikaa on vähintään 15 vuotta. Vakinaisen kirkkoherran vuosiloma määräytyy aina taulukon 1 mukaan. Taulukko 1 Täydet lomanmääräytymiskuukaudet 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 A Vuosiloma Lomapäivien määrä B Lomakorvaus Lomapäivien määrä 3 6 6 12 15 18 21 24 27 30 33 38 3 5 8 10 13 15 18 20 23 25 28 30 16
Loma määräytyy taulukon 2 mukaan, jos palvelussuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun (31.3.) mennessä jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään 1 vuoden tai kokemuslisään oikeuttavaa aikaa on kertynyt vähintään 3 vuotta. Taulukko 2 Täydet lomanmääräytymiskuukaudet 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 A Vuosiloma Lomapäivien määrä B Lomakorvaus Lomapäivien määrä 3 5 7 9 12 15 18 20 22 24 26 29 3 5 7 9 11 13 15 17 20 21 24 25 Muissa tapauksissa loma määräytyy taulukon 3 mukaan. Taulukko 3 Täydet lomanmääräytymiskuukaudet 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 A Vuosiloma Lomapäivien määrä B Lomakorvaus Lomapäivien määrä 2 4 5 7 9 10 13 15 17 19 21 23 2 4 5 7 9 10 12 14 15 17 19 20 Lomaa laskettaessa vuosilomapäiviä kuluttavat pääsääntöisesti kaikki vuosiloma aikaan sisältyvät säännölliset työpäivät. Täydellä kalenteriviikolla tai sitä vastaavana viikon mittaisena ajanjaksona vuosilomapäiviä voi kulua kuitenkin enintään 5. Maanantain ja perjantain välillä sijoittuvat arkipyhät eivät kuluta lomaa. Loma ajan palkan lisäksi lomalle lähtevä saa lomarahaa. Viranhaltijan ja kuukausipalkkaisen työsopimussuhteisen työntekijän lomaraha on 4 6 % maaliskuun palkasta jokaista täyttä lomanmääräytymiskuukautta kohti. Lomaraha maksetaan kesäkuussa. 3.9 Lomakorvaus Virka ja työsuhteen päättyessä pitämättömästä lomasta maksetaan lomakorvaus ja lomaraha. 17
3.10 Virkavapaudet ja työlomat 3.10.1 Sairausloma Sairauden sattuessa ilmoita siitä välittömästi lähimmälle esimiehellesi. Sairaus on pääsääntöisesti osoitettava seurakuntien työterveyspalvelun antamalla todistuksella tai muulla lääkärintodistuksella. Viranhaltija ja kuukausipalkkainen työsopimussuhteinen työntekijä saa saman kalenterivuoden aikana todistetun sairauden vuoksi virkavapaata yhteensä 60 kalenteripäivää täydellä palkalla edellyttäen, että palvelussuhde on jatkunut ennen sairausloman alkamista vähintään 60 kalenteripäivää. Tämän ylittävän sairausloman ajalta hänelle maksetaan 2/3 palkkaa 120 kalenteripäivän ajalta. Tämän jälkeiseltä sairausloman ajalta voidaan harkinnan mukaan maksaa enintään puolet palkasta enintään 185 kalenteripäivän ajalta. Kun yhdenjaksoinen sairausloma on jatkunut yli 365 kalenteripäivää, palkanmaksu keskeytetään, ellei kirkkoneuvosto toisin päätä. 30 59 kalenteripäivää kestäneissä palvelussuhteissa sairausajan palkkana on oikeus saada täysi palkka 14 kalenteripäivältä. Alle 30 kalenteripäivää kestäneissä palvelussuhteissa sairausajan palkkana on oikeus saada 1/2 palkasta 14 kalenteripäivältä. (Kun työntekijä on ollut sairauslomalla yli kaksi kuukautta, veloitetaan häneltä tehtävän hoitoon myönnetyn puhelimen puhelinlaskun loppusumma perusmaksuineen.) Työtapaturman ja ammattitaudin aiheuttaman sairausloman ajalta maksetaan täysi palkka 120 kalenteripäivän ajalta ja sen jälkeen 2/3 palkasta enintään 120 kalenteripäivän ajalta. Jos sairausloma jatkuu pidempään, on työntekijällä oikeus saada 1/2 palkastaan enintään 125 päivän ajalta ja tämän jälkeen erityisestä syystä harkinnan mukaan enintään 1/2 palkasta. Tavallinen sairausloma ei vähennä oikeutta saada työtapaturman tai ammattitaudin nojalla sairausajan palkkaa. Työtapaturmaan joutuneen työntekijän on haettava taloustoimistosta vakuutus ja vahinkoilmoituslomakkeet, jotka täytetään. Vakuutustodistus otetaan mukaan ensiapuun tai toimitetaan jälkikäteen sinne, missä työntekijä on saanut ensiavun. Sieltä toimitetaan yksi vakuutustodistuksen osa vakuutusyhtiölle. Vahinkoilmoitus on toimitettava vakuutusyhtiölle. (Ks. Tapaturmavakuutus s. 32.) 3.10.1.1 Osa aikainen sairauspoissaolo Osa aikaisen sairauspoissaolon tarkoituksena on tukea oma aloitteista työhön paluuta pitkäaikaisen sairausloman jälkeen. Osa aikainen sairauspoissaolo edellyttää yksimielistä sopimista asiasta esimiehen kanssa. Edellytyksenä osa aikaiselle sairauspoissaololle on, että työntekijällä on sairausvakuutuslain mukaisia päivärahapäiviä jäljellä vähintään 60 arkipäivää ja että hän pystyy terveyttään ja toipumistaan vaarantamatta hoitamaan osasta työtehtäviään. Lisäksi edellytetään, että työntekijä on ennen sairauttaan ollut kokoaikatyössä ja että hän on sopinut osa aikatyön tekemisestä siten, että hänen työaika ja palkka vähenevät vähintään 40 ja enintään 60 prosenttia. 18
3.10.2 Perhevapaat 3.10.2.1 Erityisäitiys, äitiys, isyys ja vanhempainvapaa Viranhaltijalle ja työntekijälle myönnetään hakemuksesta virkavapautta/työlomaa raskauden ja synnytyksen vuoksi ajaksi, johon sairausvakuutuslain mukaisen erityisäitiysrahan, äitiysrahan, isyysrahan ja vanhempainrahan katsotaan kohdistuvan. Edellytyksenä on, että palvelussuhde seurakuntaan on jatkunut vähintään 60 kalenteripäivää. Äitiysrahaa suoritetaan 105 arkipäivältä ja vanhempainrahaa 158 arkipäivältä. Äitiysvapaa alkaa viimeistään 30 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa. Palkallisen äitiysvapaan pituus on 72 arkipäivää vapaan alkamisesta lukien. Se alkaa 30 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa. Äitiysvapaan voi kuitenkin aloittaa jo 50 arkipäivää ennen laskettua synnytystä. Palkallisen äitiysvapaan ajalta äitiysraha maksetaan seurakunnille, mikäli se on palkkaa pienempi. Palkallisen äitiysvapaan jälkeen äitiys ja vanhempainraha maksetaan vanhemmille. Äitiysvapaaseen liittyvä äitiysrahahakemus on toimitettava neuvolatodistuksen kanssa taloustoimistoon hyvissä ajoin ja viimeistään 2 1/2 kuukautta (sairausvakuutuslaki 2 kk) ennen laskettua synnytysaikaa uhalla, että työntekijä menettää palkkaedut, jotka vastaavat hylätyksi tullutta äitiysraha anomusta. Jos äitiysvapaa aloitetaan aikaisemmin kuin 30 arkipäivää lasketusta synnytyksestä, hakemus on toimitettava työnantajalle viimeistään 3 kuukautta ennen synnytystä. Isällä on oikeus 18 arkipäivän isyysvapaaseen äitiys ja vanhempainrahakaudella. Jos isää pitää vanhempainvapaasta sen 12 viimeistä arkipäivää, on hänellä lisäksi oikeus 1 12 arkipäivän isyysvapaaseen vanhempainrahakauden jälkeen. Viranhaltijan tai työntekijän on ilmoitettava työnantajalle perhevapaiden käyttämisestä viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan alkamista. 3.10.2.2 Hoitovapaa Työntekijälle myönnetään hakemuksesta palkatonta virkavapautta/työlomaa hoitovapaata varten kunnes lapsi täyttää 3 vuotta. Hoitovapaan pitämisestä ja pituudesta on ilmoitettava työnantajalle viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan alkamista. Myös ottovanhemmalla on oikeus hoitovapaaseen. Ottovanhemman hoitovapaaoikeutta on laajennettu siten, että oikeus jatkuu kunnes lapseksi ottamisesta on kulunut kaksi vuotta, enintään kuitenkin siihen saakka kunnes lapsi aloittaa koulun. 3.10.2.3 Osittainen hoitovapaa Työntekijä, joka on ollut saman työnantajan palveluksessa yhteensä vähintään kuusi kuukautta viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana, voi saada osittaista hoitovapaata lapsen toisen lukuvuoden päättymiseen saakka. Lapsen molemmat vanhemmat tai huoltajat voivat olla osittaisella hoitovapaalla saman kalenterijakson aikana, mutta eivät yhtäaikaisesti. Esitys osittaisesta hoitovapaasta on tehtävä viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan alkamista. Vammaisen ja pitkäaikaissairaan lapsen vanhemmilla on oikeus osittaiseen hoitovapaaseen, kunnes lapsi täyttää 18 vuotta. 19
Osittainen hoitovapaa toteutetaan työaikaa lyhentämällä siten, että työaika on 6 h/vrk ja 30 h/vko, jollei muusta ole sovittu. Palkka maksetaan suhteessa entiseen työaikaan. 3.10.2.4 Tilapäinen hoitovapaa Viranhaltijalle ja työntekijälle voidaan myöntää virkavapautta/työlomaa enintään neljä työpäivää, joista kaksi on palkallista, kerrallaan hänen alle 10 vuoden ikäisen äkillisesti sairastuneen lapsensa hoitamiseksi tai hoidon järjestämiseksi. Tilapäisestä hoitovapaasta ja sen kestosta on ilmoitettava työnantajalle niin pian kuin se on mahdollista. Palkkauksen suorittamisen edellytyksenä on, että sairastumisesta ja hoitovapaan tarpeesta annetaan luotettava selvitys. Molemmat vanhemmat eivät voi saada vapautusta samanaikaisesti. Lyhyistä, enintään 12 arkipäivää kestävistä äitiys, isyys, vanhempain ja hoitovapaista voi ilmoittaa vähintään kuukautta ennen vapaan alkamista. Erityisen syyn johdosta kuukauden ilmoitusaikaa saa käyttää myös pidemmästä vapaasta ilmoitettaessa. 3.10.2.5 Poissaolo pakottavista perhesyistä Työntekijällä on oikeus tilapäiseen poissaoloon työstä, jos hänen läsnäolonsa on välttämätöntä hänen perhettään kohdanneen, sairaudesta tai onnettomuudesta johtuvan, ennalta arvaamattoman ja pakottavan syyn vuoksi. Poissaolosta on välittömästi ilmoitettava työnantajalle ja esitettävä siitä selvitys. Poissaolo on palkatonta. 3.10.3 Muut palkalliset vapaapäivät Viranhaltijan ja työntekijän työpäiviksi sattuvat 50 ja 60 vuotispäivä, oman avioliiton vihkimispäivä, lähiomaisen kuolin ja hautajaispäivä, asunnon muuttopäivä ja asevelvollisuuslain mukainen kutsuntapäivä ovat palkallisia vapaapäiviä. Jos luottamusmiehelle on myönnetty virkavapaata/työlomaa JUKO ry:n, Kirkon alan Unioni ry:n tai SVTL ry:n luottamusmiestehtävien hoitamista tai luottamusmieskoulutusta varten, maksetaan sanotuilta virkavapausajoilta varsinainen palkka. Luottamusmieskoulutuksen ajalta maksetaan palkkaa enintään 15 päivältä kalenterivuodessa. Reservin kertausharjoituksiin, maanpuolustuskurssille tai väestönsuojelukoulutukseen määrätylle viranhaltijalle ja työntekijälle suoritetaan kyseiseltä ajalta hänen palkkauksensa vähennettynä asianomaisella reserviläispalkalla tai sitä vastaavan korvauksen määrällä. Viranhaltijan ja työntekijän on toimitettava reserviläispalkkaa tai sitä vastaavaa korvausta koskeva todistus taloustoimistolle. Viranhaltijalla/ työntekijällä on oikeus saada työstään vapautta työnantajan määräämän työnohjauksen ajaksi. Sanotulta ajalta hän on oikeutettu saamaan palkkansa ja matkakustannusten korvausta. Kirkkohallituksen tai Kelan myöntämän varhaiskuntoutuksen ajalta maksetaan palkkaa, enintään kuitenkin 30 kalenteripäivän ajalta kalenterivuodessa. Palkalliselle ajalle myönnetty kuntoutustuki maksetaan työnantajalle. 20