Espoon kaupunki Pöytäkirja Ympäristölautakunta 12.11.2015 Sivu 1 / 23 Kokoustiedot Aika 12.11.2015 torstai klo 17:30-18:16 Paikka Teknisen lautakunnan kokoushuone, Virastopiha 2 C, 1. krs., Espoon keskus Saapuvilla olleet jäsenet Henna Partanen, puheenjohtaja Eeva Haeggström Bjarne Häggman Pekka Lempiäinen Mika Leppinen Katja Koivumäki Taina Vilo Joni Vainikainen Ilkka Hirvelä Marika Visakova Henrik Vuornos Maria Taipale Muut saapuvilla olleet Tarja Söderman Kari Kavasto Lotta Honkonen Kalevi Hiironniemi Erja Tiihonen ympäristöjohtaja valvontapäällikkö nuorisovaltuuston edustaja, saapui klo 17.41 98 käsittelyn aikana johtava ympäristötarkastaja sihteeri
Espoon kaupunki Pöytäkirja Ympäristölautakunta 12.11.2015 Sivu 2 / 23 Allekirjoitukset Henna Partanen puheenjohtaja Erja Tiihonen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: 13.11.2015 14.11.2015 Henrik Vuornos Maria Taipale Pöytäkirjan nähtävänäolo 31.12.2014 julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä ympäristökeskuksessa 23.11.2015 osoitteessa Kirkkojärventie 6 B, Espoon keskus.
Espoon kaupunki Pöytäkirja Ympäristölautakunta 12.11.2015 Sivu 3 / 23 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 96 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 97 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 5 98 1-2 Ympäristölautakunnan vuoden 2015 lokakuun 6 kuukausiraportti 99 3-4 Tammen rauhoittaminen luonnonmuistomerkiksi, 11 Kavallinmäki 100 Haja-asutuksen jätevesineuvonta Espoossa vuonna 2015 13 101 Lausuntoja, päätöksiä ja kirjelmiä 16 102 Lausunto Vaasan hallinto-oikeudelle jätettyyn valitukseen koskien ympäristönsuojelulain 175 mukaisen määräyksen antamista 18
Espoon kaupunki Pöytäkirja 96 Ympäristölautakunta 12.11.2015 Sivu 4 / 23 96 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Ympäristölautakunta oli kutsuttu koolle ympäristölautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla 9.11.2015 päivätyllä ympäristölautakunnan jäsenille ja kaupunginhallituksen ja nuorisovaltuuston edustajille toimitetulla kokouskutsulla.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 97 Ympäristölautakunta 12.11.2015 Sivu 5 / 23 97 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Henrik Vuornos ja Maria Taipale.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 98 Ympäristölautakunta 12.11.2015 Sivu 6 / 23 249/2015 02.02.02 98 Ympäristölautakunnan vuoden 2015 lokakuun kuukausiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. 050 344 5063 Tarja Söderman, puh. 050 330 9767 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristöjohtaja Tarja Söderman Ympäristölautakunta merkitsee tiedoksi käyttötalouden toteutumisen seurantaraportin 10 /2015 ja ennusteen 31.12.2015, tulostavoitteiden toteutumisen tilanteessa 31.10.2015 ja ennusteen 31.12.2015 sekä toteaa että, energiansäästötavoitetta ja ympäristökriteereitä koskevan sitovan tulostavoitteen toteutumista arvioidaan kokonaisuudessaan myöhemmin. Päätös Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali Selostus 1 Ympäristökeskuksen tuloskortti, seuranta 10/2015 2 Ympäristölautakunta, käyttötalouden seurantaraportti 10/2015 ja ennuste 31.12.2015 - Ympäristölautakunta, kirjanpidon raportti tileittäin 10/2015 Talousarvion sitovuus ja seuranta Valtuuston hyväksymä talousarvio ja taloussuunnitelma sitoo kaupungin toimialoja, toimielimiä ja tulosyksiköitä. Espoo-tarinaan perustuvat vuoden 2015 tulostavoitteet, talousarviokirjaan sisältyvät määrärahat, tuloarviot, nettobudjetoitujen tulosyksiköiden toimintakatteet sekä erityisperustelut ovat sitovia. Ympäristölautakunnan käyttötalousosan sitovuustaso on 44 Ympäristölautakunta. Toiminnan ja talouden toteutumista seurataan kuukausi- ja seurantaraportein. Ympäristölautakunta on käsitellyt elokuussa seurantaraportin I/2015. Kuukausiraportti tuodaan lautakunnalle tiedoksi seurantaa koskevien ohjeiden mukaisesti.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 98 Ympäristölautakunta 12.11.2015 Sivu 7 / 23 Kaupunginhallitus käsittelee lokakuun kuukausiraportin 23.11.2015 ja valtuusto 7.12.2015. Tulostavoitteiden, määrärahojen ja tuloarvioiden poikkeamat käsitellään valtuustossa lokakuun kuukausiraportin perusteella. Joulukuun lopun tilanteesta tehdään ennakkotilinpäätös, jonka yhteydessä ei enää viedä poikkeamia hyväksyttäväksi. TATU- ohjelman toimenpiteiden toteutuminen TATU -ohjelmaa toteutetaan asetettujen projektien ja toimenpiteiden lisäksi linjajohtamisen keinoin, toiminnan jatkuvana parantamisena ja tehostamisena. Espoo siirtyy vuoden 2016 alusta tilaaja-tuottaja-menettelystä uuteen toiminta- ja johtamisjärjestelmään. Tekninen ja ympäristötoimi laajenee, kun kaksi palveluliiketoimen liikelaitosta yhdistyy toimialan yksiköiksi. Palveluliiketoimen toimialan ja konserniesikunnan toimintojen yhdistämistä valmistellaan siten, että uusi organisaatio aloittaa toimintansa vuoden 2016 alussa. Espoolaisen johtamismallin kehittämisprojekti (ESJO) laajenee myöhemmin koko kaupunkia kattavaksi. Ympäristökeskus kehittää toimintaansa strategian palvelutoiminnan taloudellisuutta, tuottavuutta ja laatua koskevien tavoitteiden perusteella. Ympäristökeskuksen tulostavoitteiden toteutuminen vuonna 2015 Tulostavoitteet ovat sitovia. Ympäristökeskus on laatinut toimialan tulostavoitteista johdetut tuloskortit. Tulostavoitteiden toteutuminen käsitellään lautakunnassa seurannan yhteydessä. Tulostavoitteiden toteutuminen 31.10.2015 Valtuustokauden tavoite (tyt): Edistetään energiansäästötavoitteita ja ympäristökriteereitä rakentamisessa, alueiden kehittämisessä ja palvelutuotannossa. Sitova tulostavoite vuodelle 2015 (tyt) Edistetään toimenpiteitä CO2 -päästöjen vähentymiseksi. Mittari / arviointikriteeri: CO2 -päästöjen kehittyminen, energiakulutuksen määrä Tavoitteen toteutuminen 31.10.2015: CO2 -päästöjen kehittymisen osalta tavoitteen toteutumista arvioidaan myöhemmin tilastotietojen valmistuttua.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 98 Ympäristölautakunta 12.11.2015 Sivu 8 / 23 Energiakulutuksen määrän osalta kasvihuonekaasupäästöjen ennakkotieto vuodelta 2014: Kokonaispäästöt -3 % verrattuna vuoteen 2013 (5,5 miljoonaa tonnia) ja asukaskohtaiset päästöt -2 % verrattuna vuoteen 2013. Ilmastoasioiden toimenpideohjelman päivittäminen etenee ja se tehdään yhteistyössä kestävän kehityksen ohjelman kanssa. Sitova tulostavoite vuodelle 2015 (tyt) Luonnon monimuotoisuusohjelman toimenpiteiden toteutuminen. Mittari / arviointikriteeri: Toteutuneet toimenpiteet Tavoitteen toteutuminen 31.10.2015: Tavoitteen arvioidaan toteutuvan. Luonnon monimuotoisuuden toimenpideohjelman vuositavoitteita on noudatettu asianmukaisesti. Asukkaiden meluntorjuntaohje ja pohjaveden suojelusuunnitelma on valmis. Pitkäjärven ja Lippajärven kunnostushankkeet on toteutettu. Gumbölenjoen kalatien toteuttaminen on viivästynyt ja hankkeen jatkon varmistamista selvitetään. Yhteenveto ympäristökeskuksen tulostavoitteiden toteutumisesta lokakuun lopun tilanteessa ja arvio koko vuoden toteumasta (tuloskortti) on liitteenä. Tunnuslukujen toteutuminen Vuodelle 2015 asetetut toiminnalliset tavoitteet tullaan saavuttamaan. TAkirjan mukaisten tunnuslukujen arvioidaan toteutuvan. Villa Elfvikin luontotalon kävijämäärä oli lokakuun lopussa 30 285. Ennuste koko vuodelle on 33 000 kävijää. Henkilöstö Syyskuun lopussa henkilöstöä oli 28. Avoin vakituinen vakanssi täytettiin syyskuussa. Vakituisia henkilöitä oli 26 ja määräaikaisia 2.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 98 Ympäristölautakunta 12.11.2015 Sivu 9 / 23 Ympäristölautakunnan käyttötalouden tulojen ja menojen toteutuminen Tulojen ja menojen toteutumista on arvioitu kirjanpidon tilanteesta 31.10.2015. Ennuste tulojen ja menojen toteumasta on laadittu vuoden loppuun. Tulot Tuloja on kertynyt 60 000 euroa, 119,5 %. Tuloennuste 75 000 euroa. Tuloylitys on arviolta 25 000 euroa muutettuun talousarvioon verrattuna. Tulot kertyvät Villa Elfvikin tilojen käyttökorvauksista, ympäristö- ym. luvista perittävistä toimitus- ja lunastusmaksuista. Ulkoisia maksutuloja arvioidaan kertyvän 65 000 euroa, tulot ylittyvät 15 000 euroa. Uusi taksa on tullut voimaan 1.8.2015. Villa Elfvikin maksullisten tilojen käyttö on kasvanut. Budjetoimattomia tukia ja avustuksia on saatu ELY -keskukselta noin 5 000 euroa. Menot Menoja on kertynyt 1,9 milj. euroa, 73,6 %. Määrärahaa arvioidaan säästyvän 53 000 euroa muutettuun talousarvioon verrattuna, lähinnä projektihankkeista. Suurin osa menoista on henkilöstömenoja, joita on kertynyt 1,2 milj. euroa, 79,3 %. Määrärahaa arvioidaan säästyvän noin 21 000 euroa. Keskushallinnosta on siirretty 7 000 euroa rekrytointiin ja tehtäväjärjestelyihin. Menot ovat 1,5 % alemmalla tasolla kuin edellisenä vuonna vastaavana ajankohtana. Määräaikaisen henkilöstön osalta menojen kertyminen painottuu loppuvuoteen. Ulkoisia palveluita on ostettu 0,398 milj. eurolla, 59,9 %. Määrärahaa arvioidaan säästyvän noin 24 000 euroa. Asiantuntijapalveluihin on käytetty 0,116 milj. euroa, 41,1 %. Metsähallitukselle maksettava Espoon rahoitusosuus Haltia-luontokeskuksen menoihin on 345 000 euroa. Toteuma 247 000 euroa. Menojen arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 98 Ympäristölautakunta 12.11.2015 Sivu 10 / 23 Sisäisiä toimintamenoja on kertynyt 0,299 milj. euroa, 79,7 %. Menojen arvioidaan toteutuvan budjetoidusti. Menot kertyvät lähinnä sisäisten palveluiden ostoista ja toimitilavuokrista. Sisäiset toimitilavuokrat ovat vuoden 2014 tasolla. Ympäristönsuojelutehtäviin on varattu 1,879 milj. euroa. Toteuma on 1,437 milj. euroa, 76,5 %. Henkilöstömenoissa arvioidaan säästyvän 32 000 euroa. Tuloja arvioidaan kertyvän 57 000 euroa. Tulojen arvioidaan ylittyvän 17 000 euroa. Villa Elfvikin menoihin on varattu 0,506 milj. euroa. Menoja on kertynyt 0,420 milj. euroa, 83,1 %. Henkilöstömenojen arvioidaan ylittyvän 23 000 euroa. Keskushallinnosta on siirretty 7 000 euroa rekrytointiin ja tehtäväjärjestelyihin. Tuloja arvioidaan kertyvän 18 000 euroa. Tulot ylittyvät noin 8 000 euroa. Projektihankkeisiin on budjetoitu 0,151 milj. euroa. Menoja on kertynyt 38 000 euroa, 25,2 %. Menojen kertyminen painottuu loppuvuoteen. Määrärahaa arvioidaan jäävän käyttämättä noin 40 000 euroa projektien toteutumisesta johtuen. Vesiensuojelutehtäviin on varattu 0,110 milj. euroa. Menoja on kertynyt 52 000 euroa, 46,8 %. Menojen arvioidaan toteutuvan budjetoidusti, mikäli suunnitellut hankkeet toteutuvat. Ympäristölautakunnalla ei ole talousarvion investointiosassa määrärahavarausta koneiden ja kaluston hankintaan. Ympäristölautakunnan käyttötalouden seurantaraportti 10/2015 ja ennuste 31.12.2015 on liitteenä. Ympäristölautakunta, kirjanpidon raportti tileittäin 10/2015 on oheismateriaalina. Tiedoksi - Olli Isotalo, Tekninen ja ympäristötoimi - Pekka Heikkinen, Taloussuunnitteluryhmä - Jukka Kupiainen, Taloussuunnitteluryhmä - Maria Jyrkkä, Konserniohjausryhmä
Espoon kaupunki Pöytäkirja 99 Ympäristölautakunta 12.11.2015 Sivu 11 / 23 4095/2015 11.01.02 99 Tammen rauhoittaminen luonnonmuistomerkiksi, Kavallinmäki Valmistelijat / lisätiedot: Tia Lähteenmäki, puh. 043 826 5221 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristöjohtaja Tarja Söderman Ympäristölautakunta päättää maanomistajan hakemuksesta rauhoittaa luonnonsuojelulain 23 :n ja 26 :n mukaiseksi luonnonmuistomerkiksi kookkaan tammen Viherlaakson kylässä, kiinteistöllä 96:3 (kortteli 61096, tontti 3). Espoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimen lautakuntien johtosäännön 11 :n perusteella ratkaisuvalta luonnonsuojelulain 26 :n mukaisesta luonnonmuistomerkin rauhoittamisesta on ympäristölautakunnalla. Rauhoitetun tammen, mukaan lukien sen juuriston, vahingoittaminen on kielletty. Turvallisuussyistä varovaiset hoitotoimenpiteet, kuten putoamisvaarassa olevan lahon oksan poistaminen puuta vaurioittamatta, on sallittu. Kaupungin on merkittävä luonnonmuistomerkki maastoon luonnonsuojelulain 23 :n edellyttämällä tavalla. Koska luonnonmuistomerkki sijaitsee yksityisellä piha-alueella, sen merkintää ei tarkasteta ajoittain ympäristökeskuksen toimesta, vaan mahdollisesta huoltotarpeesta ilmoittaminen tulee maanomistajan vastuulle. Käsittely Bjarne Häggman teki seuraavan muutosehdotuksen: Lautakunta päättää evätä tammen rauhoittamishakemuksen sillä puun rauhoittamiselle ei ole esitetty erityisiä syitä tai perusteluja (päinvastoin se voi vaikeuttaa rakennuksen kunnossapitämistä ja tontin muuta käyttöä). Puu ei myöskään ole sijainniltaan tai ominaisuuksiltaan harvinainen taikka erityisen arvokas ja merkittävä luonnonmuistomerkkinä. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi Häggmanin ehdotuksen raukeavan kannattamattomana. Päätös Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. Liite 3 Tammen sijainti 4 Valokuva tammesta
Espoon kaupunki Pöytäkirja 99 Ympäristölautakunta 12.11.2015 Sivu 12 / 23 Selostus Luonnonsuojelulain 23 :n mukaan puu, puuryhmä, siirtolohkare tai muu niitä vastaava luonnonmuodostuma, jota sen kauneuden, harvinaisuuden, maisemallisen merkityksen, tieteellisen arvon tai muun vastaavan syyn vuoksi on aihetta erityisesti suojella, voidaan määrätä rauhoitetuksi luonnonmuistomerkiksi. LsL:n 26 :n mukaan kunta päättää alueen omistajan hakemuksesta tai suostumuksella 23 :ssä tarkoitetun, yksityisen omistamalla maalla olevan luonnonmuistomerkin rauhoittamisesta. Esitys tammen rauhoittamiseksi Viherlaakson Kavallinmäessä tuli vireille tontin omistajilta 8.4.2015. Omistajien mukaan tammen ympärysmitta on 3,60 m, mitattuna n. 0,5 m:n korkeudelta. Tammen ympäristössä kasvaa valkokukkaisia sinivuokkoja. Ympäristökeskus kävi kohteella 25.6.2015. Rauhoitettavaksi esitetty tammi sijaitsee omakotitalon seinustalla pihan puolella. Tammi on hyväkuntoinen, kookas ja näyttävä. Myös tätä pienempiä puita on Espoossa rauhoitettu luonnonmuistomerkiksi. Perusteena suojelulle voi siten pitää puun kauneutta, harvinaisuutta ja jossain määrin myös maisemallista merkitystä, sillä puu erottuu ainakin Helsingintien suuntaan. Vanhoilla tammilla on myös arvoa luonnon monimuotoisuudelle. Ympäristökeskus pyysi 1.10.2015 kaupungin sisäisiä lausuntoja tammen rauhoittamisesta rakennusvalvonnasta, kaupunkisuunnittelukeskuksesta, teknisestä keskuksesta ja tonttiyksiköstä. Kommentit saatiin rakennusvalvonnasta ja asemakaavayksiköstä. Rakennusvalvonta ilmoitti puoltavansa puun suojelemista, vaikka puun sijainti (ja juuristo) lähellä olemassa olevaa pientaloa voi vaikuttaa rakennuksen perustuksiin. Kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksiköstä todettiin, että korttelissa 61096 tontilla 3 sijaitsevan tammen suojeleminen ei ole ristiriidassa asemakaavan tavoitteiden kanssa. Tiedoksi - Hakija, ote - Tekninen keskus - Rakennusvalvontakeskus - Asemakaavayksikkö
Espoon kaupunki Pöytäkirja 100 Ympäristölautakunta 12.11.2015 Sivu 13 / 23 4201/2012 11.01.03 100 Haja-asutuksen jätevesineuvonta Espoossa vuonna 2015 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristöjohtaja Tarja Söderman Ympäristölautakunta merkitsee tiedoksi Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen raportin haja-asutuksen jätevesineuvonnasta Espoossa vuonna 2015. Päätös Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus - raportti haja-asutuksen jätevesineuvonnasta Espoossa 2015 Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry (VHVSY) on toimittanut ympäristölautakunnalle raportin Haja-asutuksen jätevesineuvonta Espoossa - vuoden 2015 neuvonta ja kooste vuosien 2012-2015 neuvonnasta. Raportti on listan oheismateriaalina. Johdanto Ympäristönsuojelulaissa (527/2014) on säädetty yleisestä velvollisuudesta johtaa ja käsitellä kiinteistön jätevedet siten, että niistä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Valtioneuvoston asetuksella talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) on annettu tarkemmat säännökset vaadittavasta puhdistustasosta, kuormituksesta ympäristöön ja jätevesijärjestelmän suunnittelusta, käytöstä ja huollosta. Asetuksen (343/2015) mukaan ennen vuotta 2004 rakennetut jätevesijärjestelmät on kunnostettava viimeistään 15.3.2018 mennessä. Lainsäädännöllä on haluttu edistää vesiensuojelua ja vähentää asuinympäristön ja talousvesikaivojen pilaantumisriskiä. Espoossa on arviolta 1400 kiinteistöä vesihuoltolaitoksen tai vesiosuuskuntien jätevesiviemäriverkoston ulkopuolella, jolloin jätevesien käsittelyn järjestäminen on kiinteistönomistajan vastuulla. Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn parantamiseksi kiinteistöille on tarjottu neuvontaa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys
Espoon kaupunki Pöytäkirja 100 Ympäristölautakunta 12.11.2015 Sivu 14 / 23 ry:n (VHVSY) ja kuntien hankkeessa. Neuvontaa on annettu Espoossa vuodesta 2012 lähtien. Neuvonnan ovat rahoittaneet kaupunki ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Neuvontakäynnit on tehnyt VHVSY. Neuvonta on annettu noin tunnin mittaisella kiinteistökäynnillä. Käynnillä annetaan arvio järjestelmän kunnostustarpeesta ja neuvotaan järjestelmän käytöstä ja huollosta. Samalla neuvotaan myös kuivakäymälöistä ja kompostoinnista. Neuvonnan toteutuminen 2015 Neuvontakäyntiä tarjottiin kirjeitse 172 kiinteistölle. Käyntejä toteutui 132 eli 77 % tarjotuista käynneistä. Neuvontakäynnit tehtiin pääasiassa touko elokuussa. Neuvonta kohdistettiin ranta-alueella (enintään 200 metriä rantaviivasta) sijaitseville kiinteistöille, joiden jätevesijärjestelmä oli rakennettu ennen vuotta 2004. Neuvonta-alueita oli useita, koska suurimmat haja-asutuksen keskittymät on jo neuvottu vuosina 2012-2014. Vakituinen asuttuja kiinteistöjä oli eniten suurimpien järvien eli Nuuksion Pitkäjärven, Bodominjärven ja Loojärven rannoilla. Jätevesien käsittelyn tilanne neuvonta-alueille 2015 Jätevesien käsittely oli riittävällä tasolla yli puolella vakituisesti asutuista kiinteistöistä ja noin 40 %:lla vapaa-ajan kiinteistöistä (kuva 1). Pienin korjauksin järjestelmä saadaan kuntoon neljänneksellä vakituisesti asutuista kiinteistöistä ja 7 %:lla vapaa-ajan kiinteistöistä. Noin 60 %:lla vapaa-ajan kiinteistöistä jätevesiä ei tarvitse käsitellä (vähäinen vesimäärä). Ympäristönsuojelulain mukaan muut kuin vesikäymälän jätevedet voidaan johtaa puhdistamatta maahan, jos niiden määrä on vähäinen eikä niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Vakituisesti asutuista kiinteistöistä riittämätön käsittely oli lähes viidenneksellä. Niillä vapaa-ajan kiinteistöillä, joilla jätevedet täytyi käsitellä, käsittely oli riittämätöntä 40 %:lla. Useimmiten riittämättömän käsittelyn syynä oli pesuvesien pelkkä saostussäiliökäsittely varsinaisen käsittelyn puuttuessa.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 100 Ympäristölautakunta 12.11.2015 Sivu 15 / 23 Suurimmassa osassa järjestelmistä (56 %) käsiteltiin vain pesuvedet, kun käymäläjätevedet johdettiin umpisäiliöön tai käytössä oli kuivakäymälä. Neljänneksellä kiinteistöistä kaikki jätevedet johdettiin umpisäiliöön. Vain viidenneksellä (19 %) kiinteistöistä käymäläjätevesiä johdettiin maastoon, mutta lähes kaikilla näistä (89 %) käsittelymenetelmänä oli vain saostussäiliö. Suuri osa (44 %) järjestelmistä oli rakennettu 2000-luvulla. 70-luvulla tai sitä ennen rakennettuja järjestelmiä oli neljäsosa. Niissä oli eniten puutteita. Yhtä lukuun ottamatta kaikki järjestelmät, joissa käymälävedet käsiteltiin vain saostussäiliössä, oli rakennettu ennen 80-lukua. Kiinteistöillä havaitut puutteet Eniten puutteita havaittiin vaadituissa dokumenteissa: käyttö- ja huoltoohje, jätevesijärjestelmän selvitys ja käyttöpäiväkirja puuttuivat useimmilta kiinteistöiltä. Jätevesijärjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeita löytyi vain 20 %:lla kiinteistöistä. Käyttöpäiväkirja puuttui melkein 40 %:lta kiinteistöistä. Kuivakäymäläjätteen kompostoinnista oli usein huomautettavaa. Käymäläjätteen kompostointi-ilmoitus oli tekemättä lähes kaikilla kiinteistöillä. Neuvonta vuosina 2012-2015 Vuosina 2012-2015 on tehty yhteensä lähes 500 neuvontakäyntiä. Noin puolet neuvotuista kiinteistöistä on ollut vakituisesti asuttuja. Neuvonnalla on tavoitettu reilu kolmannes viemäriverkoston ulkopuolisista kiinteistöistä. Suurin osa neuvotuista kiinteistöistä on sijainnut ympäristönsuojelullisesti herkillä alueilla: ranta-alueilla on sijainnut 67 %, Dämmanin vesilaitostoiminnan suoja-alueella 40 % ja pohjavesialueilla 4 %. Muilla alueilla on sijainnut 20 % kiinteistöistä. Neuvontaa ei ole kohdistettu pohjavesialueille, koska rakennusjärjestyksen mukaan pohjavesialueilla jätevedet pitää johtaa yleiseen jätevesiviemäriin tai tiiviiseen säiliöön. Suurin osa jätevesijärjestelmistä (63 %) on täyttänyt puhdistusvaatimukset sellaisenaan tai pienillä korjauksilla. Järjestelmä on uusittava lähes kolmasosalla vakituisesti asutuista kiinteistöistä ja noin 40 %:lla vapaaajan kiinteistöistä. Vajaalla kolmanneksella kiinteistöistä (29 %) jätevesien määrä on ollut niin vähäinen, että ne voi johtaa puhdistamatta maahan. Neuvontahankkeen tulosten perusteella Espoossa jätevesien käsittelyn tilanne on parempi kuin hankkeen muissa kunnissa Nurmijärvellä, Tuusulassa ja Vantaalla. Espoossa suurimmalla osalla neuvotuista kiinteistöistä oli umpisäiliö (63 %) tai kuivakäymälä (15 %), jolloin kiinteistöllä käsitellään vain pesuvedet. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 101 Ympäristölautakunta 12.11.2015 Sivu 16 / 23 101 Lausuntoja, päätöksiä ja kirjelmiä Päätösehdotus Ympäristöjohtaja Ympäristölautakunta merkitsee tiedokseen seuraavat lausunnot, päätökset ja kirjelmät: Espoon ympäristökeskuksen antamat lausunnot: 5413/10.03.00/2014 Espoon ympäristökeskuksen uusi kannanotto käyttötarkoituksen muutoshakemukseen lukiotilojen sijoittamiseksi liike- ja toimistorakennusten sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueelle (KTY) osoitteessa Kutojantie 2 3968/10.03.00/2015 Ympäristökeskuksen lausunto (15.10.2015) maisematyölupahakemuksesta 2015-1453-T, Tapiola, Itäranta, hakijana tekninen keskus / KVP 3811 / 10.03.00 / 2015 Espoon ympäristökeskuksen lausunto (25.9.2015) maisematyölupahakemuksesta T-2015-1392, (Suvimetsä) Espoon ympäristökeskukselle tulleet kirjeet ja päätökset: UUDELY/6842/2015 Uudenmaan ELY -keskuksen päätös 22.10.2015 pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevasta ilmoituksesta, Pellaksenmäki 15 Järvenperä UUDELY/6637/2015 Uudenmaan ELY -keskuksen päätös 28.10.2015 pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevasta ilmoituksesta, Santapellonkuja 1 Saunalahti Meluun liittyvät yöaikaiset toimintarajoitukset Helsinki-Vantaan lentoasemalla 1802/11.01.00/2015 Uudenmaan ELY-keskuksen valitus Vaasan hallinto-oikeudelle Etelä- Suomen aluehallintoviraston 19.8.2015 päätöksestä, joka koskee Delete Finland Oy:n Juvanmalmin siirtokuormausaseman ympäristöluvan muuttamista Valvontapäällikön päätökset (ympäristöasiat): Graniittirakennus Kallio Oy, ympäristönsuojelulain 118 :n mukainen ilmoitus pontituksesta, paalutuksesta ja louhinnasta, Ullanmäentie 60 / 5.11.015
Espoon kaupunki Pöytäkirja 101 Ympäristölautakunta 12.11.2015 Sivu 17 / 23 E.M.Pekkinen Oy, ympäristönsuojelulain 118 :n mukainen ilmoitus paalutuksesta, pontituksesta ja iskuvasaroinnista Koivu-Mankkaan tiellä ja Jousenpuistonkadulla 61 / 5.11.2015 Ympäristöjohtajan päätökset (ympäristöasiat): Vapautuksen hakeminen yleiseen hulevesiviemäriin liittämisestä, 152 / 28.10.2015 Päätös Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali Ympäristölautakunnalle tiedoksi 12.11.2015
Espoon kaupunki Pöytäkirja 102 Ympäristölautakunta 12.11.2015 Sivu 18 / 23 5185/2013 11.01.04 102 Lausunto Vaasan hallinto-oikeudelle jätettyyn valitukseen koskien ympäristönsuojelulain 175 mukaisen määräyksen antamista Valmistelijat / lisätiedot: Lasse Kämpe, puh. 043 824 6048 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristöjohtaja Tarja Söderman Ympäristölautakunta antaa valituksesta seuraavan lausunnon Vaasan hallinto-oikeudelle: Ympäristölautakunta esittää, että Vaasan hallinto-oikeus jättäisi valituksen tutkimatta, koska valittaja ei ole enää hakemansa oikeussuojan tarpeessa. Rakennustyöt ovat loppuneet lokakuussa 2015. Väitteet ympäristökeskuksen valvontavastuun laiminlyömisestä eivät kuulu tässä yhteydessä käsiteltäväksi, koska kyse on tältä osin kanteluasiasta. Lisäksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on käsitellyt valittajan sinne 5.11.2014 toimittaman kantelun ja todennut, että Espoon ympäristökeskus ei ole laiminlyönyt tehtäviään, vaikka valvontaviranomaisella ei olekaan ympäristövuorokautista päivystystä. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan Espoon ympäristökeskuksessa on menetelty valvontatoimissa hallintolain 7 ja 31 mukaisesti. Valvontaan liittyvät ratkaisut on tehty valvontaviranomaiselle kuuluvan harkintavallan mukaisesti. Käsittely Päätös Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali - Valitus Vaasan Hallinto-oikeudelle Selostus Vaasan hallinto-oikeus pyytää lausuntoa 30 päivän kuluessa sinne toimitetusta valituksesta koskien ympäristölautakunnan 24.9.2015 tekemää päätöstä 78. Päätös käsitteli valitusta Lemminkäinen Infra Oy:n toiminnasta koskien valvontapäällikön päätöksen 59 /2013 noudattamatta jättämistä. Lausuntopyyntö on saapunut ympäristökeskukseen 9.11.2015, joten lausunto on käsiteltävä tässä ympäristölautakunnan kokouksessa.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 102 Ympäristölautakunta 12.11.2015 Sivu 19 / 23 Ympäristölautakunta päätti 24.9.2015, että asiassa ei ole tarpeen antaa ympäristönsuojelulain 175 :n mukaista määräystä, koska toiminta työmaalla on ollut kokonaisuus huomioiden asianmukaista ja työmaa on jo valmistumassa. Tiedoksi - Vaasan hallinto-oikeus, kirje
Espoon kaupunki Pöytäkirja Ympäristölautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 20 / 23 Muutoksenhakukielto Kuntalaki 91 ( 96-98, 100, 101) Muutoksenhakukielto Edellä mainituista päätöksistä, jotka koskevat vain asian valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa kuntalain 91 :n mukaan hakea muutosta.
Espoon kaupunki Pöytäkirja Ympäristölautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 21 / 23 Muutoksenhakukielto hallintolainkäyttölaki 5 ( 102) Muutoksenhakukielto Edellä mainituista päätöksistä ei saa hakea muutosta hallintolainkäyttölain 5 :n mukaan.
Espoon kaupunki Pöytäkirja Ympäristölautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 22 / 23 Valitusosoitus Helsingin hallinto-oikeudelle - LSL ( 99) Valitusosoitus Valitusviranomainen Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta valittamalla. Kirjallisesti tehtävä valitus on osoitettava Helsingin hallinto-oikeudelle. Valitusaika Valitusaika on 30 päivää siitä, kun tämä päätös on saatu tiedoksi. Tiedoksisaantipäivää ei lueta määräaikaan. Asianomaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei muuta näytetä tai saantitodistuksen osoittamana aikana taikka erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Jos kysymyksessä on sijaistiedoksianto, päätös katsotaan tiedoksi saaduksi, ellei muuta näytetä, kolmantena päivänä tiedoksianto- tai saantitodistuksen osoittamasta päivästä. Jos käytetään yleistiedoksiantoa, katsotaan tiedoksisaannin tapahtuneen seitsemäntenä päivänä ilmoituksen julkaisemisesta virallisessa lehdessä. Virkakirjeen katsotaan tulleen viranomaisen tietoon saapumispäivänään. Valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen hallinto-oikeuden aukioloajan päättymistä. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa valituksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Valitusoikeus Päätöksestä saa valittaa se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen päätös välittömästi vaikuttaa. Valitusoikeus on myös asianomaisella kunnalla ja sellaisella rekisteröidyllä paikallisella tai alueellisella yhteisöllä, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun edistäminen. Viranomaisella on lisäksi valitusoikeus, jos laissa niin säädetään tai jos valitusoikeus on tarpeen viranomaisen valvottavana olevan julkisen edun vuoksi. Valituskirjelmän sisältö Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava: - päätös, johon haetaan muutosta; - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi; - perusteet, joilla muutosta vaaditaan; - valittajan nimi ja kotikunta; - postiosoite ja puhelinnumero sekä mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla). Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä: - päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä - todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Espoon kaupunki Pöytäkirja Ympäristölautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 23 / 23 Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja sen mukaan kuin hallintolainkäyttölain 21 :ssä säädetään. Valituksen toimittaminen Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa Helsingin hallinto-oikeudelle osoitteella: Helsingin hallinto-oikeus, kirjaamo Radanrakentajantie 5 00520 HELSINKI Puhelin: 029 56 42000 Telekopio: 029 56 42079 Sähköposti: helsinki.hao@oikeus.fi Virastoaika: 8.00 16.15 Omalla vastuulla valituskirjelmän voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Omalla vastuulla valituskirjelmän voi toimittaa myös telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti toimitetun valituskirjelmän tulee olla toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä valitusajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituksen käsittelyn maksullisuus Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/93) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksu.