ORTODOKSISEN USKON PÄÄPIIRTEITÄ JA IHMISKUVA

ORTODOKSISEN USKON PÄÄPIIRTEITÄ JA IHMISKUVA

1 ORTODOKSISEN USKON PÄÄPIIRTEITÄ JA IHMISKUVA isä Art Leskinen Ortdksisen uskn pääpiirteet 1. Usk Usk n Jumalan lemassal, Jeesuksen ylösnusemuksen ym. ttena pitämistä elämäntapa: hjenuraksi kymmenen käskyä ja rakkauden kaksiskäsky: Rakasta Herraa, Jumalaasi, kk sydämestäsi, kk sielustasi ja mielestäsi ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. apstlinen perinne Nikealais-knstantinplilainen uskntunnustus 2. Jumalan ilmitus Lunnllinen ilmitus maailman luminen, lunnn järjestys, matunt histria (israelilaisten pak Egyptistä), filsfia Ylilunnllinen ilmitus Jumalan välitön ilmitus valittujen ihmisten kautta: Mses, Abraham, prfeetat Jeesus Kristus 3. Ortdksisen uskn lähteet Raamattu aluksi suullista traditita kristinuskn ja juutalaisuuden pyhä kirja, kaann eli hjeellinen tekstikkelma 66 (39 + 27) erillistä kirjaa liturgia sis. n. 100 lainausta Raamatusta Raamattu n vaikuttanut suuresti myös länsimaiseen kulttuuriin, kieleen, tieteeseen, lakeihin sekä ennen nykyaikaa myös lunnnfilsfiaan ja maailmankuvaan Esimerkiksi lainsäädäntö Eurpassa n kehittynyt ja kehittyy yhä Raamattuun perustuvan mraalin phjalta Raamattu n vaikuttanut merkittävällä tavalla ajanlaskuun ja länsimaiseen kalenteriin Traditi Pyhä Traditi eli Perimätiet n Jeesuksen apstleille sanallisesti antama uskn takaus, jka kulkee eteenpäin Kirkn piirissä yhdeltä sukuplvelta seuraavalle ilman lisäyksiä, vaihtamisia tai pistamisia tulkitsee ja varjelee apstlista ppia, sakramentteja ja pyhiä timituksia Raamattu n tärkeä sa Traditita Kirkn liturginen elämä ja sen rukukset kirklliskkusten dgmaattiset päätökset, kirkkisien kirjitukset, pyhien elämät, kanniset säädökset ikngraafinen perimätiet yhdessä muiden luvien taiteiden kuten musiikin ja arkkitehtuurin kanssa

2 ORTODOKSISEN USKON PÄÄPIIRTEITÄ JA IHMISKUVA isä Art Leskinen 4. Oppi Jumalasta Usk yhteen jumalaan Varmuus Jumalan lemassalsta, luttamusta ja kuuliaisuutta Jumalaan Ensimmäinen käsky: "Minä len Herra, sinun Jumalasi, jka jhdatin sinut pis Egyptistä, rjuuden maasta. Sinulla ei saa lla muita jumalia. Jumala n: iankaikkinen ääretön kaikkitietävä vanhurskas viisas 5. Oppi Pyhästä Klminaisuudesta Ortdksisessa kirkssa palvellaan jumalanpalveluksissa Pyhää Klminaisuutta: Isää, Pikaa ja Pyhää Henkeä - yhtä Jumalaa Oppi n tiivistettynä nikealais-knstantinplilaisessa uskntunnustuksessamme (hyväksyttiin Nikeassa ensimmäisessä ekumeenisessa kirklliskkuksessa vunna 325, vielä vahvistettiin pienin lisäyksin tisessa ekumeenisessa kirklliskkuksessa Knstantinplissa vunna 381) On vain yksi Jumala, jka kuitenkin n ilmittanut itsensä klmessa persnassa: Isänä, Pikana ja Pyhänä Henkenä Isä - luja: Ortdksisen uskn mukaan ihminen ja kk maailmankaikkeus eivät le syntyneet sattumalta, vaan Isä Jumalan lumistyön tulksena Pika - pelastaja (Jeesus Kristus): Pika n syntynyt Isästä ennen aikjen alkua. Jeesuksena Jumala syntyi ihmiseksi ihmisten keskelle, ja tällöin Jumalan tinen persna tti jumalallisen lunnn rinnalle pysyvästi myös ihmislunnn. Jeesus li sijaiskärsijä; ristillä hän li svittaja ja lunastaja. Pyhä Henki - pyhittäjä: Pyhän Klminaisuuden klmas persna n Pyhä Henki. Pyhä Henki lähtee Isästä Pjan kautta. Hänet vudatettiin petuslapsille helluntaina Jerusalemissa. Tapahtumaa vidaan pitää kristillisen kirkn (l. seurakunnan) syntyhetkenä.

3 ORTODOKSISEN USKON PÄÄPIIRTEITÄ JA IHMISKUVA isä Art Leskinen 6. Jumala taivaan ja maan luja Raamatun alkulehdillä Ensimmäisen Mseksen kirjan ensimmäisessä luvussa kerrtaan, miten Jumala li maailman tyhjästä. Raamatussa useita erilaisia lumiskertmuksia: Kttu useista eri lähteistä ja eri aikina Kaikilla yhteinen sanma: yksin Jumala n lunut maailman tyhjästä man tahtnsa ja valtansa vimalla Lumisen 1. päivä Ensimmäisenä päivänä hän li valn Alussa Jumala li taivaan ja maan. Maa li auti ja tyhjä, pimeys peitti syvyydet, ja Jumalan henki liikkui vetten yllä. Jumala sani: "Tulkn val!" Ja val tuli. Jumala näki, että val li hyvä. Jumala ertti valn pimeydestä, ja hän nimitti valn päiväksi, ja pimeyden hän nimitti yöksi. Tuli ilta ja tuli aamu, näin meni ensimmäinen päivä. Lumisen 2. päivä Tisena päivänä hän li taivaan Jumala sani: "Tulkn kaartuva kansi vesien väliin, erttamaan vedet tisistaan." Jumala teki kannen ja ertti tiset vedet sen alapulelle ja tiset sen yläpulelle. Niin tapahtui, ja Jumala nimitti kannen taivaaksi. Tuli ilta ja tuli aamu, näin meni tinen päivä. Lumisen 3. päivä Klmantena päivänä hän ertti maan vesistä sekä li kasvit Jumala sani: "Kkntukt taivaankannen alapulella levat vedet yhteen paikkaan, niin että maan kamara tulee näkyviin." Ja niin tapahtui. Jumala nimitti kiinteän kamaran maaksi, ja sen paikan, mihin vedet livat kkntuneet, hän nimitti mereksi. Ja Jumala näki, että niin li hyvä. Jumala sani: "Kasvakn maa vihreyttä, siementä tekeviä kasveja ja hedelmäpuita, jtka maan päällä kantavat hedelmissään kukin lajinsa mukaista siementä." Ja niin tapahtui. Maa versi vihreyttä, siementä tekeviä kasveja ja hedelmäpuita, jtka kantivat hedelmissään kukin man lajinsa mukaista siementä. Jumala näki, että niin li hyvä. Tuli ilta ja tuli aamu, näin meni klmas päivä. Lumisen 4. päivä Neljäntenä päivänä hän li auringn, kuun ja tähdet Jumala sani: "Tulkn valja taivaankanteen erttamaan päivän yöstä, ja lkt ne merkkeinä sittamassa määräaikja, hetkiä ja vusia. Ne listakt taivaankannesta ja antakt vala maan päälle." Ja niin tapahtui. Jumala teki kaksi suurta vala, suuremman hallitsemaan päivää ja pienemmän hallitsemaan yötä, sekä tähdet. Hän asetti ne taivaankanteen listamaan maan päälle, hallitsemaan päivää ja yötä ja erttamaan valn pimeydestä. Jumala näki, että niin li hyvä. Tuli ilta ja tuli aamu, näin meni neljäs päivä. Lumisen 5. päivä Viidentenä päivänä hän li meren elävät ja linnut Jumala sani: "Viliskööt vedet eläviä lentja ja lennelkööt linnut ilmassa taivaankannen alla." Niin Jumala li suuret meripedt ja kaikki muut elävät lennt, jita vedet vilisevät, sekä kaikki siivekkäiden lajit. Jumala näki, että niin li hyvä. Hän siunasi ne sanen: "Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää meren vedet, ja linnut lisääntykööt maan päällä." Tuli ilta ja tuli aamu, näin meni viides päivä.

4 ORTODOKSISEN USKON PÄÄPIIRTEITÄ JA IHMISKUVA isä Art Leskinen Lumisen 6. päivä Kuudentena päivänä hän li maan eläimet, sekä miehen ja naisen Jumala sani: "Tuttakn maa kaikenlaisia eläviä lentja, kaikki karjaeläinten, pikkueläinten ja villieläinten lajit." Ja niin tapahtui. Jumala teki villieläimet, karjaeläimet ja erilaiset pikkueläimet, kaikki eläinten lajit. Ja Jumala näki, että niin li hyvä. Jumala sani: "Tehkäämme ihminen, tehkäämme hänet kuvaksemme, kaltaiseksemme, ja hallitkn hän meren kalja, taivaan lintuja, karjaeläimiä, maata ja kaikkia pikkueläimiä, jita maan päällä liikkuu." Ja Jumala li ihmisen kuvakseen, Jumalan kuvaksi hän hänet li, mieheksi ja naiseksi hän li heidät. Jumala siunasi heidät ja sani heille: "Olkaa hedelmälliset, lisääntykää ja täyttäkää maa ja ttakaa se valtaanne. Vallitkaa meren kalja, taivaan lintuja ja kaikkea, mikä maan päällä elää ja liikkuu." Jumala sani vielä: "Minä annan teille kaikki siementä tekevät kasvit, jita maan päällä n, ja kaikki puut, jissa n siementä kantavat hedelmät. Olkt ne teidän ravintnanne. Ja villieläimille ja taivaan linnuille ja kaikelle, mikä maan päällä elää ja liikkuu, minä annan ravinnksi vihreät kasvit." Niin tapahtui. Ja Jumala katsi kaikkea tekemäänsä, ja kaikki li hyvää. Tuli ilta ja tuli aamu, näin meni kuudes päivä. Lumisen 7. päivä Seitsemäntenä päivänä, sapattina, Jumala lepäsi ja pyhitti päivän leppäiväksi Näin tulivat valmiiksi taivas ja maa ja kaikki mitä niissä n. Jumala li saanut työnsä päätökseen, ja seitsemäntenä päivänä hän lepäsi kaikesta työstään. Ja Jumala siunasi seitsemännen päivän ja pyhitti sen, kska hän sinä päivänä lepäsi kaikesta lumistyöstään. Tämä n kertmus siitä, kuinka taivas ja maa saivat alkunsa sillin kun ne lutiin. 7. Näkymätön maailma Enkelippi sana enkeli merkitsee sanansaattajaa tai lähettiä ei ilmaise lemusta ja lunta vaan virkaa ja tehtävää enkelit kuuluvat näkymättömään eli hengelliseen maailmaan lutiin ennen ihmistä, sillä enkelit lasketaan rtdksisen kirkn pin mukaan kuuluviksi taivaaseen enkeleiksi nimitetään niitä lutuja lentja, jtka eravat ihmisistä ja kaikista muistakin näkyväisen maailman lennista vat persnallisia ja kulemattmia vat krkeamman valn heijastuksia Hierarkiat Enkelit mudstavat erityisen valtakunnan, jta Jumala hallitsee Raamattu mainitsee seuraavat yhdeksän taivaallista hierarkian astetta: serafit kerubit valtaistuimet vimat herraudet hallitukset vallat ylienkelit enkelit

5 ORTODOKSISEN USKON PÄÄPIIRTEITÄ JA IHMISKUVA isä Art Leskinen Kristillisen enkelipin mukanneessa Dinysis Arepagitan teksessa Taivaalliset hierarkiat n esitetty enkelien arvlukitus Enkelit jaetaan sen mukaan, kuinka lähellä Jumalan kirkkautta kukin n, klmeen hierarkiaan ja kukin hierarkia klmeen jukkn eli kurn: Krkein hierarkia: serafit, kerubit, valtaistuimet Keskihierarkia: herraudet, vimat, vallat Alin hierarkia: hallitukset, ylienkelit, enkelit Serafit kuvataan Raamatussa kuusisiipisiksi lenniksi, jtka kahdella siivellä peittivät kasvnsa, kahdella verhsivat ruumiinsa ja kahdella lensivät Langenneet enkelit Kerubit kuvataan Raamatussa muun muassa "... ihmisen mutisiksi, nelisiipisiksi lenniksi, jilla li kuin ihmisen kasvt, mutta ikealla pulella li leijnan kasvt ja vasemmalla härän ja vielä niillä li ktkan kasvt" Kerubit vat pyhien paikkjen vartijita ja Jumalan ilmestymisen ja läsnäln vertauskuvia Valtaistuimet kuvataan tulisina pyörinä, jissa n siipiä ja siivissä silmiä Nimettyjä enkeleitä Arkkienkeli Mikael Arkkienkeli Gabriel Arkkienkeli Rafael Näitä enkeleitä kutsutaan usein myös arkkienkeleiksi, ylienkeleiksi eli stajukkjen jhtajiksi Enkelien rajituksia ja erityisiä kykyjä Eivät kskaan le lleet ihmisiä, kulleet ihmiset, vainajien henget eivät siis pääse enkeleiksi Ovat riippuvaisia Jumalasta ja vastuussa Jumalalle kaikista teistaan Enkeleille n annettu kyky ilmestyä ihmisille näkyväisessä hahmssa ja he vivat esiintyä ihmisinä Yksikään enkeleistä ei le kaikkivipa vaan kaikki vat rajallisia Enkelien vima n aina Jumalasta lähtöisin ja he käyttävät vimaansa Jumalan edustajina, eivät kskaan mien tarkitusperiensä tteuttamiseksi Enkelillä ei le sukupulta, he eivät synnytä uusia enkeleitä eivätkä mene avin Enkelien vimat ylittävät ihmisten vimat ja he vat älykkäämpiä kuin ihmiset sekä kulemattmia Ruumiittmina enkeleillä ei le mitään tarpeita, eivätkä he vanhene tai kule Langenneet enkelit Raamatussa kerrtaan myös langenneesta enkelistä, Saatanasta Saatanan langetessa muitakin enkeleitä liittyi häneen Pahuuden alkuna li vallanhalu, tttelemattmuus Jumalan suunnitelmia khtaan Saatanalle n annettu erilaisia nimiä: muun muassa Lucifer, Perkele,, Pahlainen, Kiusaaja Jeesus Kristus - Jumalihminen Jeesus Kristus n: Jumalamme ja Vapahtajamme, inkarnitunut eli lihaksi tullut Pyhän Klminaisuuden tinen persna, täydellinen Jumala ja täydellinen ihminen, jnka Neitsyt Maria, Jumalansynnyttäjä neitseellisesti synnytti ja jka kuitenkin n syntynyt Isästä Jumalasta ennen aikjen alkua Jeesus Nasaretilainen li Uuden testamentin mukaan juutalainen usknnllinen uudistaja ja kristinuskn jumalan Jahven pika, jka tumittiin Jerusalemissa kulemaan ristiinnaulitsemalla Kertmuksia Jeesuksen elämästä kttiin yhteen ensimmäisellä tai tisella vusisadalla Pääasiallisia lähteitä Jeesuksen elämästä vat Uuden testamentin evankeliumit Kristinuskn mukaan Jeesus n maailman vapahtaja, Vanhan testamentin ennustuksien Messias ja Jumalan aina pika, jka svitti ihmiskunnan synnit kulemallaan ja vitti kuleman ylösnusemuksellaan

6 ORTODOKSISEN USKON PÄÄPIIRTEITÄ JA IHMISKUVA isä Art Leskinen Jeesuksesta käytetään myös nimeä Kristus, jka n peräisin kreikan sanasta Χριστός, Khrists, ja käännös heprean sanasta Messias, videltu eli siunattu Sanaa videltu käytetään Vanhassa testamentissa alkujaan Israelin kuninkaista Myöhemmin sana vakiintui tarkittamaan nimenmaan prfeettjen ennustamaa tulevaa vapauttajakuningasta Kristus-nimestä jhdettiin myöhemmin Kristuksen seuraajia tarkittava nimitys kristitty Hänen sumenkielinen nimensä Jeesus n kreikaksi Ιησους (Isus), jka juntuu heprean nimestä Jeshua, jka tarkittaa "Jahweh pelastaa Immanuel (tai Emmanuel)n peräisin Vanhan testamentin Jesajan kirjan hepreankielisestä tekstistä mudstuen kahdesta sanasta: (El, jka merkitsee Jumala) ja (Imanu, jka merkitsee "kanssamme") ja siksi sillä n myös merkitys "Jumala n kanssamme" Vapahtaja n yksi Jeesuksen nimistä, jka viittaa syntien svitukseen Jeesuksen svituskulema vapauttaa kaikki ihmiset pahan vallasta ja siirtää heidät Jumalan valtakunnan vapauteen Nimeä käytettiin Jeesuksesta j hänen syntyessään, kun enkelit ilmittivat paimenille: "Tänään n teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän n Kristus, Herra." Neitsyt Maria Jumalansynnyttäjä Kreikankielinen sana: Thetks (Θεοτοκος) merkitsee sumennettuna Jumalan kantajaa tai Jumalalle syntymän antajaa, Jumalansynnyttäjää Jumalansynnyttäjä n Neitsyt Mariasta rtdksisessa kirkssa yleisesti käytetty nimitys Muita nimityksiä Jumalanäiti Valtiatar Kaikkein pyhin tai Kaikkeinpyhin Puhtain, Siunatuin, Kunniallinen [Valtiattaremme, Jumalansynnyttäjä] (Ainainen Neitsyt) Aina autuas, viatn kerubeja kunniitettavampi serafeja verrattmasti jalmpi Sanan synnyttäjä

7 ORTODOKSISEN USKON PÄÄPIIRTEITÄ JA IHMISKUVA isä Art Leskinen Ihmiskuva Ortdksinen käsitys ihmisyydestä nusee Raamatusta. Sen perustana n Raamatun lumiskertmus, jka täydentyy Kristuksen petuksella ja hänen antamallaan esimerkillä. Ortdksinen kirkk phtii käsitystään ihmisestä myös uskntunnustuksessa sekä erityisesti rtdksiselle perinteelle keskeisissä kirkkisien ja -äitien kirjituksissa. Ortdksinen käsitys niin Jumalasta kuin ihmisyydestäkin rakentuu persnista mudstuvalle yhteisöllisyydelle. Yksilö ei le idea tai arv, vaan ainutlaatuinen ja kknaisvaltainen persna, jka kstuu ruumiista, hengestä ja sielusta ja jnka ihmisyys täydellistyy yhteisön sana. Jumala li ihmisen ja maailman tyhjästä eli tisin sanen Hän ti ihmisen lemattmuudesta lemiseen. Lumistyön mtiivina n siis rakkaus, ja siksi Jumalan rakkaudesta syntyneet ihminen ja maailma vat sisimmältä lemukseltaan hyvää ja pyhää. Ortdksinen kirkk phtii käsitystään ihmisestä myös uskntunnustuksessa sekä erityisesti rtdksiselle perinteelle keskeisissä kirkkisien ja -äitien kirjituksissa. Lumiskertmus kert myös ihmisen lumisesta Jumalan kuvaksi ja kaltaiseksi. Nämä kaksi käsitettä - kuva ja kaltaisuus - vat keskeisiä rtdksiselle ihmiskuvalle Jumalan kuva ihmisessä merkitsee lahjaa ja tarkitusta. Jumalan kaltaisuus ihmisessä taas ymmärretään annettuna tehtävänä ja mahdllisuutena, kutsumuksena täydellisyyteen. Ihminen n ruumiin, sielun ja hengen mudstama kknaisuus. Ortdksinen käsitys rakentuu siis kknaisvaltaisuudelle, jssa sa ihmisestä n taivaallista ja jumalallista alkuperää, sa taas tästä maailmasta. Ortdksinen ihmiskäsitys ei krsta sukupulten välisiä erja, vaan mies ja nainen vat samalla tavin Jumalan kuva. Ihminen n rtdksian mukaan lumus, jka tarvitsee Jumalaa, tullakseen viisaaksi, hyväksi, hyväntahtiseksi ja pitkämieliseksi. Ihmisen tehtävänä n pahan trjuminen hyvän tekemisen rinnalla. Ihmiskäsitykseen liittyy ihmisen ja Jumalan synergiappi: ppi Jumalan ja ihmisen yhteistyöstä kääntymisessä. Ihmisen taht n sekä lutu että langennut. Kristus vapauttaa ihmisen alkuperäisen synnin seurauksista ja eheyttää ihmisen langenneen lemuksen. Ihmisen jumalitumisen tdellinen merkitys n Kristuksen kaltaiseksi tulemisessa.