Meluselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä JRd CGr Hankilannevan tuulivoimapuiston meluselvitys.

of 20 Hankilanneva_Meluselvitys_JR 170207-1CG Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Hankilanneva Meluselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä 01 8.2.2017 JRd CGr Hankilannevan tuulivoimapuiston meluselvitys. Phone +358 44 3809 237 Fax +358 50 7800 0744 http://www.ethawind.com VAT REG FI 17900187

of 20 Sisällys Sisällys... 2 1 Yhteenveto... 3 2 Tausta... 4 3 Melu... 5 3.1 Melun muodostuminen... 5 4 Melun ohjearvot... 7 4.1 Valtioneuvoston asetus tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista... 7 4.2 Asumisterveysasetuksen toimenpiderajat... 7 5 Lähtötiedot ja menetelmät... 8 5.1 Lähtötiedot... 8 5.2 Menetelmät... 9 6 Arvioidut meluvaikutukset... 10 6.1 Nykytilanne... 10 6.2 Rakentamisen aikaiset vaikutukset... 10 6.3 Toiminnan aikaiset vaikutukset... 10 6.4 Pienitaajuinen melu... 11 6.5 Käytön lopettamisen aikaiset vaikutukset... 12 6.6 Vaikutusten arvioinnin epävarmuustekijät... 12 7 Haittojen ehkäiseminen ja seuranta... 13 8 Lähteet... 14 9 Mallinnustietojen raportti... 15 Liite 1: Melumallinnuksen tulokset... 17 Liite 2: Pienitaajuisen melun laskenta (lineaariset melutasot)... 18 Liite 3: Voimaloiden sijainnit... 20

of 20 1 Yhteenveto Tehtävä: Meluselvitys Hankilannevan tuulivoimapuiston vaikutusalueella. Työmenetelmät: Meluselvitykseen on kerätty ajantasaista tietoa tuulivoimaloiden melun ominaispiirteistä, melun ohjearvoista, paikallisista olosuhteista sekä mallinnusmenetelmistä. Pääasiallisena laskentatyökaluna on käytetty WindPRO Ver3.1.597 ohjelmiston DECIBEL-moduulia sekä ISO 9613-2 standardin mukaisia oletuksia ja lähtöarvoja. Mallinnus ja raportointi on tehty noudattaen Ympäristöministeriön helmikuussa 2014 julkaisemia ohjeita (Tuulivoimaloiden melun mallintaminen. Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2014). Vaikutusten arvioinnissa käytetyt laskentaparametrit on taulukoitu tässä raportissa. Tuloksia on vertailtu valtioneuvoston asetuksen ohjearvoihin (Valtioneuvoston asetus tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista 8/2015). Pienitaajuinen melu on laskettu käyttäen R Ver3.1.1-ohjelmistoa ja työ on tehty ympäristöministeriön helmikuussa 2014 julkaisemia ohjeita noudattaen. Rakennusten äänieristys on laskettu DSO 1284 menetelmän mukaisesti, ja tuloksia on vertailtu asumisterveysasetuksessa oleviin sisämelun ohjearvoihin. Tulokset: Melumallinnusten perusteella valtioneuvoston asetuksen ohjearvoja asunnoille ja vapaa-ajan asunnoille ei ylitetä. Myöskään STM:n antamia sisätilojen pienitaajuisen melun ohjearvoja ei ylitetä.

of 20 2 Tausta Tämä meluselvitys on tehty Hankilannevan tuulivoimapuistolle Haapaveden kunnassa. Puisto on kokonaisuudessaan 8 voimalan laajuinen, joista seitsemän sijaitsee Haapaveden alueella ja yksi Kärsämäen alueella. Hankilannevan melumallinnus on tehty Vestas V126 3.45 MW voimalalla, jonka roottorin halkaisija 126 metriä. Haapaveden alueella sijaitseville seitsemälle voimalalle on käytetty 175 metrisiä torneja. Kärsämäen alueella sijaitseville voimaloille on käyettty 137 metrisiä torneja, joka on kaavoituksessa käytetty korkeus. Mallinnuksessa käytettiin Vestaksen toimittamia V126:n melutietoja helmikuulta 2015. Tämä selvitys on tehty ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaisesti (Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2014 Tuulivoimaloiden melun mallintaminen) WindPRO Ver3.1.597 ohjelmiston melulaskentatyökalulla. Pienitaajuinen melu on laskettu käyttäen R Ver3.1.1-ohjelmistoa ja työ on tehty ympäristöministeriön helmikuussa 2014 julkaisemia ohjeita noudattaen.

of 20 3 Melu Ääni on aaltoliikettä, joka kulkee väliainetta, esimerkiksi ilmaa, pitkin äänilähteestä äänen havainnointipisteeseen. Äänelle on ominaista voimakkuuden, taajuuden ja jaksollisuuden vaihtelut. On syytä huomioida, että tässä yhteydessä paljon käytetty A-painotettu äänenvoimakkuuden arvo (dba) on eri, kun absoluuttinen äänenvoimakkuus (db). Absoluuttinen äänen voimakkuus sisältää kaikkien taajuuksien äänenvoimakkuuden summan, kun A- painotetussa arvossa painotetaan ihmiskorvalle herkkiä taajuuksia. Ääni luokitellaan meluksi, jos ihminen kokee sen epämiellyttävänä tai häiritsevänä. Ihmiset kokevat meluvaikutukset, kuten muutkin vaikutukset, hyvin eri tavoin. Sama ääni voidaan kokea paikasta ja henkilöstä riippuen eri tilanteissa epämiellyttäväksi meluksi, neutraaliksi ääneksi tai nautinnolliseksi ääneksi. Äänen kokemiseen vaikuttaa myös sen voimakkuus, jaksollisuus sekä taajuus. Oleellinen vaikutus äänilähteen, kuten tuulivoimalan, meluun on taustamelulla. Taustamelu voi mm. peittää äänilähteelle tyypillisiä ominaisuuksia, kuten äänen jaksollisuutta. Yleisimpiä taustamelun aiheuttajia ovat tuulen aiheuttama suhina sekä liikenteen kohina. Tuulen nopeuden kasvaessa riittävästi, peittää sen tuottama taustamelu tuulivoimalan melun alleen. Voimakas tai häiritsevä melu voi aiheuttaa terveyshaittoja ja vaikuttaa luonnonympäristön toimintaan. Mitä lähemmäs tuulivoimaloita mennään, sitä häiritsevämpänä melu saatetaan kokea. Siksi on tärkeää tarkastella aluetta maankäytöllisestä näkökulmasta. 3.1 Melun muodostuminen Tuulivoimaloiden synnyttämä ääni muodostuu pääosin (noin 65 % äänestä) lapojen liikkeestä, mutta myös koneiston aiheuttamasta mekaanisesta äänestä (noin 35 % äänestä). Konehuoneesta lähtevä ääni voi nousta merkittävämmäksi äänen lähteeksi esimerkiksi vikatilanteissa, kun vaihteisto tai generaattori ei toimi oikein. (Tuulivoimarakentamisen suunnittelu, 2012) Lapojen aiheuttama aerodynaaminen melu johtuu pyörimisestä aiheutuvasta jatkuvasta huminasta sekä jaksollisesta huminasta. Jaksollinen humina syntyy ilmakerroksen puristumisesta lavan ohittaessa tornin ja toisaalta lavan melun heijastuessa tornin rungosta. Kovalla tuulella äänet ovat voimakkaimmillaan etenkin, kun tuuli puhaltaa voimalan suunnasta. Lämpötila ja ilmankosteus vaikuttavat melun voimakkuuteen. Oleellisimmat tekijät äänen voimakkuuden kannalta ovat kuitenkin etäisyys tuulivoimalasta ja lähistöllä olevien voimaloiden lukumäärä. (Tuulivoimarakentamisen suunnittelu, 2012) Äänelle on ominaista sen vaimeneminen paikallisten olosuhteiden mukaisesti. Äänenvoimakkuus vaimenee äänilähteestä kauemmas mentäessä, sillä sen sisältämä energia vähenee. Etenemiseen vaikuttavat myös ilman ominaisuudet, kuten lämpötila sekä suhteellinen kosteus. Maaston muodoilla, kasvillisuudella ja tuulensuunnalla on oleellinen merkitys äänen

of 20 vaimenemisessa. Selvittämällä vaimenemiseen vaikuttavat tekijät, pystytään äänen kulkua arvioimaan teoreettisesti. Tuulivoimaloiden rakentamisen aikana melu johtuu mm. teiden, tuulivoimaloiden, sähköverkon sekä muun infrastruktuurin rakentamisesta sekä alueen liikenteestä. Nämä vaikutukset ovat vain lyhytaikaisia ja tilapäisiä. Seuraavassa taulukossa on vertailuarvoja äänenvoimakkuusarvojen suhteesta. Taulukko 1. Vertailutaulukko absoluuttisista äänenvoimakkuuksista. 130 db Kipukynnys 100-120 db Rock-konsertti 90 db Rekan ohiajo 80 db Vilkasliikenteinen katu 70 db Ajoneuvon sisämelu 60 db Toimisto, jossa ilmastointi Tyypillinen mitattu äänitaso tuulivoimalan juurella 50 db Vaimea keskustelu 40 db Taustamelu kotona 30 db Kuiskaus (1m)

of 20 4 Melun ohjearvot 4.1 Valtioneuvoston asetus tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista Asetuksessa säädetään toimivien tuulivoimaloiden aiheuttaman laskennallisen tai mitatun melutason ohjearvot. Melulle altistuvalla alueella melutaso ei saa ulkona ylittää seuraavassa taulukossa lueteltuja A-taajuuspainotetun keskiäänitason ohjearvoja. Asetus on tullut voimaan 1.9.2015. Taulukko 2. Ohjearvot valtioneuvoston asetuksessa. 4.2 Asumisterveysasetuksen toimenpiderajat Sosiaali- ja terveysministeriön vuoden 2015 Asumisterveysasetuksessa määrittelemät yöaikaisen pieni- eli matalataajuisen sisämelun toimenpiderajat on esitetty alla. Taulukko 3. Asumisterveysasetuksen toimenpiderajat yöaikaiselle pienitaajuiselle sisämelulle. Kaista / Hz 20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200 L eq, 1h / db 74 64 56 49 44 42 40 38 36 34 32

of 20 5 Lähtötiedot ja menetelmät 5.1 Lähtötiedot Tuulivoimaloiden aiheuttamat meluvaikutukset on mallinnettu soveltaen ISO 9613-2 standardia. Lähtötietoina on käytetty alla olevissa taulukoissa olevia arvoja. Voimalatiedot, kuten äänitehotasojen takuuarvot, on saatu voimalan valmistajalta. Äänitehotasot ilmoitetaan joko kokonaisäänitehotasona tai 1/3 oktaavikaistoittain riippuen valmistajasta ja käytettävästä voimalasta. Hankilannevan tapauksessa äänitehotasot on ilmoitettu 1/3 oktaavikaistoittain. Mallinnuksessa käytetty voimalatyyppi on mainittu alla. Taulukko 4. Hankkeen voimalatiedot. Hankealue Suunnitteluvaihe Voimalat Voimalan tornin korkeus (m) Hankilanneva Kaavoitettu 7 x V126 (Haapaveden alueella) Hankilanneva (Kärsämäen alueella) Kaavoitettu 3.45MW 1 x V126 3.45MW Voimalan äänitehotaso (L wa) 175 106,2 db(a) 137 106,2 db(a) Taulukko 5. Melumallinnuksessa käytettyjä arvoja (Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2014). Maaston vaikutus melun etenemiseen, 0,4 kerroin Tarkastelupisteen korkeus (metriä 4 m maanpinnan yläpuolella) Ilman lämpötila 15 C Ilman suhteellinen kosteus 70 % Alueen korkeustietona on käytetty Maanmittauslaitoksen kahden metrin korkeusmallia ja alueen maanpeitteisyys on Suomen ympäristökeskuksen OIVA-tietokannasta. Maaston vaimentava vaikutus on huomioitu ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaisella kertoimella 0,4. Rakennustiedot perustuvat Maanmittauslaitoksen maastotietokantaan. Laskennassa on otettu lähtökohdaksi voimalan tuottama äänenvoimakkuus ja tämän pohjalta on mallinnettu äänen vaimeneminen (geometrinen vaimeneminen sekä ilmakehän vaimentava vaikutus) koko tuulivoimapuiston alueella. Mallinnuksessa on oletettu, että kaikki asunnot ovat tuulen alapuolella kaikkiin voimaloihin nähden ja tuulennopeus 10 metrin korkeudella maan pinnasta on 8 m/s. Useiden voimaloiden yhteismeluvaikutukset on otettu huomioon. Alueelta valittiin kuusi havainnointipistettä, joiden kohdalta voimaloiden aiheuttamat äänenvoimakkuudet ilmoitetaan.

of 20 5.2 Menetelmät Melumallinnus on suoritettu WindPRO Ver3.1.597 ohjelmiston DECIBEL-moduulia käyttäen. WindPRO on tanskalaisen EMD International A/S:n kehittämä tuulivoiman mallinnusohjelmisto. Ohjelmistolla mallinnetaan ja visualisoidaan äänen eteneminen ja vaimeneminen, mutta sitä käytetään myös muiden vaikutusten mallintamiseen sekä tuuliresurssien laskemiseen. Mallinnusta tehtäessä ohjelmistoon syötetään ympäristöministeriön (2/2014) ohjeistamat parametrit sekä ISO 9613-2 standardin mukaiset lähtötiedot. Mallinnuksessa lasketaan melun leviäminen vaikutusalueella sekä hankkeesta aiheutuvat melutasot tarkastelluissa pisteissä. Ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaisesti melupäästöarvoon lisätään 2 db, jos asunnon ja voimalan perustusten välinen korkeusero ylittää 60 metriä. Korjaus tehdään, kun etäisyys voimalan ja asunnon välillä on enintään kolme kilometriä. Tässä tapauksessa korkeuserot eivät ylity eikä korjauksia ole tehty. Jos ääni on erityisen häiritsevää eli kapeakaistaista tai impulssimaista, lisätään laskenta- tai mittaustuloksiin 5 db ennen asetuksen ohjearvoon vertaamista. Tässä mallinnuksessa laskentatuloksiin ei ole tarvetta lisätä sanktiota. Amplitudimodulaatio on paikallisista olosuhteista ja voimalatyypistä riippuva ilmiö. Ilmiötä ei pysty mallintamaan etukäteen, vaan se pystytään varmistamaan ainoastaan käytönaikaisilla melumittauksilla. Aiheesta on tehty kansainvälisiä tutkimuksia (esim. Bertagnolio, 2014), joiden mukaan havaittu amplitudimodulaatio on mahdollista hallita teknisesti. Pienitaajuinen melulaskenta on tehty ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaisesti, asuntojen ja vapaa-ajan asuntojen ulkopuolelta käyttäen annettua laskentakaavaa. Sisätilojen melutasot on laskettu niin ikään ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaisesti. Rakennusten äänieristys on laskettu DSO 1284 menetelmän mukaisesti, ja tuloksia on vertailtu asumisterveysasetuksessa oleviin sisämelun toimenpiderajoihin. Kuva 1. Pienitaajuisen melun laskentakaava (Ympäristöministeriö, 2014)

of 20 6 Arvioidut meluvaikutukset 6.1 Nykytilanne Hankilannevan tuulivoimapuiston alue on pääasiassa maa- ja metsätalousaluetta ja sen äänimaisema on tällaiselle alueelle tyypillistä. Alueen läpi kulkevalla valtatie 28:lla on keskivuorokausiliikenteen määrä 351-1500 moottoriajoneuvoa (Liikennevirasto, 2009). Valtatie vaikuttaa Hankilannevan tuulivoimapuiston alueen äänimaisemaan. 6.2 Rakentamisen aikaiset vaikutukset Tuulivoimapuiston rakentamisen aikana melua aiheutuu mm. maansiirtokoneista, nostureista, ajoneuvoliikenteestä sekä rakentamisesta. Rakennustyömaan melu on hyvin impulssimaista ja paikallista ja ajoittuu pääasiallisesti päiväaikaan. Tämän vuoksi meluvaikutukset eivät kasva merkittäviksi. Tiestön ja perustusten rakentaminen tuottaa eniten melua ja lisääntyvä liikenne saattaa nostaa valtatien melutasoa hieman. Rakentaminen kestää vain lyhyen ajan suhteessa tuulivoimaloiden elinkaareen, joten meluvaikutuksetkin voidaan katsoa lyhytkestoisiksi. 6.3 Toiminnan aikaiset vaikutukset Ympäristöministeriön suunnitteluohjearvojen mukaiset äänitasot ulottuvat Hankilannevan tuulivoimapuistohankkeessa siten, että 40 db(a):n raja ulottuu 500 700 metrin päähän uloimmasta voimalasta. Hankilannevan melumallinnuksessa on käytetty Vestaksen V126 3.45 MW serrated blade voimalaa, jonka kokonaisäänitaso on 106,2 db(a):ä (kuva 2).

of 20 Kuva 2. Hankilannevan tuulivoimapuiston melumallinnus. Kuvaan on merkitty kirjaimin kuusi havainnointipistettä. Melumallinnuksen mukaan alueella olevien vakituisten ja vapaa-ajan asuntojen kohdalla ei ylitetä valtioneuvoston asetuksen yöajan ohjearvoa 40 dba. Alueen läheisyydestä on valittu kuusi havainnointipistettä, joiden melutasot on lueteltu liitteessä 1. Tuulivoimapuiston alueella, voimaloiden välittömässä läheisyydessä, äänitaso on yli 45 dba, joten melulla saattaa olla vaikutuksia esimerkiksi alueen virkistyskäyttöön. Vaikutusalueella ei kuitenkaan ole virkistyskäyttöön kaavoitettuja alueita, joten näille annettuja ohjearvoja ei ole tarpeen soveltaa. 6.4 Pienitaajuinen melu Pienitaajuinen melu on laskettu ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaisesti. Asumisterveysasetuksen toimenpiderajat pienitaajuiselle melulle alittuvat lähimmissä asunnoissa. Vapaa-ajan asuntojenkin kohdalla sisätilojen toimenpiderajat alittuvat. Myös kauempana sijaitsevissa asunnoissa toimenpiderajat alittuvat, koska pienitaajuinen melu vähenee etäisyyden kasvaessa. Laskennan tulokset löytyvät liitteestä 2.

of 20 Laskennassa on käytetty laskentastandardissa todettuja äänieristysominaisuuksia, joten todellinen pienitaajuinen melu voi poiketa lasketusta arvosta (DSO laskentamenetelmässä käytetään ainoastaan talojen keskimääräistä äänieristystä). Lasketut arvot eivät kuitenkaan ole lähellä asumisterveysasetuksen toimenpideraja-arvoja, joten arvion mukaan marginaalit ovat riittävät, eivätkä raja-arvot ylity. 6.5 Käytön lopettamisen aikaiset vaikutukset Käytön lopettamisen aikaiset meluvaikutukset ovat samankaltaiset rakennusvaiheen vaikutusten kanssa. Ajallisesti meluvaikutukset ovat tuolloin lyhytkestoiset ja ne johtuvat työmaakoneiden äänistä ja liikenteestä. Käytön lopettamisen jälkeen alueen äänimaisema palaa samaan tilaan, kuin ennen tuulivoimapuiston rakentamista. 6.6 Vaikutusten arvioinnin epävarmuustekijät Mallinnuksessa on käytetty ympäristöministeriön ohjeistuksen ja siellä mainittujen standardien mukaisia menetelmiä ja tulokset on raportoitu ohjeistuksen mukaisesti. Mallinnusmenetelmiin sisältyy aina pieni epävarmuus, jota on pienennetty mm. asiantuntijoiden yhteisesti päättämillä mallinnuksen lähtötiedoilla, jotka ympäristöministeriö on julkaissut. Mallinnuksessa käytetty voimalatyyppi on hankekehittäjän arvion mukaan yksi todennäköisimmistä voimalavaihtoehdoista kyseiselle alueelle ja valittaessa eri voimalatyyppi, melumallinnuksen tulokset voivat muuttua. Siinä tapauksessa mallinnukset tehdään uudelleen valittavan voimalatyypin mukaan. Pienitaajuisen melun laskennassa käytettävä menetelmä käyttää oletuksena keskimääräistä talojen rakenteiden äänieristysarvoa, joten talojen eristykset voivat todellisuudessa olla joko suuremmat tai pienemmät.

of 20 7 Haittojen ehkäiseminen ja seuranta Rakennusaikana meluhaittoja voidaan vähentää käyttämällä vähemmän melua aiheuttavia työkoneita ja ajoittamalla työt vähemmän häiritsevään aikaan vuorokaudesta. Tuulivoimaloiden meluvaikutuksia voidaan säädellä vaikuttamalla äänilähteiden toimintaan. Konehuoneesta lähtevää ääntä voidaan vaimentaa lisäämällä konehuoneeseen eristeitä tai korjaamalla/muuttamalla tekniikkaa. Merkittävämpi vaimennus saadaan aikaan kuitenkin roottorin toimintaan vaikuttamalla. Yksinkertaisesti voimalan ääntä saadaan vaimennettua hidastamalla roottorin pyörimistä tai säätämällä lapojen pyörimiskulmaa, mutta molemmilla tavoilla myös voimalan tuotanto pienenee. Säätämällä lähellä toisiaan pyörivien voimaloiden toimintaa, voidaan melua pienentää esimerkiksi muuttamalla lapojen kohtauskulmaa. Myös voimaloiden toiminta-aikoja voidaan tarvittaessa muuttaa siten, että ohjearvot eivät ylity herkällä alueella, joskaan tälle ei meluselvityksen tulosten mukaan ole tarvetta. Melumallinnusten perusteella valtioneuvoston asetuksen ohjearvoja sekä STM:n antamia sisätilojen pienitaajuisen melun ohjearvoja ei ylitetä. Mikäli ohjearvoja kuitenkin ylitetään, voidaan tätä ehkäistä esimerkiksi pysäyttämällä haittaa aiheuttavat voimalat.

of 20 8 Lähteet Bertagnolio, F. et.al. (2014). Cyclic pitch for the control of wind turbine noise amplitude modulation. Viitattu 14.1.2014. Saatavilla http://www.acoustics.asn.au/conference_proceedings/internoise2014/papers/p551.pdf. Etha Wind (2015) 01-Noise-CGYK141220-1-Rev2. Internal work description. Etha Wind (2015) NOISE_Hankilanneva_FCG_L3_7xV126_345MW_HH175_1xV126_345_HH137_JR170206 Liikennevirasto (2009). Liikennemäärä. http://kartta.liikennevirasto.fi/maaliikenne/wms Maanmittauslaitos (2015). Maanmittauslaitoksen avoimen tietoaineiston lisenssi - versio 1.0-1.5.2012. http://www.maanmittauslaitos.fi/avoindata_lisenssi_versio1_20120501 Sosiaali- ja Terveysministeriö (2015). Asumisterveysasetus. Helsinki. http://www.stm.fi/tiedotteet/tiedote/-/view/1907834 Suomen ympäristökeskus (2014). OIVA Ympäristö- ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille. http://wwwd3.ymparisto.fi/d3/paikkatieto.htm Valtioneuvosto (2015). Valtioneuvoston asetus tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20151107 Vestas (2015). DMS 0049-9517_V01V126-3.45MW-(IEC3A)-50/60 Hz Third octave noise emission Ympäristöministeriö (2012). Tuulivoimarakentamisen suunnittelu. Helsinki. http://www.tuulivoimaopas.fi/files/40/tuulivoimarakentamisen_suunnittelu.pdf Ympäristöministeriö (2014). Tuulivoimaloiden melun mallintaminen. Helsinki. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/42937/oh_2_2014.pdf?sequence=1

20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200 250 315 400 500 630 800 1000 1250 1600 2000 2500 3150 4000 5000 6300 8000 dba Page 15 of 20 9 Mallinnustietojen raportti RAPORTIN JA RAPORTOIJAN TIEDOT *tarkentavat tiedot voi esittää kartalla tai muissa liitteissä Mallinnusraportin numero/tunniste: Raportin hyväksyntäpäivämäärä: 8.2.2017 Tekijä/organisaatio, yhteystiedot: Etha Wind Oy, Frilundintie 2 65170 VAASA, puh. 044-3809237 Vastuuhenkilöt Jukka Rönnlund, Etha Wind Oy Laatija: Jukka Rönnlund MALLINNUSOHJELMAN TIEDOT Mallinnusohjelma ja versio: WindPRO Ver3.1.597 Tarkastaja/hyväksyjä: Christian Granlund Mallinnusmenetelmä: ISO 9613-2 TUULIVOIMALAN (TUULIVOIMALOIDEN TIEDOT) Tuulivoimalan valmistaja: Vestas Tyyppi: V126 Sarjanumero/t: Nimellisteho: 3,45 MW Napakorkeus: 137,0 m ja 175,0 m Roottorin halkaisija: 126,0 m Tornin tyyppi: Putkitorni Mahdollisuudet vaikuttaa tuulivoimalan melupäästöön käytön aikana ja sen vaikutus meluun Lapakulman säätö Pyörimisnopeus Muu, mikä Kyllä db Kyllä db db Ei Ei tiedossa Ei Ei tiedossa db AKUSTISET TIEDOT/LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT Melupäästötiedot Vestas V126 (Voimalavalmistaja on taannut kokonaismeluarvon 106.2 dba) 120 100 80 Melupästötiedot 1/3-oktaaveittain 60 40 20 0 Hz Pienitaajuisen melun laskennassa lisätään 2 dba:ä kuhunkin 1/3 oktaavikaistaan IEC 61400-14 standardin mukaisesti, jotta saadaan Lwd arvot.

of 20 Melun erityispiirteiden mittaus ja havainnot: Kapeakaistaisuus / Tonaalisuus Impulssimaisuus Merkityksellinen sykintä (amplitudimodulaatio) Muu, Mikä: kyllä ei kyllä ei kyllä ei kyllä ei Tarvittaessa käytetään sanktiota (5dB), tässä tapauksessa ei. AKUSTISET TIEDOT/LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT Laskenta korkeus Laskentaruudun koko [m m] 4 m Muu, mikä ja miksi: 10 m * 10 m Suhteellinen kosteus Lämpötila 70 % Muu, mikä ja miksi: 15 C Muu, mikä ja miksi: Maastomallin lähde ja tarkkuus Maastomallin lähde: Maanmittauslaitos Vaakaresoluutio: 2 m Pystyresoluutio: 1 m Maan- ja vedenpinnan absorption ja heijastuksen huomioiminen, käytetyt kertoimet ISO 9613-2 HUOM Vesialueet, (0) / (G) Maa-alueet, (0,4) / (A-D/E-F) 0,4 Ainoastaan maa-aluekerrointa käytetty. Maa-alueet, (0) / (G) Ilmakehän stabiilius laskennassa/meteorologinen korjaus Neutraali, (0): kyllä Muu, mikä ja miksi: Voimalan äänen suuntaavuus ja vaimentuminen Vapaa avaruus Muu, mikä, miksi: Melulle altistuvat asukkaat ja kohteet, lkm (ilman meluntorjuntaa/voimalan ohjausta) Asukkaat: 0 kpl Vapaa-ajan rakennukset: 0 kpl Hoito- ja oppilaitokset: 0 kpl Melulle altistuvat asukkaat ja kohteet, lkm (meluntorjunta/voimalan ohjaus huomioiden) Asukkaat: 0 kpl Vapaa-ajan rakennukset: 0 kpl Hoito- ja oppilaitokset: 0 kpl Melun leviäminen virkistys- tai luonnonsuojelualueille Virkistysalueet: 0 kpl Luonnonsuojelualueet: 0 kpl

of 20 Liite 1: Melumallinnuksen tulokset Taulukko 6. Meluarvot valituissa kohteissa. Havainnointipiste Itäinen koord. (ETRS TM35FIN) Pohjoinen koord. (ETRS TM35FIN) Rakennuksen tyyppi Ohjearvo (dba) Melu (dba) Ohjearvojen ylitys a 428105 7096387 Vapaa-ajan asunto 40 28,9 Ei b 426746 7097862 Vapaa-ajan asunto 40 28,2 Ei c 422175 7096059 Vapaa-ajan asunto 40 21,9 Ei d 430304 7092535 Asunto 40 27,4 Ei e 421643 7093561 Asunto 40 22,8 Ei f 430279 7092037 Asunto 40 28,6 Ei

Liite 2: Pienitaajuisen melun laskenta (lineaariset melutasot) Page 18 of 20 Asumisterveysasetuksen toimenpiderajat pienitaajuiselle melulle alittuvat lähimmissä asunnoissa. Myös kauempana sijaitsevissa asunnoissa toimenpiderajat alittuvat, koska pienitaajuinen melu vähenee etäisyyden kasvaessa. Vapaa-ajan asuntojenkin kohdalla toimenpiderajat alittuvat. Taulukko 7. Pienitaajuinen melu rakennuksen ulkopuolella. Taajuus (Hz) Melutaso kohteissa (db) a b c d e f 20 50.91 50.02 46.79 50.21 47.23 50.80 25 49.65 48.76 45.49 48.95 45.94 49.54 31,5 44.72 43.83 40.54 44.01 40.99 44.61 40 43.96 43.07 39.74 43.25 40.20 43.85 50 44.80 43.91 40.55 44.08 41.01 44.69 63 43.89 42.99 39.55 43.15 40.03 43.77 80 40.65 39.74 36.21 39.89 36.70 40.53 100 39.09 38.18 34.47 38.30 34.99 38.96 125 38.43 37.50 33.55 37.58 34.10 38.29 160 30.91 29.98 25.65 29.98 26.26 30.74 200 28.94 28.01 23.18 27.90 23.88 28.75 Taulukko 8. Pienitaajuinen melu sisätiloissa. Taajuus (Hz) Melutaso kohteissa (db) a b c d e f 20 44.31 43.42 40.19 43.61 40.63 44.20 25 41.25 40.36 37.09 40.55 37.54 41.14 31,5 33.92 33.03 29.74 33.21 30.19 33.81 40 32.56 31.67 28.34 31.85 28.80 32.45 50 31.80 30.91 27.55 31.08 28.01 31.69 63 27.29 26.39 22.95 26.55 23.43 27.17 80 20.95 20.04 16.51 20.19 17.00 20.83 100 17.89 16.98 13.27 17.10 13.79 17.76 125 18.23 17.30 13.35 17.38 13.90 18.09 160 9.71 8.78 4.45 8.78 5.06 9.54 200 7.74 6.81 1.98 6.70 2.68 7.55

db db Page 19 of 20 80,00 Hankilannevan tuulipuisto, vapaa-ajan asunto a 60,00 40,00 20,00 0,00 20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200 Hz Sisällä Ohjearvo (sisällä) Kuva 3. Ympäristöministeriön ohjeistuksen mukainen matalataajuisen melun laskenta sekä sosiaali- ja terveysministeriön ohjearvo vapaa-ajan asunnossa a. 80,00 60,00 40,00 20,00 Hankilannevan tuulipuisto, vakituinen asunto f 0,00 20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200 Hz Sisällä Ohjearvo (sisällä) Kuva 4. Ympäristöministeriön ohjeistuksen mukainen matalataajuisen melun laskenta sekä sosiaali- ja terveysministeriön ohjearvo vakituisessa asunnossa f.

of 20 Liite 3: Voimaloiden sijainnit Voimala Itäinen (ETRS- TM35-FIN) Taulukko 9. Hankilannevan voimaloiden sijaintitiedot. Pohjoinen (ETRS-TM35- FIN) Kokonaisäänenvoimakkuus [db(a)] Tuulivoimalatyyppi A 426141 7096191 106.2 VESTAS V126-3.45 MW serrated blade, HH175m B 426422 7095328 106.2 VESTAS V126-3.45 MW serrated blade, HH175m C 424547 7092965 106.2 VESTAS V126-3.45 MW serrated blade, HH175m D 426049 7093114 106.2 VESTAS V126-3.45 MW serrated blade, HH175m E 426883 7092500 106.2 VESTAS V126-3.45 MW serrated blade, HH175m F 428018 7091318 106.2 VESTAS V126-3.45 MW serrated blade, HH175m G 427351 7092133 106.2 VESTAS V126-3.45 MW serrated blade, HH175m H 428928 7090559 106.2 VESTAS V126-3.45 MW serrated blade, HH137m