LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 61/2005/3 Dnro LSY-2004-Y-251 Annettu julkipanon jälkeen 23.5.2005 ASIA LUVAN HAKIJA Ympäristölupa kalojen kasvattamiseen verkkoaltaissa meressä (Hylkimyksen laitos) Iso-Hylkimys saaren koillispuolella Uudenkaupungin kaupungin Hylkimyksen kylässä. Mannerlohi Oy Ristivahontie 107 23930 Pyhämaa ASIAN VIREILLETULO TOIMINTA JA SEN SIJAINTI LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Mannerlohi Oy on saattanut hakemuksen vireille Länsi-Suomen ympäristölupavirastossa 17.9.2004 ja täydentänyt hakemustaan 14.10.2004. Lupaa haetaan kalojen kasvattamiseen verkkoaltaissa meressä Hylkimyksen laitoksessa Iso-Hylkimys saaren koillispuolella kiinteistöön Lohiranta RN:o 1:6 kuuluvalla vesialueella Uudenkaupungin kaupungin Hylkimyksen kylässä. Ympäristönsuojelulain 28 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 c) kohdan mukainen hakemus. Vesilain 2 luvun 2 :n vesistöön rakentamista koskeva hakemus. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 6) kohta. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILAN- NE Lupa Länsi-Suomen vesioikeus on 27.11.1998 antamallaan päätöksellä nro 83/1998/4 myöntänyt Varanpään Lohi Oy:lle luvan kalankasvatukseen kiinteistöön Lohiranta RN:o 1:6 kuuluvalla vesialueella Uudenkaupungin kaupungin Hylkimyksen kylässä. Varanpään Lohi Oy on sulautunut Mannerlohi Oy:öön 31.8.2004.
2 Lupa on voimassa vuoden 2005 loppuun. Mikäli kalankasvatustoimintaa aiotaan jatkaa vuoden 2005 jälkeen, luvan saajan oli viimeistään 30.9.2004 saatettava vireille uuden luvan saamista koskeva hakemus. Tällöin lupa on voimassa, kunnes tätä koskeva päätös on saanut lainvoiman. Voimassa olevien lupamääräysten mukaan verkkoaltaiden yhteistilavuus saa olla noin 10 000 m 3. Kalojen ruokintaan käytettävän rehun sisältämä fosforimäärä saa olla enintään 1 100 kg ja typpimäärä enintään 8 100 kg. Kyseisellä rehumäärällä voidaan tuottaa noin 100 000 kg kalaa. Vuokrasopimus Kaavoitus AA ja BB ovat 23.6.2004 päivätyllä sopimuksella vuokranneet Mannerlohi Oy:lle kalankasvatusta varten tarvittavan, Uudenkaupungin kaupungin Hylkimyksen kylässä sijaitsevaan kiinteistöön Lohiranta RN:o 1:6 kuuluvan vesialueen kalankasvatusta varten. Sopimus on voimassa 1.9.2004 alkaen toistaiseksi. Sopimus voidaan purkaa kummankin osapuolen pyynnöstä. Uudenkaupungin kaupungin yleiskaava, joka on voimassa kyseessä olevalla alueella, on vahvistettu 25.8.1994. Iso-Hylkimyksen saari on kaavassa merkitty MU-alueeksi eli maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Uudenkaupungin Iso-Hylkimys Katavakari Kumpelkari väliselle alueelle on 29.4.1993 vahvistettu rantakaava. Kaavassa vesialue, jolla kalankasvatuslaitos sijaitsee, on merkitty W-2 alueeksi eli vesialueeksi, jolla on sallittu kulloinkin voimassa olevan säädöstön mukainen luvanvarainen kalankasvatus ja vesilain mukainen rakentaminen. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Toiminnan ympäristö Mannerlohi Oy:n Hylkimyksen kalankasvatuslaitos sijaitsee Iso- Hylkimys saaren koillispuolella Uudenkaupungin kaupungin Hylkimyksen kylässä. Merialue Iso-Hylkimys saaren länsipuolella on avoin. Merikortin mukaan vesisyvyys Iso-Hylkimys saaren ympäristössä on alle 10 m. Saaren länsipuolella merialue syvenee ja siellä vesisyvyys on osin yli 10 m. Kalankasvatusaltaiden kohdalla vesisyvyys on noin 8 m. Vallitseva virtaussuunta merialueella on kaakosta luoteeseen eli rannikolta ulospäin. Virtausolosuhteet ja veden vaihtuvuus ovat hyvät ulapan läheisyydestä johtuen. Alueella ei ole ravinteiden kertymistä aiheuttavia pohjanmuotoja. Kalankasvatuslaitos sijaitsee noin 0,5 km:n päässä Natura 2000 verkostoon kuuluvasta alueesta Uudenkaupungin saaristo (FI0200072). Iso-Hylkimys saaren ja Katavakari saaren länsiosa sekä Vähä-Hylkimys kuuluvat mainittuun Natura-alueeseen. Rantakasvillisuus Iso-Hylkimyksen saaressa on erittäin niukkaa ja saarta ympäröi terve rakkolevävyöhyke. Veden laatu Kalankasvatuslaitoksen lähialueen veden laatua on tarkkailtu osana Varanpään edustan merialueen yhteistarkkailua Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n toimesta. Laitosta lähinnä sijaitseval-
3 la tarkkailupisteessä (106) veden kokonaisfosforipitoisuudet ovat vuosina 1999-2002 olleet 21-26 µg/l ja vuonna 2003 17 µg/l. Veden klorofylli-a-pitoisuudet ovat vuosina 1999-2002 olleet 1,8-4,4 µg/l ja vuonna 2003 2,4 µg/l. Vuonna 2003 tehdyn merialueen tarkkailututkimuksen tulosten perusteella on todettu, että veden laatu Varanpään ja Vaakuan eteläpuolisella vesialueella osoitti lievää rehevyyttä. Iso-Hylkimyksen lähivesien rehevyystaso oli hieman alhaisempi kuin muilla alueilla. Kalankasvatuslaitoksen lähialueella tuotantokerroksen fosforipitoisuudet ovat yleensä olleet suurempia kuin lähempänä avomeren reunaa Iso-Hylkimys saaren pohjois- ja lounaispuolella. Lähempänä mannerta Kuliluodon lounaispuolella fosforipitoisuudet ovat usein olleet samaa luokkaa kuin laitoksen lähivesien fosforipitoisuudet ja ajoittain varsinkin loppukesällä suurempiakin. Näkösyvyys Iso-Hylkimyksen alueella ei vuoden 2003 tarkkailututkimuksessa eronnut vertailupisteillä mitatuista arvoista. Päällyslevätutkimuksen tulosten perusteella kalankasvatuslaitoksen lähialueet erottuivat korkeampien klorofyllipitoisuuksiensa vuoksi vertailualueista. Vesien yleinen käyttökelpoisuus ympäristöhallinnon soveltaman käyttökelpoisuusluokituksen mukaan oli Iso-Hylkimyksen pohjoispuolella sekä Iso-Hylkimyksen ja Kuliluodon välillä hyvä. Pohjaeläimistö Vuonna 2002 tehdyn pohjaeläintutkimuksen tulokset osoittivat, että Iso-Hylkimys saaren lähialueella (havaintopaikat V8 ja V9) pohjaeläimistön yksilötiheydet ja lajiluku olivat kasvaneet vuoden 1996 tutkimuksen tuloksiin verrattuna. Alueen pohjasedimentit koostuvat hiekasta ja soransekaisesta savesta, joilla eläinlajiston luontaiset vaihtelut voivat olla suuria. Havaintopaikalla V8 valtalajeina olivat amerikansukasmato ja Hydrobia-kotilot ja havaintopaikalla V9 vastaavasti itämerensimpukat ja surviaissääskentoukat. Puhtaille pohjille tyypilliset katkat puuttuivat lajistosta kokonaan ja pohjan tila voidaan luokitella puoliterveeksi. Kalakannat ja kalastus Alueella esiintyvät murtovesialueelle tyypilliset kalalajit. Hakijan mukaan kalankasvatuslaitoksen lähivesialueilla ei harjoiteta muuta merkittävää ammattikalastusta kuin silakan troolikalastusta läntisillä selkävesillä sekä vähenevässä määrin rysäkalastusta. Vakituiset asukkaat ja kesäasukkaat harjoittavat kalankasvatuslaitoksen lähivesialueilla jonkin verran kotitarvekalastusta. Muussa kalastuksessa käytetään alueella pyyntivälineinä yleisimmin verkkoja ja sivuammattikalastuksessa silakkarysää. Alueen muu käyttö Kalankasvatuslaitoksen sijaintipaikan läheisyydessä ei ole laiva- tai veneväyliä eikä uimarantoja. Lähin kalankasvatuslaitos on Kuliluodon Lohi Oy:n laitos, joka sijaitsee Kuliluodon itäisen pään eteläpuolella noin 3,5 km etäisyydellä hakijan laitoksesta.
4 LAITOKSEN TOIMINTA Harjoitettu toiminta Ympäristönsuojelun tietojärjestelmän mukaiset tiedot Mannerlohi Oy:n Hylkimyksen kalankasvatuslaitoksella toteutuneesta kalankasvatuksesta ja laitoksen aiheuttamista päästöistä vuosina 2000-2004: 2000 2001 2002 2003 2004 Keskiarvo Lisäkasvu (kg/a) 124 600 108 000 62 300 100 100 127 500 104 500 Rehun fosfori (kg/a) 1 230 1 100 690 1 040 1 210 1 050 Rehun typpi (kg/a) 9 190 8 320 5 250 8 080 9 280 8 020 Fosforipäästö (kg/a) 730 670 440 640 700 640 Typpipäästö (kg/a) 5 760 5 350 3 540 5 330 5 780 5 150 Rehumäärä (kg/a) 153 000 135 900 84 700 122 800 147 600 128 800 Rehukerroin 1,23 1,26 1,36 1,23 1,16 1,25 Fosforin ominaispäästö (g/kg) 6 6 7 6 5 6 Typen ominaispäästö (g/kg) 46 50 57 53 45 50 Hakemuksen mukainen toiminta Laitoksella on tarkoitus kasvattaa kirjolohta siten, että kalojen lisäkasvu on noin 110 000 kg vuodessa. Luvan tulisi olla voimassa 12 vuotta päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta lukien. Kalojen ruokintaan käytettävä rehu sisältää fosforia 1 100 kg/a ja typpeä 8 100 kg/a. Käytettävä rehumäärä on noin 130 000 kg/a. Laitoksella käytetään kuivarehua. Kalat ruokitaan atk-ohjatuilla ruokintalaitteilla. Laitoksen rakenteet Kalat kasvatetaan kolmessa verkkoaltaassa, joista yksi on metallirakenteinen ja kaksi ovat muovirakenteisia. Altaiden yhteenlaskettu pinta-ala on 2 250 m 2 ja tilavuus on 10 000 m 3. Laitoksen aiheuttama päästö Kalankasvatuksen fosforipäästö mereen on hakemuksen mukaan 665 kg/a ja typpipäästö 5 295 kg/a. Laitosta hoidetaan huolellisesti päästöjen minimoimiseksi. Ruokinnassa käytettävä atk-ohjaus, jonka avulla vältetään kalojen liikaruokintaa. Laitoksella käytetään korkealuokkaisia, pölyttömiä ja ympäristöystävällisiä rehulaatuja. Näin ominaispäästöt saadaan mahdollisimman alhaisiksi. Perkaus Jätehuolto Laitoksella kasvatettujen kalojen verestys ja perkaus tapahtuu hakijayhtiön omistamassa perkaamossa, joka sijaitsee Pyhämaalla. Perkaustoiminnalle ei haeta tällä hakemuksella lupaa. Kuolleet kalat sekä mahdolliset pilaantuneet rehut ja muu orgaaninen jäte toimitetaan kompostointilaitokselle. Rehusäkit ja muu pakkausjäte toimitetaan ensisijaisesti kierrätykseen ja toissijaisesti kaa-
5 topaikalle. Mikäli ongelmajätettä (loisteputkia, maaliastiat) syntyy, se toimitetaan hakijayhtiön tiloihin Pyhämaalle ja sieltä edelleen ongelmajätteiden keräyspisteeseen. Kemikaalit Verkkoaltaiden kyllästykseen käytetään Suomen ympäristökeskuksen hyväksymää kyllästettä noin 200 l/a. Kyllästys suoritetaan hakijayhtiön tiloissa, jossa aine myös varastoidaan. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutukset veden laatuun Vaikutukset merialueen käyttöön Kasvatuksessa käytetään rokotettuja kaloja, joten lääkinnän tarvetta ei juuri koskaan synny. Vuoden 2003 tehdyn merialueen tarkkailututkimuksen yhteenvedon mukaan laitoksen paikallisiakaan vaikutuksia Iso-Hylkimyksen alueella ei ollut nähtävissä. Hakemuksen mukaan kalankasvatustoiminta ei vaikuta alueen virtausoloihin tai veden muihin fysikaalisiin olosuhteisiin. Laitoksen toiminnasta ei vähäisistä päästöistä johtuen voida katsoa olevan haittaa kesäasutukselle tai muulle virkistyskäytölle. Laitoksen välittömässä läheisyydessä ei ole laiva- tai veneilyväyliä, joten laitoksen ei voida olettaa aiheuttavan haittaa vesiliikenteelle. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Luvanhakija pitää laitoksen toiminnasta hoitopäiväkirjaa, johon merkitään kala-altaiden tuonti alueelle ja poisvienti alueelta, käytetyn rehun laatu ja määrä, laitokselle tuotujen ja poisvietyjen kalojen määrä, muut tiedot kuten mahdolliset kalataudit, kuolleiden kalojen määrä ja muut laitoksen päästöjen määrään vaikuttavat tekijät. Päästö- ja vesistötarkkailu LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Vesistötarkkailu suoritetaan Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n toimesta laitoksen lähialueen tarkkailuna sekä alueen ns. vertailupisteistä. Tutkimustulokset raportoidaan vuosittain yhteenvetona. Hakija osallistuu Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen järjestämään kalataloudelliseen yhteistarkkailuun. Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Uudenkaupungin kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimus-
Muistutukset ja vaatimukset 6 ten tekemiseen sekä mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta 2.11. 2.12.2004 välisenä aikana. Kuulutus on erikseen lähetetty asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. 1) Lounais-Suomen ympäristökeskus on todennut, että kalankasvatustoiminnan tuottama kalojen lisäkasvu Varanpään ja Iso- Hylkimyksen merialueella on pienentynyt viime vuosina. Vaikka kalankasvatuksesta johtuvat päästöt ovat jatkuvasti pienentyneet, merialueen tila on muuttunut silti rehevämpään suuntaan. Ympäristökeskus on katsonut, että Iso-Hylkimyksen merialue soveltuu kalankasvatukseen Varanpään edustaa paremmin veden hyvän vaihtuvuuden takia. Kasvatuksen vaikutukset ovat kuitenkin selvästi nähtävissä myös Iso-Hylkimyksen lähivesillä päällyslevätutkimuksissa ja tämän takia kasvatusmääriä ei ole syytä lisätä nykyisestä tasosta. Ympäristökeskus on esittänyt, että hakijalle voidaan myöntää lupa kasvattaa kalaa noin 110 000 kg vuodessa. Kalankasvatukseen käytettävien verkkoaltaiden pinta-ala saisi olla yhteensä enintään 2 250 m 2 ja niiden tilavuus yhteensä enintään 10 000 m 3. Kalojen ruokintaan käytettävän rehun fosforimäärä saisi olla yhteensä enintään 1 100 kg vuodessa ja typpimäärä enintään 8 100 kg vuodessa. Tuorerehua ei saisi käyttää. Ominaiskuormituksen tavoitteena vuoteen 2005 mennessä on 7 g fosforia ja 44 g typpeä tuotettua kalakiloa kohti. Toiminnanharjoittaja tulisi velvoittaa pitämään laitoksen toiminnoista hoitopäiväkirjaa, toimittamaan vuosittain kunkin vuoden helmikuun loppuun mennessä edellistä vuotta koskeva yhteenveto ympäristökeskukselle, vaadittaessa antamaan ympäristökeskukselle muitakin tarpeellisia tietoja ja selvityksiä hoitopäiväkirjassa esitettävien tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi, tekemään kaikista kalataudeista ja niiden hoidosta tarvittavat merkinnät hoitopäiväkirjaan ja ilmoittamaan vakavista kalatautitapauksista ympäristökeskukselle, suorittamaan kalankasvatuslaitoksen käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailua ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla ja toimittamaan tarkkailujen tulokset ympäristökeskukselle ja tarpeellisilta osin Uudenkaupungin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lupa tulisi myöntää siten, että se on voimassa 7 vuotta siitä laskettuna, kun se on saanut lainvoiman. 2) Saaristomeren merenkulkupiiri on esittänyt, että kelluvat verkkoaltaat tulisi merkitä merenkulkulaitoksen 4.4.1991 antaman yleisohjeen mukaisesti. Kiinnitys- tai ankkurointivälineet eivät saa estää tai vaikeuttaa liikennöimistä yleisillä vesikulkuväylillä. Verkkoaltaat tulee sijoittaa niin, että riittävä turvaetäisyys väylille sekä alusten ja veneiden mahdollisille kääntöpaikoille varmistetaan. Väyläalueen turvalaitteita yhdistävän teoreettisen linjauksen ulkopuolelle tulee jäädä riittävä turvaetäisyys. Verkkoaltaiden ankkurointivälineitä ei saa asentaa 50 m lähemmäksi kelluvia turvalaitteita. Verkkoaltaiden merkitsemisen yhteydessä tulee huomioida, että altaiden mahdolliset
7 valot eivät ole sekoitettavissa kelluvien tai kiinteiden merenkulun turvalaitteiden valoihin. 3) Uudenkaupungin kaupungin ympäristölautakunta on muistutuksessaan esittänyt, että lupahakemukseen ei sisälly nykyisen lupapäätöksen lupamääräyksen 12) edellyttämää konkreettista suunnitelmaa meren kuormituksen vähentämiseksi. Lupahakemusta tulee tältä osin täydentää. Kalankasvatuksen vaikutuksia tulee tarkkailla myös sedimenttitutkimusten, pohjan happipitoisuuden ja sisäisen kuormituksen perusteella. Ympäristölautakunta on todennut, että lähin Natura 2000-verkostoon kuuluva alue Uudenkaupungin saaristo (FI200072) rajoittuu kiinteistön Lohiranta RN:o 1:6 länsikulmaan. Sekä Iso-Hylkimyksen että viereisen Katavakarin saaren länsiosat kuuluvat Natura-verkostoon. Lähin Natura-verkostoon kuuluva vesialue sijaitsee Iso-Hylkimyksen saaren etelärannalla. Hakemus ei kuitenkaan sisällä erillistä arviointia hankkeen vaikutuksesta Natura-alueeseen. Ympäristölautakunta on tuonut esille, että Uudenkaupungin Munaistenmetsän kaatopaikan ympäristöluvan lupamääräyksen 2) mukaan kaatopaikalle ei saa 1.1.2005 alkaen sijoittaa kalanjalostusteollisuuden käsittelemätöntä biohajoavaa jätettä. Eloperäinen jäte tulee toimittaa laitokseen, jolla on ympäristönsuojelulain mukainen lupa ottaa vastaan ko. jätettä. 4) Varanpään osakaskunta, CC (kiinteistö Kumpelkari RN:o 1:387, Vanhakartano, Uusikaupunki), DD (kiinteistö Villa-Länsi RN:o 1:8, Hylkimys, Uusikaupunki), EE (kiinteistö Villa-Etelä RN:o 1:9, Hylkimys, Uusikaupunki) sekä FF (kiinteistö Kittilä RN:o 3:36, Varanpää, Uusikaupunki) ovat yhteisessä muistutuksessaan vaatineet, että lupamääräyksissä kalankasvatus on rajoitettava siten, että kalojen lisäkasvu on enintään 50 000 kg vuodessa. Lupakausi on rajattava enintään 5 vuoteen, jotta vesistön tilan kehitys voidaan huomioida toistuvasti lyhyemmin väliajoin tapahtuvilla lupakäsittelyillä. Kesäaikana on tehtävä tarkastus alueella. Muistutuksessa on todettu, että kalankasvatuslaitoksen välittömässä vaikutuspiirissä sijaitsee lukuisia vapaa-ajanasuntoja läheisten saarten rannoilla. Kalankasvatustoiminnan paikallisesti aiheuttama ravinnekuormitus on suuri. Alueella vallitsevat länsituulet painavat ravinteikasta ja levämassojen likaamaa vettä kohti matalampia rannikkovesiä. Kalankasvatusalueen länsipuolella sijaitsevat matalikot estävät vesimassojen huuhtoutumisen ulkomerelle. Erityisesti kesällä 2004 Katavakarin saaren rantaan ajautui pahanhajuiset kalanuloste- ja levämassat. Pelkästään rehujen laadun parantamisella ei voida saavuttaa riittävää ravinnekuormituksen laskua vesistön tilan parantamiseksi, vaan tämä edellyttää myös kalankasvatusmäärien vähentämistä. Hakijan selitys Hakija on 11.2.2005 toimittanut ympäristölupavirastoon selityksensä asiassa tehtyjen muistutusten ja vaatimusten johdosta.
YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU 8 Hakija on 1) Lounais-Suomen ympäristökeskuksen tekemän muistutuksen johdosta todennut, että riittävän pitkä, vähintään 12 vuoden lupakausi on ehdoton edellytys toiminnan kehittämiselle ja esim. ympäristöinvestointien tekemiselle. Muilta osin hakija on ollut tyytyväinen ympäristökeskuksen tekemään lupamääräysesitykseen. Hakijalla ei ole ollut huomautettavaa 2) Saaristomeren merenkulkupiirin tekemän muistutuksen osalta. Hakija on vaatinut, että kaikki 3) Uudenkaupungin kaupungin ympäristölautakunnan esittämät vaatimukset, lukuun ottamatta ominaiskuormituksen alentamisvaatimusta, hylätään. Suunnitelma kuormituksen alentamisesta on esitetty hakemuksen kohdassa 15). Hakemuksen liitteenä oleva vesistötarkkailuohjelma on riittävä ja vaatimus sedimenttitutkimusten suorittamisesta ovat hakijan mielestä kohtuuton. Natura-alueen vesialueet eivät sijaitse niin lähellä kalankasvatuslaitosta eivätkä laitoksen aiheuttamat päästöt lisäänny siten, että nämä edellyttäisivät Natura-arviontia. Eloperäisen jätteen osalta hakija on todennut, että ympäristölautakunnan tarkoittamia laitoksia ei alueella toistaiseksi ole. Tämä jäte käsitellään sivutuoteasetuksen mukaisesti. Asetus mahdollistaa eloperäisen, luokkaan 2 kuuluvan jätteen hautaamisen maahan. Hakija on vaatinut, että 4) Varanpään osakaskunnan ym. kaikki vaatimukset hylätään perusteettomina. Hakija on todennut, että Varanpään osakaskunnan vesialue sijaitsee vesiteitse yli 2 kilometrin etäisyydellä kalankasvatuslaitoksesta ja siten laitoksen vaikutusalueen ulkopuolella. Näin ollen osakaskunnalla ei ole muistutusoikeutta. Sama pätee myös FF:ään, jonka kiinteistö sijaitsee linnuntietä mitattuna 4,3 kilometrin etäisyydellä laitoksesta. GG ei ole allekirjoittanut kiinteistön Kumpelkari RN:o 1.387 omistajien yhteistä valtakirjaa, joten valtakirja on hylättävä. Muistutuksessa esitetyt väitteet laitoksen vesistöjä rehevöittävästä vaikutuksesta ovat toteen näyttämättömiä, eivätkä ne perustu kyseessä olevalla vesialueella tehtyjen vesistötarkkailujen tutkimustuloksiin. Levien kuoleminen ja rannalle kertyminen oli kesällä 2004 lähes koko Saaristomerta ja Selkämeren rannikkoaluetta koskeva ilmiö, joka ei aiheutunut kalanviljelystä vaan tyynestä ja lämpimästä ajanjaksosta. Hakija on katsonut, että kalankasvatuslaitoksen työllistävä vaikutus ja verotulojen hyötyvaikutukset ovat alueella huomattavasti merkittävämmät, kuin kalankasvatuksen vähäiset haitat. Kasvatusluvan pienentämiselle, eikä myöskään lupa-ajan lyhentämiselle ole perusteita. Hylkimyksen laitoksen alue on kaavoitettu kalanviljelyalueeksi. Vesialueella on hyvät virtausolosuhteet ja laitoksen päästöt ovat tuntuvasti pienentyneet. Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Mannerlohi Oy:lle luvan verkkoaltaiden pitämiseen meressä ja kalojen kasvattamiseen niissä Hylkimyksen laitoksessa Iso-Hylkimys saaren koillispuolella kiinteistöön Lohi-
9 ranta RN:o 1:6 kuuluvalla vesialueella Uudenkaupungin kaupungin Hylkimyksen kylässä (liite 2). Kalankasvatuksesta, kun toimintaa harjoitetaan alla olevien lupamääräysten mukaisesti, ei ennalta arvioiden aiheudu ympäristönsuojelulain tai ympäristövahinkojen korvaamisesta annetun lain mukaan korvattavaa vesistön pilaantumista. Verkkoaltaiden pitämisestä meressä ei aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa. Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain ja vesilain säännöksiä sekä seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset Laitoksen rakenteita ja laitteita koskevat määräykset 1) Verkkoaltaiden yhteenlaskettu pinta-ala kalankasvatuspaikalla saa olla enintään 2 750 m 2. Verkkoaltaat saadaan käsitellä ainoastaan sellaisilla antifoulingaineilla, jotka on hyväksytty käytettäviksi kalankasvatustoiminnassa. 2) Luvan saajan on pidettävä kalankasvatustoimintaan liittyvät rakenteet ja laitteet asianmukaisessa kunnossa ja ankkuroitava ne niin, että ne pysyvät suunnitellulla paikalla eivätkä aiheuta vesiliikenteelle tai merialueen muulle käytölle vältettävissä olevaa haittaa. 3) Verkkoaltaat on merkittävä Saaristomeren merenkulkupiirin hyväksymällä tavalla. Altaiden sijainnista ja merkinnästä samoin kuin niiden myöhemmästä poistamisesta on tehtävä karttaliittein varustettu ilmoitus merenkulkupiirille. Laitoksen toimintaa ja päästöjä koskevat määräykset 4) Kalankasvatuksessa vuosittain käytettävä rehu saa sisältää enintään 1 100 kg fosforia ja enintään 8 100 kg typpeä. Mereen joutuva ominaispäästö ei saa ylittää 7 g fosforia eikä 50 g typpeä kasvatettavaa kalakiloa kohti. Ominaispäästöarvot lasketaan vähentämällä vuosittain käytettävän rehun ravinnemäärästä kalan lisäkasvuun sitoutunut ravinnemäärä ja jakamalla näin saatu erotus kalan vuotuisella lisäkasvulla. Kasvatetussa kalassa on 0,4 % fosforia ja 2,75 % typpeä. 5) Kalojen ruokintaan saadaan käyttää vain kuivarehua. Rehua ei saa yliannostella ja siitä on poistettava pöly ennen ruokintaa. Luvan saajan on pyrittävä pienentämään rehukerrointa ja käyttämään rehua, jonka fosfori- ja typpipitoisuudet ovat mahdollisimman alhaisia.
10 6) Kalankasvatuslaitosta on hoidettava asianmukaisesti ja ottaen huomioon ympäristönsuojelunäkökohdat. Laitoksen toiminta on järjestettävä siten, että siitä ei aiheudu melu- eikä hajuhaittoja ympäristölle. 7) Kasvatuksen aikana kuolleet kalat ja verestyksessä syntyvät jätteet on otettava talteen ja ensisijaisesti kompostoitava sekä käsiteltävä eläinjätteen käsittelystä annettujen säädösten mukaan. Kompostointi on hoidettava siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän hajuhaittoja. 8) Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Jätteet on lajiteltava ja varastoitava asianmukaisesti sekä toimitettava hyötykäyttöön tai käsiteltäviksi tavanomaisen jätteen ja ongelmajätteen käsittelypaikkoihin. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 9) Luvan saajan on ilmoitettava kalankasvatukseen liittyvistä merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Uudenkaupungin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä sekä havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. Tarkkailu- ja raportointimääräykset 10) Luvan saajan on ilmoitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle laitoksen vastuullinen hoitaja yhteystietoineen. 11) Luvan saajan on suoritettava laitoksen käyttö- ja päästötarkkailua. Luvan saajan on pidettävä hoitopäiväkirjaa laitoksen toiminnasta. Päiväkirjaan on merkittävä tiedot - altaiden tuomisesta paikalle ja niiden poisviennistä, - käytössä olevien altaiden tilavuudesta ja pinta-alasta, - laitokseen tuodun ja siitä poistetun kalan määrästä, - laitoksella käytetyn rehun määrästä ja laadusta, - verestyksen yhteydessä tulevan veren määrästä, - kuolleiden kalojen ja muiden jätteiden määrästä, laadusta ja niiden käsittelystä sekä toimittamisesta edelleen, - mahdollisista kalataudeista ja kalakuolemista sekä käytetyistä lääkkeistä ja muista käytetyistä kemikaaleista sekä - muista seikoista, jotka vaikuttavat päästöjen seurantaan ja ohjaukseen. Tarkkailu on tehtävä siten, että sen perusteella on mahdollista luotettavasti määrittää laitoksen merialueelle aiheuttamat päästöt. Hoitopäiväkirja on säilytettävä viiden vuoden ajan ja vaadittaessa esitettävä viranomaisille.
11 Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Uudenkaupungin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava edellistä vuotta koskeva yhteenveto tätä tarkoitusta varten laaditulla lomakkeella. Luvan saajan on vaadittaessa annettava ympäristökeskukselle muutkin tarpeelliset tiedot ja selvitykset päiväkirjoissa ja yhteenvedoissa esitettyjen tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi. Lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta sovelletaan ympäristökeskuksen vaitiolovelvollisuuteen sen suorittaessa ympäristönsuojelulain mukaisia tehtäviä. Laitoksen toimintaan liittyvät päästö- ja tarkkailutiedot sekä ympäristön tilaa koskevat tiedot eivät kuitenkaan ole salassa pidettäviä. 12) Luvan saajan on tarkkailtava kalankasvatuksen vaikutuksia merialueella Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Luvan saajan on tarkkailtava kalankasvatuksen vaikutuksia alueen kalakantoihin ja kalastukseen Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailut voidaan suorittaa yhteistarkkailuna alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. Ehdotukset vaikutustarkkailuohjelmiksi on toimitettava edellä mainituille viranomaisille tarkistettaviksi kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Jos tarkkailutulokset antavat siihen aihetta, voi asianomainen viranomainen tämän päätöksen estämättä myöhemmin muuttaa tarkkailuohjelmaa. Tarkkailujen tulokset on toimitettava tarkkailuohjelmissa määrätyin ajoin edellä mainituille viranomaisille ja Uudenkaupungin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailutiedot on vaadittaessa annettava myös asianosaisille nähtäviksi. 13) Luvan saajan on ilmoitettava joko kunnan eläinlääkärille tai läänin eläinlääkärille ja ryhdyttävä muihin tarvittaviin toimenpiteisiin, jos laitoksella olevissa kaloissa todetaan tai on syytä epäillä olevan eläintautilain nojalla vastustettavaa kalatautia tai muuta tarttuvaa kalatautia, jota ei yleensä esiinny Suomessa. Vakavissa kalatautitapauksissa on ilmoitus tehtävä myös Lounais- Suomen ympäristökeskukselle ja Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskukselle. Kaikista kalataudeista ja niiden hoidosta sekä käytetyistä lääkkeistä ja kemikaaleista on tehtävä merkinnät laitoksella pidettävään hoitopäiväkirjaan. Luvan voimassaolo Lupa on voimassa 31.12.2014 saakka. Jos luvan saajan on tarkoitus jatkaa kalankasvatustoimintaa vielä vuoden 2014 jälkeen, on uusi lupahakemus saatettava vireille ympäristölupavirastossa viimeistään 31.10.2013. Mikäli hakemus saatetaan vireille määräajassa, tämä lupa on voimassa siihen saakka, kun
12 uuden hakemuksen perusteella annettu päätös on saanut lainvoiman. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN RATKAISUN PERUSTELUT Kalankasvatuksen aiheuttamat päästöt Päästöjen ympäristövaikutukset Merialueen soveltuvuus toimintaan Jos asetuksella annetaan määräyksiä, jotka ovat ankarampia kuin tämän päätöksen lupamääräykset tai luvasta poikkeavia määräyksiä luvan voimassaolosta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Ympäristönsuojelun tietojärjestelmän tietojen mukaan laitoksella on vuosina 2000 2004 käytetty rehua, joka on sisältänyt keskimäärin 1 050 kg/a fosforia ja 8 020 kg/a typpeä. Kalankasvatustoiminnasta aiheutunut fosforipäästö vuosina 2000 2004 on ollut keskimäärin 640 kg/a ja typpipäästö 5 150 kg/a. Laitos sijaitsee lievästi rehevällä merialueella Iso-Hylkimys saaren koillispuolella. Tuotantokerroksen fosforiarvojen mukaan tarkastellen rehevöityminen laitoksen lähimmillä pisteillä oli kuitenkin suurempaa kuin lähempänä avomerta. Vuoden 2003 päällyslevätutkimuksen tulosten perusteella kalankasvatuslaitoksen lähialueet erottuivat korkeampien klorofyllipitoisuuksiensa vuoksi vertailualueista. Pohjaeläintutkimuksissa vesialueen pohjan tila on luokiteltu puoliterveeksi. Pohjaeläimistön yksilötiheydet ja lajiluku olivat vuoden 2002 pohjaeläintutkimusten tulosten perusteella kasvaneet vuoden 1996 tutkimuksen tuloksiin verrattuna. Vesien yleinen käyttökelpoisuus ympäristöhallinnon soveltaman käyttökelpoisuusluokituksen mukaan oli Iso-Hylkimyksen pohjoispuolella sekä Iso-Hylkimyksen ja Kuliluodon välillä hyvä. Lupamääräysten mukainen kalankasvatus ei lisää merialueen rehevöitymistä. Laitos sijaitsee Natura 2000 - verkostoon kuuluvan alueen Uudenkaupungin saaristo FI0200072 läheisyydessä, eikä se vaikuta niihin luonnonarvoihin, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura 2000 verkostoon. Lupamääräysten mukainen kalankasvatustoiminta ei merkittävästi heikennä alueen luonnonarvoja. Vesisyvyys Iso-Hylkimys saaren itäpuolella vaihtelee 5 10 metrin välillä. Merialue on avoin ja vallitsevat tuulet sekä avomeren läheisyys tehostavat veden vaihtuvuutta. Alueella ei ole syvänteitä, jotka rajoittaisivat veden vaihtuvuutta. Alueen koko ja vedenvaihtuvuus ovat riittävät lupamääräysten mukaiseen kalankasvatustoimintaan.
13 Sallitut päästöt ja rehun sisältämät ravinnemäärät Kalankasvatuksessa kalojen ruokintaan käytettävä rehumäärä saa sisältää hakemuksen mukaisesti enintään 1 100 kg fosforia ja enintään 8 100 kg typpeä. Laitoksen huolellinen ja ammattitaitoinen hoito sekä vähäravinteisten rehujen käyttö ympäristön kannalta parhaan käytännön periaatteen (BEP) mukaisesti mahdollistaa kalojen noin 110 000 kg:n suuruisen lisäkasvumäärän tuottamisen vuosittain. Toiminnasta aiheutuva fosforipäästö on tällöin enintään 660 kg ja typpipäästö enintään 5 100 kg vuodessa, kun laskelmissa on käytetty seuraavia lähtötietoja: rehun fosforipitoisuus 0,9 % ja typpipitoisuus 6,5 %, rehukerroin 1,15 sekä kalaan sitoutuneen fosforin määrä 4 g/kg ja typen määrä 27,5 g/kg. Laitoksen päästöt mereen jäävät samalle tasolle kuin laitoksen keskimääräiset päästöt vuosina 2000-2004. Kun toimintaa harjoitetaan tämän päätöksen mukaisesti ja noudatetaan annettuja lupamääräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Laitoskoko Kirjolohen kasvatuksessa käytetään kalatiheytenä arvoa 10 kg/m 3 laskettaessa laitoksen allastilavuutta. Kirjolohi oleskelee pääosin pintavedessä. Tästä syystä kasvatuksessa käytetään yleisesti verkkoaltaita, joiden vesisyvyys on neljästä kuuteen metriä. Siian kasvatus merialueella on yleistymässä. Saman kalamäärän tuottamiseen siika tarvitsee suuremman allastilavuuden kuin kirjolohi. Jotta laitoksella voitaisiin tarvittaessa kasvattaa siikaa, laitoskoko määrätään verkkoaltaiden enimmäispinta-alana. Verkkoaltaiden pinta-alan laskemisessa käytetään kalatiheyttä 10 kg/m 3 ja vesisyvyyttä neljä metriä. Tällöin myös siian tuottaminen laitoksella on mahdollista noudattaen samoja päästömääräyksiä kuin kirjolohella. Laitoskoon valvonta helpottuu samalla, koska pinta-ala on mitattavissa tarkemmin kuin tilavuus. Edellä esitettyjen perusteiden mukaisesti laskettuna tuotettaessa kalaa noin 110 000 kg vuodessa laitoksen verkkoaltaiden kokonaispinta-ala saa olla enintään 2 750 m 2. Luvan voimassaolo Luvan voimassaolon rajoittaminen ympäristölupaviraston ratkaisun alakohdan "Luvan voimassaolo" mukaiseksi on tarpeen, jotta kalankasvatustoiminnan ympäristövaikutukset voidaan ottaa huomioon kohtuullisin väliajoin. Lupaharkinta Ympäristönsuojelulaki Yllä olevin perustein kalankasvatuksesta, kun se toteutetaan edellä olevien lupamääräysten mukaisesti, ei aiheudu terveyshaittaa tai merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tär-
14 keän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta on sijoitettu Uudenkaupungin kaupungin yleiskaavan ja Iso-Hylkimys Katavakari Kumpelkari väliselle alueelle vahvistetun rantakaavan mukaisesti. Vesilaki Kalankasvatusaltaiden pitämisestä meressä saatava hyöty on huomattava siitä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna. Sovelletut säännökset Ympäristönsuojelulain 41, 42, 43, 45, 46, 55 ja 56. Vesilain 2 luvun 6 :n 2 momentti. LAUSUNTO MUISTUTUKSISTA JA VAATIMUKSISTA Kalankasvatus Kun kalankasvatusta harjoitetaan yllä olevien lupamääräysten mukaisesti, edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa ratkaisun perusteluissa sanotuilla perusteilla. Mereen joutuva ominaispäästö Lounais-Suomen ympäristökeskuksen esittämiä ominaispäästöarvoja ei ole mahdollista saavuttaa nykyisillä rehulaaduilla. Natura-arviointi Luonnonsuojelulain 65 :n mukainen Natura-arviointi ei ole tarpeen, koska kalankasvatustoiminta ei ratkaisun perusteluissa sanotulla perusteella heikennä alueen luonnonarvoja. Hakemukseen liitetyt selvitykset Hakemuksessa on esitetty miten laitoksen aiheuttamia päästöjä minimoidaan. Nämä tiedot ovat riittävät asian ratkaisemiseksi. Jätteet Laitoksen jätteiden käsittelystä on annettu määräykset lupamääräyksissä 7) ja 8). Tarkastuksen suorittaminen Koska hakemuksen sisältämät selvitykset ovat riittävät asian ratkaisemiseksi, tarkastuksen suorittaminen asiassa ei ole tarpeen.
15 Luvan voimassaolo Luvan voimassaoloa on rajoitettu siten, että se on voimassa 31.12.2014 saakka ratkaisun perusteluista ilmenevällä perusteella. Luvan voimassaoloajan tulee olla riittävän pitkä, jotta luvan saaja voisi kehittää kalankasvatustoimintaa vaarantamatta toiminnan taloudellista kannattavuutta. Muut muistutukset Ympäristölupavirasto on ottanut muut asiassa esitetyt muistutukset huomioon edellä olevista lupamääräyksistä tarkemmin ilmenevällä tavalla. Muut asiassa esitetyt vaatimukset ja väitteet Ympäristölupavirasto hylkää hakijan selityksessään esittämän vaatimuksen siitä, että kiinteistön Kumpelkari RN:o 1:387 omistajan Markku Mikkolan allekirjoittama valtakirja on hylättävä toisen omistajan Antti Kytöviidan allekirjoituksen puuttumisen johdosta, koska kiinteistön yhteisomistajalla on yksinkin puhevalta kiinteistöä koskevassa asiassa. Hakijan selityksessään esittämä väite siitä, ettei Varanpään osakaskunnalla eikä FF:llä ole oikeutta muistuttaa on vailla merkitystä, koska myös sellaiset muistuttajat, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea ovat allekirjoittaneet muistutuksen. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN 4 190 euroa. Sovellettu oikeusohje Maksu on määrätty ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista annetun ympäristöministeriön asetuksen 2 :n (1238/2003) ja sen liitteenä olevan maksutaulukon mukaisesti. Kyseessä on maksutaulukossa tarkoitettu kalankasvatuslaitosta koskeva asia, kun kalan lisäkasvu on yli 100 000 kg/a.
16 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. 1) Valitusosoitus 2) Kartta Birgitta Vauhkonen Lea Siivola Hannu Kokko Nina Engberg Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Birgitta Vauhkonen, Lea Siivola ja Hannu Kokko (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt esittelijä Nina Engberg. Asiassa on suoritettu äänestys. Äänestyslausunto on päätöksen liitteenä. NE/mk
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE 1 Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 22.6.2005. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: vaihde (09) 173 461 telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 80 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen nro 61/2005/3 liite 2
ÄÄNESTYSLAUSUNTO Ympäristöneuvos Lea Siivola Lupa kalankasvatukseen on määräaikainen. Lopettamista ja keskeyttämistä koskevat määräykset ovat tarpeen vesistön yleiskäyttöoikeuden turvaamiseksi kalankasvatuksen loppuessa ja valvonnallisista syistä. Määräys perustuu ympäristönsuojelulain 43 :ään ja ympäristönsuojeluasetuksen 19 :n 1 momentin 5) kohtaan. Näistä syistä lisään määräyksiin viimeiseksi seuraavat määräykset: Toiminnan lopettaminen ja keskeyttäminen Kalankasvatustoimintaan liittyvät rakenteet on luvan voimassaoloajan päättyessä poistettava vesialueelta. Jos toiminta keskeytetään tai lopetetaan luvan voimassaoloaikana, luvansaajan on ilmoitettava siitä Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Uudenkaupungin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään 3 kuukautta ennen toiminnan keskeyttämistä tai lopettamista. Kalankasvatustoimintaan liittyvät rakenteet on poistettava vesialueelta kuukauden kuluessa toiminnan lopettamisesta tai keskeyttämisestä. Vakuudeksi Nina Engberg