Tampere Ote pöytäkirjasta 13/2017 1 (9) 195 Tampereen kaupungin lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle ja valtionvarainministeriölle hallituksen esitysluonnoksesta sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapauslainsäädännöksi TRE:909/06.00.02/2017 Valmistelija / lisätiedot: Kuosmanen Taru Valmistelijan yhteystiedot Yhteyspäällikkö Tuukka Salkoaho, puh. 040 806 3086, etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh. 040 514 4884, etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Liitteenä oleva Tampereen kaupungin (27.3.2017 päivitetty) lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle ja valtionvarainministeriölle hallituksen esitysluonnoksesta sosiaalija terveydenhuollon valinnanvapauslainsäädännöksi hyväksyttiin. Esittelijä: Juha Yli-Rajala Päätösehdotus Liitteenä oleva lausuntoluonnos Tampereen kaupungin lausunnoksi sosiaali- ja terveysministeriölle ja valtionvarainministeriölle hallituksen esitysluonnoksesta sosiaalija terveydenhuollon valinnanvapauslainsäädännöksi hyväksytään. Kokouskäsittely Asian käsittelyn aikana kokoukseen saapuivat Yrjö Schafeitel, Elina Sirén sekä Ilpo Sirniö. Varajäsen Joni Lehtimäki poistui kokouksesta. Atanas Aleksovski teki seuraavan muutosehdotuksen: "1. Voidaanko uudistuksella kaventaa väestön terveys- ja hyvinvointieroja sekä parantaa palvelujen yhdenvertaista saatavuutta? Vastaus muutetaan c. ei pääosin. Lisäksi vapaamuotoisiin huomioihin lisätään uusi toinen kpl suoraa Kuntaliiton lausunnosta: 'Ehdotettu tapa toteuttaa perustason ja eräiden erityistason palveluiden valinnanvapaus yhtiöittämisvelvollisuuden ja markkinamekanismien kautta on ristiriidassa sote- ja maakuntauudistukselle alun perin asetettujen tavoitteiden kanssa, jotka koskevat yhdenvertaisuutta, palveluiden integraatiota ja kustannusten hillintää. Malli rajoittaa palveluiden järjestämisvastuuseen ja itsehallintoon lähtökohtaisesti kuuluvaa oikeutta päättää palveluiden tuottamistavasta ja ohjata palveluita
Tampere Ote pöytäkirjasta 13/2017 2 (9) kokonaisuutena. Järjestämisvastuun kantaminen ja palvelujen integraatio on erittäin haasteellista, kun perustason palvelut siirtyvät yritysten vastuulle ja markkinaperusteiseen ohjaukseen. Palvelutuotanto pirstoutuu maakuntien tosiasiallisen ohjausvallan ulkopuolelle ja eri palveluihin syntyy asiakkaan näkökulmasta nykyiseen verrattuna uusia rajapintoja.' 6. Toteutuuko demokratia esityksessä riittävällä tavalla? Jos ei, miten esityksen kansanvaltaisuutta voisi vahvistaa? Vastaus muutetaan c. ei pääosin Vapaamuotoiset huomiot korvataan seuraavalla tekstillä suoraa Kuntaliiton lausunnosta: 'Laissa olevat säännökset palvelujen järjestämistavoista kaventavat merkittävästi maakunnan mahdollisuuksia käyttää itsehallinnollista päätösvaltaa eivätkä anna järjestäjälle tarvittavaa liikkumavaraa palvelujen toteuttamiseen. Lakiluonnokseen sisältyvät 14 asetuksenantovaltuutta mahdollistavat maakunnan itsehallinnon kaventamisen entisestään.' Tampereen kaupunki kannattaa valinnanvapauden lisäämistä. Lakiluonnoksessa esitetty malli kaipaa kuitenkin yksinkertaistamista ja selkeytystä. Valinnanvapaus tulisi saattaa käytäntöön asteittain ja kokeilujen kautta. Nykyisestä palvelusetelijärjestelmästä luopuminen ei ole perusteltua. Sen käytön laajentamisella ja käynnissä olevia kokeilujen tuloksia hyödyntäen voitaisiin valinnanvapautta lisätä hallitummin. Maakunnilla tulisi olla lakiluonnoksessa esitettävää laajemmat mahdollisuudet päättää keinoista, joita ne käyttävät esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kansanvaltaisuutta voitaisiin vahvistaa - poistamalla tai keventämällä velvollisuutta ottaa käyttöön esitettyjä valinnanvapauden järjestämistapoja esitetyssä aikataulussa - poistamalla asiakassetelin 15 %:n minimivaatimus - poistamalla tai vähentämällä asetuksenantovaltuuksia. 16. Lakiluonnoksen 11 luvussa säädettäisiin lain voimaantulosta. Ovatko 71 :n mukaiset siirtymäsäännökset uudistuksen tavoitteiden kannalta tarkoituksenmukaisia? Vastaus muutetaan d. ei. Vapaamuotoiset huomiot korvataan seuraavalla tekstillä suoraa Kuntaliiton lausunnosta: 'Valinnanvapauden toimeenpanolle on varattava riittävä siirtymäaika. Markkinoiden avautuminen suoran valinnan sote-keskuksille ja suunhoidon yksiköille sekä asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetin käyttöönotto yhtä aikaisesti 1.1.2019 muodostavat suuren riskin palvelujen jatkuvuudelle. Lakiluonnoksessa säädetään 1. ja 2. vaiheessa tapahtuvasta vaiheistuksesta, mutta tosiasiassa voimaantulossa ei ole lainkaan
Tampere Ote pöytäkirjasta 13/2017 3 (9) vaiheistusta. Lain siirtymäsäännökset ja niiden perustelut ovat ristiriitaisia. Kahden vuoden siirtymäaika 31.12.2020 saakka maakunnan yhtiöiden perustamisessa ei ole aito siirtymäaika, jos yksityiset sote-keskukset ja suun hoidon yksiköt ovat aloittaneet toimintansa 1.1.2019. Kuntaliitto pitää perusteltuna valinnanvapausmallin käyttöönottoa asteittain ja samanaikaisesti koko maassa niin yksityisen kuin julkisomisteisen tuotannon osalta. Tämän hallituksi toteuttamiseksi valinnanvapaus ja sen edellyttämä tuotannon yhtiöittäminen tulisi toteuttaa perustasoon kuuluvissa sosiaali- ja terveydenhuollon suoran valinnan palveluissa ja suunhoidon perustason palveluissa aikaisintaan 1.1.2021 alkaen ja laajennettuun perustasoon kuuluvissa palveluissa 1.1.2023. Siirtymäkauden aikana palvelusetelin käytön laajentamisella ja henkilökohtaisen budjetin pilotoinnilla voidaan hankkia kokemuksia valinnanvapauden lisäämisestä. Näin ollen yhtiömuotoisen toiminnan täysimittaiselle organisoinnille varattaisiin aikaa vuoden 2022 loppuun, minkä Kuntaliitto toi esille jo syksyllä 2016 antamassaan lausunnossa. Tarvittavien tietojärjestelmämuutosten suunnittelu voi käynnistyä vasta lainsäädännön toiminnallisten yksityiskohtien selkiydyttyä. Tietojärjestelmämuutosten hallittu toimeenpano edellyttää selkeää vastuunjakoa sekä riittävää aikataulua. Laajojen tietojärjestelmämuutokset toimeenpano ja käyttöönotot edellyttävät kokemusten perusteella n. 3-5 vuoden siirtymäaikaa. Jos laki tulee voimaan annetussa aikataulussa, maakunnan täytyisi aloittaa merkittäviä valinnanvapauteen liittyviä valmistelutoimia jo vuonna 2018. Tällaisia olisivat mm. suoran valinnan palveluntuottajien ilmoittautumisten vastaanottaminen vähintään 6 kk ennen lain voimaantuloa, ja asiakkaille valinnanvapaudesta informointi 2 kk ennen lain voimaantuloa. Myös palveluntuottajien kanssa tehtävät sopimukset sekä samalla myös hyväksymiskriteerit ja hinnoitteluperusteet olisi oltava määriteltyinä vähintään puoli vuotta ennen lain voimaan tuloa. Samoin asiakasseteleihin ja erityisesti henkilökohtaiseen budjettiin liittyen täytyisi tehdä kriteeristöjä, päätöksiä palveluista joissa asiakasseteli otettaisiin käyttöön, huolehtia maksatusjärjestelmistä jne. jos mallit otetaan käyttöön heti vuoden 2019 vaihteessa. Aikataulua ei ole mahdollista toteuttaa.' " Sirkkaliisa Virtanen, Anneli Kivistö ja Jaakko Mustakallio kannattivat Aleksovskin muutosehdotusta. Sirkkaliisa Virtanen teki seuraavan muutosehdotuksen: "10a. Ovatko säännökset asiakkaan aseman ja oikeuksien näkökulmasta tarkoituksenmukaisia? Muutetaan vastaukseksi: c ei pääosin Muutetaan vapaamuotoiset huomiot kohdan teksti seuraavanlaiseksi: 'Tampereen kaupunki näkee, että jos
Tampere Ote pöytäkirjasta 13/2017 4 (9) asiakasseteleitä päädytään käyttämään, niiden piiriin pitäisi ulottaa vain sellaiset palvelut, joissa markkinamekanismin hyödyntämisen edellytykset ovat suurimmat. Lähtökohtaisesti palvelut pitää tuottaa omana tuotantona. Lisäksi on huolehdittava, ettei omavastuu estä pienituloisimpia käyttämästä palveluseteliä.' 10c. Ovatko asiakassetelijärjestelmän käyttöönottoa koskevat maakunnan päätöksentekoa koskevat rajaukset riittäviä ja turvaavatko ne asiakkaan valinnanvapauden toteutumisen? Muutetaan vastaukseksi: c ei pääosin Lisätään vapaamuotoiset huomiot kohdan tekstin alkuun seuraava virke: 'Määritellyt prosenttiosuudet asiakasseteleiden osalta eivät ole perusteltuja ja rajaavat liikaa maakunnan päätöksentekoa.' " Atanas Aleksovski, Anneli Kivistö ja Jaakko Mustakallio kannattivat Virtasen muutosehdotusta. Jaakko Mustakallio teki seuraavan muutosehdotuksen: "5. Antaako uudistus riittävät edellytykset saavuttaa 3 miljardin euron kustannusten kasvun hillinnän tavoite? Tekstilisäys: 'Uudistuksen tavoitteena on ollut lisätä kustannustehokkuutta ja purkaa byrokratiaa. Esitykseen liittyy kuitenkin lukuisia elementtejä, jolla sekä ylimääräistä hallintoa että kustannuksia kasvatetaan. Toiseksi, jos valtio vain vähentää tuntuvasti maakunnille annettavaa perusrahoitusta, se jättää itse säästöjen toteuttamisen maakuntien harteille. Tämä on omiaan lisäämään palveluiden eriarvoisuutta, sillä pienten ja suurten maakuntien rahoitus ja kyky järjestää palvelut on hyvin erilainen. Tällöin maakuntien on pakko sopeuttaa voimakkaasti toimintaansa palveluita karsimalla ja asiakasmaksutuloja lisäämällä. Tämä on ristiriidassa uudistuksen alkuperäisen tavoitteen eli terveys- ja hyvinvointierojen kaventamisen kanssa eri ihmisryhmien ja eri alueiden välillä.' Kohta 7: Tekstilisäys: 'Uudistuksessa maakunnille ehdotetaan perustettavaksi valtakunnalliset tukipalvelut. Näitä tuottavat palvelukeskukset olisivat maakuntien yhteisesti omistamia osakeyhtiöitä, joissa valtio voi olla osakkaana. ICT-palvelukeskus olisi täysin uusi toimija ja sen tehtävänä olisi tuottaa maakuntien ja sote-toimijoiden tarvitsemia yhteisiä valtakunnallisia ICT-palveluita. Huolena kokonaisuudessa on äärimmäisen kireä aikataulu ja massiivisen tietojärjestelmäuudistuksen luotettava sovittaminen tähän aikatauluun. Potilastietojen on luotettavasti seurattava mukana asiakkaan valitessa itselleen terveyspalveluiden tuottajan.' Kohta 23: Vapaamuotoiset huomiot, tekstilisäys: 'Valmistelussa ja kuulemisessa on korostunut terveydenhuollon palvelut ihmisten hyvinvoinnin ja ennaltaehkäisyn näkökulmasta kriittisten sosiaalipalveluiden jäädessä vähemmälle huomiolle.
Tampere Ote pöytäkirjasta 13/2017 5 (9) Asetelma voi uhata koko sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tulevaisuuden tehokasta järjestämistä ja siten erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevien väestöryhmien saamaa palvelua.' " Sirkkaliisa Virtanen, Atanas Aleksovski ja Anneli Kivistö kannattivat Mustakallion muutosehdotusta. Puheenjohtaja totesi, että keskustelun kuluessa oli tehty kolme kannatettua muutosehdotusta, joista on äänestettävä. Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysjärjestysesityksen: ensin äänestetään Aleksovskin, sitten Virtasen ja viimeiseksi Mustakallion muutosehdotuksesta. Puheenjohtajan äänestysesitys: muutosehdotusten hyväksyminen KYLLÄ, muutosehdotusten hylkääminen EI. Äänestysesitys hyväksyttiin. Äänestyksen tulos: muutosehdotukset hyväksyttiin äänin 7-3, yksi poissa. Äänestys: Aleksovskin muutosehdotus KYLLÄ, hylkäys EI. Kyllä 7 Aleksovski Atanas, Mustakallio Jaakko, Rantaviita- Tiainen Anna-Kaarina, Kivistö Anneli, Sirniö Ilpo, Virtanen Pertti, Virtanen Sirkkaliisa Ei 3 Ikonen Anna-Kaisa, Sirén Elina, Sasi Ilkka Tyhjä 0 Puheenjohtajan äänestysesitys: muutosehdotusten hyväksyminen KYLLÄ, muutosehdotusten hylkääminen EI. Äänestysesitys hyväksyttiin. Äänestyksen tulos: muutosehdotukset hyväksyttiin äänin 6-4, yksi poissa. Äänestys: Sirkkaliisa Virtasen muutoshdotus KYLLÄ, hylkäys EI. Kyllä 6 Aleksovski Atanas, Mustakallio Jaakko, Kivistö Anneli, Sirniö Ilpo, Virtanen Pertti, Virtanen Sirkkaliisa Ei 4 Ikonen Anna-Kaisa, Rantaviita-Tiainen Anna-Kaarina, Sirén Elina, Sasi Ilkka Tyhjä 0 Puheenjohtajan äänestysesitys: muutosehdotusten hyväksyminen KYLLÄ, muutosehdotusten hylkääminen EI. Äänestysesitys hyväksyttiin. Äänestyksen tulos: muutosehdotukset hyväksyttiin äänin 7-3, yksi poissa. Äänestys: Mustakallion KYLLÄ, hylkäys EI. Kyllä 7 Aleksovski Atanas, Mustakallio Jaakko, Rantaviita- Tiainen Anna-Kaarina, Kivistö Anneli, Sirniö Ilpo, Virtanen Pertti, Virtanen Sirkkaliisa Ei 3 Ikonen Anna-Kaisa, Sirén Elina, Sasi Ilkka Tyhjä 0 Kaupunginhallitus hyväksyi kaikki ehdotetut muutokset lausuntoon. Perustelut
Tampere Ote pöytäkirjasta 13/2017 6 (9) Sosiaali- ja terveysministeriö ja valtiovarainministeriö ovat pyytäneet 31.1.2017 kunnilta, kuntayhtymiltä, muilta sosiaalihuollon ja terveydenhuollon palvelujen tuottajilta sekä muilta jakelussa mainituilta tahoilta lausunnot luonnoksesta valinnanvapauslainsäädännöstä annettavaksi hallituksen esitykseksi. Lausunnot tulee jättää 28.3.2017 klo 16.15 mennessä. Lausuntoyhteenvedossa otetaan huomioon vain määräaikaan saapuneet lausunnot. Annetut lausunnot otetaan huomioon hallituksen esityksen viimeistelemisessä. Lausuntopyyntöön vastataan sähköisellä kyselyllä, jossa on kohdennettuja kysymyksiä luonnoksesta hallituksen esitykseksi. Kyselyyn vastauksia on mahdollisuus perustella, minkä lisäksi kyselyssä on mahdollisuus vapaamuotoisen kommentointiin ja yksilöityihin säädösmuutosehdotuksiin. Lausuntopyynnön materiaalit ovat asian liitteinä ja löytyvät internet-osoitteesta http:// alueuudistus.fi/lausuntopyynto-31-1-2017 liitteistä 1-22. Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelman sekä hallituksen 20.10.2015, 7.11.2015, 5.4.2016 ja 21.12.2016 tekemien linjausten mukaan Suomessa toteutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus. Osana uudistusta valmistellaan lainsäädäntö asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Hallitus on esittänyt linjaukset valinnanvapauslainsäädännöstä 21.12.2017 täsmentäen samalla syksyn 2016 lausuntokierroksella olleita lakiesitysluonnoksia. Nyt lausuntopyynnön kohteena olevalla hallituksen esityksellä on tarkoitus edistää sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden mahdollisuuksia valita palvelun tuottaja, parantaa palvelujen saatavuutta ja laatua sekä vahvistaa palvelujärjestelmän kannusteita kustannusvaikuttavaan toimintaan ja jatkuvaan kehittämiseen. Lakia sovelletaan maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvaan sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Lakiluonnosta on tarkoitus täydentää ja tarkentaa jatkovalmistelun aikana maakunnan ohjaus- ja seurantajärjestelmää koskevien sekä tuottajien oikeuksien ja velvoitteiden täsmentämiseksi erityisesti asiakas- ja maksusetelijärjestelmässä. Säännöksien tarkentamisella pyritään siihen, että maakunnalla olisi riittävät keinot turvata sosiaalija terveydenhuollon palvelut yhdenvertaisella tavalla ja että laissa sekä muussa valtakunnallisessa ohjauksessa huolehditaan maakuntien toimivan valtakunnallisesti riittävän yhtenäisellä tavalla. Lisäksi tarkentamisella turvataan asiakkaan oikeusturva sekä selkeytetään palvelutuottajien asemaa. Tarkennukset valmistellaan lausuntokierroksen aikana lausuntopalautteen pohjalta. Lausuntopyyntö sisältää tätä palvelevia kysymyksiä. Valinnanvapauslainsäädäntöä on valmisteltu osana sote- ja maakuntauudistusta. Samalla sote- ja maakuntauudistuksessa lakiin sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta laaditaan säännöksiä palvelun tuottamista koskevista olennaisista vaatimuksista (akkreditointi tai sertifiointi). Lisäksi sosiaalija terveydenhuollon palvelutuottajia koskeva lakiesitys lähetetään uudelleen lausunnolle. Näitä säädösehdotuksia koskevat lausuntopyynnöt lähetetään helmi-maaliskuussa 2017. Valinnanvapauslainsäädäntöön liittyen, potilaslakiin
Tampere Ote pöytäkirjasta 13/2017 7 (9) ja sosiaalihuollon asiakaslakiin esitetään lisättäväksi uudet säännökset tuetusta päätöksenteosta. Osana sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta yksinkertaistetaan myös rahoitusjärjestelmää. Monikanavarahoituksen yksinkertaistamisesta laaditaan hallituksen esitys vuoden 2017 aikana. Tampereen kaupunki pitää sote-uudistusta tarpeellisena ja kannattaa valinnanvapauden hallittua laajentamista. Esitetty malli on kuitenkin monimutkainen ja maakunnan järjestämistehtävien tavoitteellisen toteuttamisen kannalta osin ristiriitainen. Valinnanvapaus ja sen seurauksena syntyväksi ajateltu monituottajuus voi toteutuessaan tukea asiakkaan omaa aktiivisuutta, motivoitumista ja osallisuutta hänen omien asioidensa ja sosiaali- ja terveystarpeiden sujuvassa ja tuloksellisessa hoitamisessa. Lakiluonnoksessa esitetty malli kaipaa kuitenkin yksinkertaistamista ja selkeytystä. Suomessa terveys- ja hyvinvointierot ovat kansainvälisestikin suuria erityisesti sosioekonomisesti heikoimmin toimeentulevien ja muiden tuloryhmien ihmisten välillä. Uudistuksessa olisi määritettävä erityisiä kannusteita siihen, että ensisijaiset palvelutuottajat kohdistaisivat myönteistä erityishuomioita ja etsivää työotetta kaikkein heikoimmassa ja haavoittuvimmassa asemassa oleviin väestöryhmiin ja heidän lähiyhteisöihinsä. Palvelujen saatavuuden parantumisen rakenteita uudistamalla ei vielä sellaisenaan taata terveys- ja hyvinvointierojen kaventumista, vaan sitä edistävät parhaiten palvelujen oikea kohdentuminen ja niiden vaikuttavuus. Osana uudistusta onkin kansallisesti määriteltävä palvelujen vaikuttavuuden seurannalle mittarit, joita maakunnat voivat palvelujen järjestäjinä hyödyntää. Vaikuttavien palvelukokonaisuuksien luominen edellyttää järjestäjältä riittäviä keinoja ja uudenlaista osaamista yhdenmukaisten hoito- ja palvelukokonaisuuksien ja palvelujen integraation varmistamiseksi. Monituottajamalli aiheuttaa haasteen eri palveluiden yhteensovittamiselle. Haavoittuvassa asemassa oleville ihmisille järjestelmä saattaa osoittautua monimutkaisemmaksi, ja edellyttää siksi huomattavasti nykyistä vahvempaa palveluneuvontaa ja -ohjausta. Terveyserojen kaventamisessa keskeistä on panostus kansansairauksien, kuten kakkostyypin diabeteksen ja depression, vähentämiseen. Näihin voidaan pääasiallisesti vaikuttaa muilla kuin terveydenhuollon keinoilla. Keskiöön tältä osin nouseekin kuntien edellytykset tehdä kokonaisvaltaista terveydenedistämistyötä. Terveyserojen kaventaminen ja eriarvoisuuden vähentäminen edellyttää merkittävää eri hallinnonalojen yhteistyötä ja kohdennettuja toimia kaikille tarkoitettujen sosiaali- ja terveyspalvelujen lisäksi kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleville, esimerkiksi pienituloisille, opiskelu- ja työelämän ulkopuolella oleville ja ikääntyville. Tampereen kaupungin lausuntoluonnos asiasta on esityslistan liitteenä.
Tampere Ote pöytäkirjasta 13/2017 8 (9) Tiedoksi Tuukka Salkoaho Liitteet 1 12a Valinnanvapauslain muutoksenhakusäännökset, muistio 31.1.2017.pdf 2 11a Valinnanvapauslaki osana sosiaali- ja terveyspalveluja, muistio 31.1.2017.pdf 3 10a Usein kysytyt kysymykset 31.7.2017.pdf 4 9a Asiakkaan valinnanvapaus, yleisesittelydiat 31.1.2017.pdf 5 8a Lyhennelmä ehdotetusta asiakkaan valinnanvapausmallista 31.1.2017.pdf 6 6a Hallituksen esitysluonnos, säännösehdotukset 31.1.2017 7 5a Hallituksen esitysluonnos, lakiluonnos 31.1.2017.pdf 8 4a Hallituksen esitysluonnos, yksityiskohtaiset perustelut 31.1.2017.pdf 9 3a Hallituksen esitysluonnos, yleisperustelut 31.1.2017.pdf 10 1a Lausuntopyyntö 31.1.2017.pdf 11 Valinnanvapauslain luonnoksen valtiosääntöoikeudellinen arvio 15.2.2017.pdf 12 Luonnos Tampereen kaupungin lausunnoksi 13 Tampereen lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapauslainsäädännöstä.docx
Tampere Ote pöytäkirjasta 13/2017 9 (9) Muutoksenhakukielto 195 Muutoksenhakukielto Oikaisuvaatimusta ei saa tehdä päätöksistä jotka koskevat - yksinomaan valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 91 ) - virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhaltijayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 2 mom.)