Kuva Pohjavesialueet Hannukaisen alueella.

Kuva 10-7-1. Pohjavesialueet Hannukaisen alueella. 166

Kuva 10-7-2. Pohjavesialueet Rautuvaaran ja Niesan alueilla. 167

10.7.2 Pohjavesi ja virtaussuunnat Maaperägeologisesti hankealue sijaitsee Länsi-Lapin jäänjakajavyöhykkeellä, missä mannerjäätikön eroosiovaikutus on ollut vähäistä. Tästä syystä maaperän kerrokset ovat hyvin säilyneitä jään kuluttavalta vaikutukselta ja maaperä on paksumpi kuin Lapissa keskimäärin. On arvioitu, että noin 70 % maaperän kerroksista Hannukaisen alueella koostuu hiekasta ja sorasta, jotka liittyvät eri-ikäisiin harju- ja jokikerrostumiin. Moreenikerrokset ovat pääosin ohuita ja epäjatkuvia. Tutkimukset osoittavat, että maaperän kerrosten paksuus vaihtelee 0 102 metriin mediaanipaksuuden ollessa 17,65 metriä. Alueen monimutkaisen maaperän kerrosrakenteen vuoksi pohjavesi on kahdessa tai kolmessa kerroksessa, jotka erottaa huonosti vettä läpäisevät maaperäkerrokset. Tutkimusten mukaan suurin osa pohjavedestä esiintyy hyvin vettä johtavissa hiekka- ja sorakerrostumissa, keskimäärin 15 25 metrin syvyydellä maanpinnasta. Lähellä maanpintaa esiintyy orsivesialtaita (Helsingin yliopisto 2012). Hannukaisen alueen maaperän keskimääräinen vedenjohtavuus on määritelty olevan 0,18 m/d ja kallioperän vedenjohtavuus 0,026 m/d. Kuervitikon alueella vedenjohtavuus on maaperässä 0,18 m/d ja kallioperässä on 0,63 m/d (SRK Consulting 2012). Tutkimukset osoittavat, että Hannukaisen alue jakautuu kolmeen suurempaan valuma-alueeseen (SRK Consulting 2012, Helsingin yliopisto 2012). Keskimmäinen sijaitsee ruhjelaaksossa, missä pohjavesi kerääntyy Kivivuopionvaaran ja Kuervaaran rinteiltä. Tässä Laurinojan ruhjelaaksossa pohjaveden virtaus suuntautuu etelään ja purkautuu Äkäsjokeen. Laurinojan laakson länsipuolella sijaitsee vedenjakaja, joka kulkee Kivivuopionvaarasta pohjoiseen kohti Lamunmaata. Tämän vedenjakajan länsipuolella pohjavesi virtaa kohti Valkeajokea, minne pohjavesi purkautuu. Alueen pohjois-koillisosaan Kuervitikon alueelle sijoittuu kolmas merkittävämpi valuma-alue. Tällä alueella pohjaveden virtaus suuntautuu pohjoiseen kohti Kuerjokea, jonne pohjavesi purkautuu. 168 10.7.3 Pohjaveden laatu maaperässä Pohjavesiselvityksen yhteydessä vuonna 2008 (Pöyry Environment Oy 2008) Hannukaisen alueelta on otettu pohjavesinäytteitä yhteensä 12 pohjavesiputkesta sekä kolmesta kaivosta. Näytteistä analysoitiin seuraavat parametrit: alkaliniteetti, ph, sähkönjohtavuus, happi, veden tärkeimmät anionit (F, Cl, SO4, NO2, NO3, Br, PO4) sekä raskasmetallit ja muut alkuaineet (Al, As, B, Ba, Be, Ca, Cd, Co, Cr, Cu, Fe, Hg, K, Mg, Mn, Mo, Na, Ni, P, Pb, S, Sb, Se, Sn, Ti, V, Zn). Jotkin perusparametrit, kuten lämpötila, sähkönjohtavuus, happi, TDS (liuenneen kiintoaineen kokonaismäärä) ja redox mitattiin kentällä. Kaivovesinäytteistä analysoitiin lisäksi kolibakteerit, E.coli, NH4, CODMn, haju, sameus ja väri. Taulukossa 2 ja kuvassa 10-7-3 on esitetty analyysitulokset, Sosiaali- ja terveysministeriön talousvedelle asettamat laatuvaatimukset ja -suositukset (STM 401/2001) sekä Suomen kaivovesille tyypilliset pitoisuudet. Näytepisteiden sijainnit on esitetty aikaisemmassa kuvassa (Kuva 10-7-1). Pohjavesi havaintoputkissa oli yleisesti ottaen melko hyvälaatuista (Taulukko 10-7-2) ja pääosin täytti talousvedelle asetetut ohjearvot (STM 401/2001). Pohjaveden ph-arvot olivat yleisesti hieman happaman puolella (5,0 6,6). Sekä ph-arvot että alkaliniteetti olivat pohjavedessä melko matalia, mikä on tyypillistä Suomen olosuhteissa. Useimmissa pohjavesiputkissa happipitoisuus oli melko pieni. Lähellä vanhaa sivukivialuetta olevissa pohjavesiputkissa sähkönjohtavuus (63 69 ms/cm) ja sulfaattipitoisuus (280 319 mg/l) olivat koholla. Muissa pohjavesiputkissa sähkönjohtavuus (2,0 13 ms/cm) ja sulfaattipitoisuudet (0,84 5,9 mg/l) olivat pieniä (Kuva 10-7-3, Taulukko 10-7-2). Raskasmetallipitoisuudet jäivät näytteissä useimmiten määritysrajan alle. Rautapitoisuuksissa oli havaittavissa päinvastainen suunta kuin sähkönjohtavuudessa ja sulfaattipitoisuuksissa; pienimmät rautapitoisuudet havaittiin läheltä Äkäsjokea ja vanhaa Hannukaisen kaivosaluetta, suurimmat pitoisuudet olivat sen sijaan muilla tutkituilla alueilla. Alumiini-, mangaani- ja rautapitoisuudet ylittivät yleensä STM 401/2001 mukaiset laatusuositukset. Muutoin vedenlaatu pääosin täytti STM asetuksessa 401/2001 talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset. Alkuainepitoisuudet ja tärkeimmät anionipitoisuudet olivat samaa suuruusluokkaa kuin taustapitoisuudet Suomessa, lukuun ottamatta SO4, Al ja Fe-pitoisuuksia (Pöyry Environment Oy 2008). Vuoden 2008 nykytilaselvityksen (Pöyry Environment Oy 2008) jälkeen Hannukaisen alueen pohjaveden laatua on tutkittu ottamalla näytteitä myös vuonna 2011 (Helsingin yliopisto 2012, SRK Consulting 2012). Muutamien raskasmetallien, molybdeenin, koboltin, nikkelin ja kromin, pitoisuudet olivat pohjavedessä hieman koholla verrattuna taustapitoisuuksiin (Lahermo ym. 2002). Yhdessä näytteessä mitattiin 17 µg/l -uraanipitoisuus, muutoin uraanipitoisuudet olivat alle 15 µg/l. Pohjavesi alueella on elektrolyytti-köyhää, mikä on tyypillistä Suomen pohjavesille. Hannukaisen vanhasta kaivosalueesta etelään sijaitsevissa pohjavesiputkissa vanha kaivostoiminta näkyi kohonneina liuenneiden aineiden pitoisuuksina.

S-joht (ms/cm) SO 4 (mg/l) 80 350 70 60 50 40 30 20 10 0 GTK 1000 kaivoa (12,5 ms/cm) 300 250 200 150 100 50 0 STM 401/2001 (250 mg/l) GTK 1000 kaivoa (10,4 mg/l) Fe (mg/l) Al (mg/l) 3,0 3,5 2,5 3,0 2,0 1,5 1,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 STM 401/2001 (0,2 mg/l) 0,5 STM 401/2001 (0,2 mg/l) 0,0 0,0 Kuva 10-7-3. Hannukaisen alueen pohjavesi- ja kaivovesinäytteiden analyysitulokset (S-joht., SO 4, Fe, Al). Tuloksia on verrattu Sosiaali- ja terveysministeriön (STM 401/2001) raja-arvoihin ja teknisiin suosituksiin sekä GTK:n esittämiin tausta-arvoihin. 169

Taulukko10-7-2. Hannukaisen pohjavesi- ja kaivovesinäytteiden analyysitulokset (Pöyry Environment Oy 2008). Tuloksia on verrattu Sosiaali- ja terveysministeriön asettamiin (STM 401/2001) talousveden laatuvaatimuksiin (l) ja -suosituksiin (t) sekä GTK:n esittämiin tausta-arvoihin (Lahermo ym. 2002). Parametri Yksikkö STM GTK Pohjavesiputki Kaivo 401/2001 1000 kaivoa SP303 SP304 SP305 SP306 SP307 SP308 SP310 SP311 SP312 SP314 SP316 SP317 W1 W2 W3 ph (lab) 6,5-9,5 6,4 5,5 5,3 5,7 6,4 6,3 6,0 5,9 5,0 6,3 6,6 6,5 6,1 6,0 6,3 6,2 S-joht. (lab) ms/cm < 250 12,5 2,2 2,0 63 3,6 6,0 2,5 62 2,0 4,4 7,9 13 69 3,2 32,5 23 O 2 (kenttä) mg/l 1,58 0,23 0,56 0,38 0,03 0,12 2,64 0,24 0,19 0,23 0,16 0,84 O 2 % (kenttä) 60,9 11,5 1,8 2,4 2,8 0,3 0,9 19,7 1,5 1,5 1,6 1,2 6,4 O 2 (lab) mg/l 5,0 2,1 1,8 9,5 2,6 8,7 10,1 2,3 3,1 5,2-8,4 11,3 5,0 11,1 alkaliniteetti mmol/l 0,54 0,11 0,08 0,16 0,40 0,44 0,23 0,16 0,05 0,26 0,19 2,7 0,29 0,46 0,20 0,69 Al mg/l 0,2 (t) 0,0185 1,37 3,05 0,23 0,80 2,86 0,28 0,17 0,89 0,27 1,17 3,09 0,19 0,054 0,077 0,11 As mg/l 0,01 (l) 0,00014 < 0,01 < 0,01 < 0,01 < 0,01 < 0,01 < 0,01 < 0,01 < 0,01 < 0,01 < 0,01 < 0,01 < 0,01 < 0,01 < 0,01 < 0,01 B mg/l 0,001 (l) 0,0014 < 0,01 < 0,01 < 0,01 < 0,01 < 0,01 < 0,01 < 0,01 < 0,01 < 0,01 < 0,01 0,016 < 0,01 < 0,01 < 0,01 < 0,01 Ba mg/l 0,018 0,01 0,021 0,067 0,014 0,026 < 0,005 0,071 0,009 < 0,005 0,011 0,032 0,063 < 0,005 0,11 0,041 Be mg/l < 0,0001 < 0,002 < 0,002 < 0,002 < 0,002 < 0,002 < 0,002 < 0,002 < 0,002 < 0,002 < 0,002 < 0,002 < 0,002 < 0,002 < 0,002 < 0,002 Ca mg/l 11,4 0,61 0,33 78,3 1,05 1,67 0,4 79,3 0,41 1,41 3,02 2,25 85,8 2,72 40,2 32,1 Cd mg/l 0,005 (l) < 0,00002 < 0,002 < 0,002 < 0,002 < 0,002 < 0,002 < 0,002 < 0,002 < 0,002 < 0,002 < 0,002 < 0,002 < 0,002 < 0,002 < 0,002 < 0,002 Co mg/l 0,00009 < 0,003 < 0,003 0,012 < 0,003 < 0,003 < 0,003 < 0,003 < 0,003 < 0,003 < 0,003 < 0,003 < 0,003 < 0,003 < 0,003 < 0,003 Cu mg/l 2 (l) 0,0025 < 0,01 < 0,01 < 0,01 < 0,01 < 0,01 < 0,01 < 0,01 < 0,01 < 0,01 < 0,01 < 0,01 < 0,01 0,035 0,03 < 0,01 Cr mg/l 0,05 (l) 0,0002 < 0,01 < 0,01 < 0,01 < 0,01 < 0,01 < 0,01 < 0,01 < 0,01 < 0,01 < 0,01 < 0,01 < 0,01 < 0,01 < 0,01 < 0,01 Fe mg/l 0,2 (t) < 0,03 1,02 1,65 0,03 0,59 1,71 0,15 < 0,015 0,62 0,18 0,56 2,84 0,033 < 0,015 < 0,015 < 0,015 K mg/l 2,78 1,67 3,66 4,95 3,46 4,84 2,55 3,23 3,29 1,93 5,69 19,8 4,22 < 0,4 1,11 < 0,4 Mg mg/l 2,38 0,37 0,35 26,9 0,53 0,69 0,18 25,6 0,19 0,48 1,31 1,46 29,9 0,78 9,47 3,08 Mn mg/l 0,05 (t) 0,0044 0,025 0,03 2,47 0,052 0,10 0,007 0,022 0,42 0,093 0,19 0,12 0,45 < 0,005 < 0,005 < 0,005 Mo mg/l 0,000125 < 0,005 < 0,005 < 0,005 < 0,005 < 0,005 < 0,005 < 0,005 < 0,005 < 0,005 < 0,005 < 0,005 < 0,005 < 0,005 < 0,005 < 0,005 Na mg/l 4,18 1,38 1,53 10,5 3,51 8 1,93 8,44 1,24 5,12 7,65 19,8 10,8 1,63 4,23 3,45 Ni mg/l 0,02 (l) 0,00084 < 0,005 < 0,005 < 0,005 < 0,005 < 0,005 < 0,005 < 0,005 < 0,005 < 0,005 < 0,005 < 0,005 < 0,005 < 0,005 < 0,005 < 0,005 Pb mg/l 0,01 (l) 0,00004 < 0,01 < 0,01 < 0,01 < 0,01 < 0,01 < 0,01 < 0,01 < 0,01 < 0,01 < 0,01 < 0,01 < 0,01 < 0,01 < 0,01 < 0,01 S mg/l 3,36 0,44 0,85 109 0,62 1,29 0,55 99,9 0,4 1,07 0,4 2,56 112 0,93 37,6 24,7 Sb mg/l 0,005 (l) 0,00003 < 0,015 < 0,015 < 0,015 < 0,015 < 0,015 < 0,015 < 0,015 < 0,015 < 0,015 < 0,015 < 0,015 < 0,015 < 0,015 < 0,015 < 0,015 Se mg/l 0,01 (l) < 0,0005 < 0,008 < 0,008 < 0,008 < 0,008 < 0,008 < 0,008 < 0,008 < 0,008 < 0,008 < 0,008 < 0,008 < 0,008 < 0,008 < 0,008 < 0,008 Sn mg/l < 0,0005 < 0,015 < 0,015 < 0,015 < 0,015 < 0,015 < 0,015 < 0,015 < 0,015 < 0,015 < 0,015 < 0,015 < 0,015 < 0,015 < 0,015 < 0,015 V mg/l 0,0002 < 0,006 0,016 < 0,006 < 0,006 < 0,006 < 0,006 < 0,006 < 0,006 < 0,006 < 0,006 0,01 < 0,006 < 0,006 < 0,006 < 0,006 Hg µg/l 0,001 (l) < 0,5 < 0,5 < 0,5 < 0,5 < 0,5 < 0,5 < 0,5 < 0,5 < 0,5 < 0,5 < 0,5 < 0,5 < 0,5 < 0,5 < 0,5 Zn mg/l 0,01 < 0,01 < 0,01 < 0,01 < 0,01 < 0,01 < 0,01 < 0,01 < 0,01 < 0,01 < 0,01 < 0,01 < 0,01 0,045 0,17 0,012 F mg/l 1,5 (l) < 0,1 < 0,1 < 0,1 < 0,1 0,26 0,26 < 0,1 < 0,1 < 0,1 < 0,1 0,34 0,29 < 0,1 < 0,1 < 0,1 < 0,1 Cl mg/l 100 (t) 4,46 0,74 1,1 1,9 0,73 5 0,71 3,6 0,59 2,6 1,5 13,9 5,3 < 0,5 2,3 0,75 SO 4 mg/l 250 (t) 10,4 0,85 2,4 319 1,9 3,2 1,3 280 1 2,8 0,84 5,9 316 2,7 110 69,2 NO 2 mg/l 0,5 (l) < 0,1 < 0,1 < 0,1 < 0,1 < 0,1 < 0,1 < 0,1 < 0,1 < 0,1 < 0,1 < 0,1 < 0,1 < 0,1 < 0,1 < 0,1 NO 3 mg/l 50 (l) 3,19 < 0,25 0,76 2,5 < 0,25 < 0,25 < 0,25 3,4 < 0,25 < 0,25 < 0,25 < 0,25 3,3 0,69 1,9 4,0 Br mg/l 0,01 < 0,25 < 0,25 < 0,25 < 0,25 < 0,25 < 0,25 < 0,25 < 0,25 < 0,25 < 0,25 < 0,25 < 0,25 < 0,25 < 0,25 < 0,25 PO 4 mg/l < 0,02 < 0,5 < 0,5 < 0,5 < 0,5 < 0,5 < 0,5 < 0,5 < 0,5 < 0,5 < 0,5 < 0,5 < 0,5 < 0,5 < 0,5 < 0,5 Väri mg Pt/l 5 (t) 10 < 10 < 10 < 10 Sameus FTU 1,0 (t) 0,26 0,18 0,42 NH 4 µg/l 500 (t) < 7 < 7 < 7 NH 4 -N µg/l 400 (t) < 5 < 5 < 5 COD Mn mg/l 5 (t) 1,14 < 1 < 1 < 1 kolibakteerit kpl/100 ml 0 (t) 0 0 0 E.coli kpl/100 ml 0 (l) 0 0 0 (l) talousveden laatuvaatimukset (t) talousveden laatusuositukset 170

10.7.4 Pohjaveden laatu kallioperässä Äkäsjoen laaksossa sijaitsevista, kolmesta kallioperään poratusta kaivosta (W1, W2 ja W3, Kuva 10-7-1) on otettu vesinäytteitä maaperä- ja pohjavesiselvityksen yhteydessä vuonna 2008 (Pöyry Environment Oy 2008). Pohjaveden ph-arvot (6,0 6,3) ja alkaliniteetti (0,2 0,69 mmol/l) olivat melko alhaisia kuten pohjavesiputkista otetuissa näytteissä. Sähkönjohtavuus (23 32,5 ms/cm) oli hieman koholla kaivoissa W2 ja W3. Myös SO 4 - pitoisuus (69 110 mg/l) oli hieman koholla. Pitoisuudet jäivät selvästi talousveden laatuvaatimusten ja -suositusten mukaisten enimmäispitoisuuksien alapuolelle. Kaivovesinäytteiden happipitoisuudet olivat hyvällä tasolla. Mitatut raskasmetallipitoisuudet olivat pääosin alhaisia tai alle määritysrajan (Taulukko 10-7-2). Veden hygieeninen laatu oli kaivoissa hyvä. Näytteistä ei havaittu bakteereja. COD Mn -arvot olivat alle määritysrajan, mikä kertoo siitä, että pintavedet eivät ole päässeet kaivoihin. Myös havaitut NH 4 -arvot olivat melko alhaisia, mikä viittaa siihen, että jätevedet eivät ole vaikuttaneet pohjaveden laatuun (Taulukko 10-7-2). 171

10.8 Pintavedet ja pohjaeliöstö Hannukaisen hankealue on kolmen joen reunustama. Etelässä sijaitsee Äkäsjoki, lännessä Valkeajoki ja idässä Kuerjoki. Ne kaikki ovat noin 20 kilometrin päässä alajuoksulla virtaavan Tornio-Muoniojoen sivujokia. Tällä jokiverkostolla on korkea ekologinen tila vaelluslohikantoineen. Tornio-Muonionjoki muodostaa myös Ruotsin ja Suomen välisen valtakunnan rajan. Rautuvaaran alue on Niesajoen ja Niesan altaan vierellä. Varhaisempi teollinen ja kaivostoiminta on vaikuttanut Niesajoen vesistöön. Aiemman Rautuvaaran kaivostoiminnan aikana joen yläjuoksu ohjattiin kulkemaan pois alkuperäiseltä valuma-alueeltaan, ja se virtaa nyt Kylmäojan kautta Äkäsjoen valuma-alueelle. Niesan allas, joka aikoinaan tehtiin osaksi Rautuvaaran kaivostoimintoja, on rakennettu alkuperäiseen Niesajoen jokilaaksoon. Lainsäädäntö ja ohjeistukset Seuraava lainsäädäntö liittyy suoraan pintavesiin ja niiden tilaan: Ympäristönsuojelulain (86/2000) tavoitteena on ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen. Myös vesistöjen pilaamisasiat käsitellään ympäristönsuojelulain nojalla. Vesilakia (264/1961 ja 587/2011) sovelletaan hankkeisiin, jotka vaikuttavat suoraan pintavesien ominaisuuksiin. Myös vedenotto ja juoksutus kuuluvat vesilain piiriin. EU:n vesipolitiikan puitedirektiivi (2000/60/EY) on Suomessa pantu toimeen lailla vesienhoidon järjestämisestä (2004/1299) sekä muutamilla muilla lakimuutoksilla. EU:n direktiivi (2008/105/EY) ympäristönlaatunormeista vesipolitiikan alalla, ns. prioriteettiainedirektiivi, on Suomessa pantu toimeen asetuksilla 868/2010 ja 869/2010. EU:n kaladirektiivi (2006/44/EY) on Suomessa pantu voimaan valtioneuvoston päätöksellä 1172/1999 suojelua ja parantamista edellyttävien sisävesien laadusta kalojen elinolojen turvaamiseksi. Päätös on vanhan kaladirektiivin 78/659/EEC mukainen. Tarkastelualueen rajaus Tämä tarkastelu keskittyy ensisijaisesti kuvaamaan hankealueen lähivesistöjä (Äkäsjoki, Kuerjoki, Valkeajoki ja Niesajoki) ja niiden tilaa. Muonion- ja Ylläsjoen tilan ja vedenlaadun esittely on vain yleispiirteinen. Ylläsjoki on mukana nykytilan kuvauksessa vaihtoehdon 1C takia. 10.8.1 Jokisysteemi Kuva 10-8-1 esittää Hannukaisen hankkeen sijoittumisen eri vesistöalueille. Hankkeen vaikutus ulottuu neljän joen (Kuva 10-8- 1) eli Kuerjoen, Äkäsjoen, Valkeajoen ja Niesajoen valuma-alueille, jotka puolestaan ovat osa Tornionjoki Muonionjoki vesistöaluetta. Vaihtoehdon 1C myötä hanke sijoittuu myös Ylläsjoen valuma-alueelle. Kaikki Hannukaisen hankkeen kannalta merkittävät joet ja purot ovat osa Tornionjoki-Muonionjoki Natura 2000 -aluetta. Natura 2000 -verkoston alueet on esitelty tarkemmin kappaleessa 10.10. Nykytilaselvitykset ja muu lähdemateriaali Hanketta varten on suoritettu seuraavat nykytilatutkimukset: Sahavaaran, Tapulin, Hannukaisen, Rautuvaaran ja Äkäsjokisuun alueiden vesistöjen perustila (Lapin Vesitutkimus Oy 2008a ja Northland Resources 2011). Kolarin alueen pohjaeläinselvitykset (Lapin Vesitutkimus Oy 2008b) (Liite 16). Kolarin kaivoshankealueiden pohjaeläinselvitys (Lapin Vesitutkimus Oy 2012) (Liite 17). Kolarin ja Pajalan piilevätutkimus (WSP Environmental 2010). Valkeajoen ja Niesajoen ekologinen luokitus (Ramboll Finland Oy 2012) (Liite 15). 172