ETELÄ KAJAANIN KYLÄT RY Kyläsuunnitelma 2004-2014. Luonnollisesti Etelä-Kajaani



Samankaltaiset tiedostot
ETELÄ KAJAANIN KYLÄT RY Kyläsuunnitelma Luonnollisesti. Etelä-Kajaani

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu

Viestintä ja materiaalit

Hajalan asukaskysely. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Hajalan koulu

Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo

ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA

MAINUAN KYLÄSUUNNITELMA 2004

KAJAANIN KAUPUNGIN JORMUAN KYLÄN KYLÄSUUNNITELMA. Päivitetty /8

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa?

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika

Työryhmä piti yhteensä neljä työseminaaria.

EP:N VUODEN KYLÄN 2010 VALINTA

Kyläyhdistykset palvelukumppaneina

KYSELYTULOKSET EK-Kylät

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva Nettikyselyn tuloksia

MONIPALVELUKESKUS Jokuset kyläyhdistys ry / Kehittyvä Kuusaa kehittämishanke: opintomatka Ilomantsi Eija Liimatta

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma

ESKOLAN KYLÄN PALVELUIDEN MONITUOTTAJA MALLI

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma

Kyläkyselyn 2001 tulosten raportointi

Kiikalan pitäjäkyselyn tuloksia

Liite 3.V sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012

Orismalan kyläseura ry KYLÄSUUNNITELMA

Miten saada uusia asukkaita kylään?

Sulkavan elinvoimastrategia

KYLÄN TURVALLISUUSLISTA

HYYPÄNJOKILAAKSON MAISEMANHOITOALUE JA MAISEMANHOITOKUNNAN PERUSTAMINEN

HURJAT IDEAT Ihan hurjat ideat: 1. Ekologisen kehityksen keskus (energia a ja luontoa säästäen)

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi.

Kylien Salo, Terveyspalvelujen palveluverkko

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Sulkavan elinvoimastrategia

Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset

Kyläkyselyn tuloksia. Pohjois-Kuru uuteen nousuun -hanke Taistelijan talo palveluyhdistys Kuva: A-P Joukanen

Tämä maa ja oma koti - työtä kyläturvallisuuden parantamiseksi

Voimistuvat kylät seminaari Rantasalmella

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Leader!

IISALMEN YLEISKAAVA strateginen

Asumisen näkymiä Helsingin seudulla. ARY-seminaari Osmo Soininvaara

Pyhäjoella virtaa Pyhäjoen kuntastrategia

Pajupuron kyläkyselyn tulokset

Havaintoja kuntalaiskyselystä + aluetilaisuudet

Angelniemen. Esittely Paula Achrén, kyläyhdistyksen pj. Angelniemen Seurojentalo

Kuntalaiskysely Eno. Pasi Saukkonen

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

Kylien Salo, Yhteistyöllä vahvempi Salo

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön

- Kylä keskellä kaikkea


Satakunnan maakuntaohjelma

Kuntalaiskysely. Kiihtelysvaara. Pasi Saukkonen

Kuopion maaseutuohjelma

Kuntalaiskysely. Tuupovaara. Pasi Saukkonen

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen Ulla Koski

KYLIEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU Miten se tehdään? Mitä se vaatii onnistuakseen? TAATUSTI TURVASSA huolehtiva kyläyhteisö

Kaupunkistrategia

Kysymys 2 mielipiteiden jakaantuminen

ESKOLAN KYLÄPALVELU OY

Jaalan kirkonkylän kyläkysely ja palvelukartoitus 2010

Saarijärven elinkeinostrategia.

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

KYLÄKAUPASTA YKSITYISTEN JA JULKISTEN PALVELUIDEN KÄYTTÖLIITTYMÄ

Arjen turva kysely. Pyhtään asukkaiden vastaukset. EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma

Maaseudun palvelujen erityiset haasteet

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Vastaajat. Vastauksia saatiin kaikkiaan ( mennessä) 438 kappaletta. Vastaajista noin 60 % miehiä, 40 % naisia

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu

Perustietoa Sukevasta

Tulevaisuuden Hajala. Keskusteluilta Kyläasiamies Henrik Hausen, Salon kaupunki.

Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry:n kysely kylätoimijoille

Toimintasuunnitelma vuodelle 2013 Toiminnan painopisteet ovat

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa

Eskolan kylän kotikoulusta Lapinjärven kunnan hallinnoimaan opetukseen. Miia Tiilikainen, Opastava Yhteisö -hanke, Eskolan Kyläyhdistys ry

Perustehtävä ja arvot. Arvot toimintatapoina

Perustehtävä ja arvot

- Kylien Salo kehittämishanke - Esimerkkejä kylien toiminnasta - Jatkosuunnitelmat

Kiiminkijokivarren kylien tulevaisuus -kysely

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi

Miten perustamme Naapuruuspiirin?

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

TYRNÄVÄN KUNTASTRATEGIA

Menestyvän kylän resepti ennen, nyt ja tulevaisuudessa.

Strateginen toimenpideohjelma

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Kyläturvallisuus - tukea maaseudun asukkaiden omatoimiseen varautumiseen

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina klo Norra Korsholms skolassa

Leaderistä rahoitusta. Karkkila Lohja Salo Vihti

VIESTINTÄSTRATEGIA. Valtuusto liite nro 5

HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

Ihmisten kokoisille ideoille! För dina idéer!

Leino-Vihtavaara, Heinoniemi, Puhossalo MUTKATON MEININKI Palvelut/ Viihtyvyys

Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa

Toimintasuunnitelma PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

Transkriptio:

ETELÄ KAJAANIN KYLÄT RY Kyläsuunnitelma 2004-2014 Luonnollisesti Etelä-Kajaani

1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 2 KYLIEN NYKYTILAN KUVAUS...2 3 KYLIEN NELIKENTTÄANALYYSI...4 4 KEHITTÄMISTAVOITTEET...6 5 KÄYTÄNNÖN KEHITTÄMISTOIMENPITEET, TOTEUTUSTAULUKKO...8

2 1 JOHDANTO Etelä Kajaanin Kylät ry on laatinut kyläsuunnitelmansa kehittämistyökaluksi, joka liitetään myös Kajaanin maaseutuohjelmaan. Näin Etelä Kajaanin Kylät ry asettamat tavoitteet kirjautuvat myös osaksi maakunnallista kylien kehittämistä. Kyläsuunnitelman sisältöä on pohdittu kyläläisten yhteisissä kokoontumisissa ja Etelä Kajaanin Kylät ry:n toimikunnan kokouksissa. Sisällöltään kyläsuunnitelma koetaan realistiseksi, ja sen avulla onkin helpompi toteuttaa asetetut tavoitteet. Tavoitteiden saavuttamiseksi kyläläiset ovat määritelleet toimenpiteitä, joiden avulla alueesta tehdään elinvoimainen asuinalue. Kyläsuunnitelman toimenpiteiden määrittelyssä ollaan lähdetty siitä, että kyläläiset toimivat itse aktiivisesti asuinalueensa kehittämiseksi hyvien yhteistyökumppaneiden avulla. Yhteistyön tekeminen onkin yksi pääseikka tämän kyläsuunnitelman sisällössä. Eteläinen Kajaani on kokenut hyvin perinteisen maaseudun kohtalon. Sotien jälkeen väki on vähentynyt, ja kylien palveluista yksi toisensa jälkeen on loppunut. Parhaimmillaan kylillä toimi kuusi koulua samanaikaisesti. Vuonna 1998 alueen viimeinen kyläkoulu, Murtomäen koulu, lakkautettiin, ja se söi kyläläisiltä uskoa ja tarmoa kylän kehittämiseen. Sen jälkeen kylät ikään kuin ovat lamaantuneet, eikä mittavaa kehittämisintoa ole ollut. Tämän kyläsuunnitelman tavoitteena on selkeyttää Etelä Kajaanin Kylät ry:n kehittämistoimenpiteitä kymmenen vuoden periodilla. Se toimii rytmittäjänä ja ohjaajana kattavasti kaikissa alueen kehittämistoimissa. Kun kehittämistavoitteet ja toimenpiteet on nyt selkeästi määritelty, niihin on helppo sitoutua. 2 KYLIEN NYKYTILAN KUVAUS Etelä Kajaanin Kylät ry:n toiminta perustuu kuuden pienen kylän yhteistyöhön. Etelä Kajaanin Kylät ry:n toiminta-alueella toimivat Halla-ahon, Hatulanmäen, Lahnasjärven, Lehtovaaran, Kivimäen ja Murtomäen kylät. Etelä Kajaanin Kylät ry:n toimintaalue on noin 500 km² laaja. Asutus on keskittynyt tämän alueen laitamille. Kylät yhdistyvätkin toisiinsa alueen reunoilla kulkevilla teillä, ja alueen keskelle jää satojen neliökilometrien metsäalue. Läntisellä reunalla kylän halkoo viitostie ja keskellä kylää rautatie. Alueella asuu 31.12.2002 väestölaskennan mukaan noin 300 asukasta. ikä 0 2 3-6 7-12 13-15 16-18 19-49 50-64 65-74 75-84 85 - yhteensä määrä 6 13 24 10 7 97 71 34 32 2 296 Suurin osa väestöstä on siis työikäistä väkeä, joka pääasiallisesti työskentelee palkkatyössä Kajaanin kaupunkikeskuksessa. Tosin kylää ympäröivät muut kunnat, Vuolijoki ja Sonkajärvi tarjoavat työpaikkoja kyläläisille. Alueella toimii myös yrit-

3 täjiä metsätalouden, maatalouden, kuljetuspalvelujen, energiatalouden, vähittäiskaupan ja matkailun aloilla. Alueelle on viimeisen viidentoista vuoden aikana muuttanut kymmeniä uusia perheitä. Näiden muuttajien myötä kylille on tullut uudisrakentamista ja vanhoja maalaistalojakin on remontoitu vakituista asumista varten. Uudet asukkaat ovat pääasiassa olleet paluumuuttajia tai muutoin alueen luonnonläheisyydestä ja rauhallisuudesta hurmaantuneita muuttajia. Kylätoiminnassa ja muiden yhdistysten toiminnassa mm. metsästysseuroissa on paljon väestöä, joka asuu alueen ulkopuolella esimerkiksi kaupungissa tai toisella hajaasutusalueen kylällä. Heitäkin on aktiivisesti mukana alueen eri toiminnoissa, ja niinpä heidän mukanaolonsa koetaan voimavarana alueelle. Kylillä on tarjolla seuraavat palvelut: kaksi kylätaksia, postipalvelut (lähtevä posti noudetaan jokaisen omasta postilaatikosta), Lehtovaaran kyläkauppa, myymäläauto, kirjastoauto, kotisairaanhoito, vanhusten kotipalvelu seurakunnan diakonissan palvelut, kolme julkista linja-autovuoroa vuorokaudessa kouluaikana, kesäisin kerran viikossa, 2 ½ -opettajainen peruskoulu naapurikylällä Mainualla, jossa myös kiertävä päiväkoti 3 6 vuotiaille lapsille 3 kertaa viikossa sekä iltapäiväkerho kouluikäisille lapsille, kunnan ylläpitämät hiihtoladut ja Haukijärven uimaranta. Lehtovaaran metsästäjät ry omistaa Lehtovaaran kylällä sijaitsevan toimitalon, joka aiemmin oli Kajaanin kaupungin omistuksessa. Kylätoimikunta on tehnyt metsästysseuran kanssa toimitalosta käyttösopimuksen, jonka mukaan vuosivuokraa vastaan kylätoimikunta saa käyttää toimitaloa omien tapahtumiensa järjestämiseen. Kylällä on mahdollisuus vuokrata kylän tapahtumia varten muiden metsästysseurojen ja Lahnasjärven perinneyhdistyksen tiloja. Valtavan metsä- ja luontoalueen vuoksi alueella toimii 13 metsästysseuraa. Sen lisäksi alueella on muutamia yhdistyksiä, jotka toimivat tiettyä tarkoitusperää varten mm. Lahnasjärven perinneyhdistys ry ja Haukijärvi ry. Kylätoimikunta on tehnyt aktiivista yhteistyötä luontojärjestöjen kanssa mm. Kajaanin seudun luonto ry. Viranomaistyyppisistä tahoista koostuvan sidosryhmän muodostavat Kajaanin kaupunki, Kajaanin seurakunta, TE-keskus, Kainuun Liitto, Kainuun maaseutukeskus ja Oulun yliopiston Kajaanin kehittämiskeskus.

4 Kylätoimikunta tekee yhteistyötä myös kainuulaisten kylä- ja asukastoimikuntien kanssa sekä osallistuu Kajaanin kylä- ja asukastoimikuntien yhteistyövaltuuskunnan ja Kainuun Nuotan toimintaan. 3 KYLIEN NELIKENTTÄANALYYSI Nelikenttäanalyysiä varten on pidetty kyläläisten tapaaminen, jossa on määritelty kylien vahvuudet, mahdollisuudet, heikkoudet ja uhat. Lopputulos on saatu aikaan tuplatiimimenetelmään käyttäen, ja tähän kyläsuunnitelmaan on kirjattu ne ominaisuudet, jotka voimakkaimmin tulivat esille em. kokoontumisessa. Vahvuudet Kylän vahvuutena pidetään luonnonläheisyyttä; sitä, että alueella on raitista puhdasta ilmaa ja tilaa erilaisille luontoon liittyville harrastuksille. Kyläläiset ovat kokeneet, että alueella on hyvä yhteishenki eikä naapuriavun pyytämistä ja antamista vieroksuta. Alueen monipuolista ikärakennetta pidetään myös vahvuutena. Vanhemmassakin väestössä on erittäin aktiivisia ihmisiä, ja heidän mukanaoloaan erilaisissa toiminnoissa pidetään voimavarana kylätoiminnalle. Asioiden hoitamisessa koetaan edelleen yhteisvastuullisuutta. Paikallisten yrittäjien aktiivisuus ja kiinnostus yhteistoimintaan kylätoimikunnan kanssa koetaan varsinaisena valttikorttina kylän kehittymiselle. Mahdollisuudet Luonnonläheisyyden ja vahvojen riista- ja kala-alueiden uskotaan houkuttelevan alueelle uusia muuttajia ja tarjoavan erilaisia mahdollisuuksia elinkeino- ja harrastustoiminnalle. Se koetaan myös merkittäväksi tekijäksi globaalin kehityksen rattaissa. Se voi olla seikka, joka avaa myös kansainvälisiä ovia kylillemme. Metsästysseuroilla on vieraanaan kansainvälisiä metsästäjiä, jotka tarjoavat alueen elinkeinoelämälle erinomaisia mahdollisuuksia kehittymiseen. Alueen laidalla rullaa viitostie, jota pitkin liikkuu huomattava osa pohjoiseteläsuunnan liikenteessä Kajaanissa. Se tarjoaa myös mahdollisuuksia elinkeinotoiminnalle. Kyläläisillä on runsaasti erilaista ammattiosaamista; rakentajia, taiteilijoita, luontoasiantuntijoita, käsityöntaitajia, hoiva-alan ja taloushallinnon ammattilaisia, keittiömestareita, kerhonohjaajia jne., joiden taitoja on tähänkin saakka pyritty hyödyntämään kylän toiminnoissa. Kyläläiset ovat olleet yllättävänkin innostuneita tarjoamaan omaa osaamistaan kylän tapahtumiin. Kylän alueen läheisyyteen on valmisteilla Talvivaaran nikkelikaivos. Se tulee työllistämään liki 500 uutta työntekijää. Sillä on jonkin verran negatiivisiakin vaikutuksia Lahnasjärven seudulle, mutta kuitenkin se kokonaisuutena tarjoaa erinomaisia mahdollisuuksia kylien kehittymiselle.

5 Kylillä ollaan ennakkoluulottomasti suhtauduttu uusiin ja hulluihinkin ideoihin. Niinpä uusien palvelumuotojen lanseeraaminen kyläläisille on kohtuullisin resurssein mahdollista. Heikkoudet Hajanainen asutus on kylän kehittämisen heikoin lenkki. Kylätoimikunnan alueen asukkaat eivät ole keskittyneet yhteen paikkaan, vaan koska kyseessä on kuuden kylän yhteistoiminnasta, on asukkaita useassa kyläkeskittymässä. Esimerkiksi yhteisten palvelujen järjestäminen on erittäin hankalaa pitkien välimatkojen vuoksi. Kylän tiet ovat suhteellisen heikossa kunnossa. Tielaitos on kunnostanut tiettyjä osuuksia viime vuosina, mutta tiukan taloudellisen tilanteen vuoksi jotkut tieosuudet ovat täysin kestämättömässä tilassa. Rekkaliikenne metsähakkuu- ja turvetuotantoalueille pahentavat tilannetta entisestään. Alueen toimii paljon erilaisia yhdistyksiä. Nämä yhdistykset eivät ole riittävästi yhdistäneet voimavarojaan, jotta toiminnot olisivat edesauttaneet alueen kehittymistä. Toisten yhdistysten ja yrittäjien toiminnasta ei tiedetä riittävästi. Yhteistyöhenkeä on kuitenkin olemassa, mutta yhteistyön käynnistämisestä on puuttunut vetäjätaho. Alueella on paljon tiloja, jotka ovat perikuntien omistuksessa. Asuttamisen kannalta nämä ovat hieman ongelmallisia, koska tällaisilta tiloilta on yleensä suhteellisen vaikea ostaa rakennusmaata. Liikuntatiloja erilaisten pallopelien tai muiden urheilulajien harrastamiseen kylällä ei ole. Kylillä on aiemmin ollut mahdollisuus järjestää liikuntavuoroja Murtomäen koululla, ja tuolloin mukana oli kolmen sukupolven väkeä. Se koettiin erittäin merkittäväksi ja kylää yhdistäväksi tekijäksi, mutta koulun siirryttyä yksityisomistukseen sekin mahdollisuus poistui. Laajan ja harvaan asutun alueen vuoksi kylille on vaikea saada nopeita tietoliikenneyhteyksiä. Se asettaa rajoituksia elinkeinotoiminnalle ja etätyömahdollisuuksille. Kylillä asuu paljon aktiivisia ihmisiä, joilla riittäisi taitoa luotsata kylät kehityshankkeesta toiseen. Kuitenkin nämä ihmiset toimivat myös muiden harrastusten parissa eikä aika riitä sitoutumaan järisyttäviin hankkeisiin kylätoiminnan saralla. Uhat Kylän pelätään autioituvan ilman radikaaleja toimenpiteitä. Tiestö rapistuu ja väestö vanhenee. Mikäli vanhuksille ei pystytä turvaamaan kotiin tiettyjä avustavia palveluja heidän on muutettava kaupunkiin, vaikka sitä eivät haluaisikaan. Autiotalot rapistuvat, koska niitä ei markkinoida riittävän ajoissa, ja kymmenien vuosien tyhjillään olon jälkeen niitä ei ole mahdollista kohtuullisin kustannuksin remontoida asumiskäyttöön. Liikennejärjestelijöiden taloudellinen tilanne ajaa joukkoliikenteen palvelut niin ahtaalle, että kylälle ei enää pystytä järjestämään julkista liikennettä.

6 Myymäläauton yrittäjä on ilmoittanut, että sen jälkeen kun nykyisin käytössä oleva auto vanhenee, palvelu lakkaa ko. yrittäjän toimesta alueella kokonaan. Tämän seurauksena vähittäiskaupan palveluja ei saada tarjottua kylän alueella. Pitkien etäisyyksien vuoksi Lehtovaaran kauppa ei pysty palvelemaan koko kylän aluetta. Mikäli Mainuan koulu lakkautetaan kylän lapset siirretään kaupungin kouluihin. Se vähentää alueen houkuttelevuutta uusien muuttajien näkökulmasta ja musertaa kylän kehittämishengen lopullisesti. 4 KEHITTÄMISTAVOITTEET Kylien palvelutasoa ei pidetä kovin korkeana. Etenkin viimeisen koulun lakkauttaminen koettiin kylillä erittäin raskaana iskuna kylän kehittymiselle. Suurimmat kehittämispaineet kohdistuvat liikennejärjestelyihin, tietoliikenneyhteyksiin, vanhusten asumisen turvaamiseen luonnon hyödyntämiseen elinkeino- ja harrastustoiminnassa ja tehokkaan yhteistyön käynnistämiseen naapurikylä Mainuan kanssa. Visio Eteläinen Kajaani on haja-asutusalue, joka pystyy tarjoamaan asukkailleen ja muille ulkopuolisille elämyksiä valtavan luontoreservinsä turvin. Alueen asukkaille on tarjolla erilaisia palveluja, joista osa saadaan omalta kylältä ja osa viranomaistahoilta. Alue on houkutteleva paikka asua, koska siellä on mahdollisuus luontopainotteisiin harrastuksiin kotiovelta alkaen, ja sellainen tukiverkosto, että arjen ongelmista selvitään yhteistuumin. Kaikkiin talouksiin saadaan nopeat tietoliikenneyhteydet (laajakaista). Pitemmän aikavälin tavoitteet Alueen luontoa hyödynnetään tehokkaasti elinkeino- ja harrastustoiminnassa. Toteutetaan Erätaitokoulu-hanke, jonka avulla Sopentuvan ympäristöön organisoidaan teemaan liittyvää leirikoulu- tai matkailuvalttia. Metsästysseurojen kanssa suunnitellaan ja organisoidaan palvelupaketteja kansainvälisille metsästäjävieraille. Vanhusväestön palvelutaso turvataan sellaiseksi, että kotona-asuminen on mahdollista niin kauan kuin vanhus sitä haluaa. Palvelukonseptiin pyritään kehittämään uudenlaisia ratkaisuja, siten että palvelujen tarjoamisella on mahdollisimman työllistävä vaikutus kylille. Mainuan kylän kanssa tehdään aitoa yhteistyötä, joka tukee molempien alueiden kehittymistä. Koulun ohessa olevien toimintojen säilyminen mm. iltapäiväkerhotoiminta järjestellään yhdessä Mainuan kylätoimikunnan ja viranomaistahojen kanssa. Lyhyemmän aikavälin tavoitteet Kylällä on paljon osaamista, mutta kaikki eivät osaa sitä hyödyntää. Kaikki eivät myöskään tunne viranomaistahojen tarjoamia palveluja ja yhteyshenkilöitä. Näistä tiedotetaan kootusti kyläläisille yhteistyössä Mainuan kylätoimikunnan kanssa ja näin kyläläiset oppivat käyttämään tehokkaasti oman kylän palveluja. Laaditaan Etelä

7 Kajaanin Kylät ry:n ja Mainuan kylän edistäminen ry:n toimesta eteläisen Kajaanin palveluluettelo. Nopeat tietoliikenneyhteydet saadaan kaikkiin talouksiin. Julkisen liikenteen taso säilyy ainakin nykyisellään. Kesäajan julkista liikennettä kehitetään vastaamaan paremmin vanhusväestön tarpeita. Vanhukset ovat kokeneet peruskorjausavustusten hakemisen raskaaksi projektiksi. Kylällä on ilmennyt halukkuutta tarjota myös tällaisia palveluja. Organisoidaan peruskorjausavustusten hakemiseen tukijärjestelmä. Kylällä välimatkat ovat pitkät ja usein kun apua tarvitaan, sitä kysytään lähimmiltä naapureilta. Kun asutaan riittävän korvessa naapuriavun merkitys korostuu entisestään. Naapuriavusta tehdään alueen ylpeyden aihe. Kyläläiset kaipaavat yhteisiä turinatuokioita, joissa ei tarvitse sitoutua mihinkään toimintoihin. Lisäksi on toivottu tilaisuuksia, joissa voidaan keskustella eri sidosryhmien edustajien kanssa erilaisten teemojen tiimoilta. Etelä Kajaanin Kylät ry ottaa tehtäväkseen järjestää muutaman kerran vuodessa Turpakäräjät, joissa kaikilla on mahdollisuus tuoda asioitaan esille. Kylän urheiluinnostusta ja kylähenkeä ylläpidetään hankkimalla uudet tilat urheilulajien harrastamiseen. Perushiekkakenttä antaa riittävästi mahdollisuuksia toteuttaa urheiluun liittyviä toimintoja. Kenttää voidaan hyödyntää myös muissakin tapahtumissa.

8 5 KÄYTÄNNÖN KEHITTÄMISTOIMENPITEET, TOTEUTUSTAULUKKO TOIMENPIDE TAVOITE KEHITTÄMIS- MUOTO Palveluluettelo parantaa kylän omien palvelujen käyttötasoa, tiedottaa kyläläisille viranomaisten tarjoamista palveluista Erätaitokoulu hyödyntää alueen luontoa kansainvälinen Peruskorjausavustusten tukijärjestelmä vanhuksille saadaan tukipalvelu avustusten hakemisen vapaaehtoisreservistä Turpakäräjät ideoiden metsästys, palautteen antaminen, tiedotuksen tehostaminen, kylähengen kohottaminen yhteistyöhanke oma kehittämishanke yhteistyöhanke TOTEUTUS- AIKATAULU KÄYN- PÄÄ NIS- TTY TYS Y syksy 2004 TAUSTA- ORGANISAA- TIOT 2005 Mainuan kylätoimikunta, Kajaanin kaupunki, alueen yrittäjät, Kajaanin seurakunta vapaaehtoisreservistä 2006 2009 Kajaanin seudun luonto ry, alueen yrittäjät, TEkeskus, Kainuun Liitto kevät 2006 Kajaanin kaupunki, 2005 Mainuan kylätoimikunta omaa toimintaa heti - teemoittain eri sidosryhmiä TOTEUTUS- TIIMIT TARV. TILAT JA LAITTEET Etelä Kajaanin Kylät ry (toimikunta), Mainuan kylätoimikunta, opinnäytetyö Etelä Kajaanin Kylät ry (hankeryhmä), opinnäytetyö Sopentupa keskuspaikkana Etelä Kajaanin Kylät ry (toimikunta), Mainuan kylätoimikunta palveluja tarjoavat asiantuntijat Etelä Kajaanin Kylät ry RAHOI- TUS kassavarat ja mainostulot kassavarat TIEDOTUS paikallinen hankerahoitus paikallinen toimitalo kassavarat paikallinen

9 TOIMENPIDE TAVOITE KEHITTÄ- MIS-MUOTO Uudet palvelumuodot hankerahoitus Kansainvälisten metsästäjien kokonaisvaltaiset palvelut Urheilukenttä Tietoliikenne yhteydet palvelutason turvaaminen luonnon hyödyntäminen, kyläläisten työllistyminen kansainvälinen urheilumahdollisuuksien parantaminen tietoliikenneyhteyksien parantaminen TOTEUTUS- AIKATAULU KÄYN KES NIS- TO TYS TAUSTA- ORGANISAA- TIOT TOTEUTUS- TIIMIT oma 2007 2014. Kajaanin kaupunki, Etelä Kajaanin kehittämishanktäiskaupan TE-keskus, vähit- Kylät ry, sel- yrittäjiä, vityshanke alueen yrittäjiä, opinnäytetyönä uudenlaisten palvelumuotojen tarjoajat yhteistyöhanke 2005 2011 metsästysseurat, Etelä Kajaanin alueen yrittäjät, Kylät ry palvelujen tarjoamisesta kiinnostuneet kyläläiset yhteistyöhanke heti 2006 Kajaanin kaupunki Etelä Kajaanin Kylät ry, toimikunta asianajohanke heti 2005 Kajaanin puhelinosuuskunta Etelä Kajaanin Kylät ry TARVITTA- VAT TILAT JA LAITTEET toimitalo toimitalo, metsästysmajat kartoitus kentän paikasta kyläläisiltä toimitalo RAHOI- TUS kassavarat Kajaanin kaupunki kassavarat (tiedotus) TIEDOTUS paikallinen paikallinen paikallinen