ETELÄ KAJAANIN KYLÄT RY Kyläsuunnitelma Luonnollisesti. Etelä-Kajaani

Transkriptio

1 ETELÄ KAJAANIN KYLÄT RY Kyläsuunnitelma Luonnollisesti Etelä-Kajaani

2 SISÄLLYS JOHDANTO KYLIEN NYKYTILAN KUVAUS Kylän palvelut KYLIEN NELIKENTTÄANALYYSI Vahvuudet Mahdollisuudet Heikkoudet Uhat Etelä Kajaanin kylät ry nelikenttäanalyysi kaaviona KEHITTÄMISTAVOITTEET Visio Pitemmän aikavälin tavoitteet Lyhyemmän aikavälin tavoitteet KÄYTÄNNÖN KEHITTÄMISTOIMENPITEET...11

3 JOHDANTO Eteläinen Kajaani on luonnonläheinen asuinympäristö, josta löytyy läheltä sieni- ja marjamaat sekä metsästys- ja kalastusmahdollisuudet. Kyläyhteisö on kokenut hyvin perinteisen maaseudun kohtalon. Sotien jälkeen väki on vähentynyt, ja kylien palveluista yksi toisensa jälkeen on loppunut. Parhaimmillaan kylillä toimi kuusi koulua samanaikaisesti. Vuonna 1998 alueen viimeinen kyläkoulu, Murtomäen koulu, lakkautettiin, mikä söi kyläläisiltä uskoa ja tarmoa kylän kehittämiseen. Lamaantumisen myötä kylätoiminta on jälleen virkoamassa, ja tahtoa kylän kehittämiseen löytyy jälleen sen asukkailta. Tulevaisuus on uusissa sukupolvissa. Etelä Kajaanin Kylät ry laati vuonna 2004 ensimmäisen kyläsuunnitelmansa kehittämistyökaluksi, joka liitettiin Kajaanin maaseutuohjelmaan. Kajaanin maaseutuohjelma päivitettiin vuonna 2008 ja nimettiin Kajaanin kylä- ja kaupunginosaohjelmaksi, johon tämä vuonna 2010 päivitetty Etelä Kajaanin Kylät ry kyläsuunnitelma myös liitetään. Näin Etelä Kajaanin Kylät ry:n asettamat tavoitteet kirjautuvat osaksi maakunnallista kylien kehittämistä ja kunnallista talous- ja toimintasuunnittelua. Kyläsuunnitelman sisältöä on pohdittu kyläläisten yhteisissä kokoontumisissa ja Etelä Kajaanin Kylät ry:n toimikunnan kokouksissa. Sisällöltään kyläsuunnitelma koetaan realistiseksi, ja sen avulla onkin helpompi toteuttaa asetetut tavoitteet. Tavoitteiden saavuttamiseksi kyläläiset ovat määritelleet toimenpiteitä, joiden avulla alueesta tehdään elinvoimainen asuinalue. Kyläsuunnitelman toimenpiteiden määrittelyssä on lähdetty siitä, että kyläläiset toimivat itse aktiivisesti asuinalueensa kehittämiseksi sekä hyvien yhteistyökumppaneiden että viranomaistahon avulla. Yhteistyön tekeminen nouseekin yhdeksi pääasiaksi kyläsuunnitelman sisällössä. Tämän kyläsuunnitelman tavoitteena on selkeyttää Etelä Kajaanin Kylät ry:n kehittämistoimenpiteitä kymmenen vuoden periodilla. Se toimii rytmittäjänä ja ohjaajana kattavasti kaikissa alueen kehittämistoimissa. Kun kehittämistavoitteet ja toimenpiteet on selkeästi

4 määritelty, niihin on helpompi sitoutua. Kyläsuunnitelman toteutumista on tarkoitus seurata jatkossa vuosittain. Kyläsuunnitelma päivitetään tarpeen mukaan. 1 KYLIEN NYKYTILAN KUVAUS Etelä Kajaanin Kylät ry:n toiminta perustuu kuuden kylän yhteistyöhön. Kylätoimikunnan toimintaalueeseen kuuluu Halla-ahon, Hatulanmäen, Lahnasjärven, Lehtovaaran, Kivimäen ja Murtomäen kylät. Etelä Kajaanin Kylät ry:n toiminta-alue on laajuudeltaan noin 500 km². Asutus on keskittynyt tämän alueen laitamille. Kylät yhdistyvätkin toisiinsa alueen reunoilla kulkevilla teillä, ja alueen keskelle jää satojen neliökilometrien metsäalue. Läntisellä reunalla kylää halkoo viitostie ja keskellä kylää rautatie. Etelä Kajaanin Kylät ry toiminta-alueella asuu noin 300 asukasta, joista suurin osa on työikäistä väkeä. Pääosa työikäisistä käy palkkatyössä Kajaanin kaupunkikeskuksessa, mutta myös Vuolijoki ja Sonkajärvi tarjoavat työpaikkoja kyläläisille. Alueella toimii myös yrittäjiä mm. metsätalouden, maatalouden, kuljetuspalvelujen, energiatalouden ja matkailun aloilla. Alueelle on viimeisen parin kymmenen vuoden aikana muuttanut kymmeniä uusia perheitä. Näiden muuttajien myötä kylille on tullut uudisrakentamista ja vanhoja maalaistaloja on remontoitu vakituista asumista varten. Uudet asukkaat ovat pääasiassa olleet paluumuuttajia tai muutoin alueen luonnonläheisyydestä ja rauhallisuudesta hurmaantuneita muuttajia. Uudet asukkaat on jo perinteiseen tapaan toivotettu lämpimästi tervetulleeksi kylällemme henkilökohtaisella kutsulla yhteiseen kylätapahtumaan, jossa heille on luovutettu symbolisena eleenä puinen kyläavain. Vuosina kyläavain luovutettiin neljälle perheelle. Tämän jälkeen kylille on muuttanut perheitä, joita muistetaan kyläavaimella vuoden 2012 aikana. Kesäaikaan kaupungissa pääsääntöisesti asuvat ja kesälomalaiset tulevat viettämään vapaa-aikaa kylillä oleviin vapaa-ajanasuntoihinsa. Kylätoiminnassa ja muiden alueella toimivien yhdistysten mm. metsästysseurojen toiminnassa on myös paljon aktiivista väestöä, joka asuu alueen ulkopuolella tai toisella haja-asutusalueen kylällä. Heidän mukanaolonsa koetaan myös

5 voimavarana alueelle. Valtavan metsä- ja luontoalueen vuoksi alueella toimii useita metsästysseuroja. Näiden lisäksi alueella toimii mm. Haukijärviyhdistys ry. Viranomaistyyppisistä tahoista koostuvan sidosryhmän muodostavat Kainuun ELY- keskus, Kainuun maakunta ky, Kajaanin kaupunki, Kajaanin seurakunta, Metsäkeskus Kainuu ja Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskus. Kylätoimikunta toimii ja tekee yhteistyötä sekä yrittäjien, yhtiöiden ja yhdistysten kanssa esim. Eko-Kymppi, Kainuun Nuotta ry, MTK Kajaani, Oulujärvi LEADER ry, puhelinoperaattorit (Kaisanet, DNA, Sonera), ProAgria Kainuu ry että Kainuulaisten kylä- ja asukastoimikuntien kanssa (Kajaani-foorumi). Lehtovaaran metsästäjät ry omistaa Lehtovaaran kylällä sijaitsevat toimitalon, joka aiemmin oli Kajaanin kaupungin omistuksessa. Kylätoimikunta on tehnyt metsästysseuran kanssa toimitalosta sopimuksen, jonka mukaan vuokraa vastaan kylätoimikunta saa käyttää toimitaloa omien tapahtumiensa järjestämiseen. Kylältä on mahdollisuus vuokrata myös muiden metsästysseurojen tiloja kylätapahtumiin ja tilaisuuksiin. Kylätoimikunta toteutti yhden haaveensa kesällä 2010, kun se osti Kajaanin eläkeläisiltä Murtomäen kylässä olevan kansantalon. Oman toimitilan saaminen antaa kyläyhdistykselle paremmat mahdollisuudet suunnitella ja kehittää toimintaa kaikenikäisille. 1.1 Kylän palvelut Kylällä on tarjolla seuraavat palvelut: kylätaksi postipalvelut (lähtevä posti noudetaan postilaatikoista) kirjastoauto (kaksi kertaa kuukaudessa) kotisairaanhoito vanhusten kotipalvelut kolme julkista linja-autovuoroa vuorokaudessa kouluaikana, kesäisin tilausajona hiihtolatu ( Murtomäki- Koivukylä Murtomäki 16,2 km ) Haukijärven uimaranta Iso-Vuottojärven virkistysalue ja Kivijärven virkistysalue

6 Loutenvaara Roninsuon luontoalue Kiiskinen ja Varissuo ovat molemmat edustavia Pohjanmaan aapasoita Ruuhijärven virkistyskalastusalue Sopentuvan leirikeskus Iso-Sopenjärven rannalla Talaskankaan luonnonsuojelualue Kainuun ja Pohjois-Savon rajalla facebook-ryhmä internetissä Kainuun Nuotan sivuilla kyläfoorumi 2 KYLIEN NELIKENTTÄANALYYSI Nelikenttäanalyysiä varten on pidetty kyläläisten tapaaminen, jossa on määritelty kylien vahvuudet, mahdollisuudet, heikkouden ja uhat. Lopputulos saatiin vuonna 2004 tuplatiimimenetelmää käyttäen, jolloin ne ominaisuudet kirjattiin, jotka tulivat kokoontumisissa esiin voimakkaimmin. Päivitetty nelikenttäanalyysi on tehty toimikunnan kokoontumisien pohjalta ( , ), ja sen runkona on käytetty vuoden 2004 nelikenttäanalyysiä. 2.1 Vahvuudet Kylän vahvuutena pidetään luonnonläheisyyttä, puhdasta ilmaa ja tilaa erilaisille luontoon liittyville harrastuksille. Maaseudun rauhaa arvostetaan asumisympäristönä. Kyliltä on suhteellisen lyhyt matka kaupunkiin ja asuminen on edullista. Viitostien lähikyliltä on hyvä tieyhteys kaupunkiin. Kyläläiset kokevat, että kylillä vallitsee hyvä yhteishenki eikä naapuriavun pyytämistä tai antamista vieroksuta. Alueen monipuolinen ikärakenne koetaan myös vahvuutena. Nuoret ja lapset on otettu mukaan kylätoimintaan. Vanhemmissa kyläläisissä on erittäin aktiivisia ihmisiä ja heidän mukanaoloa eri toiminnoissa pidetään voimavarana kylätoiminnalle. Myös eri alojen osaajat ja paikalliset yrittäjät ovat kylätoiminnalle voimavara sekä mahdollisuus kehittymiselle. Asioiden hoitamisessa koetaan edelleen yhteisvastuullisuutta. Lisäksi vahvuutena on koettu yhteistyö alueen muiden toimijoiden kanssa.

7 2.2 Mahdollisuudet Luonnonläheisyyden ja vahvojen riista- ja kalastusalueiden uskotaan houkuttelevan alueelle sekä uusia muuttajia, että tarjoavan heille erilaisia mahdollisuuksia elinkeino- ja harrastusmahdollisuuksille sekä vapaa-ajan viettoon. Luonnonläheisyys koetaan myös merkittävänä globaalin kehityksen edistäjänä, joka avaa kylille kansainvälisiä ovia. Alueen laidalla rullaa viitostie, jota pitkin liikkuu huomattava osa Kajaanin pohjois-eteläsuunnan liikenteestä. Tämä tarjoaa mahdollisuuksia myös elinkeinotoiminnalle. Yhteistyö kylien ja kaupunkikeskustan välillä tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet kylän kehittämiselle. Kylätoimijoille saadaan näin mm. uusia kontakteja sekä tietoa yhteiskunnan tuki- ja rahoitusmahdollisuuksista eri kylänkehittämishankkeisiin. Tietotekniikan kehittyminen ja laajakaistan toimivuus koko alueella helpottaisi viestintää ja tarjoaisi entistä paremmat mahdollisuudet mm. etätyöskentelyyn, mikä lisäisi alueen kiinnostavuutta. Kyläläisiltä löytyy runsaasti erilaista ammattiosaamista; rakentajia, taiteilijoita, luontoasiantuntijoita, käsityöntaitajia, hoiva-alan ja taloushallinnon ammattilaisia, keittiömestareita, kerhonohjaajia jne. Heidän taitojaan on tähän saakka pyritty hyödyntämään kylän toiminnoissa ja he ovat tarjonneet itsekin osaamistaan kylän tapahtumiin. Alueen metsästysseurojen tiloja voidaan käyttää toimimiseen edelleen, mutta kyläyhdistykselle vasta hankittuun omaan kylätaloon pystyy aiempaa paremmin ja vapaammin suunnittelemaan yhteisiä tilaisuuksia ja aktiviteetteja mm. eri-ikäisten kerhotoimintaa ja kursseja. Talvivaaran nikkelikaivos työllistää useita satoja työntekijöitä. Kaivoksesta on ollut negatiivisiakin vaikutuksia erityisesti Lahnasjärven seudulle, mutta edelleen se tarjoaa mahdollisuuksia kylien kehittämiselle. 2.3 Heikkoudet Hajanainen asutus on kylän kehittämisen heikoin lenkki. Kylätoimikuntaan kuuluvan kuuden kylän asukkaat ovat hajaantuneet useaan kyläkeskittymään, ja näin yhteisten palvelujen järjestäminen on erittäin hankalaa pitkien välimatkojen vuoksi. Alueella on paljon perikuntien omistuksessa olevia

8 tiloja, jotka ovat asuttamisen kannalta ongelmallisia. Tällaisilta tiloilta on suhteellisen vaikea yleensä ostaa rakennusmaata. Kylällä on aktiivisia ihmisiä, joilla riittäisi taitoa luotsata kylät kehityshankkeesta toiseen. Kuitenkin he toimivat myös muiden harrastusten parissa, eikä aika riitä sitoutumaan isoihin kylätoimintahankkeisiin. Liikuntatiloja erilaisten pallopelien ja muiden urheilulajien harrastamiseen kylillä ei ole. Aiemmin lakkautetulla Murtomäen koululla käytiin kolmen sukupolven voimin yhteisillä liikuntavuoroilla pelaamassa sisä- ja ulkopelejä. Entisen koulun yksityisomistukseen siirtyminen poisti tämän yhteisen harrastusmahdollisuuden. Palvelujen puute koetaan heikkoutena kylällä ja lähes kaikki peruspalvelut joudutaan hakemaan itse kaupungista. Laajan ja harvaan asutun alueen vuoksi kylälle on ollut vaikea saada nopeita tietoliikenneyhteyksiä tekniikan kehittymisestä huolimatta. Se asettaa rajoituksensa elinkeinotoiminnalle ja etätyömahdollisuuksille. Kylillä on paljon talouksia, joiden jätevesihuolto ei vastaa uusia lakeja ja asetuksia. Kylän tiet ovat paikoin suhteellisen heikossa kunnossa, vaikka Tielaitos on kunnostanut tiettyjä osuuksia viime vuosina. Tiukan taloudellisen tilanteen vuoksi jotkut tieosuudet ovat edelleen täysin kestämättömässä tilassa varsinkin keväisin ja syksyisin. Rekkaliikenne metsänhakkuu- ja turvetuotantoalueille pahentavat tilannetta entisestään. 2.4 Uhat Kylän pelätään autioituvan ilman toimenpiteitä. Tiestö rapistuu ja väestö vanhenee. Mikäli vanhuksille ei pystytä turvaamaan kotiin tiettyjä avustavia palveluja, heidän on muutettava kaupunkiin, vaikkeivät sitä haluaisikaan. Autiotalot rapistuvat, koska niitä ei markkinoida riittävän ajoissa, ja kymmenien vuosien tyhjillään olon jälkeen niitä ei ole mahdollista kohtuullisin kustannuksin remontoida asumiskäyttöön.

9 Liikennejärjestelijöiden taloudellinen tilanne ajaa joukkoliikenteen palvelut niin ahtaalle, ettei kyläläisille pystytä enää järjestämään julkista liikennettä, koululaiskuljetuksia lukuun ottamatta. Kylällä asuvat lapsiperheet muuttavat pois, jos lapsille/nuorille ei järjestetä mahdollisuuksia vapaaajanviettoon kylällä. Mikäli uusia kylätoimijoita ei saada toimintaan mukaan, uhkana on aktiivitoimijoiden väsyminen. Uhkana on myös kaupungin taloustilanteen heikkeneminen siten, että palvelutaso heikkenee entisestään ja kylän toimintaan osoitettu tuki loppuu. 2.5 Etelä Kajaanin kylät ry nelikenttäanalyysi kaaviona VAHVUUDET luonnonläheisyys, puhdas luonto harrastusmahdollisuuksineen rauhallinen ja tilava asuinympäristö suhteellisen lyhyt etäisyys kaupungista asumisen edullisuus viitostieltä hyvä tieyhteys kyliltä kaupunkiin monipuolinen ikärakenne hyvä yhteishenki, naapuriapu, yhteisvastuullisuus asioiden hoidossa aktiiviset ihmiset ja eri alojen osaajat voimavara kylätoiminnalle yhteistyö alueen toimijoiden kanssa MAHDOLLISUUDET uudet asukkaat, vapaa-ajan asumisen lisääntyminen oma toimitila (Toimitupa Murtsikka) tilaa elinkeino- ja harrastustoiminnalle luonnonläheisyys, riista- ja kalastusalueet HEIKKOUDET hajanainen asutus yhteisten palvelujen järjestäminen hankalaa tiloja perikuntien omistuksessa osaamisesta huolimatta aikaa ei riitä sitoutua kylähankkeisiin liikunta- ja harrastetilojen puuttuminen palvelujen puute tietoliikenneyhteyksien toimimattomuus tiestön kunto paikoin heikko jätevesihuolto ei ole ajanmukainen UHAT kylän autioituminen, autiotalojen rapistuminen väestön vanheneminen vanhuspalvelujen ja kotisairaanhoitopalvelujen lakkaaminen tiestön rapistuminen

10 viitostietä liikkuu kaupungin pohjoiseteläsuunnan liikenne paljon eri alojen ammattiosaamista yhteistyö kaupunkikeskustan kanssa yhteiskunnan tuet/rahoitus tietoliikenneyhteyksien kehittyminen Talvivaaran kaivos julkisen liikenteen lakkaaminen lapsiperheiden poismuutto aktiivitoimijoiden väsyminen aktiivien ja vetäjien vähyys kaupungin taloustilanne kunnallisen tuen loppuminen 3 KEHITTÄMISTAVOITTEET Kylien palvelutasoa ei pidetä kovin korkeana, mutta olemassa olevien palvelujen säilyttäminen koetaan tärkeänä. Suurin kehittämispaine kohdistuu liikennejärjestelyihin, tietoliikenneyhteyksiin, jätevesihuoltoon, vanhusten asumisjärjestelyjen turvaamiseen ja uusien asukkaiden pysymiseen kylällä. Kehittämistavoitteet koskevat myös keinoja luonnon hyödyntämiseen elinkeino- ja harrastustoiminnassa, yhteistyön lisäämiseen ja voimavarojen yhdistämiseen alueen yhdistysten ja naapurikylien kanssa. Asumisympäristön puhtautta ja viihtyisyyttä ei pidetä itsestäänselvyytenä. 3.1 Visio Eteläinen Kajaani on haja-asutusalue, joka pystyy tarjoamaan asukkailleen ja muille ulkopuolisille elämyksiä valtavan luontoreservinsä turvin. Alueen kaikille asukkaille on tarjolla palveluja, joista osa saadaan omalta kylältä ja osa viranomaistahoilta. Alue on turvallinen ja houkutteleva paikka sekä asua että yrittää ja kylän asukkaat ovat kiinnostuneet asuinympäristönsä kehittämisestä. Alueelta löytyy tiloja toiminnan järjestämiseen ja yhteistoiminta kaupungin, viranomaistahojen ja eri yhteisöjen kanssa tukee alueen kehittymistä. 3.2 Pitemmän aikavälin tavoitteet

11 Olemassa olevat palvelut ja peruspalvelut säilyvät kylillä. Vanhusväestön palvelutaso turvataan sellaiseksi, että kotona asuminen on mahdollista niin kauan kuin vanhus sitä haluaa. Myös lapsille ja nuorille saadaan omaa toimintaa kylille. Tieverkko- ja liikenneyhteydet paranevat. Huonokuntoisille tieosuuksille saadaan perusparannus ja kunnon päällyste. Turvallisuutta lisäämään asutuskeskittymiin saadaan alhaisemmat nopeusrajoitukset. Alueen luontoa hyödynnetään elinkeino- ja harrastustoiminnassa. Kartoitetaan ja lisätään tietoisuutta kylän vapaa-ajanviettomahdollisuuksista hyödyntäen alueella olevaa luontoa ja sen virkistys- ja kalastusalueita. Toteutetaan kylämaiseman parantamista ja pyritään yhteisvastuullisuuden kehittämiseen alueen ympäristön tilan parantamiseksi sekä turvallisuuden ja asumisviihtyvyyden säilyttämiseksi yhteistyössä viranomaistahojen kanssa. 3.3 Lyhyemmän aikavälin tavoitteet Lisätään kyläläisille tietoisuutta yhdistys- ja yhteistoiminnasta, viranomaistahojen sekä muiden sidosryhmien kuten osuuskuntien tarjoamista palveluista ja yhteyshenkilöistä. Kylällä olemassa olevaa ammattitaitoa ja osaamista hyödynnetään. Naapuriapu pysyy ylpeydenaiheena ja hyvä yhteishenki säilyy kylällä. Innostetaan kyläläisiä yhteistoimintaan, ideoimaan toimintaa ja talkoisiin. Kyläläiset kaipaavat yhteisiä turinatuokioita, turpakäräjiä, joissa ei välttämättä tarvitse sitoutua toimintoihin. Lisäksi on toivottu tilaisuuksia, joissa voidaan keskustella eri sidosryhmien edustajien kanssa erilaisten teemojen tiimoilta. Kyläyhdistys pyrkii järjestämään Turpakäräjät vähintään kerran vuodessa, jotta kaikilla kyläläisillä on mahdollisuus tuoda asioitaan, toiveitaan, kehittämisehdotuksiaan ja huolenaiheitaan esille. Kylätoiminnalle vasta saatuja omia tiloja pystytään hyödyntämään monipuolisesti ottaen huomioon eri ikäiset käyttäjät. Saadaan kylällä asuvat nuoret ja lapset toimintaan mukaan. Saadaan kyläläisille uusia harrastusmahdollisuuksia esimerkiksi kansalaisopistotoimintaa. Kylän urheiluinnostukseen pyritään saamaan jatkuvuutta.

12 Riittävän nopeat tietoliikenneyhteydet saadaan kylille kaikkiin talouksiin, jotka niitä tarvitsevat ja käyttävät. Tietokoneen käytön opetusta tarjotaan edelleen kaikille halukkaille. Kylällä on internetissä Kainuun Nuotan sivuilla oma kyläfoorumi, joka toimii yhtenä tiedottamiskanavana kylän asioista. Keskustelufoorumin käyttöön kannustetaan, jotta tiedonvälitys kylällä entisestään tehostuisi. Lisäksi kyläläisillä on mahdollisuus keskustella toisten kyläläisten kanssa facebook-ryhmässä. Julkisen liikenteen taso säilyy ainakin nykyisellään. Kesäajan julkista liikennettä kehitetään vastaamaan paremmin erityisesti vanhusväestön, kuin myös kaikkien palvelua käyttävien tarpeita. Kiinteistökohtainen jätevesihuolto saadaan asetusten mukaiselle tasolle kaikkiin talouksiin. Murtomäentielle, Tikkaharjuntielle ja Lahnasjärventielle saadaan perusparannussuunnitelma eteenpäin. 4 KÄYTÄNNÖN KEHITTÄMISTOIMENPITEET ASIA TAVOITE TOTEUTUSTAPA / YHTEISTYÖ- TAHOT / AIKA- TAULU RAHOITUS TOIMENPITEET VASTUU- HENKILÖT 1. Oman kylätalon tilojen hyödyntäminen ja talouden turvaaminen Saada kylätalolle jatkuvaa ja kehittyvää toimintaa eri-ikäisille sekä sitoutuneita aikuisia mukaan vetämään toimintaa, kyläläisten osallistumisen lisääminen, kylähengen kohottaminen Uusien toimintamuotojen ideointi yhdessä kyläläisten kanssa, kylätalon markkinointi esim. juhla- ja kokoustiloiksi, yhteistoiminta viranomaistahon ja yhdistysten kanssa, tiedottaminen Kyläyhdistys, kyläläiset, yritykset, yhdistykset (4H, MLL), kaupunki, seurakunta 2010 alkaen jatkuvaa omat kassavarat, avustukset, hankkeet

13 2. Tiet ja liikenneyhteydet Murtomäen-, Tikkaharjun- ja Lahnasjärventielle perusparannussuunnitelma ja kunnon päällyste Julkisen liikenteen taso säilyy nykyisellään, liikenteen aikataulut kehitetään paremmin kyläläisiä palveleviksi Kyläyhdistyksen toimikunta nimeää henkilöt, jotka hoitavat asian eteenpäin ja ovat yhteydessä tie- ja maakuntahallintoon Tieasia annetaan kaupunginhallitukselle jatkovalmistelua varten Aikataulut laaditaan yhteistyössä asiakkaiden ja liikennöitsijän kanssa Kyläyhdistys, kaupunki, tiehallinto, liikenne- ja viestintäministeriö, Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskus Liikennöitsijät, palvelujen käyttäjät, kaupunki ministeriön erillisrahoitus kaupunki, Kainuun maakunta ky 3. Kylämaiseman siisteys ja tienvarsien raivaaminen Kylämaiseman ja yleisen siisteyden parantaminen Viihtyvyyden ja turvallisuuden lisääminen Yhteisvastuullisuuden lisääntyminen asuinympäristön siisteydestä Järjestetään siivoustalkoita, tienvarsien ja pusikoiden raivaamisia tarpeen mukaan Toteutetaan kylämaiseman parantamista ja pyritään yhteisvastuullisuuden kehittämiseen alueen ympäristön tilan parantamiseksi sekä turvallisuuden että asumisviihtyvyyden säilyttämiseksi yhdessä viranomaistahojen kanssa Kyläyhdistys, Eko-Kymppi kaupunki, metsähallitus Kainuun ELYkeskus, ProAgria Kainuu/ kylämaisemahanke jatkuvaa Oulujärvi LEADER, hankkeet, omat kassavarat 4. Vapaaajanviettomahdollisuudet, urheilukenttä Kyliltä löytyy vapaaajanviettomahdollisuuksia, urheilumahdollisuuksien parantaminen kylällä Lisätään tietoa vapaa-ajanviettomahdollisuuksista mm.hiihtoladut, uimarannat, ulkoilureitit Kyläyhdistys, kaupunki kaupunki, hankerahotus Urheilukentän paikan kartoitus ja rakentaminen kylälle

14 5.Tietoliikenneyhteydet Saadaan kylälle toimivat laajakaistaja puhelinyhteydet Tehdään yhteistyötä viranomaistahon ja operaattorin kanssa tietoliikenneyhteyksien kehittämiseksi Kaupunki, operaattorit Kyläyhdistys, Kainuun Nuotta jatkuvaa omat kassavarat, asiakkaiden käyttömaksut, muu rahoitus? Tietokoneen käytön opetusta tarjotaan kaikille halukkaille