Ympäristö- ja terveyslautakunta 13 30.03.2017 Destia Oy:n maa-aines- ja ympäristölupa sekä toiminnan aloittamislupa Ympäristö- ja terveyslautakunta 30.03.2017 13 Valmistelija: ympäristötarkastaja Jaana Jyräkoski Asia Päätös maa-aineslain 4 :n mukaisesta maa-ainesten ottamislupahakemuksesta kalliokiviaineksen ottamiseen sekä ympäristönsuojelulain 27 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta kallionlouhintaan ja murskaukseen Hakija Destia Oy Kiviaines PL 382 33101 Tampere Ottamisalue Honkajoen kunnan Hongon kylässä, tilalla Murhimäki RN:o 99-403-17-5. Luvan hakemisen peruste Maa-aineslain (MAL 555/1981) 4 :n 1 momentti Ympäristönsuojelulain (YSL 527/2014) 27 :n 1 momentti MAL 4 a :n ja YSL 47 a :n mukaan maa-ainesten ottamista koskeva lupahakemus ja samaa hanketta koskeva ympäristölupahakemus on käsiteltävä yhdessä ja ratkaistava samalla päätöksellä, jollei sitä ole erityisestä syystä pidettävä tarpeettomana. Lupaviranomainen Lupaviranomainen on Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymän ympäristö- ja terveyslautakunta Maa-aineslain 7 :n 1 momentin sekä Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2 :n kohdan 6 a ja 6 b mukaan. Hakemuksen vireille tulo Hakemus on tullut vireille Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymän ympäristö- ja terveyslautakunnalle 25.11.2016. Kaavoitus ja lupatilanne Satakunnan maakuntakaavassa alue on merkitty kallionottoalueeksi (eo2). Alueen itä-eteläpuolella on maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU). Alueen länsipuolella n. 200 metrin etäisyydellä sijaitsee valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (kh1), jossa on voimassaoleva Karvianjokilaakson osayleiskaava. Alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole metsälain, luonnonsuojelulain tai vesilain tarkoittamia erityisen arvokkaita tai muuten suojeltavia kohteita. Alueella on Honkajoen kunnanhallituksen 21.9.2010 myöntämä
maa-ainestenottolupa ja Pohjois-Satakunnan peruspalvelu-liikelaitoskuntayhtymän ympäristö- ja terveyslautakunnan 8.11.2010 myöntämä ympäristölupa louhintaan, murskaukseen asfalttiaseman toimintaan sekä puretun päällysteen välivarastointiin ja hyötykäyttöön. Toiminnan sijaintipaikka ja sen ympäristö Alue sijaitsee Honkajoen kunnan Hongon kylässä, Murhimäki nimisellä tilalla, noin 1,5 km Honkajoen kyläkeskuksesta pohjoiseen. Ottoalue sijaitsee Isonkyröntien varrella, noin kilometrin etäisyydellä Katkontiestä. Alue on toiminnassa olevaa louhosaluetta. Alueen itäpuolella kulkee Isonkyröntie ja muilta osin alue rajautuu metsä- ja suoalueisiin. Itäpuolella noin 500 m:n etäisyydellä on turvetuotantoalue. Alueelta on sekä puusto että pintamaat lähes kokonaan poistettu. Louhinnan seurauksena louhitulle alueelle on muodostunut pohjavesilampi. Ottamisalue ei sijaitse pohjavesialueella, eikä sen läheisyydessä ole talousvesikaivoja. Lähin vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue (Honkolanmäki 0209901) sijaitsee noin 1,2 km etäisyydellä alueen eteläpuolella. Alueen läheisyydessä ei sijaitse asuinrakennuksia. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat Isonkyröntien varrella n. 560 750 metrin etäisyydellä alueesta. HAKEMUS JA OTTAMISSUUNNITELMA Suunnitelma-alueella on tällä hetkellä voimassaolevat maa-aines- ja ympäristöluvat. Louhosaluetta on tarkoitus syventää ja laajentaa, jolloin kokonaisottomäärä kasvaa. Hanke edellyttää myös ympäristölupaa murskaukselle sekä louhinnalle. Lainsäädäntö on heinäkuusta 2016 mahdollistanut maa-aines- ja ympäristölupahakemusten yhteiskäsittelyn, lupaa haetaan nyt yhdellä lupahakemuksella. Maa-aineslupaa haetaan kymmeneksi (10) vuodeksi. Destia Oy hakee alueelle maa-aineslain 21 :n mukaista lupaa aloittaa maa-ainesten ottotoiminta ennen kuin maa-aineslupapäätös on saanut lain voiman. Ympäristölupaa haetaan kallionlouhintaan ja siirrettävälle murskauslaitokselle. Toiminta on tarkoitus aloittaa heti, kun lupapäätös saa lainvoiman tai sille myönnetään YSL 199 mukainen aloittamislupa. Asfalttiaseman toiminnan sekä puretun päällysteen vastaanoton osalta hakija tekee ympäristönsuojelulain 166 mukaisen rekisteröinti-ilmoituksen. Hakemuksen mukainen toiminta koskee toiminnan jatkamista alueella, jolla on ollut täysin vastaavaa toimintaa jo usean lupakauden eli yli 20 vuoden ajan. Toiminta sijoittuu olemassa olevalle louhosalueelle, ei luonnontilaisille alueille. Toiminnan aloittaminen ei siten aiheuta muutosta alueen käyttöön tai ympäristöön tai vahingoita koskematonta luontoa. Toiminta ei ole ristiriidassa alueen maankäytön suunnitelmien kanssa. Alueen ympäristössä ei ole nykyisen toiminnan johdosta tapahtunut haitallisia muutoksia. Etäisyys asutukseen on riittävä. Toiminnan merkittävimmät ympäristövaikutukset, melu ja pöly, ovat toiminnanaikaisia, eivät pysyviä. Toiminnassa noudatetaan lupapäätöstä ja sen ehtoja. Toiminnan
aiheuttamiin ympäristöriskeihin on varauduttu lupahakemuksessa kuvatulla tavalla. Lupahakemuksen ja päätöksen mukaisella toiminnalla ei ole haitallisia vaikutuksia ympäristöön. Toiminta ei vaaranna yksityisiä tai yleisiä etuja. Toiminnan aloittaminen ei edellä kuvatuista syistä tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Tiedot alueesta ja sen ympäristöstä Suunnitelma-alue sijaitsee Honkajoen kunnan Hongon kylässä, Isonkyröntien ja Katkontien risteyksestä noin 1,2 km etäisyydellä. Kulku alueelle tapahtuu Isonkyröntie 118 kohdalta. Alueen länsipuolelle noin 1,2 km etäisyydelle, sijoittuu lähin Natura 2000 verkostoon kuuluva Karvianjoen kosket Natura-alue (0200130). Karvianjoki on maalaismaisemassa virtaava joki, joka Kynäsjoen yläpuoliselta osaltaan on säilynyt melko luonnontilaisena. Honkajoen alueella on joessa useita luonnontilaisia koskia, komeita rantapuustoja, rantalehtoja ja kolvemuodostumia. Suunniteltu louhinta-alue ei sijaitse tärkeällä tai vedenhankintaan käytettävällä pohjavesialueella eikä sen vaikutusalueella ole talousvesikaivoja. Lähimmät mahdolliset talousvesikaivot sijaitsevat lähimmillään noin 560 metrin etäisyydellä louhittavasta alueesta. Muihin mahdollisiin kaivoihin on etäisyyttä yli 600 metriä. Suunnitelma-alue on toiminnassa oleva kiviainestenottoalue, jolla on ollut toimintaa jo yli 20 vuotta. Suunnitelma-alue on maastonmuodoiltaan melko tasaista ja aluetta ympäröivät metsät, joten alue ei erityisesti erotu kaukomaisemassa. Alueen puusto ja pintamaat on lähes kokonaisuudessa poistettu ja alueelle on muodostunut pohjavesilammikko, jonka veden pinta on tällä hetkellä noin tasolla +108.00, mikä on matalammalla kuin ympäröivä maaston taso. Suunnitelma-alueen maaperä on valtaosin kalliota. Pohjoisosan varastoalueella pintakerroksena on murskekerros ja maaperä on moreenivaltainen. Ottamistoiminta Kiviaineksia käytetään joko sellaisenaan tai jalostamalla tai murskaamalla erikokoisiksi murskelajikkeiksi. Kiviaines käytetään tie- ja muuhun infrarakentamiseen. Suunnitelma-alue on 6,67 ha suuruinen ja se toimii ympäristöluvanvaraisten toimintojen toimintatilana sekä pintamaan ja kiviaineksen varastoalueena. Louhittavan alueen pinta-ala on 3,47 ha, aikaisemman maa-ainesluvan mukainen louhinta-alue oli 1,83 ha. Kokonaisottomäärä on 240 000m 3 ktr, vuosittainen ottamismäärä vaihtelee käyttötarpeen mukaan. Ottaminen toteutetaan syventämällä louhosta noin tasoon +100.00, keskimääräisen ottamissyvyyden ollessa 8,5 m. Nykyistä aluetta laajennetaan louhinta-alueen rajoille saakka suunnitelmapiirustusten mukaisesti. Louhinta-alueen etelä-, kaakkois- ja lounaispäädyt louhitaan lähes pystysuoriksi ja louhoksen pohjaosa noin kaltevuuteen 1:3. Ottamisessa käytetään tavanomaisia maarakennuskoneita: kaivinkoneita ja pyöräkuormaajia. Materiaalin jalostamiseen voidaan käyttää siirrettävää
seulaa. Maa-ainesten kuljetukset tehdään kuorma-autolla. Alue pidetään siistinä koko toiminnan ajan. Suunnitelma-alueen ja louhinta-alueen rajat merkitään maastoon. Alin ottotaso merkitään korkokolmion tai merkein siten, että ottamissyvyyttä ja ottamistasoa voidaan ottotoiminnan yhteydessä seurata ja valvoa. Kaivualueen reunoille asennetaan kiinteä verkkoaita turvallisuuden varmistamiseksi. Asiaton kulku alueelle estetään puomilla ja työmaa-alueesta varoitetaan kyltein. Suojaetäisyys Isonkyröntiehen on noin 20 metriä. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on liitetty hakemukseen. Aikaisempina toimintavuosina poistetut pintamaat, joiden määräksi hakija arvioi noin 22 500 m 3 -ktr, on välivarastoitu louhosalueen reunoille. Ottamissuunnitelman mukaisella alueella pintamaita on vain vähän jäljellä, arviolta noin 5 000 m 3 (yhteensä 27 500 m 3 ktr). Pintamaat tullaan kokonaisuudessaan hyödyntämään alueen muotoilussa ottotoiminnan päätyttyä. Kannot ja hakkuujäte, joita arvioidaan syntyvät 1 000 m 3 ktr, toimitetaan energiahyötykäyttöön. Toiminnassa ei synny ylijäämämateriaalia tai muuta sivukiveä. Laitoksen toiminta Alueella murskataan alueelta otettavaa kalliokiviainesta. Eri murskelajeja tuotetaan keskimäärin 30 000 tonnia, maksimissaan 100 000 tonnia vuodessa. Toiminta sijoittuu alueelle, jolla on jo ennestään kiviaineksen ottamista ja jalostusta. Toiminta on yleensä kausittaista kiviaineksen kysynnästä riippuen, mutta alueella voi olla toimintaa ympäri vuoden. Murskaus tehdään urakoina yleensä yksi urakka keväisin ja/tai syksyisin. Yhden murskejakson kesto on yleensä 2-6 viikkoa (10-30 työpäivää). Louhintatyöt tilataan aliurakkana alan ammattilaisilta. Ennen louhinnan aloittamista louhoksen vesi pumpataan länsipuolen maastoon. Yleensä louhokseen kertynyt vesi on hyvin selkeytynyt ja on kirkasta. Mahdollinen veden mukana oleva pieni määrä kiintoainesta imeytyy louhosalueen reunamien kasvillisuuteen. Louhintatyö koostuu porauksesta, panostuksesta, räjäytyksestä sekä ylisuurten lohkareiden rikotuksesta. Porauksessa käytetään hydraulisia, tela-alustaisia poravaunuja, joissa on pölynkeräyslaitteisto. Poravaunu koostuu hydraulisesta porauslaitteistosta ja kompressorista, joiden tarvitsema energia tuotetaan dieselmoottorilla. Alueella arvioidaan olevan 2-3 kpl räjäytyksiä vuosittain. Murskauslaitos on yleensä kaksi- tai kolmivaiheinen, ja koostuu esi-, välija jälkimurskaimista, hihnakuljettimista ja seuloista. Laitos voi olla polttomoottorikäyttöinen tai vaihtoehtoisesti sen käyttöenergiana on sähkövirta, jolloin laitokseen kuuluu sähköntuotantoa varten aggregaatti. Murskauslaitos sijoitetaan alueen pohjatasolle ja mahdollisimman lähelle rintausta, sille alueelle, josta kalliota kulloinkin otetaan. Tällöin kuljetus- ja kuormausmatka ja siitä aiheutuva melu ja päästöt ovat pienemmät. Valmiit tuotteet varastoidaan kasoihin suunnitelma-alueella sijaitsevalle varastoalueelle. Varastoalueen sijainti on merkitty suunnitelmapiirustuksiin. Murskauslaitoksen toimiessa alueella, työmaalla on lisäksi toimisto- ja taukotilat ja konttivaunu öljytuotteiden varastointia sekä jätteiden
varastointia ja lajittelua varten. Päivittäiset toiminta-ajat ovat seuraavat: murskaus arkipäivisin (ma-pe) klo 6.00 ja 22.00 välisenä aikana, poraaminen arkipäivisin (ma-pe) klo 7.00 ja 21.00 välisenä aikana, rikotus arkipäivisin (ma-pe) klo 8.00 ja 18.00 välisenä aikana, räjäytykset arkipäivisin (ma-pe) klo 8.00 ja 18.00 välisenä aikana, kuormaaminen ja kuljetus arkipäivisin (ma-pe) klo 6.00 ja 22.00 välisenä aikana. Ympäristölupaa haetaan toistaiseksi voimassa olevaksi. Toiminta on tarkoitus aloittaa heti, kun lupapäätös on saanut lainvoiman tai sille myönnetään YSL 199 mukainen aloittamislupa. Käytettävät raaka-aineet ja polttoaineet sekä veden käyttö Materiaali Vuosittainen tuotantomäärä Raaka-aineet Keskiarvo Maksimi Paikalta louhittu kalliolouhe 30 000 t 100 000 t Polttoaineet - Kevyt polttoöljy 25,2 t/v 84,0 t/v Vettä käytetään tarvittaessa murskaus- ja tiepölyn torjuntaan. Vesi otetaan maastosta tai tuodaan paikalle säiliöautolla. Murskauslaitoksen vedenkulutus on noin 10 m 3 / vrk. Talousvettä käytetään urakan aikana pieniä määriä. Tukitoimintojen alue ja polttonesteiden varastointi Alueella on tarvittaessa toimisto- ja taukotilat, varastokoppeja, konttivaunu jätteiden varastointia ja lajittelua varten sekä alue työkoneiden yöaikaista pysäköintiä varten. Em. tukitoimintojen alue sijoitetaan louhittavan alueen ulkopuolelle ja sen paikkaa voidaan siirtää louhinnan etenemisen mukaan. Alueella ei ole pysyviä polttoainesäiliöitä, vaan murskauslaitos, seula ja työkoneet tankataan suoraan alueella käyvästä säiliöautosta. Voiteluaineet, hydrauliikkaöljyt sekä jäteöljyt varastoidaan murskauslaitoksen mukana kulkevassa lukittavassa varastokontissa. Varastoitava määrä on enintään 200 kg. Varastointikontin pohja on tiivis sekä reunoiltaan korotettu, mikä estää mahdollisten vuotojen pääsyn maaperään. Liikenne ja liikennejärjestelyt Kulku alueelle tapahtuu suunnitelma-alueen itäpäästä, Isonkyröntieltä erkanevan liittymän kautta. Tien kunnosta huolehditaan ja pölyäminen estetään. Liikenne alueelta suuntautuu Isonkyröntieltä Honkajoen suuntaan. Liikenteen määrät vaihtelevat huomattavasti murskeen menekin mukaan, aktiivisina aikoina arvioidaan olevan noin 10 30 kpl kuorma-auto käyntiä vuorokaudessa. Laitoksen toiminnasta aiheutuvat päästöt ja niiden estäminen ja vähentäminen Alueella toimivien koneiden käytöstä syntyy päästöjä ilmaan, joiden määrää minimoidaan koneiden ja laitteiden säännöllisellä huollolla ja kunnossapidolla. Päästöt ilmaan:
Päästö Keskiarvo t/v Maksimi t/v CO 2 78,6 262,0 SO 2 0,000 0,001 NO x 0,054 0,179 Hiukkaset 0,008 0,025 Pölypäästöjä syntyy murskausprosessin eri vaiheissa ja jonkin verran murskeen siirrossa ja seulonnassa. Pölyn leviämistä estetään olosuhteiden ja mahdollisuuksien mukaan kastelemalla käsiteltävä materiaali ja koteloimalla laitoksen kuljettimet ja seulat. Pölyämistä vähennetään myös pitämällä putoamiskorkeudet mahdollisimman pieninä. Alueelle johtavan työmaatien sekä Isonkyröntien pölyäminen estetään. Melua aiheutuu silloin, kun alueella on toimintaa. Merkittävin yksittäinen melunlähde on murskauslaitos. Arvio kiviainestuotannon A-painotetusta kokonaisäänitehosta (lähden Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa, Suomen ympäristö 25/2010) Melulähde LWA (db) Poravaunu 120-125 Murskaus, liikkuva vaunu 122-124 Rikotin 113-118 Kauhakuormaaja / maansiirtoajoneuvo 108-115 Kaivinkone 110-116 Melun leviämistä ehkäistään sijoittamalla toiminnot siten, että melulle asetetut ohjearvot eivät ylity (asumiseen käytettävillä alueilla 55 db (klo 7-22) ja loma-asumiseen käytettävillä alueilla 45 db). Melun leviämisen esteenä toimivat sekä luontaiset maastonmuodot että louhinnassa syntyneet kallioseinämät. Murskaus on kausittaista ja vuosittainen toiminta-aika on suhteellisen lyhyt. Toimintajaksoista ja esim. louhintaräjäytyksistä voidaan tarvittaessa tiedottaa lähimpiä asukkaita etukäteen. Toiminta on mahdollista toteuttaa siten, että toiminnasta ei aiheudu melun ohjearvojen ylityksiä asutuksen kohdalla. Murhimäen kallioalueella tehtävien räjäytysten aiheuttama tärinä leviää hetkellisesti alueen lähiympäristöön. Räjäytyksistä aiheutuvan tärinän ei arvioida aiheuttavan suurella todennäköisyydellä vaurioita lähimmille rakennuksille tai rakennelmille, sillä etäisyys louhinta-alueelta lähimpään asutukseen on yli 500 metriä. Murskausprosessissa ei synny jätevesiä. Murskauslaitoksen sosiaalitilan käymälän jätevedet johdetaan umpisäiliöön ja viedään jäteveden puhdistamolle. Vaihtoehtoisesti käytetään kuivakäymälää. Toiminnasta ei synny päästöjä maaperään. Jätteitä syntyy ainoastaan murskauslaitoksen toiminnan aikana. Tavanomaisessa toiminnassa syntyy lähinnä sekajätettä ja pieniä määriä ongelmajätettä. Kaikki jätteet lajitellaan ja kerätään niitä varten varattuun keräysastiaan. Astiat säilytetään murskauslaitoksen mukana kiertävässä tiivispohjaisessa, lukitussa varastokontissa. Hyötykäyttöön soveltuvat jätejakeet kierrätetään. Muut jätteet toimitetaan paikkaan jolla on lupa ko.
jätteen käsittelyyn. Toiminnassa syntyvät jätteet: Jätenimike Määrä Varastointi ja loppusijoituspaikka Sekajäte 3 000 5 000 l/a Keräysastiat, toimitetaan paikallisen jätehuoltoyhtiön keräyspisteeseen. Jätevedet < 1 (-3) m 3 Umpisäiliö, toimitetaan jätevedenpuhdistamolle. Vaarallinen jäte (jäteöljyt, akut, öljynsuodattimet jne.) Metalliromu 500 1 500 l/a Keräysastiat, toimitetaan urakoitsija toimesta hyväksyttyyn keräyspisteeseen 1 000 2 000 kg/a Kuormalava, toimitetaan romunkeräykseen Toimintaa liittyvät riskit ja niiden ehkäiseminen Toimintaa ei sisällä merkittäviä ympäristöriskejä. Murskauskalusto on tekniikaltaan rinnastettavissa normaaliin maarakennuskalustoon. Ympäristön pilaantumista voisi aiheuttaa öljyvahinko tai luvattomien kuormien tuonti alueelle. Riskienhallinta tehdään kahdella tasolla: 1. Toimintatavat. Kaikessa polttonesteiden käsittelyyn liittyvässä toiminnassa tiedostetaan siihen liittyvät riskit ja toimitaan sen edellyttämällä huolellisuudella. Alueella ei varastoida polttoaineita. Murskauslaitos ja työkoneet tankataan suoraan säiliöautosta, joka käy alueella vain tankkauksen ajan. Työkoneita ei pestä eikä huolleta alueella. Työn aikana noudatetaan Destia Oy:n työ- ja ympäristönsuojeluohjeita. Alueella ei sallita öljyä vuotavien työkoneiden ja autojen työskentelyä. Alue pidetään yleisilmeeltään siistinä ja kulkuväylät esteettöminä. Asiaton kulku on estetty lukitulla puomilla ja kiinteällä aidalla. 2. Rakenteelliset suojaukset. Polttonesteitä kuljettavat säiliöautot ovat ADR-/VAK- hyväksyttyjä. Tankkaus on poikkeuksetta valvottu tapahtuma. Murskauslaitoksen hydrauliikkaöljyt, voiteluaineet sekä jäteöljyt varastoidaan laitoksen mukana kulkevassa lukittavassa varastokontissa. Suojausten kunto varmistetaan normaalien työmaatarkastusten yhteydessä. Vuodon sattuessa ryhdytään välittömästi toimenpiteisiin, joilla vuoto torjutaan sekä maaperä puhdistetaan. Kaikista ympäristövahingoista ilmoitetaan välittömästi Honkajoen kunnan ympäristöviranomaiselle, Satakunnan pelastusviranomaiselle sekä Satakunnan ELY-keskukselle ja ryhdytään asianmukaisiin toimenpiteisiin vahingon torjumiseksi. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltaminen Murskauslaitokselle ei toistaiseksi ole laadittu yleiseurooppalaisia BAT vertailuasiakirjoja. Yleisesti alan parhaana käyttökelpoisena tekniikkana voidaan pitää kaikkia raaka-aineiden kuljetuksen ja ympäristövaikutusten minimointiin tähtääviä toimia ja laitteita, kuten tuotantoprosessin optimointi, pöly-, melu- ja maaperäsuojaukset, säännölliset huollot, ympäristöjärjestelmät ja ammattitaitoisen henkilökunnan käyttö. Murhimäen kallioalueen toiminnassa noudatetaan suomen ympäristökeskuksen ja eri kiviainestuotannon toiminnanharjoittajien (Infra ry) Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa julkaisua, johon on koottu taustatietoa mm. alan parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta. Paikalliset olosuhteet ja
toiminnan laajuus huomioiden toiminnassa käytetään parasta mahdollista tekniikkaa hakemuksessa esitetyllä tavalla. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Alueelta otettavien maa-aineksen määrä ja laatu ilmoitetaan maa-aineslupaviranomaiselle vuosittain maa-aineslain 23a :n mukaisesti. Laitoksen toiminnasta pidetään käyttöpäiväkirjaa, johon kirjataan mm. päivittäinen tuotantoaika, tuotantomäärä, tehdyt tarkastukset, huollot, keskeytykset ja poikkeavat tilanteet. Syntyvää melua ja pölyä arvioidaan tuotannon aikana jatkuvasti aistinvaraisesti. Käyttöpäiväkirjat ovat pyydettäessä valvontaviranomaisen nähtävissä. Merkittävät poikkeamatilanteet alueella ilmoitetaan valvontaviranomaiselle välittömästi. Luvanhakija ehdottaa vesientarkkailuksi, että louhosvedestä otetaan yksi näyte niinä vuosina, kun louhoksessa on vettä. Vesinäytteistä analysoidaan: ph, happipitoisuus, sameus, sähkönjohtokyky, kiintoainepitoisuus, nitraattityppi, ammoniumtyppi sekä kokonaistyppi. Luvan mukainen raportti toimitetaan vuosittain Honkajoen kunnan valvontaviranomaiselle. Arvio toiminnan vaikutuksista ympäristöön, luonnonolosuhteisiin ja pohjavesiin Hakemuksen mukainen suunnitelma-alue on jo avattu, useamman lupakauden ajan toiminnassa ollut ottamisalue. Louhittava alue tulee laajenemaan vain jonkin verran ja nykyistä louhosta syvennetään. Toiminta jo avatulla alueella ei enää oleellisesti muuta maisemaa. Aluetta ei voida pitää erityisen luonnontilaisena. Näin ollen alueella ei ole erityisiä luonnonarvoja, joihin ottotoiminnalla voisi olla vaikutuksia. Louhos kerää sekä kalliopohjavettä että lähiympäristöstä valuvia sade- ja sulamisvesiä. Aiempien vuosien havaintojen perusteella vesi on kirkasta ja se ei sisällä humusta. Tyypillisesti louhosvedet sisältävät pieniä pitoisuuksia räjähdysaineista peräisin olevaa typpeä. Louhosvedessä ei kuitenkaan ole havaittu rehevöitymistä. Toiminnan lähtökohta on, ettei siitä saa aiheutua muutoksia alueen vesien laatuun tai määrään. Öljytuotteiden käsittely ja varastointi järjestetään siten, ettei niistä voi aiheutua maaperän tai pohjaveden pilaantumista. Hakemuksen mukaisella toiminnalla ei ole aikaisempaa suurempaa vaikutusta alueen ympäristöön. Jälkihoito ja tuleva käyttö Toiminnan loputtua kaikki rakennelmat ja laitteet puretaan ja viedään alueelta pois ja alue siistitään. Louhoksen pohjaosa louhitaan noin kaltevuuteen 1:3. Muualla alueen reunat louhitaan lähes pystysuoriksi. Louhoksen reunat suojataan aidalla. Ottotoiminnan päätyttyä aluetta voidaan käyttää yleisenä virkistysalueena. Toiminnan päätyttyä alueelle muodostuu noin 3,4 ha suuruinen ja noin 8 metriä syvä pohjavesilampi, jonka pohjoisranta luiskataan loivaksi (1:3) ja soveltuu siten uimarannaksi. Veden yläpuolinen luiska verhoillaan virkistyskäyttöön sopivalla hiekalla. Alueen pohjoisosan, joka jää vesipinnan yläpuolelle, annetaan metsittyä luontaisesti ja tarvittaessa alue metsitetään. Louhokseen muodostuva pohjavesilampi on luonnon
monimuotoisuuden kannalta tärkeä pienkohde, sillä alueelle voi syntyä monipuolista ranta- ja kosteikkokasvillisuutta. Koska lampi tulee olemaan noin 8 metriä syvä, sen vesi pysyy hyvänlaatuisena. Mikäli alueen kaavoituksessa tai muuhun maankäytön suunnitteluun tulee oleellisia muutoksia luvan aikana, jälkihoitosuunnitelma päivitetään muutosten mukaiseksi ottotoiminnan loppuvaiheessa. ASIAN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymän sekä Honkajoen kunnan ilmoitustaululla 4.1 6.2.2017 välisenä aikana. Asianosaisille on ilmoitettu hakemuksen vireilläolosta 4.1.2017 päivätyllä kirjeellä. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole annettu muistutuksia tai mielipiteitä. Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueen ympäristönsuojeluyksiköltä lausunto. Varsinais-Suomen ELY-keskus on antanut asiasta 27.2.2017 päivätyn lausunnon. Lausunnossa todetaan, että maa-aineslain 4a :n mukaan ainesten ottamista koskeva lupahakemus ja samaa hanketta koskeva ympäristölupahakemus on käsiteltävä yhdessä ja ratkaistava samalla päätöksellä, jollei sitä ole erityisestä syystä pidettävä tarpeettomana. Ympäristölupahakemuksen osalta Varsinais-Suomen ELY-keskus katsoo, ettei hakemuksen tarkoittamalle toiminnalle ole käytettävissä olevien tietojen pohjalta ennalta arvioiden estettä pohjaveden- tai luonnonsuojelun kannalta. Maa-aineslupaharkinnan yhteydessä tulee ottaa huomioon ainakin seuraavaa: Ottamistoiminnan ja jälkitäytön yhteydessä on huolehdittava siitä, ettei ympäristölle haitallisia aineita pääse maaperään tai pinta- tai pohjaveteen. Alueelle muodostuvia valuma- ja suotovesiä sekä niiden vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin tulee tarkkailla. Pumppausvesien laatu tulee selvittää kahdesti vuodessa. Toiminnan vaikutuksia Karvianjokeen tulee seurata ainakin ph:n kokonaisfosforin ja typen, kemiallisen hapenkulutuksen, sähkönjohtokyvyn, sameuden, kiintoaineen sekä aistinvaraisesti öljyhiilivetyjen osalta. Pintavesien tarkkailu on suositeltavaa tehdä kevään ja syksy ylivirtaamakausina, jolloin toiminnan vaikutukset ovat todennäköisesti selvimmin nähtävissä valumavesin laadussa. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava, että alueen ojarakenteet pysyvät toimintakuntoisina eikä vesien johtamisesta aiheudu virtausreitin varrella olevien maiden vettymistä tai muuta vahinkoa. Terveydensuojeluviranomainen on tutustunut hakemukseen eikä sillä ole huomautettavaa hakemuksen johdosta.
Hakijan vastine Hakija on lupahakemuksessaan esittänyt ehdotuksen vesientarkkailusuunnitelmaksi. Louhosvedestä otettaisiin yksi näyte niinä vuosina, kun louhoksessa on vettä, ja siitä analysoitaisiin ph, happipitoisuus, sameus, sähkönjohtokyky, kiintoainepitoisuus, nitraattityppi, ammoniumtyppi ja kokonaistyppi. Hakemuksen mukaiset tuotantomäärät vastaavat suunnilleen tähänastisen toiminnan tuotantomääriä. Voidaan arvioida, että louhintaa on tavanomaisesti kerran vuodessa ja että toiminnassa on välivuosia. Pumppausta ei siis tehdä säännöllisesti. On myös mahdollista, että pumppaus tulee jossain vaiheessa olemaan jatkuvatoimista, jolloin louhos pysyy jatkuvasti kuivana. Etäisyys louhokselta ojia pitkin Karvianjokeen on noin 1,5 km. Hakija muilla vastaavilla louhoksilla tehdyissä kuivatusvesien tarkkailuissa on nähtävissä, että louhosvesien vaikutus ympäristön laatuun ei ulotu yli kilometrin etäisyydelle louhoksesta. Jotta tarkkailu kohdentuisi mahdollisimman täsmällisesti haetun toiminnan louhosvesien vaikutukseen, hakija esittää, että vesientarkkailua ei määrättäisi lupamääräyksissä tiettyyn ehdottomaan muotoon, vaan että tarkkailua voitaisiin joustavasti muuttaa toiminnan aikana ja toiminnan volyymin mukaan. Sekä toiminnan tiheys että pumpattavien vesien määrä selviävät vasta toiminnan aikana, ja kummassakin voi olla vaihtelua. Hakija esittää, että lupamääräyksissä pyydettäisiin hakijaa esimerkiksi hyväksyttämään valvontaviranomaisella vesientarkkailusuunnitelma, jota voitaisiin toiminnan aikana tarvittaessa joustavasti päivittää. Räjähdysaineet eivät sisällä fosforia eikä toiminnassa muutoinkaan käytetä fosforia sisältäviä yhdisteitä. Siksi hakija ei pidä fosforin tarkkailua välttämättömänä. Samoin hakija ei pidä todennäköisenä, että kuivatusvesien vaikutus olisi havaittavissa Karvianjoen ulottuvuudella. Kuivatusvesien vaikutuksia kannattaisi tarvittaessa seurata lähempänä louhosaluetta ja esim. selvittää kuivatusvesien näytteenottoon soveltuvat pisteet louhoksen alapuolisessa ojastossa esim. 100 120 metrin etäisyydellä louhoksesta. Muilta osin hakijalla ei ole huomautettavaa lausunnon johdosta. Ojien kunnossapito ja ympäristövahinkojen estäminen ovat osa normaalia toimintatapaa. Destia Oy toistaa pyyntönsä saada lupa aloittaa hakemusten mukainen toiminta lupamääräyksiä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulos. Perustelut on esitetty hakemustekstissä. Valmistelijan esitys Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymän ympäristö- ja terveyslautakunta päättää myöntää haetun maa-aineslain 4 :n mukaisen luvan maa-ainesten ottamiseen ja ympäristönsuojelulain 27 :n 1 momentin mukaisen ympäristöluvan kallionlouhintaan ja -murskaukseen Destia Oy:lle tilalla Murhimäki (99-403-17-5) Honkajoen kunnan Hongon kylässä. Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa ja ottamissuunnitelmassa esitetyllä tavalla, ellei lupamääräyksissä toisin
määrätä. Maa-aines- ja ympäristöluvan voimassaoloaika ja laajuus 1. Lupa on voimassa kymmenen (10) vuotta. Lupa myönnetään hakemuksen mukaisesti 240 000 m 3 kokonaismäärälle, ottamisalueen pinta-alan ollessa 3,47 ha. Alin ottotaso on +100 m. Ottamisalueen rajaus 2. Luvanhaltijan on merkittävä ottamisalueen rajat riittävän selvästi maastoon, siten että merkit pysyvät paikoillaan koko ottamistoiminnan ajan ja ovat havaittavissa myös talviaikoina. 3. Alueen korkotaso sekä alin ottotaso tulee merkitä näkyvästi maastoon paikkaan, jossa se säilyy pysyvästi koko ottamistoiminnan ajan. 4. Ennen ottotoiminnan aloittamista on luvanhaltijan pyydettävä valvontaviranomaista suorittamaan aloituskatselmus, jossa lupamääräykset 2 ja 3 todetaan asianmukaisesti järjestetyksi. Toiminta-ajat ja käsiteltävät raaka-aineet 5. Toiminta-ajat ovat maanantaista perjantaihin murskaus klo 6.00 22.00 välisenä aikana poraaminen klo 7.00 21.00 välisenä aikana rikotus ja räjäytykset klo 8.00-18.00 välisenä aikana kuormaaminen ja kuljetus klo 6.00-22.00 välisenä aikana. 6. Alueella saa louhia ja murskata alueella tuotettua kalliokiveä enintään 100 000 t vuodessa. Melu- ja tärinä 7. Toiminnan aikana syntyvä melu ei saa ylittää lähimpien asuinrakennusten pihamaa-alueella melun A-painotetun ekvivalenttitason (L Aeq ) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 db. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla melu ei saa ylittää melun A-painotetun ekvivalenttitason (L Aeq ) päiväohjearvoa (klo 7-22) 45 db. Tarvittaessa ympäristönsuojeluviranomainen voi vaatia toiminnanharjoittajaa teettämään melumittaukset erikseen sovittavalla tavalla, mikäli on syytä epäillä melutasojen ylittyvän. 8. Louheen käsittely ja murskaus tulee tehdä alimmalla ottamistasolla meluvaikutusten leviämisen estämiseksi heti, kun se on teknisesti mahdollista. Murskattavat kiviainekset ja valmiit tuotekasat on sijoitettava siten, että ne estävät melun leviämisen melulle alttiiden kohteiden suuntaan. 9. Alueella suoritettavien räjäytysten suunnitellusta ajankohdasta on tiedotettava hyvissä ajoin etukäteen melun ja tärinän vaikutusalueen asukkaille. Ilmaan joutuvien päästöjen ja niiden leviämisen rajoittaminen 10. Toiminnasta aiheutuvia pölyhaittoja on ehkäistävä kastelulla tai koteloimalla päästölähteet. Murskaamon pölynpoistojärjestelmät on pidettävä hyvässä kunnossa ja niiden kunto on tarkistettava toiminta-aikoina päivittäin. Pölynpoistojärjestelmän rikkoutuessa tai jonkin muun päästöjä aiheuttava toiminta keskeytettävä, kunnes järjestelmä on korjattu tai häiriö poistettu. Lisäksi on huolehdittava, että jätettä tai pölyä ei levitetä toiminta-alueen ulkopuolelle.
Maaperä ja pohjaveden suojelu 11. Ottamisen yhteydessä on huolehdittava siitä, ettei maa- tai kallioperään tai pohjaveteen pääse öljytuotteita tai muita ympäristölle haitallisia aineita. Mikäli alueella varastoidaan polttoaineita, on ne varastoitava joko kaksoisvaippasäiliössä tai kiinteästi valuma-altaallisessa säiliössä, jossa on ylitäytön estävä sulkuventtiili. Tankkauslaitteistot on varustettava lukittavalla sulkuventtiilillä. Koneiden säilytyspaikkojen ja tankkauspaikan maarakenteet tulee tiivistää siten, että polttoaineiden ja muiden ympäristölle haitallisen aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen estyy. Mahdollisten öljyvahinkoihin tulee varautua ennakolta. Alueella tulee olla käytettävissä riittävästi imeytysmateriaalia öljyvuotojen varalta. 12. Hakijan on toimitettava valvontaviranomaisen hyväksyttäväksi vesientarkkailusuunnitelma louhosalueelta pois johdettavien vesien tarkkailemiseksi. Suunnitelma tulee toimittaa ennen toiminnan aloittamista. Suunnitelmaa tulee tarvittaessa päivittää, mikäli louhosalueelta pumpattavien vesien määrissä tapahtuu oleellisia muutoksia. 13. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava, että alueen ojarakenteet pysyvät toimintakuntoisina eikä vesien johtamisesta aiheudu virtausreitin varrella olevien maiden vettymistä. Jätehuolto 14. Alueen jätehuolto on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu ympäristön roskaantumista, maaperän pilaantumista eikä haittaa terveydelle eikä ympäristölle. Hyötykäyttöön soveltuva jäte on toimitettava niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin, muut jätteet kaatopaikalle. Vaaralliset jätteet on kerättävä talteen ja pidettävä toisistaan erillään sekä varastoitava katetussa tai muutoin vesitiiviissä tilassa nesteitä läpäisemättömällä alustalla ja ne on toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn vähintään kerran vuodessa. Vaarallista jätettä luovutettaessa on jätteiden siirrosta laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenee valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) mukaiset tiedot vaarallisista jätteistä. Alueen hoito 15. Luvan saajan on huolehdittava alueen siisteydestä. Alueesta ei saa muodostua sinne kelpaamattomien tai sinne kuulumattomien jätteiden varastoaluetta. 16. Ulkopuolisten asiaton pääsy toiminta-alueelle tulee estää lukittavalla puomilla tai muulla vastaavalla järjestelyllä. Ottamisalueen jyrkät luiskat tulee suojata aidoin tai maavallein ulkopuolisille aiheutuvan vaaran estämiseksi. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma 17. Toiminnassa on noudatettava valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (379/2008) annettuja säädöksiä. Jälkihoitotoimet 18. Alueen jälkihoito ja maisemointi tulee toteuttaa ottamissuunnitelmassa esitetyn mukaisesti. Toiminnan päätyttyä alueelle muodostuu
pohjavesilampi, jota voidaan käyttää yleisenä virkistysalueena. Alueen pohjoisranta luiskataan 1:3 ja veden yläpuoleinen luiska verhoillaan sopivalla hiekalla siten, että ranta soveltuu uimarannaksi. Lopulliset jälkihoito- ja maisemointitoimenpiteet on toteutettava välittömästi ottamistoiminnan päätyttyä luvan voimassaoloaikana. Tarvittaessa jälkihoitosuunnitelmaa tulee päivittää ottamistoiminnan loppuvaiheessa. Ottotoiminnan loputtua vakuuden voimassaoloaikana on alueella pidettävä loppukatselmus, jossa todetaan alueen jälkihoidon ja maisemointitöiden riittävyys. Tarkkailu ja raportointi 19. Vuotuisesta ottomäärästä tulee tehdä maa-aineslain 23 a :n mukainen otetun aineksen määrää ja laatua koskeva ilmoitus. Ilmoitus voidaan tehdä joko sähköisesti valtakunnalliseen NOTTO-tietokantaan tai kirjallisella ilmoituksella lupaviranomaiselle. 20. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Vuosiyhteenveto laitoksen toiminnasta on toimitettava kalenterivuosittain helmikuun loppuun mennessä Honkajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja sen tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: louhitun ja murskatun kiviaineksen määrä ja toiminta-aika alueella käytetyn polttoaineen laatu ja vuosikulutus toimintahäiriöt, jotka ovat aiheuttaneet päästöjä ympäristöön Vastuuhenkilö 21. Luvanhakijan on nimettävä laitokselle murskaustoiminnasta vastaava hoitaja, jolla on riittävä asiantuntemus. Vastaavan hoitajan nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteet 22. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle on alueella oltava saatavana riittävästi imeytysmateriaalia. Vuotoina ympäristöön päässeet polttoaineet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen. Mahdollisista poikkeuksellisista päästöistä, häiriöistä tai onnettomuuksista on ilmoitettava viipymättä ympäristönsuojeluviranomaiselle ja tarvittaessa pelastusviranomaiselle. Paras käyttökelpoinen tekniikka 23. Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä toimialansa parhaan käytettävissä olevan tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Toiminnan muuttaminen ja lopettaminen 24. Toiminnan kannalta olennaisista muutoksista, pysyvästä tai pitkäaikaisesta keskeyttämisestä tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee tehdä hyvissä ajoin ilmoitus Honkajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kolme kuukautta ennen toiminnan lopettamista, esitettävä suunnitelma toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista.
Päätöksen perustelu Maa-aineslain (555/1981) 6 :n mukaan lupa ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottamisen tai sen järjestely ole ristiriidassa maa-aineslain 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Asiaa harkittaessa on otettava huomioon myös lupamääräysten vaikutus. Maa-aineslain 3 :ssä säädetään ainesten ottamisen rajoituksista. Maa-aineksia ei saa ottaa niin, että siitä aiheutuu 1) kauniin maisemakuvan turmeltumista, 2) luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista, 3) huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa tai 4) tärkeän tai muun vedenhankintaan soveltuvan pohjavesialueen vedenlaadun tai antoisuuden vaarantuminen, jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa. Asemakaavan tai oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella on lisäksi katsottava, ettei ottaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen eikä turmele kaupunki- tai maisemakuvaa. (MAL 3.2 ) Lisäksi maa-aineslain 3 :n 4 momentin mukaan ottamispaikat on sijoitettava ja ainesten ottaminen järjestettävä niin, että ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi ja että maa-ainesesiintymää hyödynnetään säästeliäästi ja taloudellisesti eikä toiminnasta aiheudu asukkaille tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa. Kun toimintaa harjoitetaan päätöksessä esitetyllä tavalla sekä noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Toiminta ei ole ristiriidassa asemakaavan tai sen määräysten kanssa. Toiminnasta ei normaalitilanteessa aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityistä luonnon olosuhteiden huonontumista tai vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantamista toimintojen vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain tarkoittamaa kohtuutonta rasitusta. Päätöksessä on annettu tarvittavat määräykset toiminnoista aiheutuvien päästöjen rajoittamiseksi ja ympäristön pilaantumisen estämiseksi. Vastaus annettuihin lausuntoihin Varsinais-Suomen ELY-keskuksen lausunnossa esitetyt seikat on otettu huomioon annetuissa lupamääräyksissä. Määräysten perustelu Maa-aineslain 10 :n mukaan lupa ottamistoimintaan myönnetään määräajaksi, kuitenkin enintään 10 vuodeksi, ellei ole erityisiä syitä pidemmälle toiminta-ajalle. Lupa on myönnetty 10 vuodeksi, hakemuksen mukaiselle ajalle ja kokonaisottomäärälle sekä ottoalalle ja ottotasolle. (lupamääräys 1) Alueen merkitsemisestä ja alkutarkastuksesta on annettu ottamissuunnitelmaa täydentäviä määräyksiä. Riittävät alueen rajojen merkinnät sekä ottotason selkeä merkintä ovat tarpeen, jotta toimintaa voidaan valvoa maa-aineslain ja maa-ainesasetuksen edellyttämällä tavalla. (lupamääräykset 2-4)
Kun otetaan huomioon murskaamon etäisyydet lähimpiin häiriölle alttiisiin kohteisiin ja verrataan valtioneuvoston asetuksessa (800/2010) kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta annettuihin vaatimuksiin, on katsottu, että murskaustoimintaa voidaan lupamääräyksen mukaisin toiminta-ajoin harjoittaa ympäri vuoden. Määräys perustuu haettuihin toiminta-aikoihin sekä valtioneuvoston asetukseen (800/2010). Louhinnalle ja murskaukselle on asetettu rajat, joilla varmistetaan, että toiminta pysyy suunnitelman mukaisena. Tuotantoa on rajoitettu hakijan esittämien määrien mukaisesti. (lupamääräykset 5-6) Laitoksen toiminnasta aiheutuva päiväaikainen melutaso on rajoitettu valtioneuvoston päätös(993/1992) melutason ohjearvoista mukaisesti. Toiminnanharjoittajaa koskee selvilläolovelvollisuus toimintansa ympäristövaikutuksista, joten tarvittaessa melua on mitattava. Määräys louheen käsittelystä ja murskaimen sijoittelusta on annettu ympäristöhaittojen, mm. melun minimoimiseksi. Räjäytykset on ajoitettava ja suoritettava siten, ettei siitä ja toiminnan muusta tärinästä aiheudu haittaa lähikiinteistöille. Tiedottamalla räjäytyksistä etukäteen ehkäistään tärinän ja ilmanpaineiskuista koettua häiriötä. (lupamääräykset 7-9) Määräys pölyhaittojen ehkäisystä on annettu terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi. (lupamääräys 10) Maaperän sekä pinta- ja pohjavesien likaantumisriskiä aiheuttavat etenkin maa-ainesten ottamisalueiden työkoneissa käytetyt polttoaineet ja niiden varastointi ja käsittely. Määräyksellä varmistetaan, etteivät polttoaineet aiheuta maaperän tai pinta- ja pohjavesien likaantumista. (lupamääräys 11) Ympäristöluvassa voidaan määrätä, että toiminnanharjoittaja toimittaa erillisen suunnitelman päästöjen ja tarkkailun seurannasta valvontaviranomaisen hyväksyttäväksi. Toiminnan volyymien mukaisesti pumpattavien vesien määrä voi vaihdella, jolloin tarkkailusuunnitelmaa tulee päivittää. (lupamääräys 12) Jätteet on kerättävä ja pidettävä toisistaan erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessaan, kuin se terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemiseksi tai jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta on tarpeellista ja taloudellisesti mahdollista. Jätteen kuljetuksesta ja käsittelystä annettu määräys perustuu jätelakiin ja valtioneuvoston asetukseen jätteistä. (lupamääräys 14) Alueen hoitoa koskevat määräykset on annettu terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. (lupamääräykset 15 16) Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa koskeva määräys on annettu kaivannaisjätteiden asianmukaisen säilyttämisen varmistamiseksi ja alueen saattamiseksi ennalleen toiminnan loppuessa. (lupamääräys 17) Ottamissuunnitelmassa esitettyjä jälkihoitotoimenpiteitä on täydennetty. Alueen jälkihoitoa koskevan määräyksen tavoitteena on sopeuttaa ottamisalue ympäröivään luontoon ja maisemaan ja edistää jälkikäytön
turvallisuutta. (lupamääräys 18) Määräykset raportoinnista selventää maa-ainestenoton valvontaan liittyviä järjestelyjä ja maa-ainestenottajan velvollisuuksia. Tarkkailua, raportointia ja kirjanpitoa koskevat määräykset on annettu valvontaviranomaisen tiedonsaannin ja valvonnan järjestämiseksi. (lupamääräykset 19 20) Vastaavan hoitajan ajan tasalla olevat yhteystiedot ovat tarpeen nopean tiedonkulun varmistamiseksi laitoksen ja valvontaviranomaisen välillä erityisesti poikkeustilanteissa. (lupamääräys 21) Vahinko- ja onnettomuustilanteista tiedottaminen on tarpeen valvonnan toteuttamiseksi ja häiriötilanteista mahdollisesti aiheutuvien haittojen minimoimiseksi. Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat sekä käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaita työmenetelmiä. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamansa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja siitä syystä seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä. (lupamääräykset 22 23) Ympäristöluvan haltija on ympäristönsuojelulain mukaan viipymättä ilmoitettava valvontaviranomaiselle toiminnan pysyvästä tai pitkäaikaisesta keskeyttämisestä sekä toiminnan valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ympäristöluvassa on annettava ympäristönsuojelulain mukaan tarpeelliset määräykset toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista. (lupamääräys 24) Luvan voimassa olo Lupapäätös on voimassa 10 vuotta. Päätös on voimassa 3.4.2027 saakka. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Päätöksen täytäntöönpano Tämä päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, jos päätökseen ei haeta muutosta. Päätöksen noudattaminen muutoksenhausta huolimatta Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymän ympäristö- ja terveyslautakunta myöntää hakijalle luvan toiminnan aloittamiseen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Luvan saajan on asetettava 19 085 euron suuruinen PoSan ympäristö- ja terveyslautakunnan hyväksymä vakuus ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta. Valitusviranomainen voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon. Perustelu Lupaviranomainen on voinut ympäristönsuojelulain 199.1 :n ja maa-aineslain 21.2 :n mukaisesti hyväksyä hakijan esittämien perustelujen vuoksi toiminnan aloittamisen muutoksenhausta huolimatta.
Asetettava vakuus on katsottu riittäväksi ympäristön saattamiseksi päästöjen osalta ennalleen, mikäli lupa evätään tai sen lupamääräyksiä muutetaan. Täytäntöönpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi, sillä kyseessä on olemassa oleva kallion ottoalue eikä siten toiminnan jatkaminen aiheuta sellaista pysyvää vahinkoa tai haittaa, joka estäisi toiminnan aloittamisen ennen päätöksen lainvoimaisuutta. Aloittamisoikeudelle määrätty vakuus kattaa sekä maa-aineslain että ympäristönsuojelulain mukaisen aloittamisoikeuden. Maksut ja vakuudet Tarkastusmaksu Maa-aineslupahakemuksen tarkastusmaksu on 2 530 Ympäristölupahakemuksen tarkastusmaksu on 1 035 Maa-ainestaksan 2.1 : mukaisesti maksu on suunnitelmaa kohden 130, lisäksi otettavaksi esitetyn maa-ainesmäärän tilavuuden mukaan 0,01 /m 3 Maa-ainestaksan 2.4 mukaisesti maa-aineslupahakemuksen ja ympäristölupahakemuksen yhteiskäsittelyssä myönnettävästä ympäristönsuojelulain mukaisesta ympäristöluvasta peritään ympäristönsuojeluviranomaisen taksan mukaisesta maksusta 50 % (kivenlouhinta 1 035 ja murskaamo 1 035 yht. 2 070-50 %). Valvontamaksu Ottamistoiminnan valvonnasta luvanhaltijan on suoritettava vuosittain luvan voimassaoloaikana jälkihoitotöiden hyväksymiseen saakka maa-ainestaksan mukainen valvontamaksu. Vuosittainen valvontamaksu on 378,80 (vuotuisen maa-ainesten määrän mukaan 0,01 /m 3 ja pinta-alan mukaan 40 /ha). Ympäristöluvan tarkastusmaksu peritään valvontaohjelman mukaisesti. Vakuus Luvan saaja voi aloittaa toiminnan tämän lupapäätöksen mukaisesti mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Luvan saajan on ennen luvanmukaisen toiminnan aloittamista asetettava 19 085 euron suuruinen hyväksyttävä vakuus Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymän ympäristö- ja terveyslautakunnalle ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalle. Vakuus kattaa sekä maa-aineslain, että ympäristönsuojelulain mukaisen aloittamisoikeuden. Vakuus on voimassa siihen asti kunnes lupa saa lainvoiman. Lupapäätöksen saatua lainvoiman aloittamisoikeudelle määrätty 19 085 euron vakuus muutetaan koko toiminnan aikaiseksi vakuudeksi. Hakija vastaa siitä, että em. vakuus on voimassa niin kauan, kunnes lupamääräysten ja jälkihoitosuunnitelman mukaiset toimenpiteet on loppuun saatettu. (MAL 12 ). Vakuus on asetettu PoSan maa-ainestaksan mukaisesti. Sovelletut oikeusohjeet Maa-aineslaki (555/1981) 1, 3 7, 10 16, 19-20, 21, 23, 23 a Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005) 1 4, 6-9 Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (379/2008) 1 4
Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6-8, 11, 16, 17, 20, 27, 34, 48, 49, 52, 58, 62, 83 85, 87, 114, 123, 170, 190, 191, 198, 199 ja 205 Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2 ja 11 15 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Jätelaki (646/2011) 8, 12, 15, 28, 29, 72, 73 ja 118 122 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 7, 8 ja 24 Valtioneuvoston asetus kivenlouhimoiden, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010) Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Pohjois-Satakunnan peruspalvelu-liikelaitoskuntayhtymän ympäristönsuojelumääräykset 21.12.2011 Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymän, Maa-ainesten ottamissuunnitelman tarkastamisesta ja valvonnasta suoritettavat maksut, 19.5.2016 15 Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymän ympäristönsuojeluviranomaisen taksa 19.5.2016 Lupapäätöksestä tiedottaminen Päätös Destia Oy, Kiviaines Jäljennös päätöksestä Varsinais-Suomen elinkeino-, ympäristö- ja liikennekeskus Honkajoen kunta Ilmoitus päätöksestä Päätöksestä ilmoitetaan niille, joille on ilmoitettu hakemuksen vireille tulosta. Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymän ilmoitustaululla ja Honkajoen kunnan ilmoitustaululla. Muutoksenhaku Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusoikeus tähän päätökseen on: asianosaisella rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella sekä toiminnan vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella Esittelijän ehdotus Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymän ympäristö- ja terveydensuojelulautakunta myöntää Destia Oy:lle maa-aineslain 4 :n mukaisen luvan maa-ainesten ottamiseen ja ympäristönsuojelulain 27 :n 1 momentin mukaisen ympäristöluvan kallionlouhintaan ja -murskaukseen tilalla Murhimäki (99-403-17-5) Honkajoen kunnan Hongon kylässä valmistelijan esityksen mukaisesti.
Päätös Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Lisätietoja antaa Ympäristötarkastaja Jaana Jyräkoski puh. 044 577 3334, etunimi.sukunimi@eposa.fi