Koottua tietoa mönkijöiden turvalliseen käyttöön

Koottua tietoa mönkijöiden turvalliseen käyttöön

Miksi tietoa tarvitaan? Mönkijöiden nopean yleistymisen myötä tapaturmat ja jopa kuolemantapaukset niiden käytön yhteydessä ovat lisääntyneet huolestuttavasti Lääkärin hoitoa vaatineita tapaturmia on sattunut maa-, metsä- ja porotaloudessa joka kahdeksannelle mönkijän kuljettajalle > 50 prosentille maa-, metsä- ja porotalouskäytössä olevien mönkijöiden omistajista on sattunut mönkijätyöskentelyn yhteydessä läheltä piti tilanne ja lähes 50 prosentilla mönkijä on kaatunut ainakin yhden kerran sinä aikana, kun mönkijän on omistanut Porotaloudessa mönkijää käyttävistä läheltä piti tapauksia on sattunut kahdelle kolmesta Lähes yhtä usealla mönkijä on kaatunut ainakin kerran

Miksi tietoa tarvitaan? Tapaturmissa saadut vammat ovat enimmäkseen seurausta mönkijöiden hallinnan menetyksistä (kaatumisista, törmäyksistä, mönkijästä putoamisista) ja puutteellisesta suojautumisesta Pohjoisamerikkalaisten selvitysten mukaan mönkijän kaatuminen, mönkijästä putoaminen ja mönkijän törmääminen paikallaan olevaan kohteeseen ovat yleisimpiä vammojen aiheuttajia Mönkijöiden kaatumiset ja kyydistä putoamiset muodostavat edellä mainituissa selvityksissä lähes 2/3 kaikista mönkijätapaturmista 75 %:ssa mönkijätapaturmista aiheutuu vakavia pää- tai selkäydinvammoja Muita vammoja ovat mm. vatsavammat, murtumat, hiertymät, haavat

Miksi tietoa tarvitaan? Tapaturmien yleisimpiä syitä ovat usein liian suuri tilannenopeus, kokemattomuus, omien ajotaitojen yliarviointi, virheellinen ajoasento vaikeassa maastossa, päihtymys ja/tai kypärän käytön puute Myös virheellinen tai puutteellinen havainto ajoympäristöstä johtaa usein onnettomuuteen

Mönkijöiden kaatumisten, tapaturmien ja läheltä piti tilanteiden yleisyys maa-, metsä- ja porotalousyrittäjillä ikäluokittain lääkärin hoitoa vaatineita tapaturmia läheltä piti tapauksia mönkijä kaatunut x kertaa mönkijä kaatunut sivulle mönkijä kaatunut taakse kaikki ikä >59 v. ikä 50-59 v. ikä 40-49 v. ikä 30-39 v. ikä 20-29 v. mönkijä kaatunut eteen 0 20 40 60 80 100 %:lla mönkijöiden kuljettajista Lähde: TTS tutkimuksessa vuonna 2008 tehty kysely maa-, metsä- ja porotalousyrittäjille (N=297, vastausprosentti 31)

Seuraavassa on tarkasteltu asioita, jotka mönkijöiden käyttäjien ja mönkijöillä työtä teettävien työnantajien on tarpeellista käydä läpi ennen mönkijöiden käyttöä tai luovutusta käyttöön, jotta työskentely on mahdollista tehdä turvalliseksi

Ennen mönkijällä ajoa tai sen luovutusta käyttöön Työturvallisuuslain (23.8.2002/73) toisessa luvussa (14 ) on annettu määräyksiä työntekijöille annettavasta opetuksesta ja ohjauksesta Soveltaen sitä mönkijätyöskentelyyn, on työpaikoilla käytävä läpi jokaisen mönkijän käyttäjän kanssa ennen työskentelyn alkua kuljettajan perehtyneisyys mönkijöiden käyttöön yleensä ja lisäksi perehdytettävä juuri työpaikalla olevan mönkijän käyttöön ja sen erityispiirteisiin Uusien kuljettajien kanssa on käytävä läpi kaikki keskeiset turvallisuuteen vaikuttavat tekijät

Ennen mönkijällä ajoa tai sen luovutusta käyttöön Jos olet työnantaja, huolehdi että mönkijän käyttäjät lukevat käyttöoppaan ja lisäksi anna henkilökohtainen opastus mönkijän turvalliseen ja tehokkaaseen käyttöön tai pyydä sitä mönkijän myyjältä tai valmistajalta Jos käytetyn koneen mukana ei ole käyttöopasta, tilaa sellainen valmistajalta tai myyjältä Tarkista valmistajan asentamien varoitustarrojen kunto ja noudata niissä olevia ohjeita/ varomääräyksiä

Ennen mönkijällä ajoa tai sen luovutusta käyttöön Lue valmistajan käyttöopas huolellisesti läpi, jotta tiedät koneen erityispiirteet Mm. vetotavat vaihtelevat Tutustu hallintalaitteisiin, vaikka olisit ennenkin käyttänyt mönkijöitä Älä anna mönkijää kokemattomien aikuisten tai lasten käyttöön, kyseessä on voimakas kone, joka vaatii ymmärrystä ja taitoa käyttää sitä Ilmoita aina jollekin minne olet menossa ja milloin suunnittelet tulevasi sieltä pois

Ennen mönkijällä ajoa tai sen luovutusta käyttöön Pidä maastossa liikkuessasi aina mukana puhelinta, perustyökaluja ja -varaosia, renkaanpaikkausvälineitä, ilmapumppua ja ensiapuvälineitä Etenkin talvella maastossa liikuttaessa kannattaa pitää mukana lisäksi kirvestä, puukkoa, köyttä (vinssin vaijerin jatkoksi), tulitikkuja, sytykkeitä, lämpölakanaa, varakäsineitä ja - vaatteita

Ennen mönkijällä ajoa tai sen Kuntotarkastus Renkaat (ilmanpaine, viillot, kiinnitys yms.) Hallintalaitteet (kaasun, jarrujen ja vaihteenvaihtajan toiminta) Kaapelit, valot Sähköjärjestelmä (käynnistys ja sammutus) Öljy ja polttoaine, ketjut, hihnat, vetoakseli, alusta Jos kuljetetaan kuormaa, on varmistettava kuorman kiinnitys ja suurin sallittu kuorman paino luovutusta käyttöön

Renkaiden ilmanpaineet Erilaiset ilmanpaineet etu- tai takarenkaiden välillä saattavat aiheuttaa mönkijän puoltamisen toiselle sivulle, joka vaikuttaa turvallisuuteen Liian vähäinen tai korkea ilmanpaine saattaa aiheuttaa renkaan vahingoittumisen Liian vähäinen tai korkea ilmanpaine vaikuttaa mönkijän käsiteltävyyteen, mm. jarrutukseen

Renkaiden ilmanpaineet Erilaiset ilmanpaineet etu- ja takarenkaiden välillä saattavat aiheuttaa nelivetoisissa aluevaihteistolle ylimääräistä rasitusta etu- ja takapään välitysten ollessa erilaisia renkaiden kehäpituuksien muuttuessa, joka pitkään jatkuessaan voi aiheuttaa kalliin remontin Erilaisia ilmanpaineita käytettäessä on syytä ajaa vain takaveto päällä, jotta voimansiirto ei rasitu turhaan

Renkaiden ilmanpaineet Maastossa ilmanpaineiksi suositellaan 0,2-0,3 baaria ja joskus jopa alle 0,1 baarin lukemia Rengas mukautuu erilaisiin maaston pinnan muotoihin maksimaalisesti ja pito on parhaimmillaan Rengas toimii myös tehokkaasti osana jousitusta Tehojarrutuksessa hyvällä pidolla tällainen rengas elää voimakkaasti ja ohjaustuntuma heikkenee Ajettaessa matalilla ilmanpaineilla on syytä ajaa varovasti, sillä rengas lähtee verrattain helposti vanteelta mutkissa tai tilanteissa, joissa kivi tai kanto pääsee ottamaan kunnolla renkaan kylkeen. Tällöin rengas voi myös puhjeta helposti. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että mitä pehmeämmällä alustalla ajetaan, sen pehmeämpi on renkaankin oltava Myös 0,3-0,5 baarin paineilla maastossa pärjätään, hyvällä pidolla jarrutustuntuma säilyy, perävaunu kytkettynä kevyellä kuormalla takarenkaiden painetta ei tarvitse nostaa ja asfaltilla kaarrettaessa ohjaus ei ole sietämättömän raskas

Renkaiden ilmanpaineet Maantiellä ilmanpaineiksi suositellaan 0,5-0,8 baaria Liian kovat paineet kuluttavat renkaan kuvion nopeasti ja tekevät joidenkin mönkijöiden ohjauksen erittäin hermostuneeksi Pidempään seisoessaan käyttämättömänä kannattaa renkaisiin laittaa 0,8-1 baarin paine, jotta renkaat eivät painuisi kasaan ja menettäisi pyöreyttään

Kaasun toiminta Tarkasta kaasun toiminta ennen liikkeellelähtöä kääntäen ohjaustankoa puolelta toiselle samanaikaisesti kaasuttaen Näin pystytään havaitsemaan mahdollisen kaasun hirttämisen vaara Kaasuvivun toiminta kannattaa tarkistaa myös ajon jälkeen samoin kuin jarrujen ja vaihteiden toiminta, jotta ne ovat varmasti kunnossa mahdolliselle toiselle käyttäjälle

Henkilökohtainen suojavarustus Työturvallisuuslain toisen luvun (15 ) mukaan työnantajan ja työntekijän tulee huolehtia, että käytössä on aina työtehtävän vaatima henkilökohtainen suojavarustus (kuulonsuojaimet, hengityssuojaimet, turvajalkineet, työkäsineet, suojalasit, suojakypärä, työvaatetus)

Henkilökohtainen suojavarustus Suojavarusteita kannattaa käyttää tilanteen mukaan Kypärää kannattaa kuitenkin käyttää aina mönkijällä ajettaessa Kypärän käytön on todettu vähentävän kuolemanriskiä mönkijätapaturmissa jopa 42 % ja loukkaantumiseen johtavia päävammoja 64 % Päävamma on tutkimusten mukaan kuolemansyy 70 %:ssa kuolemaan johtaneissa mönkijätapaturmissa Vain 10 % mönkijöiden kuljettajista maa-, metsä- ja porotaloudessa käyttää kypärää aina mönkijällä ajaessaan ja 21 % joskus Kaksi kolmesta kuljettajasta ei käytä kypärää koskaan mönkijällä ajaessaan Mönkijöiden melutaso on 83 93 db, joten kypärän käytöllä voidaan suojautua myös melua vastaan

Henkilökohtainen suojavarustus Silmäsuoja (kypärän visiiri tai suojalasit) on välttämätön varsinkin ajettaessa kovemmilla nopeuksilla Suojaa kasvoja ja silmiä oksien iskuilta, hyönteisiltä, ilmaan sinkoilevilta kiviltä, pölyltä, kuralta ja vedeltä Puutteellisen suojauksen aiheuttamat silmä- ja kasvotapaturmat ovat melko yleisiä

Henkilökohtainen suojavarustus Olosuhteiden mukainen vaatetus pitää kuljettajan paremmin virkeänä ja lisää siten turvallisuutta Pitkähihaiset puserot ja housut suojaavat mm. oksien raapimiselta ja lyönneiltä Vaativammassa ajossa (lähinnä vapaa-ajalla) voi käyttää ajohousuja, joissa on lantiotuet ja ajopaitaa, jossa on kyynärsuojat sekä rinta-/olkapanssari Tarkoitukseen sopivat ajohanskat lisäävät pitävyyttä, suojaavat naarmuilta, vaimentavat tärinää ja suojaavat kylmältä Pitkävartiset, tukevat, matalakorkoiset ja karkeakuvioiset kengät suojaavat jalkoja, nilkkoja ja sääriä ja lisäävät pitoa mönkijän päälle noustessa ja sieltä poistuttaessa

Nopeus tilanteen mukaan Mönkijän nopeus on ratkaisevassa asemassa kuljettajan mahdollisuuksiin toimia arvaamattomissa tilanteissa ja välttää mahdollinen törmäys, kaatuminen tai muu tapaturma Vauhti tulee sovittaa maaston, näkyvyyden ja kokemuksen mukaan Kiihdytettäessä painoa kannattaa siirtää eteen ja jarrutettaessa taakse Yhtäkkinen nopeuden lisäys saattaa kaataa mönkijän takakautta ympäri, jos paino ei ole edessä jopa tasaisella maalla ja paikaltaan lähtiessä Isojen mönkijöiden kiihtyvyys 0 40 km/h on jopa < 2 s, 0 60 km/h noin 3 s ja 0 80 km/h 5 6 s

Nopeus tilanteen mukaan Mönkijöiden turvallista käyttöä heikentää korkea painopiste, vakauden väheneminen nopeuden kasvaessa, mahdollinen puutteellinen jousitus (jos jäykkä taka-akseli) ja mahdollinen tasauspyörästön puuttuminen Kovat alustat lisäävät kaatumisriskiä etenkin kovissa vauhdeissa tehtävissä käännöksissä juuri korkean painopisteen vuoksi Mönkijän ajamiseen seisten sisältyy aina riski kuljettaja voi horjahtaa koko painollaan kaasukahvan päälle ja näin syntyy tilanne, missä edetään vauhdilla ja vahingoilta tuskin vältytään, eritoten jos peruutetaan seisten

Nopeus tilanteen mukaan Puiden kierrossa ahtaissa paikoissa etenkin pitkän akselivälin mönkijöillä ajettaessa on syytä käyttää alhaista nopeutta Takapyörä tai takalokasuoja voi ottaa puuhun kiinni, jolloin seurauksena voi olla äkkipysäys, mönkijän hallinnan menetys tai rikkoutunut takalokasuoja Puut kannattaakin mahdollisuuksien mukaan kiertää riittävän kaukaa

Iällä ja koolla on väliä Maastossa kaikenlaisten moottorikäyttöisten ajoneuvojen kuljettajien minimi-ikä on 15 vuotta (Maastoliikennelaki 22.12.1995/1710) Tätä nuoremmalle ajoneuvon luovuttaminen on rangaistava teko Minimi-ikävaatimus ei kuitenkaan ole voimassa ajettaessa yleiseltä liikenteeltä selvästi eristetyllä alueella, joka käytännössä tarkoittaa aidattua aluetta

Iällä ja koolla on väliä Lasten ja alle 16-vuotiaiden nuorten ei saisi antaa käyttää tehokkaampia mönkijöitä, koska heillä ei vielä välttämättä ole riittäviä motorisia kykyjä, tarvittavaa kokemusta, tarpeeksi kehittynyttä tilanteiden arviointikykyä ja nopeaa reaktiokykyä poikkeustilanteissa Esimerkiksi Yhdysvalloissa lähes 90 % alle 16-vuotiaille sattuneista mönkijätapaturmista on aiheutunut aikuisille tarkoitettujen mönkijöiden (> 90 cm3) käytöstä Alle 16-vuotiaat ovat kansainvälisten tutkimusten mukaan neljä kertaa heitä vanhempia mönkijän kuljettajia alttiimpia tapaturmille Kannattaa muistaa, että aikuisenkin kuljettajan fyysiset ominaisuudet pituus, paino ja voima vaikuttavat kykyyn hallita mönkijää Mönkijän koko pitää valita kuskin koon ja voiman mukaan lääkärin hoitoa vaatineet tapaturmat, mönkijän kaatumiset ja läheltä piti tilanteet ovat maa-, metsä- ja porotaloudessa isommilla moottoreilla varustettujen mönkijöiden kanssa yleisempiä

Ajokokemus Pitkäkään ajokokemus ei ole tae mönkijän turvalliselle käytölle TTS tutkimuksen tekemän kyselyn mukaan 27 % alle kaksi vuotta mönkijää käyttäneistä on kaatanut mönkijän ainakin kerran, mutta yli seitsemän vuotta mönkijää käyttäneillä luku on jo 68 % Läheltä piti tapauksissa vastaavat luvut ovat 27 % ja 77 %

Lainsäädäntö Mönkijöiden jaottelu 1. Nelipyörä (ajoneuvoluokka L7e = katumönkijä) 2. Kevyt nelipyörä (ajoneuvoluokka L6e = mopomönkijä) 3. Maastomönkijä 4. Mönkijät voi rekisteröidä tietyin edellytyksin myös EUtraktoreiksi (traktorimönkijät) Jousitettu ja säädettävä istuin Sivupeilit Edellä mainittuja ryhmiä koskee erilainen lainsäädäntö, joka seuraavassa taulukossa

Lainsäädäntö Ikäraja Ajokorttiluokka tiellä Saa ajaa tiellä Liikennevakuutus Rekisteröinti Katsastus Suurin sallittu nopeus Maantiellä Maastossa maa-alueilla Jääpeitteisillä vesialueilla Moottorin teho kw enintään Omapaino korkeintaan Kypärän käyttöpakko Renkaiden urasyvyys mm, min. Perävaunun kytkentämassa max. mönkijän kuormittamattomaan massaan (omamassaan) nähden Maastomönkijä eli maastoajoneuvo Mopomönkijä eli kevyt nelipyörä L6e Katumönkijä eli nelipyörä L7e Traktorimönkijät T3-luokassa 15 B X* X** 40 60 80 ei raj. 500 1,5 kert. 15 M X X** X X 45 60 80 350 X 1 0,5 kert. 15 B X X** X X tiekoht. 60 80 15 400 X 1 0,5 kert. 15 T X X** X 40 40 40 X 2 kertainen (3 kert. jarrullisilla) Kytkentämassa = perävaunun kokonaispaino vähennettynä vetoaisaan kohdistuvalla painolla Omamassa = sisältää mm. kuljettajan painon ja lähes täyden tankin polttoainetta

Traktorimönkijä T3-ajoneuvoluokassa Maastossa ikäraja 15 vuotta ja tiellä on oltava vähintään T-luokan ajokortti Ajoneuvossa on oltava liikennevakuutus ja se on rekisteröitävä traktoriksi ajoneuvoluokkaan T3 rekisteröiminen vaatii selkänojallisen, jousitetun ja säädettävän istuimen ja sivupeilit. Katsastusta ei tarvita, kuten ei tavallisella traktorillakaan eikä moottoripyöräveroa tarvitse maksaa, jolloin hankintahinta on alhaisempi kuin tieliikenteeseen rekisteröitävällä L7 luokan nelipyörällä Traktorin vakuutukset ovat myös halvemmat kuin liikennemönkijällä Traktorimönkijään saa kytkeä enintään kolme kertaa sen omamassan suuruisen perävaunun, jos perävaunussa on traktorimönkijästä säätyvät jarrut. Muuten kytkentämassa on korkeintaan kaksi kertaa traktorimönkijän omamassa. Nopeus on rajoitettu 40 km/h mm. sähköisesti sytytystä säätämällä tai kaasuvivun liikettä rajoittamalla, jolloin kaikki teho ei ole käytössä, mikä saattaa joissain tilanteissa olla turvallisuusriski. malleissa, joissa käytetään sähköistä rajoitinta, saadaan käyttöön moottorin täysi teho myös hitaalla nopeusalueella, koska välityksien mukaan nopeus ei nouse yli sallitun täysilläkään kierroksilla.

Lainsäädäntö * Tiellä saa ajaa vain tilapäistapauksissa. Tie tai silta voidaan ylittää ja tarpeellista varovaisuutta noudattaen saadaan tietä käyttää, jos maastossa kuljettaminen on kohtuuttoman vaikeaa tai tiellä kuljettamista on pidettävä tien turvallisen ylittämisen kannalta tarpeellisena. Tilapäinen tiellä kuljettaminen on sallittua silloin, jos polttoaineen lisäämiseksi on siirryttävä maaston läheisyydessä olevalle yleiselle liikenteelle tarkoitetulle alueelle tai kun mönkijä on tällaiselta alueelta siirrettävä tieliikenteeseen tarkoitetusta ajoneuvosta maastoon tai kun mönkijää säilytetään tällaisen lähialueen pysäköintipaikalla. ** Vakuuttamattoman ajoneuvon käyttäminen ei sinänsä ole rangaistava teko, ja onnettomuustapauksissa syyttömän vastapuolen henkilö- ja omaisuusvahingot korvaa Liikennevakuutuskeskus. Sillä on kuitenkin oikeus periä maksamansa summa takaisin vakuuttamattoman ajoneuvon omistajalta ja tämän lisäksi enintään kymmenkertainen, keskimääräistä vakuutusmaksua vastaava hyvike. Vailla liikennevakuutusta olevan ajoneuvon omistaja ei myöskään ole oikeutettu saamaan korvausta omista henkilövahingoistaan. Sama pätee kuljettajaan, jos hän tiesi tai jos hänen olisi pitänyt tietää, ettei ajoneuvossa ole vakuutusta.

Ominaisuuksien/varustelun vaikutus turvallisuuteen Mönkijän vetotapa on tiedettävä ja otettava se huomioon eri tilanteissa Tasauspyörästöllisillä akseleilla varustetun mönkijän veto voi nopeasti muuttua 4-vedosta jopa 1-vetoiseksi olosuhteiden muuttuessa Takapään mahdollisen lukon ollessa kytkemättä ja toisen takapyörän noustessa ilmaan on vaarana pyörän ottaessa uudelleen maahan kiinni mönkijän hallinnan menetys

Ominaisuuksien/varustelun vaikutus turvallisuuteen Mönkijän vetotapa on tiedettävä ja otettava se huomioon eri tilanteissa Tasauspyörästön lukon ollessa päällä esimerkiksi maantieajossa tai nopeammassa ajossa mönkijä pyrkii käännöksissä puskemaan käännöstä tehtäessä jalat kannattaa pitää astinlaudoilla, ruumiinpaino siirtää ulkokurvin puoleiselle astinlaudalle samalla nojaten yläruumiilla sisäkurvin puolelle sisäkurvin puoleisilla renkailla ei ole niin paljon painoa, jolloin ne pääsevät luistamaan ja käännös onnistuu helpommin

Ominaisuuksien/varustelun vaikutus turvallisuuteen Nelivedolla ajettaessa on muistettava että sekä etu- että takajarrun käyttö jarruttaa kaikkia pyöriä Samoin moottorijarrutus vaikuttaa kaikkiin renkaisiin Kun ajoalustan pito on hyvä eikä liikuta vaikeissa maaston kohdissa, voimansiirron ja renkaiden säästämiseksi sekä ajomukavuuden vuoksi kannattaa aina ajaa vain takapyöräveto kytkettynä Pelkästään takavetoisella ei asiaa vähänkään huonompaan maastoon Heti kun siirrytään vaativampaan maastoon, neliveto on tärkeä turvallisuuden varmistamiseksi

Ominaisuuksien/varustelun vaikutus turvallisuuteen Jousitus ja iskunvaimentimet lisäävät mönkijän vakautta ja turvallista käyttöä Etenkin kaasuiskunvaimentimet (jos saatavilla) parantavat ajovakautta nopeassa ajossa huomattavasti ja säästävät mm. kuljettajan selkää iskuilta ja tärinältä Mönkijä ei tällöin hypi eikä pompi ja säilyttää suuntansa helposti Automaattinen voimansiirto parantaa turvallisuutta, koska silloin kytkimellä ei voi rynkyttää, mikä lisää taaksepäin kaatumisen riskiä etenkin ylämäessä

Ominaisuuksien/varustelun vaikutus turvallisuuteen Ohjauksen iskunvaimennus (erillinen tai sähköinen ohjaustehostin) lisää turvallisuutta, kun vaarana ei ole ohjauksen käsille lyöminen epätasaisessa maastossa esim. kiviä ja kantoja ylitettäessä ja etenkin teloja käytettäessä

Ominaisuuksien/varustelun vaikutus turvallisuuteen Jalkoja suojaavat astinlaudat ehdottomat Jos ei ole, niin vaarana on esimerkiksi jalkojen luiskahtaminen renkaiden alle, mistä seurauksena voi olla suorien vammojen lisäksi mönkijän hallinnan menetys ja sitä kautta mönkijän kaatuminen tai törmäys johonkin

Ominaisuuksien/varustelun vaikutus turvallisuuteen Pohjapanssari lisää turvallisuutta, sillä joissakin mönkijämalleissa esim. astinlautakehikot ottavat helposti kiinni kantoihin ja kiviin Pohjapanssari olisi hyvä olla yhtenäinen ja tasainen, jotta esteiden ylitykset olisivat mahdollisimman vaivattomia Kova PE-muovinen pohjapanssari suosittu

Renkaiden vaikutus Maastorenkaat on tarkoitettu maastoajoa varten, joten niillä ei kannata ajaa päällystetyillä teillä Mönkijän käsiteltävyys ja hallittavuus heikkenevät huomattavasti ja tapaturman mahdollisuus tällöin kasvaa Vakiorengastusta korkeammat renkaat kasvattavat voimansiirron kokonaisvälitystä Maastoajosta voi tulla paikka paikoin hieman nykivää 6-pyöräinen mönkijä on ojien ja esteiden ylityksissä turvallisempi kuin 4-pyöräinen Etenkin taka-akselin teli parantaa vakautta huomattavasti Teli saattaa kuitenkin pienentää maavaraa, joten kannokossa eteneminen voi muodostua ongelmaksi Etenemiskyky pehmeässä maastossa on yleensä parempi 6-pyöräinen on kuitenkin kankeampi käsitellä maastossa eikä se käänny samoista paikoista kuin 4-pyöräinen

Renkaiden vaikutus Teloilla maastossa ajettaessa on varottava ohjaustangon käsille iskuja, sillä telojen kärjen ja vetopyörän navan välinen vipuvarsi on huomattavan pitkä Ohjauksen iskunvaimennus (erillinen tai sähköinen ohjaustehostin) Paripyöriä kannattaa harkita, jos mönkijällä joudutaan liikkumaan paljon avoimessa maastossa olevissa rinteissä esim. laitumilla yms. Lisää mönkijän vakautta sivuttaiskaatumisilta Paripyörät tekevät ohjauksesta raskaamman, mutta tätä voi helpottaa mm. asentamalla ulommiksi renkaiksi kuluneet renkaat, jolloin ne eivät normaalissa ajossa juuri ota kiinni ajoalustaan Paripyörien ilmanpaineet voi myös pitää pienempinä kuin varsinaisten renkaiden

Ennakoivaa ajoa Maastoa tarkkailtava reilusti eteenpäin työtehtävien yhteydessä, jotta vaaranpaikat eivät jää huomaamatta (kuopat, kannot, kivet, ojat, langat, töyssyt yms.) Ajolinjan tarkistus tarvittaessa etukäteen kävellen paljastaa maastossa olevat vaaranpaikat, jotka muuten saattaisivat tulla ikävinä yllätyksinä erityisesti hankalassa ja vieraassa ympäristössä ajettaessa Esim. suonsilmäkkeet, ojien ylitykset, jyrkät rinteet, kivikot

Opettele jarrutusta Mönkijän hallinnan perusasioista yksi tärkeimmistä on oikeaoppisen jarrutustekniikan opettelu ja hallinta Kannattaa muistaa, että jarrujärjestelmät vaihtelevat eri mönkijämerkkien välillä Useimmissa etu- ja takapyöriä jarrutetaan erillisillä käsikahvoilla, toisissa etu- ja takajarrut on yhdistetty yhteen käsikahvaan Jarrutusta kannattaa harjoitella sekä erikseen etu- ja takajarrulla että myös molemmilla yhtä aikaa Täysjarrutusta kovassa vauhdissa pelkästään etujarrulla on syytä välttää ajettaessa hyvän pidon omaavaa rinnettä alas, ajettaessa kovalla pinnalla (esim. asfaltti) tai jos kuljettaja siirtyy jarrutettaessa aivan satulan etupäähän tai jopa istumaan tankin päälle Mönkijä voi mennä keulan kautta ympäri

Tekniikka käännöksissä Mönkijällä ajettaessa on hyvä muistaa, että laite on korkea, lyhyt ja kapea Kuljettaja joutuu käännöksissä käyttämään kehoaan vastapainona Mönkijä saadaan kulkemaan mahdollisimman tasaisesti ja pito alustaan on paras mahdollinen

Tekniikka käännöksissä Oikeaoppisessa painosiirtotekniikassa painoa siirretään käännöksen suuntaan ja kääntäminen aloitetaan vasta kun katse on käännetty kääntämisen suuntaan Jos mönkijä alkaa kallistua vastakkaiselle puolelle, on painoa siirrettävä enemmän käännöksen suuntaan, kaasua vähennettävä ja käännöstä loivennettava jos mahdollista Peruutettaessa taas kannattaa siirtää paino vastakkaiseen suuntaan kuin ollaan kääntymässä

Tekniikka ylä- ja alamäessä Helpossa maastossa mäen nousu voidaan tehdä istualtaan tai seisaaltaan jalat tukevasti astinlaudoilla ja paino edessä Kumara ajoasento seisoen nopeuttaa painonsiirron mahdollisuuksia Seisaaltaan ajettaessa on muistettava kaasuvipuun liittyvä riski

Tekniikka ylä- ja alamäessä Hankalassa maastossa on suositeltavaa ajaa polvelta Polviasennon etu on se, että kuski voi siirtää painoansa mahdollisimman voimakkaasti sekä pitkittäis- että sivuttaissuunnassa Lähdön aikana kuljettaja saa painon taka-akselille, jonka jälkeen hänen on helppo siirtää paino eteen ja näin estää eitoivottu keuliminen Antaa parhaat mahdollisuudet selviytyä kolhuitta tilanteesta, jossa mönkijä kaatuu

Tekniikka ylä- ja alamäessä Jyrkkää mäkeä tai nousua ei missään tapauksessa saa lähteä nousemaan istuen, etenkään penkin takaosassa istuen Keula kevenee tarpeettomasti ja ympärimenon vaara on suuri Tiukan paikan tullen kuljettajan mahdollisuudet mönkijän selästä hyppäämiseen ovat olemattomat

Tekniikka ylä- ja alamäessä Mäkeen ajettaessa tärkeää on oikea kaasutekniikka Vauhti, jolla mönkijä viedään mäen päälle, tulee hankkia jo ennen mäkeä Mäessä mieluummin löysätään hieman kuin lisätään kaasua, jotta keula ei kevene ja renkailla on maksimipito Taaksepäin kaatumisen estämiseksi moottoria ei saa missään tapauksessa rynkyttää rinteissä ja ylityksissä Jos teho alkaa loppua kesken ylösnousun, mutta vauhtia vielä on, kannattaa kääntyä takaisin alas pitäen koko ajan paino ylärinteen puolella

Tekniikka ylä- ja alamäessä Mäkeä ylös noustessa on tiedettävä/nähtävä mitä mäen harjan takana on Jos näin ei ole, niin vauhtia on hiljennettävä, jotta mönkijä saadaan tarvittaessa pysäytettyä nopeasti mäen harjalla Jyrkkää mäkeä noustessa neliveto välttämätön Jos takavetoisella mäkeä ylös ajettaessa vauhti alkaa hiipua sutimisen seurauksena (esim. sammalpintainen kallio) ja kaasua lisätessä takapyörät yllättäen saavatkin pitoa ajoalustasta (esim. paljas kallio), kevenee keula niin paljon, että se voi helposti kaatua perän kautta ympäri Jos mönkijä alkaa mäessä valua alaspäin on jarrutettava etujarrulla eikä takajarrulla, sillä silloin mönkijä voi kaatua taaksepäin Jos valuminen ei pysähdy, niin mönkijän päältä kannattaa hypätä ylärinteen puolelle alle jäämisen välttämiseksi

Tekniikka ylä- ja alamäessä Jos jyrkkää mäkeä ylös noustessa vauhti pysähtyy eikä ylöspäin enää pääse ja peruuttaminen on riskialtista, kannattaa käsijarru kytkeä päälle ja poistua mönkijän päältä Jos mahdollista, niin mönkijän perää kannattaa siirtää ylämäen suuntaan Silloin ei kuitenkaan kannata olla itse mönkijän alapuolella, jos se sattuu kaatumaan Kun perä on jotakuinkin ylämäen puolella, käännetään ohjaustankoa siihen suuntaan, missä perä ylhäältä katsottuna on ja laskeudutaan rinne mönkijällä alas

Tekniikka ylä- ja alamäessä Mäkeä alas laskeuduttaessa turvallisinta on usein laskeutua suoralla linjalla alarinteen suuntaan Paino kannattaa pitää takana ja katse riittävän kaukana alarinteessä Laskeutuessa kannattaa käyttää pientä vaihdetta, jotta moottorilla pystytään jarruttamaan Koskaan ei saa mennä ylös sellaista rinnettä, jota ei pysty myös palaamaan takaisin samaa reittiä

Tekniikka ylä- ja alamäessä Pitävissä rinteissä (kuiva kallio, savi/sorapinta) voi alas laskeuduttaessa käyttää pelkästään takavetoa ja takajarrua kippaamisvaaran minimoimiseksi Huonon pidon rinteissä (lumi, irtosora, ruohikko) on syytä kytkeä neliveto ja tasauspyörän lukko, jos sellainen on Silloin on sama kumpaa jarrua käyttää, koska nelivedon ollessa kytkettynä se vaikuttaa kaikkiin pyöriin Mönkijä ei tällöin kippaa, vaan luisuu alaspäin

Ajettaessa rinteen suuntaisesti Mönkijällä tulee viimeiseen asti välttää ajamista poikittain rinteissä, etenkin liukkaissa, epätasaisissa ja pehmeissä rinteissä Mönkijän painopiste on suhteellisen korkealla, joten kaatumisen riski on tällaisissa tapauksissa aina olemassa Lisäksi takapään voimansiirto saa aikaan sen, että rinteessä perä valahtaa helposti alarinteeseen nopeuden muuttuessa, jolloin kaatuminen on myös vaarana Rinteen laskeutuminen poikittain on etenkin kuorman kanssa vaikeaa ja vaarallista, sillä etujousituksen pienikin vaipuminen saattaa saada mönkijän kaatumaan

Ajettaessa rinteen suuntaisesti Rinnettä viistosti ajettaessa jalat kannattaa pitää astinlaudoilla ja ruumiinpaino ylärinteen suuntaan sekä välttää äkillisiä kaasutuksia Istuma- tai polviasento Jos täytyy kääntyä ylärinteeseen, niin käännös kannattaa tehdä hitaasti, jotta pito säilyy myös pehmeässä maastossa Kaltevalla pinnalla ajettaessa kannattaa aina kytkeä neliveto päälle, jotta perä ei pääse valahtamaan mahdollisen sutimisen johdosta

Ajettaessa rinteen suuntaisesti Jos mönkijä alkaa kaatua, kannattaa kääntää nopeasti alarinteen suuntaan jos mahdollista ja siirtää paino ylärinteen suuntaan Samoin kannattaa toimia jos mäen harjanteella ajettaessa toisen puolen pyörät lipsahtavat alarinteeseen Koskaan ei kannata laittaa jalkaa maahan mönkijän kallistuessa Jos mönkijä kuitenkin kaatuu, niin kyydistä pitää hypätä ylärinteen puolelle

Ojan ylitys Ojaa ylitettäessä kannattaa reitti valita huolellisesti Ylityspaikaksi on valittava kohta, jossa keula ei osu vastapenkkaan Kannattaa muistaa, että keula osuu vastapenkkaan sitä herkemmin mitä enemmän mönkijässä on etuylitystä Ylitys on tehtävä mahdollisimman suorassa kulmassa ojaan nähden Vinoa kohtauskulmaa on vältettävä, koska silloin mönkijä on jossain vaiheessa kahden renkaan varassa ja epävakaa ja kaatumisen riski kasvaa

Ojan ylitys Ojaan laskeudutaan jarruttaen kaikilla renkailla ja pitämällä paino mahdollisimman takana, jotta perä ei kippaa yli Turvallisinta on valuttaa mönkijä hiljalleen jarrujen varassa ojan pohjalle Ojasta taas noustaan kaasuttamalla ja painoa eteen viemällä Mönkijää kiihdytetään ojasta siten, että vauhti ei tyssää vastapenkkaan Kiihdyttäminen aloitetaan jo ennen kuin takarenkaat ovat ojan pohjalla Ojan pohjalta paikaltaan kiihdyttäminen on joissain tapauksissa hyvin vaikeaa ja vaarallista, koska keula kevenee herkemmin kuin jo liikkeessä ollessaan

Ojan ylitys Ojasta noustessa oikea kaasutustekniikka ja kuljettajan painonsiirto ovat ensiarvoisen tärkeitä Oikeaoppisessa suorituksessa kaasua painetaan ennen kuin tehoa tarvitaan Kuljettaja pyrkii saamaan lähdössä painoa takarenkaille samalla kaasuttaen, jonka jälkeen keulan noustessa ojan penkkaa ylöspäin painoa siirretään eteenpäin ja samalla varovasti höllätään kaasua Oikein rytmitetty kaasuttaminen estää keulimisen ja mönkijä ikään kuin nostaa itsensä ojanpenkan päälle

Ojan ylitys Syvien ja jyrkkäreunaisten ojan ylityksessä paras asento on polviasento Jyrkkäreunaisesta ojasta ei koskaan kannata yrittää nousta mönkijässä istuen, koska silloin keula keventyy turhan helposti kaataen mönkijän Polviasennon etu on se, että kuski voi siirtää painoansa mahdollisimman voimakkaasti sekä pitkittäis- että sivuttaissuunnassa Lähdön aikana kuljettaja saa painon taka-akselille, jonka jälkeen hänen on helppo siirtää paino eteen Lisäksi polviasento antaa parhaat mahdollisuudet selviytyä kolhuitta tilanteesta, jossa mönkijä kaatuu

Ojan ylitys Ojan voi ylittää myös taluttamalla mönkijä sen yli 1. Mönkijän etupää ajetaan keula suorassa ojan pohjalle 2. Noustaan pois satulasta ja tiukasti ohjaustangosta kiinni pitäen lisätään varovasti kaasua, jolloin etupää nousee ojasta ja takapää laskeutuu sinne 3. Kuljettaja siirtyy ojan reunan tuntumaan, ja kaasua painamalla mönkijän takapääkin nousee ojasta kaasun käytön kanssa oltava tarkkana, jottei mönkijä hyppää yllättävään suuntaan esim. vain osan pyöristä saadessa pidon

Esteen ylitys Esteen (esim. puunrunko, leveä kivi tms) ylitys kannattaa tehdä lähestymällä estettä aina suorassa kulmassa Vinottain esteen ylittäminen voi helposti kaataa mönkijän Estettä lähestyessä nopeutta on hiljennettävä, mutta liikettä ei saa pysäyttää kokonaan Paino on pidettävä astinlaudoilla eikä ohjaustangossa

Esteen ylitys Esteen kiertämistä tai kokonaan vaihtoehtoista reittiä kannattaa ryhtyä etsimään, jos esteen ylittäminen vähänkin arveluttaa Jos esimerkiksi puunrunko on reilusti mönkijän akselilinjan yläpuolella, voi ylittäminen olla riskialtista, koska mönkijä nousee turhan pystyasentoon eturenkaiden ollessa puunrungon päällä Jos mönkijässä on iso etuylitys, voi eturenkaiden ajaminen puun runkoa vasten olla mahdotonta

Esteen ylitys Jotta keula nousisi korkeamman esteen päälle, on keulaa hieman kevennettävä siirtämällä painoa taaksepäin samanaikaisesti joustaen polvilla ja käsillä Aloittelijoiden kannattaa kuitenkin pitää paino koko ajan edessä, koska kaatumisriski on tällöin pienempi Estettä (esim. puunrunkoa) ylitettäessä on käytettävä varovasti kaasua Etupyörien noustessa esteen päälle on painoa siirrettävä eteenpäin Ylitys tapahtuu pienellä vauhdilla, jolloin esteen ottaessa pohjaan kiinni mönkijä liukuu pohjan varassa esteen yli

Esteen ylitys Kun etupyörät ovat ylittäneet esteen, on kaasua vähennettävä Ylitys tapahtuu pienellä vauhdilla, jolloin esteen ottaessa pohjaan kiinni mönkijä liukuu pohjan varassa esteen yli Etupyörien koskettaessa maata painetaan kaasua niin, että ne vetävät mönkijän peränkin puunrungon yli Paino on muistettava pitää edessä kunnes takapyörätkin ovat tulleet esteen yli

Esteen ylitys Kivet, kuten muutkin esteet, kannattaa kiertää aina kun siihen on vain mahdollisuus Jos siihen ei ole mahdollisuutta, niin kiven tai muun vastaavan esteen voi ottaa renkaan alle Jos kivi on niin iso, että se kallistaa mönkijää voimakkaasti, tai astinlaudat ovat vaarassa vaurioitua, on syytä etsiä kokonaan vaihtoehtoinen reitti

Esteen ylitys Kivien ylitys joudutaan joskus tilan tai jostain muusta syystä tekemään niin, että ne otetaan pohjan alle eli ajetaan niiden yli Kivet eivät kuitenkaan saa olla kovin isoja ja pohjan on oltava hyvin suojattu pohjapanssarilla. Kiven yli kannattaa ajaa päättäväisesti mutta varovaisesti, jotta mönkijä liukuu sen verran, että eturenkaat ottavat tasaisesti maahan ja vetävät takapään kiven ylitse Esteen ylitys on muistettava tehdä varoen ja omaa kehoa apuna käyttäen, jotta saadaan renkaisiin maksimi pito

Esteen ylitys Vettä (puro, isompi oja) ylitettäessä kannattaa ensin arvioida veden syvyys ja mönkijän mahdollisuudet nousta vastapenkalle On myös huomioitava että vedessä saattaa olla yllättäviä esteitä (kivet, puunrungot yms.) Vedestä mönkijällä noustua kannattaa aina tarkastaa jarrujen toiminta yllätysten välttämiseksi

Henkilöiden kuljettaminen mönkijällä Yksinajettavalla mönkijällä ei ikinä saa kuljettaa ketään toista (vain hätätilanteissa) Pitkä penkki on tarkoitettu kuljettajan eteen- ja taaksepäin tapahtuvaa painonsiirtoa varten maaston vaihtelun mukaan Toisen kyyditseminen haittaa merkittävästi mönkijän hallittavuutta etenkin ääritilanteissa Kaksi päällä ajettavan mönkijän käytös saattaa poiketa huomattavasti yksin ajettavasta ja kokematon kyydissä olija lisää hallittavuuden vaikeutta Äkkijarrutuksessa tai kaarreajossa mönkijä saattaa yllättää kokeneenkin kuljettajan arvaamattomalla ajo-ominaisuudellaan Mönkijän etu- ja takatelineellä ei saa kuljettaa henkilöitä edes väliaikaisesti

Kuormien vetäminen ja kuljettaminen Mikä tahansa kuorma tai lisälaite vaikuttaa mönkijän vakauteen, ohjattavuuteen ja jarrutukseen Peräkärryä saa mönkijällä vetää vain kokenut kuski, sillä se vaikeuttaa mönkijän käsiteltävyyttä ja hallintaa (mm. jarrutuksissa) Jarrutonta taakkaa (esim. kuormattu perävaunu), joka painaa enemmän kuin mönkijä + kuski ei kannata vetää Jarrullisen perävaunun maksimipaino saa olla suurempi Maksimipaino kannattaa aina tarkistaa valmistajan ohjekirjasta Kuva: Arto Mutikainen

Kuormien vetäminen ja kuljettaminen Lainsäädännön mukaan. maastomönkijällä perävaunun kytkentämassa (perävaunun kokonaispaino vähennettynä vetoaisaan kohdistuvalla painolla) saa olla korkeintaan 1,5- kertainen mönkijän omamassaan (sisältää mm. kuljettajan painon ja lähes täyden tankin polttoainetta) nähden mopo- ja katumönkijällä kytkentämassa max. 0,5-kertainen mönkijän kuormittamattomaan massaan (ei sisällä polttoaineen painoa) nähden Traktorimönkijään saa kytkeä 3 kertaa sen omamassan suuruisen perävaunun, jos perävaunussa on traktorimönkijästä säätyvät jarrut. Muuten kytkentämassa on korkeintaan 2 kertaa traktorimönkijän omamassa Peräkärry kannattaa lastata tasapainoisesti, sillä se vaikuttaa mönkijän käsiteltävyyteen Hallittavuuden parantamiseksi (esim. linkkuun meneminen) osa kuorman painosta olisi hyvä olla kuitenkin peräkärryn vetoaisalla Kuorman painosta karkeasti noin 10 prosenttia olisi suositeltavaa tulla peräkärryn vetoaisalle (aisapaino) kuitenkaan ylittämättä valmistajan määrittämää aisapainorajaa Jos kuljetettavan taakan paino on liikaa akselin edessä, niin se lisää aisapainoa keventäen samalla mönkijän keulaa ja näin vaikeuttaa ohjattavuutta Takapainoinen kuorma taas keventää mönkijän perää aisapainon ollessa negatiivinen ja vaikeuttaa näin ohjattavuutta

Kuormien vetäminen ja kuljettaminen Peräkärryn tai -vaunun kanssa ei kannata ajaa jyrkissä rinteissä Painava taakka peräkärryssä yms. rinnettä laskiessa saattaa painaa mönkijää edellään ja aiheuttaa yhdistelmän menemisen linkkuun, hallinnan menetyksen ja pahimmassa tapauksessa mönkijän kaatumisen Taakka voi rinteissä myös liikkua ja painonjakauman äkillinen muutos näin voi aiheuttaa mönkijän hallinnan menetyksen Peräkärryn vedossa mönkijän jäykkä taka-akseli on erillisjousitettua parempi, koska aisapaino ei vaikuta takapään korkeuteen eikä mönkijä pääse kiemurtelemaan vaikeissa maastonkohdissa

Kuormien vetäminen ja kuljettaminen Köysiä ja ketjuja ei kannata käyttää vetämiseen, koska ne voivat sotkeutua renkaisiin ja jarruvaijeriin aiheuttaen yllättävän jarrutuksen/pysähdyksen Kuormia vedettäessä mönkijän kaatuminen taaksepäin on sitä epätodennäköisempää mitä matalammalla ja mitä lähempänä taka-akselia vetopiste sijaitsee Vetämiseen kannattaa käyttää vain valmistajan vetopisteitä Veto esimerkiksi takataakkatelineestä kaataa mönkijän helposti Jos mönkijän takana on jokin lisälaite, on eteen hyvä lisätä vastapainoa taaksepäin kaatumisen estämiseksi

Kuormien vetäminen ja kuljettaminen Etu- ja takataakkatelineen kuormauskapasiteettia tavarankuljetuksessa ei saa ylittää tarkista maksimikapasiteetti mönkijän käyttöohjeista Takataakkatelineellä suositellaan kuljetettavaksi korkeintaan 1/3 mönkijän painosta olevaa taakkaa Kuorman sijoittaminen takatavaratelineellä mahdollisimman eteen vähentää kaatumisriskiä Mieluummin taakka on kuitenkin jaettava tasaisesti etu- ja takataakkatelineille Rinteissä taakkaa voidaan siirtää ylärinteen puolelle Kuormat tulee aina kiinnittää huolellisesti

Vinkkejä vinssin käyttöön Vinssi on tarpeellinen mm. mönkijän jäädessä kiinni maastossa Jos vinssillä vedolle tarjolla vain kitukasvuisia puita (esim. suolla), jotka eivät kestä vetoa Vetopuu kannattaa kiinnittää 1-1,5 m korkeudesta takana olevan puun tyveen Vetovoima saadaan jaettua kahden puun kesken ja mönkijä saadaan helposti irti suosta

Vinkkejä vinssin käyttöön Vinssiä käytettäessä kannattaa pysyä kaukana vaijerista, koska vedossa irrotessaan se voi aiheuttaa pahoja vammoja Vinssin vaijeri kannattaa käytön jälkeen kelata takaisin kelalle tarpeeksi kireälle, ettei kelalle jää löysää, mikä voi aiheuttaa ikäviä yllätyksiä vinssillä taas kelattaessa

Vinkkejä vinssin käyttöön Vinssin vaijeria ei pidä käyttää hinaamiseen, sillä se aiheuttaa nykäyksiä, jotka ennen pitkää tuhoavat vinssin jarrun Mönkijän mukana kannattaa pitää maastossa myös puunsuojaliinaa ja väkipyörää, joiden avulla veto onnistuu hankalammastakin paikasta Väkipyörällä vetoteho mm. kaksinkertaistuu, jolloin veto ei rasita sähkövinssiä yhtä paljon kuin ilman väkipyörää

Mönkijän kuljetus Kuljetuksen aikana tulee mönkijä ja sen mahdolliset työvälineet lukita niin, että ne eivät pääse vahingossa liikkumaan

Koulutusta mönkijän turvalliseen käyttöön Suurin mönkijän käyttöön liittyvä riski on tiedon, taidon ja koulutuksen puute sekä kykenemättömyys arvioida oikein olosuhteita Koulutuksen ja tiedottamisen on todettu olevan parhaita ratkaisuja mönkijöiden käytön turvallisuuden lisäämiseksi Esimerkiksi Mönkkärit ry (www.monkkarit.fi) ja useat kaupalliset yritykset järjestävät turvallisen ajon koulutuksia Koulutuksesta hyötyä kokeneemmallekin kuskille Koulutuksella on havaittu selvää vaikutusta turvallisuusasenteisiin

An ounce of prevention is worth a pound of cure (Henry de Bracton)

Lisätietoa aiheeseen liittyen mm. ATV Safety Institute. Tips and practice guide for the all-terrain vehicle rider. Saatavilla: http://www.atvsafety.org Köngäs, R. & Koskinen, K. 2008. Mönkijäonnettomuudet v. 2007. Vakuutusyhtiöiden liikenneturvallisuustoimikunta VALT. Liikennevakuutuskeskus. Lätti, M. 2009. Mönkijällä turvallisesti. TTS tutkimuksen tiedote. Luonnonvara-ala: maatalous 4/2009 (613). 12 s. Murphy, D.J. & Harshman, W.C. 2005. ATVs and Youth: Matching Children and Vehicles. Agricultural Safety and Health Fact Sheets. Penn State University. Saatavilla: http://www.agsafety.psu.edu/ Mönkijä-lehti. Mönkkärikoulu osat 1-7. Pekkarinen, A. & Anttonen, H. 1993. Uusien maastoajoneuvojen työturvallisuuden lisääminen turvallisuus mönkijän käytössä. Työsuojeluhallituksen selvityksiä 3/93. 43s. + 3 liitesivua Rodgers, G.B. & Adler, P. 2001. Risk factors for all-terrain vehicle injuries: A national case-control study. American Journal of Epidemiology. 2001;153:1112-8 Upperman, J.S., Schultz, B., Gaines, B.A. et al. 2003. All-terrain vehicle rules and regulations: impact on pediatric mortality. Journal of Pediatric Surgery. 2003;38: 1284 6.