Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. tammikuuta 2017 (OR. en) 5365/17 ADD 3 ENT 13 ENV 28 MI 46 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 16. tammikuuta 2017 Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Kom:n asiak. nro: D045884/03 LIITE 3 - OSA 2/3 Asia: LIITE asiakirjaan Komission asetus moottoriajoneuvojen tyyppihyväksynnästä kevyiden henkilö- ja hyötyajoneuvojen päästöjen (Euro 5 ja Euro 6) osalta ja ajoneuvojen korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuudesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 715/2007 täydentämisestä, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/46/EY, komission asetuksen (EY) N:o 692/2008 ja komission asetuksen (EU) N:o 1230/2012 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 692/2008 kumoamisesta Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D045884/03 LIITE 3 - OSA 2/3. Liite: D045884/03 LIITE 3 - OSA 2/3 5365/17 ADD 3 mh DGG3A FI
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel XXX D045884/03 [ ](2016) XXX draft ANNEX 3 PART 2/3 LIITE asiakirjaan Komission asetus moottoriajoneuvojen tyyppihyväksynnästä kevyiden henkilö- ja hyötyajoneuvojen päästöjen (Euro 5 ja Euro 6) osalta ja ajoneuvojen korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuudesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 715/2007 täydentämisestä, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/46/EY, komission asetuksen (EY) N:o 692/2008 ja komission asetuksen (EU) N:o 1230/2012 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 692/2008 kumoamisesta FI FI
Lisäys 5 Ajomatkan dynaamisten olosuhteiden todentaminen ja lopullisten RDE-päästötulosten laskeminen menetelmällä 1 (liikkuvaan keskiarvon määritysjaksoon perustuva menetelmä) 1. JOHDANTO Liikkuvaan keskiarvon määritysjaksoon perustuvalla menetelmällä saadaan testauksessa tietyllä mittaasteikolla käsitys todellisissa ajo-olosuhteissa syntyvistä päästöistä (RDE-päästöt). Testi jakautuu osiin (määritysjaksoihin, windows ), ja niitä seuraavan tilastollisen käsittelyn tarkoituksena on määrittää, mitkä määritysjaksot soveltuvat ajoneuvon RDE-suorituskyvyn arviointiin. Määritysjaksojen normaalisuus määritetään vertaamalla niiden ajomatkakohtaisia CO 2 -päästöjä 1 vertailukäyrään. Testi on täydellinen, kun se sisältää riittävän määrän normaaleja määritysjaksoja, joihin kuuluu eri nopeusalueita (kaupunki, maantie, moottoritie). Vaihe 1. Tietojen segmentointi ja kylmäkäynnistyspäästöjen sulkeminen pois (lisäyksessä 4 oleva 4 kohta) Vaihe 2. Vaihe 3. Vaihe 4. Vaihe 5. Päästöjen laskenta määritysjaksoittain (3.1 kohta) Normaalien määritysjaksojen määrittäminen (4 kohta) Ajomatkan täydellisyyden ja normaalisuuden todentaminen (5 kohta) Päästöjen laskenta normaaleja määritysjaksoja käyttäen (6 kohta) 2. SYMBOLIT, PARAMETRIT JA YKSIKÖT Indeksi (i) tarkoittaa aika-askelta. Indeksi (j) tarkoittaa määritysjaksoa. Indeksi (k) tarkoittaa luokkaa (t = yhteensä, u = kaupunkiajo, r = maantieajo, m = moottoritieajo) tai CO 2 -ominaiskäyrää (characteristic curve, cc). Indeksi gas tarkoittaa säänneltyjä pakokaasun komponentteja (esim. NO x, CO, PN). Δ muutos suurempi tai yhtä suuri # numero tai määrä 1 Hybridiajoneuvojen osalta energian kokonaiskulutus on muunnettava CO 2 :ksi. Tätä muuntamista koskevat säännöt esitetään toisessa vaiheessa. 178
% prosenttia pienempi tai yhtä suuri a 1, b 1 CO 2 -ominaiskäyrän kertoimet a 2, b 2 CO 2 -ominaiskäyrän kertoimet d j määritysjakson j kattama matka [km] ff kk kaupunki-, maantie- ja moottoritieosuuksien painotuskertoimet h määritysjaksojen etäisyydet CO 2 -ominaiskäyrästä [%] h jj määritysjakson j etäisyys CO 2 -ominaiskäyrästä [%] h kk kaupunki-, maantie- ja moottoritieosuuksien ja koko ajomatkan vaativuusindeksit k 11, k 12 painotusfunktion kertoimet k 21, k 21 painotusfunktion kertoimet M CO2,ref CO 2 -massan vertailuarvo [g] MM gggggg pakokaasun kaasukomponentin (gas) massa tai hiukkasmäärä [g] tai [#] MM gggggg,jj pakokaasun kaasukomponentin (gas) massa tai hiukkasmäärä määritysjaksolla j [g] tai [#] MM gggggg,dd pakokaasun kaasukomponentin (gas) ajomatkakohtainen päästö [g/km] tai [#/km] MM gggggg,dd,jj pakokaasun kaasukomponentin (gas) ajomatkakohtainen päästö määritysjaksolla j [g/km] tai [#/km] N k määritysjaksojen lukumäärä kaupunki-, maantie- ja moottoritieosuuksilla P 1, P 2, P 3 vertailupisteet t aika [s] t 1,j keskiarvon määritysjakson ensimmäinen sekunti [s], kun j on määritysjakson järjestysnumero t 2,j keskiarvon määritysjakson viimeinen sekunti [s], kun j on määritysjakson järjestysnumero tt ii kokonaisaika vaiheessa i [s] t i,j kokonaisaika vaiheessa i määritysjakso j huomioon ottaen [s] tttttt 1 ajoneuvon CO 2 -ominaiskäyrän primaaritoleranssi [%] tttttt 2 ajoneuvon CO 2 -ominaiskäyrän sekundaaritoleranssi [%] tt tt testin kesto [s] v ajoneuvon nopeus [km/h] 179
v määritysjaksojen keskinopeus [km/h] vv ii ajoneuvon todellinen nopeus aika-askeleessa i [km/h] vv jj ajoneuvon keskinopeus määritysjaksolla j [km/h] vv PP1 = 19 kkkk/h keskinopeus WLTP-syklin pienen nopeuden vaiheessa vv PP2 = 56.6 kkkk/h keskinopeus WLTP-syklin suuren nopeuden vaiheessa vv PP3 = 92.3 kkkk/h keskinopeus WLTP-syklin erittäin suuren nopeuden vaiheessa w määritysjaksojen painotuskerroin ww jj määritysjakson j painotuskerroin 3. LIIKKUVAT KESKIARVON MÄÄRITYSJAKSOT 3.1. Keskiarvon määritysjakson määritteleminen Lisäyksen 4 mukaisesti lasketut hetkelliset päästöt on otettava huomioon käyttäen liikkuvan keskiarvon määritysjakson menetelmää, joka perustuu CO 2 -massan vertailuarvoon. Massapäästöjä ei lasketa koko tietosarjalle, vaan sen osille, joiden pituus määritetään niin, että ne vastaavat ajoneuvon päästämää CO 2 -massaa, joka on mitattu laboratoriosyklin ajalta. Liikkuvan keskiarvon laskenta suoritetaan käyttäen aikalisäystä t, joka vastaa tietojen näytteenottotiheyttä. Näitä tietosarjojen osia, joita käytetään laskettaessa päästötietojen keskiarvo, kutsutaan keskiarvon määritysjaksoiksi. Tässä kohdassa kuvattu laskenta voidaan aloittaa viimeisestä kohdasta (taaksepäin) tai ensimmäisestä kohdasta (eteenpäin). Seuraavia tietoja ei oteta huomioon CO 2 -massan, päästöjen ja keskiarvon määritysjaksojen etäisyyden laskennassa: instrumenttien määräaikaisen todentamisen aikana ja/tai nollavasteen poikkeaman todentamisen jälkeen saadut tiedot; kylmäkäynnistyspäästöt, määritettyinä lisäyksessä 4 olevan 4.4 kohdan mukaisesti; ajoneuvon maanopeus < 1 km/h; mikä tahansa testijakso, jonka aikana polttomoottori sammutetaan. Päästöjen massa (tai hiukkasmäärä) määritetään integroimalla siihen hetkelliset päästöt g/s (tai hiukkasmäärän osalta #/s), jotka on laskettu lisäyksessä 4 esitetyllä tavalla. Kuva 1 180
Ajoneuvon nopeus ajan funktiona Keskiarvotetut päästöt ajan funktiona ensimmäisestä keskiarvon määritysjaksosta alkaen Ensimmäinen window Ensimmäisen window-jakson kesto Kuva 2 CO 2 -massan määrittäminen keskiarvon määritysjaksojen perusteella 181
Keskiarvon määritysjakson kesto seuraavasti:, kun j on jakson järjestysnumero, määritetään MM CCCC2 tt 2,jj MM CCCC2 tt 1,jj MM CCCC2,rrrrrr jossa MM CCCC2 tt ii,jj on CO 2 -massa mitattuna testin aloittamisen ja ajankohdan (t 2,j ) välillä [g]; MM CCCC2,rrrrrr on puolet ajoneuvosta UNECEn maailmanlaajuisessa teknisessä säännössä nro 15 (Worldwide harmonized Light vehicles Test Procedure (ECE/TRANS/180/Add.15) kuvatun kansainvälisen yhdenmukaistetun kevyiden hyötyajoneuvojen testimenettelyn (WLTC) aikana tulleesta CO 2 -massasta [g] (tyyppi I -testi kylmäkäynnistys mukaan luettuna) tt 2,jj on valittava niin, että MM CCCC2 tt 2,jj tt MM CCCC2 tt 1,jj < MM CCCC2,rrrrrr MM CCCC2 tt 2,jj MM CCCC2 tt 1,jj 182
jossa Δt on näytteenottojakso. CO 2 -massat lasketaan määritysjaksoissa integroimalla hetkelliset päästöt, jotka on laskettu tämän liitteen lisäyksessä 4 esitetyllä tavalla. 3.2. Määritysjakson päästöjen ja keskiarvojen laskenta Kullekin 3.1 kohdan mukaisesti määritetylle määritysjaksolle lasketaan seuraavat: ajomatkakohtaiset päästöt MM gggggg,dd,jj kaikkien tässä liitteessä täsmennettyjen epäpuhtauksien osalta ajomatkakohtaiset CO 2 -päästöt M CO2,d,j ajoneuvon keskinopeus vv jj 4. MÄÄRITYSJAKSOJEN ARVIOINTI 4.1. Johdanto Testiajoneuvon dynaamiset vertailuolosuhteet määritetään tyyppihyväksynnän yhteydessä määritetyistä ajoneuvon CO 2 -päästöistä keskinopeuden funktiona; tätä kutsutaan ajoneuvon CO 2 - ominaiskäyräksi. Ajoneuvon ajomatkakohtaisten CO 2 -päästöjen määrittämiseksi ajoneuvo testataan alustadynamometrillä käyttäen ajovastusasetuksia, jotka esitetään UNECEn maailmanlaajuisen teknisen säännön nro 15 sisältämässä kevyiden hyötyajoneuvojen kansainvälisessä yhdenmukaistetussa testimenettelyssä (ECE/TRANS/180/Add.15). Ajovastuksissa ei oteta huomioon ajoneuvoon RDE-testin ajaksi lisättyä massaa (esim. apukuljettaja ja PEMS-laitteisto). 4.2. CO 2 -ominaiskäyrän vertailupisteet Käyrän määrittämisen edellyttämät vertailupisteet P 1, P 2 ja P 3 vahvistetaan seuraavasti: 4.2.1. Piste P 1 vv PP1 = 19 kkkk/h (keskinopeus WLTP-syklin pienen nopeuden vaiheessa) MM CCCC2,dd,PP 1 = ajoneuvon CO 2 -päästöt WLTP-syklin pienen nopeuden vaiheessa x 1,2 [g/km] 4.2.2. Piste P 2 4.2.3. vv PP2 = 56,6 kkkk/h (keskinopeus WLTP-syklin suuren nopeuden vaiheessa) MM CCCC2,dd,PP 2 = ajoneuvon CO 2 -päästöt WLTP-syklin suuren nopeuden vaiheessa x 1,1 [g/km] 4.2.4. Piste P 3 4.2.5. vv PP3 = 92,3 kkkk/h (keskinopeus WLTP-syklin erittäin suuren nopeuden vaiheessa) MM CCCC2,dd,PP 3 = ajoneuvon CO 2 -päästöt WLTP-syklin erittäin suuren nopeuden vaiheessa x 1,05 [g/km] 183
4.3. CO 2 -ominaiskäyrän määrittäminen Käyttäen 4.2 kohdassa määritettyjä vertailupisteitä ominaiskäyrän CO 2 -päästöt lasketaan keskinopeuden funktiona kahden lineaarisen jakson (PP 1, PP 2 ) ja (PP 2, PP 3 ) avulla. Jakso (PP 2, PP 3 ) on enintään 145 km/h ajoneuvon nopeutta kuvaavalla akselilla. Ominaiskäyrä määritetään seuraavilla yhtälöillä: Jakso (PP 1, PP 2 ): MM CCCC2,dd,CCCC(vv ) = aa 1 vv + bb 1 jossa: aa 1 = MM CCOO2,dd,PP 2 MM CCOO2,dd,PP 1 /(vv PP2 vv ) PP1 ja: bb 1 = MM CCOO2,dd,PP 1 aa 1 vv PP1 Jakso (PP 2, PP 3 ): MM CCCC2,dd,CCCC(vv ) = aa 2 vv + bb 2 jossa: aa 2 = MM CCOO2,dd,PP 3 MM CCOO2,dd,PP 2 /(vv PP3 vv ) PP2 ja: bb 2 = MM CCOO2,dd,PP 2 aa 2 vv PP2 184
Kuva 3 Ajoneuvon CO 2 -ominaiskäyrä 4.4. Kaupunki-, maantie- ja moottoritieajon määritysjaksot 4.4.1. Kaupunkiajon määritysjaksoilla ajoneuvojen keskimääräiset maanopeudet vv jj ovat pienempiä kuin 45 km/h. 4.4.2. Maantieajon määritysjaksoilla ajoneuvojen keskimääräiset maanopeudet vv jjovat suurempia tai yhtä suuria kuin 45 km/h ja pienempiä kuin 80 km/h. 4.4.3. Moottoritieajon määritysjaksoilla ajoneuvojen keskimääräiset maanopeudet vv jj ovat suurempia tai yhtä suuria kuin 80 km/h ja pienempiä kuin 145 km/h. 185
Kuva 4 Ajoneuvon CO 2 -ominaiskäyrä: kaupunki-, maantie- ja moottoritieajon määrittäminen KAUPUNKI MAANTIE MOOTTORITIE 5. AJOMATKAN TÄYDELLISYYDEN JA NORMAALISUUDEN TODENTAMINEN 5.1. Ajoneuvon CO 2 -ominaiskäyrän toleranssit Ajoneuvon CO 2 -ominaiskäyrän primaaritoleranssi tttttt 1 = 25% ja sekundaaritoleranssi tol 2 = 50 %. 5.2. Testin täydellisyyden todentaminen Testi katsotaan täydelliseksi, kun se kattaa vähintään 15 prosenttia kaupunki-, maantie- ja moottoritieajon määritysjaksoista laskettuna määritysjaksojen kokonaismäärästä. 5.3. Testin normaalisuuden todentaminen Testi katsotaan normaaliksi, kun vähintään 50 prosenttia kaupunki-, maantie- ja moottoritieajon määritysjaksoista on ominaiskäyrälle määritetyn primaaritoleranssin rajoissa. Jos vahvistettu 50 prosentin vähimmäisvaatimus ei täyty, ylempää sallittua toleranssia tol 1 voidaan nostaa vaiheittain 1 prosenttiyksiköllä kerrallaan, kunnes tavoite eli 50 prosenttia normaalijaksoista on saavutettu. Tätä menettelyä käytettäessä tol 1 ei saa olla yli 30 prosenttia. 186
6. PÄÄSTÖJEN LASKENTA 6.1. Painotettujen ajomatkakohtaisten päästöjen laskenta Päästöt lasketaan määritysjaksojen ajomatkakohtaisten päästöjen painotettuna keskiarvona erikseen kaupunki-, maantie- ja moottoritieluokkien osalta ja koko ajomatkan osalta. MM gggggg,dd,kk = ww jjmm gggggg,dd,jj ww jj kk = uu, rr, mm Kunkin määritysjakson painotuskerroin w j määritetään seuraavasti: Jos MM CCCC2,d,CCCC vv jj. (1 tttttt 1 /100) MM CCCC2,d,jj MM CCCC2,d,CCCC vv jj. (1 + tttttt 1 /100) niin w j = 1 Jos MM CCCC2,d,CCCC vv jj. (1 + tttttt 1 /100) < MM CCCC2,d,jj MM CCCC2,d,CCCC vv jj. (1 + tttttt 2 /100) niin w j = k 11 h j + k 12 jolloin k 11 = 1/(tol 1 tol 2 ) Jos ja k 12 = tol 2 /(tol 2 -tol 1 ) MM CCCC2,d,CCCC vv jj. (1 tttttt 2 /100) MM CCCC2,d,jj < MM CCCC2,d,CCCC vv jj. (1 tttttt 1 /100) niin w j = k 21 h j + k 22 jolloin k 21 = 1/(tol 2 tol 1 ) ja k 22 = k 12 = tol 2 /(tol 2 -tol 1 ) Jos tai MM CCCC2,d,j < MM CCCC2,d,CCCC vv jj. (1 tttttt 2 /100) MM CCCC2,d,jj > MM CCCC2,d,CCCC vv jj. (1 + tttttt 2 /100) niin w j = 0 jossa h jj = 100. MM CCCC2,d,jj MM CCCC2,d,CCCC vv jj MM CCCC2,d,cccc vv jj 187
Kuva 5 Keskiarvon määritysjakson painotusfunktio 1 0 6.2. Vaativuusindeksien laskenta Vaativuusindeksit lasketaan erikseen kaupunki-, maantie- ja moottoritieluokkien osalta: h kk = 1 NN kk h jj kk = uu, rr, mm ja koko ajomatkan osalta: 188
h tt = ff uuh uu + ff rr h rr + ff mm h mm ff uu + ff rr + ff mm jossa ff uu, ff rr, ff mm ovat 0,34, 0,33 and 0,33. 6.3. Koko ajomatkan päästöjen laskenta Ajomatkakohtaiset päästöt [mg/km] lasketaan kunkin kaasumaisen epäpuhtauden osalta koko matkalta seuraavasti käyttäen 6.1 kohdan mukaisesti laskettuja painotettuja ajomatkakohtaisia päästöjä: ja hiukkasmäärän osalta: MM gggggg,dd,tt = 1000. ff uu. MM gggggg,dd,uu + ff rr. MM gggggg,dd,rr + ff mm. MM gggggg,dd,mm (ff uu + ff rr + ff mm ) MM PPPP,dd,tt = ff uu. MM PPPP,dd,uu + ff rr. MM PPPP,dd,rr + ff mm. MM PPPP,dd,mm (ff uu + ff rr + ff mm ) jossa ff uu, ff rr, ff mm, ovat 0,34, 0,33 ja 0,33. 189
7. NUMEERISET ESIMERKIT 7.1. Keskiarvon määritysjakson laskenta Taulukko 1 Keskeiset laskenta-asetukset MM CCCC2,rrrrrr [g] 610 Keskiarvon määritysjakson laskentasuunta Eteenpäin Keruutaajuus [Hz] 1 Kuvasta 6 käy ilmi, kuinka keskiarvon määritysjaksot määritetään ajotestin aikana PEMSjärjestelmällä tallennettujen tietojen perusteella. Selkeyden vuoksi esimerkissä esitetään vain ajomatkan ensimmäiset 1 200 sekuntia. Sekunnit 0 43 ja 81 86 on jätetty pois, koska tällöin ajoneuvon nopeus on nolla. Ensimmäinen keskiarvon määritysjakso alkaa kun t 1,1 = 0 s ja päättyy kun t 2,1 = 524 s (taulukko 3). 190
Kuva 6 Ajotestin aikana PEMS-järjestelmällä tallennetut hetkelliset CO 2 -päästöt ajan funktiona. Suorakulmaiset kehykset osoittavat määritysjakson keston, kun j on jakson järjestysnumero. Tietosarja Validi = 100 / Ei käytetä = 0 osoittaa sekunneittain tiedot, jotka jätetään analyysin ulkopuolelle. 7.2. Määritysjaksojen arviointi Taulukko 2 Ajoneuvon CO 2 -ominaiskäyrän laskenta-asetukset CO 2 WLTC-syklin pienen nopeuden vaiheessa x 1,2 (P 1 ) [g/km] 154 CO 2 WLTC-syklin suuren nopeuden vaiheessa x 1,1 (P 2 ) [g/km] CO 2 WLTC-syklin erittäin suuren nopeuden vaiheessa x 1,05 (P 3 ) [g/km] 96 120 Vertailupiste 191
PP 1 PP 2 PP 3 vv PP1 = 19.0 kkkk/h vv PP2 = 56.6 kkkk/h vv PP3 = 92.3 kkkk/h MM CCCC2,dd,PP 1 = 154 gg/kkkk MM CCCC2,dd,PP 2 = 96 gg/kkkk MM CCCC2,dd,PP 3 = 120 gg/kkkk CO 2 -ominaiskäyrä määritetään seuraavasti: Jakso (PP 1, PP 2 ): MM CCCC2,dd (vv ) = aa 1vv + bb 1 jolloin ja b 1 = 154 ( 1,543) x 19,0 = 154 + 29,317 = 183,317 Jakso (PP 2, PP 3 ): MM CCCC2,dd (vv ) = aa 2vv + bb 2 jolloin ja b 2 = 96 0,672 x 56,6 = 96 38,035 = 57,965 Esimerkkejä painotuskerrointen laskennasta ja määritysjaksojen luokituksesta kaupunki-, maantie- tai moottoritiejaksoiksi: Määritysjakso nro 45: MM CCCC2,d,45 = 122.62gg/kkkk vv 45 = 38.12kkkk/h Määritysjakson keskinopeus on pienempi kuin 45 km/h, joten jakso on kaupunkijakso. Ominaiskäyrä: MM CCCC2,dd,CCCC (vv ) 45 = aa 1 vv 45 + bb 1 = 1.543xx38.12 + 183.317 = 124.498gg/kkkk 192
Seuraavan todentaminen: MM CCCC2,d,CCCC vv jj. (1 tttttt 1 /100) MM CCCC2,d,jj MM CCCC2,d,CCCC vv jj. (1 + tttttt 1 /100) MM CCCC2,d,CCCC (vv ). 45 (1 tttttt 1 /100) MM CCCC2,d,45 MM CCCC2,d,CCCC (vv ). 45 (1 + tttttt 1 /100) 124,498x(1 25/100) 122,62 124,498x(1 + 25/100) 93,373 122,62 155,622 Tuloksena: ww 45 = 1 Määritysjakso nro 556: MM CCCC2,d,556 = 72,15gg/kkkk vv 556 = 50,12kkkk/h Määritysjakson keskinopeus on suurempi kuin 45 km/h mutta pienempi kuin 80 km/h, joten jakso on maantiejakso. Ominaiskäyrä: MM CCCC2,d,CCCC (vv ) 556 = aa 1 vv 556 + bb 1 = 1,543xx50,12 + 183,317 = 105,982gg/kkkk Seuraavan todentaminen: MM CCCC2,d,CCCC vv jj. (1 tttttt 2 /100) MM CCCC2,d,jj < MM CCCC2,d,CCCC vv jj. (1 tttttt 1 /100) MM CCCC2,d,CCCC (vv 556). (1 tttttt 2 /100) MM CCCC2,d,556 < MM CCCC2,d,CCCC (vv 556). (1 tttttt 1 /100) 105,982x(1 50/100) 72,15 < 105,982x(1 25/100) 52,991 72,15 < 79,487 Tuloksena: h 556 = 100. MM CCCC2,d,556 MM CCCC2,d,CCCC (vv 556 ) 72,15 105,982 MM CCCC2,d,cccc (vv 556 ) = 100. = 31,922 105,982 ww 556 = kk 21 h 556 + kk 22 = 0,04 ( 31,922) + 2 = 0,723 jjjjjjjjjjjjjj kk 21 = 1 (tttttt 2 tttttt 1 ) = 1 (50 25) = 0,04 aaaaaa kk 22 = kk 12 = tttttt 2 (tttttt 2 tttttt 1 ) = 50/(50 25) = 2 193
194
Taulukko 3 Päästöjä koskevat numeeriset tiedot Määritysjakso [nro] tt 1,jj [s] tt 2,jj tt [s] tt 2,jj [s] [g] MM CCCC2 tt 2,jj tt MM CCCC2 tt 1,jj < MM CCCC2,rrrrrr [g] MM CCCC2 tt 2,jj MM CCCC2 tt 1 0 523 524 609,06 610,22 2 1 523 524 609,06 610,22 43 42 523 524 609,06 610,22 44 43 523 524 609,06 610,22 45 44 523 524 609,06 610,22 46 45 524 525 609,68 610,86 47 46 524 525 609,17 610,34 100 99 563 564 609,69 612,74 200 199 686 687 608,44 610,01 474 473 1 024 1 025 609,84 610,60 475 474 1 029 1 030 609,80 610,49 556 555 1 173 1 174 609,96 610,59 557 556 1 174 1 175 609,09 610,08 558 557 1 176 1 177 609,09 610,59 559 558 1 180 1 181 609,79 611,23 195
7.3. Kaupunki-, maantie- ja moottoritieajon määritysjaksot Ajomatkan täydellisyys Tässä numeerisessa esimerkissä ajomatka koostuu 7 036:sta keskiarvon määritysjaksosta. Taulukossa 5 esitetään niiden kaupunki-, maantie- ja moottoritiejaksoihin luokiteltujen määritysjaksojen lukumäärät, jotka on määritetty ajoneuvon keskinopeuden mukaisesti ja jaettu alueisiin niiden etäisyyden CO 2 -ominaiskäyrästä perusteella. Ajomatka katsotaan täydelliseksi, koska se kattaa vähintään 15 prosenttia kaupunki-, maantie- ja moottoritieajon määritysjaksoista laskettuna määritysjaksojen kokonaismäärästä. Lisäksi ajomatka katsotaan normaaliksi, koska vähintään 50 prosenttia kaupunki-, maantie- ja moottoritieajon määritysjaksoista on ominaiskäyrälle määritettyjen primaaritoleranssien rajoissa. Taulukko 4 Ajomatkan täydellisyyden ja normaalisuuden todentaminen Ajo-olosuhteet Lukumäärä Prosenttia määritysjaksoista Kaikki määritysjaksot Kaupunkiajo 1909 1909/7036*100=27.1 >15 Maantieajo 2011 2011/7036*100=28.6 >15 Moottoritieajo 3116 3116/7036*100=44.3 >15 Yhteensä 1909+2011+3116=7036 Normaalit määritysjaksot Kaupunkiajo 1514 1514/1909*100=79.3 >50 Maantieajo 1395 1395/2011*100=69.4 >50 Moottoritieajo 2708 2708/3116*100=86.9 >50 Yhteensä 1514+1395+2708=5617 196