Ohjeet, standardit ja CE-merkinnät

Ohjeet, standardit ja CE-merkinnät 89/68 6/EG EU 2016/ 425 89/65 /EG EU-direktiivi ja EU-asetukset EN 511 EN 388 EN 407 Eurooppalaisessa lainsäädännössä on määritetty vaatimukset henkilönsuojaimien CE-merkinnälle. Maan työsuojeluviranomainen antaa tarvittaessa lisätietoja asiasta maan kielellä. Jos suojakäsine täyttää turvallisuusvaatimukset ja sille myönnetään CE-merkintä yhdessä EU-maassa, käsinettä voidaan viedä kaikkiin EU-maihin ja myydä niissä. Täyttääkseen sääntelyn vaatimukset valmistaja voi noudattaa eri EN-standardeja, joiden tarkoituksena on kuvata työhön liittyviä riskejä. Esimerkiksi EN 407 -standardi on annettu töistä, joissa lämpö on jollakin tavalla riskitekijä. EN-standardissa on määritetty testimenetelmät ja -vaatimukset. Standardissa on kuvattu suojausominaisuuksien esittämistapa, pakolliset tuotemerkinnät CE-merkinnän lisäksi ja käyttöohjeeseen sisällytettävät asiat. Huhtikuussa 2016 annettiin uusi asetus EU 2016/425 henkilönsuojaimista. Uuden asetuksen myötä EU-direktiivi 89/686/ETY poistuu vähitellen käytöstä vuoden 2019 huhtikuuhun mennessä. Työnantajia ja työntekijöitä varten on laadittu erillinen henkilönsuojaindirektiivi 89/656/ETY. Direktiivissä esitetään vaatimus riskiarvioiden laatimisesta, käyttämisestä jne. Tarkoituksena on parantaa työntekijöiden työturvallisuutta ja työterveyttä. riskiluokkien selitys Standardit Henkilönsuojaimet jaetaan lainsäädännössä kolmeen suojausluokkaan riskien vakavuuden perusteella. Mitä suuremmalle riskille käyttäjä altistuu, sitä suurempia vaatimuksia asetetaan käsineiden suojausominaisuuksille ja sertifioinnille. Lainsäädäntö on laadittu yleisellä tasolla, ja standardit tarkentavat sitä. Näin varmistetaan selvien tietojen antaminen käyttäjälle. kategoria i / vain vähäisiä vaaroja vastaan Tähän kategoriaan kuuluvat käsineet, joita käytetään hyvissä ajoin tunnistettavien minimaalisten riskien vallitessa. Kategoriaan I kuuluviksi lasketaan yksinkertaiset käsineet, kuten puutarhakäsineet ja asennuskäsineet. Valmistajan on voitava osoittaa, että tuote täyttää suojakäsineille asetetut perusvaatimukset (EN 420:n mukaisesti) ja toimii vakuutena CE-merkinnälle. Tämä koskee kaikkia suojakäsineitä. kategoria ii / keskisuuret vaarat Useat suojakäsineet kuuluvat tähän kategoriaan. Tänne kuuluvat käsineet, joille asetetaan esimerkiksi viiltovammoilta suojaavaa mekaanista kestävyyttä edellyttäviä vaatimuksia. Saadakseen varustaa käsineet CE-merkinnällä valmistajan on voitava osoittaa, että tuote täyttää perusvaatimukset ja noudattaa lisäksi standardeja, jotka voivat koskea erityisiä käyttöalueita (esimerkiksi hitsauskäsineet). Käsineiden tulee olla hyväksytyn laboratorion testaamat ja sertifikaatteja myöntävän ilmoitetun tarkastuslaitoksen (notified body) tyyppihyväksymät. Kategoriaan II kuuluvien käsineiden on oltava merkitty piktogrammisymbolilla, joka osoittaa, mihin suojaustarkoitukseen ja mille suojaustasolle käsineet on testattu. kategoria iii / vakavat vaarat Näiden käsineiden on suojattava käyttäjäänsä esimerkiksi vaarallisia aineita vastaan. Niiden tulee suojata pysyviä vaurioita vastaan tilanteissa, joissa käyttäjän voi olla vaikeaa havaita riskit ajoissa. Tänne kuuluvat esimerkiksi kuumalta (yli +100 C) ja erittäin kylmältä (alle -50 C) suojaavat sekä useimpien kemikaalien käsittelyyn tarkoitetut käsineet. Käsineiden tulee olla hyväksytyn laboratorion testaamat ja sertifikaatteja myöntävän ilmoitetun tarkastuslaitoksen tyyppihyväksymät. Lisäksi vaaditaan tuotannon ja käsineiden tarkastamista vuosittain oikean laadun varmistamiseksi. Vasta kun tämä on tapahtunut, käsineet saavat CE-merkintänsä. Ilmoitetun tarkastuslaitoksen tunnistusnumeroiden (neljä numeroa) on näyttävä CE-merkinnän vieressä, esimerkiksi CE 0123. 19

suojakäsineet - yleiset vaatimukset ja testausmenetelmät en 420:2003 + a1:2009 Yhteenvedossa mainitut vaatimukset Käsineiden on oltava valmistettu antamaan suojaa tarkoitukseen, joihin ne on valmistettu. Käyttäjän ei tule voida vahingoittua saumoista ja reunuksista. Käsineiden tulee olla helpot pukea ja riisua. Materiaali ei saa vahingoittaa käyttäjää. Käsineiden ph-arvon tulee olla 3,5 9,5 Nahkakäsineiden kromipitoisuuden (VI) on oltava alle 3 mg/kg. Valmistajan on kerrottava, jos käsine sisältää aineita, jotka voivat aiheuttaa allergioita. Pesuohjeiden noudattamisella ei saa olla vaikutusta suojausvaikutukseen. Käsineiden tulee mahdollistaa sormien paras mahdollinen liikkuvuus ottaen huomioon suojaustarve. Koko Käden ymp. mitta (mm) Pituus (mm) Käsineen vähimmäispituus (mm) 6 152 160 220 7 178 171 230 8 203 182 240 9 229 192 250 10 254 204 260 11 279 215 270 On tärkeää valita oikean kokoiset käsineet (katso taulukko yllä). Liian suurten käsineiden käyttö voi lisätä onnettomuusriskiä. Kokojärjestelmä yllä olevassa taulukossa perustuu käden kokoon, toisin sanoen ympärysmittaan ja pituuteen. Standardiin sisältyy myös vaatimus vedenläpäisyn estokyvystä, joka mitataan tarvittaessa. Lisäksi kategoriaan II ja III kuuluvien käsineiden on oltava merkitty: Piktogrammi koskien riskityyppiä, jota vastaan käsine on testattu. Suojaustasot ja viite EN-standardiin, esimerkiksi EN 388, piktogrammin vieressä. Nelinumeroinen koodi CE-merkin viereen (koskee vain suojakäsineitä, jotka kuuluvat luokkaan III - korkea riski). käyttöohjetta koskevat vaatimukset Tämä piktogrammi osoittaa, että käsineiden pakkauksessa on käyttöohje. Käyttöohje tulee säilyttää työpaikalla ja sen on sisällettävä: Valmistajan/edustajan nimi ja osoite. Käsineen nimike ja koko. EN-standardi, jonka mukaisesti käsine on testattu. Merkintöjen ja piktogrammien selitykset. Tietoa aineista, jotka voivat aiheuttaa allergiaa. Hoito- ja säilytysohjeet. Ohjeet siitä, milloin käsineestä tulee jätettä käytön jälkeen. Ohjeet rajoitetusta käytöstä. Varoituksista mekaanisista ja termisistä riskeistä ja/tai kemiallisista terveysriskeistä. Tiedot siitä, mitä kemikaaleja testeissä on käytetty ja millä tasolla (koskee kemikaalisuojakäsineitä) Koskee kemikaaleja, jotka ovat sertifioinnin perustana, muut ovat erikseen. merkintävaatimukset Jokaiseen käsineeseen on merkittävä: Valmistajan nimi Nimike, esimerkiksi TEGERA 9232 Koko CE-merkki 20

suojakäsineet mekaanisia vaaroja vastaan en 388:2003 Tämä piktogrammi osoittaa, että käsine on tarkoitettu suojaamaan mekaanisilta vaaroilta. Jotta käsine saadaan merkitä tällä piktogrammilla, se on testattava EN 388 -standardin mukaisesti ja sen on saatava ilmoitetun tarkastuslaitoksen tyyppihyväksyntä. Testissä kokeillaan käsineen kestävyys hankausta, viiltoja, repäisyä ja pistoja vastaan. Nämä ominaisuudet on valittu, jotta testi vastaisi jossain määrin todellisuutta. Testauksen jälkeen käsine saa suojaustason arvon jokaiselle mainituista mekaanisista vaaroista. Tämä arvo vaihtelee välillä 1-5. Paras arvo on 4 tai 5. Käsine merkitään numeroin, jotka vastaavat testissä saatuja arvoja. Numerokoodi on piktogrammin vieressä. Käsineen suojauskykyä erilaisia mekaanisia vaaroja vastaan kokeillaan seuraavasti: A. Hankauskestävyys Käsinemateriaalia hangataan hiekkapaperilla paineen alaisena. Testissä mitataan materiaalin puhkaisemiseen tarvittavien hankauskierrosten lukumäärä. Korkein suojaustaso on 4, joka vastaa 8 000 kierrosta. B. Viillonkestävyys Tässä mitataan kierrosmäärää, joka tarvitaan, jotta tasaisella nopeudella pyörivä terä leikkaisi käsineen läpi. Tulosta verrataan vertailumateriaaliin, ja vertailusta saadaan indeksiluku. Korkein suojaustaso on 5, joka vastaa indeksilukua 20. C. Repäisykestävyys Käsinemateriaaliin tehdään viilto. Tämän jälkeen mitataan voima, joka tarvitaan materiaalin irti repeytymiseen. Korkein suojaustaso on 4, joka vastaa 75 Newtonin voimaa. D. Puhkaisulujuus Testissä mitataan kuinka suuri voima tarvitaan, jotta saadaan hansikkaaseen reikä naulalla, jolla on määrätyt mitat ja tietty nopeus (10 cm/min). Tässä korkein suojaustaso on 4, joka vastaa 150 Newtonin voimaa. Ominaisuus (Maksimaalinen suojaustaso) A) Hankauskestävyys (kierrosten lkm) (4) B) Viillonkestävyys (indeksi) (5) C) Repäisykestävyys (Newton) (4) D) Puhkaisulujuus (Newton) (4) Suojaustaso 1 2 3 4 5 A) Hankauskestävyys (kierrosten lkm) 100 500 2000 8000 B) Viillonkestävyys (indeksi) 1,2 2,5 5,0 10,0 20,0 C) Repäisykestävyys (Newton) 10 25 50 75 D) Puhkaisulujuus (Newton) 20 60 100 150 Taulukosta selviävät eri suojaustasoille asetettavat vaatimukset. VAROITUS Jos käsittelet työssäsi konetta, jossa on liikkuvia osia, on erittäin tärkeää valita oikean kokoinen käsine, jonka materiaali ei kestä suurta kulutusta. Tarkoituksena on, että käsine rikkoutuu helposti, jos käsi jää kiinni koneeseen. 21

UUSI! suojakäsineet mekaanisia vaaroja vastaan, en 388:2016 Tämä piktogrammi osoittaa, että käsine on tarkoitettu suojaamaan mekaanisilta vaaroilta. Standardin nimeä on muutettu vuosiluvun mukaan. EN 388 -standardin uusi versio saatiin valmiiksi vuoden 2016 lopulla. Muutettu standardi julkaistaan vuonna 2017, minkä jälkeen se astuu voimaan ja kaikkien EU-maiden on hyväksyttävä se kansalliseksi standardikseen. Standardin sisältöön on tehty muutoksia, mutta paljon on myös pysynyt ennallaan. Käsineen hankaus- ja repäisykestävyys sekä puhkaisulujuus testataan aiempaan tapaan. Testitulokset jaetaan suojaustasoihin samalla tavalla kuin vuoden 2003 standardissa. Näiden kolmen ominaisuuden suojaustasot ovat 0 4, joista 4 on paras. Katso lisätietoja taulukosta alla. Standardin uusi versio poikkeaa eniten edellisestä viilto- ja iskusuojauksen osalta. Viiltosuojaus voidaan nyt testata kahdella menetelmällä, jotka eivät korreloi keskenään, kuten standardissa selvästi todetaan. viiltosuojaukseen liittyvät muutokset en 388:2016 -standardissa EN 388:2016 -standardiin on lisätty uusi testimenetelmä. Menetelmästä on kuvaus EN ISO 13997 -standardissa, jota kutsutaan myös TDM-standardiksi testauksessa käytetyn laitteen (engl. tomodynamometer) perusteella. EN ISO 13997 -standardissa kuvataan tarkasti testin toiminta. Suojausvaatimukset ja -tasot on määritetty EN 388:2016 -standardissa käyttämällä asteikkoa A F, jossa F on paras suojaustaso. Edellisen version testimenetelmä, ns. Coup-menetelmä, ei ole muuttunut. Sitä sovelletaan kuitenkin vain materiaaleihin, jotka eivät vaikuta terän terävyyteen. Tietyt viiltosuojamateriaalit, kuten lasikuitu, tylsistyttävät terän heti testin alussa. Tämä vähentää testitulosten merkitsevyyttä. iskusuojaukseen liittyvät muutokset en 388:2016 -standardissa EN 388:2016 -standardiin on lisätty iskusuojauksen tarkastus. Testimenetelmä perustuu moottoripyörästandardiin EN 13594:2015. Iskusuojalla varustettu alue, joka voi vaihdella käyttötarkoituksen perusteella, testataan. Sormia ympäröivää aluetta ei kuitenkaan voida testata teknisistä syistä. 22

Seuraavassa on lyhyt kuvaus testimenetelmästä ja suojaustasoista a. Hankauskestävyys Käsinemateriaalia hangataan hiekkapaperilla paineen alaisena. Testissä mitataan materiaalin puhkaisemiseen tarvittavien hankauskierrosten lukumäärä. Korkein suojaustaso on 4, joka vastaa 8 000:ta kierrosta. b. Viillonkestävyys, Coup-menetelmä Testissä mitataan kierrosmäärä, joka tarvitaan, jotta tasaisella nopeudella pyörivä terä leikkaisi käsineen läpi. Tulosta verrataan vertailumateriaaliin, ja vertailusta saadaan indeksiluku. Korkein suojaustaso on 5, joka vastaa indeksilukua 20. c. Repäisykestävyys Käsinemateriaaliin tehdään viilto. Tämän jälkeen mitataan voima, joka tarvitaan irti repeytymiseen. Korkein suojaustaso on 4, joka vastaa 75 newtonin voimaa. d. Puhkaisulujuus Testissä mitataan voima, joka tarvitaan reiän tekemiseen käsineeseen iskemällä sitä tietynmittaisella naulalla tietyllä nopeudella (10 cm/min). Korkein suojaustaso on 4, joka vastaa 150 newtonin voimaa. e. Viillonkestävyys, TDM, EN ISO 13997 Perusperiaatteen mukaan testissä mitataan vaikutus, joka testissä sovelletulla voimalla on viillonkestävyyteen. Testin kaikissa osissa käytetään uutta terävää terää ja mitataan matka, jonka terä kulkee ennen materiaalin läpi leikkaamista. Yksikkönä ovat millimetrit (mm). Testissä tehdään useita viiltoja käyttämällä jokaisessa viillossa uutta terää ja tietynsuuruista voimaa (punnuksia) uudella testialueella. Eri punnukset tuottavat erisuuruisen voiman, jolloin terä kulkee eripituisen matkan ennen materiaalin läpi leikkaamista. Testejä tehdään useita ja tietyillä punnuksilla saatu mittaustulos määritetään millimetreinä. Käytettyjen voimien newtonarvoista (x) ja terän ennen käsineen läpi leikkaamista kulkeman matkan pituudesta millimetreinä (y) luodaan kaavio. Testituloksena saadaan newtonarvo, joka tarvitaan käsinemateriaalin läpi leikkaamiseen 20 mm:n matkalla. Korkein suojaustaso on F, joka vastaan 30 newtonin voimaa. f. Iskunkestävyys Iskunkestävyys testataan moottoripyöräilijöiden käsineistä annetun standardin EN 13594:2015 mukaisesti. Iskusuojattu alue testataan. Sormia ympäröivää aluetta ei kuitenkaan voida testata tällä menetelmällä, koska se on liian pieni. Iskuvoima on 5 J, ja välittyvän voiman on vastattava korkeinta tasoa eli tasoa 1, jolla yksittäisen tuloksen on oltava 9,0 kn ja keskivoiman on oltava 7,0 kn. Kun käsine täyttää vaatimukset kohdan 4.2.1. mukaan, käsineeseen lisätään kirjain P, aikaisemmin mainittujen viiden numeron/kirjaimen jälkeen. Ominaisuus Saavutettu taso (Maksimisuojaustaso) a) Hankauskestävyys (kierrosten lkm) (4) b) Viillonkestävyys (indeksi) (5) c) Repäisykestävyys (Newton) (4) d) Puhkaisulujuus (Newton) (4) e. Viiltosuoja, EN ISO 13997 (N) (F) f. Iskunvaimennus, EN 13594:2015 (P) EN 388 Testaus (määrittää kutakin suojaustasoa koskevat vaatimukset). Suojaustaso 1 2 3 4 5 a) Hankauskestävyys (kierrosten lkm) 100 500 2 000 8 000 b) Viillonkestävyys (indeksi) 1,2 2,5 5,0 10,0 20,0 c) Repäisykestävyys (Newton) 10 25 50 75 d) Puhkaisulujuus (Newton) 20 60 100 150 Suojaustaso A B C D E F e. Viiltosuoja, EN ISO 13997 (N) 2 5 10 15 22 30 Suojaustaso f. Iskunvaimennus, EN 13594:2015 Pass (Level 1 9 kn) P 23

nämä merkinnät käyttäjä voi nähdä kemikaalisuojakäsineissämme en 374:2003 Käsineet, jotka on hyväksytty EN 374 -normin mukaisesti, on aina merkitty vasemmanpuoleisella piktogrammilla ja yhdellä kolmesta oikeanpuoleisesta piktogrammista. Jos tuote noudattaa standardin aikaisempaa versiota (1994), äärimmäisenä oikealle oleva piktogrammi on mukana. Vuototestaus onko käsine tiivis? EN 374-2:2003 Käsineiden, joiden tehtävänä on suojata mikro-organismeilta ja kemikaaleilta, täytyy olla tiiviit (ilman reikiä). Ohuissa kertakäyttötyyppisissä käsineissä se testataan täyttämällä käsine vedellä tai ilmalla. Jos ulos vuotaa vettä tai ilmaa, käsine on viallinen. Tulos ilmoitetaan suurimpana määränä viallisia käsineitä sataa kohden, mitä pidetään hyväksyttävänä laatutasona (AQL). Taso 2 on alhaisin hyväksyttävä taso, joka oikeuttaa vasemmalla olevan piktogrammin käyttöön. Läpivuoto AQL Taso 1 < 4,0 Taso 2 < 1,5 Taso 3 < 0,65 Permeaatiotesti miten nopeasti kemikaali läpäisee käsineen? EN 374-3:2003 Käsineet, joiden on tarkoitus suojata kemikaaleja vastaan ja jotka on merkitty jollakin vasemmalla olevista piktogrammeista, on ensin käytävä läpi vuototesti. Läpäisyaika mitataan selvittämällä aika, joka kemikaalilta kuluu käsinemateriaalin läpäisemiseen. Alimmalle tasolle, ts. tasolle 1, pääsemiseksi aika on vähintään 10 minuuttia. Korkein taso on 6, joka vastaa vähintään 8 tuntia. Permeaatio Taso 1 Taso 2 Läpäisyaika 10 min 30 min EN 374-3:2003 AHL Tällä piktogrammilla merkityt käsineet suojaavat kolmelta kemikaalilta, taulukossa Kemikaalilista EN 374 vähintään 30 minuutin ajan (taso 2). Piktogrammia voidaan täydentää kolmella kirjaimella, jotka kertovat, mistä kemikaaleista on kyse. Käsine voi olla testattu myös muilla kemikaaleilla kuin niillä, jotka ovat mukana luettelossa Kemikaalilista EN 374. Testatut kemikaalit ja niitä koskevat läpäisyajat ilmoitetaan erillisissä tiedoissa. Ota yhteyttä jälleenmyyjään. EN 347-3:2003 Kemikaalilista Tunnus Kemikaali CAS-numero A Metanoli 67-56-1 B Asetoni 67-64-1 C Asetonitriili 75-05-8 D Dikloorimetaani 75-09-2 E Hiilidisulfidi 75-15-0 F Tolueeni 108-88-3 G Dietyyliamiini 109-89-7 H Tetrahydrofuraani 109-99-9 I Etyyliasetaatti 141-78-6 J n-heptaani 142-85-5 K Natriumhydroksidi 40% 1310-73-2 L Rikkihappo 96% 7664-93-9 EN 374-3:2003 Tämä EN 374:2003 -standardista peräisin oleva piktogrammi kertoo, että käsine ei täytä tason 2 läpäisyaikavaatimuksia kolmen taulukossa Kemikaalilista EN 374 esiintyvän kemikaalin osalta. Käsine voi kuitenkin selviytyä testistä vähemmän kuin kolmen kemikaalin osalta tai saavuttaa lyhyemmän ajan kuin 30 minuuttia. Käsine voi olla testattu myös muilla kemikaaleilla kuin niillä, jotka ovat mukana luettelossa Kemikaalilista EN 374. Testatut kemikaalit ja niitä koskevat läpäisyajat ilmoitetaan erillisissä tiedoissa. VAROITUS Lämpö ja kuluminen vaikuttavat käsineen kykyyn suojata kemikaaleilta. Käsine, joka suojaa joltakin kemikaalilta voi suojata hyvin huonosti toiselta kemikaalilta. Taso 3 Taso 4 Taso 5 Taso 6 60 min 120 min 240 min 480 min HUOMAUTUS Kaikki käsineet on hävitettävä (ympäristöjätteenä jos niin vaaditaan) enintään 8 tunnin kuluttua siitä, kun käsine joutui ensimmäisen kerran kosketuksiin kemikaalin kanssa. 24

suojakäsineet kuumuutta vastaan (kuumuus ja/tai tuli) en 407:2004 Standardissa käsitellään termisiltä vaaroilta suojaavien käsineiden testausta. Nämä riskit aiheutuvat yleisimmin syttymisen, säteilyn tai sulan metallin aiheuttamasta korkeasta lämmöstä. Käsineet, jotka on merkitty tällä piktogrammilla, suojaavat joltakin tai joiltakin termisiltä vaaroilta. Piktogrammin vieressä olevat luvut ilmaisevat, mitä vaaroja vastaan käsine suojaa (A-F, ks. taulukko) ja millä suojaustasolla (1-4). Käsineiden on saavutettava vähimmäissuojaustaso 1 hankauskestävyydessä ja repäisykestävyydessä EN 388 -standardin mukaisesti. TESTAUKSESSA MITATAAN SEURAAVIA ASIOITA: A. Syttymisen kestävyys Tässä testissä mitataan, kuinka paljon aikaa kuluu ennen kuin käsinemateriaali lakkaa palamasta ja hehkumasta sen jälkeen, kun se on altistettu kaasuliekille 15 sekunnin ajaksi. Korkein suojaustaso on 4, mikä tarkoittaa enintään kahden sekunnin jälkipaloaikaa ja enintään viiden sekunnin jälkihehkumisaikaa. Jos käsineillä on vaara joutua liekkikosketukseen, niiden on täytettävä vähintään suojaustaso 3. B. Kosketuslämmön kestävyys Testissä mitataan lämpötila (100 C 500 C) jolta käsine suojaa 15 sekunnin ajan ilman, että sisälämpötila kohoaa enemmän kuin kymmenellä asteella. Korkein suojaustaso on 4, mikä tarkoittaa että käsine kestää +500 C -asteen lämpötilan. C. Konvektiolämmön kestävyys (asteittain läpitunkeva lämpö) Suojaus tarkoittaa sitä aikaa, jonka käsine kykenee viivyttämään avoimen liekin lämmön tunkeutumista käsineen sisään niin, että sisäpuolen lämpötila nousee 24 astetta. Korkein suojaustaso on 4. D. Säteilylämmön kestävyys Käsine altistetaan lämpösäteilylle. Sitten mitataan aikaa, joka kuluu ennen kuin tietty lämpömäärä on tunkeutunut läpi. Korkein suojaustaso on 4, mikä tarkoittaa, että käsine suojaa vähintään 95 sekunnin ajan. E. Sulametalliroiskeiden kestävyys Testissä mitataan, miten monta sulametallipisaraa tarvitaan, jotta käsinemateriaalin ja ihon välinen lämpötila nousee 40 C. Korkein suojausluokka on 4, joka vastaa vähintään 35 pisaraa. F. Sulan metallin kestävyys Testaus vastaa siihen, kuinka monta grammaa sulaa rautaa tarvitaan vahingoittamaan PVC:stä valmistettua keinotekoista ihoa, joka on kiinnitetty käsinemateriaalin sisäpuolelle. Korkein suojaustaso on 4, mikä vastaa 200 grammaa sulaa metallia. EN 407 - Testausmenetelmät Suojaustaso 1 2 3 4 A. Syttymisen kestävyys (s) Jälkipaloaika Jälkihehkumisaika B. Kosketuslämmön kestävyys (s) 20 no requirement 100 C 15 10 120 250 C 15 3 25 350 C 15 2 5 500 C 15 C. Konvektionlämmön kestävyys (s) 4 7 10 18 D. Säteilylämmön kestävyys (s) 7 20 50 95 E. Suojaus pieniltä sulilta metalliroiskeilta (lm.) F. Suojaus suurelta määrältä sulaa metallia (g) 10 15 25 35 30 60 120 200 VAROITUS Käsine ei saa joutua liekkikosketukseen, jos se ei täytä suojaustason 3 vaatimuksia syttymisen kestävyyden mittauksessa. 25

kylmältä suojaavat käsineet en 511:2005 Tämä piktogrammi osoittaa, että käsine täyttää kylmänkestävyydelle asetetut vaatimukset. Käsineen suojaustaso lukee piktogrammin vieressä. Kylmältä suojaavat käsineet testataan kahdessa erilaisessa kylmätilanteessa: A, konvektiokylmyys (ilman mukana tuleva kylmyys) ja B, kosketuskylmyys (suora kosketus kylmään esineeseen). Kummassakin tapauksessa korkein suojaustaso on 4. Tarvittaessa voidaan testata myös käsineen vastus veden läpäisykyvyn osalta, C. Käsineet pudotetaan vesihauteeseen ja niitä taivutellaan tietyin välein. Jos vesi ei ole tunkeutunut läpi 30 minuutin kuluttua, tulos on 1, muussa tapauksessa 0. X merkitsee, että testausta ei ole tehty. Kylmältä suojaavien käsineiden osalta perusvaatimuksena on, että niiden on saavutettava vähimmäissuojaustaso 1 hankauskestävyydessä ja repäisykestävyydessä EN 388 -standardin mukaisesti. Mekaanisen kestävyyden vaatimus on korkeampi käsineille, joiden on kestettävä äärimmäistä kylmyyttä. Tasosta 3 lähtien käsineiden on saavutettava vähimmäissuojaustaso 2 hankauskestävyydessä ja repäisykestävyydessä. en 16350:2014 -standardi suojakäsineistä ja niiden sähköstaattisista ominaisuuksista Antistaattisten käsineiden käyttö on tärkeää ympäristöissä, joissa on tulipalon ja/tai räjähdyksen vaara. Tarkoituksena on estää käyttäjän ja ympäristön välisen jännite-eron muodostuminen ja purkautuminen eli ns. sähköisku kontaktin tapahtuessa. Jännite-eron muodostuminen on estettävä ympäristöissä, joissa on räjähdyksen ja/tai tulipalon vaara. Näitä tilanteita on ajateltava kokonaisvaltaisesti ja mietittävä järjestelmää, jonka osa käsineet ovat. Käsineiden vastuksen on oltava pieni, jotta varaukset eivät keräydy. EN 16350:2014 -standardissa käsineiden pystysuuntaiseksi vastukseksi on määritetty arvo < 10 8 Ω. Käytetty testimenetelmä on EN 1149-2:1997, jonka mukaan suhteellisen ilmankosteuden on oltava 25 % ja ympäristön lämpötilan 23 C testin aikana. Samaa menetelmää voidaan käyttää myös muissa tilanteissa, minkä vuoksi on tärkeää keskittyä direktiivissä EN 16350:2014 määritettyjen vaatimusten täyttämiseen. EN 511 - Testausmenetelmät Suojaustaso 0 1 2 3 4 A. Konvektiokylmyys (eristys ITR/m²) I<0,10 0,1<I <0,25 0,15<I <0,22 022<I <0,30 0,30<I B. Kosketuskylmyys (terminen vastus R/m²) R<0,025 0,025<R <0,050 0,050<R <0,100 0,100<R <0,150 0,150<R C. Vedenläpäisy, 5 min läpivuoto ei läpäisyä 26

elintarvikkeiden käsittelyssä käytettävät käsineet EU:n päädirektiivissä EY/1935/2004 määritetään yleiset suuntaviivat kaikille materiaaleille, jotka voivat joutua kosketuksiin elintarvikkeiden kanssa riippumatta siitä, onko käsittelyn kohteena pakkaukset tai esimerkiksi käsineet. Käytettävät materiaalit eivät saa vaikuttaa elintarvikkeen ainesosiin siinä laajuudessa, että tämä voi sisältää riskin ihmisten terveydelle. Materiaalit eivät myöskään saa aiheuttaa mitään ei-hyväksyttävää muutosta elintarviketuotteiden rakenteessa tai vaikuttaa tuotteiden makuun ja tuoksuun. Säännös materiaaleille, jotka voivat joutua kosketuksiin elintarvikkeiden kanssa Säännös 10/2011 korvasi useita aikaisempia direktiivejä, mutta kattaa vain muovit. Muiden materiaalien, esimerkiksi kumin osalta ei ole vielä säännöstä vaan sen sijaan viitataan saksalaisen BfR:n, Das Bundesinstitut für Risikobewertung, suosituksiin. Kaikki analyysit tehdään sen ratkaisemiseksi, missä määrin aineita siirtyy käsineistä erilaisiin elintarvikkeisiin. Elintarvikkeet jaetaan neljään ryhmään: runsaasti vettä sisältävät, runsaasti happoja sisältävät, alkoholipitoiset ja runsaasti rasvaa sisältävät elintarvikkeet. Käsineet, jotka hyväksytään elintarvikkeiden käsittelyyn, merkitään "haarukka ja lasi" -piktogrammilla. On huomattava, että käsine voi soveltua joidenkin, mutta ei kaikkien, elintarvikeryhmien käsittelyyn. Jos tarvitset lisätietoja, ota yhteyttä jälleenmyyjääsi. Testaus rasvaisten elintarvikkeiden osalta tehdään käyttäen simulanttia, joka vastaa 100-prosenttista rasvaa, mutta elintarvikkeissa voi olla vaihtelevia rasvapitoisuuksia. Tästä syystä analyysiarvot jaetaan muuntokertoimilla 2 5, jotka vastaavat erilaisia elintarvikkeita. Esimerkiksi lihan käsittelyssä käytetään analyysiarvoa runsasrasvaisille elintarvikkeille jaettuna 4:llä (muuntokerroin 4). Saadun arvon tulee tällöin alittaa raja-arvo 10 mg/dm 2, jotta käsine tulisi hyväksytyksi. Testaus tehdään tiettynä aikana ja tietyssä lämpötilassa. Kumimateriaaleille se on 10 minuuttia, 40 o C. Siirtymä käsinemateriaalista elintarvikesimulanttiin ei saa ylittää 10 mg/dm 2 kokoista materiaalia kohden. Elintarvikkeiden kanssa kosketukseen joutuvien materiaalien sisältämille aineille ja lisäaineille on olemassa erityiset raja-arvot. Säännös 10/2011 sisältää useita ryhmiä. Migraatioanalyysissä käytetään simulanttia, jonka tarkoituksena on muistuttaa vastaavaa elintarvikeryhmää. Käsineiden materiaalia voidaan testata yhden tai useamman ryhmän kanssa. Elintarvikeryhmä Simulantti Esimerkki elintarvikkeesta Runsasvetiset Tislattu vesi Vihannekset, juomat jne. ph >4,5 Runsashappoiset 3%:inen etikkahappo Tuoremehu, hedelmäpalat, kastike, salaattikastike jne. ph<4,5 Alkoholipitoiset Runsasrasvaiset 10-prosenttinen alkoholi Oliiviöljy tai muu vastaava simulantti Viini, viinietikka Voi, juusto, liha, kala, lintu, suklaa jne. Erityiset ns. muunnoskertoimet koskevat erilaisia elintarvikkeita 27

ESD ESD tulee sanoista Electro Static Discharge (sähköstaattinen purkaus). Kaikkien, jotka osallistuvat herkkien elektroniikkalaitteiden valmistukseen tai huoltoon, on suojattava laitteet staattisen sähkön purkautumisen aiheuttamilta vahingoilta. Tämä koskee kaikkia valmistusprosesseja ja huoltotoimia. Käsineet ja jalkineet ovat tärkeä osa suojausjärjestelmää. Ratkaisevan tärkeää on, että järjestelmän eri osat toimivat yhdessä ja että niitä käytetään oikein. ESD-merkityt tuotteet vastaavat voimassa olevia ESD-turvallisuusvaatimuksia ja -standardeja. mitä esd tarkoittaa? ESD eli sähköstaattinen purkaus perustuu eri kohteiden väliseen potentiaalieroon. Staattinen varaus voi purkautua ihmisen koskettaessa toista tai ollessa hyvin lähellä toista henkilöä. Purkaus voi tapahtua myös ihmisen ja esineen välillä. Staattisen varauksen purkautuminen kestää tavallisesti vain sekunnin murto-osan ja ilmenee usein kipinänä. Sähköstaattinen purkaus aiheuttaa usein piilovahinkoja, jotka ilmenevät laitteiden heikentyneenä toimintana tai vastaavana käyttöongelmana jonkin ajan kuluttua. Elektroniikkalaitteiden (piirikorttien yms.) valmistuksessa jo erittäin pienikin sähköstaattinen purkaus voi aiheuttaa vaikeasti havaittavia vahinkoja. ESD-käsineiden ja -jalkineiden käyttäjien on suositeltavaa tarkastaa säännöllisesti varusteiden resistanssiominaisuudet. Virheelliset tai epäpuhtaat tuotteet voivat häiritä ESD-suojausta. testimenetelmä Kansainvälisellä IEC 61340-5-1 -standardilla varmistetaan, että ESD-käsineet vastaavat järjestelmän resistanssille asetettuja vaatimuksia. Esimerkiksi käyttäjän kautta maahan mitatun resistanssin on oltava alle 10 9 Ω. Testissä ilmankosteus on 12 %. Jalkineet testataan soveltamalla alatason IEC 61340-4-3 -standardia, jolla varmistetaan, että jalkineiden resistanssi on alle 10 8 Ω maahan mitattuna. rajoitukset ESD-hyväksyntää ei tule sekoittaa sähköturvallisuuteen. Jos työtä tehdään lähellä jännitteisiä johtoja, kansallisten määräysten mukaiset vaatimukset on täytettävä. mikä vaikuttaa sähköstaattiseen purkaukseen? Jotta ESD-käsineet ja -jalkineet toimisivat tarkoitetulla tavalla, sekä henkilönsuojaimien että työskentely-ympäristön on oltava sähköä johtavia. Sähköstaattiseen purkaukseen vaikuttavat monet tekijät, kuten vaatteiden materiaali, kosketustapa, maadoittavan rannekkeen käyttö, liikkeiden nopeus, työskentely-ympäristön puhtaus ja ilmankosteus. Kaikkien töiden turvallisuuden varmistamiseksi on aina tehtävä perusteellinen riskiarvio yksittäisestä valmistettavasta tai jalostettavasta aineesta/materiaalista ja käytetyistä suojaimista. Pyydä tarvittaessa lisätietoja riskiarvioista kansallisilta työympäristöasioihin perehtyneiltä organisaatioilta, alan järjestöiltä tai vastaavilta tahoilta. 28