Marjaana Kivioja Miksei tule sähköä? -Case Fingrid
Sisältö Faktaa kantaverkkoyhtiöstä ja toimialasta Puheenaiheet energia-alasta Kriisit ja kriisiviestintävälineet 4 x case-tapaus Kriisiviestintävalmiuksien kehittäminen
Suomi toimii sähköllä. Fingridin tärkein tehtävä on huolehtia, että Suomi saa sähköä häiriöttä joka hetki.
Pienikin katkos voi johtaa tietojärjestelmien kaatumiseen...
Kauppojen sulkemiseen...
...ja pahimmillaan yhteiskunnan pysähtymiseen.
Kantaverkko Sähkönsiirron runkoverkko, johon ovat liittyneet pääasiassa suuret voimalaitokset ja tehtaat sekä alueelliset jakeluverkot. Yhdistää Suomen myös kansainvälisille sähkömarkkinoille.
Tunnusluvut
Häiriötöntä sähköä Suomeen Vuodessa on 525 600 1,4 min* minuuttia. *Kantaverkkoasiakkaille aiheutuvia jakelun keskeytyksiä on keskimäärin noin 1,4 minuuttia vuodessa.
Sähkön kuluttajahinnan muodostuminen Lähde Energiavirasto: tilanne 2.2.2016, kulutus 18 000 kwh/vuosi, sähkön kokonaishinta 12,61 snt/kwh.
Mikä mediaa kiinnostaa energia-alassa?
Fingrid on BtoB toimija - brändimme on tunnettu, mutta vain osin
Brändiä kirkastettu ja täsmennetty
Kiinnostavimmat puheenaiheet Tammikuun pakkaset ja siitä seurannut kiristynyt energiatilanne Sähkön siirto ja käyttövarmuus oli ylivoimaisesti suurin pääaiheluokka uutisoinnissa. Se käsitti yli puolet (52 %) kokonaisjulkisuudesta. Hinnankorotukset ns. "Case Caruna" Keskustelu valtio-omisteisten yhtiöiden omistajuudesta
Julkisuuden kanavat ja mediat Kanavat: Julkisuudesta vajaa puolet (46 %) oli verkkolehdissä Maakuntalehdissä (21 %) Aluelehdissä (9 %) Valtakunnallisissa sanomalehdissä (6 %) Mediat: Helsingin Sanomat Talouselämä Yle Uutiset Kauppalehti Turun Sanomat
Fingridin puhehenkilöroolit vaihtelevat Määritellyt puhehenkilöt, jotka pääsääntöisesti antavat lausuntoja Kuka tahansa saa puhua omaan työhön liittyvistä asioista viestinnän tuella Fingridin edustajista eniten äänessä: tj Jukka Ruusunen, suunnittelupäällikkö Timo Kaukonen ja käytön johtaja Reima Päivinen, mutta myös sähkömarkkinoista vastaava Asta Sihvonen-Punkka
Kriisiviestintävälineet kriisin aikana. Millaisin välinein ja keinoin olemme valmistautuneet kriisiviestintään Fingridissä
Sähkökatkon merkitys yhteiskunnalle 1 sekunti 2...3 tuntia Teollisuuden herkkiä prosesseja voi pysähtyä Teollisuusprosesseille voi syntyä mittavia vahinkoja Tietojärjestelmien tietoja voi kadota Matkapuhelinliikenteen toimivuudessa ongelmia Veden tulo koteihin ja toimistoihin lakkaa 1 minuutti Teollisuuden prosesseja pysähtyy 12...24 tuntia Rakennukset alkavat jäähtyä pakkasilla Pakasteet alkavat sulaa 15 minuuttia Kauppojen toiminta keskeytyy Katkos haittaa ihmisten jokapäiväistä toimintaa Liikenteessä viivästymisiä Useita vuorokausia Yhteiskunnan toiminta häiriintyy vakavasti Teollisuus ja palvelut eivät toimi Työpaikat ja koulut suljetaan Rakennuksissa jäätymisvaurioita Kaikessa mukana ihminen!
Laajat sähkökatkot maailmalla ovat usean tekijän summa: teknisiä vikoja, inhimillisiä erehdyksiä Helsinki, 2003 0,7 milj. ihmistä ilman sähköä 0,5 tuntia Häiriön syy työvirhe Ruotsi, Tanska, 2003 5 milj. ihmistä ilman sähköä 0,5 tuntia Häiriön syy kaksi samanaikaista vikaa Yhdysvallat, 2012 yli 10 milj. ihmistä ilman sähköä vuorokausia Häiriön syy Sandymyrsky Yhdysvallat, 2003 50 milj. ihmistä ilman sähköä yli 24 tuntia Häiriön syy verkon mitoitus Moskova, 2005 2 milj. ihmistä ilman sähköä useita tunteja Häiriön syy laitevika, ylikuorma Lontoo, 2003 0,5 milj. ihmistä ilman sähköä 0,5 tuntia Häiriön syy vika ja inhim. virhe Intia, 2012 620 milj. ihmistä ilman sähköä 3...18 tuntia, kahtena eri päivänä Häiriön syy verkon mitoitus, ylikuorma, keskeytystyöt Italia, 2003 60 milj. ihmistä ilman sähköä 3...24 tuntia Häiriön syy siirtojohdon ylikuorma Keski-Eurooppa, 2006 15 milj. ihmistä ilman sähköä 0,5 tuntia Häiriön syy käyttövirhe
Kriisiviestintä jatkuvuudenhallinnan tukena Lähtökohtana jatkuvuudenhallinta ennalta tunnistettuja yksittäisiä "uhkia" tai niiden yhdistelmiä Kriisiviestintä on jatkuvuudenhallintaa suunnitelmallisesti Suunnittelua seuraa jatkuva harjoittelu Tehdäänkö yrityksessäsi jatkuvuudenhallinnan suunnittelua? Onko viestintä osa sitä?
Muutamia tunnistettuja uhkia sähköjärjestelmävioissa ja -häiriöissä Poikkeukselliset sääilmiöt myrsky jäätävä sade Tietojärjestelmäuhat Tekniset viat usean vian yhdistelmät Ilkivalta ja sabotaasi sähköpylväät ja -asemat käytönvalvontajärjestelmä tuotantolaitokset kyberuhat Ilkivalta/terrori Mitä uhkia yrityksessäsi on tunnistettu? Miten niihin on varauduttu?
Tunnistettuja viestinnän erikoispiirteitä sähkönjakelun suurhäiriössä Viestintähenkilöstön ja sähkönpalautusta hoitavan henkilöstön koollekutsuminen Matka-, Virve-viranomais- ja satelliittipuhelimen käyttö Johtokeskus Helsingissä, operatiivinen toiminta maakunnassa Käytettävät viestintävälineet kun sähköä ei ole, miten viestitään? Krivat? Yhteydenpito ja tiedottaminen palvelutoimittajiin maastossa viranomaiset media asukkaat henkilöstö Mitä erityispiirteitä yrityksesi kriisiviestinnällä on?
Case: Valio-myrsky
Valio-myrsky ravisutteli Suomea syksyllä 2015 kaupunkilainen maalla Kynttilät ja lyhty + takka Vähän tuli vilu, mutta ihan ok! Jääkaappi ulkona Miten olisimme pärjänneet kaupungissa? Grilli toimi
Kun kännykkä ei toimi elämää ei enää ole --- sanoo nykynuori... Ja etsii keski-ikäinenkin netistä tietoa... Mun kännykässä ei ole enää akkuaaaaa ja ei ole kentää!!!!! Arggggghhhh Entä, jos tulee oikeasti hätä? Millä apu?
Case: Salkkari-tähti kaatoi puun Lähde: Iltalehti 26.3.2014
Näin siitä viestittiin Lähde: Seiska 3/2014
Case: Juupajoen "mummot" Kuva: Klaffi 2016
Miksi uutinen nousi otsikkoihin ja televisiouutisiin? Pienelle sivujohdolle kaatui puu, jonka seurauksena sähköhäiriö levisi kantaverkkoon Sähköt katkesivat Juupajoelta 25.11.2015 puolen yön jälkeen Täysin sähköttömiä talouksia oli pienessä Juupajoen kunnassa Pirkanmaalla "vain" noin 3 000 Lähde Iltalehti 25.11.2015
...koska samainen kylä oli edellisellä viikolla jo monta päivää ilman sähköjä lumipalloefekti toteutui Juupajoen "mummot" olivat jälleen ilman sähköä Pieni ihminen vs. suuret alan toimijat Lähde Turun Sanomat 21.11.2015
Case: Johdon ja viestinnän kriisiviestinnän harjoitus
Tilannekuvaus Tämä on valmiusharjoitukseen FG16 liittyvä viesti. Fingrid häiriötiedote; RST-vaiheen maasulku aiheutti pysyvän vian Tammisto-Anttila 400 kv voimajohdolle. Voimajohdon lisäksi irti kytkeytyi myös Länsisalmen PM1. Häiriö näkyi jännitekuoppana laajalti Etelä-Suomen alueella. Häiriönselvitys käynnistetty ja varallaolijat lähetetty asemille. Vikapaikka käytönvalvontajärjestelmän reletietojen perusteella lähellä Länsisalmen asemaa. Fingrid Oyj Kantaverkkokeskus puh. 030 XXX XXX.
Havaintoja Hyvää: Viestintäryhmä organisoitui alussa nopeasti ja omatoimisesti. Viestintäryhmän keskinäinen kommunikointi oli hyvää. Roolien ja vastuiden jako sujui osittain hyvin, mutta myös kehitettävää jäi. Yhteydenpito viranomaisiin toimi erittäin hyvin. Lausunnonantajat pärjäsivät haastatteluissa melko hyvin. Vielä voi oppia: Kriisiryhmässä oli liiallinen kiireen tuntu. Kunnollista tilannekuvaa uupui. Lausunnonantajien koordinaatiossa oli parannettavaa.
Kriisiviestinnän kehittäminen
Kriisiviestintä on tavallista viestintää Todellisessa häiriötilanteessa viestinnän taitojen on oltava kunnossa häiriön aikaan ei voi enää harjoitella viestintää esimerkiksi: osaatko päivittää nettiä, osaatko antaa lausunnon, osaatko somettaa, taipuuko englanti? Osaamisen varmistaminen jatkuvan harjoittelun avulla säännöllisesti kriisiviestintää eri kokoonpanoilla kriisiviestinnän prosessit kunnossa varaudutaan "ihan kaikkeen", myös sellaiseen mitä ei "ikinä" voi tapahtua Kriisiviestintävalmiuksista ja yhteistyöstä sovittava ajoissa eri tahojen kanssa asiakkaat/asukkaat alihankkijat/palvelutoimittajat viranomaiset kunnat ja kaupungit
Varmista ainakin nämä! Eri viestintätahojen väliset kommunikointikanavat kuntoon tapaa säännöllisesti Yhteystiedot kuntoon tarkista säännöllisesti Mediayhteistyön tärkeys! vaali ja ylläpidä Sosiaalinen media mukaan! ylläpidä Reagoi heti: "Jo tieto siitä, että on tapahtunut jotain on uutinen." (A. Kokkonen, LK)
Kun tilanne on päällä, viestintää ei voi enää harjoitella! - Jokaisella on oltava omat tehtävät hallussa.
Fingrid Oyj Läkkisepäntie 21 00620 Helsinki PL 530, 00101 Helsinki Puh. 030 395 5000 Fax. 030 395 5196