1 (5) KÄYTTÖTOIMIKUNNAN KOKOUS 2/2012 Aika Maanantai 4.6.2012 klo 13:00-15:00 Paikka Scandic hotelli, Forssa Läsnä Hannu Halminen Boliden Harjavalta Oy Erkki Nuortio Kemijoki Oy Raimo Peltola Fortum Power and Heat Oy Erkki Tiippana VR-Rata Oy Ab Ilona Erhiö Vantaan Energia Sähköverkot Oy Jukka Rajala EPV Alueverkko Oy Reima Päivinen, pj Fingrid Oyj Kimmo Kuusinen, siht Fingrid Oyj Timo Kaukonen Fingrid Oyj (kohta 5) Vesa Vänskä Fingrid Oyj (kohta 6) Poissa Ismo Reinikka E.ON Kainuun Sähköverkko Oy Jaakko Puotinen Stora Enso Oyj 1 Kokouksen avaus Päivinen avasi kokouksen ja toivotti jäsenet tervetulleeksi. Reinikka ja Puotinen olivat estyneet osallistumasta kokoukseen. 2 Edellisen kokouksen muistio Todettiin muistiluonnoksen olevan kokouksen kulun mukainen eikä siihen ollut huomautettavaa. Hyväksyttiin muistio. 3 Ajankohtaiset asiat Katsauksen aluksi Päivinen kertoi Fenno-Skan 2:lle 17.2. tapahtuneesta kaapeliviasta. Sen aiheutti laivan ankkuri, joka siirsi kaapeli kymmeniä metrejä ja vaurioitti sitä pahoin. Vikapaikka oli 41 km Ruotsin rannikolta. Korjaustyöt etenivät hyvin, johtuen hyvästä varautumisesta korjaustöissä. Siinä oli onni myötä, sillä kaapeliliitoksen tekeminen laivan kannella edellytti aallokon pysymistä riittävän matalana. Merikaapeli saatiinkin korjattua etuajassa ja tasasähköyhteys otettiin 25.4. aamulla takaisin kaupalliseen käyttöön - aluksi Elbas-markkinoille ja Elspot-markkinoille 26.4. alkaen. Korjaukseen meni varakaapelia lähes 2 km. Hintaerotunteja tuli reilut 1000, mutta meneillään oli muitakin keskeytyksiä, jotka näitä olisivat todennäköisesti aiheuttaneet. Suomessa oli selkeästi korkeammat aluehinnat kuin muissa Pohjoismaissa. Keskusteltiin vahingonkorvausvaateista laivayhtiötä kohtaan. Korvausprosessi on kesken, sitä vie eteenpäin SvK, joka vastasi myös korjauksesta.
2 (5) Seuraavaksi Päivinen kertoi 26.4. tapahtuneesta Fenno-Skan 1:n ja 2:n samanaikaisesta viasta, jonka seurauksena menetettiin yhteensä 1350 MW siirtotehoa. Molemmat linkit olivat lähes täydessä tuonnissa Suomeen päin. Häiriön vaikutus oli näin ollen huomattavasti enemmän kuin mitoittava vika. Häiriön seurauksena Fingrid käynnisti käytössään olevia kaasuturbiineja yhteensä 510 MW ja aktivoi säätösähkömarkkinoilta ylössäätöjä Suomesta, koska muita pohjoismaisia säätötarjouksia ei voitu tilanteen vuoksi käyttää. Vian todennäköinen syy oli omakäyttökeskuksen viallisen alijännitereleen laukaisu keskusta syöttävään katkaisijaan. Rauman aseman omakäyttöjärjestelmät pitää varmentaa mahdollisimman hyvin yhteyksien samanaikaisen vian (bipolaarivika) uusiutumisen estämiseksi. Rauman asemalle tarvittavien muutosten selvitykset ja suunnittelu on meneillään. Fenno-Skan kokonaistuontikapasiteetti Ruotsista Suomeen rajoitettiin 11.5. alkaen toistaiseksi 1200 megawattiin. Päivinen totesi, että tilanne oli erittäin vakava ja suurhäiriö oli tilanteessa mahdollinen, mikäli pohjoisilla johdoilla olisi aiheutunut ylikuormitusta. Taajuusohjattujen reservien ylläpidosta Päivinen totesi, että Suomelle asetetun velvoitteen täyttäminen taajuusohjatuissa reserveissä on ollut haastavaa. Lisäksi on jouduttu joustamaan pohjoismaisesti sovitusta periaatteesta, että kukin maa pitäisi 2/3 reserveistä omalla alueellaan saareketilanteiden varalta. Reservien tuntimarkkinoilla hinnat ovat olleet erittäin korkeat. Päivinen kertoi, että Fingrid ja SvK ovat sopineet tunninvaihdeongelmien hoitamisesta tuotantosuunnitelmien porrastamisella. Suurten (yli 200 MW) tuotantomuutosten porrastusmenettely otetaan käyttöön Suomessa ja Ruotsissa 1.1.2013. Tässä mallissa yli 200 MW tuotantomuutos aikaistetaan alkamaan 15 min ennen ja päättymään 15 min jälkeen tunninvaihteen. Tavoitteena on saada tuotanto paremmin vastaamaan todellista kulutusta. Fingrid ottaa käyttöön "korjaussuunnitelmamallin", joka on kevyempi toteuttaa kuin siirtyminen kokonaan 15 minuutin jaksoihin. Nykyinen rakenne säilyy mahdollisimman pitkälle, ja 15 minuutin korjaussuunnitelma raportoidaan vain, mikäli tasevastaavan tuotannon kahden tunnin välinen muutos on yli 200 MW. Syntyneessä keskustelussa menettely nähtiin epätasapuoliseksi, koska se koskee vain isoja tuottajia. Lisäksi esitettiin, että ehdotettu kolmiportainen säätömalli pitäisi olla mieluummin kaksiportainen. Menettelyn katsottiin aiheuttavan lisätyötä energianhallinnassa ja toisaalta vähentävän tuloja säätömarkkinoilta, jolloin siitä pitäisi saada erillinen korvaus. Keskusteltiin myös syistä, miksi on siirrytty erilliseen tuotanto- ja kulutustaseeseen, johon Päivinen totesi taustalla olevan useita eri syitä, mm. halu välttää toimijoiden käyttötunnin aikainen itsesäätö. Lopuksi Päivinen kertoi tasepalvelun hinnoittelumuutoksista. Taustalla on, että kotimaisen tuotannon vuosimarkkinoille tarjoama ja Venäjältä ostettava reservin määrä on ollut käyttötilanteesta johtuen tavanomaista vähäisempää. Tämä on johtanut kalliimpaan taajuusohjattujen reservien tilapäishankintaan niin tuntimarkkinoilta Suomesta kuin muilta pohjoismaisilta kantaverkkoyhtiöiltä. Tasepalveluun kohdistettavat reservikulut, erityisesti taajuusohjatun käyttöreservin, ovat olleet budjetoitua suuremmat. Toisaalta toteutuneesta tuotannosta tuleva tuotto on ollut budjetoitua pienempää. Saman kehityksen ennustetaan jatkuvan myös loppuvuonna, mistä aiheutuu tarve muuttaa hinnoittelua. Niinpä tasepalvelun tuotantomaksua nostetaan 0,085 /MWh:sta 0,120 /MWh:iin ja vastaavasti kulutusmaksua 0,145 /MWh:sta 0,170 /MWh:iin 1.7.2012.
3 (5) 4 Katsaus kesän siirtokeskeytyksiin Kuusinen piti katsauksen kesän, ja tulevan syksynkin, merkittävimmistä keskeytyksistä Fingridin verkossa. Yksittäisistä tapauksista hän nosti esiin erityisesti Alajärven ja Yllikkälän sähköasemien 400 kv keskeytykset. Lisäksi Seinäjoen päämuuntajalle on tulossa 11 viikkoa kestävä täyshuolto. Anttilan sähköasemalla jatkuvat Estlink 2:n vaatimat keskeytykset. Eri puolilla maata on 110 kv:n kiskokeskeytyksiä erotinhuoltojen vuoksi. Esityksen yhteydessä keskusteltiin Fingridin ja asiakkaiden välisestä yhteistyöstä keskeytysten suunnittelussa. Sen nähtiin pääosin kyllä toimivan, sillä pidetään alueellisia asiakastilaisuuksia, asianosaisten henkilöiden välillä käydään aktiivisesti keskustelua ja haastavimpia hankkeita suunnitellaan yhdessä. Ongelmana on, että usein töitä niin Fingridille kuin asiakkaille tekee sama palvelutoimittaja, joten aikataulujen yhteensovitus ei aina onnistu. Lisäksi yhteisesti pohdittiin, että Fingrid voisi julkaista omien keskeytystarpeidensa alustavia aikatauluja pitkällekin aikavälille Internetissä - siltä osin kuin ne eivät sisällä markkinainformaatiota. 5 Käyttöä koskevien eurooppalaisten verkkosääntöjen valmistelutilanne Aluksi Kaukonen kertoi eurooppalaisten sääntöjen taustoista, jotka tulevat EY:n kolmannesta energiamarkkinapaketista vuodelta 2009. Tavoitteena on edistää uusiutuvaa energiaa, varmistaa toimitusvarmuutta ja lisätä kilpailua. Sääntöjen valmistelu on monitahoinen prosessi, jossa on omat roolinsa eurooppalaisilla regulaattoreilla, kantaverkkoyhtiöillä ja Euroopan komissiolla. Erittäin tärkeää on sidosryhmien kuuleminen sääntöjä valmisteltaessa. Esimerkiksi ENTSO-E ja sen jäsenet konsultoivat sidosryhmiään mahdollisimman laajasti esimerkiksi järjestämällä sidosryhmille työpajoja sekä alueellisia ja kansallisia tilaisuuksia. Sääntöjen luonnokset julkistetaan kommentoitaviksi ja annetut kommentit julkaistaan. Fingridin omat kanavat ovat esimerkiksi Fingrid-lehti ja sähköinen asiakaskirje, Internet-sivujen uutiset ja mahdolliset lehdistötiedotteet sekä Fingridin neuvottelukunta ja asiakastoimikunnat. Painotettiin, että tilaisuuksiin kannattaa osallistua ja ottaa kantaa asioihin tässä valmisteluvaiheessa. Kaukonen kertoi tarkemmin System Operation - puiteohjeen yleisistä linjauksista verkkosäännöille. Hän mainitsi, että jos määritelty sääntö poikkeaa merkittävästi olemassa olevasta käytännöstä pitää esittää perustelu säännöllä saavutettavista hyödyistä. Säännöt velvoittavat kanta- ja jakeluverkko-operaattoreita ja merkittäviä verkon käyttäjiä (Significant Grid User). Merkittäviä verkon käyttäjiä ovat osapuolet, jotka vaikuttavat rajajohtojen suorituskykyyn alueen siirtovarmuuden ja reservien kautta. Olemassa olevat sopimukset ja säännöt on täydennettävä uusien verkkosääntöjen mukaiseksi viimeistään kolmen vuoden kuluessa. Uusien verkkosääntöjen soveltamisen siirtymäaika on enintään kaksi vuotta. Kaukonen kertoi käytön verkkosääntöjen vaatimuksista suurimman osan olevan nykykäytännön mukaisia. Eräinä odotettavina muutoksina hän mainitsi muiden muassa koko verkkoalueen tilan tarkemman seurannan, mallinnuksen ja tiedonvaihdon muiden kantaverkkoyhtiöiden ja verkkoon liittyneiden kanssa, yhteisen verkkomallin ylläpidon, selkeät vastuut liittymisehtojen varmentamiseen testeillä käyttövaiheessa ja nykyistä muodollisempi kantaverkkoyhtiön käyttöhenkilöstön koulutuskäytäntö ja sertifiointi. Tiedonvaihdossa liittyjillä (tiedon omistajilla) tulisi velvollisuus toimittaa tiedot kustannuksellaan tietoja tarvitseville tahoille sovittuun tiedonvaihtorajapintaan.
4 (5) Keskustelussa todettiin, että suomalaisten toimijoiden näkemykset on hyvä saada huomioon ja tähän alkuvaiheeseen pitää panostaa paljon. Tiedusteltiin, että miten tuleva Balancing -sääntö vaikuttaa mahdollisesti siihen, voiko Fingrid omistaa tulevaisuudessa varavoimalaitoksia. Päivinen totesi, että Fingrid koettaa vaikuttaa niin, että omistaminen on mahdollista, mutta jos asia päätetään esitetyllä tavalla, niin varavoiman omistukseen pitää sitten tehdä muutoksia ja niiden käytöstä sopia erikseen. Ongelma ei sinänsä ole periaatteessa omistaminen, vaan pelisäännöin tulee varmistaa, että varavoima ei häiritse sähkömarkkinoiden toimintaa. 6 Uusi taajuudenhallintareservi Vänskä kertoi, että uuden reservilajin käyttöönotto perustuu vuonna 2011 tehtyyn pohjoismaiseen projektiin, jossa tutkittiin tarvittavia toimenpiteitä taajuuden laadun heikkenemisen pysäyttämiseksi. Projektissa todettiin että nykyiset taajuusohjatut reservit ja säätösähkömarkkinoiden kautta tehtävät säätötoimenpiteet eivät ole riittäviä muuttuneessa toimintaympäristössä, joten siksi perustettiin työryhmä miettimään keskitetyn taajuusohjatun reservin käyttöönottoa. Vänskä painotti, että uuden reservilajin vaatimusten määrittelyssä on tärkeätä ottaa huomioon nykyisten reservien toiminta. Uuden taajuudenhallintareservin toimintaperiaatteesta Vänskä kertoi, että taajuuden palauttamiseksi 50 Hz:iin vaadittava teho lasketaan kantaverkkoyhtiön järjestelmissä. Vaadittavan tehon määrittää taajuuspoikkeama. Taajuuden palauttamiseksi vaadittava teho jaetaan kantaverkkoyhtiöille velvoitteiden suhteessa. Aloitusvaiheessa kunkin kantaverkkoyhtiön velvoite määritetään maiden kokonaiskulutuksien perusteella. Tämän jälkeen kukin kantaverkkoyhtiö lähettää automaattisen tehopyynnön tuottajille, jotka välittävät signaalin voimalaitoksille. Uusi teho-ohje on voimassa niin kauan kun taajuus on palautunut 50 Hz:iin. Tavoitteena on luoda edellytykset käyttöönotolle vuoden 2012 loppuun mennessä ja aloittaa testijakso vuoden 2013 alusta. Norja olisi alkuvaiheessa signaalin laskennasta vastaava kantaverkkoyhtiö. Aloitusvaiheessa käyttöönotettavat ratkaisut pyritään pitämään yksinkertaisina ml. kansalliset reservin hankintamallit. Uuden reservilajin toimintaa testataan koejakson kuluessa ja kokemuksia arvioidaan analyyttisesti. Kokonaismäärän on sovittu alkuvaiheessa olevan 100 MW ja Suomen osuus siitä on 24 %. Tulevaisuudessa reservikapasiteetin määrää voitaisiin mahdollisesti kasvattaa, jos vaikutukset taajuuden laatuun on positiivisia. Reservikapasiteetin kasvattamisen edellytyksenä ovat myös markkinaehtoinen hankintamalli ja kehittyneemmät tekniset ratkaisut reservikapasiteetin aktivoimiseen. Käyttötoimikunnassa oli kiinnostusta osallistua uuden reservilajin ylläpitoon. Keskustelua syntyi reservin aktivointiajasta ja siitä miten erityyppisiä voimalaitoksia (lämpö- /vesivoimalaitokset) kohdellaan säätöominaisuuksien vaatimusten suhteen. Vänskä kertoi, että teknisiä ominaisuuksia on pohdittu tarkkaan ja esitti näkemyksenään, että erityyppisiä voimalaitoksia kohdeltaisiin tasapuolisesti. Hän kertoi, että Kööpenhaminassa pidettiin alan toimijoille työpaja 9.5. Siellä esiteltiin tekniset ratkaisut sekä näkemys tulevaisuuden markkinaehtoisesta hankintamallista. Työpajassa esitetty materiaali on luettavissa osoitteesta https://www.entsoe.eu/index.php?id=365
5 (5) 7 Muut asiat Ennen varsinaista kokousta käytiin tutustumassa Fingridin uuteen kaasuturbiinilaitokseen Forssassa. Ei ollut muita asioita. 8 Seuraava kokous Seuraava kokous pidetään tiistaina 25.9. Fingridin toimistolla Helsingissä kello 10 alkaen.