Kirjastomuseon perusnäyttelyn käsikirjoitus Tavoitteena on koota näyttely, johon voivat kiinnostuksella tutustua niin tavallinen aikuisyleisö, lapset kuin kirjastoalan ammattilaisetkin. Pelkästään ammattilaisia varten ei kannata tehdä museota, mutta toisaalta ei pidä trivialisoida liikaa. On siis tasapainoiltava eri yleisöjen näkökulmien välillä. Ihanteena on tehdä monitasoinen kokonaisuus, jossa katsojat, joilla on erilaisia tiedontarpeita ja kiinnostuksenkohteita, voivat valita haluamansa tarkastelutason. Näyttelyn pitäisi olla, paitsi historiallinen, myös nykyaikaisen kirjaston olemusta valottava. Esille laitettavan aineiston määrä ja laatu täytyy harkita tarkkaan. Ei kannata pyrkiä kaikkea tyhjentävään tiedontarjontaan ja aukottomaan kronologiaan, siinä väsyy ammattilainenkin. Pitää siis valita asioita, joita nostetaan esiin, osin tietyn epätasapainon ja viihteellisyyden uhallakin (ideointia jatketaan). Alla oleva aiheiden valikoima on siis käsitettävä valinnan lähtökohdaksi, josta karsitaan tarvittaessa. Käytössä olevat tilat, vitriinit ja sähköisesti esitettävä tausta-aineisto määräävät lopullisen valikoiman. Tekstiä voidaan myös käyttää lähtökohtana näyttelyn esittelylehtiseen tai oheiskirjaseen. Mielenkiintoisia aiheita, joista osa on jo nivottu suunnitelmaan, voivat olla mm. - katastrofit (voudit, Turun palo 1827, Teknillisen korkeakoulun pommitus 1939, kirjastojen evakuoinnit sodan jaloista), - pienemmät mutta vakavat kiusat (kirjojen tuholaiset, kummalliset kirjanmerkit - esim. pekonin siivu -, kirjojen haurastuvat sivut, kirjavarkaat), - näyttävät poliittiset ja hallinnolliset toimenpiteet (varsinainen sensuuri, myrkkykaapit, viihdekirjallisuuden tuomio KHO:ssa), - kirjastoarkkitehtuuri ja sen ulkomaiset kehut - komeat tilastokäppyrät/pylväät - omakohtaisia muistoja mieleen tuovat seikat, käyttäjän ääni Syventävää tai havainnollistavaa lisätietoa tarjotaan useista tietokonepäätteistä. Teknistä varustusta ja taustatietoja tarjoavaa ohjelmistoa voidaan lisätä taloudellisten mahdollisuuksien mukaan. Allaolevassa tekstissä on lihavoinnilla korostettu sellaisia asioita, joita konkretisoidaan esineistöllä, kuvilla ja dokumenteilla sekä mainitaan, mistä kirjastoista tms. on saatavissa aineistoa. Arkkitehti on suunnitellut museon ulkoisen olemuksen tämän käsikirjoituksen ensimmäisen version mukaan ja jatkokehittely noudattelee samoja linjoja. Aula Vierailijoiden ensimmäiseksi tervehdykseksi on kaksi mahdollisuutta, jotka voi ehkä yhdistää: a) Äänen ja kuvan keinoin jokin sykähdyttävä käyttäjäpuheenvuoro, esim. kirkas lapsen ääni, täysi-ikäisen muisto lapsuuden kirjastosta kansakoululla tai vanhempaa äänitettyä puhetta kirjastoista, esim. kirjailijan itse sanomaa tai hyvin luettua tekstiä jostain Pekkasen tai Linnan tai muun tunnetun 1
henkilön muistelosta, jossa kirjasto mainitaan tärkeänä asiana. [Linna oli puhumassa kirjaston merkityksestä työlleen Lempäälän kirjaston 100- vuotisjuhlassa 1961; siitä on hyvä selostus paikallislehdessä.] b) Toinen mahdollisuus voisi olla kirjaston funktion havainnollistaminen sellaisella tallennetun tiedon esittämisellä, jota käytettiin ennen kirjoitustaitoa, esim. suomalaista runonlaulua (SKS:lla on äänitteitä 1900-luvun alusta). Kumpikin vaihtoehto voidaan toteuttaa myös seinään heijastettavalla tai tauluun sijoitetulla tekstillä ja logomaisella kuvalla. Näyttelyn eri osat voidaan sitoa yhteen aikajanalla, joka yhdistää eri vitriinejä ja pysähdyspaikkoja; siinä voisi olla jotain lapsia kiinnostavaa, esim. tietoa nuuskiva kirjastokoira (kuten laulussa levyllä Hyllyjen välissä hiljaa ), joka kuono maassa nuuhkii ja etenee kohteesta toiseen, ehkä haukahtaa kun löytyy mielenkiintoista. Tämä voidaan ehkä toteuttaa sijoittamalla jatkuva jana vitriinien yläpuolelle, jota koira seuraa. Hahmo voi olla myös lukunalle, Lainatyttö tai kirjoja etsivä Matti Pohto (Kirja-Matti) kelkkoineen Pitkä huone - tässä huoneessa ideana esittää kehitys kronologisesti - vitriinit, joissa tai joiden ohessa päätteitä videopätkien, multimedian esittämiseksi, interaktiivisuutta, esim. kysymyksiä, joihin vastaamalla voi testata tietojaan Vitriini 1 Ennen kirjoitustaitoa: muistiin perustuvasta tiedon tallennuksesta ennen kirjoitustaitoa, muinaisrunot, sananlaskut, tarinat, kalliomaalaukset, muotoiltuihin esineisiin sisältyvät viestit ym. Näitä havainnollistetaan Kalevalan säkeillä, muinaisesineillä, kuvilla kalliomaalauksista. Novgorodin alueelta löydetty vanhin itämerensuomalainen kirjallinen dokumentti: tuohelle kirjoitettu loitsu 1200-luvulta (kuva). Keskiaika: tietoja/kuvia Suomen vanhimmista dokumenttikokoelmista * Piispa Tuomaan kirjassa oleva luettelo 1200-luvulta (kuva niteestä ja tekstistä) * Piispa Hemmingin kirjalahjoitus Turun tuomiokapitulille 1300-luvulla (ote ja käännös Mustasta kirjasta) * luostarien kirjastot: lähinnä oletuksia ja päätelmiä, parhaiten tietoja Naantalin luostarista, jossa toimi myös Suomen ensimmäinen nimeltä tunnettu kirjailija Jöns Budde; luostarin inventaariossa mainitaan liberihus, joka lienee ensimmäinen ruotsinkielinen kirjastoa merkitsevä sana Suomessa; kuvia säilyneistä kirjoista. * tilikirjojen pergamenttilehdet (jonkun voisi saada näytteille HYK:sta): samalla voi nostaa esiin ns. voutivandalismin, joka sekä tuhosi kirjoja ja kirjastoja että säilytti niitä; pergamenttilehtien löytöhistorian voi kuvata (arkistonhoitaja Grönblad sankarina, nykyajan pergamenttitutkija työssään) 2
* seurakuntien kokoelmissa säilyneitä kirjoja (niistä ja pergamenttilehdistä on julkaistu näköispainoksia) * kuvia: keskiaikaisia kuvia, joissa lukevia ihmisiä; Turun tuomiokirkko, harmaakivikirkko, kirkkojen, esim. Hattulan, Lohjan seinämaalaukset; Codex aboensis -käsikirjoituksen kuvia Vitriini 2 Kirjapainotaito: * Missale aboense 1488 (faksimile), Manuale aboense (1522)(kuva tai tieto) * faksimilena Agricolan Aapinen (1543) ja Uusi Testamentti (1548) ja sen esipuheessa oleva sana kiriacammio, joka on ensimmäinen suomenkielinen kirjastoa merkitsevä sana * samaan yhteyteen voi laittaa katsauksen eri aikakausina käytetyistä kirjastoa tarkoittavista sanoista sekä suomeksi että ruotsiksi, lopuksi Gottlundin keksimä kirjasto (ehkä myös kirjaston nykyaikaisia lempinimiä, lainasto, bibban ) Vitriini 3 * Turun akatemian kirjasto 1640: lahjoituksen sotainen tausta (mistä ryöstettiin: kartta), siihen liittyviä asiakirjoja, kirjaluettelo, lahjoittajien kuvia, karttakuvana: Akatemian ja sen kirjaston sijainti tuomikokirkkoa ympäröivässä rakennuskehässä; kirjaston kehityskaaren voi esittää jo tässä vaiheessa: luettelot, Porthan (kuva), kuva Akatemiatalosta, Turun palo (1827) (kuva Turun savuavista raunioista), yliopiston ja kirjaston jäänteiden siirto Helsinkiin (kuva tai pineoismalli HYK:n rakennuksesta - siitä on saatavissa myös pahvista taiteltava malli - niitä voisi olla myynnissäkin), kokoelman uudelleenkerääminen, lahjoitukset, F. W. Pippingin (kuva) työ kirjastonhoitajana ja kansallisibiliografian laatijana (esille Luettelo suomeksi präntätyistä kirjoista...), Pohjanmaan oma poika Matti Pohto ansaitsee keskeisen huomion, HYK Suomen kansalliskirjastona * tähän yhteyteen ennakoivasti tieteellisen kirjastolaitoksen kehityksestä, jonka alkuitu Akatemian kirjasto oli: kaavioita, tilastoja, kuvia; vapaakappalejärjestelmä (tämä osuus olisi sopiva päätteeltä katsottavaksi), viereen verkkopäätteelle auki tieteellisten kirjastojen kotisivu (Tilke) Vitriini 4 1700-1800-luku * aateliskartanoiden ja muiden säätyläisten yksityiskirjastot: kuva Monrepos n kirjoista HYK:ssa, jokin kirjasto alkuperäisessä ympäristössään (kuva), sivu Björkenheimin luettelosta, jonkin perukirjan kirjaluettelon kopio; Vaasassa olevista kokoelmista signeerattuja kirjoja * Lukuseurat - Etelä-Pohjanmaan Bok-societet (1760-luku) - kiertolista (mandollisesti Porin maakunta-arkisto lainaisi säilyneen teoksen? tai valokuva), kartta 3
kirjan reitistä, jäsenien kuvia, oheen lyhyt kuvaus toiminnasta ja merkityksestä; - Vaasan lukukirjasto: kirjoja, kuvia (Langenstein, rva Reuterholmin taulu, Sadelin), kirjaluettelo (teetetään näköispainos Sadelinin ja/tai Boyn luettelosta - niitä myös myyntiin), kirjeenvaihtoa * kuvia yleisten kirjastojen 200-vuotisjuhlasta Vaasassa 1994 ja selvitystä miksi juuri Vaasan lukukirjaston perustaminen valittiin lähtökohdaksi * muut lukukirjastot, erit. Kokkolan lukukirjasto (= parhaiten säilynyt kokonaisuus), luetteloita, sensuurin kirjeenvaihtoa, kartta lukuseurojen esiintymisestä (Viipurista Tornioon, Leppävirta), Snellmanin muisto Kokkolan lukukirjastosta, Topeliuksen päiväkirjamerkintä Don Quijoten lainaamisesta * tietoa myös kaupallisista lainakirjastoista (F. A. Meyerin muotokuva, kirjaluettelo, ilmoitus aikakauden lehdestä) * oma erityinen huomio rahvaan lukuseuramaiseen toimintaan Pohjanmaalla: Pohjanmaan mystikot (näköispainoksia saatavilla, kartta esiintymisalueesta, tietoa Rinta-Nikkolasta) * sanomalehtien tilausrenkaat (kiertolista) * tässäkin olisi paikallaan lisätietoja antava pääte Vitriini 5 1800-luvun kansankirjastot * Anjalan Reginakoulun kirjasto 1802: kuvia koulurakennuksesta, kirjoista (suomenkieliset kirjat OpM:ssa kaapissa - siitä kuva), luetteloista, perustajan Wreden kuva; * muita varhaisia aloitteita (tehtävä valintaa): Tampereen lainakirjastoseura 1836 (perustamisasiakirjan kopio), Mathias Weckströmin (kuva) kirjasto Pohjan pitäjässä 1837 (lehtikirjoitus, luettelo), P.U.F. Sadelinin perustama Hammarlandin ja Eckerön kirjasto 1841 (asiakirjoja, kirjoja, perustajan kuva) * A. J. Europaeuksen suomenkielinen kirjastoja käsittelevä kirjoitus Sanansaattaja Viipurista -lehdessä 1841, ruotsinkielisiä artikkeleita Helsingin lehdissä 1842 * Johan Pynninen: kirjoitukset kirjastoista 1845 (kuva sanomalehden sivusta), elämänvaiheet (paimenpojasta arvostetuksi kansalaiseksi), kirjoitusten vaikutus, Viipurin kansankirjasto 1846, Meurmanin kirjanen 1895 * ylioppilaat kirjastojen perustajina * 1850- ja 1860-lukujen kirjastoaalto: arkkipiispa Bergenheimin (kuva) vaikutus, keräykset, hyväntekeväisyys, oma paikallinen aloitteisuus (erityisesti voisi mainita Vähänkyrön ja Tuomas Taittosen) * karttoja leviämisestä 5 vuoden välein * kaupunkien kansankirjastojen alku (Rauma, Helsinki, Vaasa) Vitriini 6 1800-luvun loppu: Kirjasto joka kylään! Valoa kansallemme! * kansankirjastojen voimakas leviämisvaihe 1800-luvun lopulla: järjestöt (nuorisoseurat, raittiusseurat, vapaapalokunnat, työväenyhdistykset), kyläkirjastot, kirjastot kansakouluilla, käyrä/pylvästö kirjastojen määrn kasvusta, kirjoja, kuvia 4
* Kansanvalistusseuran toiminta (kuva A. A. Granfeltin kuva, julkaisuja...) * Svenska Folkskolans Vännerin toiminta (kirjoja, ilmoituksia) * kaupunkien kansankirjastojen omat rakennukset (kuvat selostuksineen: Helsinki - rahat viinan myynnistä, Turku - rahat tupakkatehtailijalta) (kuvia, piirustuksia) * valikoima kuvia: ihmisiä kirjastossa * Vaasasta kuva: Hilda Hellman kirjastonhoitajana, dramaattinen kuvaus lainaustapahtumasta * kirjastot ja sortovuodet, Helmikuun manifestin vaikutus (kuvaus santarmien sensuurikäynnistä kirjastossa, tilastopylväitä, Schadewitzin kirja) Vitriini 7 1900 luvun alusta itsenäisyyden ajan alkuun: kirjastoaate modernisoituu, amerikkalaistuu * Amerikan kirjastoaate Suomeen: vapaan yhteiskunnan vapaa kirjasto: ilmainen, monipuoliset kokoelmat ja muut palvelut, avoimet hyllyt, pitkät aukioloajat, lukusali, pätevä henkilökunta * uranuurtajana Turun kaupunginkirjasto (1912): kirjaston muutokset, miten uudistus vaikutti (lainauskäyrä) * kirjastotekniikan kehitys: lainausjärjestelmät, luokitus, korttiluettelo, avoimet hyllyt, korttikaapit, kirjastohuonekalut (kuvia, kuva sarjoja, käsin- ja koneellakirjoitettuja luettelokortteja, tätä sarjaa voisi jatkaa elektroiniseen luetteloon saakka, luokituskaavat, asiasanoitus, vapaa tekstihaku) [Miten tieto löytyy!!] [tästä voisi koota oman vitriinin ja asiakokonaisuuden päätteelle] * kunnallinen kirjastolaitos ihanteeksi (kantakirjasto - piirikirjastot, kaavio) * vaikuttajahenkilöitä kuvin ja selostuksin (mahdollisesti arkkitehdin idean mukaan takaseinään, joko kiinteinä kuvina tai heijastettuna vaihtuen): Amerikassa käyneet uudistajat Einar Holmberg, J.A. Kemiläinen; työjuhta William Sippola; valistusmiehet Väinö Voionmaa ja Niilo Liakka (kustakin kuvaava iskulause, Hombergin ja Kemiläisen matkareitit yms.) * Kirjastokomiteat 1906 &1914 ; Suomen kirjastoseura 1910 * kirjastoalan julkaisutoimintaa (kirjoja, Kirjastolehti...) * kirjastot sisällissodassa (valokuvia, tekstejä): palaneita pitäjänkirjastoja, työväenyhdistysten kirjastojen tuhot, punavankileirien kirjastot Vitriini 8 Itsenäisen tasavallan kirjastot ja ensimmäisen kirjastolain (1928) aika * hallinnolliset, lainsäädännölliset, organisatoriset ratkaisut: valtion tuki kirjastoille kanavoidaan erityisesti kuntien kautta * Valtion kirjastotoimisto ja kirjastotoimikunta työn johtoon (kuva Kirjastotoimiston väestä rauhan ja sodan aikana); kirjastonhoitajien koulutus (kuvia kursseista) * kirjastohallinnon johtoon nuori maisteri Helle Cannelin/Kannila (kuva, julkaisuja, luonnehdintaa) * vuoden 1928 kirjastolaki: valtionavut kasvavat, kunnallinen kirjastolaitos vallitsevaan asemaan; valtion kirjastontarkastajat tutkivat ja edistävät 5
kirjastotoimintaa (piirijako kartalla, kuvia kirjastontarkastajista, otteita tarkastuskertomuksista) (Vaasan läänin kirjastontarkastaja Olga Risula erityisesittelyssä) * ensimmäinen maaseudun kirjastotalo lahjoitusvaroin: Laitila (kuva), mutta muuten kirjastot maaseudulla usein vaatimattomia laitoksia, ei aina edes omaa huonetta vaan kirjakaappi (kuvia kirjastoista), silti kirjaston merkitys oli tuntuva (loistoesimerkki: Väinö Linna Urjalan kirjaston käyttäjänä) * kaupungit kirjastokehityksen kärjessä: Helsingin kirjastoverkon kehitys (kartta), Tampereen uusi modernin kirjastoideologian mukaan suunniteltu rakennus (kuva talvisesta kirjastosta), erityisesittelyssä Aallon Viipurin kirjasto (pienoismalli, kuvia, pohjapiirros, kaupunkikuva, jos mahdollista: multimedian keinoin vierailu Viipurin vasta-avatussa kirjastossa) * rajaseudun kirjasto * sodan vaikutukset: menetetyn alueen ja Lapissa tuhoutuneet kirjastot (tilastoa, kuvia, viimeiset lainat: sodanaikainen eräpäiväliuska), Kemiläisen kohtalokas loukkaantuminen Helsingin pommituksessa, kirjastontarjastaja Siven kaatuminen; rintamakirjastot, tieteellisten kirjastojen evakuoinnit (kuvia: Helsingin kaupunginkirjasto hiekkasäkkien takana, TKK liekeissä, HY palaa, palontorjujat SKS:n katolla) (otteita HYK:n hätäevakuointiin osallistuneiden muistoista) [Museoviraston kirjastosta saatavissa alkuperäinen luettelo evakuoiduista kirjoista] - Viipurin kirjasto sodan aikana: sovjetisointi, jälleensuomalaistaminen, lopullinen sovjetisointi - tekstiä ja kuvia *sodanjälkeinen aika, kirjastokomitea, 50-luku, kirjastoarkkitehtuuri, huonekalut, (opaskirjat, muistot, kuvia) * Detroit-lainauskortti avattuna: numerot > kohtalot (mitä heistä tuli, joko todella tai selvästi sepitetysti) - Kirjoita, kerro oma kirjastomuistosi! (paperia ja kynä, mikrofoni, kirjoituspääte) Vitriinit 9-10 Suomen yleisten kirjastojen kultakausi * Kehityksen ja kasvun kuvaaminen kaikilla tasoilla, henkilökohtaisten muistojen aktivointi - maailma muuttu, kirjastot muuttuvat (kuvasarja suomalaisen yhteiskunnan muuttumisesta, rinnalla vastaava kirjastosta) * päätoimiset kirjastonhoitajat, kirjastoautot, kirjastorakennukset, maakuntakirjastot, keskuskirjasto, lastenosastot (tilastopylväitä, karttoja, kuvia) - käyttöä kuvaavia käyriä - kirjastotekniikan kehitys: lainausjärjestelmät (korttijärj., kameralainaus, atklainauksen vaiheet - kuvia, esineitä, laitteita, välineistöä) * kuvia: ihminen kirjastossa lukemassa, lainaamassa, musiikkia kuuntelemassa, satutunnilla, keskustelemassa - kaupngissa, maalla, tien 6
poskessa, kirjasto kohtauspaikkana, turvapaikkana, tiedonhakupaikkana, kasvuympäristönä * kirjastoverkko (yleiset ja tieteelliset kirjastot) * kirjasto verkossa (kirjastojen kotisivuja, kirjastot.fi-sivut) * Suomen yleiset kirjastot verrattuina muiden maiden kirjastoihin Huoneet 302 ja 307: Kirjastointeriöörejä Huoneeseen 307 on suunniteltu sijoitettavaksi vaihtuvia näyttelyjä, mutta todennäköisesti niitä ei jatkuvasti ole tarjolla, joten on lähdettävä siitä, että suurimman osan ajasta tässäkin huoneessa on esillä pysyvän näyttelyn aineistoa. Sen vuoksi alla hahmoteltuja pysyvän näyttelyn osia, kirjastointeriöörejä, sijoitetaan myös sinne, kuitenkin sinne sijoitettavat osiot tulevat olemaan helposti purettavia ja siten siirrettävissä vaihtuvien näyttelyjen tieltä varastoon. Huone 303 - sisältää seuraavat rekonstruoidut kirjastointeriöörit: 1 [arkkitehdin suunnitelmassa nro 14]. 1700-1800-luvun lukukirjasto: Vaasan lukukirjaston säilyneet kirjat lasi-ikkunaisessa kirjakaapissa (sen tulee olla lukittava ja tilan video- ja kameravalvonnassa) [kaappi hankittava]; samaan yhteyteen sijoitetaan jo olemassa oleva kustavilainen pöytä, tuolit ja sohva. Tässä tilassa voidaan pitää arvokkaampia tilaisuuksia, kuten museoyhdistyksen kokouksia, kahvittaa arvovieraita jne. Pöydällä on lukukirjaston kirjastoluetteloita ja muuta tiedotusaineistoa. 2. [15] 1800-luvun kansankirjasto : kirjastokaappi; kaappi voi olla umpiovinen, ovet avattuna (mutta kirjat lasin takana?); kirjat jostain kokonaisena säilyneestä kkokoelmasta tai koottavissa tallella olevista vanhojen kansankirjastojen kirjoista. Kaapin edessä yksinkertainen pöytä ja tuoli, pöydällä lainausvihko, sulkakynä ja mustepullo, käsikirjoitettu luettelo kirjoista yms. Samaan yhteyteen voidaan sijoittaa valo- tai piirroskuvia varhaisista kansankirjastoista, niiden perustajista, hoitajista ja käyttäjistä. - yksi hyvä vaihtoehto olisivat Vaasan varhaisen, 1850-luvulla perustetun kaupunginkirjaston kirjat (ns. Musta kirjasto ) 3. [16] Esimerkkejä kansanliikkeiden kirjastoista: sen mukaan miten saatavilla on, nuorisoseuran, raittiusyhdistyksen, vapaapalokunnan, työväenyhdistyksen kirjastoja eli kirjastokaappeja ja muuta niihin liittyvää esineistöä ja aineistoa. Tähän yhteyteen voidaan sijoittaa myös varhainen kyläkirjasto ja/tai 1800-luvun sotilaskirjasto. - käytettävissä jo nyt Vaasan kaupunginkirjastossa säilytettävä paikallisen vapaapalokunnan kirjaston kirjat (pääosin ruotsinkielinen kokoelma luetteloineen) sekä Vaasan tarkkampujapataljoonan sotilaskirjaston kirjat (kaksikielinen) - hankittava/lainattava: nuorisoseuran ja työväenyhdistyksen kirjastot 7
4. [17] 1930-40-50-60-luvun kaupunginkirjaston lainausosasto: lainaustiski, kameralainausvälineet; vuosikymmen valitaan aineistosta parhaiten syntyvän kokonaisuuden mukaan (tai tehdään vaihdettavia kokonaisuuksia ): - Vaasasta eri vuosikymmeniltä: lainauskamera ja muuta välineistöä, kirjoituskone - Tampereella tallella 20-luvulta 70-luvulle: lainaustiski, tuoleja, pöytiä, kirjapalleja, kirjahyllyjä, kortistolaatikoita, kortistoja, pitkä penkki, Detroit-systeemin kortitusvaunu, kirjoituspöytiä, kuljetuskärryt, palautuslaatikko, vaakoja, naulakoita, leimasimia, birekalaatikoita, kirjailijoiden kipsipäitä 5. [18] 1950-luvun maalaiskunnan kantakirjasto, avohyllyä kirjoineen sekä pätkä käsikirjaston hyllyä (esim. tietosanakirja), kortistokaappi kortteineen, detroit-järjestelmän mukainen lainausvälineistö, hankintakirja Huone 307 Vitriini tai pöytä tai osasto I: - kirjaston lastenosasto 1950-60-luvuilta: Vaasasta 3 kpl tuoleja, Tampereelta (mahd.) 10 tuolia, poytiä(?) Tähän on hankittava lisää esineisöä Vitriini tai pöytä tai osasto II: - sairaalakirjaston toimintaympäristö: potilasvuode, sen vieressä sairaalakirjaston kirjavaunut [mahdollisesti saatavissa Tampereelta] kirjoineen, vuodepöydällä mahdollisesti nauhuri [Vaasa?] Sokeain kirjastosta saatujen nauhojen/kasettien kuuntelua varten, vuoteella esim. kuva Else Brandersista potilaiden kanssa ja kuva Vaasan sairaalakirjastotyöstä, jos saatavissa Vitriini tai pöytä tai osasto III - valikoima kirjastojen teknistä välineistöä eri vuosikymmeniltä: * Vaasasta saatavissa: kirjoituskoneita, tietokoneita, mikrofilmin- ja kortinlukulaite, luettelokorttien monistuslaite, vahasmonistuskone, nauhuri, kuulokkeita, lainauskameroita, * Museoviraston kirjastosta saatavissa (lähitvuosina): Skandex-kortisto * VTT:n informaatiopalvelusta saadaan laitteita ja muuta informaatiopalvelun välineistöä Vitriini tai pöytä tai osasto IV [jos on tilaa; voitaisiin toteuttaa myös seinälle heijastettavalla kuvasarjalla tai päätteellä olevalla multimediaesityksellä] - tieteellisiä ja erikoiskirjastoja esittelevä esine- ja dokumenttivalikoima [luvattu vanhoja lainakuitteja {mm. Sakari Pälsin} ja ASLA-kirjoja mm. Museoviraston kirjastosta] 8
Kyselyn kautta saatuja tietoja potentiaalisesta aineistosta Yhdistyksen puheenjohtajan kirjastoille suuntaaman kyselyn vastausten mukaan seuraavia esineitä, valokuvia ja muita aineistoja on saatavissa lahjoitettuina, lainattuina tai virtuaaliseen museoon kuvattuina. Niitä voidaan sijoittaa sopiviin yhteyksiin. Osa on jo mainittu tekstissä. - Huittinen: valokuvia 1940-luvulta (kirj., hoit. Martta Kaipainen palvelee koululaisasiakkaita) - Espoo: siirtokirjakaappi, vanhoja leimoja, kirjoja [ei lahjoitettavaksi tässä vaiheessa] - Vankeinhoitolaitoksen kirjasto: lahjoitettavissa 2 kpl korttilaatikkoja, valokuvia vankilakirjastoista, leimasimia, käyttösääntöjä, kirjantukia - Enontekiö: viisi saamenpukuista nukkepariskuntaa [virtuaalimuseoon] - Deutsche Bibliothek: lahjoitettavaksi korttien kopiointilaite, tallella myös valokuvia kirjastosta - Muurla: lainattavissa muutama vanha peltinen korttilaatikko - Kuortane (Hanna Keisala): lahjoitettavissa kahvipurkki ja lakattuja kortistolaatikoita - Kitee: lahjoitettavissa lainauskamera, tallella myös kirjaston vanhat käyttösäännöt - Pornainen: tallella ensimmäisen kantakirjaston kirjat [ei nähtävästi fyysisesti siirrettävissä] - Pieksämäen mlk : lahjoitettavissa Birekakuitti-teline ja leimasin - Karijoki: saatavissa kirj. hoit. Aili Turtolan nauhotettuja muisteluja - Hämeenlinna: kolmen kuvan sarja ortodoksikirkon muuttamisesta kaupunginkirjastoksi; mahdollisesti Billnäsin huonekaluja ja leimasimia - SKS: kirjasto: tallella Elias Lönnrotin pöytä ja Kaarle Krohnin tuoli; saatavissa kuvia - Anjala: saatavissa Reginakoulun kuva - Tampere: tallella seuraavaa aineistoa, jotka mahdollisesti voidaan luovuttaa museoon mutta päätöstä tästä ei ole tehty: - vanhoja puutuoleja 20-luvulta 5 kpl, maalattu punaisiksi ja pehmusteet,lisätty (hankittu ensimmäiseen kirjastotaloon 1925), - samanlaisia pehmustamattomia tuoleja 4 kpl, -vanha tiski, alunperin ilmeisesti Nekalan sivukirjastosta ehk 20- luvulta, - 20-luvun pyöreitä, neliön ja suorakaiteen muotoisia puupöytiä, maalattuja ja lakattuja - 2 kpl matalia 20-luvun kirjapalleja, - 20-luvun kirjahyllyjä 6 kpl, lisäksi yksi matala saman sarjan hyllykkö - sininen pitkä penkki, ilmeisesti vuosisadan alkupuolelta, - vanha liitutaulu, - tammisia ja koivuisia kirjahyllyjä, - 50- ja 60-luvulta oranssi pöytiä, - 2-osainen kortistolaatikko 60-luvulta, - 60-70-lukujen kortistoja, - 2 kortistoa 20-luvulta, - 10 punaista lastentuolia 20-luvulta, - 60- ja 70-luvun vinyyli- ja muovituoleja, - vanhoja laitoskirjaston kirjavaunuja, - Detroit-systeemin kortitusvaunu, 9
- 60- ja 70-luvun kirjoituspöytä, toinen vanhempi kirjoituspöytä, - vanhat kuljetuskärryt, - palautuslaatikko 70-luv, - 2 kpl vanhoja vaakoja, - 70-luvun naulakoita, - leimasimia, - birekalaatikoita, - kaikenlaisia koneita jotka ovat liittyneet kirjastotoimintaan, - ensimmäinen Tampereen kaupunginkirjastoon hankittu tietokone, - vanha päätelukija, - mikrofilmin ja korttien lukulaitteita, - kipsipäitä kirjailijoista, hankittu vuosikymmenien varrella, - Vaasan kaupunginkirjasto lahjoittaa seuraavat esineet ja laitteet (tässä mukana myös tekstissä mainitut): - kortistolipas, tyhjät laatikot, mutta luettelokortteja saatavissa - kirjakärryjä - 3-4 kpl, yksi niistä 30-luvulta - hyllykkö, kevyt, ei kirjoille, 4 tasoa - tuoleja: lasten 2 kpl, 11 kpl aikuisten 50-luku?, 3 kpl aikuisten vanhoja kaariselkäisiä - Pöytä, pieni, sorvatut jalat, 1900-l alku?, 2 kpl - kirjoituspöytä Billnäs + pyöreä jakkara - seinäkelloja, vedettäviä, 3 kpl - paperigiljotiini - haitaripidike (lampulle?) - vanha nitoja - kirjantukia, rautalankaisia + lauta - luokkamerkkejä, hyllyn reunaan kiinnitettäviä - 2kpl stereokuulokkeet (suuret korvaosat) + 2 kpl kevyempää laatua - nauhuri Clarke & Smith - lainauskamera Regiscope, 3 kpl - mikrokortteja, runsaasti sekalaisia - äänilevytelineitä, rautalanka, 2 kpl - puhelimia, 2-3 vanhoja ja uudempi - aidosti vanha entisöity kustavilainen pöytä, 8? tuolia ja sohva - luettelokorttien monistuslaite + painomustetta useita putkiloa - matkakirjoituskone kantokotelossa - kassakone - avokelanauhuri + keloja ja kelakoteloita - vahasmonistuskone - sähkökirj. kone - laite Adressograph, ilm luettelokorttien monistukseen? - paloruiskuja 3 kpl - puristin, luult. kirjansitojan? - mikrokortin lukulaite - mikrofilmin kopioiva lukulaite - tietokoneita ja näppäimistöja on varastossa eri malleja, lisäksi on ainakin yksi suojalasi 10