Aika ja paikka: Tiistaina 8.12.2015 klo 16.00 18.00 Ravintola Kissanviikset, Puistokatu 3, 40100 Jyväskylä Läsnä Hallituksen jäsenet: Varajäsenet: Teija Kunnari, puheenjohtaja Marja-Leena Hannula Pirjo Niinikangas Tarja Kangasmetsä Victoria Kiuru Laila Ohra-aho, sihteeri Santtu Lytsy Tanja Pirttimaa Annina Leino Tiina Tikkakoski Kristiina Hopsu Raili Vesamäki Juhani Lehtonen Muut osallistujat: Marja-Leena Hannula, luottamusmies/ arviointiryhmän jäsen Tiina Tikkakoski, luottamusmies Marko Piispanen, varaluottamusmies Satu Tuimala, työsuojeluvaltuutettu Mari Turunen, arviointiryhmän jäsen Marja Pesonen, rahastonhoitaja/jäsensihteeri 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja Teija Kunnari avasi kokouksen klo 16.00. 2. Päätösvaltaisuus Kokous todettiin päätösvaltaiseksi. 3. Työjärjestys Työjärjestys hyväksyttiin 4. Pöytäkirjantarkastajien valinta Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Victoria Kiuru ja Tanja Pirttimaa 5. Jäsenasiat Jäsenasioita ei ollut 1
6. Virkistysrahahakemukset Virkistysrahaa on hakenut Jukka Vuorela, Marko Piispanen, Sari Välipakka, Satu Tuimala, Talvikki Tuimala, Oili Kuisma, Minna Heino, Kaija Ikonen, Tuula Tolkki, Aija Anttila, Esa Kuukkanen, Päivi Puumalainen, Raili Takanen, Jaana Haikarainen, Iris Forsman, Tarja Rintamäki, Raija Ritvanen, Mikko Sainkangas, Jonna Löfqvist, Teija Ikonen, Tiina Tikkakoski, Tiina Hokkanen, Sirpa Pynnönen, Katja Ronkainen, Anniina Leino, Laila Ohra-aho, Mirja Vartiainen, Maiju Jokela, Anneli Arola, Sari Paananen, Tarja Välimäki ja Merja Liimatainen. Hakemukset hyväksyttiin. 7. Arviointiryhmän varajäsenen valinta 8. Muut asiat Arviointiryhmässä on täyttämättä yksi pardialaisen varajäsenen paikka. Varsinaiset arviointiryhmän jäsenet ovat tällä hetkellä Marja-Leena Hannula ja Mari Turunen. Jäseniltä on kysytty halukkuutta tehtävän hoitoon, yksi ilmoittautuminen on tullut; Marko Piispanen. Hallitus valitsi yksimielisesti Marko Piispasen arviointiryhmän varajäseneksi 9.12.2015 lukien Pardian kymmenes jäsenristeily järjestetään 17. - 18.4.2016 Tallinnaan. Risteily oli buukattu täyteen, mutta nyt paikkoja on vapautunut. Päätettiin, että THHL:n Keski- Suomen piiriyhdistys varaa 5 paikkaa risteilylle. Omavastuuta ei ole, maanantai 18.4. on otettava lomapäiväksi. Teija Kunnari laittaa jäsenistölle viestin asiasta ja ilmoittautumisohjeet (sitova ilmoittautuminen 23.12. mennessä) Luottamusmiesten ja puheenjohtajien neuvottelupäiville Pasilassa 2.12. osallistuivat Tiina Tikkakoski, Marja-Leena Hannula ja Teija Kunnari: Vuoden vaihteen jälkeen työaikasaldoon tulee muutoksia; saldovapaan (koko päivän tai puoli päivää) voi pitää, jos työaikasaldoa pääsee kertymään 17 h 15 min. Työaikasaldon leikkuri leikkaa vain kerran vuodessa. Työaikaseurantajärjestelmä Kieku tuo haasteita etenkin uudessa toimitilamallissa, kun työpiste pitää ensin etsiä, kantaa sinne tavarat ja käynnistää kone vasta sitten olet kirjautunut töihin. Kaikki muu on siis omalla ajalla tapahtuvaa. 2
Uusi etätyöohje on valmistumassa (menee ensin YT:hen) Liiton hallituksen kokoukseen 3.12 osallistui Teija Kunnari: THHL:n puheenjohtaja Eija Tuutti on lähettänyt 8.12. TEM:lle lausunnon pakkolakipaketista (LIITE 1 - pöytäkirjan lopussa) Eija Tuutti on lähettänyt 4.12 vastineen työmarkkinajärjestöjen tiedotteeseen (LIITE 2 - pöytäkirjan lopussa) Todettiin asioiden tulleen entistä haastavammiksi ja näin asioiden käsittely vaatii myös enemmän aikaa. Tämä tuo haasteita kokouskäytäntöihin sekä kokousaikatauluihin ja täten muualta maakunnasta tulevien kokouspäivät pitenevät. Hallituksen pikatiedote luettavissa kokonaisuudessaan kotisivuilta www.thhlks.fi Päätettiin, että liiton hallituksen kokoukseen osallistuja lähettää kokouspöytäkirjat piiriyhdistyksen hallitukselle luettavaksi. Teija Kunnari on varsinainen edustaja, ensimmäinen varaedustaja on Marja-Leena Hannula, toinen vara Laila Ohra-aho ja kolmas vara Erkki Savela Toimistossa on meneillään syksyn 2015 barometrien käsittely. Keskustelua herätti etenkin korkea prosenttiosuus (koko toimisto 13 %) työpaikkakiusaamista kokeneiden kohdalla. Prosenttiosuus vaihtelee eri linjojen välillä paljon. Toinen pintaan nouseva asia on toimitilamuutos ihmetystä herättää se, että toimitilat on muutettu, ennen kuin siihen on valmiudet (esim. kaikilla kannettava tietokone ja huoneissa tarvittavat verkkoyhteydet toistaiseksi huoneisiin tulee vain yksi kaapeli) Tämän viikon perjantaina 11.12.2015 klo 13.30-15.30 THHL:n puheenjohtaja Eija Tuutti, pääluottamusmies Kari Reponen sekä alueelliset luottamusmiehet Marja- Leena Hannula ja Tiina Tikkakoski ovat tavattavissa Jyväskylän toimipaikan auditoriossa. Eija ja Kari tuovat terveisensä suoraan pääkallopaikalta. Jäsenillä on mahdollisuus tulla keskustelemaan mieltä askarruttavista ajankohtaisista asioista ja nauttimaan samalla iltapäiväkahvit! 3
11. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 18.00 Teija Kunnari Teija Kunnari puheenjohtaja Laila Ohra-aho Laila Ohra-aho sihteeri Olemme tarkastaneet pöytäkirjan ja todenneet sen kokouksen kulkua vastaavaksi _10_/_12 9 /_12_ 2015 Victoria Kiuru Victoria Kiuru 2015 Tanja Pirttimaa Tanja Pirttimaa Hallitus kiittää jäseniään kuluneesta vuodesta sekä luottamuksesta ja toivottaa kaikille hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2016. 4
(LIITE 1) TEM:lle lausunto pakkolakipaketista Työ- ja elinkeinoministeriö TEM 7.12.2015 Pekka Timonen Tarja Kröger Lausunto Hallituksen esitys kustannuskilpailukykyä vahvistavista toimista Yleistä Työ- ja elinkeinohallinnon henkilöstöliitossa on tutustuttu Hallituksen esitykseen lakipaketista, jonka tavoitteena olisi yksikkötyökustannusten alentaminen. Keskeiset muutokset esityksessä koskevat sairausajan palkkaa, arkipyhien muuttamista työpäiviksi, vuosilomien enimmäispituutta sekä lomarahojen enimmäismäärän rajoittamista. Voimme todeta, että tämä kokonaisuus koskee erityisen rankasti ja epäoikeudenmukaisesti sitä valtion henkilöstöä, jota Työ- ja elinkeinohallinnon henkilöstöliitto edustaa. Hallinnon henkilöstön korkea ikärakenne ja virkailijoiden pitkät työurat johtavat siihen, että tämä kokonaisuus verottaa kaikkein eniten henkilöstöä, joka on pääosin naisia ja sijoittuu pääsääntöisesti 2 500 3 000 euron kuukausipalkoille, pitkän yli 15 vuotisen työuran jälkeen TE-toimistoissa, ELY-keskuksissa ja TEM:ssä. Hämmästyttävää esityksessä on se, että VM:n laskelmat perustuvat mitä ilmeisimmin lähinnä oletuksiin. Työllisyysvaikutukset ovat vähintäänkin höttöisellä pohjalla. Kokemuksesta tiedämme ja olemme nähneet TE-toimistoissa sen, että monien uudistusten myötä julkisuudessa näyttävästi luvatut työpaikkojen lisäykset ovat jääneet lupauksiksi. Viimeisimpänä esimerkkinä oli yritysten yhteisöveron merkittävä lasku, joka näytti paremminkin vauhdittavan työpaikkojen vähentämistä. Vuosiloman leikkaukset siten, että enimmäispituudeksi säädetään 6 viikkoa sekä lomarahan enimmäismäärän leikkaus 30 %. - Lomarahojen leikkaus olisi n. -1,42 => -1,42 % - Pelkkä lomapäivien leikkaus pitkälomalaisilla olisi vaikutukseltaan - 2,62 % työntekijän palkasta. - On hyvä muistaa, että pitkiä lomia 15-vuoden palvelun jälkeen ei ole annettu lahjaksi. Nämä ovat tulosta sopimuskierroksilla tehdyistä ratkaisuista, joissa on haluttu turvata henkilöstön pysymien valtiolla, jossa ei muutoin yksityissektorin liukumia, eikä muita etuja ole ollut, eikä ole. Tämä on ollut porkkana ja nyttemmin myös jaksamisen kannalta aivan olennainen tekijä. - Vuosityöaika pitenee pitkälomalaisilla 8 työpäivää. Sairausajan palkan leikkaukset. - Tämä muutos johtaa väistämättä piteneviin sairauslomiin. o Nyt esim. TE-toimistojen ja ELYjen väki on yrittänyt sinnitellä puolikuntoisina työssä. Koska henkilöstöä esim. TE-toimistoissa on vähennetty jatkuvasti, 5
vapautuvien virkoja ei voida täyttää, eikä pitkien sairauslomien sijaisuuksia saada, on porukka kaikin tavoin yrittänyt pitää huolta siitä, ettei työkavereiden harteille kaadu entistä suurempaa taakkaa. Tämä on osittain johtanut siihen, että flunssataudit leviävät koko työyhteisöön ja yksilöllä tilanne on johtanut jälkisairauksiin. - Jos sairausajan karenssi ja palkan alenema toteutetaan, jää henkilöstö hoitamaan esim. flunssakuumettaan vasta, kun ollaan jo ns. pahassa vaiheessa, kuten keuhkoputken tulehduksessa. Tällöin edessä on pitkä sairausloma. - Vaikutukset 2 500 3 000 euron kk-palkkalaisilla on -500 => -600 euroa. o em:ssa huomioitu 3 yksittäistä sairauspäivää sekä yksi 4 päivän jakso eli 5 palkatonta karenssipäivää ja 5 pvää 80%:lla, joka vähentää 6 pv:n palkan. Arkipyhien muuttamien työpäiviksi. - Vaikutus palkanmenetykseen - 167 => -200 euroa. Palkansaajajärjestö Pardiassa on laskettu, että kaikki pakkolakipaketissa esitetyt vähennykset vaikuttaisivat TE-toimistojen, ELY:jen ja TEM:n 2 500 3 000 euroa ansaitsevien palkanmenetyksinä seuraavasti: - Lyhytlomalaisilla o lomarahan leikkaus 1,43%, sairaussakko 1.59% ja arkipyhät 0,53 % yhteensä 3,54 % - Pitkälomalaisilla o lomarahan leikkaus -1,42 % + lomarahan leikkaus (6% ->5%), arkipyhät 0,52 % ja lomapäivien leikkaus 2,62 % yhteensä 7,08 % Lopuksi On todettava, että hallituksen yksisilmäisyys ja turvautumien pakkolakikeinoon ja sillä uhitteluun on vastuutonta. Valtion ja julkisen sektorin työntekijät eivät ole syypäitä Suomen taloudelliseen taantumaan. Ei ole mitenkään kohtuullista, että valtion pienipalkkaiset naiset laitetaan suurimman kuorman kantajiksi valtion talouden tasapainottamisessa. THHL ry katsoo, että maan hallituksen on vetäydyttävä ns. Sipilän pakkolakipaketin esittämisestä eduskunnalle ja tehtävä kaikkensa sen eteen, että avoin ja maltillinen kolmikantainen neuvottelutie aidosti käynnistyy. Se on oikeudenmukainen keino, jolla tarvittavat kustannuskilpailykyvyn tavoitteet toteutetaan. Sipilän ja EK:n vetäytymien AKT:n neuvottelupöydästä poisjäämisen taakse vaikuttaa keinotekoiselta teatterilta. Maan hallituksen ja EK:n tavoitteet tuntuvat olevan yhtenevät, eikä ay-liikkeen kanssa aidosti haluta vaihtoehtoja pohtia. Mikä on hallituksen vastuu? Entäpä, jos yhteiskuntarauha vaarantuu? Me ayliikeessä emme tätä linjaa aja, emmekä halua. THHL ry:n psta Eija Tuutti puheenjohtaja 6
(LIITE 2) Vastine työmarkkinakeskusjärjestöjen tiedotteeseen 26.11.2015 Työ- ja elinkeinohallinnon henkilöstöliitto THHL ry 04.12.2015 Mitä tehdään TE-toimistojen palveluissa ja millä resursseilla Työmarkkinajärjestöt ja muutamat muutkin tahot ovat syksyn aikana rajusti arvostelleet TE-toimistojen tehottomuutta. Lukijana saa väistämättä vaikutelman, että TE-toimistojen henkilöstö olisi tehotonta ja osaamatonta. Tämä tuntuu kohtuuttomalta tilanteessa, jossa henkilöstö voimiensa äärirajoilla tekee parhaansa suurtyöttömyyden purkamisessa. TE-toimistojen henkilöstö on ollut viimeisten liki 10 vuoden ajan jatkuvasti kasvavan työttömyyden ja talouden taantuman edessä kohtuuttomassa tilanteessa. Samaan aikaan henkilöstöä on vähennetty tuottavuuden tehostamisen, byrokratian purun ja milloin minkäkin säästötavoitteen nimissä. Toimistoissa oli syyskuun 2015 lopulla vakituisia kokoaikaisessa työssä 2 408 työntekijää, ja osa-aikaisia 190. Lisäksi oli 250 määräaikaista ja palkkatuella työllistettyjä noin 400 henkilöä. Yhteensä erilaisia määräaikaisia oli n. 650 eli neljännes henkilöstöstä. Vuoden 2016 alusta henkilöstöä vähennetään entisestään, etenkin viimemainituista ryhmästä. Työttömänä on liki 400 000 henkilöä. Yhteydenottoja TE-toimistoihin oli v. 2015 lokakuun alkuun mennessä yli 4 miljoonaa, joista puhelimitse liki 1,5 milj., verkossa liki 1,1 milj. ja TE-toimistokäyntejä yli 0.5 milj. Lisäksi kirjeitä asiakkaille lähetettiin n. 370 000 muita yhteydenottoja oli yli 0,5 milj.. Uusia avoimia työpaikkoja otettiin tammi-kesäkuussa 2015 vastaan 278 612. Sinänsä on hyvä, että työmarkkinajärjestöt ovat havahtuneet suuren työttömyyden edessä ja ovat huolissaan pitkäaikaistyöttömyyteen valumisesta. Sama huoli on jo pitkään ollut TE-toimistojen väellä. Koska TEM-hallinto on joutunut etsimään keinoja palvelun hoitamiseksi entistä pienemmällä henkilöstöllä, on tehty mm. asiakaslähtöisyyteen pohjaava TE-palvelun muutos v. 2013 alusta. Keskeistä tässä on panostaminen työnhaun alkuvaiheeseen ja asiakkaan aktivoiminen mm. sähköisten-/verkkopalvelujen käyttöä lisäämällä. Ongelmallista on ollut se, että tämän kokonaishankkeen etenemää ovat hidastaneet merkittävästi työttömyyden kokoaikainen kasvu ja samanaikainen työllisyyden hoidon määrärahojen väheneminen. On vaikea käynnistää toimenpiteitä, kun työvälineet eli tarvittavat määrärahat ovat riittämättömät. Tarvittavat toimenpiteet pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi ovat parhaimmillaan mm. palkkatuella työllistäminen niin, että työtön saa näin jalan oven väliin ja todennäköisesti tuen päätyttyä työllistyy normaalisti avoimille työmarkkinoille. Mutta siihen tarvitaan rahaa. On myös hyvä ymmärtää se tosiasia, että kaikki pitkään työttömänä olleet eivät ole vaikeasti työllistettäviä, jos vain sopivia työpaikkoja on tarjolla. 7
Sähköisten palvelujen käyttöönoton ajoitus sinällään on ollut pahin mahdollinen asiakasmäärien kasvaessa ovat koko ajan. Valtion säästötarpeet ovat ajaneet tähän muutokseen. Tärkeätä on ymmärtää myös se, että nämäkään palvelut eivät toimi, eikä niiden kautta käynnisty toimenpiteitä, ellei TEtoimistoissa ole riittävästi resursseja palvelutarpeiden purkamiseen ja toimenpiteiden työstämiseen verkossa. Todellisuutta on sekin, että läheskään kaikki TE-toimistojen asiakkaat eivät osaa, kykene tai halua asioida verkossa, vaan tarvitsevat aitoa kasvokkain - face to face-tapaamista ja ohjausta 8virkailijoilta huomattavasti laajemmassa määrin kuin nyt on mahdollista toteuttaa. Näitä on kaikissa ikäluokissa ja asiakasryhmissä. Tämä asia on TE-toimiston henkilöstön mielestä jäänyt aivan liian vähälle huomiolle. TE-toimistot tekevät työttömille palvelutarvekartoituksia jo työnhaun alkuvaiheessa. Ongelmana lakisääteisten määräaikojen noudattamisessa on se, että työllisyyden muutokset eri alueilla eivät jakaudu tasaisesti, eivätkä ole ennakoitavissa. Muutokset tapahtuvat viikoittain, kuukausittain jne. Pääsääntöisesti määräajat on kuitenkin saatu pidettyä. TE-toimistojen avoimmuutta peräänkuulutetaan. TE-palveluissa on vuoden 2016 aikana tulossa käyttöön reaaliaikainen TE-palvelujen seurantatietojen julkistaminen te-palvelut.fi-sivustoilla. Tämä tuo läpinäkyvyyttä TE-toimistojen arjen työhön. Tosiasia on se, että työttömiä on saatu paljon työelämään. Vaikka työttömyysluvut kasvavat, joukko lukujen takana ei ole vakio. Liikettä työelämän suuntaan tapahtuu koko ajan, kun toisaalta tulee jatkuvasti uusia työttömiä. Lisätietoja: Eija Tuutti, puheenjohtaja / THHL ry eija.tuutti@thhl.fi 0400-953610 8