1 KAIVOSALAN HUIPPUOSAAMISEN KESKUS OULU MINING SCHOOL, KEHITYSNÄKYMÄT JA PAINOPISTEALUEET Kari Knuutila Oulu Suomen kaivoskeskukseksi Tulosseminaari yrityksille Oulu,
2 OULU MINING SCHOOL Oulu Mining School (OMS) on vuonna 2007 Oulun yliopistossa toimintansa aloittanut vuorialan koulutus- ja tutkimusverkosto. Ydintoimijoita ovat Geotieteiden laitos, Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto sekä täydentävien opintojen keskus. OMS vastaa vuorialalle erikoistuneiden geologien ja diplomi- insinöörien peruskoulutuksesta ja alan täydennyskoulutuksesta. Osana Suomen Vuoriklusteria OMS on aktiivisesti kehittämässä vuorialan tutkimusta. Oulun yliopiston tavoitteena on kehittää OMS:sta kansainvälisesti johtava kaivos- ja vuorialan tutkimus- ja opetusyksikkö.
KAIVANNAISALAN KANSAINVÄLINEN JA KOHDENNETTU OPETUS OULUN YLIOPISTOSSA Nordic Mining School Luulajan teknillinen yliopisto ja Oulun yliopisto ovat sopineet koulutuksellisesta yhteistyöstä, Nordic Mining Schoolista (NMS). NordMin - Kestävän kaivannaisteollisuuden pohjoismainen asiantuntijaverkosto Oulun yliopisto on aktiivisesti kehittämässä NordMin-yhteistyötä Pohjoismaisten yliopistojen kanssa. Tavoitteena on rakentaa pohjoismainen maisteriohjelma, joka alkaisi vuonna 2014. GeoProsPD-ohjelma OMS järjestää kaivos- ja kaivannaisalan täydennyskoulutusta GeoProsPDohjelmina, joita rahoittaa Euroopan rakennerahasto. Koulutuspaketit OMS järjestää myös kaivannaisalan opetuspaketteja yritysten henkilöstölle, opettajille ja viranomaisille. 3
KAIVOSALAN TIEDEKUNTA OULUN YLIOPISTOON 4 Oulun yliopisto perustaa kaivos- ja vuorialalle uuden tiedekunnan 1.8.2014 alkaen. Tavoitteena on kehittää tiedekunnasta valtakunnallisesti ja kansainvälisesti merkittävä kaivannaisalaan erikoistunut osaamisyksikkö. Perustamisesta päätti Oulun yliopiston hallitus 18.12.2013. Kaivos- ja vuorialan tiedekuntaan tullaan perustamaan kolme kandidaatti- ja maisterivaiheen opinnot kattavaa koulutusohjelmaa, geotieteiden, kaivostekniikan ja rikastustekniikan koulutusohjelmat. Tiedekunnasta alkaa noin viiden vuoden kuluttua valmistua malmigeologeja, maaperägeologeja ja geofyysikoita sekä kaivos- ja rikastustekniikkaan erikoistuneita diplomi-insinöörejä. Uuden tiedekunnan kaavaillaan ottavan sisään 50 60 uutta opiskelijaa vuosittain. Tällä hetkellä geotieteitä Oulun yliopistossa opiskelee noin 210 ja vuorialaa noin 30 opiskelijaa prosessi- ja ympäristötekniikan osastossa. Uuden tiedekunnan arvioidaan merkittävästi vahvistavan kaivannaisalan tutkimustoimintaa Oulun yliopistossa. Oulun yliopiston lehdistötiedote 18.12.2013
KAIVANNAISALAN OPETUS JA TUTKIMUS OULUN YLIOPISTOSSA 5 Tiedekuntahallitus Koulutusdekaani Koulutustoimikunta Dekaani Johtoryhmä Tutkimuksen johtoryhmä ARKKITEHTUURI BIOKEMIA JA MOLEKYYLI- LÄÄKETIEDE HUMANISTINEN KASVATUS- TIETEET LUONNON- TIETEET LÄÄKE- TIETEET OULUN YLIOPISTON KAUPPAKOR- KEAKOULU TEKNIIKKA TIETO- JA SÄHKÖ- TEKNIIKKA Kaivannaisalan opetus ja tutkimus Biologia Fysiikka, geotieteet ja kemia Maantiede Matemaattiset tieteet Biolääketiede Diagnostiikka Giellagasinstituutti Hammaslääketiede Kliininen lääketiede Terveystiede Martti Ahtisaari -instituutti Konetekniikka Tuotantotalous Sähkötekniikka Prosessi- ja ympäristötekniikka Harjoittelukoulut Tietojenkäsittelytiede Tietoliikennetekniikka Tietotekniikka
UUDEN TIEDEKUNNAN MISSIO (alustava) 6 Kaivannaisalan tiedekunta keskittyy geotieteiden, kaivostekniikan ja rikastustekniikan tieteelliseen tutkimukseen ja opetukseen. Alojen tiivis integraatio mahdollistaa kaivoksen ja jalostusketjun monipuolisen optimoinnin malminetsinnästä tuotannolliseen kaivokseen. Tiedekunnan alat ovat geokemia, malmigeologia, maaperägeologia, sovellettu geofysiikka, kaivostekniikka ja rikastustekniikka. Tiedekunta tekee tiivistä yhteistyötä kaivosalan liitännäisalueilla kuten ympäristötekniikka, prosessikemia, prosessinohjaus ja mallinnus ja yhteiskunnallinen ulottuvuus. 15.1.2014
UUDEN TIEDEKUNNAN VISIO (alustava) 7 Kaivannaisalan tiedekunta on valtakunnallisesti ja kansainvälisesti merkittävä kaivostieteiden osaamisyksikkö, joka tekee poikkitieteellistä yhteistyötä kaivannaisalan liitännäisalueilla niin Oulun yliopiston tiedekuntien kuin muiden yliopistojen kanssa. Tiedekunnan avulla Oulun yliopisto vastaa yhteiskunnan ja elinkeinoelämän odotuksiin kaivannaisalan asiantuntijoiden kouluttamiseksi ja tutkimuksen edistämiseksi. 15.1.2014
8 OMS:N UUSI TOIMINTAMALLI Oulu Mining School (OMS) Ympäristö Prosessinohjaus ja mallinnus Prosessikemia Malminetsintä (Geotieteet) Kaivostekniikka Rikastustekniikka Ydinosaaminen (core) Liitännäiset erikoisosaamisalueet (context)
9 UUDEN OMS:N YDIN Geotieteet ovat Oulun yliopiston vahvuus. Tarvitaan malminetsintään profiloitunutta geofysiikkaa (sovellettu geofysiikka, geofysikaalinen malminetsintä). Kaivostekniikan opetuksen ja tutkimuksen kehittäminen ja tekniikan laaja-alaisuus edellyttävät OMS:iin omaa kaivostekniikan professuuria. Kaivostekniikka on otettu huomioon OMS:n vuorialan opetuksen suuntautumisvaihtoehdossa, ja kaivostekniikan opetus on hoidettu Aaltoyliopiston asiantuntijan toimesta. OMS:n rikastustekniikan professuuri perustettiin vuonna 2012. Rikastustekniikan osaamisen vahvistamiseksi tarvitaan pikaisesti lisärekrytointia, joka varmistaisi myös rikastustekniikan osaamisen jatkuvuuden. Lisäksi minipilot-rikastamo oppimis- ja tutkimusympäristönä edellyttää lisäresursseja, jotta pilotin tuomaa mahdollisuutta ei hukata.
OMS:N UUDET PROFESSUURIT JA TUTKIMUSRYHMÄT OMS:iin perustettavat uudet professuurit Malminetsintään erikoistunut geofysiikka Kaivostekniikka Rikastustekniikka OMS:n erikoisosaamisalueiden poikkitieteelliset tutkimusryhmät (ympäristö, prosessinohjaus ja -mallinnus sekä prosessikemia) Kaivannaisalan mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimuskeskus CEMIS 10
11 YLIOPISTOJEN VÄLINEN YHTEISTYÖ Aalto-yliopisto Kalliorakentamisen ja kalliomekaniikan yhteistyö jatkuu Aalto-yliopiston kanssa. Väri- ja jalometallien jalostuksen, sekundäärimetallurgian ja mekaanisen erotuksen ilmiömallintamisen sekä systeemisuunnittelun osaaminen on keskittynyt Aalto-yliopiston Materiaalitekniikan laitokselle, jonka kanssa OMS tekee yhteistyötä jalostusketjun kattavuuden varmistamiseksi. Lappeenrannan teknillinen yliopisto Opetus- ja tutkimusyhteistyö vedenerotuksessa (sakeutus ja suodatus) sekä kemiallisissa erotusprosesseissa (ioninvaihto, neste-nesteuutto, kiteytys). Luulajan teknillinen yliopisto Koulutusyhteistyö, Nordic Mining School (NMS) Tutkimusyhteistyö geologian ja geometallurgian alueilla
OMS:N KANSALLINEN VERKOSTO Yliopistot ja tutkimuslaitokset Pohjois-Suomen ammattikorkeakoulut (Kajaani, Kemi-Tornio, Rovaniemi) Opetusyhteistyö: Rikastamo, kaivosrakentaminen ja kunnossapito CEMIS-Oulu, Kajaanin yliopistokeskus Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu ja Kokkolan yliopistokeskus Lapin yliopisto (ympäristösääntely ja sosiaalinen kestävyys) Itä-Suomen yliopisto (yhteiskuntatieteellinen kaivostutkimus, kaivosjuridiikka) GTK, VTT Työterveyslaitos (metallien alkutuotannon työterveys- ja turvallisuustutkimus) Yhteisöt Kaivannaisteollisuus ry Suomen vuoriklusteri (GTK, Kiviteollisuusliitto ry, Kaivannaisteollisuus ry ja Infra ry) Yritykset Outotec, Metso, Sandvik, Normet Outokumpu (Kemi), Talvivaara, Agnico Eagle (Kittilä), Anglo American (Sakatti), First Quantum Minerals (Kevitsa, Pyhäsalmi), Mustavaara (Taivalkoski) 12
13 KIITOS!