Opinto-opas 2004 2005 Teknillinen tiedekunta Oulun yliopisto

Opinto-opas 2004 2005 Teknillinen tiedekunta Oulun yliopisto Tiedekunnan kanslia Konetekniikan osasto Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Sähkö- ja tietotekniikan osasto Tuotantotalouden osasto Linnanmaa PL 4000 90014 OULUN YLIOPISTO puh. vaihde (08) 553 1011 ohivalinta (08) 553 + alanumero Arkkitehtuurin osasto Aleksanterinkatu 6 PL 4100 90014 OULUN YLIOPISTO puh. vaihde (08) 553 1011 1

Toimitustyöryhmä Eero Wallin, Teknillinen tiedekunta, vastaava toimittaja Martti Tuomala, Arkkitehtuurin osasto Reijo Saari, Konetekniikan osasto Sirpa Nelo, Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Maritta Juvani, Sähkö- ja tietotekniikan osasto Vesa Moilanen, Tuotantotalouden osasto Taitto Pentti Lahdenperä, Teknillinen tiedekunta ISSN 0782-9329 Painopaikka Otavan Kirjapaino Oy Keuruu 2

Sisällysluettelo Opinto-oppaan käyttäjälle... 6 Opinnot... 7 1. Teknillinen tiedekunta... 9 2. Tutkinnot ja opiskelu...11 2.1. Perustutkinnot...11 2.2. Jatkotutkinnot...11 2.3. JOO-opinnot...12 2.4. Täydennyskoulutus...12 2.5. Opiskelua koskevia ohjeita ja sääntöjä yms....12 2.5.1. Opintosuoritusrekisteri...12 2.5.2. Tentit...13 2.5.3. Opintojen hyväksilukeminen ja korvaaminen...13 2.5.4. Opintosuunnan valinta...13 2.5.5. Koulutusohjelman vaihto...13 2.5.6. Harjoittelu...13 2.5.7. Diplomityö ja kypsyysnäyte...13 2.5.8. Tutkintotodistus...14 2.5.9. Tiedotustilaisuudet valmistuville 14 2.6. Opintoneuvonta...14 2.7. Kieliopinnot koulutusohjelmissa... 15 3. Arkkitehtuurin osasto...16 3.1. Henkilökunta...17 3.2. Arkkitehtuurin koulutusohjelma...19 3.2.1. Ammatillinen tehtäväalue...19 3.2.2. Koulutusohjelman tavoitteet...19 3.2.3. Koulutusohjelman rakenne...19 3.2.4. Arkkitehtuurin koulutusohjelma 2004 05...20 3.2.5. Koulutusohjelman voimassaolo ja siirtymäsäännöt...23 3.2.6. Yhteiset syventävät opinnot...23 3.2.7. Japani-opinto-ohjelma...24 3.2.8. Vieraskielinen opetus ja kansainvälinen oppilasvaihto...24 3.2.9. Opetusperiodit ja kesäopetus...25 3.3. Osastokohtaisia ohjeita...25 3.3.1. Opetuksen tarkoitus...25 3.3.2. Opetuksen luonne...25 3.3.3. Demonstraatiot ja harjoitukset...26 3.3.4. Seminaarit...27 3.3.5. Ulkomaan ekskursio...27 3.3.6. Diplomityöt...27 3.3.7. Tentit ja niihin osallistuminen...28 3.4. Harjoittelu...28 3.5. Jatko-opinnot...29 3.6. Työhön sijoittuminen ja työmarkkinatilanne...30 3.7. Osaston tuottamien opintojaksojen kuvaus...32 3.7.1. Yleiset opintojaksot...32 3.7.2. Laboratoriokohtaiset opintojaksot.35 4. Konetekniikan osasto...56 4.1. Henkilökunta...56 4.2. Konetekniikan koulutusohjelma...57 4.2.1. Ammatillinen tehtäväalue...57 4.2.2. Koulutusohjelman tavoitteet...58 4.2.3. Opintosuunnat...58 4.2.4. Omaopettajatoiminta...59 4.2.5. Opetussuunnitelma vuosina 2004 aloittaville...59 4.2.6. Opetussuunnitelma ennen vuotta 2004 aloittaneille...60 4.2.7. Opisto- ja ammattikorkeakouluinsinöörien opetussuunnitelma...60 4.3. Osastokohtaisia ohjeita...72 4.4. Harjoittelu...73 4.5. Osaston tuottamien opintojaksojen kuvaus...76 5. Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto... 102 5.1. Henkilökunta... 103 5.2. Prosessi- ja ympäristötekniikan osaston koulutusohjelmat... 104 5.3. Prosessitekniikan koulutusohjelma.. 105 5.3.1. Ammatillinen tehtäväalue... 105 5.3.2. Koulutusohjelman tavoitteet... 105 5.3.3. Opintosuunnat... 105 5.3.4. Opetussuunnitelma vuonna 2004 aloittaville... 106 5.3.5. Koulutusohjelmakohtainen moduulimalli... 107 5.3.6. Valinnaismoduulit... 112 5.3.7. Vapaasti valittavia moduuleja... 115 5.4. Ympäristötekniikan koulutusohjelma. 117 5.4.1. Ammatillinen tehtäväalue... 117 5.4.2. Koulutusohjelman tavoitteet... 117 5.4.3. Opintosuunnat... 118 3

5.4.4. Opetussuunnitelma vuonna 2004 aloittaville... 119 5.4.5. Koulutusohjelmakohtainen moduulimalli... 120 5.4.6. Valinnaismoduulit... 126 5.4.7. Vapaasti valittavat opinnot... 130 5.5. Osastokohtaisia ohjeita... 131 5.6. Osaston tuottamien opintojaksojen kuvaukset... 132 6. Sähkö- ja tietotekniikan osasto... 177 6.1. Henkilökunta... 178 6.2. Koulutusohjelmat 2004... 180 6.2.1. Koulutusohjelmien tavoitteet ja rakenneperiaatteet... 180 6.3. Elektroniikan koulutusohjelma... 182 6.3.1. Elektroniikan koulutusohjelman rakenne... 182 6.3.2. Opintosuuntien kuvaukset... 182 6.3.3. Opetussuunnitelma vuonna 2004 aloittaville ylioppilaille... 184 6.3.4. Opetussuunnitelmat vuonna 2004 aloittaville AMK/opistoinsinööreille... 192 6.4. Tietoliikenteen koulutusohjelma... 195 6.4.1. Tietoliikenteen koulutusohjelman rakenne... 195 6.4.2. Opintosuuntien kuvaukset... 195 6.4.3. Opetussuunnitelma vuonna 2004 aloittaville ylioppilaille... 197 6.4.4. Opetussuunnitelmat vuonna 2004 aloittaville AMK/opistoinsinööreille... 202 6.5. Tietotekniikan koulutusohjelma... 205 6.5.1. Tietotekniikan koulutusohjelman rakenne... 205 6.5.2. Opintosuuntien kuvaukset... 205 6.5.3. Opetussuunnitelma vuonna 2004 aloittaville ylioppilaille... 208 6.6. Informaatioverkostojen koulutusohjelma... 214 6.6.1. Informaatioverkostojen koulutusohjelman rakenne... 214 6.6.2. Opintosuuntien kuvaukset... 215 6.6.3. Opetussuunnitelma vuonna 2004 aloittaville ylioppilaille... 215 6.6.4. Opisto- ja ammattikorkeakouluinsinöörien opinto-ohjelma... 218 6.7. Koulutusohjelmien valinnaismoduulit218 6.8. Osastokohtaisia ohjeita... 227 6.9. Harjoitteluvaatimukset... 227 6.10. Työhön sijoittuminen... 228 6.11. Osaston tuottamien opintojaksojen kuvaus... 229 7. Tuotantotalouden osasto... 266 7.1. Tuotantotalouden osasto ja koulutusohjelma... 266 7.2. Tuotantotalouden osaston henkilökunta266 7.3. Koulutusohjelmakohtaisia ohjeita... 266 7.4. Taloustieteiden tiedekunnan opinnot 267 7.5. Tuotantotalouden koulutusohjelma. 267 7.5.1. Ammatillinen tehtäväalue... 267 7.5.2. Koulutusohjelman rakenne ja sisältö 267 7.5.3. Opetussuunnitelma vuonna 2002 ja 2003 aloittaville ylioppilaille... 269 7.5.4. Opetussuunnitelma ennen vuotta 2004 aloittaneille ylioppilaille... 272 7.5.5. Opisto- ja ammattikorkeakouluinsinöörien opinto-ohjelma... 272 7.6. Tuotantotalouden opintojaksojen kuvaus... 273 8. Eri koulutusohjelmille yhteiset opintojaksot ja toisista tiedekunnista saatava opetus... 285 9. Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan tutkintoja koskevat pysyväismääräykset... 297 10. Opiskelijajärjestöt tiedekunnassa... 308 11. Luettelo opintojaksoista... 312 12. Luettelo opintojaksojen englanninkielisistä nimistä... 318 4

Tervetuloa opiskelemaan tekniikkaa! Tekniikan opiskelu on hauskaa, monipuolista ja haastavaa. Nyt kun opiskelet yliopistossa vapaus ja vastuu päättää omasta opiskelustasi ja opiskelutahdistasi on sinulla itselläsi. Oulun yliopistossa tekniikkaa opiskellaan, opetetaan ja tutkitaan läheisessä yhteistyössä muiden tieteenalojen kanssa. Erityisen tiivistä yhteistyö on luonnontieteiden ja lääketieteen kanssa. Tieteenä tekniikka tutkii fysikaalisten ja kemiallisten ilmiöiden hallitsemista ja niiden hyödyntämistä ihmisten hyvinvoinnin lisäämiseksi. Tekniikan erityisluonne vaatiikin vankat perustiedot luonnonlaeista ja niiden kuvauskielestä eli matematiikasta. Tekniikan alan ammattilaisen täytyy siis ymmärtää fysikaalisia ja kemiallisia ilmiöitä ja niitä kuvaavia luonnonlakeja sekä teknisiä keinoja näiden ilmiöiden hallitsemiseksi. Ensiarvoisen tärkeää on myös tietää ja ymmärtää mitä vaikutuksia ilmiöiden teknisillä hallintakeinoilla on muuhun ympäristöön. Opiskelun alkuvaiheessa keskitytkin luonnontieteisiin ja matematiikkaan. Omat ammattiaineet alkavat viimeistään toisen opiskeluvuoden aikana. Tietojen lisäksi opit myös tieteellisen ajattelu- ja toimintatavan. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että osaat tuottaa uutta tietoa tieteellisillä menetelmillä ja kykenet arvioimaan sekä uutta että jo olemassa olevaa tietoa kriittisesti. Opiskelijana olet jäsen tiedeyhteisössä. Muita jäseniä tässä yhteisössä ovat esimerkiksi tiedekuntamme professorit ja tutkijat. Suurin osa sinua opettavista opettajista tekee myös tutkimusta joko yksin tai osana tutkimusryhmää. Ehkä haluat itsekin mukaan tekemään alasi tutkimusta. Myös opiskeleminen ja tutkimustyön tekeminen on mahdollista yhdistää; tutkimusryhmissä otetaan mielellään opiskelijoita tutkimusapulaisiksi, kasvamaan osaksi ryhmää. Ratkaisevaa on oma kiinnostuksesi ja aktiivisuutesi. Tekniikan tai arkkitehtuurin ylioppilaana olet myös osa teekkariyhteisöä. Oulun yliopistossa teknillisessä tiedekunnassa perustutkintoa opiskelee noin 4000 opiskelijaa. Olipa tavoitteenasi valmistua diplomi-insinööriksi tai arkkitehdiksi nopeasti tai vähän verkkaisempaan tahtiin, suuri osa ajastasi seuraavina vuosina kuluu opiskeluun. Osastot tarjoavat ohjattua opetusta pääosin syyskuun ja toukokuun välisenä aikana, ja kesäisin on aikaa tehdä opintoihin kuuluva työharjoittelu. Elämä ei kuitenkaan ole pelkää opiskelua. Teekkareiden omat järjestöt sekä yliopistomme muutkin opiskelijajärjestöt tarjoavat kaikessa moninaisuudessaan varmasti jokaiselle mielekästä vapaa-ajan toimintaa opiskelun lomassa. Tervetuloa opiskelemaan tekniikkaa yliopistoon! 5

Opinto-oppaan käyttäjälle Tähän opinto-oppaaseen on koottu arkkitehdin ja diplomi-insinöörin tutkintoon johtavien koulutusohjelmien opetussuunnitelmat vuonna 2004 aloittaville. Opetussuunnitelmat koskevat soveltuvin osin myös vuonna 2002 ja 2003 opintonsa aloittaneita. Katso tarkemmin oman koulutusohjelmasi kohdalta. Lisäksi oppaassa on joukko muita opiskeluun liittyviä ohjeita. Säilytä opas huolellisesti. Epäselvyyksissä ota yhteys oman koulutusohjelman opintoneuvojaan. Seuraa myös tarkasti ilmoitustauluja ja käy tiedotustilaisuuksissa. Opetussuunnitelmassa on lueteltu mm. kaikki ne opintojaksot, jotka opiskelijan tulee suorittaa arkkitehdin tai diplomi-insinöörin tutkintoa varten. Siinä on myös opintojaksojen sisältöesitteet ja niiden ajoittaminen eri lukuvuosille. Tutustu oman koulutusohjelmasi opetussuunnitelmaan, niin saat kokonaiskuvan tutkinnosta. Kaikkia teknillisen tiedekunnan koulutusohjelmia ja koko tiedekuntaa koskevat asiat ovat luvuissa 1 ja 2. Toisena pääosana on osastojen ja niiden tuottamien koulutusohjelmien esittely luvuissa 3-8. Osastojen löytymistä helpottavat sivun alaosassa olevat osastojen kirjainsymbolit AO, KO, PYO, STO ja TUTA. Jos et löydä tarvitsemaasi tietoa opintooppaasta, tule kysymään. Pienryhmäohjaajat, osastojen opintoneuvojat, opettajat ja toimistohenkilökunta sekä tiedekunnan kanslian henkilökunta ovat käytettävissäsi. Yliopistotutkintoihin ollaan suunnittelemassa muutoksia. Uuden tutkintoasetuksen mukainen opetus aloitetaan 1.8.2005 lukien. Uudistuksen mahdollisista vaikutuksista tämän opinto-oppaan mukaisiin opetussuunnitelmiin ja opintoihin tiedotetaan erikseen. Oulussa 17.5.2004 Eero Wallin Teknillisen tiedekunnan opintoasiainpäällikkö 6

Opinnot Sinut on valittu opiskelemaan yhteen teknillisen tiedekunnan koulutusohjelmista. Koulutusohjelma on tutkintoon tähtäävä opintokokonaisuus, joka koostuu opintojaksoista, harjoittelusta ja diplomityöstä. Tiedekuntamme yhdellä osastolla voi olla useita koulutusohjelmia. Tästä oppaasta löydät kuvauksen oman koulutusohjelmasi opetussuunnitelmasta ja siihen kuuluvista opintojaksoista. Opintojakso on opintojen sisällöllinen ja rakenteellinen perusyksikkö, jonka laajuus määritellään opintoviikkoina. Yksi opintoviikko vastaa keskimäärin 40 tunnin täysitehoista opiskelua. Tähän opiskeluun sisältyy luentojen, harjoitusten ja muun ohjatun opiskelun ohella myös opiskelijan omatoiminen työskentely. Opintojaksojen laajuus voidaan esittää myös European Credit Transfer System (ETCS) -järjestelmän puitteissa ns. ECpisteinä. Kullakin osastolla on omat ohjeensa opintojaksojensa EC-pisteytyksestä. Näitä ohjeita voi tiedustella osastojen opintoneuvojilta. Kutakin koulutusohjelmaa varten laaditaan opetussuunnitelma, jossa on esitetty missä järjestyksessä opiskelun ja opetuksen tulisi edetä, ts. mitä opintojaksoja ja missä järjestyksessä opiskelijan tulisi opiskella. Koulutusohjelmien lukujärjestykset pyritään laatimaan opetussuunnitelmien pohjalta sellaisiksi, että opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua kaikkeen omaan tutkintoonsa kuuluvaan ohjattuun opetukseen. Koulutusohjelman opetussuunnitelmassa opintojaksot on ryhmitelty opintosuunnittain ja moduuleittain. Opintosuunta on opintokokonaisuus, joka tähtää tietyn alan asiantuntijuuden kehittämiseen. Moduuli on tietyn asian tai asiakokonaisuuden ympärille ryhmitelty opintojaksokokonaisuus. Opintosuoritusten rekisteröintiä ja opetusmonistetoimintaa varten opintojaksoilla on tunnukset, joissa kuusi numeroa ja kirjain P, A tai S. Kirjain tarkoittaa perus-, aine- ja syventäviä opintoja. Kaksi ensimmäistä numeroa tarkoittavat koulutusohjelmaa tai opintojakson tuottajaa ja neljä viimeistä numeroa määrittävät yksittäisen opintojakson. Teknillisen tiedekunnan tunnukset: 45 arkkitehtuuri (kuvaukset luvussa 3.7) 46 konetekniikka (kuvaukset luvussa 4.5) 47 prosessitekniikka (kuvaukset luvussa 5.6) 48 ympäristötekniikka (kuvaukset luvussa 5.6) 52 elektroniikka, tietotekniikka, tietoliikenne, informaatioverkostot (kuvaukset luvussa 6.11) 55 tuotantotalous (kuvaukset luvussa 7.6) 03 eri koulutusohjelmille yhteiset opintojaksot (tuottajina matematiikan jaos ja työtieteen laboratorio, kuvaukset luvussa 8 ja 7.6). Muista tiedekunnista saatava opetus on numeroitu tuottavan koulutusohjelman koodilla (luku 8). Opintojaksojen kuvauksissa on kustakin opintojaksosta esitetty sen opintojakson tavoitteet sisältö toteutustavat kirjallisuus mahdollisesti vaadittavat esitiedot koodi nimi suomeksi ja englanniksi ohjatun opetuksen määrä ohjatun opetuksen ajankohta laajuus opintoviikoilla mitattuna opetuksesta vastaava(t) opettaja(t) Erityisesti ammatti- ja syventävät opintojaksot on ryhmitelty tiettyjen osaamisalueiden ympärille opintosuunniksi ja moduuleiksi. Näistä kokonaisuuksista voit lukea tästä oppaasta oman koulutusohjelmasi opetussuunnitelman kohdalta. Koulutusohjelmien yhteydessä esitetyissä opintojaksojen kuvauksissa on selostus vain kyseisen osaston tuottamista opintojaksoista. Koulutusohjelmaan kuuluvien muiden osastojen tuottamien opintojaksojen kuvaukset löytyvät tuottavaa osastoa koskevista luvuista numerotunnuksen avulla. Opintojaksokuvausten yhteydessä esiintyy usein kirjallisuuden kohdalla Luentomoniste. Näistä monisteista suurimman osan toimittaa Yliopiston Yliopistopaino ja niitä saa ostaa suoraan monistemyymälästä, os. Oulun yliopisto, Linnanmaa, Geo-käytävä, puh. 553 3940. 7

8

1. Teknillinen tiedekunta Teknilliseen tiedekuntaan kuuluu viisi osastoa: arkkitehtuurin osasto konetekniikan osasto prosessi- ja ympäristötekniikan osasto sähkö- ja tietotekniikan osasto tuotantotalouden osasto Sähkö- ja tietotekniikan osastoon kuuluva matematiikan jaos sekä tuotantotalouden osastoon kuuluva työtieteen yksikkö palvelevat kaikkia koulutusohjelmia. Tiedekunnan hallintoa hoitavat tiedekuntaneuvosto, dekaani ja varadekaani. Valmistelevina ja esittelevinä virkamiehinä toimivat hallintopäällikkö ja opintoasiainpäällikkö. Tiedekuntaneuvostoon valitaan kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan 26 jäsentä, joista 12 on professoreita, 7 muun henkilökunnan edustajia ja 7 opiskelijoita. Tiedekuntaneuvoston puheenjohtajana toimii dekaani ja varapuheenjohtajana varadekaani. Dekaaniksi tiedekuntaneuvosto valitsee professoriksi nimitetyn henkilön. Dekaanin ja varadekaanin toimikausi on sama kuin tiedekuntaneuvoston. Tiedekuntaneuvoston tehtäviin kuuluu mm.: edistää tiedekunnassa tehtävää tutkimusta ja kehittää annettavaa opetusta sekä tehdä näitä koskevia esityksiä ja antaa lausuntoja seurata ja arvioida tiedekunnan toiminnan vaikuttavuutta, tuloksellisuutta ja taloudellisuutta edistää tiedekuntien ja laitosten välistä yhteistoimintaa ja tiedonkulkua täyttää virat tai tehdä esitykset tiedekuntaan kuuluvien virkojen täyttämiseksi tehdä tiedekunnan toimintaa ja taloutta koskevat suunnitelmat päättää yksityiskohtaisista valintaperusteista tehdä esitys uuden koulutusohjelman tai opintosuunnan perustamisesta hyväksyä opetussuunnitelmat koulutusohjelmia, jatkotutkintoja ja muita opintoja varten hyväksyä väitöskirjat. Dekaanin tehtäviin kuuluu mm.: johtaa tiedekunnan strategista suunnittelua sekä tiedekunnan toimintaa 9 vastaa tiedekunnan toiminnan tuloksellisuudesta yliopiston rehtorille edistää tiedekuntien välistä ja sisäistä yhteistoimintaa ja viestintää sekä koordinoi laitosten kehittämistoimintaa hoitaa virantäyttöihin liittyviä asioita hyväksyy uudet opiskelijat antaa todistukset tiedekunnassa suoritetuista tutkinnoista ja erillisistä opinnoista Osaston hallintoa hoitavat osastoneuvosto ja osaston johtaja. Osastoneuvostoon kuuluvat osaston professorit, osaston muun henkilökunnan ja opiskelijoiden edustajia seuraavasti: arkkitehtuurin osasto 8+5+5 konetekniikan osasto 11+6+6 prosessi- ja ympäristötekniikan os. 11+6+6 sähkö- ja tietotekniikan osasto 12+7+7 tuotantotalouden osasto 6+4+4 Osastoneuvoston toimikausi on sama kuin tiedekuntaneuvoston. Osastoneuvosto käsittelee osaston yleiset hallinto- ja opetusasiat. Osastoneuvoston ja sen alaisuudessa toimivien työryhmien tehtävänä on mm. koulutusohjelman opetussuunnitelman valmistelu. Tiedekunnan kanslia Linnanmaa, YT 103, sisäänkäynti R Puhelin (08) 553 1011 (vaihde) tai ohivalinta 553 2001 ja 553 2002, telefax 553 2006 asiointiaika 9:00 13:00 Dekaani: LANTTO, Vilho, prof., puh. 553 2712; vastaanotto sopimuksen mukaan. Varadekaani: LEIVISKÄ, Kauko, prof., puh. 553 2460 Hallintopäällikkö: KORHONEN, Jorma, VTM, puh. 553 2005

Opintoasiainpäällikkö: WALLIN, Eero, FL, puh. 553 2003 ATK-suunnittelija: LAHDENPERÄ, Pentti, puh. 553 2012 Harjoitteluasioiden suunnittelija: N.N., puh. 553 2004 Kanslia: RUNTTI, Liisa, osastosihteeri (opintoasiat), puh. 553 2001 RIMPINEN, Helena, opintoasiainsihteeri (opintoasiat), puh. 553 2002 Kirjastot: AHTIAINEN, Pekka, kirjastonhoitaja, puh. 553 2306 KOIVUNIEMI, Mirja, DI, informaatikko, puh. 553 2017 Osastojen henkilökuntaluettelot ovat osastokohtaisissa luvuissa ja luettelo kielten opettajista kielikeskuksen opinto-oppaassa. 10

2. Tutkinnot ja opiskelu Teknillisessä tiedekunnassa voidaan suorittaa perustutkintoina arkkitehdin ja diplomiinsinöörin tutkinnot ja jatkotutkintoina tekniikan lisensiaatin ja tekniikan tohtorin tutkinnot. Tutkinnoista on säädetty asetuksella teknillistieteellisistä tutkinnoista (215/95). Teknillisen tiedekunnan tekniikan alan tutkintoja koskevat pysyväismääräykset sisältävät tarkemmat määräykset siitä, miten tutkinnot suoritetaan Oulun yliopiston teknillisessä tiedekunnassa. Pysyväismääräykset ovat tämän oppaan lopussa luvussa 9. Lisäksi tiedekunnassa voidaan suorittaa filosofian tohtorin tutkinto (asetus 1279/91). 2.1. Perustutkinnot Tutkinto suoritetaan koulutusohjelmassa. Arkkitehtuurin koulutusohjelma johtaa arkkitehdin tutkintoon ja konetekniikan, prosessitekniikan, ympäristötekniikan, elektroniikan, tietotekniikan, tietoliikenteen, informaatioverkostojen ja tuotantotalouden koulutusohjelmat diplomiinsinöörin tutkintoon. Kunkin koulutusohjelman laajuus on 180 opintoviikkoa (ov). Tutkinnon rakenne Perustutkinnon opintosuunnitelma on moduulirakenteinen. Koulutusohjelman opinnot koostuvat perusopinnoista, aineopinnoista ja syventävistä opinnoista. Koulutusohjelma jakaantuu opintosuuntiin, joissa osa opinnoista eriytyy suppeammalle alueelle. Koulutusohjelman moduulit ovat: perusopinnot, noin 50 ov koulutusohjelman yhteiset aineopinnot, 45-55 ov opintosuunnan perusmoduuli, 20-30 ov opintosuunnan jatkomoduuli, 10-20 ov valinnaismoduuli(t), 10-15 ov. Kunkin koulutusohjelman rakenne on kuvattu tarkemmin ao. osaston/koulutusohjelman kohdalla tässä oppaassa. Pakollisen harjoittelun laajuus on 4-10 ov. Harjoittelu kuuluu koulutusohjelman yhteisiin aineopintoihin. Harjoittelu muutetaan opintoviikoiksi niin, että kolme työviikkoa vastaa yhtä opintoviikkoa. Opetus järjestetään opintojaksoina, jotka ovat pakollisia tai vaihtoehtoisia. Lisäksi opintoihin sisältyy vähintään 10 opintoviikkoa vapaasti valittavia opintojaksoja. Kuhunkin koulutusohjelmaan kuuluvista opintojaksoista määrätään opetussuunnitelmassa. Koulutusohjelmien suunnittelusta ja toteutuksesta vastaavat osastot (tarkemmin kunkin osaston kohdassa luvuissa 3-7). 2.2. Jatkotutkinnot Jatkotutkintoina voidaan suorittaa tekniikan lisensiaatin ja tekniikan tohtorin tutkinnot. Jatkotutkinnot muodostuvat pääaineopinnoista, täydentävistä opinnoista ja tieteellisistä yleisopinnoista. Pääaineopintoihin sisältyy lisensiaatintyö tai väitöskirja. Tekniikan lisensiaatin tutkinnon kokonaislaajuus on 80 opintoviikkoa, josta lisensiaatin työn osuus on noin 35 opintoviikkoa. Pääaineopintojen laajuudeksi tiedekunta suosittelee 25-35 opintoviikkoa, täydentävien opintojen laajuudeksi 9-17 opintoviikkoa ja tieteellisten yleisopintojen laajuudeksi 3-5 opintoviikkoa. Tekniikan tohtorin tutkinto voidaan suorittaa joko lisensiaatin tutkinnon jälkeen, jolloin vaaditaan väitöskirjan julkaiseminen ja sen julkinen puolustaminen, tai suoraan diplomi-insinöörin tai arkkitehdin tutkinnon pohjalta. Tällöin opiskelijan on suoritettava tekniikan lisensiaatin tutkintoa vastaavat opintosuoritukset lisensiaatintyötä lukuun ottamatta, julkaistava väitöskirja ja puolustettava sitä julkisesti. Tiedekunta vahvistaa kullekin jatkoopiskelijalle opintosuunnitelman. Tarkemmat määräykset jatkotutkinnoista ovat tekniikan alan tutkintoja koskevissa pysyväismääräyksissä ja jatkotutkinto-ohjeissa, joita saa tiedekunnan kansliasta. Lisätietoja antavat professorit ja opintoasiainpäällikkö. 11

2.3. JOO-opinnot Elokuun 1.päivänä 2004 tulee voimaan yliopistojen välinen sopimus ns. joustavasta opintooikeudesta (JOO-opinto-oikeus). Sen puitteissa teknillisen tiedekunnan opiskelija voi tietyissä tapauksissa hakea opinto-oikeutta joidenkin opintojaksojen tai opintokokonaisuuden suorittamiseen toisessa suomalaisessa yliopistossa. Vastaavasti muiden yliopistojen opiskelijat voivat hakea opinto-oikeutta teknilliseen tiedekuntaan. Seuraavassa joitakin JOO-opinto-oikeuksiin liittyviä ennakkotietoja. Ensimmäinen teknillisen tiedekunnan opiskelijoiden hakuaika päättyy 31.3.2005. Muista yliopistoista teknilliseen tiedekuntaan hakevien ensimmäinen hakuaika päättyy 30.4.2005. Hakemuslomakkeita ja lisätietoja hakemisesta saa osoitteesta http://www.joopas.fi ja tiedekunnan kansliasta. Teknillisen tiedekunnan opiskelijoiden hakemukset ja toisesta yliopistosta tiedekuntaan hakevien opiskelijoiden puolletut hakemukset palautetaan teknillisen tiedekunnan kansliaan. Osastojen opintoneuvojat antavat lisätietoja hakemuksen puoltamisen kriteereistä. 2.4. Täydennyskoulutus Oulun yliopistossa diplomi-insinöörin tai arkkitehdin tutkinnon suorittaneella on oikeus täydennyskoulutuksenaan osallistua opetussuunnitelmien mukaiseen koulutukseen. Tällaisten täydentäviä opintoja suorittavien opiskelijoiden tulee ilmoittautua yliopistoon läsnäoleviksi opiskelijoiksi. Muiden, jotka haluavat suorittaa erillisiä opintoja teknillisessä tiedekunnassa, tulee hakea siihen oikeutta tiedekunnalta. Hakuajat päättyvät 15.8. ja 1.12. Hakemus toimitetaan tiedekunnan kansliaan. Hakumenettelystä saa tietoja tiedekunnan kansliasta, puh. 553 2001 ja 553 2002. Yliopiston Koulutus- ja tutkimuspalvelut järjestää myös erillisiä täydennyskoulutuskursseja. Näistä saa lisätietoja ao. koulutussektorin vastuuhenkilöiltä. 2.5. Opiskelua koskevia ohjeita ja sääntöjä yms. Tutkintoja koskevat pysyväismääräykset ovat tämän oppaan lopussa luvussa 9. Kullakin osastolla on lisäksi omat ohjeensa ja toimintatapansa, joista tarkemmin osastokohtaisissa luvuissa. Kaikki tärkeät ja ajankohtaiset opintoja koskevat ilmoitukset julkaistaan ilmoitustauluilla. Niissä on tietoja mm. luentojen alkamisajoista, tenteistä, tenttituloksista ja erilaisista muutoksista, joita on tapahtunut opinto-oppaan ilmestymisen jälkeen. Seuraa siis säännöllisesti ilmoitustauluja ja kunkin yksikön www-sivuja. 2.5.1. Opintosuoritusrekisteri Yliopistossa on käytössä opiskelijatietojärjestelmä OODI. Se sisältää tietoja opiskelijoista, opinto-oikeuksista ja opintosuorituksista. Oodin käyttömahdollisuudet ovat lisääntyneet asteittain. Jokaisesta perustutkintoon kuuluvasta, suoritetusta opintojaksosta tehdään merkintä opintosuoritusrekisteriin. Osasuoritusten rekisteröinti vaihtelee osastoittain. Opintosuoritusten tallennus tapahtuu useimmilla osastoilla keskitetysti osaston toimistossa. Opintosuoritusten tallentamisen liittyvissä epäselvyyksissä voi ottaa yhteyttä siihen osastoon (toimistoon), joka vastaa opetuksen tuottamisesta. Muiden tiedekuntien antaman opetuksen osalta kannattaa ottaa yhteyttä opetuksen antaneeseen laitokseen. Opintosuoritusotteita saa tiedekunnan kansliasta ja opiskelijapalveluista. Ote on noudettavissa tilauksen jälkeisenä päivänä. Postitse lähetettynä toimitusaika on 3 päivää. Prosessi- ja ympäristötekniikan osaston opiskelijat voivat saada otteen myös oman osaston toimistosta. WebOodi on opiskelijoille tarkoitettu käyttöliittymä Oodiin. Sen käyttö edellyttää voimassaolevaa käyttäjätunnusta. WebOodin avulla voi päivittää omat yhteystietonsa ja ilmoittautua yliopistoon. Sen kautta voi selata omia opintosuorituksia ja tilata sähköpostilla opintosuoritusotteen. Joillakin osastoilla tentteihin voi ilmoittautua WebOodin välityksellä. 12

WebOodin kehityksestä saa lisätietoja seuraamalla linkkiä https://weboodi.oulu.fi/. 2.5.2. Tentit Kunkin osaston tenttilista on osaston ilmoitustaululla hyvissä ajoin ennen lukukauden alkamista. Tenttilistat ovat nähtävissä myös osaston www-sivuilla. Kuulustelujen järjestämisestä määrätään Oulun yliopiston opetuksesta ja opiskelijoista annetussa johtosäännössä. Asiakirjan löytää osoitteesta www.oulu.fi, kohdasta opiskelijoille ja edelleen linkistä Johtosääntö opetuksesta ja opiskelijoista. 2.5.3. Opintojen hyväksilukeminen ja korvaaminen Opiskelijalla on mahdollisuus lukea hyväkseen toisessa kotimaisessa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa suoritettuja opintoja, jotka sisällöltään vastaavat opetussuunnitelmaan kuuluvia opintojaksoja. Opetussuunnitelmaan kuuluvia opintojaksoja voidaan hyvin perustellusta syystä korvata sellaisilla opintojaksoilla, jotka eivät sisälly opetussuunnitelmaan. Tiedekuntakohtaisia ohjeita on mm. tiedekunnan opintoja koskevissa pysyväismääräyksissä ja tiedekunnan erillispäätöksissä. Jos olet ennen tiedekuntaan tuloasi opiskellut yliopiston muussa tiedekunnassa, toisessa yliopistossa, ammattikorkeakoulussa tai vastaavassa ja haluat käyttää ko. opintoja tiedekunnassa suoritettavaan tutkintoon, opintojen hyväksilukeminen / korvaaminen on syytä selvittää mahdollisimman pian opintojen aloittamisen jälkeen. Lisätietoja saa osaston kansliasta ja koulutusohjelman opintoneuvojalta. 2.5.4. Opintosuunnan valinta Opintosuunta valitaan pääsääntöisesti toisen opiskeluvuoden jälkeen. Osastot järjestävät tiedotustilaisuuksia, joissa esitellään eri opintosuuntia ja annetaan hakuohjeet. Jos johonkin opintosuuntaan on enemmän halukkaita, kuin siihen voidaan ottaa, ovat valinnan perusteita opintomenestys ja alalla hankittu kokemus osaston määräämällä tavalla. 2.5.5. Koulutusohjelman vaihto Opiskelijalla on mahdollisuus anomuksesta vaihtaa koulutusohjelmaa. Arkkitehtuurin koulutusohjelmasta diplomi-insinöörin koulutusohjelmaan tai päinvastoin ei kuitenkaan voi vaihtaa osallistumatta pääsykokeisiin. Koulutusohjelman vaihdon perusteena käytetään mm. opiskelijavalinnassa saavutettua pistemäärää ja opintomenestystä. Lisäksi edellytetään, että hakija on opiskellut yhden lukuvuoden siinä koulutusohjelmassa, johon hänet on alunperin hyväksytty. Koulutusohjelman vaihdoista päättää dekaani valintatoimikunnan esityksestä. Hakemukset on jätettävä 31.3. mennessä tiedekunnan kansliaan. Koulutusohjelman vaihdosta voi kysyä lisätietoja tiedekunnan kansliasta. Teknisten tieteiden yhteisvalinnan piirissä tapahtuvasta korkeakoulun vaihdosta saa tietoja asianomaisista yliopistosta ja tiedekunnan kansliasta. Uuden tutkintojärjestelmän käyttöönotto 1.8.2005 alkaen voi vaikuttaa yllämainittuihin opiskelijavalintaperusteisiin tavalla, joka ei opinto-oppaan tekohetkellä ole tiedossa. 2.5.6. Harjoittelu Koulutusohjelmakohtaiset harjoitteluvaatimukset on esitetty osastoja koskevissa luvuissa. Tiedekunnassa toimii harjoitteluasioiden suunnittelija, joka koordinoi opiskelijoiden työharjoitteluun liittyviä asioita, antaa kotimaisen ja kansainvälisen harjoittelun neuvontaa sekä toimii yhdyshenkilönä IAESTE-harjoitteluvaihtoohjelmassa. Jokaisella tiedekunnan osastolla on oma harjoitteluvastaava, joka antaa koulutusohjelmakohtaista neuvontaa harjoittelusta. 2.5.7. Diplomityö ja kypsyysnäyte Diplomityön laajuus on 20 opintoviikkoa. Osastoilla on diplomityöohjeet, joissa selvitetään työn aloittamiseen, aiheeseen, ohjaukseen ja suoritukseen liittyviä seikkoja. Ohjeita saa osastojen kanslioista. Diplomityö tehdään pääsääntöisesti suomen tai ruotsin kielellä. Osasto voi kuitenkin perustellusta syystä antaa opiskelijalle luvan diplomityön tekemiseen jollakin vieraalla kielellä. Diplomityön hyväksyy osastoneuvosto. 13

Opiskelijoiden tulee suorittaa diplomityön aihepiiriin liittyvä kirjallinen kypsyysnäyte, jossa opiskelijan tulee osoittaa suomen tai ruotsin kielen taitoa sekä perehtyneisyyttä diplomityön aihepiiriin (katso myös kohtaa 2.7. kotimaiset kielet). Kypsyysnäyte kirjoitetaan valvotussa koetilanteessa diplomityön ohjaajan antamasta aiheesta sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Kypsyysnäytteen ohjeellinen laajuus on noin kolme sivua. Kypsyysnäytteen sisällön ja kieliasun tarkastaa työn ohjaaja. Arvosanat ovat hyväksytty ja hylätty. Kypsyysnäyte voidaan kirjoittaa, kun lupa diplomityön puhtaaksikirjoittamiseen on saatu. Kypsyysnäyte kirjoitetaan osaston normaalissa kuulustelutilaisuudessa ja siihen ilmoittaudutaan tavanomaisella tavalla. 2.5.8. Tutkintotodistus Teknillistieteellisestä perustutkinnosta annettavassa todistuksessa mainitaan tutkinnon lisäksi koulutusohjelma, opintosuunta, koulutusohjelman keskeinen sisältö, opintosuoritusten arvostelu sekä diplomityön nimi. Todistuksen anominen Sen jälkeen, kun diplomi-insinöörin tai arkkitehdin tutkintoon kuuluvat opintojaksot ja käytännön harjoittelu on suoritettu ja diplomityö lopullisessa muodossaan jätetty työtä ohjaavalle opettajalle, opiskelija voi anoa teknilliseltä tiedekunnalta todistusta tutkinnon suorittamisesta. Anomus tehdään lomakkeella, jonka saa osastojen kanslioista. Mukaan liitetään opintosuoritusrekisterinote ja muut osaston edellyttämät asiakirjat. Hakemusasiakirjat palautetaan osaston toimistoon. Anomus on jätettävä hyvissä ajoin ennen osastoneuvoston kokousta, sillä osaston tarkastusmenettely vaatii oman aikansa. Tutkintotodistuksia myönnetään ilmoitustaululla ilmoitettavina ajankohtina. Diplomityö on hyväksyttävä osastoneuvostossa vähintään 14 päivää ennen tutkintotodistuksen antamista. Tutkintotodistukset jaetaan publiikeissa. Todistus on myös noudettavissa osastolta tai tiedekunnan kansliasta. Oulun ulkopuolelle todistuksen voi saada myös postitse. Tapa, jolla tutkintotodistus halutaan vastaanottaa, ilmoitetaan hakemusasiakirjojen liitteellä. 14 Arvostelu Tutkittavan tiedot, myös diplomityö, arvostellaan arvosanoin tyydyttävä (1-,1), erittäin tyydyttävä (1+, 1½), hyvä (2-, 2), erittäin hyvä (2+, 2½), kiitettävä (3-, 3). Kieliopinnot arvostellaan tyydyttävät tiedot/hyvät tiedot (toinen kotimainen) tai hyväksytty/hylätty. Tiedekunta voi merkitä tutkintotodistukseen maininnan oivallisesti erityisen hyvin suoritetusta tutkinnosta. Se edellyttää, että 1. arvosanojen painotettu keskiarvo on vähintään erittäin hyvä 2½ (alaraja 2,38) ja lisäksi opintosuunnan keskeisissä opintojaksoissa on oltava arvosana erittäin hyvä. Kieliopintoja ei lasketa mukaan. 2. diplomityössä on osoitettu erityistä kypsyneisyyttä ja työ on arvosteltu arvosanalla kiitettävä (3-, 3). 2.5.9. Tiedotustilaisuudet valmistuville Oulun Teekkariyhdistys järjestää Tekniikan Akateemisten Liiton kanssa valmistuville tarkoitettuja tiedotustilaisuuksia, joissa käsitellään mm. työpaikan hakuun ja työsopimuksen tekemiseen liittyviä asioita. Seuraa sähköpostia ja ilmoitustauluja! 2.6. Opintoneuvonta Osaston opintoneuvojana toimii osaston amanuenssi, opintosihteeri, suunnittelija, lehtori tai assistentti. Nimi, vastaanottoaika ja paikka ilmoitetaan lukukauden alussa sekä osaston että tiedekunnan ilmoitustaululla. Opintoneuvojan tehtäviin kuuluu mm. antaa henkilökohtaisia neuvoja opiskelusta osastolla, anomustilanteista, opintojaksojen ja opintosuunnan valinnasta. Opettajat neuvovat omiin aineisiinsa liittyvissä asioissa. Tiedekunnan kanslian opintoasioista vastaavan henkilökunnan puoleen voi kääntyä kaikissa opintoihin liittyvissä asioissa, esim. opintooikeutta, tutkintojen säännöksiä, pienryhmäohjausta sekä opiskelijavalintaa koskevista kysymyksissä. Opintoasiainpäällikkö on tavattavissa tek-

nillisen tiedekunnan kansliassa sen aukioloaikoina. Pienryhmäohjaus on tarkoitettu kaikille uusille opiskelijoille. Sen tavoitteena on auttaa uutta opiskelijaa tutustumaan opiskeluun, opintoympäristöön ja korkeakoululaitokseen. Toiminta tapahtuu n. 10 hengen ryhmissä, joiden ohjaajina toimivat vanhemmat opiskelijat. Ryhmiin jako tapahtuu syksyllä tiedotustilaisuuksien yhteydessä. Pienryhmäohjaus sisältyy osana opetussuunnitelmaan merkittyyn opintojaksoon Opiskelu ja sen suunnittelu. Opettajatutortoiminta on uusi opintoohjauksen muoto, joka on käynnistynyt useimmilla osastoilla. Sen avulla jatketaan pienryhmäohjauksena aloitettua toimintaa. Opettajatutorointi tarkoittaa käytännössä sitä, että kullekin opiskelijalle nimetään jo opintojen alkuvaiheessa henkilökohtainen opettaja, joka neuvoo ja opastaa opinnoissa eteen tulevissa kysymyksissä. Seuraa sekä perinteisiä että sähköisiä ilmoitustauluja! Niistä näet ajankohtaiset asiat. Muista myös Oulun yliopiston yleisopas. Siitä löytyvät koko yliopistoa koskevat asiat mm. yleistä opintoneuvontaa, kansainvälisiä asioita ja rekrytointipalveluja koskevat tiedot. 2.7. Kieliopinnot koulutusohjelmissa Kotimaiset kielet Opinnoissa annetaan sellainen suomen tai ruotsin kielen taito, joka vastaa kaksikielisellä virkaalueella toimivalta korkeakoulututkinnon suorittaneelta valtion virkamieheltä vaadittavaa kielitaitoa ja joka on ammatillisen kehityksen kannalta on välttämätön. Tämä kielitaitovaatimus sisältää kaksi kohtaa: a) Täydellinen kielen hallitseminen Täydellinen suomen ja ruotsin kielen taito osoitetaan suorittamalla diplomityön ainepiiriin liittyvä kirjallinen kypsyysnäyte (tarkemmin kohdassa 2.5.7.). Suomenkielisen koulun käyneet suorittavat kypsyysnäytteen suomen kielellä. b) Toisen kotimaisen kielen suullinen ja kirjallinen taito (Opintojaksot 901008P ja 900009P). Huom! Jos opiskelija on suorittanut toisen kotimaisen kielen suullista ja kirjallista taitoa osoittavan tutkinnon kielitutkintolautakunnan apujäsenelle, ei hänen tarvitse suorittaa tämän kielen opintojaksoa esittäessään tästä todistuksen. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneelle toinen kotimainen kieli hyväksiluetaan ko. tutkinnon perusteella. Vieraat kielet Pysyväismääräysten mukaisena vähimmäisvaatimuksena kaikkiin koulutusohjelmiin kuuluu toisen kotimaisen kielen opintojakson (2 ov) lisäksi pakollisena ainakin yhden vieraan kielen opintojakso (4 ov). Kielikeskuksessa voi opiskella myös ns. vapaaehtoisilla kielikursseilla, joita järjestetään mm. espanjan, italian, japanin, ranskan, saksan, suomen (Finnish for Students from Abroad) ja venäjän kielissä. Kielikeskus tarjoaa myös mahdollisuuden itseopiskeluun. Tilat sijaitsevat Yläväylällä kielikeskuksen toimiston vieressä (luentosali L6:n lähellä). Tiloissa on kielten opiskeluun tarkoitettuja laitteita, joita voi varata käyttöönsä kirjoittamalla nimen ja varausajankohdan laitteen vieressä olevaan vihkoon. Niin tutkintoon kuuluvista kuin vapaaehtoisista kielikursseista sekä itseopiskelusta saa tarkempia tietoja kielikeskuksen kotisivuilta http://www.oulu.fi/kielikeskus/ ja kielikeskuksen amanuenssi Matti Karjalaiselta, puh. 553 3206, huone KK 243, Yläväylä. 15

3. Arkkitehtuurin osasto Aleksanterinkatu 6, puh. 553 4913 (osastosihteerit) ja 553 4911 (taloussihteeri). Telekopiot: 553 4917 (kanslia), 371848 (AH-lab.), 553 4948 (Nark-lab.), 553 4971 (RS-lab.), 553 4996 (YS-lab.) ja 553 4977 (Korj.rak. lab.). Osaston www -sivun osoite on: www.oulu.fi/ark/. Henkilökunnan sähköpostiosoitteet (ks. 3.1. Henkilökunta) ovat muotoa: etunimi.sukunimi@oulu.fi. Opetuksen, hallinnon ja tutkimustoiminnan tarkoituksenmukaista hoitoa varten arkkitehtuurin osasto jakautuu kuuteen laboratorioon, jotka näkyvät seuraavasta rakennekaaviosta: Arkkitehtuurin historian laboratorio Nykyarkkitehtuurin laboratorio Rakennussuunnittelun laboratorio Kanslia Kirjasto Monistamo Näyttelytilat Osastoneuvosto Osaston johtaja Laboratoriot Yhdyskuntasuunnittelun laboratorio Yhteiset toiminnot Tietokoneluokat Muotoilun ja taiteen laboratorio Työpajat Korjausrak. tutkimustila Korjausrakentamisen laboratorio Valokuvaamo Laboratorioiden tehtävänä on antaa ja valvoa laboratorion piiriin kuuluvien aineiden opetusta, seurata alansa tiedon ja tieteen sekä kansallista että kansainvälistä kehitystä ja edistää oman alansa tutkimustoimintaa. Arkkitehtuurin osaston koulutusohjelma sisältää kolme opintosuuntaa. Koko koulutusohjelma on uusittu vuoden 2002 keväällä. Perinteisen opetuksen lisäksi koulutusohjelma sisältää muotoilun ja korjausrakentamisen opetusta. Tämän lisäksi on osastolla järjestetty englanninkielistä opetusta (MoNArch- ja Nordic Design- opintojaksot) lähinnä ulkomaalaisia vaihto-opiskelijoita varten. Osaston vuotuinen sisäänotto on nykyisin n. 40 opiskelijaa. Syyslukukauden 2003 lopulla osastolla oli kirjoilla 303 opiskelijaa. Kanslia Arkkitehtuurin osaston kanslia on avoinna opiskelija-asiointia varten päivittäin klo 13:00-15:30. Opintoihin liittyvät asiakirjat (mm. diplomityöohjeet ja jatkotutkinto-ohjeet) ja lomakkeet opiskelija voi noutaa tai tilata osaston kansliasta. Osaston www-sivuilta löytyvät myös monet asiakirjat ja lomakkeet. Osastosihteeri Sirpa Saarela hoitaa yleisiä hallintotehtäviä ja toimii osastoneuvoston sihteerinä. Yleinen perus- ja jatkotutkintoon liittyvä opintoneuvonta kuuluu hänelle. Suunnittelija, arkkitehti Leena Kuorelahti toimii osastolla opintoneuvojana ja henkilökohtainen opintoneuvonta on hänen tehtäväalueensa. Taloussihteeri Maija-Liisa Koskelan vastuulla on osaston rahaliikenne ja kirjanpito. Myös osaston projektit, tuntiopetus ja matka-asiat ovat hänen hoidossaan. Kirjasto Kirjastoon tulee noin 39 nimikettä ulkomaisia ja noin 20 nimikettä kotimaisia aikakausilehtiä. Näiden lisäksi eri laboratorioihin tulee joitakin sekä ulkomaisia että kotimaisia kausijulkaisuja. Kirjasto hankkii osaston opetusalojen keskeistä kirjallisuutta ensisijaisesti henkilökunnan ja opiskelijoiden tarpeisiin. Kirjojen laina-aika on 28 vrk ja kausijulkaisujen 7 vrk. Osaston kirjastossa on myös oma kurssikirjakokoelma, jonka riittävyys oleellisesti riippuu kirjojen laina-aikojen huolellisesta noudattamisesta. Kurssikirjoja on lainattavissa myös pääkirjastosta sekä jossain määrin myös kaupunginkirjastosta. Kurssikirjojen laina-aika on 14 vrk. Kirjasto välittää lainoja omista kokoelmista sekä kaukolainoja muista kirjastoista. Pyynnöstä tehdään tiedonhakuja sekä omasta tietokannasta AO 16

että ulkopuolisista tietopankeista. Kirjaston oma Oula-tietokanta ja muut yhteiskäytössä olevat tietokannat ovat myös itsenäisesti käytettävissä. Opastusta kirjaston käytössä ja tiedonhaussa annetaan tarvittaessa. Kirjasto antaa opetusta tiedonhaun tekniikassa opintojen alkuvaiheessa. Osaston kirjastopalveluista vastaa kirjastonhoitaja Eero Mäntyoja. Monistamo Arkkitehtuurin osastolla suoritetaan monistustoimintaa sekä opetustarkoituksiin että harjoitustöitä varten. Monistustoiminnasta vastaa ensisijaisesti osaston vahtimestari Esko Makkonen. Näyttelyt Arkkitehtuurin osastolla on näyttelytila, jossa järjestetään mm. arkkitehtuurin osaston toimintaa esitteleviä näyttelyjä. Näyttelytilassa järjestetään myös arkkitehtuuria lähellä olevien alojen ja koulujen töitä esitteleviä näyttelyjä. Painopiste on viime vuosina ollut ulkopuolisten tahojen toimeksiannosta arkkitehtuurin osastolla järjestettyjen kilpailujen sekä osastolla harjoitettavan tutkimustyön esittelyssä. Lisäksi osaston harjoitustöitä ja tutkimushankkeita on esitelty yliopiston tiedepäivillä ja erilaisissa koti- ja ulkomaisissa näyttelyissä. Näyttelytoiminnasta vastaa laboratorioarkkitehti Martti Tuomala. Tietokoneluokat Arkkitehtuurin osaston opiskelijoiden käytössä on kaksi mikroluokkaa, joissa on asennettuna nykyaikaiset CAD-ohjelmistot sekä toimistosovellutukset. Koneet ovat opiskelijoiden käytössä myös normaalin virka-ajan ulkopuolella. Osastolla on laitteet harjoitustöiden tulostamiseen aina A0-kokoon saakka. Lisäksi arkkitehtuurin osastolla on digitaalivideoeditointiyksikkö tietokoneanimaatioiden sekä tutkimusmateriaalin työstämiseen. Harjoitustöitä varten on digitaalivideokamera sekä digitaalikamera. Kuvia ja piirustuksia voidaan skannata dioista, negatiiveista ja paperioriginaaleista A3-kokoon saakka ja taittotyötä varten on omat erikoisohjelmistot. ATK-luokassa annetaan opetusta osaston normaalin kurssitarjonnan puitteissa, jolloin luokka ei ole yleisessä käytössä. Arkkitehtuurin osastolla ATK-alan opetuksesta vastaa Sami Mikonheimo ja laitteista ensisijaisesti Teuvo Salo. Työpajat Osaston lisärakennukseen valmistui syksyllä 2002 uudet puu- ja metallipajat, joissa opiskelijat voivat rakentaa mm. harjoitustyömalleja ja protyyppejä. Pajat ovat avoinna virka-aikana ja niiden toiminnasta vastaa laboratoriomestari Paavo Väinämö. Korjausrakentamisen ja restauroinnin tutkimustila Korjausrakentamisen opetukseen sisältyy vanhojen rakennusten kuntoarviointia. Kohteista otettuja näytteitä analysoidaan ja tutkitaan mm. mikroskoopeilla korjausrakentamisen ja restauroinnin tutkimustilassa, jossa annetaan myös muuta pienryhmäohjausta. Valokuvaamo Osastolla on av-tila studio- ja jäljennöskuvaukseen sekä pimiö valokuvien valmistukseen uudessa lisärakennuksessa. Tiloja käytetään osaston valokuvaus- ja opetustoimintaan. Tilat ovat avoinna erikseen ilmoitettavina aikoina ja niiden toiminnasta vastaavat valokuvauksen opettaja arkkitehti Raimo Ahonen ja määräaikaistyöntekijät. 3.1. Henkilökunta Osastonjohtaja: MAHLAMÄKI, Rainer, arkkit., nykyaikainen arkkitehtuuri, puh. 553 4945 Professorit: BRONER-BAUER, Kaisa, arkkit., TkT, Dr.Tr.c., M.Sc. Hist. Pres., arkkitehtuuri (rakennustaiteen historia ja tyylioppi), puh. 553 4931 KOISO-KANTTILA, Jouni, arkkit., TkL, arkkitehtuuri (rakennusoppi), puh. 553 4960 ja 0400-683316 AO 17

MAHLAMÄKI, Rainer, arkkit., nykyaikainen arkkitehtuuri, puh. 553 4945 N.N., muotoilu (virka avoinna), puh. 553 4950 HENTILÄ, Helka-Liisa, arkkit., TkT, yhdyskuntasuunnittelu, puh. 553 4981 TARUMAA, Aarne, arkkit., TkL, yhdyskuntasuunnittelu, puh. 553 4982 ja 040-7388253 TASA, Jyrki, arkkit., nykyaikainen arkkitehtuuri, puh. 553 4940, 09-6866780 (tsto) TUPPURAINEN, Yrjö, arkkit., TkT, talonrakentamistekniikka (korjausrakentaminen), puh. 553 4970 ja 040-7347644 Yliassistentit: ALLAS, Anja, arkkit., TkT, yhdyskuntasuunnittelu, puh. 553 4983 LOUEKARI, Lauri, arkkit., nykyaikainen arkkitehtuuri I-II, puh. 553 4941 SOIKKELI, Anu, arkkit., TkT, korjausrakentaminen ja rakennussuojelu, puh. 553 4922 VUOJALA, Petri, FT, arkkitehtuurin historia, puh. 553 4932 Lehtorit: AHONEN, Raimo, arkkit., arkkitehtuurin historia ja arkkitehtuurivalokuvaus, puh. 553 4934 HEIKKILÄ, Jari, arkkit., TkT, dosentti, rakennusoppi (ma), puh. 553 4962 TERVAOJA, Jussi, DI, arkkit., TkL, rakennetekniikka (ma), puh. 553 4973 Assistentit: LAAKSONEN, Jukka, arkkit., TkL, nykyaikainen arkkitehtuuri III-IV, puh. 553 4946 JOKELAINEN, Kati, arkkit., nykyaikainen arkkitehtuuri III-IV, puh. 553 4946 MANNBERG, Mikko, arkkit., TkL, arkkitehtuurin historia, puh. 553 4933 MÄNTYSALO, Raine, arkkit., TkT, yhdyskuntasuunnittelu, puh. 553 4984 AARNIO, Petri, arkkit., rakennusoppi MÄKINEN, Seppo, DI, rakennetekniikka HIRVONEN, Sari, arkkit., korjausrakentaminen, puh. 553 4972 PALVIAINEN, Saila, arkkit., TkL, nykyaikainen arkkitehtuuri I-II, puh. 553 4942 N.N., yhdyskuntasuunnittelu, puh. 553 4985 Suunnittelijat: KUORELAHTI, Leena, arkkit., opintoneuvonta ja projektiopetus (MoNArch, Nordic Design), puh. 553 4985 HERNEOJA, Aulikki, arkkit. TkL, muotoilu, puh. 553 4950 Laboratorioarkkitehti: TUOMALA, Martti, arkkit., (RS-lab.), puh. 553 4964 Työpajat: VÄINÄMÖ, Paavo, laboratoriomestari, puuteknologia/muotoilu, puh. 553 4952 Tuntiopettajat: ASIKAINEN, Aila, arkkit, rakennusoppi PIHLAJANIEMI, Janne, arkkit., nykyaikainen arkkitehtuuri III-IV LASSILA, Anssi, arkkit., nykyaikainen arkkitehtuuri I-II LAURILA, Jukka, arkkit., arkkitehtuurin esitystekniikat MUINONEN, Kirsti, taiteilija., plastinen sommittelu VALKIAPÄÄ, Aki, ins., LVI-tekniikka N.N., rakennusten sähköasennukset MIKONHEIMO, Sami, arkkit.yo, ATK- opetus Kanslia: SAARELA, Sirpa, osastosihteeri / hallinto- ja opintoasiat, puh. 553 4913 KOSKELA, Maija-Liisa, taloussihteeri, puh. 553 4911 VAARAPALO, Anneli, toimistosihteeri, puh. 553 4930 Kirjasto: MÄNTYOJA, Eero, FK, kirjastonhoitaja, puh. 553 4920 Vahtimestari: MAKKONEN, Esko, puh. 553 4912 ja 040-5066383 AO 18

3.2. Arkkitehtuurin koulutusohjelma 3.2.1. Ammatillinen tehtäväalue Arkkitehdin ammatillinen tehtäväalue on laajaalainen taiteellista, teknis-toiminnallista ja tieteellistä korkeakouluopetusta edellyttävä ammatillisten tehtävien kokonaisuus, joka määräytyy yhteiskunnan edellyttämistä työtehtävistä sekä arkkitehtuurin ammattialan perinteistä. Arkkitehdin ammattikuvaa luonnehtivia työtehtäviä ovat seuraavat: rakennetun ympäristön suunnittelutehtävät: rakennussuunnittelu (uudisrakennukset ja korjauskohteet) ja maankäyttöön, kaupunkisuunnitteluun sekä rakennussuojeluun että kulttuurimaisemaan liittyvät suunnittelutehtävät rakennussuunnittelun tuotesuunnittelutehtävät suunnittelun johto-, ohjelmointi-, valvonta- ja toteuttamistehtävät maankäytön suunnittelun ja rakennushankkeiden piirissä hallintoon liittyvät tehtävät arkkitehtuurin alaan liittyvät opetus- ja tutkimustehtävät Keskeisin tehtäväalue arkkitehdin työtehtävistä on edelleen rakennusten suunnittelu. Tehtävä sisältää uudisrakennusten suunnittelun lisäksi yhä enemmän vanhemman rakennuskannan täydennys- ja korjausrakentamisen suunnittelua. Tavoitteena on ympäristön suunnittelu toiminnallisesti, teknisesti, taiteellisesti ja ekologisesti tasapainoiseksi kokonaisuudeksi alueen paikalliset erityisolosuhteet huomioon ottaen. 3.2.2. Koulutusohjelman tavoitteet Arkkitehtuurin osastolla annettavan opetuksen tavoitteena on suunnittelu- ja tutkimusvalmiuksien antaminen yhdyskuntasuunnittelun, rakennussuunnittelun, korjausrakentamisen tai muotoilun tehtäviin. Tätä varten tarvitaan laaja perustietous sekä varsinaisissa ammattiaineissa että myös niiden tukiaineissa. Arkkitehtuurin alan koulutustavoitteet muuttuvat yhteiskunnan kokonaistilanteen myötä, jonka vuoksi koulutusohjelmasta on pyritty tekemään joustava ja uudistumiskykyinen. AO 19 Opetus antaa kaikille opiskelijoille arkkitehdin yleispätevyyden rakennussuunnittelun alueella ja sen lisäksi tarjoaa mahdollisuuden erityisosaamiseen joko yhdyskuntasuunnittelun, korjausrakentamisen tai muotoilun tehtävissä. Edellä mainittujen valmiuksien lisäksi koulutus antaa edellytykset arkkitehtuurin jatko-opintoihin. 3.2.3. Koulutusohjelman rakenne Arkkitehtuurin koulutusohjelmassa opintojen kesto on mitoitettu 5,5 kalenterivuoden mittaiseksi. Koulutusohjelma on jaettu moduuliperiaatteen mukaisesti opintomoduuleihin (ks. vast. kaavio). Koulutusohjelmaan kuuluvat opinnot jaotellaan perus-, aine- ja syventäviin opintoihin, joiden opetus annetaan vuosittaisen opetussuunnitelman mukaisesti pidettävinä opintojaksoina tai kursseina. Nämä voivat olla pakollisia, vaihtoehtoisia tai vapaasti valittavia. Arkkitehtitutkinto on laajuudeltaan 180 opintoviikkoa. Kaikki opiskelijat suorittavat perusopinnot (53 ov) ja yhteiset aineopinnot (52 ov). Tämän jälkeen valitaan opintosuunta. Arkkitehtuurin koulutusohjelma sisältää kolme eri opintosuuntaa: yhdyskuntasuunnittelun opintosuunta, jonka kautta valmistuneet arkkitehdit ovat päteviä toimimaan sekä rakennus- että yhdyskuntasuunnittelun työtehtävissä. rakennussuunnittelun opintosuunta, ns. perusopintosuunta, joka antaa arkkitehdin pätevyyden toimia sekä uudisrakennusten suunnittelun että korjausrakentamisen ja rakennetun ympäristön hoidon tehtäväalueilla. muotoilun opintosuunta, joka puolestaan antaa arkkitehdin pätevyyden rakennussuunnittelun ja muotoilun tehtäväalueilla. Opintotosuunta valitaan 3. opintovuoden lopulla. Opiskelija suorittaa valitsemansa opintosuunnan perusmoduulin (33-35 ov) ja muodostaa vaihtoehtoisesta opintotarjonnasta omia tavoitteitaan tukevan jatkomoduulin (10 ov). Tutkintoon kuuluu lisäksi 10-12 ov vapaasti valittavia opintoja ja 20 ov:n laajuinen diplomityö. Perusmoduulin opintoja voi korvata toisen opintosuunnan opinnoilla sopimalla niistä asiasta vastaavan opettajan kanssa. Opiskelija voi sisällyttää tutkintoonsa myös muita kuin osaston tarjoamia opintojaksoja osas-

ton laatimien korvaamis- ja hyväksilukemisohjeiden mukaisesti. Koska kyseessä on pitkän aikavälin suunnitelma, on mahdollista, että koulutusohjelmaan joudutaan myöhemmin tekemään muutoksia. Osaston tarkennettu opetusohjelma ja opintojaksojen sijoittuminen eri lukuvuosille saattaa vuosittain vaihdella. Arkkitehtuurin koulutusohjelman moduulirakenne 2004-05 Perusopinnot Yhteiset aineopinnot 53 ov 52 ov Opintosuuntien perusmoduulit Yhdyskuntasuunnittelu 33 ov Rakennussuunnittelu 35 ov Muotoilu 33 ov Opintosuuntien jatkomoduulit 10 ov Vapaasti valittavat opinnot 10-12 ov Diplomityö 20 ov 3.2.4. Arkkitehtuurin koulutusohjelma 2004 05 PERUSOPINNOT Koodi ov 450010P Orientoiva jakso 1,0 450021P CAD I 2,0 450022P CAD II 3,0 450025P Arkkitehtuurin esitystekniikat 2,0 451001P Arkkitehtuurin historia I 5,0 452001P Nykyaikainen arkkitehtuuri I 7,0 453001P Rakennusopin perusteet 5,0 453031P Rakennetekniikan perusteet 2,0 453032P Puurakenteet 1,0 453033P Betoni- ja teräsrakenteet 3,0 453035P Rakennusfysiikan perusteet 1,0 454021P Kaupunkisuunnittelun historia 3,0 455001P Muotoilu I 2,0 455011P Plastinen sommittelu I 4,0 455012P Plastinen sommittelu II 2,0 456025P Korjausrakentamisen tutkielmakurssi 4,0 900009P Suomen kieli/ 1 2,0 901008P Ruotsin kieli 902011P Tekniikan englanti 3/ 2 4,0 903012P Tekniikan saksa 3/ 904054P Tekniikan venäjä 1 Perusopinnot yhteensä 53,0 1 Vaihtoehtoiset kotimaiset kielet, yht. 2 ov. 2 Vaihtoehtoisia vieraan kielen opintojaksoja, yht. 4 ov. AO 20