Opinto-opas Teknillinen tiedekunta Oulun yliopisto

Transkriptio

1

2 Opinto-opas Teknillinen tiedekunta Oulun yliopisto Tiedekunnan kanslia Konetekniikan osasto Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Sähkö- ja tietotekniikan osasto Linnanmaa PL OULUN YLIOPISTO puh. vaihde (08) ohivalinta (08) alanumero Arkkitehtuurin osasto Aleksanterinkatu 6 PL OULUN YLIOPISTO puh. vaihde (08) Tuotantotalouden osasto Tutkijantie 2 D 2 krs. PL OULUN YLIOPISTO puh. vaihde (08)

3 Toimitustyöryhmä Eero Wallin, Teknillinen tiedekunta, vastaava toimittaja Martti Vainikka, Arkkitehtuurin osasto Reijo Saari, Konetekniikan osasto Sirpa Nelo, Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Maritta Juvani, Sähkö- ja tietotekniikan osasto Arto Koivisto, Tuotantotalouden ko. Taitto Katariina Alha, Teknillinen tiedekunta Pentti Lahdenperä, Teknillinen tiedekunta ISSN Painopaikka Otavan Kirjapaino Oy Keuruu

4 Sisällysluettelo Opinto-oppaan käyttäjälle...6 Opinnot Teknillinen tiedekunta Tutkinnot ja opiskelu Perustutkinnot Jatkotutkinnot Täydennyskoulutus Opiskelua koskevia ohjeita ja sääntöjä Opintosuoritusrekisteri Tentit Opintojen hyväksilukeminen ja korvaaminen Opintosuunnan valinta Koulutusohjelman vaihto Harjoittelu Diplomityö ja kypsyysnäyte Tutkintotodistus Tiedotustilaisuudet valmistuville Opintoneuvonta Kieliopinnot koulutusohjelmissa Arkkitehtuurin osasto Henkilökunta Arkkitehtuurin koulutusohjelma Ammatillinen tehtäväalue Koulutusohjelman tavoitteet Koulutusohjelman rakenne Arkkitehtuurin koulutusohjelma Koulutusohjelman voimassaolo ja siirtymäsäännöt Yhteiset syventävät opinnot Japani-opinto-ohjelma Vieraskielinen opetus ja kansainvälinen oppilasvaihto Opetusperiodit ja kesäopetus Osastokohtaisia ohjeita Opetuksen tarkoitus Opetuksen luonne Demonstraatiot ja harjoitukset Seminaarit Ulkomaan ekskursio Diplomityöt Tentit ja niihin osallistuminen Harjoittelu Jatko-opinnot Työhön sijoittuminen ja työmarkkinatilanne Osaston tuottamien opintojaksojen kuvaus Yleiset opintojaksot Laboratoriokohtaiset opintojaksot Konetekniikan osasto Henkilökunta Konetekniikan koulutusohjelma Ammatillinen tehtäväalue Koulutusohjelman tavoitteet Opintosuunnat Omaopettajatoiminta Opetussuunnitelma vuosina 2002 ja 2003 aloittaville Osastokohtaisia ohjeita Harjoittelu Osaston tuottamien opintojaksojen kuvaus Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Henkilökunta Prosessi- ja ympäristötekniikan osaston koulutusohjelmat Prosessitekniikan koulutusohjelma Ammatillinen tehtäväalue Koulutusohjelman tavoitteet Opintosuunnat Opetussuunnitelma vuonna 2002 ja 2003 aloittaville Koulutusohjelmakohtainen moduulimalli Valinnaismoduulit Vapaasti valittavia moduuleja Ympäristötekniikan koulutusohjelma Ammatillinen tehtäväalue Koulutusohjelman tavoitteet Opintosuunnat Opetussuunnitelma vuonna 2002 ja 2003 aloittaville Koulutusohjelmakohtainen moduulimalli

5 Valinnaismoduulit Vapaasti valittavat opinnot Osastokohtaisia ohjeita Osaston tuottamien opintojaksojen kuvaukset Sähkö- ja tietotekniikan osasto Henkilökunta Koulutusohjelmat Koulutusohjelmien tavoitteet ja rakenneperiaatteet Elektroniikan koulutusohjelma Elektroniikan koulutusohjelman rakenne Opintosuuntien kuvaukset Opetussuunnitelma vuonna 2002 aloittaville ylioppilaille Opetussuunnitelmat vuonna 2002 aloittaville AMK/opistoinsinööreille Tietoliikenteen koulutusohjelma Tietoliikenteen koulutusohjelman rakenne Opintosuuntien kuvaukset Opetussuunnitelma vuonna 2002 aloittaville ylioppilaille Opetussuunnitelmat vuonna 2002 aloittaville AMK/opistoinsinööreille Tietotekniikan koulutusohjelma Tietotekniikan koulutusohjelman rakenne Opintosuuntien kuvaukset Opetussuunnitelma vuonna 2002 aloittaville ylioppilaille Informaatioverkostojen koulutusohjelma Informaatioverkostojen koulutusohjelman rakenne Opintosuuntien kuvaukset Opetussuunnitelma vuonna 2002 aloittaville ylioppilaille Opisto- ja ammattikorkeakouluinsinöörien opinto-ohjelma Koulutusohjelmien valinnaismoduulit Osastokohtaisia ohjeita Harjoitteluvaatimukset Työhön sijoittuminen Osaston tuottamien opintojaksojen kuvaus Tuotantotalouden koulutusohjelma Tuotantotalouden yksikkö Tuotantotalouden yksikön henkilökunta Koulutusohjelmakohtaisia ohjeita Taloustieteiden tiedekunnan opinnot Tuotantotalouden koulutusohjelma Ammatillinen tehtäväalue Koulutusohjelman rakenne ja sisältö Opetussuunnitelma vuonna 2002 ja 2003 aloittaville ylioppilaille Opetussuunnitelma ennen vuotta 2002 aloittaneille ylioppilaille Opisto- ja ammattikorkeakouluinsinöörien opinto-ohjelma Tuotantotalouden opintojaksojen kuvaus Taloustieteiden tiedekunnan tarjoamat valinnaismoduulit Eri koulutusohjelmille yhteiset opintojaksot ja toisista tiedekunnista saatava opetus Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan tutkintoja koskevat pysyväismääräykset Opiskelijajärjestöt tiedekunnassa Luettelo opintojaksoista Luettelo opintojaksojen englanninkielisistä nimistä

6 Tervetuloa opiskelemaan tekniikkaa! Tekniikan opiskelu on hauskaa, monipuolista ja haastavaa. Nyt kun opiskelet yliopistossa vapaus ja vastuu päättää omasta opiskelustasi ja opiskelutahdistasi on sinulla itselläsi. Oulun yliopistossa tekniikkaa opiskellaan, opetetaan ja tutkitaan läheisessä yhteistyössä muiden tieteenalojen kanssa. Erityisen tiivistä yhteistyö on luonnontieteiden ja lääketieteen kanssa. Tieteenä tekniikka tutkii fysikaalisten ja kemiallisten ilmiöiden hallitsemista ja niiden hyödyntämistä ihmisten hyvinvoinnin lisäämiseksi. Tekniikan erityisluonne vaatiikin vankat perustiedot luonnonlaeista ja niiden kuvauskielestä eli matematiikasta. Tekniikan alan ammattilaisen täytyy siis ymmärtää fysikaalisia ja kemiallisia ilmiöitä ja niitä kuvaavia luonnonlakeja sekä teknisiä keinoja näiden ilmiöiden hallitsemiseksi. Ensiarvoisen tärkeää on myös tietää ja ymmärtää mitä vaikutuksia ilmiöiden teknisillä hallintakeinoilla on muuhun ympäristöön. Opiskelun alkuvaiheessa keskitytkin luonnontieteisiin ja matematiikkaan. Omat ammattiaineet alkavat viimeistään toisen opiskeluvuoden aikana. Tietojen lisäksi opit myös tieteellisen ajattelu- ja toimintatavan. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että osaat tuottaa uutta tietoa tieteellisillä menetelmillä ja kykenet arvioimaan sekä uutta että jo olemassa olevaa tietoa kriittisesti. Opiskelijana olet jäsen tiedeyhteisössä. Muita jäseniä tässä yhteisössä ovat esimerkiksi tiedekuntamme professorit ja tutkijat. Suurin osa sinua opettavista opettajista tekee myös tutkimusta joko yksin tai osana tutkimusryhmää. Ehkä haluat itsekin mukaan tekemään alasi tutkimusta. Myös opiskeleminen ja tutkimustyön tekeminen on mahdollista yhdistää; tutkimusryhmissä otetaan mielellään opiskelijoita tutkimusapulaisiksi, kasvamaan osaksi ryhmää. Ratkaisevaa on oma kiinnostuksesi ja aktiivisuutesi. Tekniikan tai arkkitehtuurin ylioppilaana olet myös osa teekkariyhteisöä. Oulun yliopistossa Teknillisessä tiedekunnassa perustutkintoa opiskelee noin 4000 opiskelijaa. Olipa tavoitteenasi valmistua diplomi-insinööriksi tai arkkitehdiksi nopeasti tai vähän verkkaisempaan tahtiin, suuri osa ajastasi seuraavina vuosina kuluu opiskeluun. Osastot tarjoavat ohjattua opetusta pääosin syyskuun ja toukokuun välisenä aikana, ja kesäisin on aikaa tehdä opintoihin kuuluva työharjoittelu. Elämä ei kuitenkaan ole pelkää opiskelua. Teekkareiden omat järjestöt sekä yliopistomme muutkin opiskelijajärjestöt tarjoavat kaikessa moninaisuudessaan varmasti jokaiselle mielekästä vapaa-ajan toimintaa opiskelun lomassa. Tervetuloa opiskelemaan tekniikkaa yliopistoon!

7 Opinto-oppaan käyttäjälle Tämä opinto-opas on laadittu kaksivuotiseksi. Oppaaseen on koottu arkkitehdin ja diplomiinsinöörin tutkintoon johtavien koulutusohjelmien opetussuunnitelmat vuosina 2002 ja 2003 aloittaville. Nämä opetussuunnitelmat koskevat soveltuvin osin myös vuonna 2000 ja 2001 opintonsa aloittaneita. Katso tarkemmin oman koulutusohjelmasi kohdalta. Lisäksi oppaassa on joukko muita opiskeluun liittyviä ohjeita. Säilytä opas huolellisesti. Epäselvyyksissä ota yhteys oman koulutusohjelman opintoneuvojaan. Seuraa myös tarkasti ilmoitustauluja ja käy tiedotustilaisuuksissa. Opetussuunnitelmassa on lueteltu mm. kaikki ne opintojaksot, jotka opiskelijan tulee suorittaa arkkitehdin tai diplomi-insinöörin tutkintoa varten. Siinä on myös opintojaksojen sisältöesitteet ja niiden ajoittaminen eri lukuvuosille. Tutustu oman koulutusohjelmasi opetussuunnitelmaan, niin saat kokonaiskuvan tutkinnosta. Kaikkia teknillisen tiedekunnan koulutusohjelmia ja koko tiedekuntaa koskevat asiat ovat luvuissa 1 ja 2. Toisena pääosana on osastojen ja niiden tuottamien koulutusohjelmien esittely luvuissa 3-8. Osastojen löytymistä helpottavat sivun alaosassa olevat osastojen kirjainsymbolit AO, KO, PYO, SO ja TUTA. Jos et löydä tarvitsemaasi tietoa opintooppaasta, tule kysymään. Pienryhmäohjaajat, osastojen opintoneuvojat, opettajat ja toimistohenkilökunta sekä tiedekunnan kanslian henkilökunta ovat käytettävissäsi. Oulussa Eero Wallin Teknillisen tiedekunnan opintoasiainpäällikkö 6

8 2SLQQRW 6LQXW RQ YDOLWWX RSLVNHOHPDDQ \KWHHQ 7HNQLOOLVHQ WLHGHNXQQDQ NRXOXWXVRKMHOPLVWD.RXOXWXVRK MHOPDRQWXWNLQWRRQWlKWllYlRSLQWRNRNRQDLVXXV MRND NRRVWXX RSLQWRMDNVRLVWD KDUMRLWWHOXVWD MD GLSORPLW\ VWl7LHGHNXQWDPPH\KGHOOlRVDVWROOD YRL ROOD XVHLWD NRXOXWXVRKMHOPLD 7lVWl RSSDDVWD O \GlWNXYDXNVHQRPDQNRXOXWXVRKMHOPDVLRSHWXV VXXQQLWHOPDVWDMDVLLKHQNXXOXYLVWDRSLQWRMDNVRLVWD 2SLQWRMDNVRRQRSLQWRMHQVLVlOO OOLQHQMDUD NHQWHHOOLQHQSHUXV\NVLNN MRQNDODDMXXVPllULWHO OllQ RSLQWRYLLNNRLQD <NVL RSLQWRYLLNNR YDVWDD NHVNLPllULQ WXQQLQ Wl\VLWHKRLVWD RSLVNHOXD 7lKlQ RSLVNHOXXQ VLVlOW\\ OXHQWRMHQ KDUMRLWXVWHQ MDPXXQRKMDWXQRSLVNHOXQRKHOODP\ VRSLVNHOLMDQ RPDWRLPLQHQ W\ VNHQWHO\ 2SLQWRMDNVRMHQ ODDMXXV YRLGDDQ HVLWWll P\ V (XURSHDQ &UHGLW 7UDQVIHU 6\VWHP (7&6 MlUMHVWHOPlQ SXLWWHLVVD QV (& SLVWHLQl.XOODNLQ RVDVWROOD RQ RPDW RKMHHQVD RSLQWRMDNVRMHQVD(&SLVWH\W\NVHVWl1lLWlRKMHLWD YRLWLHGXVWHOODRVDVWRMHQRSLQWRQHXYRMLOWD.XWDNLQ NRXOXWXVRKMHOPDD YDUWHQ ODDGLWDDQ RSHWXVVXXQQLWHOPD MRVVD RQ HVLWHWW\ PLVVl MlUMHVW\NVHVVlRSLVNHOXQMDRSHWXNVHQWXOLVLHGHWl WV PLWl RSLQWRMDNVRMD MD PLVVl MlUMHVW\NVHVVl RSLVNHOLMDQ WXOLVL RSLVNHOOD.RXOXWXVRKMHOPLHQ OXNXMlUMHVW\NVHWS\ULWllQODDWLPDDQRSHWXVVXXQQL WHOPLHQ SRKMDOWD VHOODLVLNVL HWWl RSLVNHOLMRLOOD RQ PDKGROOLVXXV RVDOOLVWXD NDLNNHHQ RPDDQ WXWNLQ WRRQVDNXXOXYDDQRKMDWWXXQRSHWXNVHHQ.RXOXWXVRKMHOPDQ RSHWXVVXXQQLWHOPDVVD RSLQ WRMDNVRW RQ U\KPLWHOW\ PRGXXOHLWWDLQ MD RSLQWR VXXQQLWWDLQ 2SLQWRVXXQWD RQ RSLQWRNRNRQDL VXXV MRND WlKWll WLHW\Q DODQ DVLDQWXQWLMXXGHQ NH KLWWlPLVHHQ 0RGXXOL RQ WLHW\Q DVLDQ WDL DVLDNRNRQDLVXXGHQ\PSlULOOHU\KPLWHOW\RSLQWRMDN VRNRNRQDLVXXV 2SLQWRVXRULWXVWHQ UHNLVWHU LQWLl MD RSHWXV PRQLVWHWRLPLQWDD YDUWHQ RSLQWRMDNVRLOOD RQ WXQ QXNVHWMRLVVDNXXVLQXPHURDMDNLUMDLQ3$WDL6.LUMDLQ WDUNRLWWDD SHUXV DLQH MD V\YHQWlYLl RSLQWRMD.ROPHHQVLPPlLVWlQXPHURDWDUNRLWWD YDW NRXOXWXVRKMHOPDD WDL RSLQWRMDNVRQ WXRWWDMDD MDNROPHYLLPHLVWlQXPHURDPllULWWlYlW\NVLWWlL VHQRSLQWRMDNVRQ 7HNQLOOLVHQWLHGHNXQQDQWXQQXNVHW «DUNNLWHKWXXULNXYDXNVHWOXYXVVD «NRQHWHNQLLNNDNXYDXNVHWOXYXVVD «SURVHVVLWHNQLLNNDNXYDXNVHWOXYXVVD «\PSlULVW WHNQLLNNDNXYDXNVHWOXYXVVD «HOHNWURQLLNNDWLHWRWHNQLLNNDWLHWROLLNHQQH LQIRUPDDWLRYHUNRVWRWNXYDXNVHWOXYXVVD «WXRWDQWRWDORXVNXYDXNVHWOXYXVVD «HULNRXOXWXVRKMHOPLOOH\KWHLVHWRSLQWRMDNVRW WXRWWDMLQDPDWHPDWLLNDQMDRVMDW\ WLHWHHQODER UDWRULRNXYDXNVHWOXYXVVD 0XLVWDWLHGHNXQQLVWDVDDWDYDRSHWXVRQQXPH URLWXWXRWWDYDQNRXOXWXVRKMHOPDQNRRGLOODOXNX 2SLQWRMDNVRMHQNXYDXNVLVVDRQNXVWDNLQRSLQ WRMDNVRVWDHVLWHWW\VHQ Œ RSLQWRMDNVRQWDYRLWWHHW Œ VLVlOW Œ WRWHXWXVWDYDW Œ NLUMDOOLVXXV Œ PDKGROOLVHVWLYDDGLWWDYDWHVLWLHGRW Œ NRRGL Œ QLPLVXRPHNVLMDHQJODQQLNVL Œ RKMDWXQRSHWXNVHQPllUl Œ RKMDWXQRSHWXNVHQDMDQNRKWD Œ ODDMXXVRSLQWRYLLNRLOODPLWDWWXQD Œ RSHWXNVHVWDYDVWDDYDWRSHWWDMDW (ULW\LVHVWLDPPDWWLMDV\YHQWlYlWRSLQWRMDNVRW RQU\KPLWHOW\WLHWW\MHQRVDDPLVDOXHLGHQ\PSlULO OHRSLQWRVXXQQLNVLMDPRGXXOHLNVL 1lLVWlNRNR QDLVXXNVLVWDYRLWOXNHDWlVWlRSSDDVWDRPDQNRX OXWXVRKMHOPDVLRSHWXVVXXQQLWHOPDQNRKGDOWD.RXOXWXVRKMHOPLHQ\KWH\GHVVlHVLWHW\LVVlRSLQ WRMDNVRMHQ NXYDXNVLVVD RQ VHORVWXV YDLQ N\VHLVHQ RVDVWRQ WXRWWDPLVWD RSLQWRMDNVRLVWD.RXOXWXVRK MHOPDDQ NXXOXYLHQ PXLGHQ RVDVWRMHQ WXRWWDPLHQ RSLQWRMDNVRMHQ NXYDXNVHW O \W\YlW WXRWWDYDD RVDV WRDNRVNHYLVWDOXYXLVWDQXPHURWXQQXNVHQDYXOOD 2SLQWRMDNVRNXYDXVWHQ \KWH\GHVVl HVLLQW\\ XVHLQ NLUMDOOLVXXGHQ NRKGDOOD /XHQWRPRQLVWH 1lLVWl PRQLVWHLVWD VXXULPPDQ RVDQ WRLPLWWDD <OLRSLVWRQ <OLRSLVWRSDLQR MD QLLWl VDD RVWDD VXR UDDQ PRQLVWHP\\PlOlVWl RV 2XOXQ \OLRSLVWR /LQQDQPDD)<SXK

9 8

10 7HNQLOOLQHQWLHGHNXQWD 7HNQLOOLVHHQWLHGHNXQWDDQNXXOXXYLLVLRVDVWRD DUNNLWHKWXXULQRVDVWR NRQHWHNQLLNDQRVDVWR SURVHVVLMD\PSlULVW WHNQLLNDQRVDVWR VlKN MDWLHWRWHNQLLNDQRVDVWR WXRWDQWRWDORXGHQRVDVWRDONDHQ 6lKN MDWLHWRWHNQLLNDQRVDVWRRQNXXOXYDPDWH PDWLLNDQ MDRV VHNl SURVHVVL MD \PSlULVW WHNQLL NDQ RVDVWRRQ NXXOXYD W\ WLHWHHQ ODERUDWRULR VLLUW\\RVDNVLWXRWDQWRWDORXGHQRVDVWRD DONDHQSDOYHOHYDWNDLNNLDNRXOXWXVRKMHOPLD 7LHGHNXQQDQKDOOLQWRDKRLWDYDWWLHGHNXQWDQHX YRVWR GHNDDQL MD YDUDGHNDDQL 9DOPLVWHOHYLQD MD HVLWWHOHYLQl YLUNDPLHKLQl WRLPLYDW KDOOLQWRSllOOLN N MDRSLQWRDVLDLQSllOOLNN 7LHGHNXQWDQHXYRVWRRQ YDOLWDDQ NROPHNVL NDOHQWHULYXRGHNVL NHUUDOODDQ MlVHQWlMRLVWDRQSURIHVVRUHLWDPXXQKHQ NLO NXQQDQ HGXVWDMLDMD RSLVNHOLMRLWD7LHGHNXQ WDQHXYRVWRQ SXKHHQMRKWDMDQD WRLPLL GHNDDQL MD YDUDSXKHHQMRKWDMDQD YDUDGHNDDQL 'HNDDQLNVL WLHGHNXQWDQHXYRVWRYDOLWVHHSURIHVVRULNVLQLPLWH W\Q KHQNLO Q 'HNDDQLQ MD YDUDGHNDDQLQ WRLPL NDXVLRQVDPDNXLQWLHGHNXQWDQHXYRVWRQ 7LHGHNXQWDQHXYRVWRQWHKWlYLLQNXXOXXPP HGLVWllWLHGHNXQQDVVDWHKWlYllWXWNLPXVWDMD NHKLWWllDQQHWWDYDDRSHWXVWDVHNlWHKGlQlL WlNRVNHYLDHVLW\NVLlMDDQWDDODXVXQWRMD VHXUDWDMDDUYLRLGDWLHGHNXQQDQWRLPLQQDQ YDLNXWWDYXXWWDWXORNVHOOLVXXWWDMDWDORXGHO OLVXXWWD HGLVWllWLHGHNXQWLHQMDODLWRVWHQYlOLVWl \KWHLVWRLPLQWDDMDWLHGRQNXONXD Wl\WWllYLUDWWDLWHKGlHVLW\NVHWWLHGHNXQ WDDQNXXOXYLHQYLUNRMHQWl\WWlPLVHNVL WHKGlWLHGHNXQQDQWRLPLQWDDMDWDORXWWD NRVNHYDWVXXQQLWHOPDW SllWWll\NVLW\LVNRKWDLVLVWDYDOLQWDSHUXVWHLVWD WHKGlHVLW\VXXGHQNRXOXWXVRKMHOPDQWDL RSLQWRVXXQQDQSHUXVWDPLVHVWD K\YlNV\lRSHWXVVXXQQLWHOPDWNRXOXWXVRK MHOPLDMDWNRWXWNLQWRMDMDPXLWDRSLQWRMD YDUWHQ K\YlNV\lYlLW VNLUMDW 'HNDDQLQWHKWlYLLQNXXOXXPP MRKWDDWLHGHNXQQDQVWUDWHJLVWDVXXQQLWWHOXD VHNlWLHGHNXQQDQWRLPLQWDD YDVWDDWLHGHNXQQDQWRLPLQQDQWXORNVHOOL VXXGHVWD\OLRSLVWRQUHKWRULOOH HGLVWllWLHGHNXQWLHQYlOLVWlMDVLVlLVWl\KWHLV WRLPLQWDDMDYLHVWLQWllVHNlNRRUGLQRLODL WRVWHQNHKLWWlPLVWRLPLQWDD KRLWDDYLUDQWl\WW LKLQOLLWW\YLlDVLRLWD K\YlNV\\XXGHWRSLVNHOLMDW DQWDDWRGLVWXNVHWWLHGHNXQQDVVDVXRULWHWXLV WDWXWNLQQRLVWDMDHULOOLVLVWlRSLQQRLVWD 2VDVWRQ KDOOLQWRD KRLWDYDW RVDVWRQHXYRVWR MD RVDVWRQ MRKWDMD 2VDVWRQHXYRVWRRQ NXXOXYDW RVDVWRQ SURIHVVRULW RVDVWRQ PXXQ KHQNLO NXQ QDQMDRSLVNHOLMRLGHQHGXVWDMLDVHXUDDYDVWL DUNNLWHKWXXULQRVDVWR NRQHWHNQLLNDQRVDVWR SURVHVVLMD\PSlULVW WHNQLLNDQRV VlKN MDWLHWRWHNQLLNDQRVDVWR WXRWDQWRWDORXGHQRVDVWR 2VDVWRQHXYRVWRQ WRLPLNDXVL RQ VDPD NXLQ WLHGHNXQWDQHXYRVWRQ 2VDVWRQHXYRVWRNlVLWWHOHHRVDVWRQ\OHLVHWKDO OLQWR MD RSHWXVDVLDW 2VDVWRQHXYRVWR WRLPLL \OLRSLVWRQKDOOLWXNVHQSllW NVHQSHUXVWHHOODP\ V NRXOXWXVRKMHOPDWRLPLNXQWDQD MRQND WHKWlYlQl RQ PP NRXOXWXVRKMHOPDQ RSHWXVVXXQQLWHOPDQ YDOPLVWHOX 7LHGHNXQQDQNDQVOLD /LQQDQPDD<7VLVllQNl\QWL5 3XKHOLQYDLKGHWDLRKLYDOLQWD MDWHOHID[ DVLRLQWLDLND² 'HNDDQL /$17729LOKRSURISXKYDV WDDQRWWRVRSLPXNVHQPXNDDQ 7RLPLNDXVLVDDNND 9DUDGHNDDQL /(,9,6.b.DXNRSURISXK 7RLPLNDXVLVDDNND

11 Hallintopäällikkö: KORHONEN, Jorma, VTM, puh Opintoasiainpäällikkö: WALLIN, Eero, FL, puh ATK-suunnittelija: LAHDENPERÄ, Pentti, puh Harjoitteluasioiden suunnittelija: PULKKINEN, Mirja, FM, vv., vs. KIVIHARJU, Inka, puh Pedagoginen suunnittelija: ALHA, Katariina, DI, puh Kanslia: RUNTTI, Liisa, osastosihteeri (opintoasiat), puh RIMPINEN, Helena, opintoasiainsihteeri (opintoasiat), puh Kirjastot: AHTIAINEN, Pekka, kirjastonhoitaja, puh KOIVUNIEMI, Mirja, DI, informaatikko, puh Osastojen henkilökuntaluettelot ovat osastokohtaisissa luvuissa ja luettelo kielten opettajista kielikeskuksen opinto-oppaassa. 10

12 2. Tutkinnot ja opiskelu Teknillisessä tiedekunnassa voidaan suorittaa perustutkintoina arkkitehdin ja diplomiinsinöörin tutkinnot ja jatkotutkintoina tekniikan lisensiaatin ja tekniikan tohtorin tutkinnot. Tutkinnoista on säädetty asetuksella teknillistieteellisistä tutkinnoista (215/95). Teknillisen tiedekunnan tekniikan alan tutkintoja koskevat pysyväismääräykset sisältävät tarkemmat määräykset siitä, miten tutkinnot suoritetaan Oulun yliopiston teknillisessä tiedekunnassa. Pysyväismääräykset ovat tämän oppaan lopussa luvussa 9. Lisäksi tiedekunnassa voidaan suorittaa filosofian tohtorin tutkinto (asetus 1279/91) Perustutkinnot Tutkinto suoritetaan koulutusohjelmassa. Arkkitehtuurin koulutusohjelma johtaa arkkitehdin tutkintoon ja konetekniikan, prosessitekniikan, ympäristötekniikan, elektroniikan, tietotekniikan, tietoliikenteen, informaatioverkostojen ja tuotantotalouden koulutusohjelmat diplomiinsinöörin tutkintoon. Kunkin koulutusohjelman laajuus on 180 opintoviikkoa (ov). Tutkinnon rakenne Perustutkinnon opintosuunnitelma on moduulirakenteinen. Koulutusohjelman opinnot koostuvat perusopinnoista, aineopinnoista ja syventävistä opinnoista. Koulutusohjelma jakaantuu opintosuuntiin, joissa osa opinnoista eriytyy suppeammalle alueelle. Koulutusohjelman moduulit ovat: perusopinnot, noin 50 ov koulutusohjelman yhteiset aineopinnot, ov opintosuunnan perusmoduuli, ov opintosuunnan jatkomoduuli, ov valinnaismoduuli(t), ov. Kunkin koulutusohjelman rakenne on kuvattu tarkemmin ao. osaston/koulutusohjelman kohdalla tässä oppaassa. Pakollisen harjoittelun laajuus on 4-10 ov koulutusohjelmasta riippuen. Harjoittelu kuuluu koulutusohjelman yhteisiin aineopintoihin. Harjoittelu muutetaan opintoviikoiksi niin, että kolme työviikkoa vastaa yhtä opintoviikkoa. Opetus järjestetään opintojaksoina, jotka ovat pakollisia tai vaihtoehtoisia. Lisäksi opintoihin sisältyy vähintään 10 opintoviikkoa vapaasti valittavia opintojaksoja. Kuhunkin koulutusohjelmaan kuuluvista opintojaksoista määrätään opetussuunnitelmassa. Koulutusohjelmien suunnittelusta ja toteutuksesta vastaavat osastot (tarkemmin kunkin osaston kohdassa luvuissa 3-7) Jatkotutkinnot Jatkotutkintoina voidaan suorittaa tekniikan lisensiaatin ja tekniikan tohtorin tutkinnot. Jatkotutkinnot muodostuvat pääaineopinnoista, täydentävistä opinnoista ja tieteellisistä yleisopinnoista. Pääaineopintoihin sisältyy lisensiaatintyö tai väitöskirja. Tekniikan lisensiaatin tutkinnon kokonaislaajuus on 80 opintoviikkoa, josta lisensiaatin työn osuus on noin 35 opintoviikkoa. Pääaineopintojen laajuudeksi tiedekunta suosittelee opintoviikkoa, täydentävien opintojen laajuudeksi 9-17 opintoviikkoa ja tieteellisten yleisopintojen laajuudeksi 3-5 opintoviikkoa. Tekniikan tohtorin tutkinto voidaan suorittaa joko lisensiaatin tutkinnon jälkeen, jolloin vaaditaan väitöskirjan julkaiseminen ja sen julkinen puolustaminen, tai suoraan diplomi-insinöörin tai arkkitehdin tutkinnon pohjalta. Tällöin opiskelijan on suoritettava tekniikan lisensiaatin tutkintoa vastaavat opintosuoritukset lisensiaatintyötä lukuun ottamatta, julkaistava väitöskirja ja puolustettava sitä julkisesti. Tiedekunta vahvistaa kullekin jatkoopiskelijalle opintosuunnitelman. Tarkemmat määräykset jatkotutkinnoista ovat tekniikan alan tutkintoja koskevissa pysyväismääräyksissä ja jatkotutkinto-ohjeissa, joita saa tiedekunnan kansliasta. Lisätietoja antavat professorit ja opintoasiainpäällikkö. 11

13 2.3. Täydennyskoulutus Oulun yliopistossa diplomi-insinöörin tai arkkitehdin tutkinnon suorittaneella on oikeus täydennyskoulutuksenaan osallistua opetussuunnitelmien mukaiseen koulutukseen. Tällaisten täydentäviä opintoja suorittavien opiskelijoiden tulee ilmoittautua yliopistoon läsnäoleviksi opiskelijoiksi. Muiden, jotka haluavat suorittaa erillisiä opintoja teknillisessä tiedekunnassa, tulee hakea siihen oikeutta tiedekunnalta. Hakuajat päättyvät ja Hakemus toimitetaan tiedekunnan kansliaan. Hakumenettelystä saa tietoja tiedekunnan kansliasta, puh ja Yliopiston Koulutus- ja tutkimuspalvelut järjestää myös erillisiä täydennyskoulutuskursseja. Näistä saa lisätietoja ao. koulutussektorin vastuuhenkilöiltä Opiskelua koskevia ohjeita ja sääntöjä Tutkintoja koskevat pysyväismääräykset ovat tämän oppaan lopussa luvussa 9. Kullakin osastolla on lisäksi omat ohjeensa ja toimintatapansa, joista tarkemmin osastokohtaisissa luvuissa. Kaikki tärkeät ja ajankohtaiset opintoja koskevat ilmoitukset julkaistaan ilmoitustauluilla. Niissä on tietoja mm. luentojen alkamisajoista, tenteistä, tenttituloksista ja erilaisista muutoksista, joita on tapahtunut opinto-oppaan ilmestymisen jälkeen. Seuraa siis säännöllisesti ilmoitustauluja Opintosuoritusrekisteri Kustakin suoritetusta opintojaksosta tehdään merkintä opintosuoritusrekisteriin. Osasuorituksia sen sijaan ei viedä rekisteriin, vaan niistä pitää kirjaa ao. laboratorio, jaos tai laitos. Vuonna 1980 ja sen jälkeen aloittaneiden suoritukset kirjataan tiedekunnan kansliassa atk-pohjaiseen rekisteriin. Rekisteriotteita saa tiedekunnan kansliasta ja opintotoimiston palvelupisteestä Linnanmaalta. Ote on noudettavissa tilauksen jälkeisenä päivänä. Postitse lähetettynä toimitusaika on 3 päivää. Uusi opiskelijatietojärjestelmä (OODI) on tulossa käyttöön lähiaikoina. Käyttöönoton myötä opintosuoritusten päivittäminen rekisteriin siirtyy pääosin osastotasolle. Myös rekisterinotteiden saantipaikat ja -tavat monipuolistuvat sitten kun OODI saadaan täysimääräiseen käyttöön. Hankkeen etenemisestä tiedotetaan osastojen ilmoitustauluilla Tentit Kunkin osaston tenttilista on osaston ilmoitustaululla hyvissä ajoin ennen lukukauden alkamista. Kuulustelujen järjestämisestä määrätään Oulun yliopiston opetuksesta ja opiskelijoista annetussa johtosäännössä. Asiakirjan löytää osoitteesta kohdasta opiskelijoille ja edelleen linkistä Johtosääntö opetuksesta ja opiskelijoista Opintojen hyväksilukeminen ja korvaaminen Opiskelijalla on mahdollisuus lukea hyväkseen toisessa kotimaisessa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa suoritettuja opintoja, jotka sisällöltään vastaavat opetussuunnitelmaan kuuluvia opintojaksoja. Opetussuunnitelmaan kuuluvia opintojaksoja voidaan hyvin perustellusta syystä korvata sellaisilla opintojaksoilla, jotka eivät sisälly opetussuunnitelmaan. Muissa korkeakouluissa (kotimaisissa tai ulkomaisissa) suoritettujen opintojen tiedekunnassa suoritettavaan tutkintoon sisällyttämistä koskevat periaatteet on kirjattu yliopiston hallituksen päätökseen Muissa korkeakouluissa suoritettujen opintojen sisällyttäminen tutkintoon Oulun yliopistossa. Tiedekuntakohtaisia ohjeita on mm. tiedekunnan opintoja koskevissa pysyväismääräyksissä ja tiedekunnan erillispäätöksissä. Jos olet ennen tiedekuntaan tuloasi opiskellut yliopiston muussa tiedekunnassa, toisessa yliopistossa, ammattikorkeakoulussa tai vastaavassa ja haluat käyttää ko. opintoja tiedekunnassa suoritettavaan tutkintoon, opintojen hyväksilukeminen / korvaaminen on syytä selvittää mahdollisimman pian opintojen aloittamisen jälkeen. Lisätietoja saa osaston kansliasta ja koulutusohjelman opintoneuvojalta. 12

14 Opintosuunnan valinta Opintosuunta valitaan pääsääntöisesti toisen opiskeluvuoden jälkeen. Osastot järjestävät tiedotustilaisuuksia, joissa esitellään eri opintosuuntia ja annetaan hakuohjeet. Jos johonkin opintosuuntaan on enemmän halukkaita, kuin siihen voidaan ottaa, ovat valinnan perusteita opintomenestys ja alalla hankittu kokemus osaston määräämällä tavalla Koulutusohjelman vaihto Opiskelijalla on mahdollisuus anomuksesta vaihtaa koulutusohjelmaa. Arkkitehtuurin koulutusohjelmasta diplomi-insinöörin koulutusohjelmaan tai päinvastoin ei kuitenkaan voi vaihtaa osallistumatta pääsykokeisiin. Koulutusohjelman vaihdon perusteena käytetään mm. opiskelijavalinnassa saavutettua pistemäärää ja opintomenestystä. Lisäksi edellytetään, että hakija on opiskellut yhden lukuvuoden siinä koulutusohjelmassa, johon hänet on alunperin hyväksytty. Koulutusohjelman vaihdoista päättää dekaani valintatoimikunnan esityksestä. Hakemukset on jätettävä mennessä tiedekunnan kansliaan. Koulutusohjelman vaihdosta voi kysyä lisätietoja tiedekunnan kansliasta. Teknisten tieteiden yhteisvalinnan piirissä tapahtuvasta korkeakoulun vaihdosta saa tietoja asianomaisista korkeakouluista ja tiedekunnan kansliasta Harjoittelu Koulutusohjelmakohtaiset harjoitteluvaatimukset on esitetty osastoja koskevissa luvuissa. Tiedekunnassa toimii harjoitteluasioiden suunnittelija, joka hoitaa kaikkien osastojen harjoitteluvälitystä kiltojen harjoittelusihteerien avustamana sekä hankkii mahdollisuuksien mukaan uusia harjoittelupaikkoja Diplomityö ja kypsyysnäyte Diplomityön laajuus on 20 opintoviikkoa. Osastoilla on diplomityöohjeet, joissa selvitetään työn aloittamiseen, aiheeseen, ohjaukseen ja suoritukseen liittyviä seikkoja. Ohjeita saa osastojen kanslioista. Diplomityö tehdään pääsääntöisesti 13 suomen tai ruotsin kielellä. Osasto voi kuitenkin perustellusta syystä antaa opiskelijalle luvan diplomityön tekemiseen jollakin vieraalla kielellä. Diplomityön hyväksyy osastoneuvosto. Opiskelijoiden tulee suorittaa diplomityön aihepiiriin liittyvä kirjallinen kypsyysnäyte, jossa opiskelijan tulee osoittaa suomen tai ruotsin kielen taitoa sekä perehtyneisyyttä diplomityön aihepiiriin (katso myös kohtaa 2.6. kotimaiset kielet). Kypsyysnäyte kirjoitetaan valvotussa koetilanteessa diplomityön ohjaajan antamasta aiheesta sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Kypsyysnäytteen ohjeellinen laajuus on noin kolme sivua. Kypsyysnäytteen sisällön ja kieliasun tarkastaa työn ohjaaja. Arvosanat ovat hyväksytty ja hylätty. Kypsyysnäyte voidaan kirjoittaa, kun lupa diplomityön puhtaaksikirjoittamiseen on saatu. Kypsyysnäyte kirjoitetaan osaston normaalissa kuulustelutilaisuudessa ja siihen ilmoittaudutaan tavanomaisella tavalla Tutkintotodistus Teknillistieteellisestä perustutkinnosta annettavassa todistuksessa mainitaan tutkinnon lisäksi koulutusohjelma, suuntautumisvaihtoehto tai opintosuunta, koulutusohjelman keskeinen sisältö, opintosuoritusten arvostelu sekä diplomityön nimi. Todistuksen anominen Sen jälkeen, kun diplomi-insinöörin tai arkkitehdin tutkintoon kuuluvat opintojaksot ja käytännön harjoittelu on suoritettu ja diplomityö lopullisessa muodossaan jätetty työtä ohjaavalle opettajalle, opiskelija voi anoa teknilliseltä tiedekunnalta todistusta tutkinnon suorittamisesta. Anomus tehdään lomakkeella, jonka saa osastojen kanslioista. Mukaan liitetään opintosuoritusrekisterinote ja mahdollinen opintokirja. Asiakirjat palautetaan osaston toimistoon. Anomus on jätettävä hyvissä ajoin ennen osastoneuvoston kokousta, sillä osaston tarkastusmenettely vaatii oman aikansa. Tutkintotodistuksia myönnetään ilmoitustaululla ilmoitettavina ajankohtina. Diplomityön on oltava osastoneuvostokäsittelyssä vähintään 14 päivää ennen tutkintotodistuksen antamista.

15 Todistus on noudettavissa joko osaston johtajalta vastaanottoaikana tai osaston tai tiedekunnan kansliasta. Oulun ulkopuolella voi todistuksen saada myös postitse, jolloin siitä pyydetään ilmoittamaan tiedekunnan kansliaan. Arvostelu Tutkittavan tiedot, myös diplomityö, arvostellaan arvosanoin tyydyttävä (1-,1), erittäin tyydyttävä (1+, 1½), hyvä (2-, 2), erittäin hyvä (2+, 2½), kiitettävä (3-, 3). Kieliopinnot arvostellaan tyydyttävät tiedot/hyvät tiedot (toinen kotimainen) tai hyväksytty/hylätty. Tiedekunta voi merkitä tutkintotodistukseen maininnan oivallisesti erityisen hyvin suoritetusta tutkinnosta. Se edellyttää, että 1. arvosanojen painotettu keskiarvo on vähintään erittäin hyvä 2½ (alaraja 2,38) ja lisäksi opintosuunnan keskeisissä opintojaksoissa on oltava arvosana erittäin hyvä. Kieliopintoja ei lasketa mukaan. 2. diplomityössä on osoitettu erityistä kypsyneisyyttä ja työ on arvosteltu arvosanalla kiitettävä (3-, 3) Tiedotustilaisuudet valmistuville Oulun Teekkariyhdistys järjestää Tekniikan Akateemisten Liiton kanssa valmistuville tarkoitettuja tiedotustilaisuuksia, joissa käsitellään mm. työpaikan hakuun ja työsopimuksen tekemiseen liittyviä asioita. Seuraa ilmoitustauluja! 2.5. Opintoneuvonta Osaston opintoneuvojana toimii osaston amanuenssi, opintosihteeri, suunnittelija, lehtori tai assistentti. Nimi, vastaanottoaika ja paikka ilmoitetaan lukukauden alussa sekä osaston että tiedekunnan ilmoitustaululla. Opintoneuvojan tehtäviin kuuluu mm. antaa henkilökohtaisia neuvoja opiskelusta osastolla, anomustilanteista, opintojaksojen ja opintosuunnan valinnasta. Opettajat neuvovat omiin aineisiinsa liittyvissä asioissa. Tiedekunnan kanslian opintoasioista vastaavan henkilökunnan puoleen voi kääntyä kaikissa opintoihin liittyvissä asioissa, esim. opintooikeutta, tutkintojen säännöksiä, pienryhmäohjausta sekä opiskelijavalintaa koskevista kysymyksissä. Opintoasiainpäällikkö on tavattavissa teknillisen tiedekunnan kansliassa sen aukioloaikoina. Pienryhmäohjaus on tarkoitettu kaikille uusille opiskelijoille. Sen tavoitteena on auttaa uutta opiskelijaa tutustumaan opiskeluun, opintoympäristöön ja korkeakoululaitokseen. Toiminta tapahtuu n. 10 hengen ryhmissä, joiden ohjaajina toimivat vanhemmat opiskelijat. Ryhmiin jako tapahtuu syksyllä tiedotustilaisuuksien yhteydessä. Pienryhmäohjaus sisältyy osana opetussuunnitelmaan merkittyyn opintojaksoon Opiskelu ja sen suunnittelu. Opettajatutortoiminta on uusi opintoohjauksen muoto, joka on käynnistynyt useimmilla osastoilla. Sen avulla jatketaan pienryhmäohjauksena aloitettua toimintaa. Opettajatutoroinnilla tarkoittaa käytännössä sitä, että kullekin opiskelijalle nimetään jo opintojen alkuvaiheessa henkilökohtainen opettaja, joka neuvoo ja opastaa opinnoissa eteen tulevissa kysymyksissä. Älä unohda ilmoitustauluja! Niistä näet ajankohtaiset asiat. Muista myös Oulun yliopiston yleisopas. Siitä löytyvät koko yliopistoa koskevat asiat mm. yleistä opintoneuvontaa, kansainvälisiä asioita ja rekrytointipalveluja koskevat tiedot Kieliopinnot koulutusohjelmissa Kotimaiset kielet Opinnoissa annetaan sellainen suomen tai ruotsin kielen taito, joka vastaa kaksikielisellä virkaalueella toimivalta korkeakoulututkinnon suorittaneelta valtion virkamieheltä vaadittavaa kielitaitoa ja joka on ammatillisen kehityksen kannalta on välttämätön. Tämä kielitaitovaatimus sisältää kaksi kohtaa: a) Täydellinen kielen hallitseminen Täydellinen suomen ja ruotsin kielen taito osoitetaan suorittamalla diplomityön ainepiiriin liittyvä kirjallinen kypsyysnäyte (tarkemmin kohdassa ). Suomenkielisen 14

16 koulun käyneet suorittavat kypsyysnäytteen suomen kielellä. b) Toisen kotimaisen kielen suullinen ja kirjallinen taito (Opintojaksot P ja P). Huom! Jos opiskelija on suorittanut toisen kotimaisen kielen suullista ja kirjallista taitoa osoittavan tutkinnon kielitutkintolautakunnan apujäsenelle, ei hänen tarvitse suorittaa tämän kielen opintojaksoa esittäessään tästä todistuksen. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneelle toinen kotimainen kieli hyväksiluetaan ko. tutkinnon perusteella. Vieraat kielet Pysyväismääräysten mukaisena vähimmäisvaatimuksena kaikkiin koulutusohjelmiin kuuluu toisen kotimaisen kielen opintojakson (2 ov) lisäksi pakollisena ainakin yhden vieraan kielen opintojakso (4 ov). Kielikeskuksessa voi opiskella myös ns. vapaaehtoisilla kielikursseilla, joita järjestetään mm. espanjan, italian, japanin, ranskan, saksan, suomen (Finnish for Students from Abroad) ja venäjän kielissä. Kielikeskus tarjoaa myös mahdollisuuden itseopiskeluun AV-huoneessa pääkirjaston tiloissa. Lisäksi Snellmanian 2 kerroksessa on studio KK 223 (PC-luokka) jota opiskelijat voivat käyttää omatoimiseen kielten opiskeluun. Niin tutkintoon kuuluvista kuin vapaaehtoisista kielikursseista sekä itseopiskelusta saa tarkempia tietoja kielikeskuksen opinto-oppaasta (saatavilla KK:n toimistosta, Snellmanian 2. krs.) ja kielikeskuksen kotisivuilta ( ~langcent/). 15

17 3. Arkkitehtuurin osasto Aleksanterinkatu 6, puh ja (osastosihteerit). Telekopiot: (kanslia), (AH-lab.), (Nark-lab.), (RS-lab.), (YS-lab.) ja (Korj.rak. lab.). Osaston www -sivun osoite on: Henkilökunnan sähköpostiosoitteet (ks Henkilökunta) ovat muotoa: Opetuksen, hallinnon ja tutkimustoiminnan tarkoituksenmukaista hoitoa varten arkkitehtuurin osasto jakautuu kuuteen laboratorioon, jotka näkyvät seuraavasta rakennekaaviosta: Arkkitehtuurin historian laboratorio Nykyarkkitehtuurin laboratorio Rakennussuunnittelun laboratorio Kanslia Kirjasto Monistamo Näyttelytilat Osastoneuvosto Osaston johtaja Laboratoriot Yhdyskuntasuunnittelun laboratorio Yhteiset toiminnot Tietokoneluokat Muotoilun ja taiteen laboratorio Työpajat Korjausrak. tutkimustila Korjausrakentamisen laboratorio Valokuvaamo Laboratorioiden tehtävänä on antaa ja valvoa laboratorion piiriin kuuluvien aineiden opetusta, seurata alansa tiedon ja tieteen sekä kansallista että kansainvälistä kehitystä ja edistää oman alansa tutkimustoimintaa. Arkkitehtuurin osaston koulutusohjelma sisältää kolme opintosuuntaa. Koko koulutusohjelma on uusittu vuoden 2002 keväällä. Perinteisen opetuksen lisäksi koulutusohjelma sisältää muotoilun ja korjausrakentamisen opetusta. Tämän lisäksi on osastolla järjestetty englanninkielistä opetusta (MoNArch- ja Nordic Design- opintojaksot) lähinnä ulkomaalaisia vaihto-opiskelijoita varten. Osaston vuotuinen sisäänotto on nykyisin n. 35 opiskelijaa, joista n. 10 on ollut rakennusarkkitehtejä. Syyslukukauden 2001 lopulla osastolla oli kirjoilla 305 opiskelijaa. Kanslia Arkkitehtuurin osaston kanslia on avoinna opiskelija-asiointia varten päivittäin klo 13:00-15:45. Arkkitehtuurin osaston kansliassa hoidetaan yksikön yleis-/opintohallintoa ja taloutta sekä ylläpidetään opintosuoritusrekisteriä. Yleinen perus- ja jatkotutkintojen suorittamiseen liittyvä opintoneuvonta ja opiskelija-asiointi tapahtuu kansliassa iltapäivisin. Opintoihin liittyvät asiakirjat (mm. diplomityöohjeet ja jatkotutkintoohjeet) ja lomakkeet opiskelija voi noutaa tai tilata osaston kansliasta. Osaston www-sivuilta löytyvät myös monet asiakirjat ja lomakkeet. Osastosihteeri Eila Koukkari hoitaa yleisiä hallintotehtäviä ja toimii osastoneuvoston sihteerinä. Hänen puoleensa voi kääntyä osastoneuvostoon ja jatkotutkintojen suorittamiseen liittyvissä opintoasioissa. Yleinen arkkitehdin tutkintoon (tutkintotodistukset, opintosuoritukset, opintorekisteriotteet) liittyvä opintoneuvonta kuuluu opintoasioita hoitavan osastosihteeri Sirpa Saarelan tehtäviin. Suunnittelija, arkkitehti Leena Kuorelahti toimii osastolla opintoneuvojana ja henkilökohtainen opintoneuvonta on hänen tehtäväalueensa. Taloussihteeri Maija-Liisa Koskelan vastuulla on osaston rahaliikenne ja kirjanpito. Myös osaston projektit, tuntiopetus ja matka-asiat ovat hänen hoidossaan. Laboratorioarkkitehti Martti Vainikka vastaa opintosuoritusrekisterin ylläpidosta. Häneltä tilataan opintorekisteriotteet. Hän antaa myös neuvontaa tutkintoon kuuluvien opintovaatimusten täyttymisestä. Kirjasto Kirjastoon tulee noin 39 nimikettä ulkomaisia ja noin 20 nimikettä kotimaisia aikakausilehtiä. AO 16

18 Näiden lisäksi eri laboratorioihin tulee joitakin sekä ulkomaisia että kotimaisia kausijulkaisuja. Kirjasto hankkii osaston opetusalojen keskeistä kirjallisuutta ensisijaisesti henkilökunnan ja opiskelijoiden tarpeisiin. Kirjojen laina-aika on 4 viikkoa. Aikakauslehtiä ja sanakirjoja ei lainata. Osaston kirjastossa on myösoma kurssikirjakokoelma, jonka riittävyys oleellisesti riippuu kirjojen laina-aikojen huolellisesta noudattamisesta. Kurssikirjoja on lainattavissa myös pääkirjaston lainaustoimistosta sekä jossain määrin myös kaupunginkirjastosta. Kurssikirjojen lainaaika on kaksi viikkoa. Osasto välittää lainoja omista kokoelmista sekä kaukolainoja muista kirjastoista. Pyynnöstä tehdään tiedonhakuja sekä omasta tietokannasta että ulkopuolisista tietopankeista. Kirjaston oma Oula-tietokanta ja muut yhteiskäytössä olevat tietokannat ovat myös itsenäisesti käytettävissä. Opastusta kirjaston käytössä ja tiedonhaussa annetaan tarvittaessa. Kirjasto antaa opetusta tiedonhaun tekniikassa opintojen alkuvaiheessa, yhteensä 2 tuntia. Osaston kirjastopalveluista vastaa kirjastonhoitaja Eero Mäntyoja. Monistamo Arkkitehtuurin osastolla suoritetaan monistustoimintaa sekä opetustarkoituksiin että harjoitustöitä varten. Monistustoiminnasta vastaa ensisijaisesti osaston vahtimestari Esko Makkonen. Näyttelyt Arkkitehtuurin osastolla on näyttelytila, jossa järjestetään mm. arkkitehtuurin osaston toimintaa esitteleviä näyttelyjä. Näyttelytilassa järjestetään myös arkkitehtuuria lähellä olevien alojen ja koulujen töitä esitteleviä näyttelyjä. Painopiste on viime vuosina ollut ulkopuolisten tahojen toimeksiannosta arkkitehtuurin osastolla järjestettyjen kilpailujen sekä osastolla harjoitettavan tutkimustyön esittelyssä. Lisäksi osaston harjoitustöitä ja tutkimushankkeita on esitelty yliopiston tiedepäivillä ja erilaisissa koti- ja ulkomaisissa näyttelyissä. Näyttelytoiminnasta vastaa laboratorioarkkitehti Martti Tuomala. Tietokoneluokat Arkkitehtuurin osaston opiskelijoiden käytössä on kaksi mikroluokkaa, joissa on asennettuna nykyaikaiset CAD-ohjelmistot sekä toimistosovellutukset. Koneet ovat opiskelijoiden käytössä myös normaalin virka-ajan ulkopuolella. Osastolla on laitteet harjoitustöiden tulostamiseen aina A0 kokoon saakka. Lisäksi arkkitehtuurin osastolla on digitaalivideoeditointiyksikkö tietokoneanimaatioiden sekä tutkimusmateriaalin työstämiseen. Harjoitustöitä varten on digitaalivideokamera sekä digitaalikamera. Kuvien ja piirustusten skannaus voidaan suorittaa dioista, negatiiveista ja paperioriginaaleista A4+ kokoon saakka ja taittotyötä varten on omat erikoisohjelmistot. Luokissa annetaan opetusta osaston normaalin kurssitarjonnan puitteissa, jolloin luokka ei ole yleisessä käytössä. Arkkitehtuurin osastolla ATKalan opetuksesta ja laitteista vastaa ensisijaisesti arkkitehti Jaakko Peltonen. Työpajat Osaston lisärakennukseen valmistuu syksyllä 2002 uudet puu- ja metallipajat, joissa opiskelijat voivat rakentaa mm. harjoitustyömalleja. Pajat ovat avoinna virka-aikana ja niiden toiminnasta vastaa pajamestari Paavo Väinämö. Korjausrakentamisen ja restauroinnin tutkimustila Korjausrakentamisen opetukseen sisältyy vanhojen rakennusten kuntoarviointia. Kohteista otettuja näytteitä analysoidaan ja tutkitaan mm. mikroskoopeilla korjausrakentamisen ja restauroinnin tutkimustilassa, jossa annetaan myös muuta pienryhmäohjausta. Valokuvaamo Osastolla on av-tila studio- ja jäljennöskuvaukseen sekä pimiö valokuvien valmistukseen uudessa lisärakennuksessa. Tiloja käytetään osaston valokuvaus- ja opetustoimintaan. Tilat ovat avoinna erikseen ilmoitettavina aikoina ja niiden toiminnasta vastaavat valokuvauksen opettaja arkkitehti Raimo Ahonen ja määräaikaistyöntekijät. AO 17

19 3.1. Henkilökunta Osastonjohtaja: MAHLAMÄKI, Rainer, arkkit., nykyaikainen arkkitehtuuri, puh Asunto: Tehtaankatu 29 A, Helsinki, puh (tsto) Professorit: BRONER-BAUER, Kaisa, arkkit., TkT, Dr.Tr.c., M.Sc. Hist. Pres., arkkitehtuuri (rakennustaiteen historia ja tyylioppi), puh Asunto: Kirkkokatu 2 B 2, Oulu, puh KOISO-KANTTILA, Jouni, arkkit., TkL, arkkitehtuuri (rakennusoppi), puh ja Asunto: Taipaleentie 44, Oulu, puh MAHLAMÄKI, Rainer, arkkit., nykyaikainen arkkitehtuuri, puh (os. ks. osastonjohtaja ) N.N., muotoilu (virka avoinna), puh N.N., yhdyskuntasuunnittelu, puh TARUMAA, Aarne, arkkit., TkL, yhdyskuntasuunnittelu, puh ja Asunto: Merikatu 4 C, Oulu, puh TASA, Jyrki, arkkit., nykyaikainen arkkitehtuuri, puh Asunto: Tarkk'ampujankatu 17 D 51, Helsinki, puh (tsto) TUPPURAINEN, Yrjö, arkkit., TkT, talonrakentamistekniikka (korjausrakentaminen), puh ja Asunto: Saunaranta 8, Oulu, puh Yliassistentit: ALLAS, Anja, arkkit., TkT, yhdyskuntasuunnittelu, puh LOUEKARI, Lauri, arkkit., nykyaikainen arkkitehtuuri I-II, puh N.N., korjausrakentaminen (virka avoinna) SOIKKELI, Anu, arkkit., TkT, korjausrakentaminen ja rakennussuojelu, puh VUOJALA, Petri, FT, arkkitehtuurin historia, puh Lehtorit: AHONEN, Raimo, arkkit., arkkitehtuurin historia ja arkkitehtuurivalokuvaus, puh HEIKKILÄ, Jari, arkkit., TkT, rakennusoppi (ma), puh MIKOLA, Päivi, sis.arkkit., arkkit., teollinen muotoilu ja sisustussuunnittelu, puh TERVAOJA, Jussi, DI, arkkit., TkL, rakennetekniikka (ma), puh Erikoistutkija: KAILA, Panu, arkkit., korjausrakentaminen, puh Assistentit: LAAKSONEN, Jukka, arkkit., TkL, nykyaikainen arkkitehtuuri III-IV, puh MANNBERG, Mikko, arkkit., TkL, arkkitehtuurin historia, puh MÄNTYSALO, Raine, arkkit., TkT, yhdyskuntasuunnittelu, puh AARNIO, Petri, arkkit., rakennusoppi N.N., rakennetekniikka (virka avoinna) NUUTINEN, Leena, arkkit., TkL, korjausrakentaminen, puh PALVIAINEN, Saila, arkkit., TkL, nykyaikainen arkkitehtuuri I-II, puh SEROLA, Seppo, arkkit., yhdyskuntasuunnittelu, puh Suunnittelija: KUORELAHTI, Leena, arkkit., opintoneuvonta ja projektiopetus (MoNArch, Nordic Design), puh Laboratorioarkkitehdit: TUOMALA, Martti, arkkit., (RS-lab.), puh VAINIKKA, Martti, arkkit., (YS-lab.), puh Laboratorioteknikot ja työpajamestarit: TAKALO, Markku, laboratorioteknikko, korjausrakentaminen AO 18

20 VÄINÄMÖ, Paavo, pajamestari, puuteknologia / muotoilu, puh Tuntiopettajat: ASIKAINEN, Aila, arkkit., rakennusoppi HALME-SALO, Eija, arkkit., akustiikka JOKELAINEN, Kati, arkkit., nykyaikainen arkkitehtuuri III-IV LASSILA, Anssi, arkkit., nykyaikainen arkkitehtuuri I-II LAURILA, Jukka, arkkit., kuvausoppi LIAKKA, Aino, tait., plastinen sommittelu LINDH, Matti, lehtori, materiaaliteknologiat MIKOLA, Jorma, FK, taidehistoria MUINONEN, Kirsti, tait., plastinen sommittelu NENONEN, Pertti, ins., LVI-tekniikka N.N., rakennusten sähköasennukset PELTONEN, Jaakko, arkkit., ATK-neuvonta ja opetus RANKKA, Lauri, taidegraafikko, plastinen sommittelu VÄYRYNEN, Seppo, prof., ergonomia Kanslia: KOUKKARI, Eila, osastosihteeri / hallinto, puh KOSKELA, Maija-Liisa, taloussihteeri, puh SAARELA, Sirpa, osastosihteeri / opintoasiat, puh VAARAPALO, Anneli, toimistosihteeri, puh Kirjasto: MÄNTYOJA, Eero, FK, kirjastonhoitaja, puh Vahtimestari: MAKKONEN, Esko, puh ja Arkkitehtuurin koulutusohjelma Ammatillinen tehtäväalue Arkkitehdin ammatillinen tehtäväalue on laajaalainen taiteellista, teknis-toiminnallista ja tieteellistä korkeakouluopetusta edellyttävä ammatillisten tehtävien kokonaisuus, joka määräytyy yhteiskunnan edellyttämistä työtehtävistä sekä arkkitehtuurin ammattialan perinteistä. Arkkitehdin ammattikuvaa luonnehtivia työtehtäviä ovat seuraavat: rakennetun ympäristön suunnittelutehtävät: rakennussuunnittelu (uudisrakennukset ja korjauskohteet) ja maankäyttöön, kaupunkisuunnitteluun sekä rakennussuojeluun että kulttuurimaisemaan liittyvät suunnittelutehtävät rakennussuunnittelun tuotesuunnittelutehtävät suunnittelun johto-, ohjelmointi-, valvonta- ja toteuttamistehtävät maankäytön suunnittelun ja rakennushankkeiden piirissä hallintoon liittyvät tehtävät arkkitehtuurin alaan liittyvät opetus- ja tutkimustehtävät Keskeisin tehtäväalue arkkitehdin työtehtävistä on edelleen rakennusten suunnittelu. Tehtävä sisältää uudisrakennusten suunnittelun lisäksi yhä enemmän vanhemman rakennuskannan täydennys- ja korjausrakentamisen suunnittelua. Tavoitteena on ympäristön suunnittelu toiminnallisesti, teknisesti, taiteellisesti ja ekologisesti tasapainoiseksi kokonaisuudeksi alueen paikalliset erityisolosuhteet huomioon ottaen Koulutusohjelman tavoitteet Arkkitehtuurin osastolla annettavan opetuksen tavoitteena on suunnittelu- ja tutkimusvalmiuksien antaminen yhdyskuntasuunnittelun, rakennussuunnittelun, korjausrakentamisen tai muotoilun tehtäviin. Tätä varten tarvitaan laaja perustietous sekä varsinaisissa ammattiaineissa että myös niiden tukiaineissa. Arkkitehtuurin alan koulutustavoitteet muuttuvat yhteiskunnan kokonaistilanteen myötä, jonka vuoksi koulutusoh- AO 19

21 jelmasta on pyritty tekemään joustava ja uudistumiskykyinen. Opetus antaa kaikille opiskelijoille arkkitehdin yleispätevyyden rakennussuunnittelun alueella ja sen lisäksi tarjoaa mahdollisuuden erityisosaamiseen joko yhdyskuntasuunnittelun, korjausrakentamisen tai muotoilun tehtävissä. Edellä mainittujen valmiuksien lisäksi koulutus antaa edellytykset arkkitehtuurin jatko-opintoihin Koulutusohjelman rakenne Arkkitehtuurin koulutusohjelmassa opintojen kesto on mitoitettu 5,5 kalenterivuoden mittaiseksi. Koulutusohjelma on jaettu moduuliperiaatteen mukaisesti opintomoduuleihin (ks. vast. kaavio). Koulutusohjelmaan kuuluvat opinnot jaotellaan perus-, aine- ja syventäviin opintoihin, joiden opetus annetaan vuosittaisen opetussuunnitelman mukaisesti pidettävinä opintojaksoina tai kursseina. Nämä voivat olla pakollisia, vaihtoehtoisia tai vapaasti valittavia. Arkkitehtitutkinto on laajuudeltaan 180 opintoviikkoa. Kaikki opiskelijat suorittavat perusopinnot (53 ov) ja yhteiset aineopinnot (52 ov). Tämän jälkeen valitaan opintosuunta. Arkkitehtuurin koulutusohjelma sisältää kolme eri opintosuuntaa: yhdyskuntasuunnittelun opintosuunta, jonka kautta valmistuneet arkkitehdit ovat päteviä toimimaan sekä rakennus- että yhdyskuntasuunnittelun työtehtävissä. rakennussuunnittelun opintosuunta, ns. perusopintosuunta, joka antaa arkkitehdin pätevyyden toimia sekä uudisrakennusten suunnittelun että korjausrakentamisen ja rakennetun ympäristön hoidon tehtäväalueilla. muotoilun opintosuunta, joka puolestaan antaa arkkitehdin pätevyyden rakennussuunnittelun ja muotoilun tehtäväalueilla. Opintotosuunta valitaan 3. opintovuoden lopulla. Opiskelija suorittaa valitsemansa opintosuunnan perusmoduulin (33-35 ov) ja muodostaa vaihtoehtoisesta opintotarjonnasta omia tavoitteitaan tukevan jatkomoduulin (10 ov). Tutkintoon kuuluu lisäksi ov vapaasti valittavia opintoja ja 20 ov:n laajuinen diplomityö. Perusmoduulin opintoja voi korvata toisen opintosuunnan opinnoilla sopimalla niistä asiasta vastaavan opettajan kanssa. Opiskelija voi sisällyttää tutkintoonsa myös muita kuin osaston tarjoamia opintojaksoja osaston laatimien korvaamis- ja hyväksilukemisohjeiden mukaisesti. Koska kyseessä on pitkän aikavälin suunnitelma, on mahdollista, että koulutusohjelmaan joudutaan myöhemmin tekemään muutoksia. Osaston tarkennettu opetusohjelma ja opintojaksojen sijoittuminen eri lukuvuosille saattaa vuosittain vaihdella. Arkkitehtuurin koulutusohjelman moduulirakenne Perusopinnot Yhteiset aineopinnot 53 ov 52 ov Opintosuuntien perusmoduulit Yhdyskuntasuunnittelu 33 ov Rakennussuunnittelu 35 ov Muotoilu 33 ov Opintosuuntien jatkomoduulit 10 ov Vapaasti valittavat opinnot ov Diplomityö 20 ov AO 20

22 Arkkitehtuurin koulutusohjelma PERUSOPINNOT Koodi ov P Orientoiva jakso 1, P CAD I 2, P CAD II 3, P Arkkitehtuurin esitystekniikat 2, P Arkkitehtuurin historia I 5, P Nykyaikainen arkkitehtuuri I 7, P Rakennusopin perusteet 5, P Rakennetekniikan perusteet 2, P Puurakenteet 1, P Betoni- ja teräsrakenteet 3, P Rakennusfysiikan perusteet 1, P Kaupunkisuunnittelun historia 3, P Muotoilu I 2, P Plastinen sommittelu I 4, P Plastinen sommittelu II 2, P Rakennustekniikan kehitys 4, P Suomen kieli/ 1 2, P Ruotsin kieli P Tekniikan englanti 3/ 2 4, P Tekniikan saksa 3/ P Tekniikan venäjä 1 Perusopinnot yhteensä 53,0 YHTEISET AINEOPINNOT Koodi ov A Ulkomaan ekskursio 2, A Työmaaharjoittelu 3, A Toimistoharjoittelu 3, A Arkkitehtuurin historia II 4, A Arkkitehtuurin historia III 4, A Nykyaikainen arkkitehtuuri II 8, A Nykyaikainen arkkitehtuuri III 6, A Rakennusopin ammattikurssi 5, A Talotekniset järjestelmät 3, A Kaupunkisuunnittelun perusteet 3, A Asemakaavaoppi 3, A Kaupunkitilan suunnittelu 3, A Pienaluesuunnittelu 3, A Korjausrakentamisen peruskurssi 2,0 Yhteiset aineopinnot yhteensä 52,0 1 Vaihtoehtoiset kotimaiset kielet, yht. 2 ov. 2 Vaihtoehtoisia vieraan kielen opintojaksoja, yht. 4 ov. AO 21