Puoluekokouksessa oli edustettuina 330 edustajaa.

Pöytäkirja Suomen Sosialidemokraattinen Puolue - Finlands Socialdemokratiska Parti r.p:n ylimääräisestä puoluekokouksesta, joka pidettiin Helsingissä, Helsingin Työväentalossa 16.-17.11.1991 alkaen ensin mainittuna päivänä klo 10.30. Puheenjohtajina kokouksessa toimivat Pertti Paasio, Pekka Morri, Kaarina Suonio, Teuvo Kinnunen, Jukka Mikkola ja Martti Turkka sekä sihteereinä Matti Kouri, Sirpa Paltamo, Markku Jääskeläinen ja Rauli Warto. Puoluekokouksessa oli edustettuina 330 edustajaa. ENSIMMÄINEN KOKOUSPÄIVÄ 16. MARRASKUUTA 1991 KELLO 10.00 Työväentalon näyttämö oli puoluekokousta varten koristettu Suomen ja puolueen lipuilla. Taustalla olevalle valkokankaalle oli heijastettu suurikokoinen punainen ruusu. Helsingin Työväenyhdistyksen Big Band soitti avausmusiikkia. 1. KOKOUKSEN AVAUS Kokouksen alussa laulettiin Big Bändin säestyksellä Työväen marssi, minkä jälkeen puheenjohtaja Pertti Paasio siirtyi puhujakorokkeella ja avasi puoluekokouksen seuraavin sanoin: Hyvää huomenta, hyvät toverit! Olen kuullut, että täällä pitäisi pidettämän puoluekokous. Tervetuloa, toverit, tähän poikkeukselliseen tilaisuuteen tänä poikkeuksellisen sekavana aikana. Haluan esittää yhden varoituksen. Jos satun nukahtamaan kesken oman puheeni, se johtuu siitä, että eduskunta istui viiteen saakka aamulla ja totesi - ei tosin yksimielisesti - että maassa on hyvä hallitus. 1

Viime maaliskuun eduskuntavaalit toivat sosialidemokraateille, jos voisi sanoa normaalia suuremman vaalitappion, maalle porvarillisen enemmistöhallituksen ja välillisesti tämän ylimääräisen puoluekokouksen. Näinä päivinä olemme oppineet sellaisia viisauksia - siteeraan hallituksen taholta tullutta viestiä - kuten: "hallituksen talouspolitiikka ei ole epäonnistunut, hallitus ei vain ole onnistunut tavoitteidensa saavuttamisessa". Näin ovat meille kertoneet sekä pääministeri että valtiovarainministeri, joten uskoa kai pitää. Se mitä eroja näillä kuvauksilla on, jää merkitysopin erityistuntijoiden varaan; tavallinen kansalainen, joita täällä nyt on koolla, ei eroa näe. Jos se, mitä olemme näinä päivinä nähneet maassamme erityisesti kansantaloudessamme tapahtuneen, tulkitaan hallituksen taholta muuksi kuin epäonnistumiseksi, tulee miettineeksi, missä sitten mennään, kun hallitus todella epäonnistuu ja sen myöntää. Kauhukuvillakin on nimittäin rajansa. Tällaisia aikoja me, toverit, elämme. Tällaisessa ajassa hahmottaa suomalainen sosialidemokratia suuntaansa ja rooliansa suomalaisen yhteiskuntapolitiikan kirjossa. Voisiko tämä kokous osua vaikeampaan aikaan; voisiko tämä kokous sattua parempaan aikaan? Tarkoitukseni ei tässä avauksessa ole pitää varsinaista poliittista tilannekatsausta. Se on tässä kokouksessa valittavan uuden puheenjohtajan tehtävä. Puheenjohtajalle kenties annan sitten muutaman isällisen neuvon, mutta palataan siihen. Kokouksen erityisluonteen huomioon ottaen haluan kuitenkin esittää hyvin subjektiivisesti muutaman huomion siitä kehityksestä, joka on tähän kokoukseen johtanut. Kun kiistaa ylimääräisen puoluekokouksen ajankohdasta tarkastelee vaikkapa juuri näiden päivien tapahtumien taustaa vasten, oivaltaa helposti, mitkä sosialidemokraattisen puolueen asema ja toimintamahdollisuudet olisivat olleet, jos olisimme lykänneet väistämättömäksi osoittautuneen kokouksen esimerkiksi pääsiäiseen. Minkälainen kuva SDP:stä olisi kansalaisten mieliin muodostunut? Erityisesti tällaisena aikana, mutta tietysti muulloinkin, sosialidemokratian on oltava toimintakykyinen poliittinen liike, jonka johdon mandaatti ei voi olla kyseenalainen kuukausikaupalla. Tästä on 2

kysymys. Tämän vuoksi oli välttämätöntä järjestää tämä kokous aikaisimpana mahdollisena ajankohtana näissä perinteellisissä tiloissa. Demokratia ei ole vain rajattoman vapaata keskustelua ja suunnan hahmottelua. Demokratia on myös päätösten tekoa ja yhdessä tehtyihin päätöksiin sitoutumista. Kun etsitään syitä huonoon vaalitulokseen, korostuu puoluejohdon vastuu luonnollisesti kiistattomana. Sellaista johtopäätöstä ei kuitenkaan pidä tehdä, että olisi voitu valita tai olisi valittavissa sellainen puoluejohto, jonka toimeliaisuuden tai karisman turvin vaalivoitto olisi voitu tai voitaisiin taata kaikissa olosuhteissa tulevissa vaaleissa. Tällä en toki tarkoita, etteikö puoluejohdon olisi oltava toimelias ja etteikö karismaa tarvittaisi. On ilmeistä, että olemme siirtyneet aikakauteen, jolle on ominaista aikaisempaa merkittävästi suuremmat heilahtelut vaalituloksissa, ei vain meillä vaan muuallakin. Mikään puolue ei todennäköisesti voi aikaisemmassa määrin laskea ns. vakiokannatuksen varaan. Sosialidemokraatit ovat käytännöllisesti katsoen koko sodanjälkeisen ajan voineet laskea saavansa jotakuinkin tarkkaan neljänneksen äänistä suunnilleen kahden prosenttiyksikön vaihteluvälein kumpaankin suuntaan. Viime vaalit olivat nähtävästi ensimmäinen ainakin jonkin aikaa kestävässä sarjassa, jonka ominaisuuksiin kuuluu totuttua selvästi suurempi kannatuksen vaihtelu. Huomattakoon myös ne mahdollisuudet, joita tämä uusi tilanne avaa. Äänestäjät ovat liikkuvampia, ja he hakevat etuja aikaisempaa lyhyemmällä jännitteellä. Sitoutuminen yhteiskuntaluokkaan, tai niin kuin sivistyneesti sanotaan, sosiaaliryhmään on entistä heikompi. Kansalainen ei enää katso etujensa edellyttävän, että muut samassa asemassa olevat nousevat hänen mukanaan. Riittää kun hänen oma suhteellinen asemansa yhteiskunnassa kohenee. Muut huolehtikoot itsestään. Veikko Helle on osuvasti puhunut, niin kuin hän sanoo, "yksityisestä sorron yöstä nousemisesta". Tämä kaikki asettaa sosialidemokratian niin kansallisena kuin kansainvälisenäkin liikkeenä useiden kysymysten eteen, kysymysten, johon mm. tämän puoluekokouksen tehtävänä on etsiä meille käyt- 3

tökelpoisia ja hyväksyttäviä vastauksia - nimenomaan sekä käyttökelpoisia että hyväksyttäviä vastauksia. On varmaan niin, että edellisen vaalikauden hallituspolitiikalla, sekä sen rakenteella että toiminnalla, on oma osuutensa siihen, ettemme saavuttaneet kunnollista vaalitulosta. Luulen, että hallitusyhteistyö ns. sinipunapohjalla sinänsä ei ole riittävä alamäkemme selittäjä. Alkuepäilyjen jälkeen se hyväksyttiin järjestöissämme varsin laajalla yhteisymmärryksellä. Jälkeenpäin arvioiden on varmaan perusteltua kuitenkin olettaa, ettei yhteistyö aikaisemman päävastustajamme kanssa kuitenkaan ollut omiaan innostamaan esimerkiksi työpaikkojen aktiiveja viimeiseen rutistukseen. Jos Holkerin hallituksen politiikasta etsii vikoja, päätyy lähinnä kahteen suuren luokan virhearviointiin, joilla varmaan on ollut meidänkin vaalimenestyksemme kannalta merkitystä. Ensimmäinen liittyy siihen, mitä tehtiin, toinen siihen, mitä ei tehty. Tässä välissä on syytä huomauttaa, että sinipunahallituksen saldo objektiivisesti katsoen on paljolti positiivinen, mainittakoon vain esimerkkeinä suuresta joukosta asuntorahasto ja työelämän uudistaminen, joissa ylsimme tavoitteisiimme. Tekemlspuoli koskee verouudistusta, ei välttämättä ensisijaisesti sen sisältöä vaan sen ilmettä. Juuri tähän problematiikkaan liittyy kysymys puolueen roolista politiikan suuressa draamassa, kysymys siitä, onko puolue kansalaisten edustaja valtion koneistoon päin vai tuon koneiston edustaja kansalaisiin päin. On selvää, että hallituksen, erityisesti valtiovarainministeriön on tarkasteltava verouudistuksen kaltaisia suuria reformeja ns. makronäkökulmasta: kansantalouden, valtiontalouden tai yleisen tulonjaon näkökulmasta. Tässä ympäristössä juuri puolueen olisi kuitenkin voitava tuoda tarkasteluun ja päätöksentekoon kansalaisen näkökulma, verouudistuksessa lähinnä lompakon näkökulma. Tämä tehtävä meiltä jäi kunnolla täyttämättä. Me "tiesimme paremmin", ja aktiiveillemme jäi selittäjän rooli. 4

Mitä jäi tekemättä? Paljonkin, mutta ennen kaikkea jäi riittävää ymmärtämystämme vaille se, minkälaisia voimia päästettiin liikkeelle, kun rahamarkkinat korkeasuhdannetilanteessa vapautuivat ja kun kasinotalous ryöstäytyi valloilleen vapaasti temmeltävien markkinavoimien lakien mukaisesti. Syntyi lainsäädännöllinen tyhjiö, eräänlainen aikamme Klondyke-ilmiö, kultakuume. On ilmeistä, ettei vastuullisella hallituksella kovin ratkaisevia keinoja olisi ollut, joitakin kuitenkin, lähinnä lainsäädäntöön liittyviä. Niitä ei uuden ajan merkeissä riittävästi eikä ainakaan riittävän ajoissa ponnisteluistamme huolimatta käytetty. Pankit ottivat riskejä, jotka eivät pankkien tehtäväpiiriin ollenkaan kuulu, ja arvopaperien arvon määrääjäksi tuli spekulaatio, ei sen tuotanto- ja yritystoiminnan menestys, joita niiden piti edustaa. On tietysti hyvin mahdollista, että olisimme samalla tavalla hävinneet vaalit, vaikka olisimme kaiken tuon huomanneet ja osanneet. Julkisuus ei ole kovin rationaalista. Sosialidemokratian kannalta on tärkeää huomata, miten mittavaa vastuutonta vallankäyttöä kasinotalouden hulluihin vuosiin liittyy ja miten mittavaa vastuutonta vallankäyttöä näiden päivien dramatiikkaan kuuluu. Sosialidemokratian perusteisiin kuuluu rahaan ja omistamiseen perustuvan yhteiskunnallisen vallankäytön vastustaminen. Jotta vastustaminen olisi mahdollista, on ymmärtäminen välttämätöntä. Kansanvaltaiseen yhteiskuntaan ei voi kuulua, että niin pieni määrä ihmisiä käyttää niin suurta taloudellista valtaa kuin tuolloin oli laita, valtaa, josta he eivät olleet tai ainakaan tunteneet olevansa kenellekään minkäänlaisessa vastuussa. Sosialidemokratia on perustaltaan länsieurooppalainen, markkinatalousmaiden poliittinen liike. Markkinatalous ei siis ole meille vieras ilmiö. Me olemme havainneet sen ylivoimaiset ominaisuudet, ja me tunnemme hyvin sen varjopuolet. Me tiedämme, että sokeat markkinavoimat, markkinatalous ilman adjektiiveja, eivät missään ole tuottaneet sellaista yhteiskuntamallia, jolle inhimillinen tasavertaisuus olisi tunnusmerkillistä. Esimerkkejä 5

löytyy sekä historiasta että nykypäivästä. Työväenliikkeen voimin on markkinavoimille useissa maissa kyetty asettamaan sellaisia ehtoja, jotka ottavat huomioon ihmisoikeudet. Juuri näinä aikoina olemme havainneet, että ihmisten tasa-arvoon perustuvia yhteiskuntamalleja ollaan monin paikoin purkamassa. Suunta on otettu ja ensimmäiset askelet otettu täällä Suomessakin sellaista yhteiskuntaa kohti, joka palvelee varallisuuden ja maksukyvyn, ei enää tarpeen mukaan. Ihminen on jälleen alistamassa ihmistä. Tässä on suomalaisenkin sosialidemokratian keskeisin haaste vuosiksi eteenpäin. Aikamme huimassa muutoksessa on jaksettava pitää mielessä, että sosialidemokratian tehtävänä on heittää yhteiskuntaan haasteita, jotka rakentuvat yhteisyydelle, yhteistoiminnalle ja yhteiselle vastuulle, solidaarisuudelle. Meitä on kautta aikojen syytetty siitä, että me unohdamme yksilön, jonka keskeisyydestä porvarit ovat ottaneet erityisen ylpeyden aiheen. Todellisuus on aivan erilainen. Työväenliikkeen keskeisenä periaatteena on aina ollut ja on oltava edelleenkin yksilön, kansalaisen, ihmisen suojaaminen yhteisyydellä ja yhteisvastuulla. Toisaalta voimme pohtia, mikä yksilön, varsinkin heikon yksilön asema on markkinavoimien hallitsemassa yltiökaupallisessa yhteiskunnassa. Olisi pohdittava sitäkin, olemmeko me sosialidemokraatit, jotka vaadimme yhteisvastuuta yhteiskuntaan, aina muistaneet omaa uskottavuuttamme. Tälle uskottavuudelle voi olla olennaisen tärkeää se, miten me toimimme omissa yhteisöissämme ja järjestöelämässämme. Ei ole yhdentekevää, noudatammeko yhteiskunnallisia periaatteitamme omassa keskuudessamme, kunnioitammeko ihmistä, toveria, niin kuin on Vielä lupa sanoa, vai vallitsevatko meillä viidakon laki ja susilauman säännöt. Kun me tavallisten ihmisten yhteiskunnallisena liikkeenä asetamme yhteiskunnalle laadullisia tavoitteita, on meidän itsekin kyettävä omissa yhteisöissämme samaan. Mahdottomien vaatiminen ei kuulu sosialidemokratian tavoitteisiin. 6

Yhteiskunnallisen toiminnan, politiikan, säännöistä on kyse tämänkin päivän tilanteessa, kansanvallan ja parlamentarismin säännöistä. Kun valtiosääntöön hiljattain tehtiin muutos, jolla eduskunnan hajottaminen ja uusien vaalien määrääminen tehtiin riippuvaksi pääministerin esityksestä tasavallan presidentille, oli tarkoitus lisätä parlamentarismia ja näin pääministerin poliittista vastuuta. Tarkoitus ei ollut, että pääministeri pidättymällä esityksestä voisi kätkeä oman epäonnistumisensa. Kun Ahon hallitus mahdollisimman täydellisessä poliittisessa vararikossa saa eduskunnalta muodollisen luottamuslauseen, joutuu parlamentaarinen järjestelmämme kriisiin, ellei pääministeri Aho käytä mahdollisuuttaan esittää tasavallan presidentille eduskunnan hajottamista ja kansan puoleen kääntymistä. Tällöin olisi uskottavuuskriisissä paitsi suomalainen talouspolitiikka, myös koko parlamentaarinen järjestelmämme. Onkin välttämätöntä, että pääministeri käyttää valtiosäännön hänelle suomaa oikeutta ja esittää tasavallan presidentille eduskunnan hajottamista ja uusien vaalien järjestämistä. Hyvät toverit! Sosialidemokraattisen puolueen ylimääräinen puoluekokous on koolla aikana, jolloin suomalaisen yhteiskunnan kuumekäyrä on korkealla. Me olemme koolla ja me toimimme reaaliajassa tavoitteenamme ihmisen yhteiskunta. Meidän on näissä markkinavoimien myllerryksessä pidettävä mielessä, että puolue ei voi olla liikeyritys, joka voi joustavasti muuttaa tuotantosuuntaansa kulloistenkin markkinoitten kysyntäpaineen mukaan, eikä puolue ole osakeyhtiökään, jossa 51 prosentin osuudella voisi saada täyden määräysvallan. Me olemme demokraattinen liike. Toverit! Kun tämä on viimeinen puolueen puheenjohtajana - ainakin luultavasti - puoluekokouksessa pitämäni puheenvuoro, vaikka ei sitä koskaan tiedä. Voi olla, että puhun tässä kokouksessa vielä tämänkin jälkeen. Niin toverit! Haluan omasta puolestani kiittää puoluekokousta ja sen kautta koko laajaa jäsenkenttäämme. Päivääkään en vaihtaisi pois. 7

Julistan Suomen Sosialidemokraattinen Puolue - Finlands Socialdemokratiska Parti r.p:n ylimääräisen puoluekokouksen avatuksi. 2. KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TO TEAMINEN Puheenjohtaja: Puoluekokous aloittaa työskentelynsä. Ensiksi on katsottava, olemmeko me mahdollisesti laillisesti koolla. Koollekutsumistavan laillisuuden toteaminen Puheenjohtaja: Pyydän sihteeriä lukemaan puolueen säännöistä puoluekokouksen laillisuutta ja päätösvaltaisuutta koskevan kohdan sekä kokouskutsun. Sihteeri: Toveri puheenjohtaja! Puolueen sääntöjen 13 :n mukaan: "Puolueen päätäntävaltaa käyttää puoluekokous, ei kuitenkaan niissä asioissa, jotka näiden sääntöjen mukaan kuuluvat puolueneuvostolle, eikä myöskään niissä asioissa, jotka näiden sääntöjen mukaan on ratkaistava jäsenäänestyksellä. Kiireellisissä tapauksissa puolueneuvosto voi päättää sellaisen ylimääräisen puoluekokouksen pitämisestä, jossa edustajina ovat edelliseen puoluekokoukseen valitut edustajat. Kutsu, jossa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat, on julkaistava puoluelehdissä vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta. Kutsu ylimääräiseen puoluekokoukseen on julkaistu puoluelehdissä viikolla 41 sekä toimitettu puolueosastoille 26.09.1991 seuraavasti kuuluvalla kirjeellä: "PUOLUEKOKOUSKUTSU SDP:n puolueneuvoston päätöksen mukaisesti Suomen Sosialidemokraattinen Puolue - Finlands Socialdemokratiska Parti r.p:n ylimääräinen puoluekokous pidetään Helsingissä HTY:n talon juhlasalissa, 8

os. Paasivuorenkatu 5, 16.-17. päivänä marraskuuta 1991 alkaen ensin mainittuna päivänä klo 10.30. Kokouksessa valitaan puoluetoimikunnan puheenjohtaja, puoluesihteeri, varapuheenjohtajat, puoluetoimikunnan varsinaiset ja varajäsenet puolueen sääntöjen 38 :ssä mainitulla tavalla sekä päätetään ajankohdan poliittisen tilanteen edellyttämistä kannanotoista. Puoluekokousedustajina toimivat puolueen 35. varsinaiseen puoluekokoukseen 1990 valitut edustajat. Helsingissä 26. päivänä syyskuuta 1991 SUOMEN SOSIAUDEMOKRAATTINEN PUOLUE - FINLANDS SOOALDEMOKRATISKA PARTI r.p. Pertti Paasio puheenjohtaja Ulpu Iivari puoluesihteeri" Puheenjohtaja: Voinemme todeta, että kutsu ylimääräiseen puoluekokoukseen on julkaistu puolueen sääntöjen 13 :n mainitsemalla tavalla. Keskustelua. Keskustelu päättyy. Todettaneen. Todetaan. Edustajavaltakirjojen hyväksyminen ja kokouksen päätösvaltaimuden toteaminen Puheenjohtaja: Seuraavaksi toteamme puoluetoimikunnan valitsemien puoluekokousedustajien valtakirjojen tarkastajien lausunnon. Pyydän sihteeriä lukemaan valtakirjojen tarkastajien lausunnon. Sihteeri: Puoluekokousedustajien valtakirjojen tarkastajien lausunto kuuluu seuraavasti: "Puoluetoimikunnan nimeäminä puoluekokousedustajien valtakirjojen tarkastajina olemme suorittaneet meille uskotun tehtävän ja 9

todenneet puoluetoimikunnalle lähetetyistä puoluekokousedustajien valtakirjoista seuraavaa: Olemme todenneet puoluekokouksen osanottajille jaettuun luetteloon merkittyjen edustajien valtakirjat sääntöjen ja puoluetoimikunnan antamien ohjeiden mukaisiksi. Valtakirjojen tai edustajien vaalien suhteen ei ole tehty huomautuksia minkään piirijärjestön tai vaaliyhtymän osalta. Esitämme, että puoluekokous vahvistaa oheisen luettelon mukaisesti puoluekokousedustajien valtuudet. Helsingissä 25. päivänä toukokuuta 1990. Puoluetoimikunnan nimeämät valtakirjojen tarkastajat: Risto Tuominen Raija Niemi Pentti Sahi Jorma Westlund" Puheenjohtaja: Olemme kuulleet puoluetoimikunnan valitsemien puoluekokousedustajien valtakirjojen tarkastajien lausunnon. Lausunto merkittäneen kuulluksi. Merkitään. Nimenhuuto Puheenjohtaja: Järjestävä valiokunta esittää, että kokousedustajien nimenhuutoa ei suoritettaisi, vaan kokousedustajat merkitään läsnäoleviksi kokouskansliaan suoritettujen ilmoittautumisten perusteella kuitenkin niin, että erikseen todetaan tapahtuneet edustajien vaihdokset. Järjestävän valiokunnan esitys hyväksyttäneen. Hyväksytään. Kokousedustajien vaihtuminen Puheenjohtaja: Todetaan seuraavat edustajien vaihdokset, jotka pyydän sihteeriä lukemaan. 10

Sihteeri: Vuoden 1990 varsinaiseen puoluekokoukseen valittujen varsinaisten edustajien tilalle ovat ilmoittautuneet seuraavat varaedustajat: Puoluekokousedustajiksi on siirtynyt Helsingin piirin ja Helsingin vaaliyhtymän edustajan Birger Käcklundin ja vaaliyhtymän ensimmäisen varamiehen Anja Alanne-Avetisjan tultua estyneeksi hänen varamiehensä edustaja Ulla-Marja Aalto. Puoluekokousedustajaksi on siirtynyt Helsingin piirin ja Helsingin vaaliyhtymän edustajan Anja Nurmisen tultua estyneeksi hänen varamiehensä edustaja Risto Meriläinen. Puoluekokousedustajaksi on siirtynyt Helsingin piirin ja Helsingin vaaliyhtymän edustajan Ylermi Rungon tultua estyneeksi hänen varamiehensä edustaja Veli-Mikko Niemi. Puoluekokousedustajaksi on siirtynyt Uudenmaan piirin ja Kerava, Sipoo -vaaliyhtymän edustajan Markku Liimataisen tultua estyneeksi hänen varamiehensä edustaja Matti Nieminen. Puoluekokousedustajaksi on siirtynyt Uudenmaan piirin ja Porvoo, Porvoon mlk, Lapinjärvi, Loviisa, Pernaja, Ruotsinpyhtää -vaaliyhtymän edustajan Klaus Hellbergin tultua estyneeksi hänen varamiehensä edustaja Jussi Sairanen. Puoluekokousedustajaksi on siirtynyt Uudenmaan piirin ja Vantaan vaaliyhtymän edustajan Markku J. Jääskeläisen tultua estyneeksi hänen varamiehensä edustaja Viola Marjanen. Puoluekokousedustajaksi on siirtynyt Uudenmaan piirin ja Kirkkonummen vaaliyhtymän edustajan Raimo Suomisen tultua estyneeksi hänen varamiehensä edustaja Alli Pyykkönen. Puoluekokousedustajaksi on siirtynyt Varsinais-Suomen piirin ja Turun vaaliyhtymän edustajan Jarmo Rosenlöfin tultua estyneeksi hänen varamiehensä edustaja Jouko Tammero. 11

Puoluekokousedustajaksi on siirtynyt Varsinais-Suomen piirin ja Salon vaaliyhtymän edustajan Eeva-Liisa Lindholmin tultua estyneeksi hänen varamiehensä edustaja Hillevi Heikkola. Puoluekokousedustajaksi on siirtynyt Etelä-Hämeen piirin ja Lahti, Asikkala, Padasjoki -vaaliyhtymän edustajan Timo Ahosen ja vaaliyhtymän ensimmäisen varamiehen Anneli Kostensalon tultua estyneeksi hänen varamiehensä edustaja Tuomas Rönkkö. Puoluekokousedustajaksi on siirtynyt Etelä-Hämeen piirin ja Hattula, Hausjärvi -vaaliyhtymän edustajan Pertti Lintusen tultua estyneeksi hänen varamiehensä edustaja Ritva Vihervaara. Puoluekokousedustajaksi on siirtynyt Pohjois-Hämeen piirin ja Valkeakoski, Kylmäkoski -vaaliyhtymän edustajan Marjut Rämön ja vaaliyhtymän ensimmäisen varamiehen Pentti Käpyahon tultua estyneeksi hänen varamiehensä edustaja Juhani Rekola. Puoluekokousedustajaksi on siirtynyt Pohjois-Hämeen piirin ja Pirkkalan vaaliyhtymän edustajan Jaakko Heleniuksen tultua estyneeksi hänen varamiehensä edustaja Raimo Lehtinen. Puoluekokousedustajaksi on siirtynyt Pohjois-Hämeen piirin ja Lempäälän vaaliyhtymän edustajan Esa Pyykön tultua estyneeksi hänen varamiehensä edustaja Kari Virtanen. Puoluekokousedustajaksi on siirtynyt Pohjois-Hämeen piirin ja Nokian vaaliyhtymän edustajan Jorma Säilävaaran ja vaaliyhtymän ensimmäisen varamiehen Seija Mäkisen tultua estyneeksi hänen varamiehensä edustaja Jaakko Hautala. Puoluekokousedustajaksi on siirtynyt Kymen piirin ja Imatran vaaliyhtymän edustajan Martti Beloffin tultua estyneeksi hänen varamiehensä edustaja Saini Eskelinen. Puoluekokousedustajaksi on siirtynyt Kymen piirin ja Kouvola, Iitti, Elimäki, Jaala -vaaliyhtymän edustajan Mauri Joutjärven tultua estyneeksi hänen varamiehensä edustaja Raimo Katajamäki. 12

Puoluekokousedustajaksi on siirtynyt Kymen piirin ja Kuusankosken vaaliyhtymän edustajan Kaarina Tuukkasen ja vaaliyhtymän ensimmäisen varamiehen Armas Ihalaisen tultua estyneeksi hänen varamiehensä edustaja Seija Lampinen. Puoluekokousedustajaksi on siirtynyt Mikkelin piirin ja Savonlinnan kaupungin vaaliyhtymän edustajan Anneli Honkasen tultua estyneeksi hänen varamiehensä edustaja Kaija Karvinen. Puoluekokousedustajaksi on siirtynyt Mikkelin piirin ja Heinävesi, Rantasalmi, Sulkava -vaaliyhtymän edustajan Jouko Nykäsen tultua estyneeksi hänen varamiehensä edustaja Matti Pöllänen. Puoluekokousedustajaksi on siirtynyt Pohjois-Karjalan piirin ja Joensuun vaaliyhtymän edustajan Tapio Hartikaisen tultua estyneeksi hänen varamiehensä edustaja Eija Laine. Puoluekokousedustajaksi on siirtynyt Keski-Suomen piirin ja Jyväskylän maalaiskunta, Multia -vaaliyhtymän edustajan Arvo Ahosen tultua estyneeksi hänen varamiehensä edustaja Mervi Jokinen. Puoluekokousedustajaksi on siirtynyt Keski-Suomen piirin ja Pihtipudas, Kannonkoski, Kinnula -vaaliyhtymän edustajan Terho Väisäsen tultua estyneeksi hänen varamiehensä edustaja Pentti Peltonen. Puoluekokousedustajaksi on siirtynyt Oulun piirin ja vaaliyhtymän 01 edustajan Tuija Pohjolan tultua estyneeksi hänen varamiehensä edustaja Petteri Löthman. \. Puoluekokousedustajaksi on siirtynyt Finlands Svenska Arbetarförbundin ja Kristiinan kaupunki, Luoto, Kokkola, Pietarsaaren mlk, Oravainen -vaaliyhtymän edustajan Ossi Djubsjöbackan tultua estyneeksi hänen varamiehensä edustaja Roy Sabel, Finlands Svenska Arbetarförbundetin Loviisa, Mustasaari, Närpiö, Sipoo -vaaliyhtymän edustajan Marianne Winterin tultua estyneeksi hänen varamiehensä edustaja Robin Fröberg, 13

Finlands Svenska Arbetarförbundetin Vaasa, Maalahti, Maksamaa, Vöyri -vaaliyhtymän edustaja Brita Nykäsen tultua estyneeksi hänen varamiehensä edustaja Erik Cederholm. Puheenjohtaja: Olemme kuulleet puoluekokousedustajien osalta tapahtuneet muutokset, jotka merkittäneen kokouksen pöytäkirjaan. Merkitään. Puoluekokous voinee yhtyä valtakirjojen tarkastajien lausuntoon ja hyväksyä tapahtuneet muutokset puoluekokousedustajissa sekä vahvistaa puoluekokousedustajien edustajavaltuudet. Vahvistetaan. Pyydän piirisihteereitä huolehtimaan siitä, että kokouksen alussa poissaolleet tulevat ilmoittautumaan puheenjohtajistolle saavuttuaan kokoukseen. Tämän jälkeen edustaja merkitään läsnäoleviksi pöytäkirjaan. (Luettelo äänioikeutetuista edustajista pöytäkirjan liitteenä, liite nro 1 ja kokouksen kuluessa tapahtuneet edustajamuutokset, liite n:o 2) Kokouksen päätösvaltaisuuden toteaminen Puheenjohtaja: Olemme todenneet, että kutsu ylimääräiseen puoluekokoukseen on julkaistu puolueen sääntöjen määräämällä tavalla. Edelleen olemme todenneet, että puoluetoimikunnan valitsemilla puoluekokousedustajien valtakirjojen tarkastajilla ei ole ollut huomauttamista valtakirjojen suhteen ja kun kokouskanslian ilmoituksen mukaan 329 valittua edustajaa 331:stä on paikalla, niin voinemme todeta, että ylimääräinen puoluekokous on laillisesti koollekutsuttu ja päätösvaltainen käsittelemään kokouskutsussa mainitut asiat. Todettaneen. Todetaan. 14

Todettiin, että Suomen Sosialidemokraattinen Puolue - Finlands Socialdemokratiska Parti r.p:n ylimääräinen puoluekokous on laillisesti koollekutsuttu ja päätösvaltainen. Puheenjohtaja: Tässä yhteydessä meidän tulee todeta myös muut läsnäolo-oikeutetut henkilöt. Pyydän sihteeriä lukemaan puolueen säännöistä heitä koskevan kohdan. Sihteeri: Toveri puheenjohtaja! Puolueen sääntöjen 15 :n 2. momentin mukaan: "Puhe- ja esitysoikeus puoluekokouksessa on puoluetoimikunnan jäsenillä ja varajäsenillä, puolueen tilintarkastajain puheenjohtajalla ja Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtajalla." Puheenjohtaja: Järjestävä valiokunta esittää, että myöskään puhe- ja esitysoikeutettujen nimenhuutoa ei erikseen toimiteta, vaan puhe- ja esitysoikeutetut merkitään pöytäkirjaan läsnäolevina sen mukaisesti, kuin he ovat puoluekokouskansliassa ilmoittautuneet. (Luettelo puhe- ja esitysoikeutetuista osanottajista pöytäkirjan liitteenä, liite n:o 3) Voidaanko järjestävän valiokunnan esitys hyväksyä? Hyväksyttäneen. Hyväksytään. Puheenjohtaja: Lisäksi meidän tulisi todeta paikalla olevat läsnäoloja puheoikeutetut henkilöt. Pyydän sihteeriä lukemaan puolueen säännöistä heitä koskevan kohdan. Sihteeri: Toveri puheenjohtaja! Puolueen sääntöjen 15 :n 3. momentin mukaan: "Läsnäolo- ja puheoikeus puoluekokouksessa on puolueneuvoston puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajilla, piirijärjestöjen edustajilla, näiden sääntöjen 14 :n 1 momentissa mainituilla puolueen sisarjärjestöjen edustajilla, Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän jäsenillä, valtioneuvoston jäseninä olevilla puolueen edustajilla, puoluetoimistoa edustavilla valtuutetuilla toimitsijoilla, piirisihteereillä, puoluelehtien päätoimittajilla sekä kotimaisilla ja ulkomaisilla kutsuvierailla." 15

Puheenjohtaja: Järjestävä valiokunta esittää, että läsnäolo- ja puheoikeutetut henkilöt merkittäisiin myös ilman nimenhuutoa pöytäkirjaan sen mukaisesti kuin he ovat ilmoittautuneet puoluekokouskansliassa. (Luettelo läsnäolo- ja puheoikeutetuista osanottajista pöytäkirjan liitteenä, liite n:o 4) Voidaanko järjestävän valiokunnan esitys hyväksyä? Hyväksyttäneen. Hyväksytään. Puheenjohtaja: Esityslistan kohta 2. "Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen" on tullut loppuun käsitellyksi. 3. LÄSNÄOLO-OIKEUDEN MYÖNTÄMINEN TIEDOTUSVÄLINEIDEN EDUSTAJILLE Puheenjohtaja: Seuraavaksi meidän tulee päättää läsnäolo-oikeuden myöntämisestä tiedotusvälineiden edustajille. Puoluetoimikunta esittää, että tiedotusvälineiden edustajille myönnettäisiin läsnäolo-oikeus. Myönnettäneen. Myönnetään. Kutsutaan tiedotusvälineiden edustajat sisään. Toivotan julkisen sanan edustajat tervetulleiksi puoluekokoukseen. Kohta 3. on loppuun käsitelty. Puoluekokous myönsi tiedotusvälineiden edustajille läsnäolooikeuden. 4. KOKOUKSEN ESITYSLISTAN HYVÄKSYMINEN Puheenjohtaja: Seuraavaksi meidän on katsottava, onko esityslista, jota olemme jo kotvan käsitelleet, kannaltamme hyväksyttävä. Puo- 16

lueneuvoston päätökseen perustuva puoluetoimikunnan esitys puoluekokouksen esityslistaksi on jaettu kokousedustajien kansioihin. Sitä ei tarvinne lukea. Halutaanko esityslistaan tehdä muutoksia? (Kokouksen esityslista pöytäkirjan liitteenä, liite n:o 5) Keskustelu alkaa. Keskustelu päättynyt. Puoluetoimikunnan esitys puoluekokouksen esityslistaksi hyväksyttäneen. Hyväksytään. Kohta 4. on loppuun käsitelty. Puoluekokous hyväksyi liitteen mukaisen esityslistan. 5. KOKOUKSEN PUHEENJOHTAJIEN VAALI Puheenjohtaja: Siirrymme nyt puoluekokouksen järjestäytymiseen ja siinä ensiksi kokouksen puheenjohtajien vaaliin. Puoluetoimikunta esittää, että kokoukselle valittaisiin kuusi puheenjohtajaa. Puoluetoimikunnan esitys lukumäärästä hyväksyttäneen. Keskustelua. Keskustelu päättyy. Hyväksyttäneen. Hyväksytään. Puoluetoimikunta esittää puoluekokouksen puheenjohtajiksi seuraavia henkilöitä: Pertti Paasio, puoluetoimikunta; Pekka Morri, Helsinki; Jukka Mikkola, Varsinais-Suomi; Kaarina Suonio, Pohjois-Häme; Teuvo Kinnunen, Kymi ja Martti Turkka, Oulu. Keskustelu puoluetoimikunnan esityksestä alkaa. Keskustelu päättyy. Puoluetoimikunnan esittämät henkilöt valittaneen kokouksen puheenjohtajiksi. Valitaan. 17

Kohta 5. loppuun käsitelty. Puoluekokouksen puheenjohtajiksi valittiin Pertti Paasio, Pekka Morri, Jukka Mikkola, Kaarina Suonio, Teuvo Kinnunen ja Martti Turkka. 6. KOKOUKSEN SIHTEERIEN VAALI Puheenjohtaja: Seuraavaksi siirrymme valitsemaan kokouksen sihteereitä. Puoluetoimikunta esittää, että kokoukselle valittaisiin yleissihteeri ja kolme sihteeriä. Keskustelua lukumäärästä, toimenkuvista. Keskustelu päättyy. Puoluetoimikunnan esitys lukumäärästä hyväksyttäneen. Hyväksytään. Puoluetoimikunta esittää, että kokouksen yleissihteeriksi valitaan Matti Kouri sekä muiksi sihteereiksi Sirpa Paltamo, Markku J. Jääskeläinen ja Rauli VVarto. Keskustelua. Keskustelu päättyy. Heidät valittaneen. Valitaan. Kohta 6 loppuun käsitelty. Puoluekokouksen sihteereiksi valittiin Matti Kouri, Sirpa Paltamo, Markku J. Jääskeläinen ja Rauli VVarto. 7. KOKOUKSEN JÄRJESTYSSÄÄNNÖN HYVÄKSYMINEN Puheenjohtaja: Seuraavaksi meidän tulee päättää kokouksen järjestyssäännöstä. Puoluetoimikunnan esitys kokouksen järjestyssäännök- 18

si on jaettu kokousedustajien kansioihin. Sitä ei tarvinne tässä lukea. Se rakentuu aikaisempien puoluekokousten järjestyssääntöjen pohjalle ottaen huomioon uusien sääntöjen määräykset. Puoluekokouksen työskentelyn helpottamiseksi esitän, että kokousedustajat toimittavat puheenvuoroihinsa sisältyvät esitykset kirjallisina puheenjohtajiston pöydälle. Kiinnitän huomiota siihen, että puoluetoimikunnan puheenjohtajan vaalin ehdokasasettelun aikaraja on kello 11.30. (Kokouksen järjestyssääntö pöytäkirjan liitteenä, liite n:o 6) Keskustelu järjestyssääntöesityksestä alkaa. Keskustelu päättyy. Järjestyssääntö voitaneen hyväksyä. Hyväksytään. Kohta 7. loppuun käsitelty. Puoluekokous hyväksyi liitteen mukaisen järjestyssäännön. 8. KOKOUKSEN VAAUTOIMIKUNNAN VAALI Puheenjohtaja: Siirrymme esityslistan kohtaan 8. "Kokouksen vaalitoimikunnan vaali". Puoluetoimikunta esittää, että puoluekokous valitsisi kuusi ääntenlaskijaa, jotka toimivat sääntöjen 38 :n 5. momentin tarkoittamana vaautoimikuntana sekä heille seitsemän sihteeriä. Keskustelua lukumäärästä. Keskustelu päättyy. Puoluetoimikunnan esitys lukumäärästä hyväksyttäneen. Hyväksytään. Puoluetoimikunta esittää, että kokouksen vaalitoimikunnan jäseniksi valitaan Seppo Heino, Etelä-Häme; Heikki Kettunen, Uusimaa; Juha Nummela, Satakunta; Ellen Helo, Kymi; Riitta Noronen, Keskisuomi ja Risto Salmela, Vaasa. Keskustelua. Keskustelu päättyy. 19

Hyväksyttäneen. Hyväksytään. Vaalitoimikunnan sihteereiksi puoluetoimikunta esittää Erkki Gröndahlia, Esko Häsää, Raimo Turusta, Ossi Roinista, Jari Blomia, Aarne Heikkilää ja Seppo Nordströmia. Keskustelua. Keskustelu päättyy. Hyväksyttäneen. Hyväksytään. Edelleen puoluetoimikunta esittää, että vaalitoimikunnan puheenjohtajana toimisi Seppo Heino. Keskustelua. Keskustelu päättyy. Hyväksyttäneen. Hyväksytään. Vaalitoimikunta samoin vaalitoimikunnan sihteerit on valittu. Kohta 8. loppuun käsitelty. Puoluekokous valitsi vaalitoimikuntaan puheenjohtajaksi Seppo Heinon, jäseniksi Heikki Kettusen, Juha Nummelan, Ellen Helon, Riitta Norosen, ja Risto Salmelan ja sihteereiksi Erkki Gröndahlin, Esko Häsän, Raimo Turusen, Ossi Roinisen, Jari Blomin, Aame Heikkilän ja Seppo Nordströmin. 9. KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKISTAJIEN VAALI Puheenjohtaja: Seuraavaksi valitsemme puoluekokouksesta laadittavan pöytäkirjan tarkistajat. Puoluetoimikunta esittää, että valittaisiin kolme pöytäkirjan tarkistajaa. Puoluetoimikunnan esitys lukumäärästä. Keskustelua. Keskustelu päättyy. Hyväksyttäneen. Hyväksytään. 20

Puoluetoimikunta esittää, että puoluekokouksesta laadittavan pöytäkirjan tarkistajiksi valitaan Aila-Marja Lipponen, Helsinki; Paula Hakanen, Uusimaa ja Martti Tieaho, Uusimaa. Keskustelua. Keskustelu päättyy. Edellä mainitut henkilöt valittaneen pöytäkirjan tarkistajiksi. Valitaan. Kohta 9. loppuun käsitelty. Puoluekokouksesta laadittavan pöytäkirjan tarkistajiksi valittiin Aila-Marja Lipponen, Paula Hakanen ja Martti Tieaho. 10. MAARATAAN PUOLUEKOKOUSEDUSTAJILLE AIHEUTUVIEN KULU JEN KORVAUSPERUSTEET Puheenjohtaja: Siirrymme käsittelemään kohtaa 10, "Määrätään puoluekokousedustajille aiheutuvien kulujen korvausperusteet" Pyydän sihteeriä lukemaan puoluetoimikunnan esityksen. Sihteeri: Toveri puheenjohtaja, puoluetoimikunta esittää asiasta seuraavaa: "Puoluekokous päättää, että varsinaisille puoluekokousedustajille - lukuunottamatta Helsingistä, Vantaalta, Kauniaisista ja Espoosta tulevia edustajia - maksetaan majoituskorvausta 250 markkaa vuorokaudelta. Kokousedustajien tulee itse huolehtia majoituskuluistaan. Tämän lisäksi puoluekokousedustajat saavat 35 markan arvoisia ruokalippuja, jotka oikeuttavat ruokailuun kokouspäivinä sekä 15 markan arvoisia kahvilappuja. Varsinaisten puoluekokousedustajien matkakulut puoluekokoukseen ja takaisin maksettaisiin käyvän linja-autotaksan tai Valtionrautateiden toisen luokan mukaisesti." 21

Puheenjohtaja: Olemme kuulleet puoluetoimikunnan esityksen. Keskustelu asiasta alkaa. Keskustelu päättyy. Puoluetoimikunnan esitys hyväksyttäneen. Hyväksytään. Kohta 10. loppuun käsitelty. Puoluekokous päätti, että varsinaisille puoluekokousedustajille - lukuunottamatta Helsingistä, Vantaalta, Kauniaisista ja Espoosta tulevia edustajia - maksetaan majoituskorvausta 250 markkaa vuorokaudelta ja että kokousedustajien tulee itse huolehtia majoituskuluistaan. Tämän lisäksi puoluekokousedustajat saavat 35 markan arvoisia ruokalippuja, jotka oikeuttavat ruokailuun kokouspäivinä sekä 15 markan arvoisia kahvilappuja. Varsinaisten puoluekokousedustajien matkakulut puoluekokoukseen ja takaisin maksetaan käyvän linja-autotaksan tai Valtionrautateiden toisen luokan mukaisesti. 11. VALIOKUNTIEN ASETTAMINEN Puheenjohtaja: Seuraavaksi siirrymme valitsemaan puoluekokouksen valiokuntia. Voitaneen menetellä siten, että ensin päätetään valiokuntajako ja sen jälkeen niiden kokoonpano. Puoluetoimikunta esittää, että kokoukselle valittaisiin kolme valiokuntaa: järjestävä valiokunta, vaalivaliokunta ja julkilausumavaliokunta. Keskustelu valiokuntajaosta alkaa. Keskustelu päättyy. Puoluetoimikunnan esitys valiokuntajaoksi voitaneen hyväksyä. Hyväksytään. 22

Puheenjohtaja: Seuraavaksi valiokuntien kokoonpano. Kokousedustajien salkkuihin on jaettu puoluetoimikunnan esitys valiokuntien kokoonpanoiksi. Valiokuntien kokoonpanoja ei tarvinne lukea, vaan mahdolliset henkilömuutokset esitetään kunkin valiokunnan kohdalla. Valiokunnat voitaneen käsitellä esityslistan mukaisessa järjestyksessä. Menettelytapa hyväksyttäneen. Hyväksytään. Järjestävä valiokunta Puheenjohtaja: Siirrytään järjestävän valiokunnan valitsemiseen. Keskustelu järjestävän valiokunnan kokoonpanosta alkaa. Keskustelu päättyy. Järjestävän valiokunnan kokoonpano hyväksyttäneen. Hyväksytään. Järjestävä valiokunta valittiin liitteen mukaisessa kokoonpanossa. Vaalivaliokunta Puheenjohtaja: Siirrytään vaalivaliokunnan valitsemiseen. Keskustelu vaalivaliokunnan kokoonpanosta alkaa. Sihteerillä on työjärjestyspuheenvuoro. Sihteeri: Hyvät toverit! Kansioissa olevaan vaalivaliokunnan kokoonpanoehdotukseen on painovirhepaholainen pukannut lukumääräksi 17, kun sen pitäisi olla 15, ts. puoluetoimikunta esittää 15 jäsentä. Puheenjohtaja: Keskustelu vaalivaliokunnan kokoonpanosta alkaa. Keskustelu päättyy. Vaalivaliokunnan kokoonpano hyväksyttäneen. Hyväksytään. Vaalivaliokunta valittiin liitteen mukaisessa kokoonpanossa. 23

Julkilausumavaliokunta Puheenjohtaja: Siirrytään julkilausumavaliokunnan valitsemiseen. Keskustelu julkilausumavaliokunnan kokoonpanosta alkaa. Keskustelu päättyy. Julkilausumavaliokunnan kokoonpano voitaneen hyväksyä. Hyväksytään. Julkilausumavaliokunta valittiin liitteen mukaisessa kokoonpanossa. Esityslistan kohta 11. on loppuun käsitelty. (Luettelo valiokuntien kokoonpanosta pöytäkirjan liitteenä, liite n:o 7) Puheenjohtaja: Pyydän valittuja kokouksen puheenjohtajia ja sihteereitä saapumaan puheenjohtajapöydän taakse siinä järjestyksessä, kun järjestävä valiokunta on aikataulunsa suunnitellut. Pyydän toveri Kaarina Suoniota tulemaan kokouksen puheenjohtajaksi. Puheenjohtajaksi siirtyi Kaarina Suonio. 13. PUOLUETOIMIKUNNAN PUHEENJOHTAJAN VAALI Puheenjohtaja: Järjestävä valiokunta esittää, että puoluekokous hyväksyy työjärjestyksen muutoksen ja siirtyy käsittelemään kohtaa 13 "Puoluetoimikunnan puheenjohtajan vaali". Keskustelua. Keskustelu päättyy. Esitys hyväksyttäneen. Hyväksytään. 24

Koska tässä on vielä muutama minuutti aikaa tehdä ehdotuksia puoluetoimikunnan puheenjohtajaksi, ehdotan, että tänä aikana käsittelemme puheenjohtajan valinnan menettelytavan. Tiedustelen kokoukselta, halutaanko, että vaalivaliokunta tekee esityksen puoluetoimikunnan puheenjohtajaksi. Asiasta päätetään järjestyssäännön mukaisesti ilman keskustelua äänestämällä jaa tai ei. Kehotankin edustajia varaamaan äänestyslapun käyttövalmiiksi. Kehotan myös ääntenlaskijoita tarkkaavaisuuteen. Jaa äänestävät ne, jotka haluavat vaalivaliokunnan tekevän asiasta esityksen. Ei äänestävät ne, jotka eivät halua vaalivaliokunnan tekevän asiasta esitystä. Äänestys Puheenjohtaja: Ensin pyydän nostamaan korttinsa niitä, jotka haluavat äänestää jaa. Sihteeri on nähnyt yhden kortin. Seuraavaksi pyydän, että korttinsa nostavat ne, jotka haluavat äänestää ei vaalivaliokuntaa. Kortit alas. Selkeä enemmistö. Puoluekokous päätti, että vaalivaliokunta ei tee esitystä puoluetoimikunnan puheenjohtajasta. Puheenjohtaja: Puoluetoimikunnan puheenjohtajan valinnasta käytävän järjestyssäännön mukaisen yleiskeskustelun sijaan esitän kokoukselle seuraavaa menettelytapaa: Puheenjohtajaehdokkaat saapuvat tänne korokkeelle vastaamaan.kokousedustajien kirjallisesti esittämiin kysymyksiin. Vastauspuheenvuorojen tulee olla» lyhyitä. Keskustelua johtavat kokouksen kaksi puheenjohtajaa ovat ryhmitelleet kysymykset aihepiireittäin. Puheenjohtajat esittävät kysymykset ja toteavat myös kysyjien nimet. 25

Ehdokkaille varataan mahdollisuus kommentoida tarvittaessa lyhyesti toistensa vastauksia. Ehdokaspaneeli, joka kohta alkaa, pyritään päättämään klo 12.30, jolloin siirrymme ruokailutauolle. Kokous jatkuu klo 14.00, jolloin siirrytään vaalin toimeenpanoon. Edellä selostettu menettelytapa hyväksyttäneen. Hyväksytään. Esitän, että tässä yhteydessä sovimme myös käytettävästä vaalitavasta, mikäli ehdokkaita on enemmän kuin kaksi. Järjestävä valiokunta esittää, että puoluetoimikunnan puheenjohtajan vaali ratkaistaan tarvittaessa kahdessa vaiheessa siten, että ellei ensimmäisessä vaalissa kukaan ehdokkaista saa enemmistöä annetuista äänistä, suoritetaan toinen vaali, jossa ehdolla voivat olla ensimmäisessä vaalissa ehdolla olleet. Vaalissa eniten ääniä saanut ehdokas on valittu puoluetoimikunnan puheenjohtajaksi. Todettakoon, että vastaavasta menettelystä päätettiin Lappeenrannan puoluekokouksessa yksimielisesti. Hyväksytäänkö tehty ehdotus? Hyväksytään yksimielisesti. Puoluekokous päätti käyttää siinä tapauksessa, että ehdokkaita puheenjohtajavaaliin on enemmän kuin kaksi, seuraavaa vaalitapaa: "Ellei ensimmäisessä vaalissa kukaan saa ehdotonta enemmistöä annetuista äänistä, suoritetaan toinen vaali, jossa saa olla mukana kaikki ensimmäisessä vaalissa olleet ehdokkaat. Vaalissa eniten ääniä saanut ehdokas valitaan puoluetoimikunnan puheenjohtajaksi." Meillä olisi vielä muuttama minuutti aikaa, mutta tiedustelen kokoukselta, ovatko kaikki ehdotukset puoluetoimikunnan puheenjohtajaksi toimitettu. Voidaanko katsoa, että ehdokasasettelu päättyy? 26

Luen ensin nimet, jotka ovat tänne ehdotuksina tulleet. Ulf Sundqvist, Tarja Halonen, Matti Louekoski, Jouko Skinnari, Erkki Tuomioja. Halutaanko asettaa muita ehdokkaita? Yksi nimi tuli lisää, Liisa Jaakonsaari. Ehdokkaiksi on siis asetettu: Ulf Sundqvist, Tarja Halonen, Matti Louekoski, Jouko Skinnari, Erkki Tuomioja ja Liisa Jaakonsaari. Tiedustelen uudelleen, halutaanko vielä asettaa muita ehdokkaita. Ellei, todetaan ehdokasasettelu päättyneeksi. Todetaan. Pyydän Jukka Mikkolaa tänne kanssani vetämään ehdokaspaneelia. Pyydän asetettuja ehdokkaita saapumaan tämän pitkän pöydän taakse. Olkaa hyvät! PUHEENJOHTAJAPANEELI Paneelin vetäjinä toimivat puheenjohtajat Kaarina Suonio ja Jukka Mikkola. Puheenjohtaja: Tässä meillä on komea joukko ehdokkaita ja tiukka paneeli alkaa. Jukka Mikkola on valmistautunut esittämään ensimmäiset kokoussalista tulleet kysymykset. Mikkola, Jukka: Hyvät toverit! Aloitamme Tarja Halosesta ja mennään kierros näin päin. Ensimmäinen kysymyssarja, neljä kysymystä kerrallaan, koskee puolueen ja ay-liikkeen välisiä suhteita. Kysymykset ovat seuraavat: Terttu Laurila, Pohjois-Häme: Miten tuet oppositiopolitiikalla ayliikettä ja pientä ihmistä? Teuvo Turunen, Kymi: Miten parannat yhteistyötä ammattiyhdistysliikkeen kanssa? Markku Vaniala, Uusimaa: SDP:n tärkein kannattajakunta löytyy ayliikkeestä. Kuinka tärkeänä näet ay-aktiivien edustuksen kenttätasolta puoluetoimikunnassa ja kuinka edustus mielestäsi varmistetaan? 27

Kaarina Liljander, Kymi, Ulf Sundqvistille: Mitä sinulle merkitsee sosialidemokraattisuus ja ay-liike? Lyhyitä kommentteja, Tarja Halonen aloittaa. Halonen, Tarja: Hyvät toverit! Työväenliike on yhteinen perhe. Siihen kuuluu ammatillisen ja poliittisen työväenliikkeen mahdollisimman hyvä yhteistyö. Sen vuoksi se on myös tulevaisuuden haaste. Tällä hetkellä oppositiosta voimme lähinnä tukea ammattiyhdistysliikkeen vaatimuksia yleisellä poliittisella linjalla sekä niitten hallituksen esitysten osalta, jotka katsomme ammattiyhdistysliikkeen ja sen jäsenten etujen vastaisiksi, ja voimme vielä toistaiseksi äänestää niitä lepäämään. Mielestäni on kuitenkin hyvin avoimesti tuotava esiin, että tämän lisäksi yritämme oppositiostakin käsin rakentavalla, mutta kriittisellä tavalla saada hallitusta muuttamaan kantaansa meille keskeisissä asioissa, koska asioiden lepäämään jättäminen ei ole hyvä vaihtoehto silloin, jos pitää saada uutta aikaan. Mielestäni ammattiyhdistysliikkeen tulee tehdä päätöksensä itsenäisesti. Paras tae siitä, että puolueen ja ay-liikkeen välit pysyvät hyvinä ja että meidän etumme yhdistyvät, on se, että toimimme molemmissa aktiivisesti. Sen vuoksi ammattiyhdistysliikkeen sosialidemokraattisia jäseniä pitäisi jatkossa kannustaa olemaan mukana myös puolueen toiminnassa. Ne eivät ole ristikkäisiä. Olen jopa naisedustuksen osalta ollut sitä mieltä, että reilu kamppailu jäsenten välillä on parempi kuin kaikkialle laitettavat kvootit, eli määräedustukset. Kun tänään ja huomenna valitaan puoluetoimikuntaan edustajia, mielestäni esimerkiksi tämän puoluekokousväen pitää pitää huoli siitä, että ammattiyhdistysliikkeen edustajia ja ammattiyhdistysliikettä tuntevia ihmisiä on riittävästi mukana. Mikkola, Jukka: Liisa Jaakonsaari! Jaakonsaari, Liisa: Ammattiyhdistysliike on sosialidemokratian sydämen lyönti. Ilman ammattiyhdistysliikettä ei ole sosialidemokratiaa, kuten ihmistä ei ole ilman sydäntä. On tärkeää kehittää yhteistyötä ja rassata tukossa olevia röörejä uudelleen avoimeksi. On tärkeää 28

huomata, että ammattiyhdistysliike ei ole pelkästään SAK:lainen mies, vaan työmies on tänä päivänä usein nainen, koska varsinkin matalapalkkaisten naisten ongelmat ovat suuret kaikissa keskusjärjestöissä, AKAVAssa, TVK:ssa, SAK:ssa, kaikissa on nyt välttämätöntä naisten aseman korostaminen. Ammattiyhdistysaktiivit ovat ehkä kaikkein tärkein voimavara puolueelle, ja olenkin huomannut, että ne uudet jäsenet, jotka tulevat Sosialidemokraattiseen puolueeseen, organisoituvat ammattiyhdistysliikkeen kautta. Oppositioasema tulee varmasti näyttämään sen - ja on jo näyttänyt - kuinka paljon tähän saakka ammattiyhdistysliike ja Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä ovat eduskunnassa tehneet tärkeitä linjauksia eduskunnan sosiaalivaliokunnassa ja myös tuollaista nippelilainsäädäntöä, jossa aina Sosialidemokraattinen puolue ja eduskuntaryhmä ovat tukeneet ammattiyhdistysliikettä. Nyt koko eduskunta on täynnä porvareita, jotka kulkevat STK:n paperit kädessään pitkin valiokuntahuoneita. Varmasti jälki tästä tulee näkyviin. Mikkola, Jukka: Kiitoksia. Seuraavana Matti Louekoski. Louekoski, Matti: Viime vaaleissa tappiomme eräs perussyy oli se, että perinteinen ammattiyhdistysväki jäi kotiin. Särkynyt luottamussuhde on palautettava. Ammattiyhdistysliikettä ja nuoria koskee eräs toiminnan perusperiaate, se että meillä täytyy olla käytännön vastauksia käytännön elämän kysymyksiin. Oppositiosta käsin mainitsen näistä vastauksista nyt juuri ajankohtaisina kolme. Sosialidemokraatit estävät työttömyysturvan heikennyksen. Emme salli lakko-oikeuden rajoituksia, joka on ajankohtainen ohjelma hallitukselle. Tämän lisäksi tuemme ammattiyhdistysliikkeen pyrkimystä saada suora edustuksensa mm. työeläkerahastoihin. Tämän kokouksen vaaleissa on pidettävä huoli siitä, että sellaisia tovereita, joilla on kiinteä suhde ammattiyhdistysliikkeeseen, tulee valituksi puolueen johtotehtäviin. Mikkola, Jukka: Seuraavana Erkki Tuomioja. 29

Tuomioja, Erkki: Tällä hetkellä nykyisessä poliittisessa tilanteessa, joka on muutoin huono, on se hyvä puoli, että Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän ja ammattiyhdistysliikkeen yhteistyö poliittisissa kysymyksissä on varsin saumatonta. On myös nähtävä, että ammattiyhdistysliikkeellä ja puolueella on pikkuisen erilaiset tehtävät ja roolit. Emme puolueena voi mennä neuvomaan, saatikka käskemään, mitä tulee tehdä työmarkkinoilla. Vastaavasti eduskunnassa parlamentarismilla on oma päätöksenteon alueensa, emmekä voi palata sellaiseen käytäntöön, jossa suurilla, laajoilla tulosopimuksilla sidottiin pitkälti lainsäädäntöä. Hyvä yhteistyö on välttämätön, mutta tulevaisuudessa ei ole enää mahdollista toimia ihan samalla lailla kuin joskus 50- ja 60-luvuilla, jolloin ammattiyhdistysliikkeen sosialidemokraatit ja puolue voivat muodostaa saumattomasti sellaisen neuvotteluporukan, joka päättää asioista. Ammattiyhdistysliikkeellä on tänä päivänä kirjavampi kenttä, ja he ovat joka tapauksessa ensisijassa vastuussa omille jäsenilleen näiden jäsenten puoluekannasta riippumatta. Meidän täytyy nähdä, että tässäkin kansalaisyhteiskunnan muodot kehittyvät. Puoluekokous itse ratkaisee, minkälaista ammattiyhdistysedustusta tulee puoluetoimikuntaan. En näe tässä ongelmaa, koska valtaosa ehdokkaista on kuitenkin tavalla tai toisella mukana ammattiyhdistysliikkeessä, mutta nimenomaisia ay-liikkeen edustajia en sinne välttämättä haluaisi, koska heidän tilanteensa muodostuisi aika ongelmalliseksi. Sundqvist, Ulf: Kaarina Liljander kysyi, mitä merkitsee sosialidemokraattisuus ja ammattiyhdistystoiminta. Ensimmäinen vastaus löytyy historiasta. Sosialidemokratia lähti liikkeelle työväestön poliittisesta ja ammatillisesta järjestäytymisestä etujensa puolustamiseksi. Tuo tehtävä on edelleen yhtä ajankohtainen tänä päivänä kuin 90 vuotta sitten. Yhteiskunnan muutoksessa ja murroksessa on kysymys sekä saavutettujen etujen puolustamisesta että myös uusien asioiden ajamisesta. Tässä viittaan esimerkiksi vielä varsin keskeneräiseen työelämän uudistamiseen ja demokratisoimiseen, josta mm. toveri Paasio puhui alkupuheenvuorossaan. Tämä on sekä kansallinen että kansainvälinen tehtävä. 30

Vastaan Markku Vanialan kysymykseen siitä, millä tavoin voitaisiin yhteistyötä tiivistää ja varmistaa, että ammattiyhdistysliikkeen edustajat ovat riittävästi mukana puoluetoiminnassa. Tässähän on tietysti kysymys molemminpuolisista haasteista, mutta mielestäni pitäisi pyrkiä siihen, että ensinnäkin yhteistyötä voidaan tiivistää sosialidemokraattien kesken, ovatpa he aktiivisia politiikan tai ay-liikkeen puolella. Tämä vaatii ihmisten välistä yhteistoimintaa, tiiviimpää järjestötoimintaa ja yhteisten tavoitteitten asettamista. Mielestäni olisi pidettävä varsin luonnollisena, että ammattiyhdistysliike on mukana näkyvien edustajien kautta puolueen valitessa edustajia puoluetoimikuntaan ja puolueneuvostoon, ilman että erikseen tarvitsisi korostaa ammattiyhdistysliikkeen mandaatteja. Tähän pitäisi pyrkiä tässä kokouksessa. Skinnari, Jouko: Minun ja monessa mielessä myös Sosialidemokraattisen puolueen symboleiksi sopii hyvin: räntäsateessa kello seitsemäksi polkupyörällä työhön kiirehtivä nainen, lapsi tarakallaan päivähoitoon. Olemme 80-luvulla menettäneet otteen ammattiyhdistysliikkeen tavoitteista. Olen itse Päijät-Hämeestä, jossa palkat ja eläkkeet ovat pienet. Jo 80-luvulla lähetettiin viestejä siitä, että meidän pitää pystyä muuttamaan puolueen linjaa niin, että ammattiyhdistysliikkeen, tehtaan työväestön ja sairaalan työntekijöitten asiat otetaan paremmin huomioon. Kuten näissä puheenvuoroissa on todettu, meillä on eduskunnassa nyt sellaisia asioita, joissa joudumme puolustamaan palkansaajien oikeuksia. Samaten devalvaatioratkaisu vaatii välttämättä sosiaalipaketin tuekseen. Myös ETA-ratkaisun yhteydessä on katsottav, mikä tulee olemaan suomalaisen palkansaajan asema uudenlaisessa Euroopassa. Suonio, Kaarina: Nyt siirrytään toiseen aihepiiriin. Hallituskysymys kiinnostaa monia kysyjiä. Ensiksi oikein nopea kierros. Arja Puurula, Uusimaa: Olisiko nykyisessä hallitustilanteessa ja maan taloudellisissa ongelmissa syytä hajoittaa eduskunta ja suorittaa uudet vaalit? Aaro Monthan, Kuopio: Onko eduskunta nyt hajoitettava? 31

Näihin kysymyksiin todella lyhyt vastaus. Jouko Skinnari voi aloittaa. Skinnari, Jouko: Mielestäni ei pidä. Sundqvist, Ulf: Mielestäni meidän pitäisi tässä kokouksessa määritellä oppositiopolitiikkamme tavoitteet, ei niin, että lähdemme nyt edellyttämään presidentiltä ja pääministeriltä uusia eduskuntavaaleja. Tuomioja, Erkki: Ei vielä. Louekoski, Matti: Ei ihan vielä. Jaakonsaari, Liisa: Voiko moraalisesti jo kuollutta hallitusta yleensä enää kaataa. Eroa, Esko Aho ja hallituksesi! Halonen, Tarja: Jos hallitus ei itse osaa erota ja ollaan pattitilanteessa, silloin pitää miettiä, ovatko uudet vaalit ainoa ulospääsy, muuten ei. Suonio, Kaarina: Kiitoksia. Jatketaan hallituskysymyksestä. Simo Paassilta, Varsinais-Suomi: Hyväksytkö SDP:n hallitukseen menon ennen uusia vaaleja? Teuvo Kinnunen, Kymi, kysyy aivan täsmälleen samaa asiaa, Olavi Turkka, Kuopio, niin ikään, ja hän kysyy vielä, mikä olisi sopivin hallituspohja. Teuvo Turunen, Kymi, kysyy myös sitä ja hallituspohjaa. Voitto Ala-luhtala, Uusimaa: Jos nyt tulisivat ennenaikaiset eduskuntavaalit ja sosialidemokraatit menestyisivät, olisiko mahdollista muodostaa hallitus kolmen suuren puolueen voimin näissä laman oloissa? Risto Kuisma, Helsinki: Miten SDP:n vaihtoehto nykyiselle Ahon hallitukselle toteutetaan, milloin ja millä ehdoin ja kenen kanssa, kepun vai kokoomuksen? 32