LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 24/2005/3 Dnro LSY-2002-Y-252 Annettu julkipanon jälkeen 7.3.2005 ASIA LUVAN HAKIJA Veden johtaminen Mänkiäisenlammen alapuolelta kalanviljelylaitokselle ja laitoksella käytetyn veden johtaminen Kuninkaanlähteenojaan, Kankaanpää. Saaristomeren Kala Oy PL 54 23501 Uusikaupunki ASIAN VIREILLETULO Saaristomeren Kala Oy on saattanut hakemuksen vireille Länsi- Suomen ympäristölupavirastossa 15.10.2002. TOIMINNAN SIJAINTI LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Kalanviljelylaitos sijaitsee Kankaanpään kaupungin Vihteljärven kylässä kiinteistöillä RN:ot 2:181, 2:209 ja 2:237. Kalankasvatuksessa tarvittava vesi otetaan Mänkiäisenlammen luusuasta, ja toiminnassa syntyvät jätevedet johdetaan Kuninkaanlähteenojaan laitoksen eteläpuolella. Ympäristönsuojelulain 28 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 c) kohdan sekä 5 :n 1 momentin 6) kohdan mukainen hakemus. Vesilain 2 luvun 2 :n mukainen vesistöön rakentamista ja 9 luvun 2 :n mukainen veden johtamista koskeva hakemus. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Länsi-Suomen vesioikeuden päätös nro 45/1993/2, 13.7.1993 Länsi-Suomen vesioikeus on myöntänyt Kuninkaanlähteen Lohi ay:lle luvan ottaa vettä Mänkiäisenlammen alapuolelta enintään 100 l/s käytettäväksi kalanviljelylaitoksella sekä luvan johtaa vuotuisena lisäkasvuna ilmaistuna noin 12 000 kg:n suuruisen kalamäärän kasvattamisessa syntyvät jätevedet Kuninkaanlähteenojaan. Laitokselta vesistöön johdettava vesi on vuoden 1998 alusta lähtien täytynyt käsitellä pyörreselkeyttimellä tai muulla vastaavan puhdistustehon omaavalla laitteella. Vesistöön johdettavan veden aiheuttama fosforikuormitus saa olla enintään 75 kg vuodessa.
2 Kuninkaanlähteen Lohi ay:n kalanviljelylaitos on omistajanvaihdosten jälkeen siirtynyt 10.9.1999 Saaristomeren Kala Oy:n omistukseen. Lupa on voimassa 31.12.2003 saakka tai siihen asti, kunnes viimeistään 31.10.2002 vireille pantu uusi hakemus on lainvoimaisesti ratkaistu. Vihteljärven-Niemenkylän 3.12.1999 vahvistettu osayleiskaava Kalanviljelylaitos sijaitsee kiinteistöllä, joka on osayleiskaavassa merkitty kuuluvaksi ympäristöhäiriötä aiheuttamattoman teollisuuden ja varastoinnin alueeseen (TY). Alue on tarkoitettu teollisuuden ja varastoinnin rakennuksille, jotka eivät aiheuta ilman pilaantumista, yli 50 db:n (A) melua teollisuusalueen ulkopuolella tai muuta siihen verrattavaa häiriötä ympäristölle. Kiinteistö sekä jätevesien purkuuomana toimiva Kuninkaanlähteenoja rajoittuvat pientalo- ja maatalousalueisiin. HAKIJAN OIKEUS TARVITTAVIIN MAA- JA VESIALUEISIIN TOIMINNAN YMPÄRISTÖ JA SEN TILA Saaristomeren kala omistaa laitoksen toimintaa varten tarvittavat kiinteistöt. Kiinteistöihin RN:ot 2:181 ja 2:237 kuuluu osuus Mänkiäisenlammen yhteiseen vesialueeseen RN:o 876:10. Tiedot vesistöstä Kuninkaanlähteestä alkunsa saava Kuninkaanlähteenoja laskee noin kilometrin matkan ennen Mänkiäisenlampea. Mänkiäisenlammen jälkeen Kuninkaanlähteenoja laskee noin 200 metriä kalanviljelylaitoksen alapuolella sijaitsevaan Roskalampeen ja edelleen noin 2 km:n matkan Vihteljärven luoteisosaan. Roskalammen alapuolella Kuninkaanlähteenojaan yhtyy Pansianoja. Kuninkaanlähteenojan keskiyli-, keski- ja keskialivirtaamat kalanviljelylaitoksen yläpuolella ovat: MHQ = 250 l/s, MQ = 170 l/s ja MNQ = 120 l/s. Kuninkaanlähteenojan vesi on pääasiassa pohjavettä. Pikkujoen valuma-alueen (36.097) ja Ruojärven valuma-alueen Vihteljärven pohjoispuoleisen osan (36.094) yhteispinta-ala on 106,93 km 2. Vihteljärven rannat ovat matalia ja vesikasvillisuus runsasta. Järven tilavuudeksi on arvioitu 450 000 m 3. Järven keskisyvyys on noin 1 m. Veden laatu Vihteljärveen tulee runsasta ravinnekuormitusta sekä Kuninkaanlähteenojan että järven koillisosaan laskevan Pahaojan suunnalta. Järven valuma-alueella on viljelyksessä olevaa peltoa 360 ha, eiviljeltyä peltoa 160 ha, metsää 106 ha ja karjatiloja 30. Kalanviljelylaitos on yksi kuormitustekijöistä hajakuormituksen ja Kuninkaanlähteen matkailualueen ohella. Matkailualueen toiminta on lopetettu vuonna 2001. Vihteljärven vesi on humussävytteistä ja sameaa, ja sen ravinnetaso on ominainen rehevälle järvelle. Veden laatu vaihtelee tyydyttävästä
3 välttävään. Vuoden 2001 tarkkailutulosten perusteella Vihteljärven vedenlaatu luokiteltiin voimakkaan samentumisen ja rehevöitymisen takia välttäväksi. Järven vesi oli aiempien vuosien tapaan sameaa. Fosforipitoisuus 59 µg/l oli erittäin rehevien järvien luokkaa, ja myös levän määrää kuvaava klorofyllipitoisuus 30 µg/l oli korkea. Vihteljärvi on järviketjun ylin ja rehevin järvi, jonka länsi-osa on nopeasti kasvamassa umpeen. Vihteljärven Ruojärven kunnostuksen ja suojelun yleissuunnitelman (1996) mukaan Vihteljärven kunnostussuosituksiin kuuluvat mm. vedennosto yli 0,5 metrillä, järvisyvänteiden hapetus, laskeutusaltaan rakentaminen Kuninkaanlähteenojan suuhun, haja-asutuksen jätevesienkäsittelyn tehostaminen sekä suojavyöhykkeet. Vihteljärven Karhijärven alueelle on vuonna 2000 valmistunut maanviljelyalueiden suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma. Kasvillisuus Vesistön käyttö Vihteljärvi on koko Lounais-Suomen rehevimpiä kosteikkoja. Rantoja reunustavat järviketjun runsaimmat sarahuhdat. Valtalajina on pullosara. Muut tyyppilajit ovat vesisara, rantakukka, kurjenmiekka, vehka ja suoputki. Laajat kortteikot peittävät suuren osan länsipäätä. Kortteikon matalat lampareet ovat isovesiherneen ja yhtenäisen isolimaskanmaton täyttämiä. Siellä täällä kortteikossa kasvaa leveäosmankäämi- ja myrkkykeisokasvustoja. Vihteljärven osakaskunta, jonka alueisiin kuuluvat mm. Vihteljärvi, sen alapuolinen Isojoki ja Kaukojärvi, on myynyt noin 100 kalastuslupaa vuodessa. Kalastus on virkistys- ja kotitarvekalastusta. Tärkeimmät saaliskalat ovat hauki, lahna, ahven, made ja kuha. Rapukanta alueella on vähentynyt. Osakaskunta istuttaa vuosittain lähinnä kuhan ja järvitaimenen poikasia noin 700 euron edestä. LAITOKSEN TOIMINTA Vihteljärven alueella on 22 loma-asuntoa. Tuotanto Laitoksella kasvatetaan pääasiassa kirjolohen ja siian 0+ -vuotiaita poikasia. Tarvittaessa laitokselle siirretään yhtiön muilta laitoksilta 1-vuotiaita siikoja, ankeriaita ja sampia varastointia varten. Laitoksen tarkoituksena on turvata lähinnä yhtiön oma poikastarve. Tuotantokierto poikasten osalta on lyhyt; jatkokasvatukseen toimitettavat poikasten keskipaino on 1 20 g. Lisäkasvuna ilmaistuna tuotanto on 25 000 30 000 kg ja poikasmäärä noin 3 milj. kpl vuodessa. Laitoksella on kasvatettavaa kalaa samanaikaisesti enintään 15 000 kg. Vuosittainen rehuntarve on 15 000 22 000 kg, jolloin rehukertoimeksi tulee 0,6 0,9. Rehumäärä sisältää typpeä enintään 1 650 kg ja fosforia enintään 220 kg. Automaattiruokinta ottaa huomioon kalamäärän, veden lämpötilan ja veden happipitoisuuden muutokset. Poikasia ruokitaan tarvittaessa myös käsin. Rakenteet Laitoksella on yhteensä 54 lasikuituista kasvatusallasta, joiden kokonaispinta-ala on 950 m 2 ja kokonaistilavuus noin 1 026 m 3.
4 Vedenotto Laitoksella käytettävä vesi otetaan putkella Mänkiäisenlammen luusuasta omalla paineella. Veden kierrätystä laitoksella on tehostettu, mutta tuotannon turvaamiseksi ajoittainen vedentarve on sama kuin aikaisemminkin eli 100 l/s. Tuotannon ja kierrätyksen ollessa normaalitasolla laitoksen keskimääräinen vedentarve on 50 75 l/s. Se osa Kuninkaanlähteenojan virtaamasta, jota ei johdeta laitokselle, virtaa putkessa laitoksen ohi. Jätevesien käsittely Kasvatusaltaat on varustettu lietetaskuilla ja erillisellä lietteenpoistoputkistolla. Kalanviljelyaltaiden vesi johdetaan kahden pyörreselkeyttimen kautta 60 µm:n suodattimella varustettuun rumpusuodattimeen ja sen jälkeen Kuninkaanlähteenojaan. Altaiden lietetaskuista liete huuhdotaan lietealtaaseen, josta vesi johdetaan ylivaluntana rumpusuodattimeen. Rumpusuodattimen erottamat lietteet johdetaan tiivistettäväksi villasuodattimelle. Toiminnasta syntyvät jätteet Toiminnassa käytettävät kemikaalit Kuolleet kalat haudataan maahan (kalkitus ja peittäminen). Pyörreselkeyttimistä ja villasuodattimesta kertyy märkälietettä noin 130 160 m 3 vuodessa. Liete viedään kalkittuna lähialueiden pelloille maanparannusaineeksi. Toiminnassa käytetään vuosittain 60 l formaliinia, 2 kg kloramiinia ja 2 000 kg suolaa mädin ja poikasten loisten ja pintabakteerien torjumiseksi. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt vesistöön Oheisessa taulukossa on esitetty laitoksella vuosina 1998 2003 toteutunut kalojen lisäkasvu, käytetyt ravinnemäärät sekä lisäkasvun ja ravinnemäärien perusteella arvioitu vesistökuormitus. Kuormitus on laskettu vähentämällä rehun typpi- ja fosforimääristä kaloihin sitoutuvat ravinnemäärät. Vuosi Lisäkasvu Rehun sisältämä Vesistökuormitus kg/a typpi kg/a fosfori kg/a typpi kg/a fosfori kg/a 1998 17 077 1 137 175 661 107 1999 18 223 932 176 602 103 2000 17 050 1 375 212 858 150 2001 17 757 1 357 202 872 130 2002 10 640 1 100 108 805 65 2003 10 225 585 93 303 52 Keskiarvo 15 162 1 081 161 684 101
TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN 5 Edellä esitetyssä kuormitusarviossa ei ole otettu huomioon laitoksella käytössä olevaa lietteenpoistoa. Lietteen mukana poistuu arviolta 40 % fosforista ja 10 % typestä. Kun arvioitu lietteenpoiston vaikutus otetaan huomioon, vesistöön jäteveden mukana johdettava fosforimäärä on hakemuksen mukaisessa toiminnassa arviolta 60 kg vuodessa ja typpimäärä arviolta 742 kg vuodessa. Arvio perustuu seuraaviin lähtötietoihin: lisäkasvun enimmäismäärä 30 000 kg rehukerroin 0,73 rehumäärä 22 000 kg rehun fosforipitoisuus 1,0 % rehun typpipitoisuus 7,5 % kaloihin sitoutuva fosforimäärä 0,4 % lisäkasvusta kaloihin sitoutuva typpimäärä 2,75 % lisäkasvusta. Fosforin ominaiskuormitukseksi saadaan edellä sanotun arvion mukaan alle 3 g P / tuotettu kalakilo ja typen ominaiskuormitukseksi alle 40 g N / tuotettu kalakilo. Vaikutukset vedenlaatuun ja vesistön käyttöön Vaikutukset suojelualueisiin Kalanviljelyn aiheuttama kuormitus muodostuu pääosin ravinnekuormituksesta. Veden laatua on tutkittu Kuninkaanlähteenojasta laitoksen ylä- ja alapuolelta kerran vuodessa heinäkuussa otetuin näyttein. Fosforipitoisuuden lisäys laitoksen alapuolella on vuosina 1982 ja 1984 2002 ollut keskimäärin 39 µg/l eli noin 111 % (vaihteluväli 7 123 µg/l) ja kokonaistyppipitoisuuden lisäys 260 µg/l eli noin 157 % (54 778 µg/l). Tarkkailututkimuksissa ei ole voitu selvästi osoittaa, mikä osuus Vihteljärven rehevöitymisestä on kalanviljelyn aiheuttamaa. Maatalouden fosforikuormitukseksi Vihteljärveen vuonna 1996 on laskettu 640 kg ja luonnonkuormaksi 450 kg. Kalanviljelystä peräisin olevan fosforikuormituksen osuus on selvästi alle 10 %. Hakemuksen mukaisessa toiminnassa kuormitus ei lisäänny nykyisestä vaan todennäköisesti pienenee. Hakijan käsityksen mukaan toiminnalla ei ole vaikutusta Vihteljärven käyttöön. Vihteljärven käyttökelpoisuusluokka on ollut pitkään välttävä. Vaikka kalankasvatuksesta aiheutuva kuormitus lakkaisi kokonaan, ei ole odotettavissa, että järven tila lähiaikoina olennaisesti muuttuisi. Laitoksen vedenotolla tai muulla toiminnalla ei ole vaikutusta laitoksen yläpuolella sijaitsevaan Hämeenkankaan Natura-alueeseen.
TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN MUISTUTUKSET JA VAATIMUKSET 6 Kalalaitoksen kuormitus- ja vesistötarkkailun on suorittanut Kokemäenjoen vesiensuojeluyhdistys ry. Hakemukseen sisältyy ehdotus kalalaitoksen käyttö-, kuormitus-, vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelmaksi. Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Kankaanpään kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta 19.12.2002 8.1.2003 välisenä aikana. Ympäristölupavirasto on antanut kuulutuksesta erikseen tiedon mm. niille maanomistajille, joiden kiinteistöt rajoittuvat laitosalueeseen, Kuninkaanlähteenojaan laitoksen alapuolella tai Vihteljärveen. 1) Lounais-Suomen ympäristökeskus Lupa voidaan myöntää hakemuksen mukaisesti lausunnossa esitetyin ehdoin. Vuosituotannon kasvusta huolimatta vesistökuormitus ei saa kasvaa nykyisestä. Kuninkaanlähteenojaan johdettava kuormitus saa olla yhteensä enintään 60 kg fosforia ja 750 kg typpeä vuodessa. Tavoitteeksi on asetettava, että laitoksen ominaiskuormitus vuoteen 2005 mennessä on enintään 4 g fosforia ja 40 g typpeä tuotettua kalakiloa kohti. 2) AA (kiinteistötunnus 214-425-0001-7-M0002) AA on vastustanut kalanviljelylaitoksen toiminta-ajan pidentämistä. AA:lla on rantasauna Vihteljärven rannalla. Kalanviljelylaitoksen aloitettua toimintansa järven veden laatu huononi nopeasti ravinteiden lisääntymisen takia. Järvessä uidessa iholle jää niljakas kalvo, jollaista ei esiintynyt ennen laitoksen toimintaa. 3) Vihteljärven vesistöön rajoittuvien kiinteistöjen omistajat BB, CC, DD, EE, FF, GG, HH, II, AA, JJ ja KK, sekä Vihteljärven kylätoimikunta Lupaa kalanviljelylaitoksen toiminnan jatkamiseen ei tule myöntää, vaan laitoksen toiminta on lopetettava viiden vuoden kuluessa. Jos toimintaa jatketaan, lupa on myönnettävä ainoastaan 12 000 kg:n vuotuiselle lisäkasvulle, ja hakemuksessa mainitut päästöjä vähentävät laitteet on ensin asennettava laitokselle ja viranomaisten tarkastettava. Laitoksen toimintaa ja päästöjä on valvottava viranomaisten tarkastustoimin.
7 Vihteljärven-Niemenkylän alue vesistöineen on valtioneuvoston periaatepäätöksellä 5.1.1995 luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Vihteljärven vesistö on hyvin matala ja virtaama melko pieni, joten se on hyvin altis rehevöitymiselle. Laitoksen toiminnan aikana Vihteljärven alueen vesistöjen veden laatu ja sen myötä vesistön virkistyskäyttö ovat huomattavasti huonontuneet vesistöön kulkeutuneiden ravinteiden takia. HAKIJAN SELITYS Hakija on hyväksynyt Lounais-Suomen ympäristökeskuksen lausunnossa esitetyt ehdot. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Hakija on lausunut AA:n sekä BB:n ja muiden kiinteistönomistajien muistutuksista, että Vihteljärven ravinnekuormitus on pääosin peräisin maataloudesta ja luonnonhuuhtoumasta. Päästöjä vähentävät tekniset laitteet on jo asennettu laitokselle, ja viranomaiset ovat ne tarkastaneet. Vaikka kasvatusmäärä lisääntyy, vesistökuormitus vähenee parannetun puhdistustekniikan ansiosta. Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Saaristomeren Kala Oy:lle 1) ympäristöluvan kalanviljelylaitoksen toimintaan, jonka tarkoituksena on kalanpoikasten kasvattaminen altaissa Kankaanpään kaupungin Vihteljärven kylässä sijaitsevilla kiinteistöillä RN:ot 2:181, 2:209 ja 2:237; sekä 2) vesilain mukaisen luvan kalankasvatuksessa tarvittavan veden ottamiseen Mänkiäisenlammen luusuasta Kankaanpään kaupungin Vihteljärven kylässä ja vedenottoa varten tarpeellisten rakenteiden pitämiseen vesistössä (liite 1). Lupamääräykset Vedenotto 1) Laitokselle saa johtaa vettä Mänkiäisenlammesta enintään 7 000 m 3 /d vuosikeskiarvona laskettuna. Laitokselle johdettava vesimäärä on mitattava luotettavasti. Selvitys mittaustavasta on toimitettava Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi 30.4.2005 mennessä. 2) Luvan saajan on pidettävä vedenottoon liittyvät rakenteet ja laitteet asianmukaisessa kunnossa niin, ettei toiminnasta aiheudu vältettävissä olevaa haittaa vesistön muulle käytölle. Laitoksen toimintaa ja päästöjä koskevat määräykset 3) Laitoksen jätevedet on käsiteltävä hakemuksen liitteenä olevassa suunnitelmassa esitetyllä tavalla tai muulla menetelmällä, jolla saavutetaan vähintään vastaava puhdistusteho.
Jätteenkäsittely 8 4) Laitokselta vesistöön johdettava fosforipäästö saa olla enintään 60 kg vuodessa ja typpipäästö enintään 750 kg vuodessa. Laitoksen ominaispäästö saa olla enintään 4 g fosforia ja 40 g typpeä tuotettua kalakiloa kohti. Laitoksen päästöt lasketaan mittaamalla tulevan ja lähtevän veden määrä ja analysoimalla niiden laatu luotettavasti. Ominaispäästö saadaan jakamalla päästöt vesistöön kalan vuotuisella lisäkasvumäärällä. 5) Pyörreselkeyttimiin, rumpusuodattimeen ja rumpusiivilään kertyvä liete on poistettava mahdollisimman tehokkaasti. Liete on käsiteltävä ja sijoitettava siten, ettei siitä aiheudu vesistön pilaantumista. 6) Laitosta on hoidettava asianmukaisesti ja siten, että ominaispäästö ja kokonaispäästö ympäristöön ovat mahdollisimman pienet. Toiminta on järjestettävä niin, ettei siitä aiheudu melu- eikä hajuhaittoja ympäristöön. 7) Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Kaikki hyötykäyttökelpoiset jätteet, kuten tyhjät rehusäkit ja muut pakkaukset, on ensisijaisesti toimitettava hyötykäyttöön ja toissijaisesti kaatopaikalle. Luvan saajan on järjestettävä jätteiden kuljetus ja jätehuolto asianmukaisesti ja voimassa olevien jätteen käsittelyä koskevien määräysten mukaisesti. 8) Eläinjätteen käsittelyssä on noudatettava voimassa olevia eläinjätteen käsittelystä annettuja säädöksiä. Kuolleet kalat on ensisijaisesti kompostoitava. Kompostoinnin tulee tapahtua tätä tarkoitusta varten tehdyssä asianmukaisessa kompostorissa. Kompostointi on hoidettava siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän hajuhaittoja. Häiriö- ja poikkeustilanteet 9) Luvan saajan on ilmoitettava laitoksen toimintaan liittyvistä merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Kankaanpään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä ja havaitut viat ja häiriötekijät korjattava viipymättä. Tarkkailu ja raportointi 10) Luvan saajan on ilmoitettava laitoksen vastuullisen hoitajan yhteystiedot Lounais-Suomen ympäristökeskukselle. 11) Luvan saajan on tarkkailtava kalanviljelylaitoksen aiheuttamia päästöjä ja niihin vaikuttavia tekijöitä hakemuksen liitteenä olevan,
9 1.10.2002 päivätyn "Kankaanpään kalalaitoksen kuormitus-, vesistöja kalataloustarkkailuohjelman" jakson "3. Käyttö- ja kuormitustarkkailu" mukaisesti, siten täydennettynä kuin tässä lupamääräyksessä määrätään. Laitokselta lähtevän veden näyte on kerättävä viiden vuorokauden kokoomanäytteenä. Kokoomanäytteen on koostuttava viidestä pakastetusta vuorokauden kokoomanäytteestä, joista jokainen sisältää vähintään 24 kappaletta tasaisin välein otettua osanäytettä. Laitokselle johdettavan veden näyte on kerättävä kahden vuorokauden kokoomanäytteenä. Kokoomanäytteen on koostuttava kahdesta pakastetusta vuorokauden kokoomanäytteestä, joista toinen on otettu laitokselta lähtevän veden keräilyjakson alussa ja toinen keräilyjakson lopussa siten, että kumpikin näyte koostuu kuuden tunnin aikana kolmesti otetusta osanäytteestä. Laitoksen hoitopäiväkirjaan on merkittävä seuraavat tiedot: - laitokselle ja laitokselta päivittäin johdettava vesimäärä - laitoksella päivittäin käytetyn rehun määrä ja laatu - laitokseen sijoitettu ja laitoksesta poistettu kalamäärä - käytössä olevien altaiden tilavuus - otetut vesinäytteet ja analyysitulokset - lietteiden sekä muiden jätteiden määrä ja käsittely - kalakuolemat sekä kalataudit ja niiden hoitoon ja ennaltaehkäisyyn käytetyt lääkkeet - toiminnassa käytetyt kemikaalit - laitoksen toiminta- ja käyttöhäiriöt ja niiden syyt sekä tehdyt korjaustoimenpiteet - muut seikat, jotka vaikuttavat päästöjen seurantaan. Luvan saajan on kunkin vuoden helmikuun loppuun mennessä toimitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle edellistä vuotta koskeva yhteenveto hoitopäiväkirjasta tätä tarkoitusta varten laaditulla lomakkeella. Tarkkailuohjelmaa voidaan tarkentaa ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 12) Hoitopäiväkirjat on säilytettävä viiden vuoden ajan ja vaadittaessa esitettävä viranomaisille. Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Kankaanpään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava edellistä vuotta koskeva yhteenveto tätä tarkoitusta varten laaditulla lomakkeella. Luvan saajan on vaadittaessa annettava ympäristökeskukselle tarpeelliset tiedot ja selvitykset tarkkailuraporteissa esitettyjen tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi. Ympäristökeskuksen suorittaessa ympäristönsuojelulaissa tarkoitettuja tehtäviä sen vaitiolovelvollisuuteen sovelletaan lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta. Lai-
10 toksen toimintaan liittyvät päästö- ja tarkkailutiedot sekä ympäristön tilaa koskevat tiedot eivät kuitenkaan ole salassa pidettäviä. 13) Luvan saajan on tarkkailtava kalanviljelylaitoksen vesistövaikutuksia hakemuksen liitteenä olevan, 1.10.2002 päivätyn "Kankaanpään kalalaitoksen kuormitus-, vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelman" mukaisesti. Tarkkailu voidaan suorittaa yhteistarkkailuna muiden alueen tarkkailuvelvollisten kanssa. Ympäristökeskus voi tämän päätöksen estämättä myöhemmin muuttaa tarkkailuohjelmaa edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Tarkkailun tulokset on toimitettava kuukauden kuluessa ja tarkkailun yhteenvetoraportti seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä ympäristökeskukselle ja Kankaanpään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailutiedot on pyydettäessä annettava myös asianosaisille nähtäväksi. 14) Luvan saajan on ilmoitettava joko kunnan eläinlääkärille tai läänin eläinlääkärille ja ryhdyttävä muihin tarvittaviin toimenpiteisiin, jos laitoksella olevissa kaloissa todetaan tai on syytä epäillä olevan eläintautilain nojalla vastustettavaa kalatautia tai muuta tarttuvaa kalatautia, jota ei yleensä esiinny Suomessa. Vakavissa kalatautitapauksissa on ilmoitus tehtävä myös Lounais- Suomen ympäristökeskukselle ja Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskukselle. Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Lupamääräysten tarkistaminen Ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai ympäristönsuojelulain 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä peruuttaa luvan. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa. Luvan saajan on viimeistään 31.12.2010 toimitettava ympäristölupavirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Jos hakemusta ei tehdä määräajassa, ympäristölupavirasto voi päättää, että lupa raukeaa. Lupamääräysten tarkistamista koskevaan hakemukseen on liitettävä yhteenveto tehdyistä käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuista.
11 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PERUSTELUT Ympäristövaikutukset Jos asetuksella annetaan määräyksiä, jotka ovat ankarampia kuin tämän päätöksen lupamääräykset tai luvasta poikkeavia määräyksiä luvan voimassaolosta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Kalanviljelylaitoksen jätevesien laatua ei ole tähän mennessä analysoitu jätevesinäyttein. Ainetaseiden sekä kesällä 2002 jätevesilietteestä otettujen näytteiden perusteella päästöjen määrä on kuitenkin voitu arvioida riittävän tarkasti. Vesistötarkkailun perusteella kalanviljelylaitoksen jätevedet nostavat happea kuluttavien aineiden ja erityisesti fosforin ja typen pitoisuuksia Kuninkaanlähteenojassa. Kuninkaanlähteenojaan ei liity erityisiä luonnonarvoja eikä sellaista käyttöä, johon edellä sanottujen pitoisuuksien nousu vaikuttaisi merkittävästi. Vihteljärvi on voimakkaasti rehevöitynyt. Suuri osa järveen tulevasta kuormituksesta on viljelysalueilta tulevaa hajakuormitusta sekä luonnonhuuhtoumaa. Jätevesien sisältämien ravinteiden ja happea kuluttavien aineiden osuus Vihteljärveen kohdistuvasta kuormituksesta on vähäisempi, eikä se merkittävästi heikennä järven veden laatua tai estä veden laadun parantumista. Lupaharkinta Ympäristönsuojelulaki Edellä sanotuin perustein toiminnasta, kun sitä harjoitetaan tämän päätöksen lupamääräysten mukaisesti, ei aiheudu yksinään eikä yhdessä muiden aluetta kuormittavien toimintojen kanssa terveyshaittaa tai merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta on sijoitettu voimassa olevan osayleiskaavan mukaisesti. Vesilaki Vedenotto on tarpeen hyödyllistä taloudellista toimintaa varten. Vedenottoa varten tarvittavat rakenteet eivät estä vesistön muuta käyttöä. Vaikka laitos ottaa suurimman osan Kuninkaanlähteenojan virtaamasta, vesimäärä johdetaan takaisin vesistöön laitoksen alapuolella. Edellä sanotuin perustein vedenotto ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Lainkohdat Ympäristönsuojelulain 42, 43, 45, 46, 55 ja 56 Vesilain 9 luvun 2 :n 2 momentti ja 2 luvun 6 :n 1 momentti
12 LAUSUNTO MUISTUTUKSISTA JA VAATIMUKSISTA AA:n sekä BB:n ja muiden kiinteistönomistajien muistutus Edellä kohdassa "Ympäristövaikutukset" sanotuin perustein jätevesien johtaminen ei merkittävästi vaikuta Vihteljärven tilaan. Valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista ja maisemanhoidon kehittämisestä 5.1.1995 annettu valtioneuvoston periaatepäätös koskee maaseudun kulttuurimaiseman säilyttämistä. Periaatepäätös ohjaa maankäytön suunnitteluun ja rakentamiseen liittyvää päätöksentekoa. Kalanviljelytoiminnan vaikutusalueen maankäytöstä on päätetty vuonna 1999 vahvistetussa Vihteljärven-Niemenkylän osayleiskaavassa. Kalanviljelytoiminta on sijoitettu osayleiskaavan mukaisesti. KÄSITTELYMAKSU 840 euroa Sovellettu oikeusohje Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista 19.12.2001/1416 Kalan lisäkasvu on yli 10 000 kg/a mutta alle 50 000 kg/a. Vedenottomäärä on yli 500 m 3 /d. Päätösasiakirja sisältää kaksi maksutaulukossa maksulliseksi säädettyä päätöstä siten, että ne muodostavat samaa tarkoitusta palvelevan kokonaisuuden. Asian käsittelystä peritään korkeimpaan maksuluokkaan kuuluvan asian käsittelymaksun suuruinen maksu.
13 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Pekka Kemppainen Lea Siivola Hannu Kokko Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet sivutoiminen ympäristöneuvos Pekka Kemppainen sekä ympäristöneuvokset Lea Siivola ja Hannu Kokko (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt Pekka Kemppainen. PK/mk Liitteet 1) Kartta 2) Valitusosoitus
LIITE 1 Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätös nro 24/2005/3
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE 2 Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 6.4.2005. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - päätös, johon haetaan muutosta alkuperäisenä tai jäljennöksenä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: vaihde (09) 173 461 telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 80 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.