Suomalainen kirkko Sveitsissä, SKS TIEDOTUS LEHTINEN www.kirkkosveitsissa.com No. 76 Lokakuu 2017 SUOMI 100 REFORMAATIO 500 Sellaisia owat muuttolinnut. Jumala osottaa niille tien wieraisihin maihin. Jumala johdattaa ne jälleen takasi kewäillä pohjoiseen (Topelius 2009 [1860], Ja tässä, täss' on tämä maa, sen näkee silmämme. me kättä voimme ojentaa ja vettä rantaa osoittaa ja sanoa: kas tuoss' on se, maa armas isäimme. Och här och här är detta land. Vårt öga ser det här, Vi kunna sträcka ut vår hand Och visa glatt på sjö och strand Och säga: se det landet där. Vårt fosterland det är. Maamme laulu (8).
Tämä lehtinen on JUHLANUMERO Suomen 100-vuotis ja Reformaation 500- vuotisjuhlan takia ja sen vuoksi lähetimme lehtisen paperisena kaikille teille, joiden osoitteet meillä on. Muuten Paperinen tiedotuslehtinen on siirtynyt maksulliseksi palveluksi (CHF 10/vuosi) vuoden 2016 alusta painatus- ja postituskulujen kattamiseksi. Ilmaiseksi se on luettavissa vain SKS:n kotisivulla ja sähköpostina. Sähköisen tiedotuslehtisen ja /tai infokirjeen voi tilata lähettämällä sähköpostiosoitteensa osoitteeseen: sksinfokirje@gmail.com ja paperisen alla olevalla kaavakkeella. Niille, joilla ei ole mitään mahdollisuutta lukea lehtistä sähköpostina saavat sen edelleen ilmaiseksi ilmoittamalla osoitteensa tällä kaavakkeella. Lehtistä ei lähetetä automaattisesti enää kaikille lahjoituksen maksaneille vaan vain niille, jotka ovat ilmoittaneet haluavansa paperisen Tiedotuslehtisen. 2 SKS: Paperisen Tiedotuslehtisen tilauskaavake Nimi: Katuosoite: Postinumero ja paikkakunta: Puhelin: En voi lukea sähköpostia Sähköposti: Lähetä kaavake osoitteeseen: Satu Isotalus, In der Gand-Str. 6, 8126 Zumikon Tälle tilille voitte maksaa niin lahjoitukset kuin paperisen Tiedotuslehtisen tilausmaksunkin. CH12 8086 0000 0048 0276 5, SKS, 3000 Bern.
Tänä vuonna vietämme SUOMI 100 ja REFORMAATIO 500 juhlavuotta. Kumman juhlanaiheen koet tärkeämmäksi? Juhlimisen itsenäisyytemme vaiko reformaation ja sen myötä Suomeen saapuneen luterilaisuuden kunniaksi? Suomalaisuutta ja luterilaisuutta ei olekaan aivan helppo erottaa toisistaan. Kirkkososiologi Kati Tervo-Niemelä kuvaa suomalaisten suhdetta luterilaiseen kirkkoonsa seuraavin sanoin 1 : Suomi on uskonnollisten yhdyskuntien jäsenmäärien perusteella maailman luterilaisimpia maita. Suurin osa suomalaisista on identiteetiltään luterilainen. Bäckströmin mukaan pohjoismaista uskonnollisuutta kuvaa ilmaus uskomista kirkkoon kuulumiseen (believing in belonging). Vaikka vain pieni vähemmistö suomalaisista on aktiiveja kirkossa kävijöitä, valtaosa suomalaisista haluaa kuulua kirkkoon. Evankelis-luterilaisen kirkon jäsenyys on Suomessa osa kansallista identiteettiä. Mutta miten näin kävi? Miksi suomalaisuus ja luterilaisuus ovat niin punoutuneet yhteen? Syyt löytyvät kansamme historiasta. Niemelän mukaan Suomalaisuuden ja luterilaisuuden vahvaa yhteyttä on mm. selitetty Suomen venäläisvallan alla olemisella. Tällöin luterilaisuus oli tekijä, joka erotti suomalaiset slaaveista. Toinen syy suomalaisuuden ja luterilaisuuden kiinteään yhteyteen on oma reformaattorimme Mikael Agricola, joka reformaation aikoihin opiskeli teologiaa Wittenbergin yliopistolla Martti Lutherin ja Philipp Melanchtonin oppilaana. Agricola käänsi Raamatun suomen kielelle ja loi tällä Suomen kirjakielen pohjan. Tästä syystä häntä ei Suomessa juhlita pelkästään omana kirkkoisänämme vaan samalla Suomen kirjakielen isänä. Tästä ajasta lähtien kirkko piti huolen siitä, että kansa oppi lukemaan ja kirjoittamaan. Näistä edellä mainituista syistä luterilaisuus ja suomalaisuus ovat tähän päivään asti osa monen suomalaisen identiteettiä. Millainen identiteetti sinulle on vuosien myötä muokkautunut täällä ulkomailla asuessasi? Oletko ensimmäisen, toisen vai jopa kolmannen polven suomalainen? Oletko ylpeä suomalaisuudestasi? Entä onko luterilaisuus myös vahva osa sinun identiteettiäsi? Moni Sveitsissä asuva suomalainen pitää itseään luterilaisena olematta edes tietoinen siitä, että saattaakin vahingossa olla reformoidun kirkon jäsen! Kun suomalainen muuttaa Suomesta ulkomaille, jäävät hänen kirkolliset tietonsa hänen kotiseurakuntansa ns. poissaolevien rekisteriin, paitsi jos hän käy erikseen eroamassa kirkosta ennen muuttoaan ulkomaille. Kun suomalainen sitten käy ilmoittautumassa kunnantalolla Sveitsissä, joutuu hän täyttämään ilmoituslomakkeen, jossa uskonnon kohdalla lukee vaihtoehtoina christkatholisch, evangelisch/protestantisch ja muu. Suurin osa suomalaisista ruksaa tuon evangelisch eikä tule ajatelleeksi että tällöin hänet 3 1 Artikkelin sitaatit on poimittu Kimmo Kääriäisen, Kati Niemelän ja Kimmo Ketolan teoksesta Moderni kirkkokansa. Suomalaisten uskonnollisuus uudella vuosituhannella. Kirkon tutkimuskeskuksen julkaisuja, 82. 2003.
automaattisesti liitetään reformoidun kirkon jäseneksi, joka tästä eteenpäin perii häneltä kirkollisveroa. Ongelmia saattaa tulla vastaan silloin, kun haluaa kastaa tai konfirmoida lapsensa suomen kielellä. Luterilaisena pappina SKSn papilla ei ole oikeutta konfirmoida lasta reformoituun kirkkoon. Siitä moni perhe ei ole tietoinen. Suomen kirkkolaki taas periaatteessa kieltää samanaikaisesti kahteen eri kirkkokuntaan kuulumisen. Ainoan poikkeuksen tässä muodostaa Bernin luterilainen seurakunta, joka sallii ns. kaksoisjäsenyyden, koska se on tehnyt erillisen sopimuksen reformoidun kirkon kanssa. Kun liityt Bernin luterilaisen kirkon jäseneksi, saa Bernin lut. kirkko periä reformoidulta kirkolta takautuvasti sinun sinne maksamasi kirkollisveron. Mikäli haluat myös täällä Sveitsissä edelleen olla luterilaisen kirkon jäsen, kannattaa sinun liittyä yhteen BELKin jäsenkirkoista (BELK = Bund evangelisch-lutherischer Kirchen in der Schweiz). Suomalainen kirkko Sveitsissä on yksi tämän BELKin (eli ev.lut. kirkkojen liitto Sveitsissä) jäsenkirkoista. Jos jäsenyys kiinnostaa, olethan yhteydessä Piapappiin. 4 SUOMALAISUUS vai LUTERILAISUUS? Kumpi on muokannut identiteettiäsi enemmän? Miten määrittelet sen, mikä olet? Koetko yhteenkuuluvuutta toisiin luterilaisiin jäsenkirkkoihin? Ja onko sinulle tärkeätä että luterilaisuutesi periytyy suomalaisuutesi myötä seuraavalle sukupolvelle? Minkä verran sinua kiinnostaa yhteistyö ja yhteinen toiminta toisten luterilaisten kirkkojen kanssa? Näiden kysymysten äärelle tulemme pysähtymään tämän talven aikana mm. lähettämällä sinulle webropol-kyselyn, kartoittaaksemme Sveitsissä asuvien suomalaisten kirkollisia tarpeita. Palaamme alussa esittämäämme kysymykseen: juhlitko tänä vuonna suomalaisuuttasi? Vaiko luterilaisuuttasi? Tule 29.10. Luzernin kirkkopyhään, niin pääset juhlistamaan molempia identiteettejäsi rakentavia aiheita yhdessä kaikkien Sveitsin suomalaisten kanssa kansanlaulumessun muodossa, jossa ulkosuomalaispiispamme Tapio Luoma tulee olemaan vieraanamme. (tarkempaa tietoa tästä tilaisuudesta, katso seuraavalta sivulta) Nähdään Luzernissa! SKS:n nimissä, Pia Repo-Leine ja Satu Isotalus (Sveitsin suomalaispappi) (SKS:n puheenjohtaja)
5 Pieni mietiskely sisarkirkkomme papilta Men Gud, som är rik på barmhärtighet, har älskat oss med så stor kärlek att fast vi var döda genom våra överträdelser har han gjort oss levande tillsammans med Kristus av nåd är ni frälsta och uppväckt oss med honom och gett oss en plats i himlen genom Kristus Jesus. Därmed ville han för kommande tider visa den överväldigande rika nåden i sin godhet mot oss genom Kristus Jesus. Ty av nåd är ni frälsta genom tron, inte av er själva, Guds gåva är det. Det beror inte på gärningar, ingen skall kunna berömma sig. Vi är hans verk, skapade genom Kristus Jesus till att göra de goda gärningar som Gud från början har bestämt oss till. (Ef 2:4-10) I sverige är en av det första frågorna man ställer till en ny bekantskap. och vad sysslar du med? Du är vad du gör! Eller möjligtvis, du är vad du kör, eller äger. Paulus budskap i Bibeltexten vi nyss hörde är radikalt och provocerande. I korthet säger han att du är älskad och värdefull, du har en identitet som inte är summan av dina gärningar utan summan av din samhörighet med din skapare. Detta har varit svårsmält information för en människlighet vars historia i årtusenden handlat om att fylla sin inre tomhet och ängslan med vissheten om att det jag presterar, äger och kan är större och bättre än det du har. Det brukar finnas någon som är sämre. Efter 1500 år hade Jesus och Paulus Evangelium drunknat i en kyrklig praktik som gjort om människovärdet och relationen till något med ett handelsvärde och fogat in det i en kyrklig postorderkatalog. I år firar vi med kyrkor även katolska 500 år av reformation. 500 år sedan det urkristna evangeliet upptäcktes igen. Tänk om livet verkligen fick vara en kamp för att sprida kärlek och rättvisa och låta godhet lysa upp i mörkret istället för att låta livet vara en tävling om vem som är bäst och där alla är rivaler. Vi behöver relationer där vi får plats just för att vi är vi. Relationer där det inte handlar om att visa att man duger. Martin Luther upptäckte en Gud som älskade honom mitt i hans svaghet. Det var en stor kontrast till den Gudsbild som skrämt honom. Dagens budskap är kanske enkelt och självklart men om vi tar till oss Paulus ord här så vågar vi möta Gud, livet och våra medmänniskor utan falskhet. Författad av Magnus Nordström, präst i Svenska kyrkan Zürich-Basel
Sveitsin suomalaisten kirkkopyhä Luzernissa 29.10.2017 Lukas Kirche ja Lukassaal, Sempacherstrasse 11 / Morgartenstrasse 16 6 Juhlimme yhdessä R E F O R M A A T I O 500 JA S U O M I 100 Klo 14:00 Kansanlaulumessu Apéro Juhlavieraana Espoon ja ulkosuomalaisten Piispa Tapio Luoma Klo 17:00 Ohjelma jatkuu Zürichin suomalainen kuoro Piispan puheenvuoro ja Vuoden 2017 rippikoululaiset Tanhuryhmä Wenlat Klo 18:30 Konsertti Pianisti Erkki Korhonen Reformaatio 500 v Lapsille oma ohjelma Järjestävät: SKS Suomalainen kirkko Sveitsissä, SVFF Luzern, Suomalainen Seurakunta, Suomi-koulu Winterthur Pyydämme teitä ystävällisesti apéron takia ilmoittautumaan 15.10.2017 mennessä: Riitta Tanner, Kalberweid 4, 4952 Eriswil, 079 549 33 50, 062 966 17 69, rima.tanner@bluewin.ch tai Kristina Manetsch-Mozzatti, Staldenhöhe 3, 6015 Luzern, 079 637 14 89, luzern@svff.ch Luzernissa on samana päivänä SwissCityMarathon joten on parasta käyttää yleisiä kulkuneuvoja. Kirkko on aivan lähellä rautatieasemaa.
7 Tervetuloa kansanlaulukirkkoon! Nimensä mukaisesti kansalaulukirkko ammentaa musiikkinsa monille tutusta ja rakkaasta kansanlauluperinteestämme. Jo lapsuudessa lauletut sävelmät ovat jumalanpalvelusta varten osittain uudelleen sanoitettuja suomalaisia kansansävelmiä (kuten Yksi ruusu on kasvanut laaksossa" tai Tuonne taakse metsämaan"). Näin kansalaulumessumme voi auttaa meitä muistamaan omaa kansanperinnettämme ja juuriamme. Laulut ovat Anna-Mari Kaskinen sanoittamat ja Kaija Eerolan sovittamat. Kirkkoisämme Martti Luther oli sitä mieltä, että hengellisen musiikin tulisi pohjautua kansanmusiikkiin, jotta tavanomaiset ihmiset kokisivat sen tutuksi ja helposti lähestyttäväksi. Kansanlaulumessun toimittaa Sveitsin suomalaispappi Pia Repo-Leine, saarnaajana toimii piispa Tapio Luoma ja kanttorina pianisti Erkki Korhonen. Messussa avustavat lisäksi Zürichin suomalainen kuoro, tämän vuoden rippikoululaiset sekä tanhuryhmä Venlat. Tervetuloa! Kirkkoon sisäänkäynti on helpointa pääovesta, jonka edessä ovat korkeat portaat. Kirkkoon pääsee myös kahvion kautta hissillä. Kahvio on pohjakerroksessa.
8 HYVÄÄ REFORMAATION MERKKIVUOTTA! Reformaation merkkivuosi on näkynyt täällä Suomessa monin tavoin. Eri yhteyksissä on tuotu esille, miten laajasti ja syvästi Martti Lutherin teeseistä alkanut liikehdintä on muokannut paitsi kristillistä kirkkoa myös yhteiskuntaa ja kuvaamme ihmisestä. Painokkaasti on käynyt myös selville, että reformaatio ei ole merkinnyt muutosta ainoastaan luterilaisille ja reformoiduille. Katolinen kirkkokin on kulkenut viidensadan vuoden aikana matkan, jonka varrella se on uudistunut ja omaksunut monia reformaation esille nostamia asioita. Reformaatio tarkoittaa uudelleen muovautumista. Sen ytimessä ei siis ole vanhan hävittäminen vaan uuden muodon etsiminen sille, mikä vanhassa ja tutussa kaipaa uudistumista. Kyse on ennen kaikkea hengellisestä prosessista, sillä Jumala kutsuu meitä jatkuvasti uuteen. Yksi selvimpiä esimerkkejä tästä on arkinen elämämme: jokainen uusi päivä tuo mukanaan uusia asioita, jotka kutsuvat ja haastavat meitä uudistumaan. Martti Lutherin ja reformaation keskeinen kysymys oli, miten löytää armollinen Jumala. Meitä ohjataan pohtimaan, millä perusteella ihminen saa hyväksynnän ja ihmisarvon. Reformaatio viekin meidät prosessiin, jossa meidät kutsutaan yhä uudestaan näkemään itsemme Jumalan rakkauden ja armon kohteina. Meille luvataan pelastus "yksin uskosta, yksin armosta, yksin Kristuksen tähden," kuten tuttu reformaation tunnuslause ilmaisee. Olen hyvin iloinen siitä, että saan mahdollisuuden tulla juhlimaan reformaation merkkivuotta Sveitsin suomalaisten kanssa. Saamme tilaisuuden pysähtyä yhdessä tärkeiden ja kauaskantoisten teemojen äärelle. Voimme luottaa siihen, että Jumala itse puhuttelee ja hoitaa meitä rakkaudellaan ja armollaan. Toivotan kaikille Sveitsin suomalaisille hyvää ja Jumalan siunaamaa alkanutta syyskautta. Tapio Luoma Piispa Kirkon ulkosuomalaistyön neuvottelukunnan puheenjojtaja
9 Reformaatio 500 vuotta miksi vietämme merkkivuotta Tänä syksynä Suomessa käynnistyi reformaation merkkivuodenvietto. Juhlat huipentuvat vasta 31.10.2017, kun silloin tulee täyteen 500 vuotta Martti Lutherin aneteesien julkaisemisesta. Tapahtuma käynnisti reformaatioksi tai uskonpuhdistukseksi kutsutun prosessin, joka synnytti protestanttiset kirkkokunnat ja hajotti yhtenäisen läntisen kristikunnan. Merkkivuotta vietetään ekumeenisesti ja paikallisesti. Tavoitteena ei ole vain muistella menneisyyden tapahtumia, vaan pohtia, mitä annettavaa reformaatiolla voisi olla meille suomalaisille nyt ja tulevaisuudessa. Aneteesit räjäyttävät läntisen kristikunnan Lutherin teesien taustalla oli myöhäiskeskiajalla kehittynyt käytäntö, että ripissä vaaditut hyvitysteot saattoi korvata aneella, jonka sai rahallista korvausta vastaan. Aneiden ajateltiin myös lyhentävän ihmisen aikaa kiirastulessa. Lutherin aikaan erityisesti anesaarnaaja Johann Tetzelin toiminta meni monien mielestä liian pitkälle. Tetzelin väitettiin opettavan: Kun raha kirstuun kilahtaa, niin sielu taivaaseen vilahtaa. Anesaarnojen perusteella monet kuvittelivat hankkivansa rahalla taivaspaikan itselleen. Tällaista opetusta vastaan Luther kirjoitti teesinsä. Teeseissä ei esitetä radikaalia teologista uudistusta tai edes aneiden kieltämistä, vaan keskustelun järjestämistä aneiden keruuseen liittyvistä epäkohdista. Kuitenkin Lutherin teesit koettiin vaarallisiksi. Tämä selittyy osittain sillä, että aneet olivat merkittävä tulonlähde sekä ylivelkaantuneelle Mainzin arkkipiispa Albrechtille että paaville, joka tarvitsi varoja Pietarin kirkon rakentamiseen. Samaan aikaan koko Eurooppa, erityisesti Saksa, oli äärimmäisen jännittyneessä tilanteessa. Jännityksen aiheita oli useita: taloudellinen kehitys ja varsinkin maaseudun talonpoikien kurjistunut asema, erilaiset poliittiset valtakysymykset, jotka liittyivät ruhtinaiden itsenäistymispyrkimyksiin ja odotettuun keisarin vaaliin, kirkon sisäiset reformipyrkimykset, jotka liittyivät papiston koulutukseen, moraaliin, taloudellisiin eroihin jne. Myös uudet aatteet kuten renessanssin humanismi ja teologiset virtaukset sekä herätysliikkeet vaikuttivat yhteiskunnalliseen kehitykseen. Kirjapainotaito mahdollisti uusien ajatusten nopean leviämisen. Kun Luther puhui teeseissään aneiden myymiseen liittyvistä epäkohdista, eli rahasta, hän tuli kuvainnollisesti sytyttäneeksi tulitikun ruutikellarissa. Kun prosessi oli käynnistynyt, sitä ei enää voinut pysäyttää.
Armoa Aneteesien ohella Luther tuo länsimaiseen kristilliseen teologiaan ja kulttuuriin jotain uutta. Omaperäisimmät ja vaikuttavimmat ajatukset voidaan tiivistää neljään teemaan. Niistä ensimmäinen ja mielestäni tärkein liittyy Lutherin ajatukseen: ihminen pelastuu yksin uskosta ja yksin armosta ja yksin Kristuksen tähden. Yksi kristikunnan perustavia kysymyksiä on aina ollut kysymys ihmisen ja Jumalan rooleista pelastumisessa. Voiko ihminen tehdä jotain pelastuksensa hyväksi vai perustuuko pelastuminen kokonaan Jumalan toimintaan ja hänen armoonsa? Kysymys kiteytyi 400-luvulla kirkkoisä Augustinuksen ja Pelagiuksen välisessä kiistassa, jonka Augustinus voitti. Augustinuksen mukaan lankeemuksen jälkeen ihminen on perisynnin vallassa eikä hän kykene pelastamaan itse itseään. Tarvitaan siis Jumalan armo, joka muuttaa ja uudistaa ihmisen ja tekee pelastumisen mahdolliseksi. Läntiseen kristikuntaan jäi kuitenkin kytemään ns. semipelagiolainen ajattelu, jossa ajateltiin: Ei kaikki voi olla kokonaan Jumalan varassa. Täytyyhän ihmisen tehdä jotain, sillä muutoin Jumala olisi syyllinen siihen, että jotkut joutuvat kadotukseen. Teemasta keskusteltiin läpi keskiajan. Aina silloin tällöin nousi esille teologeja tai teologisia suuntauksia, jotka näkivät aikansa kristillisessä opetuksessa semipelagiolaisia piirteitä ja halusivat korjata teologiaa Augustinuksen opetuksen mukaiseksi. Luther liittyy tähän virtaukseen. Hän korostaa armon ensisijaisuutta ja torjuu näkemykset, joissa pelastuminen olisi jollain tavalla riippuvainen ihmisen ominaisuuksista, teoista tai viisaudesta. Lähimmäisenrakkautta Armo-opin rinnalla toinen merkittävä teologinen teema Lutherin ajattelussa liittyy hänen näkemykseensä lähimmäisenrakkaudesta. Luther korostaa ns. kultaista sääntöä (Matt. 7:12), jonka mukaan: kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille. Tässä on laki ja profeetat. Toisin sanoen etiikan kantava periaate on, että ihminen asettuu lähimmäisen tilanteeseen ja miettii, mitä toivoisi itselleen tehtävän, jos joutuisi samanlaiseen tilanteeseen. Sanoma kaikille Kolmanneksi Luther piti arvokkaana, että kristinuskon sanoma tuodaan kaikkien ulottuville. Tämä ihanne selittää hänen pyrkimystään kääntää Raamattu kansankielelle. Tärkeää oli opettaa kansaa lukemaan ja myös tuntemaan kristillisen uskon sanomaa. Tätä tukivat kansankielellä toimitettu messu ja saarnat sekä katekismukset, jotka hän kirjoitti kansanopetuksen tueksi. Neljäs oivallus liittyy jumalanpalvelukseen. Lutherille jumalanpalvelus ei ole vain pappien toimittama latinankielinen näytelmä, jota seurakunta seuraa sivustakatsojana. Kansankielisyyden myötä kansa saattoi entistä paremmin ymmärtää sen, mitä kirkossa 10
tapahtui. Kansa ei jäänyt ainoastaan katsojaksi, vaan se saattoi aktiivisesti osallistua jumalanpalvelukseen virsilaulun muodossa. Myös sakramentteihin Luther suhtautuu uudella tavalla. Hän korostaa sakramentin olevan Jumalan hyvä teko ihmiselle, ei ihmisen teko Jumalalle. Luther myös uskoo, että kirkon rukoillessa sakramentti voi muuttaa jopa jumalattoman aikuisen mielen. Seurakunnan osallisuuden periaatteen vuoksi Luther pitää tärkeänä, että ehtoollisella seurakunnalle jaetaan leivän ohella myös viini. Lutherin teologiasta voisi tehdä myös muita nostoja. Tällaisia voisivat olla hänen yhteiskuntanäkemyksensä, jossa Luther korostaa yhteisvastuun periaatetta ja pitää ruhtinasta yhteiskunnan, koko yhteisön palvelijana. Toinen tärkeä teema voisi olla ns. ristin teologia, jossa korostetaan Jumalan tapaa ilmoittaa itsestään ristin ja kärsimyksen kautta. Kirjoittaja dos. TT Kari Kopperi työskentelee Kirkon koulutuskeskuksen johtajana Lisää esimerkiksi teoksessa Kari Kopperi, Ristin rakkaus, Kirjapaja 2015 11 Kirkon ulkosuomalaistyön seminaari Turussa 4. 6.8.2017 Elokuun alussa kirkkohallitus kutsui ulkosuomalaistyössä mukana olevia perinteiseen seminaariin Turun kristilliselle opistolle. Seminaarin aiheena oli kokonaisvaltainen usko otsikolla Hänessä me elämme, liikumme ja olemme. Saimme kuulla mielenkiintoisia esitelmiä eri aiheista. Seminaarissa painotettiin kovasti viestinnän uusista vuorovaikutuksellisista strategioista tubettamisen ja facebookin avulla. Enneagrammista meille puhui pastori ja psykoterapeutti Leila Valtonen. Enneagrammi ei ratkaise mitään, mutta se voi olla voimakas havahduttaja. Kyse on ennen muuta siitä, miten erilaiset ihmiset havainnoivat maailmaa, millaisten silmälasien kautta he sitä katsovat (ote Leila Valtosen tekstistä). Paljon ajatuksia herättävä aihe. Oli erittäin mielenkiintoista ja opettavaista liikkua reformaation ja Suomen juurilla Turun tuomiokirkossa ja Turun linnassa, kuulla Mikael Agricolan elämästä ja suomen kielen synnystä sekä raamatun kääntämisestä suomen kielelle. Mielenkiintoista oli myös tavata ihmisiä ympäri maailmaa. Ulkosuomalaistyö voi todellakin muistuttaa perimmäisestä matkalaisuudesta ja kokonaisvaltaisuuden tärkeydestä,ja sen kautta voi palvella koti-suomea välittämällä kokemuksia rajapinnoilta (ote Panu Pihkalan luennosta). Seminaari päättyi messuun,jossa uudet maailmalle lähtevät työntekijät siunattiin tehtäviinsä. Teija Keinänen Dudle ja Riitta Tanner
12 TOIMITUKSET KONFIRMOITU 25.6.2017 Zürichin ev.lut.kirkossa Aaron Olavi Petteri Dudle, Appenzell Ausserrhoden Nathalie Nova Gerbitz, Aargau Maria Ada Aurora Jyläntö, Eila Helena Pfanner, Spiegel b. Bern Serena Reist, Zürich Melanie Leandra Schaffenberger, Zürich Joséphine Eléonore Vögele, Fribourg Ria Zutter, Baselland
13 KASTETTU ElsaAurora Syntynyt Bernissä, kastettu pääsiäislauantaina 28.3.2015 Antonierkirchessä. Kasteen toimitti rovasti Kaj Engström. Kummit: Minna ja René Granström, Nicolas Estadieu ja Nathalie Boisson. Felix Henri Syntynyt Bernissä, kastettu pääsiäislauantaina 15.4.2017 Antonierkirchessä. Kasteen toimitti pastori Pia Repo-Leine. Kummit: Maija Lyly-Yrjänäinen ja Vittorio Rossi, Estelle Estadieu. Lapsi povellani, taivas päällä maan. Häntä katsellessa arki katoaa. Riemun tunnen suuren, hiljaa sydän soi. Mitä koen, kuulen, kertoa en voi. Hilja Aaltonen Ihanista lapsistaan kiitolliset vanhemmat Hanna ja Alexandre Estadieu Zürichin SenioriFoorumin kudontaryhmä lahjoittaa kaikille kastettaville Suomalaisvauvoille sinivalkoiset Suomi 100-villasukat juhlavuotemme kunniaksi! AVIOLIITON SIUNAAMINEN Carola Kristiina Baumgartner ja Pascal Florian Blunschi Siunaamisaika: 17.06.2017 Siunaamispaikka: Brugg Paljon Onnea!
14 Sveitsin suomalaisen rippikoulun 2017 nuorten kirjoittama leiriblogi 19.4.2017 Saavuttiin puoliltapäivin joka puolelta Sveitsiä hostel Rotschuohon ja syötiin. Saatiin virsikirjat, lauluvihkot ja katekismukset ja tutustuttiin. Leikittiin hedelmäsalaattia ja talonnumeropeliä. Askarreltiin rukoushelminauhat. Oli iltaohjelma ja illalla meille laulettiin iltalaulu. Hyvin nukuimme, mutta meillä oli kylmä. Alkuun ei tunnettu toisia ja oltiin ujoja, mutta nyt jo jutellaan enemmän. Tähän mennessä on ollut huono sää. Toivomme että sää paranee. Meillä on tosi kivaa täällä. Wir freuen uns auf den Rest des Lagers. Melanie, Eila, Serena, Nathalie, Aaron ja Antti 20.4. Oli jumalanpalvelus adventista ja joulusta. Päivän teemana oli jumalahelmi ja minähelmi. Oppitunneilla käsiteltiin Jeesusta. Leirillä on ollut kivaa, iltaohjelma oli kiva ja hauska, mutta hieman kylmää on ollut. Eilen soitettiin (riparilaiset) soittimilla jumalanpalveluksessa. Tutustuttu on hieman ja juttua riittää. Lemppareita on ollut virsi 30, tuo minulle - leikki ja syöminen. Peitto on yllättävän lämmin ja täällä on hyvä nukkua. Miisku-neiti, Tuure, Maria, Ria, Josefiina 21.4. Torstaina oli kylmä ja markushetkessä olimme ulkona. Ei satanut. Oppitunteja oli kolme, kaksi aamupäivällä ja yksi iltapäivällä. Opittiin uusia juttuja ja oli tosi mielenkiintoista! Ruokaa täällä saa turhan harvoin, mutta ruoka jota saadaan on kuitenkin hyvää. Kaikki on tutustunut toisiinsa ja kaikki on jo kaikkien kavereita! Opettajatkin ovat mukavia. Wir hoffen, dass der Unterricht gleich spannend bleibt und, dass das Wetter noch besser wird. Serena, Nathalie, Eila, Melanie, Aaron, Antti 22.4. Oppitunneilla on ollut tosi monia aiheita ja sakramentit oli mielenkiintoisia. Eilen illalla paistettiin makkaraa ja naurettiin paljon nuotiolla. Leikitiin myös ritari-tarzan-zorroa ja se oli kivaa. Sää on ollut aurinkoinen ja lämmin, paljon kivempaa kuin aikaisemmin. Tykätään olla yhdessä trampoliinilla, niin ettei ole liikaa ihmisiä mut ei yksinkään ole mukavaa.
Jumalanpalveluksessa vietettiin pääsiäistä. Tänä aamuna normaalisti aamupala ja aamuhartaus. Hartaudessa rakennettiin elämänpolku kastemaljan luo. Se oli kiehtovaa. Tuure, Maria, Ria, Josefiina ja Miiku 23.4. Oli hyvä ilma ja suoritettiin viimeiset ulkoläksyt trampoliinilla istuen. Seuraavaksi meillä oli helluntain jumalanpalvelus ja me soitettiin ja laulettiin paljon. Oppitunneilla meillä oli aiheina Pyhä Henki, uskon hoitaminen, rukous, sakramentit, kastepöytä, ehtoollinen ja ekumenia. Iltaruokana oli Bratwurstia ja perunoita. Iltaohjelmassa pelattiin kaikkien lempileikkejä ja saatiin suklaata ja karkkia. Aamulla siivottiin ja pakattiin. Aamuruoan jälkeen oli loppukokeet joista päästiin kaikki läpi. Sitten oli mikkelinpäivän jumalanpalvelus. Konfirmaatiolauluksi valittiin laulu Turvapaikka. Kiitos tästä kivasta leiristä! Kaikki riparilaiset 15
16 Koko perheen adventtihartaus Tarvittava materiaali: neljä kynttilää Ennen joulua vietämme kirkossa ja kotonamme adventtiaikaa. Sana adventti tulee latinasta (adventus Domini) ja tarkoittaa Herran saapumista. Ensimmäisestä adventtisunnuntaista alkaa joulun odotus ja uusi kirkkovuosi. Adventtiaika kestää neljä viikkoa. Joulun lähestymisestä muistuttavat kirkoissa ja kodeissa adventtikynttilät. Jokaisena adventtisunnuntaina sytytetään yksi kynttilä lisää. Näin valon määrä kasvaa, mitä lähemmäs joulua tullaan. Jokaiselle adventtikynttilälle on annettu oma merkitys: 1.kynttilä on Toivon kynttilä: Ensimmäisenä adventtina kirkoissa lauletaan virttä nimeltä Hoosianna. Se kertoo Daavidin Pojasta, eli Jeesuksesta. Jeesus, joka syntyy maailman valona, karkottaa pimeyden ja antaa meille toivon. Jotain suurta ja hyvää on jo pian tulossa. Nyt on vielä pimeää, mutta valo lisääntyy koko ajan. Kynttilää sytyttäessä voitte miettiä perheessänne: Mitä toivotte perheellenne tänä jouluna? 1. Adventti Nyt sytytämme kynttilän, se liekkiin leimahtaa. Me odotamme Jeesusta, seimessä nukkuvaa. 2. kynttilä on Rauhan kynttilä: Joulu on rauhan ja rauhoittumisen aikaa. Kun seuraa uutisia, maailma tuntuu tällä hetkellä kovin rauhattomalta paikalta. Sytyttäessämme toisen adventtikynttilän, toivomme maailmaan rauhaa ja riitelyn ja epäoikeudenmukaisuuden loppumista. Jouluaattona Turussa julistetaan yleinen joulurauha, jossa kehotetaan kaikkia ihmisiä käyttäytymään rauhallisesti ja sovinnollisesti. Voitte miettiä perheessänne: Minne toivoisitte rauhaa? Kenen kanssa on riidellyt ja haluaisi tehdä sovinnon? 2. Adventti Nyt syttyy toinen kynttilä ja valo laajenee. Suo Isä tänne Jeesuksen, se hetki lähenee. 3. kynttilä on Rakkauden kynttilä: Joulu on rakkauden juhla. Jeesus opetti meitä rakastamaan Jumalaa ja lähimmäistä niin kuin itseämme jopa vihollisia. Jouluna monet kerääntyvät yhteen rakkaimpiensa, perheen ja ystävien kanssa. Jotkut toiset taas saattavat juuri joulun alla olla hyvin yksinäisiä. Voitte miettiä perheessänne: Kenelle haluamme osoittaa rakkautta jouluna?
17 3. Adventti Nyt loistaa kolmas kynttilä, niin kirkas, kutsuva. Oi, kohta meille kuningas jo syntyy tallissa. 4. kynttilä on Ilon kynttilä: Joulu on myös ilahduttamisen aikaa. Itämaan tietäjät toivat lahjoja pienelle Jeesus-lapselle ja samalla tavalla mekin haluamme ilahduttaa toisiamme, esimerkiksi antamalla pieniä lahjoja toisillemme. Voitte miettiä perheessänne: Mikä saa teidät iloiseksi? Miten voimme ilahduttaa muita ihmisiä ympärillämme? 4. Adventti Nyt syttyy neljäs kynttilä, jo joulu sarastaa. Me odotamme Jeesusta, hän kaikki pelastaa. Voitte sytyttää perheessänne jokaisena adventtisunnuntaina oman kynttilän ja samalla laulaa virren nro 13 Nyt sytytämme kynttilän säkeistöjä. Hyvää adventtia ja joulua toivottaa, Pia-pappi Jaettu ilo on kaksinkertainen ilo, jaettu murhe vain puoli murhetta! Näin olen menneinä vuosina kokenut Baselin Naistenkahvilan annin aina yhtä kiinnostavana ja puhuttelevana. Naistenkahvilaan tullaan saamaan uusia näkökulmia ja virikkeitä ja myös tukea vaikeisiin elämäntilanteisiin, joista ei kukaan meistä jää paitsi. Ja kyllä sieltä aina jää jotain kotiin mukaan otettavaksi, ainakin hyvä mieli ja monta kelpo ideaa ja ajatusta, jotka saattavat antaa valoa hyvinkin harmaaseen arkeen ja auttaa selviytymään. Alunperin neljän naisen tiimi: Aulikki Happonen, Helena Romppainen, Merja Tolonen ja Airi Rink herättivät henkiin Baselin Naistenkahvilan helmikuussa vuonna 1998. Ideana oli, että täkäläiset suomalaiset naiset saisivat tukea oman elämänsä kysymyksiin ja yhteyden toisiinsa omalla kielellään. Kahvila olisi avoinna kaikille ja se olisi ilmainen. Siellä käsiteltäisiin nimenomaan naisen elämään liittyviä asioita. Siksikin on tärkeää, että meillä naisilla on ikioma tila. Tosin Naistenkahvila on muutaman kerran avautunut myös miehille esimerkiksi silloin, kun on ollut miespuolinen alustaja jostain molempaa sukupuolta koskevasta teemasta. Koolla on tavallisesti noin 20-40 naista. Postituslistalla olevat noin 130 naista saavat kutsun kahvilaan pääasiassa sähköpostilla. Kokoontumispaikkana on ollut Baselin luterilaisen seurakunnan seurakuntasali Friedensgassella. Hyväksi kokoontumispäiväksi on osoittautunut lauantai-iltapäivä. Naistenkahvilan teemoja on vuosien mittaan ollut laidasta laitaan. Naistenkahvila järjestetään nykyään noin kolmesti vuodessa. Tiimi miettii ja ehdottaa
mahdollisia teemoja. Toki teemaehdotukset kuulijakunnaltakin ovat tervetulleita, kertoo Aulikki. Periaatteessa kutakin teemaa käsitellään kristilliseltä arvopohjalta. Pelko, stressi, masennus, muutos, onni, yksinäisyys, uupumus, kiltteys, menneisyyden varjot, identiteetti, ystävyys, vaihdevuodet, ikääntyminen 60+, elämänkaari, ulkosuomalaisuus, luovuus, elämän virstanpylväät ja äidin jaksaminen ja lapsen kasvaminen ovat esimerkkejä käsitellyistä aiheista. Alustaja saatetaan kutsua Suomesta, mutta kun kahvikassa - Naistenkahvilan ainoa tulolähde ja toiminnan jatkumisen tae on ollut tyhjä - on alustaja pyydetty omista riveistämme. Alustajalle ei makseta palkkiota, mutta matkakustannukset korvataan kyllä. Kuulijakunnassamme on muuten monia, jotka voivat/voisivat kertoa omista teemoistaan ja jakaa niitä toisten kanssa. Tätä puolta yritetäänkin aktiivisesti edistää ja elävöittää. Suomesta kutsuttuja alustajia on kertynyt aika monta. Esimerkiksi Anna-Mari Kaskinen, Mirja Sinkkonen, Pepi Reinikainen, Ritva Oksanen ja Saara Kinnunen kuuluvat heihin. Viimeisimmät alustajamme ovat tulleet Sveitsistä. Helena Maffli- Nissinen ja viimeksi Heli Bathija ovat olleet vierainamme. Naistenkahvilan raamit ovat pysyneet samoina kautta vuosien. Ystävällinen, vapaa ja avoin ilmapiiri on tärkeä. Jokaisen Naistenkahvilan kävijän tulisi tuntea itsensä hyväksytyksi. Seurakuntasali koristellaan kauniisti ja kahvin tai teen särpimenä on aina jotain hyvää purtavaa. Tule sinäkin kuuntelemaan ja keskustelemaan kanssamme ja ennen kaikkea: Olet tervetullut sellaisena kuin olet! Jos haluat postia Naistenkahvilasta, ilmoitathan siitä Helenalle osoitteella hrompp@bluewin.ch Lämpimin Naistenkahvilaterveisin Anja Wirz, Baselin Seurakuntaneuvoston jäsen 18 Helena Romppainen, Airi Rink, Merja Tolonen, Aulikki Happonen
19 MITÄ MISSÄ MILLOIN / syksy 2017 BASEL Iltapäiväkahvit naisille ja miehille lauantaina 14.10. Basel Friedensgasse 57, klo15.00 Matka Namibiaan suomalaisen lähetystyön juurille Päivi ja Timo Laurmaa kävivät Ambomaalla, jonne Timon isovanhemmat muuttivat vuonna 1912 lähetystyöntekijöiksi. He jakavat omia ja esi-isien havaintoja elämästä Lounais-Afrikassa. Baselin suomalainen joulukirkko Sunnuntaina 17.12 klo 17.00, Kartäuserkirche rovasti Markku Happonen Lopuksi glögitarjoilu BERN Bernin Suomalaiset Joulumarkkinat Katso ilmoitus s. 23 Joululaulutilaisuus Aika: Sunnuntaina 26.11.2017 klo 14:30 (huom. Aika) Erkki Korhosen johdolla Joulujumalanpalvelus lauantaina 16.12.2017 klo 15 Sen toimittaa pastori Pia Repo-Leine kanttorina Erkki Korhonen GENEVE MIKKELINPÄIVÄN PERHEMESSU Sunnuntaina 1.10.2017 klo 14. Paikka: Eglise du Prieuré, Av. du Prieuré 2, 1009 Pully. Pappina Pia Repo-Leine. Musiikista vastaa Daniel Thomas. Tarjolla kirkkokahvit. JOULUKIRKKO, KAUNEIMMAT JOULULAULUT ja JOULUMYYJÄISET. Sunnuntaina 3.12.2017 klo 15-18:45. Ekumeeninen keskus, 1 route des Morillons, 1218 Grand Saconnex. Keskukseen pääsee busseilla 5, 28 ja F, pysäkin nimi on "Crêts de Morillon". https://www.oikoumene.org/en/get-involved/visits-to-the-wcc
20 JOULUKIRKKO klo 15-16 kappelissa. Pappina Pia Repo-Leine. Musisoivat Nina Pääkkönen, Taina Onnela ja Jukka Väinölä. KAUNEIMMAT JOULULAULUT klo 17-18 kappelissa. Musisoi Nina Pääkkönen. Juontaa Kaisamari Hintikka. Glögi- ja piparitarjoilu. JOULUMYYJÄISET klo 16-16:45 ja 18-18.45 aulassa. Tuotosta 10 % kerätään seurakuntaneuvoston kuluja kattamaan. Tule myymään tuotteitasi tai auttamaan järjestelypuolella! Viestitä koordinaattorille, elina_riekkinen@hotmail.com tai +41 79 417 4116. ITÄ-SVEITSI Naistenkahvila Aiheena Naisen kehitysteemat elämän toisella puoliskolla Vieraana Juha Klaavu Aika:5.11.2017 klo 14 Paikka: EGK, Oberer Graben 16, St.Gallen Käsittelemme yhdessä Juhan edellisen kahvilan unityöskentelyn tuloksena nousseita teemoja. Esitelmä ei kuitenkaan ole suoraa jatkoa edelliselle, joten kaikille sydämellisesti tervetuloa! Joulukirkko Aika: 17.12.2017 klo 18.30 Paikka: Haldenkirche, Oberhaldenstrasse 25, St.Gallen Pappina Pia Repo-Leine Urkurina Marjaana Miettinen Kirkon jälkeen jouluiset glögitarjoilut tuttuun tapaan nyyttäriperiaatteella ja Kauneimmat Joululaulut. Kahvittelun lomassa seurakuntaneuvoston vaalit. Tervetuloa! LAUSANNE Mikkelinpäivän perhemessu Sunnuntaina 1. lokakuuta 2017 klo 14:00 Paikka: Eglise du Prieuré, Av. du Prieuré 2, 1009 Pully. (Bussit 4 ja 25 sekä paikallisjuna.) Pappina pastori Pia Repo-Leine ja urkurina Daniel Thomas. Tämä perhemessu on Lausannen ja Geneven seurakuntaneuvostojen yhteisesti järjestämä tilaisuus. Tarjolla kirkkokahvit.
Kauneimmat Joululaulut Aika: Keskiviikko 13.12 klo 19.00 Paikka: Ruotsalaisen seurakunnnan kokoustilat Osoite: Avenue de Cour 32, Lausanne, Svenska Kyrkan. (Bussit 1 ja 25, arrêt Cèdres) Suomi-koulun myyjäiset ovat ennen (klo 18) ja jälkeen (n. 20.30) laulutilaisuuden Glögi- ja joulutorttu tarjoilu. Tervetuloa! 21 LUZERN Sveitsin suomalaisten kirkkopyhä Lukas Kirche Aika 29.10.2017 klo 14:00 Tarkempaa tietoa s. 6 Joulukirkko Sunnuntai 3.12.2017 klo 14, Paikka:Matthäuskirkko Pappina Juha Klaavu Kirkkokahvit + Kauneimmat Joululaulut jumalanpalveluksen jälkeen NEUCHATEL Joulukirkko Aika: Lauantai 25.11.2017 klo 17. Paikka ilmoitetaan myöhemmin kotisivuilla Kirkkokahvit ja Kauneimpia Joululauluja jumalanpalveluksen jälkeen SOLOTHURN Joululaulu ja jouluhartaustilaisuus Aika: 9.12.2017, klo 17.00 Paikka: Langendorf/So (Stöcklimattstrasse 24, 4513 Langendorf) Pappina Pia Repo-Leine ja säestäjänä Sibill Urweider TICINO Joulukirkko Aika: 2.12. Klo 16.00 Paikka: Chiesa Evangelica-Riformata di Ascona,viale Monte Verità 80, 6612 Ascona Pappina Pia Repo-Leine ja kanttorina Marjaana Miettinen Kirkon jälkeen omakustanteinen aperitiivi ravintolassa.
22 ZÜRICH (Ev.lut.kirkko Zürich, Kurvenstr.39, Zürich ellei mainita muuta osoitetta) Perinteinen Suomalainen Joulutori Lauantai, 18. marraskuu 2017 kello 10-16 Lisätietoja seuraavalla sivulla Kauneimmat joululaulut Aika: 26.11.2017 klo 16.00 alkaen Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus Aika: 06.12.2017 klo 18.30 Lisätietoja kotisivuilla myöhemmin Joulukirkko Zürichissä Aika:17.12.2017 klo 15.00 Pappina Pia Repo-Leine Urkurina Marjaana Miettinen SEMINAARIIN on vielä vapaita paikkoja! Ilmoittaudu pikaisesti Aulikille: aulikki.blaesi@bluewin.ch tai 076 379 93 45. 38. suomalaisen viikonloppuseminaarin puitteissa pidetään MESSU suomalaisuuden ja kansanlaulun hengessä su 22.10.2017 kello 14.00 Paikka: Schloss Hünigen, von May Saal, Freimettigenstrasse 9, 3510 Konolfingen (BE) Pastori: Pia Repo-Leine, Kanttori: Erkki Korhonen Lämpimästi tervetuloa!
23 BERNIN SUOMALAISET JOULUMARKKINAT Lauantaina 11.11.20017, klo. 10 16 Osoite: Christkatolische Kirche St Peter und Paul Kramgasse 10, seurakuntasali, 1. Kerros (hissi), 3011 Bern Sijaitsee lähellä Antonierkirkkoa Jo perinteeksi tulleet joulumarkkinat. Tervetuloa ostoksille, glögille, tapaamaan ihmisiä, kahvittelemaan ja rupattelemaan. Järjestäjinä SVFF Gruppe Bern, SKS ja Bernin Suomi-koulu PERINTEINEN SUOMALAINEN JOULUTORI Lauantaina 18.11.2016 klo 10.00-16.00 Migrationskirchenzentrum Wipkingen Rosengartenstrasse 1 8037 Zürich Järjestää Suomalainen Seurakunta SKS järjestää joulutorilla tänä vuonna arpajaiset Palkinnoiksi sopivia tuotteita otetaan kiitollisena vastaan. Lisäinfoa: sks.puheenjohtaja@gmail.com
24 SKS TOIMIHENKILÖT Puheenjohtaja Satu Isotalus, In der Gand-Str. 6, 8126 Zumikon, 079 663 33 52, sks.puheenjohtaja@gmail.com Varapuheenjohtaja Markku Happonen, sks.vpj@gmail.com Sihteeri/Tiedottaja Teija Keinänen Dudle, Kellersberg 1, 9100 Herisau, 071-351 17 71, sks.tiedottaja@gmail.com Rahastonhoitaja Pirjo Schwarz, Seestr. 116, 8805 Richterswil, 079 401 03 31 sks.rahastonhoitaja@gmail.com Tiedotuslehtisen toimitus Riitta Tanner, 079 549 33 50, rima.tanner@bluewin.ch Tiedotuslehtisen osoitteet ja postitus Satu Isotalus, In der Gand-Str. 6, 8126 Zumikon, 079 663 33 52, sks.puheenjohtaja@gmail.com PAPIT Pia Repo-Leine, Steigstrasse 10, D-88709 Meersburg, Natel Sveitsi: +41 78 783 99 57 Natel Saksa: +49 176 8059 7146, ext-pia.repo-leine@evl.fi Muut Rovasti Markku Happonen, Von Teuffelstr. 4/3, D-79400 Kandern+49 151 1248 7936, sks.vpj@gmail.com Pauli Immonen,Geneve, pauli.immonen@yahoo.fr. 078 8469796 Sari Wagner, sari.hannele.wagner@gmail.com SEURAKUNTANEUVOSTOJEN PUHEENJOHTAJAT Basel Aulikki Happonen, von Teuffelstr.4/3, D-79400 Kandern, +49 7626 970 174, happonen@t-online.de Bern Arja Zahnd Korhonen, 062 544 65 32, arja.zahndkorhonen@besonet.ch Geneve Taina Onnela tiedottaja, +33 450 412 457, taina.onnela@cern.ch Pauli Immonen, 078 846 97 96, pauli.immonen@yahoo.fr Lausanne Kenneth Lundstrom, pj, Rue des Remparts 4,1095 Lutry, 021-791 31 69 /079-776 63 51, lundstromkenneth@gmail.com Luzern Maarit Gabriel, Vorderboden 7, 6373 Ennetbürgen, 041-620 55 67, maarit.gabriel@kfnmail.ch Itä-Sveitsi Teija Keinänen Dudle, sks.tiedottaja@gmail.com Ticino Tuula Roininen, Via Arch. Pisoni 12, 6612 Ascona, 091-791 09 83, 079-396 43 42, tuularoininen@gmail.com Zürich Satu Isotalus, sks.puheenjohtaja@gmail.com MUUT YHDYSHENKILÖT Neuchâtel Helena Chautems, Ch.des Plantées 13, 1789 Lugnorre, 026-673 03 93, helena.chautems@bluewin.ch Solothurn Maija Zimmermann, Amanz-Gressly-Str. 4, 4500 Solothurn, 032-622 36 74, maija.zimmermann@bluewin.ch Freiburg Seija Büchler, route de la Veveyse 24, 1700 Fribourg, 026-424 47 76, seija.buechler@sunrise.ch