***I MIETINTÖLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 11.1.2011 2010/0278(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi julkisen talouden valvonnan tehokkaasta täytäntöönpanosta euroalueella (KOM(2010)0524 C7-0298/2010 2010/0278(COD)) Talous- ja raha-asioiden valiokunta Esittelijä: Sylvie Goulard PR\853146.doc PE454.626v03-00 Moninaisuudessaan yhtenäinen

PR_COD_1amCom Menettelyjen symbolit * Kuulemismenettely *** Hyväksyntämenettely ***I Tavallinen lainsäätämisjärjestys (ensimmäinen käsittely) ***II Tavallinen lainsäätämisjärjestys (toinen käsittely) ***III Tavallinen lainsäätämisjärjestys (kolmas käsittely) (Menettely määräytyy säädösesityksessä ehdotetun oikeusperustan mukaan.) Tarkistukset säädösesitykseen Parlamentin tarkistuksissa ehdotetut säädösesityksen muutokset merkitään lihavoidulla kursiivilla. Pelkkää kursivointia käytetään kiinnittämään asiasta vastaavien yksiköiden huomio sellaisiin säädösesityksen osiin, jotka ehdotetaan korjattavaksi lopullisessa tekstissä (esimerkiksi selvästi virheelliset tai kyseisestä kieliversiosta pois jääneet kohdat). Korjausehdotusten hyväksymisestä päättävät asiasta vastaavat yksiköt. Säädösesityksellä muutettavaan olemassa olevaan säädökseen tehtävän tarkistuksen tunnistetiedoissa mainitaan kolmannella rivillä muutettavan säädöksen tyyppi ja numero ja neljännellä rivillä tarkistettavan tekstinkohdan paikannus. Kun parlamentin tarkistukseen sisältyy olemassa olevan säännöksen tai määräyksen tekstiä, johon säädösesityksessä ei ole ehdotettu muutoksia, kyseinen teksti lihavoidaan. Merkintä [...] tarkoittaa, että kyseisestä kohdasta on poistettu tekstiä. PE454.626v03-00 2/38 PR\853146.doc

SISÄLTÖ Sivu LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI.5 PERUSTELUT...35 PR\853146.doc 3/38 PE454.626v03-00

PE454.626v03-00 4/38 PR\853146.doc

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi julkisen talouden valvonnan tehokkaasta täytäntöönpanosta euroalueella (KOM(2010)0524 C7-0298/2010 2010/0278(COD)) (Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2010)0524), ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan sekä 121 artiklan ja 126 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C7-0298/2010), ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan, ottaa huomioon työjärjestyksen 55 artiklan, ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A7-0000/2011), 1. vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan; 2. pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella; 3. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille. 1 Johdanto-osan 1 viite ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 136 artiklan yhdessä sen 121 artiklan 6 kohdan kanssa, ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 136 artiklan yhdessä sen 121 artiklan 6 kohdan, 122 artiklan 2 kohdan ja 3 artiklan 1 kohdan c alakohdan kanssa, PR\853146.doc 5/38 PE454.626v03-00

2 Johdanto-osan 2 a kappale (uusi) (2 a) Talous- ja rahaliiton ensimmäisen kymmenvuotiskauden aikana saadut kokemukset osoittavat, että unionissa tarvitaan parempaa talouden ohjausjärjestelmää, jonka olisi perustuttava jäsenvaltioiden entistä voimakkaampaan sitoutumiseen yhdessä sovittuihin sääntöihin ja toimintalinjoihin sekä jäsenvaltioiden talouspolitiikan entistä vankempaan unionin tason valvontakehykseen. 3 Johdanto-osan 2 b kappale (uusi) (2 b) Talouden ohjausjärjestelmää koskevan parannetun kehyksen olisi nojauduttava useisiin toisiinsa liittyviin kestävää kasvua ja työllisyyttä edistäviin toimintalinjoihin, joiden on oltava keskenään johdonmukaisia: unionin kasvu- ja työllisyysstrategia, tehokas kehys julkistalouden liian epävakaan rahoitusaseman estämiseksi ja korjaamiseksi (kasvu- ja vakaussopimus), vankka kehys makrotalouden epätasapainon estämiseksi ja korjaamiseksi, vahvistettu rahoitusmarkkinoiden sääntely ja valvonta (myös Euroopan järjestelmäriskikomitean suorittama PE454.626v03-00 6/38 PR\853146.doc

makrotason vakauden valvonta) ja uskottava pysyvä kriisinratkaisujärjestelmä. 4 Johdanto-osan 2 c kappale (uusi) (2 c) Vakaus- ja kasvusopimuksen sekä talouden ohjausjärjestelmän valmiin kehyksen olisi täydennettävä ja vastattava unionin kasvu- ja työllisyysstrategiaa, jolla pyritään edistämään unionin kilpailukykyä ja yhteiskunnallista vakautta. 5 Johdanto-osan 2 d kappale (uusi) (2 d) Talouden ohjausjärjestelmän lujittamisen yhteydessä on vahvistettava myös unionin talouden ohjausjärjestelmän demokraattista legitimiteettiä, johon päästäisiin Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien entistä tiiviimmällä ja oikea-aikaisemmalla osallistumisella talouspolitiikkojen koordinointimenettelyjen kaikkiin vaiheisiin. PR\853146.doc 7/38 PE454.626v03-00

6 Johdanto-osan 2 e kappale (uusi) (2 e) Talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson olisi oltava keskeisessä asemassa toteutettaessa SEUT-sopimuksen 121 artiklan 1 kohdan mukaista vaatimusta, jonka mukaan jäsenvaltiot pitävät talouspolitiikkaansa yhteistä etua koskevana asiana ja sovittavat sitä siksi yhteen. Avoimuus ja riippumaton valvonta ovat erottamaton osa parannettua talouden ohjausjärjestelmää. Neuvoston ja komission olisi perusteltava ja julkistettava kantansa ja päätöksensä talouspolitiikkojen koordinointimenettelyjen asianmukaisissa vaiheissa. 7 Johdanto-osan 2 f kappale (uusi) (2 f) Avoimuus sekä vertaistuen ja - paineen tehokkuus ovat elimellinen osa parannettua talouden ohjausjärjestelmää unionissa Ecofin-neuvostossa 7 päivänä syyskuuta 2010 hyväksytyn lausunnon "Specifications on the implementation of the Stability and Growth Pact and guidelines on the format and content of stability and convergence programmes" hengessä. PE454.626v03-00 8/38 PR\853146.doc

8 Johdanto-osan 2 g kappale (uusi) (2 g) Komission vuosittain antamista suosituksista olisi keskusteltava Euroopan parlamentissa ennen keskustelujen aloittamista neuvostossa. 9 Johdanto-osan 2 h kappale (uusi) (2 h) Jäsenvaltioilla, joiden rahayksikkö ei ole euro, olisi oltava oikeus soveltaa talouden ohjausjärjestelmää koskevaa lainsäädäntöä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta niiden SEUT-sopimuksen mukaisia oikeuksia ja velvollisuuksia. 10 Johdanto-osan 2 i kappale (uusi) (2 i) Komissiolla olisi oltava vahvempi ja itsenäisempi asema tehostetussa valvontamenettelyssä. Tämä koskee maakohtaisia arvioita, seurantaa, PR\853146.doc 9/38 PE454.626v03-00

valvontakäyntejä, suosituksia ja varoituksia. Lisäksi neuvoston roolia olisi supistettava mahdollisiin seuraamuksiin johtavissa vaiheissa ja neuvoston äänestyksissä olisi käytettävä pysäyttävää määräenemmistöä SEUT-sopimuksen mukaisesti aina kun se on mahdollista. 11 Johdanto-osan 2 j kappale (uusi) (2 j) Tämän asetuksen olisi tultava voimaan mahdollisimman pian sen antamisen jälkeen. Tehdessään ehdotuksia tämän asetuksen täytäntöönpanotoimenpiteiksi komission olisi kuitenkin otettava huomioon jäsenvaltioiden nykyinen taloudellinen tilanne ja kaikki muut asiaan vaikuttavat tekijät. 12 Johdanto-osan 3 kappale (3) Lisäseuraamukset ovat tarpeen, jotta euroalueen julkisen talouden valvonta olisi tehokkaampaa. Kyseisillä seuraamuksilla olisi lisättävä unionin finanssipolitiikan valvontakehyksen uskottavuutta. (3) Kannustimet ja lisäseuraamukset ovat tarpeen, jotta euroalueen julkisen talouden valvonta olisi tehokkaampaa. Kyseisillä seuraamuksilla olisi lisättävä unionin finanssipolitiikan valvontakehyksen uskottavuutta ja kannustimilla olisi tehostettava sääntöjen noudattamista. PE454.626v03-00 10/38 PR\853146.doc

13 Johdanto-osan 4 a kappale (uusi) (4 a) Suosituksista komissiolle unionin talouden ohjausta ja hallintaa sekä vakautta koskevan kehyksen parantamisesta etenkin euroalueella 20 päivänä lokakuuta 2010 antamassaan päätöslauselmassa Euroopan parlamentti kehottaa kehittämään vakaan ja uskottavan liiallisen velan ehkäisy- ja ratkaisumekanismin euroaluetta varten ja pyytää tässä yhteydessä toteuttamaan vaikutustenarvioinnin ja toteutettavuustutkimuksen, joiden tarkoituksena on pysyvän mekanismin tai elimen (Euroopan valuuttarahasto) käyttöön ottaminen moraalikadon välttämiseksi ja viimeisenä keinona. 1. Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2010)0377. 14 Johdanto-osan 4 b kappale (uusi) (4 b) Kyseisen Euroopan parlamentin päätöslauselman antamisen jälkeen Eurooppa-neuvosto pyysi 28 29 päivänä lokakuuta 2010 pidetyn kokouksen jälkeen antamissaan päätelmissä, että käyttöön otettaisiin pysyvä kriisimekanismi koko euroalueen PR\853146.doc 11/38 PE454.626v03-00

rahoitusvakauden turvaamiseksi. 15 Johdanto-osan 4 c kappale (uusi) (4 c) Euroryhmä totesi 28 päivänä marraskuuta 2010 antamassaan lausunnossa, että pysyvä kriisijärjestelmä (Euroopan vakautusmekanismi) täydentää uutta vahvistettua talouden ohjausjärjestelmää, jolla pyritään tehokkaaseen ja tiukkaan talouden seurantaan. 16 Johdanto-osan 4 d kappale (uusi) (4 d) Markkinoiden epävakaus ja eräiden jäsenvaltioiden, joiden rahayksikkö on euro, velkakirjojen korkoero suhteessa verrokkikorkoon edellyttävät toimia euron vakauden puolustamiseksi. PE454.626v03-00 12/38 PR\853146.doc

17 Johdanto-osan 4 e kappale (uusi) (4 e) Unionin sääntöjen mukaan johdettu Euroopan valuuttarahasto, jota rahoitetaan erityisesti sakoista saatavilla tuloilla, olisi perustettava SEUT-sopimuksen 3 artiklan 1 kohdan c alakohdan ja 122 artiklan 2 kohdan mukaisesti koko euroalueen rahoitusvakauden turvaamiseksi. Rahaston olisi perustuttava 9 ja 10 päivänä toukokuuta 2010 pidetyn neuvoston päätöksiin ja euroryhmän 28 päivänä marraskuuta 2010 antamaan lausuntoon. 18 Johdanto-osan 4 f kappale (uusi) (4 f) Euroopan parlamentti kehotti unionin talouden ohjausta ja hallintaa sekä vakautta koskevan kehyksen parantamisesta etenkin euroalueella 20 päivänä lokakuuta 2010 antamassaan päätöslauselmassa laatimaan vuoden kuluessa toteutettavuusarvioinnin mahdollisuudesta perustaa pitkällä aikavälillä järjestelmä, jossa jäsenvaltiot voivat osallistua euroalueen yhteisten joukkovelkakirjalainojen liikkeeseen laskemiseen, ja tarkastelemaan järjestelmän luonnetta, riskejä ja etuja. PR\853146.doc 13/38 PE454.626v03-00

19 Johdanto-osan 4 g kappale (uusi) (4 g) Olisi perustettava yhteisömenetelmään perustuvia euroalueen yhteisiä joukkovelkakirjalainoja SEUT-sopimuksen 3 artiklan 1 kohdan c alakohdan ja 122 artiklan 2 kohdan mukaisesti vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimusten noudattamisen parantamiseksi. 20 Johdanto-osan 4 h kappale (uusi) (4 h) Likviditeetin lisääminen uusilla euroalueen yhteisten joukkovelkakirjalainojen (eurobondien) markkinoilla voisi vähentää jäsenvaltioiden rahoituskuluja. 21 Johdanto-osan 4 i kappale (uusi) (4 i) Unionin kasvu- ja työllisyystavoitteita jäsenvaltioissa, jotka noudattavat vakaus- PE454.626v03-00 14/38 PR\853146.doc

ja kasvusopimusta tai ovat ryhtyneet korjaaviin toimenpiteisiin, olisi rahoitettava unionin talousarvion käyttämättömistä maksumäärärahoista saatavilla tuloilla. 22 Johdanto-osan 5 kappale (5) Vakaus- ja kasvusopimuksen ennalta ehkäisevän osion seuraamuksilla olisi tarjottava jäsenvaltioille, joiden rahayksikkö on euro, kannustimia varovaiseen finanssipolitiikkaan. Tällaisella politiikalla olisi varmistettava, ettei julkisten menojen kasvuvauhti tavallisesti ylitä bruttokansantuotteen (BKT) varovaista keskipitkän aikavälin kasvuvauhtia, jollei ylitystä korvata julkisten tulojen kasvattamisella tai tulojen harkinnanvaraisia alennuksia korvata menojen vähennyksillä. (5) Vakaus- ja kasvusopimuksen ennalta ehkäisevän osion seuraamuksilla olisi tarjottava jäsenvaltioille, joiden rahayksikkö on euro, kannustimia kestävään finanssipolitiikkaan. Tällaisella politiikalla olisi varmistettava, että julkiset tulot ja menot ovat tasapainossa niin, ettei tuleville sukupolville aiheuteta haittaa. 23 Johdanto-osan 5 a kappale (uusi) (5 a) Jos jäsenvaltio manipuloi taloustietoja, väärentää tilastoja tai antaa harhaanjohtavaa tietoa väärinkäytösten seurauksena, sille olisi määrättävä kertaluonteinen sakko. PR\853146.doc 15/38 PE454.626v03-00

24 Johdanto-osan 6 kappale (6) Varovaisella finanssipolitiikalla olisi tuloksellisesti saavutettava julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoite ja pysyttävä siinä. Pysyttelemisen julkisyhteisöjen rahoitusaseman keskipitkän aikavälin tavoitteessa pitäisi tarjota jäsenvaltioille varmuusmarginaali 3 prosenttia suhteessa BKT:hen olevan julkisen talouden alijäämän viitearvon suhteen, jotta voidaan varmistaa nopea edistyminen kestävyyttä kohti ja saadaan julkisen talouden toimiin liikkumavaraa erityisesti, kun otetaan huomioon julkisten investointien tarve. (6) Kestävällä finanssipolitiikalla olisi tuloksellisesti saavutettava julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoite ja pysyttävä siinä. Pysyttelemisen julkisyhteisöjen rahoitusaseman keskipitkän aikavälin tavoitteessa pitäisi tarjota jäsenvaltioille varmuusmarginaali 3 prosenttia suhteessa BKT:hen olevan julkisen talouden alijäämän viitearvon suhteen, jotta voidaan varmistaa nopea edistyminen kestävyyttä kohti ja saadaan julkisen talouden toimiin liikkumavaraa erityisesti, kun otetaan huomioon julkisten investointien tarve. 25 Johdanto-osan 7 kappale (7) Vakaus- ja kasvusopimuksen ennalta ehkäisevän osion varovaista finanssipolitiikkaa koskevaan kannustimeen olisi kuuluttava jäsenvaltion, jonka rahayksikkö on euro ja joka on jäänyt jälkeen julkisen talouden vakauttamisessa, velvollisuus tehdä väliaikainen korollinen talletus. Tämän olisi koskettava tapauksia, joissa jäsenvaltio komissiolta saadun ensimmäisen varoituksen jälkeen harjoittaa edelleen politiikkaa, jossa ei rikota liiallisia (7) Vakaus- ja kasvusopimuksen ennalta ehkäisevän osion kestävää finanssipolitiikkaa koskevaan kannustimeen olisi kuuluttava jäsenvaltion, jonka rahayksikkö on euro ja joka on jäänyt jälkeen julkisen talouden vakauttamisessa, velvollisuus tehdä väliaikainen korollinen talletus. Tämän olisi koskettava tapauksia, joissa jäsenvaltio komissiolta saadun ensimmäisen varoituksen jälkeen harjoittaa edelleen politiikkaa, jossa ei rikota liiallisia PE454.626v03-00 16/38 PR\853146.doc

alijäämiä koskevaa kieltoa mutta joka on kuitenkin varomatonta ja saattaa vahingoittaa talous- ja rahaliiton sujuvaa toimintaa ja jonka vuoksi neuvosto antaa suosituksen perussopimuksen 121 artiklan 4 kohdan mukaisesti. alijäämiä koskevaa kieltoa mutta joka on kuitenkin varomatonta ja saattaa vahingoittaa talous- ja rahaliiton sujuvaa toimintaa ja jonka vuoksi neuvosto antaa suosituksen SEUT-sopimuksen 121 artiklan 4 kohdan mukaisesti. 26 Johdanto-osan 11 kappale (11) Olisi säädettävä neuvoston mahdollisuudesta vähentää tai peruuttaa jäsenvaltioihin, joiden rahayksikkö on euro, sovellettavat seuraamukset asianomaisen jäsenvaltion perustellusta pyynnöstä annetun komission ehdotuksen perusteella. Komission olisi kasvu- ja vakaussopimuksen korjaavassa osiossa myös voitava ehdottaa seuraamuksen suuruuden vähentämistä tai seuraamuksen peruuttamista poikkeuksellisten taloudellisten olosuhteiden vuoksi. (11) Komission olisi kasvu- ja vakaussopimuksen korjaavassa osiossa myös poikkeuksellisesti voitava ehdottaa sakon suuruuden vähentämistä tai seuraamuksen peruuttamista poikkeuksellisten taloudellisten olosuhteiden vuoksi Euroopan parlamentin asiasta vastaavassa valiokunnassa käydyn keskustelun jälkeen. 27 Johdanto-osan 11 a kappale (uusi) (11 a) Poiketen vakiolaskelman avulla saatavasta sakon määrästä komission olisi voitava ehdottaa sakon pienentämistä tai peruuttamista ottaakseen huomioon täytäntöönpanotoimista liiallisen makrotalouden epätasapainon PR\853146.doc 17/38 PE454.626v03-00

korjaamiseksi euroalueella annetun asetuksen (EU) N:o.../2011 ja liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o.../2011 mukaisesti asetettujen seuraamusten kasaantuvat vaikutukset. 28 Johdanto-osan 12 kappale (12) Koroton talletus olisi vapautettava, kun liiallinen alijäämä on korjattu, ja kyseisistä talletuksista kertynyt korko ja kerätyt sakot olisi jaettava niiden jäsenvaltioiden kesken, joiden rahayksikkö on euro, joilla ei ole liiallista alijäämää ja joihin ei myöskään sovelleta liiallista epätasapainoa koskevaa menettelyä. (12) Koroton talletus olisi vapautettava, kun liiallinen alijäämä on korjattu, ja kyseisistä talletuksista kertynyt korko ja kerätyt sakot olisi kohdennettava Euroopan valuuttarahastoon. 29 Johdanto-osan 15 a kappale (uusi) (15 a) Koska jäsenvaltioiden, joiden rahayksikkö on euro, rahapolitiikka kuuluu unionin yksinomaiseen toimivaltaan, komissiolle olisi annettava valtuudet puuttua hätätilanteessa asiaan, jos euron asema vaarantuu. PE454.626v03-00 18/38 PR\853146.doc

30 Johdanto-osan 15 b kappale (uusi) (15 b) Jotta varmistetaan pysyvä vuoropuhelu jäsenvaltioiden kanssa tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi, komission olisi tehtävä sekä konsultointikäyntejä että valvontakäyntejä. 31 Johdanto-osan 15 c kappale (uusi) (15 c) Komission olisi laadittava säännöllisin väliajoin laajamittainen arvio talouden ohjausjärjestelmästä ja erityisesti kannustimien ja seuraamusten tehokkuudesta. Tällaisia arvioita pitäisi tarvittaessa täydentää asiaankuuluvilla ehdotuksilla. 32 1 artikla 1 kohta 1. Tässä asetuksessa vahvistetaan 1. Tässä asetuksessa vahvistetaan PR\853146.doc 19/38 PE454.626v03-00

seuraamusjärjestelmä vakaus- ja kasvusopimuksen ennalta ehkäisevän ja korjaavan osion täytäntöönpanon tehostamiseksi. kannustin- ja seuraamusjärjestelmä vakaus- ja kasvusopimuksen ennalta ehkäisevän ja korjaavan osion täytäntöönpanon tehostamiseksi. 33 1 artikla 1 a kohta (uusi) 1 a. Unionin toimielinten ja erityisesti Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission sekä jäsenvaltioiden parlamenttien, hallitusten ja muiden asiaankuuluvien elinten vuoropuhelun tehostamiseksi ja avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden lisäämiseksi Euroopan parlamentin asiasta vastaava valiokunta voi järjestää julkisia keskustelutilaisuuksia neuvoston ja komission harjoittamasta makrotalouden ja julkisen talouden valvonnasta. 34 1 artikla 2 a kohta (uusi) 2 a. Tätä asetusta sovelletaan myös jäsenvaltioihin, joiden rahayksikkö ei ole euro ja jotka ovat ilmoittaneet komissiolle halukkuudestaan soveltaa tätä asetusta. Tällainen ilmoitus julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Tätä asetusta sovelletaan tällaisiin jäsenvaltioihin ilmoituksen julkaisemista PE454.626v03-00 20/38 PR\853146.doc

seuraavasta päivästä alkaen. 35 I a luku otsikko (2 artiklan jälkeen) (uusi) I a luku Kannustimet 36 2 a artikla (uusi) 2 a artikla PR\853146.doc 21/38 PE454.626v03-00

[Euroopan valuuttarahasto] Perustetaan [Euroopan valuuttarahasto] koko euroalueen rahoitusvakauden turvaamiseksi ja jäsenvaltioiden talousarvion kurinalaisuuden vahvistamiseksi. Tämän asetuksen 3, 4 ja 5 artiklan, asetuksen (EY) N:o 1467/97 12 artiklan sekä täytäntöönpanotoimista liiallisen makrotalouden epätasapainon korjaamiseksi euroalueella annetun asetuksen (EU) N:o.../2011 3 artiklan mukaisesti komission tehdyistä talletuksista saama korko ja kerätyt sakot hyvitetään Euroopan valuuttarahastolle ja a) niitä hallitaan unionin sääntöjen mukaan sekä b) niitä käytetään nykyisten Euroopan rahoitusvakausvälineen ja Euroopan vakausmekanismin ja niiden tehtävät tulevaisuudessa mahdollisesti ottavien tulevien rakenteiden tarkoituksiin. Euroopan valuuttarahastolla voi olla lisävaroja, jotka saadaan jäsenvaltioiden maksamista osuuksista vakaus- ja kasvusopimuksen noudattamisen mukaisesti. PE454.626v03-00 22/38 PR\853146.doc

37 2 b artikla (uusi) 2 b artikla Euroalueen yhteiset joukkovelkakirjalainat 1. Olisi otettava käyttöön euroalueen yhteisiä joukkovelkakirjalainoja (eurobondeja) kurinalaisuuden parantamiseksi ja vakaus- ja kasvusopimuksen noudattamiseksi. Eurobondit otetaan käyttöön vasta kun tässä artiklassa esitetyt perusteet täyttyvät, myös kattavan vaikutustenarvioinnin osalta. Eurobondien käyttöönotossa ja niiden toiminnassa on noudatettava SEUT-sopimuksen asiaankuuluvia määräyksiä. Eurobondit eivät lisää velan määrää. Ne lasketaan liikkeeseen markkinahintaan jäsenvaltioiden obligaatioita vastaan tai jäsenvaltioiden obligaatioiden liikkeeseen laskemisen sijasta. 2. Eurobondien liikkeeseen laskemiseen osallistumisen edellytyksenä on vakaus- ja kasvusopimuksen noudattaminen ja siitä päättää neuvosto komission suosituksesta. Jäsenvaltiot voivat osallistua sillä edellytyksellä, että ne täyttävät vakaus- ja kasvusopimuksessa määritellyt velkaa ja alijäämää koskevat perusteet. Neuvosto voi päättää komission suosituksesta tapauskohtaisesti, että poikkeuksellisessa tilanteessa oleva jäsenvaltio voi osallistua tai jatkaa osallistumistaan. 3. Eurobondit voivat muodostaa yhteensä [40] prosenttia kunkin jäsenvaltion valtionvelasta. Yhteisten lainojen on oltava etuoikeutettuja lainoja ja niiden on PR\853146.doc 23/38 PE454.626v03-00

mentävä kaikkien jäsenvaltion liikkeeseen laskemien lainojen edelle. 4. Jäsenvaltiot, joita koskee poikkeus, voivat osallistua. 5. Eurobondien liikkeeseen laskemiseen on sovellettava tiukkaa institutionaalista ja hallinnollista valvontaa valtionvelkaa jäsenvaltioissa parhaillaan hoitavien virastojen korkeatasoisimpien normien ja parhaiden käytäntöjen mukaisesti. 38 2 c artikla (uusi) 2 c artikla Käyttämättömistä maksumäärärahoista saatavat tulot Unionin talousarvion käyttämättömistä maksumäärärahoista saatavia tuloja voidaan käyttää sellaisissa jäsenvaltioissa, jotka noudattavat vakaus- ja kasvusopimusta tai ovat ryhtyneet korjaaviin toimenpiteisiin, niiden auttamiseksi saavuttamaan unionin kasvu- ja työllisyystavoitteet ja näin kehittämään talouttaan. 39 3 artikla 1 kohta 1. Jos neuvosto antaa jäsenvaltiolle 1. Jos neuvosto antaa jäsenvaltiolle PE454.626v03-00 24/38 PR\853146.doc

perussopimuksen 121 artiklan 4 kohdan mukaisesti suosituksen toteuttaa tarvittavat sopeutustoimenpiteet silloin, kun poikkeaminen asetuksen (EY) N:o 1466/97 6 artiklan 3 kohdassa säädetystä varovaisesta finanssipolitiikasta jatkuu tai on erityisen vakavaa, neuvosto määrää komission suosituksesta korollisen talletuksen tekemisestä. Päätös katsotaan neuvoston hyväksymäksi, jollei neuvosto määräenemmistöllä päätä sen hylkäämisestä kymmenen päivän kuluessa siitä, kun komissio on antanut sen. Neuvosto voi muuttaa ehdotusta perussopimuksen 293 artiklan 1 kohdan mukaisesti. SEUT-sopimuksen 121 artiklan 4 kohdan mukaisesti suosituksen toteuttaa tarvittavat sopeutustoimenpiteet silloin, kun poikkeaminen asetuksen (EY) N:o 1466/97 6 artiklan 3 kohdassa säädetystä kestävästä finanssipolitiikasta jatkuu tai on erityisen vakavaa, neuvosto määrää komission suosituksesta korollisen talletuksen tekemisestä. Päätös katsotaan neuvoston hyväksymäksi, jollei neuvosto määräenemmistöllä päätä sen hylkäämisestä kymmenen päivän kuluessa siitä, kun komissio on antanut sen. Neuvosto voi muuttaa ehdotusta SEUT-sopimuksen 293 artiklan 1 kohdan mukaisesti. 40 3 artikla 1 a kohta (uusi) 1 a. Asianosainen jäsenvaltio voi pyytää Euroopan parlamenttia järjestämään julkisen keskustelutilaisuuden asiasta vastaavassa valiokunnassaan. Keskustelussa asianosaisen jäsenvaltion hallitus voi esittää asiansa komission ja euroryhmän puheenjohtajan läsnä ollessa. Se järjestetään 1 kohdassa tarkoitetun 10 päivän määräajan kuluessa. Mukaan kutsutaan Euroopan keskuspankin asianmukaisen tason edustajat. PR\853146.doc 25/38 PE454.626v03-00

41 3 artikla 2 kohta 2. Komission ehdottama korollinen talletus on 0,2 prosenttia suhteessa asianomaisen jäsenvaltion edellisvuoden BKT:hen. 2. Komission ehdottama korollinen talletus on 0,2 prosenttia suhteessa asianomaisen jäsenvaltion edellisvuoden BKT:hen määritettynä Eurostatin keräämien viimeisimpien saatavilla olevien tietojen pohjalta. 42 3 artikla 4 kohta 4. Poiketen siitä, mitä 2 kohdassa säädetään, komissio voi ehdottaa korollisen talletuksen pienentämistä tai sen peruuttamista, jos asianomainen jäsenvaltio osoittaa komissiolle perustellun pyynnön kymmenen päivän kuluessa 1 kohdassa tarkoitetun neuvoston suosituksen hyväksymisestä. 4. Poiketen siitä, mitä 2 kohdassa säädetään, komissio voi ehdottaa korollisen talletuksen pienentämistä tai sen peruuttamista kymmenen päivän kuluessa 1 kohdassa tarkoitetun neuvoston suosituksen hyväksymisestä ottaakseen huomioon täytäntöönpanotoimista liiallisen makrotalouden epätasapainon korjaamiseksi euroalueella annetun asetuksen (EU) N:o.../2011 ja liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o.../2011 mukaisesti asetettujen seuraamusten kasaantuvat vaikutukset. PE454.626v03-00 26/38 PR\853146.doc

43 3 artikla 5 a kohta (uusi) 5 a. Jos tilanne ei neuvoston mukaan ole mennyt ohi, asianosainen jäsenvaltio voi pyytää Euroopan parlamentin asiasta vastaavaa valiokuntaa järjestämään julkisen keskustelutilaisuuden. 44 4 artikla 2 kohta 2. Komission ehdottama koroton talletus on 0,2 prosenttia suhteessa asianomaisen jäsenvaltion edellisvuoden BKT:hen. 2. Komission ehdottama koroton talletus on 0,2 prosenttia suhteessa asianomaisen jäsenvaltion edellisvuoden BKT:hen määritettynä Eurostatin keräämien viimeisimpien saatavilla olevien tietojen pohjalta. 45 4 artikla 4 kohta 4. Poiketen siitä, mitä tämän artiklan 2 kohdassa säädetään, komissio voi ehdottaa korottoman talletuksen pienentämistä tai sen peruuttamista poikkeuksellisen taloudellisen tilanteen vuoksi tai jos asianomainen jäsenvaltio osoittaa komissiolle perustellun pyynnön 4. Poiketen siitä, mitä tämän artiklan 2 kohdassa säädetään, komissio voi ehdottaa korottoman talletuksen pienentämistä tai sen peruuttamista kymmenen päivän kuluessa perussopimuksen 126 artiklan 6 kohdan mukaisen neuvoston päätöksen PR\853146.doc 27/38 PE454.626v03-00

kymmenen päivän kuluessa perussopimuksen 126 artiklan 6 kohdan mukaisen neuvoston päätöksen hyväksymisestä. hyväksymisestä a) poikkeuksellisen taloudellisen tilanteen vuoksi; b) ottaakseen huomioon täytäntöönpanotoimista liiallisen makrotalouden epätasapainon korjaamiseksi euroalueella annetun asetuksen (EU) N:o.../2011 ja liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o.../2011 mukaisesti asetettujen seuraamusten kasaantuvat vaikutukset. 46 5 artikla 1 a kohta (uusi) 1 a. Jos jäsenvaltio manipuloi taloustietoja, väärentää tilastoja tai antaa harhaanjohtavaa tietoa, neuvosto voi antaa komission ehdotuksesta päätöksen, jonka mukaan jäsenvaltion on maksettava sakkoa. Päätös katsotaan neuvoston hyväksymäksi, jollei neuvosto määräenemmistöllä päätä sen hylkäämisestä kymmenen päivän kuluessa siitä, kun komissio on antanut sen. Neuvosto voi muuttaa komission ehdotusta SEUT-sopimuksen 293 artiklan 1 kohdan mukaisesti. PE454.626v03-00 28/38 PR\853146.doc

47 5 artikla 2 kohta 2. Komission ehdottama sakko on 0,2 prosenttia suhteessa asianomaisen jäsenvaltion edellisvuoden BKT:hen. 2. Komission ehdottama koroton talletus on 0,2 prosenttia suhteessa asianomaisen jäsenvaltion edellisvuoden BKT:hen määritettynä Eurostatin keräämien viimeisimpien saatavilla olevien tietojen pohjalta. 48 5 artikla 4 kohta 4. Poiketen siitä, mitä tämän artiklan 2 kohdassa säädetään, komissio voi ehdottaa sakon pienentämistä tai sen peruuttamista poikkeuksellisen taloudellisen tilanteen vuoksi tai jos asianomainen jäsenvaltio osoittaa komissiolle perustellun pyynnön kymmenen päivän kuluessa perussopimuksen 126 artiklan 8 kohdan mukaisen neuvoston päätöksen hyväksymisestä. 4. Poiketen siitä, mitä tämän artiklan 2 kohdassa säädetään, komissio voi ehdottaa korottoman talletuksen pienentämistä tai sen peruuttamista kymmenen päivän kuluessa perussopimuksen 126 artiklan 8 kohdan mukaisen neuvoston päätöksen hyväksymisestä. a) poikkeuksellisen taloudellisen tilanteen vuoksi; b) ottaakseen huomioon täytäntöönpanotoimista liiallisen makrotalouden epätasapainon korjaamiseksi euroalueella annetun asetuksen (EU) N:o.../2011 ja liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o.../2011 mukaisesti asetettujen seuraamusten kasaantuvat vaikutukset. PR\853146.doc 29/38 PE454.626v03-00

49 7 artikla 1 kohta Komission 4 artiklan mukaisesti tehdyistä talletuksista saama korko ja 5 artiklan mukaisesti kerätyt sakot ovat perussopimuksen 311 artiklassa tarkoitettuja muita tuloja, ja ne jaetaan niille jäsenvaltioille, joiden rahayksikkö on euro, joilla ei ole perussopimuksen 126 artiklan 6 kohdan mukaisesti vahvistettua liiallista alijäämää ja joihin ei sovelleta asetuksen (EU) N:o [ / ] mukaista liiallista epätasapainoa koskevaa menettelyä, sen mukaan, mikä jäsenvaltioiden osuus on asianomaisten jäsenvaltioiden bruttokansantulosta (BKTL). Komission 4 artiklan mukaisesti tehdyistä talletuksista saama korko ja 5 artiklan mukaisesti kerätyt sakot hyvitetään [2 b] artiklassa tarkoitettuun rahastoon. 50 8 artikla 1 kohta Edellä 3, 4 ja 5 artiklassa tarkoitetuista toimenpiteistä äänestävät ainoastaan ne neuvoston jäsenet, joiden edustaman jäsenvaltion rahayksikkö on euro, ja neuvosto tekee ratkaisunsa ottamatta lukuun kyseistä jäsenvaltiota edustavan neuvoston jäsenen ääntä. Edellä 3, 4, 5 ja -8 a artiklassa tarkoitetuista toimenpiteistä äänestävät ainoastaan ne neuvoston jäsenet, joiden edustaman jäsenvaltion rahayksikkö on euro, ja neuvosto tekee ratkaisunsa ottamatta lukuun kyseistä jäsenvaltiota edustavan neuvoston jäsenen ääntä. PE454.626v03-00 30/38 PR\853146.doc

51-8 artikla (uusi) -8 artikla Konsultointi- ja valvontakäynnit 1. Komissio varmistaa pysyvän vuoropuhelun jäsenvaltioiden viranomaisten kanssa tämän asetuksen tavoitteiden mukaisesti. Tätä varten komissio tekee kaikkiin jäsenvaltioihin säännöllisiä konsultointikäyntejä ja tarvittaessa myös valvontakäyntejä. 2. Konsultointi- tai valvontakäyntejä järjestäessään komissio toimittaa tarvittaessa alustavat tuloksensa asianomaisille jäsenvaltioille huomautuksia varten. 3. Konsultointikäyntien yhteydessä komissio tarkastelee jäsenvaltion senhetkistä taloudellista tilannetta ja määrittää riskit tai mahdolliset vaikeudet noudattaa tämän asetuksen tavoitteita. 4. Valvontakäyntien yhteydessä komissio valvoo prosesseja ja tarkistaa, että toimet on toteutettu neuvoston tai komission päätöksen mukaisesti tämän asetuksen tavoitteita noudattaen. Valvontakäyntejä tehdään vain poikkeustapauksissa ja vain jos näiden tavoitteiden saavuttamisessa on huomattavia riskejä tai vaikeuksia. Komissio voi kutsua Euroopan keskuspankin tai muiden asiaankuuluvien toimielinten edustajia osallistumaan valvontakäynnille. 5. Komissio tiedottaa talous- ja rahoituskomitealle valvontakäyntien syistä. 6. Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet konsultointi- ja PR\853146.doc 31/38 PE454.626v03-00

valvontakäyntien sujumisen helpottamiseksi. Jäsenvaltioiden on komission pyynnöstä tarjottava tai ne voivat omasta aloitteestaan tarjota kaikkien asiaankuuluvien kansallisten viranomaisten apua konsultointi- ja valvontakäyntien valmistelussa ja toteutuksessa. 52-8 a artikla (uusi) -8 a artikla Hätätoimet Jos jäsenvaltio vaarantaa euron vakauden erityisesti kieltäytymällä jatkuvasti komission suositusten tai vaatimusten mukaisista toimista, komissiolle myönnetään SEUT-sopimuksen 3 artiklan 1 kohdan c alakohdan perusteella valtuudet ryhtyä hätätoimiin, paitsi jos määräenemmistö neuvostossa äänestää tällaisia valtuuksia vastaan kolmen päivän kuluessa komission neuvostolle tekemästä ilmoituksesta, joka koskee tarvetta tällaisten hätätoimivaltuuksien käyttämiseen. PE454.626v03-00 32/38 PR\853146.doc

53-8 b artikla (uusi) -8 b artikla Avoimuus Neuvosto ja komissio julkistavat ja perustelevat kaikki päätöksensä ja suosituksensa, jollei SEUT-sopimuksessa toisin määrätä. 54 8 a artikla (uusi) 8 a artikla Uudelleentarkastelu 1. Komissio julkaisee viimeistään...* ja sen jälkeen joka kolmas vuosi kertomuksen tämän asetuksen täytäntöönpanosta. Kertomuksessa arvioidaan muun muassa seuraavaa: a) takaavatko kannustimet vakaus- ja kasvusopimuksen noudattamisen; b) ovatko seuraamukset tehokkaita, asianmukaisia ja oikeasuhteisia; c) onko kannustin- ja seuraamusjärjestelmää muutettava. 2. Kertomus ja siihen mahdollisesti liittyvät ehdotukset toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle. 3. Jos komission kertomuksessa havaitaan esteitä talous- ja rahaliittoa koskevien perussopimusten määräysten PR\853146.doc 33/38 PE454.626v03-00

moitteettomalle toiminnalle, erityisesti täytäntöönpanotoimien osalta, Eurooppaneuvosto tekee Euroopan parlamenttia kuultuaan päätöksen perussopimusten asiaankuuluvien määräysten muuttamisesta. *Virallinen lehti: Pyydetään lisäämään päivämäärä: xxx vuotta tämän asetuksen voimaantulopäivästä. PE454.626v03-00 34/38 PR\853146.doc

PERUSTELUT 1. Euroopan parlamentti käyttää ensimmäistä kertaa lainsäädäntövaltaa EU:n talouden ohjausjärjestelmän uudistuksessa samaan aikaan kun unionia ravistelee poikkeuksellisen vakava kriisi. Sillä on raskas vastuu: Neuvosto ei voi antaa yhtään yhteispäätöksellä hyväksyttävää säädöstä ilman parlamentin hyväksyntää. 2. Komissio ehdottaa kuuden säädöksen pakettia, jolla pyritään tehostamaan kasvu- ja vakaussopimuksen noudattamista, valvomaan järjestelmällisemmin makrotalouden epätasapainoa ja lähentämään jäsenvaltioiden budjettikehyksiä toisiinsa. Erilaisia poliittisia suuntauksia edustavat kuusi esittelijää päättivät toimia yhdessä ja johdonmukaisuuden vuoksi käsitellä ehdotuksia yhtenä kokonaisuutena. 3. Tähän mennessä hallitukset olivat tyytyneet vahvistamaan yhteiset säännöt budjettivajeen ja julkisen velan rajoittamisesta. Kukin jäsenvaltio vastaa yhä omasta talous-, verotus-, sosiaali- ja budjettipolitiikastaan. "Hyveiden summan" piti olla riittävä varmistamaan euron vakaus. Tämän ajattelutavan virheet olivat havaittavissa jo ennen kriisiä. 3.1. Yhteisiä sääntöjä (kasvu- ja vakaussopimusta) rikottiin. Ecofinille ja euroryhmälle komission suosituksesta kuulunut keskinäinen valvonta oli liian leväperäistä. Velkaa koskeva valvonta laiminlyötiin kokonaan. 3.2. Yhteiset säännöt olivat puutteellisia. EU katsoi sormien läpi yksityistä velkaantumista (erityisesti kiinteistökuplia). Rakenteelliset uudistukset laiminlyötiin kilpailukyvylle ja työllisyydelle koitunein vakavin seurauksin. EU on kärsinyt myös eurooppalaisen rahoitusvalvonnan puutteesta. Minkäänlaista (pankkialaa tai valtionvelkaa koskevaa) kriisinhallintajärjestelmää ei ollut suunniteltu ennakolta. Vaikka jäsenvaltioiden hallitukset siis jakoivat yhteisen valuutan, ne eivät edelleenkään ymmärtäneet keskinäistä riippuvuuttaan. Ne halusivat yhteisen rahan edut, mutta eivät halunneet kantaa siitä johtuvaa vastuuta. 3.3. Markkinat eivät toimineet odotetulla tavalla. Niiden odotettiin palkitsevan hyvän asioidenhoidon ja rankaisevan tuhlauksesta. Vuosien aikana markkinat ovat lähes pyyhkineet pois nämä erot. 3.4. Globalisaation kiihtyessä euroalue ei siis kuitenkaan saanut yhteistä ulkoista edustusta (erityisesti kansainväliseen valuuttarahastoon ja G20:een). Se ei myöskään perustanut yhteisiä markkinoita obligaatioiden liikkeeseen laskemiseen. Ulkomaailmalle euro näyttäytyy yhä epämääräisenä rakennelmana. Näiden alkuperäisten virheiden ja kriisin takia uudistus on välttämätön, mutta siihen tarvitaan sekä välittömiä ratkaisuja että pitempiaikaisia järjestelyjä. Komission ehdotukset on tehty nykyisin sopimuksin tavallisen lainsäätämisjärjestyksen puitteissa. Eurooppa-neuvosto heitti kuitenkin lokakuun lopussa ilmaan ajatuksen perussopimusten rajoitetusta uudistamisesta. Esittelijä on täysin tietoinen kuinka paljon on pelissä. Teknisen uudistuksen taakse kätkeytyy PR\853146.doc 35/38 PE454.626v03-00

Euroopan yhdentymisen keskeinen ajatus: toimivallan jakaminen EU:n ja jäsenvaltioiden välillä budjetti-, talous-, ja sosiaalipolitiikassa. Älyllisellä tasolla ainoa täysin tyydyttävä ratkaisu olisi selvästi tunnustettu poliittinen unioni. Olosuhteiden valtava paine saattaa vauhdittaa Eurooppa-neuvoston vaatimaa perussopimusten tarkistamista ja tarjota tilaisuuden tällaiselle uudistukselle euroalueen hallintaa koskevan SEUT-sopimuksen 136 artiklan mukaisesti. Tämä näkymä on toistaiseksi epävarma, joten esittelijät ovat työskennelleet komission ehdottamissa puitteissa muuttamatta niitä oleellisesti. 4. Komission ehdottamat uudistukset ovat oikean suuntaisia. Niitä pitäisi kuitenkin täydentää seuraavilla tavoitteilla: 4.1. Julkisen talouden kurinalaisuutta on parannettava. Komission ehdotukset sopimuksen tehostamiseksi (budjettivajeen ja velan valvonnan osalta) ovat ehdottoman välttämättömiä. Ilman julkisen talouden tarkkaa hoitamista ja keskinäisten sitoumusten täyttä noudattamista euron uskottavuus heikkenee ja julkinen hallinto ei ole kestävää. Monissa valtioissa velanhoitokulut ylittävät jo koulutukseen käytettyjen varojen määrän. On kiellettävä neuvostossa tehtävät lehmänkaupat, joiden avulla voidaan kiertää yhteisesti sovittuja sääntöjä. Siksi käänteistä määräenemmistöä on käytettävä aina kun se on mahdollista. On tietysti pyrittävä mahdollisimman suureen johdonmukaisuuteen uudistetun kasvu- ja vakaussopimuksen noudattamisen ja kasvua ja työllisyyttä tavoittelevien eurooppalaisten toimintalinjojen välillä, erityisesti 2020-strategiassa, joka kärsii edelleen siitä, että se on jätetty jäsenvaltioiden hyvän tahdon varaan (aivan kuin Lissabonin strategiakin). 4.2. On pyrittävä todelliseen makrotaloudelliseen lähentymiseen. Euroopan parlamentti toivoo (delegoiduilla säädöksillä muutettavia) tarkkoja indikaattoreita, joita käytetään perinpohjaisten arvioiden tekemiseen kunkin valtion makrotaloudellisesta tilanteesta. Tämä olisi huomattavaa edistystä, sillä arvioissa tarkasteltaisiin esimerkiksi jäsenvaltion yksityistä velkaantumista, tuottavuutta, palkkatasoa sekä maksutasetta ja otettaisiin huomioon näiden asioiden vaikutukset kumppaneille ja koko alueelle. Käyttöön otettaisiin keskinäinen valvonta. 4.3. Avoimuutta ja demokraattista valvontaa on lisättävä. Jos kurinalaisuutta vahvistetaan ja yhteistä ohjausta laajennetaan kaikkeen makrotalouteen, eurooppalaisen hallinnon demokratisoiminen ei ole luksusta vaan välttämättömyys. Aiemmat maksukyvyttömyysongelmat, joita kriisi on kärjistänyt, aiheuttivat katastrofaalisia seurauksia miljoonille eurooppalaisille. "Asiansa hyvin hoitaneissa" jäsenvaltioissa yleinen mielipide kokee tulleensa huijatuksi. Nämä erilaiset tyytymättömyyden muodot on otettava vakavasti. Tämän vuoksi Euroopan parlamentti voisi kehittää eteenpäin seuraavia kahta ideaa: Tulevaisuudessa taloudellisista päätöksistä on keskusteltava julkisesti. Päätöksentekijöiden on kannettava päätöstensä seuraukset EU:n tasolla. Nykyisin jäsenvaltioiden hallitukset ovat vastuussa omalle parlamentilleen, mutta kansallinen keskustelu noudattaa kansallista logiikkaa. Myös valvonta- ja seuraamusmenettelyt on tehtävä avoimemmiksi, jolloin vertaispaine vahvistuu. PE454.626v03-00 36/38 PR\853146.doc

EU-ohjausjaksosta olisi tultava elimellinen osa säädöksiä, jotta EU:n toimielimet voivat tehdä ajoissa tiiviimpää yhteistyötä vuositasolla jäsenvaltioiden hallinnon ja parlamenttien kanssa. Komission on voitava tehdä konsultointi- ja valvontakäyntejä jäsenvaltioissa. Mitä yksityiskohtaisemmin jäsenvaltioiden poliittiset ja budjettia koskevat päätökset tehdään yhdessä, sitä enemmän järjestelmä tarvitsee hyväksyttävyyttä. Komissio eikä neuvosto eivät voi saada yksinään hyväksytettyä välttämättömiä, mutta mahdollisesti tunkeileviksi koettavia toimia. 5. Kannustimia seuraamusten ohella Esittelijä on säilyttänyt vastuullaan olevassa tekstissä komission ehdottaman asteittaisten seuraamusten järjestelmän (korollinen talletus, sitten koroton talletus, jonka jälkeen sakko). Kurinalaisuuden uskottavuudella on tämä hinta. Vaikka rahalliset seuraamukset vaikuttavat luonteeltaan myötäsyklisiltä, niiden tarkoituksena on toimia pelotteena. Esittelijä ehdottaa, että lisäksi tarvitaan kannustimia, etenkin yhteisten joukkovelkakirjalainojen liikkeeseen laskemista (eurobondeja) neljän syyn takia. Olisi epätervettä, jos kaikkialla lehdistössä, neuvostossa ja jäsenvaltioissa keskustellaan eurobondeista, mutta Euroopan parlamentissa se olisi kiellettyä. Tätä hypoteesia on syytä käsitellä oikeudellisesti ja teknisesti ja siitä on keskusteltava demokraattisesti. Tavoitteena on palauttaa markkinoiden kurinalaisuus eikä mikä on syytä toistaa rohkaista liiallista velkaantumista. Ehdotuksen tarkoituksena onkin alentaa vain osaa kunkin jäsenvaltion velan rahoituskuluista, jolloin 40 prosentin kynnyksen ylittävä osa on aina rahoitettava markkinoilta jokaisen oman luottokelpoisuuden perusteella. Näillä eurobondeilla voisi olla positiivinen vaikutus markkinoille, koska ne antaisivat signaalin solidaarisuudesta mutta eivät tinkisi kurinalaisuudesta. Näin syntyisivät likviditeetiltään paremmat maailmanlaajuiset eurooppalaiset obligaatiomarkkinat. Muu maailma näkisi niissä merkin päättäväisyydestämme euron lujittamiseksi. "Hyvin asiansa hoitaneet" maat eivät velkaantuisi lisää, varsinkin jos eurobondien markkinoista tulisi riittävän suuria. Lopuksi EKP:n ei enää tarvitsisi, kuten se joutui kriisissä tekemään, ostaa rinnakkaismarkkinoilta suuria määriä vaikeuksissa olevien maiden velkaa. Muitakin kannustimia voidaan tietysti harkita. Kertomuksessa mainitaan esimerkkeinä unionin talousarvion käyttämättömistä maksumäärärahoista saatavat tulot. Mietintöluonnoksessa ehdotetaan Euroopan valuuttarahaston perustamista sakkojen ja korollisten talletusten keräämiseksi sen sijaan että ne jaettaisiin asian hyvin hoitaneille jäsenvaltioille, kuten komissio ehdotti. Tällainen rahasto voisi toimia unionin kehyksenä, mikäli väliaikaiset kriisinhallintajärjestelmät muuttuisivat pysyviksi. Muistettakoon, että toukokuussa hallitukset ottivat käyttöön tilapäisen kriisinratkaisujärjestelmän, joka koostui PR\853146.doc 37/38 PE454.626v03-00

yhteisön osuudesta, Euroopan rahoituksenvakautusmekanismista (EU:n talousarviosta takauksen saaneet 60 miljardia) sekä hallitustenvälisestä osuudesta (Euroopan rahoitusvakausväline, EFSF, 440 miljardia), joita täydennettiin Kansainvälisen valuuttarahaston varoilla. Lokakuun lopulla Eurooppa-neuvosto katsoi tarpeelliseksi perustaa pysyvän järjestelmän koko euroalueen rahoitusvakauden turvaamiseksi ja sitä varten kaavailtiin perussopimusten rajoitettua tarkistamista. Irlannin ongelmien seurauksena euroryhmä päätti 28. marraskuuta perustaa Euroopan vakausmekanismin, joka täydentää talouden tehostetun ohjausjärjestelmän uusia puitteita ja muodostaa näin yhteyden tarkasteltavana olevan paketin ja neuvoston harkinnassa olevan laajemman kuvion välille. * Tekniset perustelut eivät puhuttele kansalaisia. Heidän on voitava kouriintuntuvasti ymmärtää, miksi yhteisen rahan moitteeton hallinta on heidän ja heidän lastensa etujen mukaista. Samaan aikaan EU:n on tarjottava myönteisiä tulevaisuudenkuvia. Kriisi iski euroalueeseen, jonka organisaatio oli kaikkea muuta kuin paras mahdollinen. Sitä pitää uudistaa perusteellisesti, mutta ehdotukset palaamisesta kansallisiin valuuttoihin tai euroalueen hajottamisesta ovat täysin vastuuttomia. Ne pelkästään pahentaisivat tilannetta ja aiheuttaisivat kohtalokkaan käänteen. Euro ja Eurooppa ansaitsevat parempaa. PE454.626v03-00 38/38 PR\853146.doc