TAPRE-TODENTAMIS- MENETELMÄT JA SUUNNITTELIJOIDEN TYÖKALUT OHJEITA SUUNNITTELIJOILLE JA URAKOITSIJOILLE TAPRE VERSIO 21.5.2013

Samankaltaiset tiedostot
TAPRE-TODENTAMISMENETELMÄT JA SUUNNITTELIJOIDEN TYÖKALUT OHJEITA SUUNNITTELIJOILLE JA URAKOITSIJOILLE

Ominaissähköteho FINVAC Ominaissähköteho. - rakentamismääräysten mukaan - ekosuunnitteluasetuksen mukaan. Pekka Mäkinen

Teuvo Aro,Tapre-projektipäällikkö

TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S

Tärkeimmät vaatimukset alkaen

Toimintakokeet toteutus ja dokumentointi Janne Nevala LVI-Sasto Oy

TULOILMA Ilmavirta l/s Ulkopuoliset paineet 150 Pa

Build Up Skills, Tampere Teuvo Aro: Tapre-työkaluilla hyvä energiatehokkuus tavaksi

Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet, julkaisu K1/2013 keskeiset uudistukset

L04187.P002 LVI 0003 a 1(5)

TOTEUTUKSEN ENERGIATEHOKKUUS: TARJOUSPYYNNÖT, TARJOUKSET JA SOPIMUKSET VERSIO TAPRE TAMPEREEN ALUEEN PALVELURAKENNUKSET ENERGIATEHOKKAIKSI

Ilmasta lämpöä. Vaihda vanha ilmalämmityskoneesi energiatehokkaaseen Lämpö Iiwariin.

Ilmalämpöpumpun Toshiba RAS-10SKVP-ND + RAS-10SAVP-ND toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin

Ilmalämpöpumpun Sharp AY-XP9FR + AE-X9FR toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin

TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S

Lämpöpumpun toiminta. Toiminnan periaate

Ilmalämpöpumpun Panasonic CS-E9JKEW-3 + CU-E9JKE-3 toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin

valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Eximus JrS

Vallox Oy. valmistaa. ilmanvaihtokoneita Vallox 150 Effect SE MLV (esilämmitys maalämmityspiirissä) yli 70 F G H I HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS

Koja. SMARTAiR. Ennakoi, mitä tulevaisuus maksaa. Tulevaisuuden ilmankäsittelykone

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna

TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S

TAMPEREEN ALUEEN PALVELURAKENNUKSET ENERGIATEHOKKAIKSI

IV-kuntotutkimus Raportointimalli, jäähdytysosio TÄYTTÖOHJE

eco TOP PÄÄLTÄLIITETTÄVÄ LÄMMÖN TALTEENOTTOKONE Kompaktit ilmanvaihtokoneet Suunnittelijalounaat 2017

TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S

ENERGIAN VARASTOINTI JA UUDET ENERGIANLÄHTEET. Lämpöpumput

TAPRE JA URAKKAOHJELMAN LAADINTA

Enervent Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Enervent Pingvin eco ED % A. yli 70 F G H I HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS. Enervent Pingvin eco ED 3,0

JÄÄHDYTYSLAITTEET, RAPORTOINTIMALLI

PRO Greenair Heat Pump -laitesarja. Ilmanvaihtolaitteet sisäänrakennetulla ilmalämpöpumpulla

Lahti Energian ohje hybridikytkennästä kaukolämpölaitteiston rinnalle

TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S

Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet, julkaisu K1/2013 keskeiset uudistukset (päivitetty )

IV-kuntotutkimus. Lämmöntalteenoton kuntotutkimusohje (9) Ohjeen aihe: Lämmöntalteenottolaitteet

Energia- ilta Pakkalan sali

Piccolo - energiataloudellinen ilmanvaihdon pikkujättiläinen

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy

Teuvo Aro,Tapre-projektipäällikkö. Teuvo Aro,Tapre-projektipäällikkö Axovaatio Oy, AX-Suunnittelu

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY (

Sisällysluettelo, IV-kuntotutkimus, jäähdytysosio, ohjeluonnos

Talon valmistumisvuosi 1999 Asuinpinta-ala 441m2. Asuntoja 6

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

Sähkölämmityksen toteutus jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Lämmitystehontarve / Ulkolämpötila

Naavatar - järjestelmällä säästöjä kerrostalojen ja muiden kiinteistöjen lämmityskuluihin

Esimerkki laitteiston kuntotutkimuksesta ja laskentaohjeet

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin

Lämmitystehontarve / Ulkolämpötila

ILMANKÄSITTELYKONEET. tekninen esite. Pienet pakettikoneet 0,15-1,5 m3/s

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN

Suorahöyrystys tasavirtainvertteri

Lämmitystehontarve / Ulkolämpötila

valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 90 SE AC

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin

Lämpöpumppujen rooli korjausrakentamisen määräyksissä

YLEISTIETOA LÄMPÖPUMPUISTA

Pystymalliset ilmanvaihtolaitteet pientaloihin ja asuntoihin

Vallox Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 75

HOTELLIHUONEEN IQ STAR SILENCIA

Recair Booster Cooler. Uuden sukupolven cooler-konesarja

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta

Jäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

valmistaa ilmanvaihtokoneita Fair 80 ec

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

Iloxair Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Ilox 89 Optima. % yli D E F G H I HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS

Energy recovery ventilation for modern passive houses. Timo Luukkainen

Lämpöpumput taloyhtiöissä

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet

ENERGIATEHOKKUUS ATT 1

Recair Oy Seppo Kanninen/sisäisen koulutuksen tiedosto

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

ECONET PREMIUM FAQ VIANETSINTÄ: GT 21 GT 20 GT 00 GF 10 GT 10

Vallox Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 90 MC. yli D E F G H I HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS.

Enervent-ilmanvaihto JÄRJESTELMÄT MUUHUN KUIN ASUINKÄYTTÖÖN

Kylmävesiasema HALLA

RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄ MITTAUSSEURANTAOHJE. Tampere Työ 63309EA A1211

AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA. Asiakastilaisuus Aitiopaikka, Valtion virastotalo

Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset

Näytesivut. Kaukolämmityksen automaatio. 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako

5 Energiatehokkuus ja suorituskyky

Tekniset tiedot LA 11PS

Lämmitystehontarve / Ulkolämpötila

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

Maalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo Sami Seuna Motiva Oy

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

Combi Cooler Kompakti ilmankäsittelykoneen toiminto-osa, joka jäähdyttää ennätyksellisen energiatehokkaasti

ENERGIATODISTUS. Korvasienenkatu 3 Korvasienenkatu Lappeenranta K Uudisrakennusten.

3/18/2012. Ennen aloitusta... Tervetuloa! Maalämpö Arto Koivisto Viessmann Oy. Tervetuloa!

RANEN RAKENTAJAKOULU

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

Lämmitystehontarve / Ulkolämpötila

Lämmitystehontarve / Ulkolämpötila

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

Transkriptio:

-TODENTAMIS- MENETELMÄT JA SUUNNITTELIJOIDEN TYÖKALUT OHJEITA SUUNNITTELIJOILLE JA URAKOITSIJOILLE VERSIO 21.5.2013 TAMPEREEN ALUEEN PALVELURAKENNUKSET ENERGIATEHOKKAIKSI Tampereen kaupunki

21.5.2013 2 (29) -TUOTE: -TODENTAMISMENETELMÄT JA SUUNNITTELIJOIDEN TYÖKALUT OHJEITA SUUNNITTELIJOILLE JA URAKOITSIJOILLE Kuka tekee Kenelle ja mihin tarkoitettu Käyttäjävaatimukset Resurssitarve Valmistelijat suunnittelijat suunnittelijoille ohjeeksi energiatehokkuusvaatimusten määrittelyyn ja todentamiseen urakoitsijoille/toimittajille tiedoksi, miten energiatehokkuus määritellään ja todennetaan työmaa-aikataulusta ja -johdosta vastaaville tiedoksi todentamissuunnitelman ja sen valvonnan ohjaamiseen. Suunnittelijan tulee tuntea Tapre-periaatteet ja oman suunnittelualansa suunnittelu- ja ohjelmistokäytännöt. Urakoitsijan tulee tarjouksessaan varautua toimimaan Tapretodentamisperiaatteiden mukaisesti. Suunnittelijan dokumentaation tulee vastata Tapre-vaatimuksia. Urakoitsijan on oltava valmis noudattamaan Tapre-periaatteita. Työmaanjohdon on tunnettava, miten Tapre-periaatteet tulee ottaa huomioon työmaan johtamisessa ja aikatauluttamisessa. Ulla Kaipainen, Granlund Tampere Oy Erno Haapio, Granlund Tampere Oy Jarkko Piiroinen A-Insinöörit Suunnittelu Oy Teuvo Aro, AX-Suunnittelu Jyri Jyrkkäranta, AX-Suunnittelu Tero Tuomisto, AX-Suunnittelu Jarno Virolainen, AX-Suunnittelu

21.5.2013 3 (29) SISÄLLYSLUETTELO 1 PERIAATTEET 4 2 LVI-TEKNIIKKA 5 2.1 Ilma- ja nestevirtausmallit 5 2.2 Putkistot 6 2.3 Ilmastointi 15 3 SÄHKÖ VALAISTUS 25 4 RAKENNUSAUTOMAATIO 26 5 RAKENNUKSEN VAIPPA 28

21.5.2013 4 (29) 1 PERIAATTEET Tavoitteellinen energiatehokkuus edellyttää, että suunnitteluvaiheessa määritellään laitteiden ja järjestelmien energiatehokkuusvaatimukset. Toinen vaatimus on, että kun energiatehokkuusvaatimukset on määritelty, tulee samalla määritellä, miten urakoitsijan toimituksen energiavaatimustenmukaisuus todennetaan. Vaatimukset eivät ole uusia. Tämä periaate koskee kaikkea hyvin tehtyä rakentamista. Asennusta/toimitusta verrataan sopimuksien ja suunnitelmien vaatimuksiin. Rakennukselle asetettujen energiatehokkuusvaatimusten todentaminen rakentamisen aikana on vaativampaa kuin monien muiden rakentamiselle asetettujen vaatimusten. Moni energiatehokkuuteen liittyvä vaatimus ei ole silmin todennettavissa vaan se vaatii laskentaa ja tarkkoja teknisiä määrittelyitä. Seuraavat Tapre-periaatteet ohjaavat tehokkuusmäärittelyä ja määrittelyjen todentamista: 1. Suunnittelija määrittelee rakennushankkeen tavoitteiden mukaisesti rakenteen, laitteen tai järjestelmän energiatehokkuusvaatimuksen. 2. Tämän jälkeen suunnittelija määrittelee, missä rakennushankkeen vaiheessa ja miten energiatehokkuus todennetaan. 3. Energiatehokkuusvaatimus ja sen todentamisperiaatteet ovat osa urakoitsijalle toimitettavaa tarjouspyyntömateriaalia. 4. Urakoitsija tekee tarjouksen perustuen saamaansa materiaaliin ja tarjouksen tehdessään sitoutuu Tapre-periaatteisiin. 5. Valitun urakoitsijan toimitusta arvioidaan energia-asioiden suhteen Tapreperiaattein. 6. Jos tarjouspyyntöön/tarjoukseen/sopimukseen on liittynyt energiatehokkuustavoitteen saavuttamisen suhteen palkkio/sanktioperiaatteita, niiden kustannus/sopimusvaikutukset voidaan ratkaista Tapren todentamisperiaattein. Energiakulutukseen vaikuttavia laitteita ja rakenteita on rakennuksessa näkökulmasta ja rakennuksen koosta riippuen useita kymmeniä, satoja tai tuhansia. Suunnittelijan tehtävä on valita laitteiden ja rakenteiden energiatehokkuusvaatimus- ja todentamisnäkökulma tilanteen mukaan järkevästi. Tärkeää on pyrkiä viittaamaan alalla yleisesti käytössä oleviin standardeihin, määräyksiin ja mahdollisiin mitoitusohjelmiin sekä laskentakaavoihin. Esimerkiksi, jos asetetaan puhaltimen hyötysuhdevaatimus, mainitaan, miten/mihin perustuen hyötysuhteen laskenta tehdään. Järkevintä on tietenkin viitata standardeihin, joita laitevalmistajat yleisesti käyttävät. Tällöin ei mitään ylimääräistä työtä tarvita. Toinen ja usein parempi vaihtoehto hyötysuhteen sijaan on esittää laitteen ottama (sähkö)teho mitoituspisteessä. Se on käytössä olevasta laitteesta helppo mitata ja todentaa. Sopimusjuridiikan kannalta suunnittelijoiden tekemät energiatehokkuusvalinnat ja valintojen todentaminen ovat hyvin tärkeitä, koska ne ovat yhdessä energia- ja olosuhdesimuloinnin kanssa rakennushankkeen energiatehokkuudesta sopimisen perusta. Molemmat on tehtävä huolella. Esimerkiksi suunnittelijan on esitettävä pumpun energiatehokkuusvaatimus niin, että kyseisen vaatimuksen täyttäviä pumppuja markkinoilta löytyy.

21.5.2013 5 (29) Tässä Tapre-dokumentissa käydään esimerkinomaisesti läpi eri tekniikka-alueiden todentamisperiaatteita. Suunnittelijan tulee soveltaa näitä periaatteita omaan dokumentaatioonsa. Esim. LVI-suunnittelun normaaliin dokumentaatioon kuuluu laiteluettelo, jossa laitevaatimukset on määritelty laitteiden valintaa varten: puhaltimien osalta ainakin puhaltimen tyyppi sekä ilmavirta- ja paineenkorotustarve. Tähän tulee vielä lisätä tieto sähkön tarpeesta mitoitustilanteessa ja/tai muissa käytön kannalta oleellisissa toimintapisteissä. Asia voidaan esittää kokonaishyötysuhteena (puhallin, voimansiirto ja sähkömoottori) tai suoraan puhallinmoottorin ottamana sähkötehona. Ilmanvaihtolaitoksen osalta määräysten edellyttämä SFP-luku toimii tietenkin myös hyvänä tehokkuusvaatimuksen tunnuslukuna. Urakoitsijan puhallinvalintaa verrataan muiden vaatimusten tavoin myös sähkölle asetettuun tehovaatimukseen. Esimerkkejä on ilmastoinnista, putkivarusteista, valaistuksesta, rakennusautomaatiosta ja rakennuksen vaipasta. Näiden laite- ja konevalintojen todentamisen ohessa on käytössä myös mitoitusohjelmistoja, joita hyödynnetään todentamisessa. Myös niistä annetaan esimerkkejä. (Teuvo Aro) 2 LVI-TEKNIIKKA Tapren yleisten periaatteiden mukaisesti LVI-teknisten koneiden, laitteiden ja komponenttien energiatehokkuusvaatimukset tulee suunnitelmissa määritellä ja samalla määritellä se, miten vaatimukset urakoitsijan/laitetoimittajan toimituksessa todennetaan. Yleisperiaate on se, että pyritään käyttämään todentamisessa yleisesti käytössä olevia standardeja, määräyksiä ja laskentatapoja. Ero tulee tehdä todentamismenetelmille, joita käytetään kone-, laite- ja järjestelmäehdotusten todentamiseen ja joita käytetään asennusten todentamiseen. Ensisijaisesti todentamiseen tulee pyrkiä jo ehdotusvaiheessa, koska silloin se on helpointa ja mahdolliset poikkeavuudet voidaan sovitella. Lisäksi asennetun järjestelmän todentaminen voi monissa tapauksissa edellyttää kalliita ja aikaa vieviä mittauksia. Seuraavassa on annettu todentamisesimerkkejä ilma- ja putkipuolesta. Toisen ryhmän todentamismenettelyistä muodostavat suunnittelussa käytettävät ilma- ja nestevirtausmallit, joita Tapre-mallissa hyödynnetään todentamiseen myös rakennusvastaanottovaiheen aikana. Käsitellään näitä kuitenkin ensin. 2.1 Ilma- ja nestevirtausmallit Erikoissuunnittelijoilla on käytössään useita eri ohjelmistoja, joita voidaan tarvittaessa käyttää myös energiatehokkuuden arviointiin. Nämä suunnittelijoiden joka tapauksessa käyttämät ohjelmat ovat osa Tapre-todentamisperiaatteita samalla lailla kuin energia- ja olosuhdesimulointiohjelmat - ks. Tapre-dokumentti: Energiatehokkuussuunnittelu, energia- ja olosuhdelaskenta suunnittelutoimeksiannossa. Koska suunnittelijat käyttävät ohjelmia laitteiden ja järjestelmien mitoitukseen ja valintaan joka tapauksessa, niiden tuottama aineisto syntyy lähes ilmaiseksi.

21.5.2013 6 (29) 2.2 Putkistot Samoin kuin energia- ja olosuhdesimulointiohjelmien, myös näiden suunnitteluohjelmistojen laskentamallit, lähtötiedot tulee jäädyttää urakkalaskentavaiheen tai viimeistään sopimusvaiheen tilanteeseen, koska niitä tullaan käyttämään urakoitsijoiden toimitusten sopimuksen mukaisuuden arviointiin. Periaate on, että sopimuksen mukainen tilanne toimii vertailukohtana arvioitaessa urakoitsijoiden toimituksen energiatehokkuutta ja toisaalta arvioitaessa mahdollisten rakentamisen aikaisten muutosten energiatehokkuusvaikutuksia. Periaatteessa ohjelmat ovat samassa asemassa kuin muutkin suunnitteludokumentit, joiden mukaan laitteet ja materiaalit hankitaan ja asennukset tehdään. Ohjelmistot tuottavat aineistoa myös energia- ja olosuhdesimulointeja varten. Monipuolisesti käytettynä ne ovat oleellinen osa Tapre-dokumentaatiota. Jos ohjelmistoja ei suunnittelussa käytetä, vaan käytetään manuaalista laskentaa, on laskennassa käytetyt tiedot selkeästi dokumentoitava (esim. Excel-tiedostona) ja samoin jäädytettävä. Käytetään sitten ohjelmistoja tai manuaalista laskentaa, niiden käyttöä rakentamisen aikaiseen todentamiseen tulee harkita hankekohtaisesti. Jos rakentamisen aikana muutokset näyttävät energiamielessä vähäisiltä ja urakoitsija toimii suunnitelmien mukaan, ei ohjelmia tarvitse käyttää. As built -versio ohjelmista kannattaa arkistoida muun as built-aineiston tavoin. Niille on käyttöä, kun muutoksia myöhemmin tehdään. Jotta tämä on mahdollista, tulee käytöstä/arkistoinnista sopia suunnittelijan kanssa. LVI-suunnittelija laatii mitoittaessaan putkistoja ja kanavistoja näille painehäviölaskennat. Useimmissa suunnittelutoimistoissa mitoitukseen käytetään mallipohjaista 3D-suunnitteluohjelmistoa, kuten MagiCAD, HP&V tai CADS Planner Hepac. Näiden ohjelmistojen suunnittelukäyttö mahdollistaa myös mallin jatkokäytön tilanteissa, joissa putkistoihin ja kanavistoihin joudutaan tekemään reittimuutoksia tai toimilaitteet muuttuvat alkuperäisestä. Tällöin mallin avulla voidaan vertailla eri reitityksien aiheuttamia painehäviöitä. Tietomallipohjaisessa suunnittelussa järjestelmät mallinnetaan aina toimivina, virtausteknisesti ehjinä kokonaisuuksina. Korjausrakentamiskohteissa on huomioitava, että olemassa olevan ja kohteeseen jäävän verkoston osan mallintamisesta on suunnittelusopimuksessa sovittava erikseen. Putkistoista on esitetty periaatteet, miten energiatehokkuusvaatimukset tulee esittää ja miten vaatimus todennetaan. Käytetty esitystapa on tarkoitettu asian havainnollistamiseen. Jokainen voi soveltaa sitä käytössään oleviin dokumentaatioperiaatteisiin.

21.5.2013 7 (29) -tuote ENERGIATEHOKKUUSVAATIMUKSET JA NIIDEN TODENTAMINEN Lämmitysverkosto PUMPUT ENERGIATALOUDELLISET VAATIMUKSET TODENTAMISMENETELMÄT: A) Toimituksen vastaavuus suhteessa suunnitelmaan. Ennen hankintaa tai urakoitsijan esittäessä suunnitelmasta poikkeavaa tuotevaihtoa. B) Todentaminen tarvittaessa asennuksen jälkeen Pumpun on tuotettava vaadittu virtaus ja nostokorkeus pumpun max. hyötysuhdealueella huomioiden koko laitteen, mukaan lukien sähkömoottori, hyötysuhde (perustelluista syistä voidaan sallia poikkeama, joka on <5 % kokonaishyötysuhteesta). Pumppu on asennettava putkistoon siten, että virtausvastukset (esim. supistusyhteiden tai käyrien aiheuttamat) eivät nouse liian suuriksi. Pumpun moottorin (> 0,75 kw) on oltava hyötysuhdeluokaltaan vähintään IE2 mukaisia. Ks. EuP-direktiivi 2009/125/EY Komission asetus (EY) N:o 640/2009 ja 641/2009 Taajuusmuuttajakäyttöiset pumput: Kun pumpun tuotto vaihtelee paljon, valitaan taajuusmuuttajakäyttöinen pumppu (esim. verkosto, jossa säätö tapahtuu 2-tieventtiileillä). Pumppu on valittava ko. taajuusmuuttajakäyttöön energiataloudellisesti sopivaksi. Urakoitsija osoittaa laitetoimittajan mitoituksen ja vaatimuksenmukaisuusselvityksen perusteella täyttämällä alla olevan taulukon, että pumppu toteuttaa vaaditun toimintapisteen ja hyötysuhteen. Toinen vaihtoehto on asettaa toimintapisteessä vaadittu max. pumpun moottorin ottama teho. Mikäli syystä tai toisesta on syytä epäillä toimituksen suunnitelmanmukaisuutta, laitevikaa tai asennuspoikkeamaa, pumpun nostokorkeus ja virtaama voidaan mitata ja verrata mitattua tulosta pumpun tuottokäyrään. Jos tuotossa on ongelmia, voidaan asennusta tarkastella tarkemmin ja tarvittaessa laskea pumpun putkistoon asentamisen aiheuttamat ylimääräiset painehäviöt. Poikkeaman korjaava toimenpide Ylimääräisten energiakustannusten kompensointitapa Virtaama voidaan mitata kertasäätöventtiilistä. Nostokorkeus voidaan mitata pumpun molemmille puolille asennetuista yhteistä. Paikallisia painemittareita ei tule käyttää nostokorkeuden todentamiseen. Pumpun asennuksen kertavastuksia voidaan arvioida kirjallisuudesta saatavien kertavastuskertoimien ja virtausmittauksella saadun virtausnopeuden perusteella. Neuvottelujen perusteella urakoitsija ehdottaa korjaavaa toimenpidettä. Mikäli poikkeaman korjaaminen katsotaan epätarkoituksenmukaiseksi, voidaan asennustavan aiheuttamat käytön aikaiset lisäkustannukset arvioida sopimukseen perustuvan todentamismenetelmän mukaan.

21.5.2013 8 (29) LAITEKOHTAISET, ENERGIATALOUTEEN LIITTYVÄT VAATIMUKSET: POSITIO Suunniteltu Tarjottu Pumpun tyyppi Keskipakop. Pumpattava neste etyleeniglyk.30%-vesi seos Nostokorkeus kpa 200 Virtaama l/s 5,0 Kokonaishyötysuhde toim.pist. %(* 49 Taajuusmuuttajakäytössä % kokonaishyötysuhde 30Hz:n taajuudella (kun toim.pist. mit. 50Hz ) Laitetoim. mitoitus, ominaiskäyrä POSITIO Suunniteltu Tarjottu Pumpun tyyppi Pumpattava neste Nostokorkeus kpa Virtaama l/s Kokonaishyötysuhde toim.pist. % Taajuusmuuttajakäytössä % kokonaishyötysuhde 30Hz:n taajuudella (kun toim.pist. mit. 50Hz ) Laitetoim. mitoitus, ominaiskäyrä POSITIO Suunniteltu Tarjottu Pumpun tyyppi Pumpattava neste Nostokorkeus kpa Virtaama l/s Kokonaishyötysuhde toim.pist. % Taajuusmuuttajakäytössä % kokonaishyötysuhde 30Hz:n taajuudella (kun toim.pist. mit. 50Hz ) Laitetoim. mitoitus, ominaiskäyrä ) Hyötysuhdevaatimus voidaan korvata sähkömoottorin max. ottotehovaatimuksella MUUT LAITEKOHTAISET VAATIMUKSET: Tässä voidaan esittää esimerkiksi: asennustapa (putkessa, jalustalla), liitostapa putkeen (laipat, kierreliitos), sähkö (1-vaihe, 3-vaihe), Ks. työselitys, laiteluettelo, moottoriluettelo,

21.5.2013 9 (29) -tuote ENERGIATEHOKKUUSVAATIMUKSET JA NIIDEN TODENTAMINEN Lämmitysverkosto SUODATIN / LIANEROTIN (tai muu painehäviötä aiheuttava putkistovaruste) ENERGIATALOUDELLISET Puhtaan suodattimen tai lianerottimen kertavastusluvun VAATIMUKSET on oltava pienempi kuin 2,5 tai painehäviön mitoitusvirtaamalla alle 5,0 kpa. Lianerotin varustetaan painemittarilla ja paineenmittausyhteillä painehäviön toteamiseksi. LAITEKOHTAISET ENERGIATALOUTEEN LIITTYVÄT VAATIMUKSET: POSITIO Suunniteltu Tarjottu MUUT LAITEKOHTAISET VAATIMUKSET: Todentamismenetelmät: A) Toimituksen vastaavuus suhteessa suunnitelmaan. Ennen hankintaa tai urakoitsijan esittäessä suunnitelmasta poikkeavaa tuotevaihtoa. B) Todentaminen tarvittaessa asennuksen jälkeen Poikkeaman korjaava toimenpide Ylimääräisten energiakustannusten kompensointitapa Selventäviä lisätietoja Urakoitsija ilmoittaa hankkimansa suodattimen kertavastusluvun tai osoittaa painehäviön paine-erodiagrammin avulla. Säädetyn verkoston suodattimen tai lianerottimen painehäviö todetaan paikallisesta mittarista. Mikäli tämä tarkkuus ei riitä, käytetään erillistä paine-eromittaria. Neuvottelujen perusteella urakoitsija ehdottaa korjaavaa toimenpidettä. Käytön aikaiset lisäkustannukset arvioidaan sopimukseen perustuvan todentamismenetelmän mukaan. HUOM. TÄTÄ MENETELMÄÄ VOIDAAN KÄYTTÄÄ MYÖS MUILLE PUTKISTOVARUSTEILLE, JOILLE ON SUUN- NITELMISSA ILMOITETTU MAKSIMIKERTAVASTUS- LUKU TAI -PAINEHÄVIÖ.

21.5.2013 10 (29) -tuote ENERGIATEHOKKUUSVAATIMUKSET JA NIIDEN TODENTAMINEN Lämmitysverkosto LÄMMÖNSIIRTIMET ENERGIATALOUDELLISET VAATIMUKSET Lämmönsiirtimen on tuotettava vaadittu teho käytettävillä nesteillä ja mitoituslämpötiloilla. Siirtimen maksimipainehäviöt mitoitusvirtaamilla eivät saa ylittyä. Lämmönsiirtimet varustetaan paine-eron mittauksen mahdollistavilla yhteillä. LAITEKOHTAISET ENERGIATALOUTEEN LIITTYVÄT VAATIMUKSET: POSITIO Suunniteltu Tarjottu MUUT LAITEKOHTAISET VAATIMUKSET: Tässä voidaan esittää esimerkiksi: asennustapa (putkessa, jalustalla), liitostapa putkeen (laipat, kierreliitos), Ks. työselitys, laiteluettelo, Todentamismenetelmät: A) Toimituksen vastaavuus suhteessa suunnitelmaan. Ennen hankintaa tai urakoitsijan esittäessä suunnitelmasta poikkeavaa tuotevaihtoa. B) Todentaminen tarvittaessa asennuksen jälkeen Urakoitsija osoittaa lämmönsiirtimen tehon ja painehäviöt laitetoimittajan mitoituslaskelman ja vaatimuksenmukaisuusselvityksen perusteella. Valmiissa asennuksessa siirtimen teho voidaan likimääräisesti selvittää mittaamalla lämpötilat ja vesivirrat siirtimen toiselta puolelta ja laskemalla teho. Painehäviö voidaan selvittää paine-eromittauksen perusteella, mikäli putkistossa on sopivat yhteet. Poikkeaman korjaava toimenpide Ylimääräisten energiakustannusten kompensointitapa Siirtimen teho voidaan mitata ensiö- tai toisiopuolelta, sieltä mistä se on parhaiten mitattavissa. Virtaama esim. kertasäätöventtiilistä, lämpötilat esim. rakennusautomaatiojärjestelmästä. Mittauksesta saadut teho- ja painehäviöarvot on laskennallisesti muunnettava mitoitustilanteeseen. Ks. LVI 11-10273 Kaukolämpölaitteiden mitoitus. Neuvottelujen perusteella urakoitsija ehdottaa korjaavaa toimenpidettä. Käytön aikaiset lisäkustannukset arvioidaan sopimukseen perustuvan todentamismenetelmän mukaan.

21.5.2013 11 (29) -tuote ENERGIATEHOKKUUSVAATIMUKSET JA NIIDEN TODENTAMINEN Lämmitysverkosto TAVANOMAINEN KATTILA (* 4-400 kw ENERGIATALOUDELLISET VAATIMUKSET Kattiloiden tulee täyttää Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa D7 esitetyt hyötysuhdevaatimukset. Kattilan on tuotettava vaadittu teho suunnitelluilla polttoaineilla ja nesteillä sekä oikeilla mitoituslämpötiloilla. Kattila ja poltin on säädettävä. Kattilalaitoksen häviöiden on oltava mahdollisimman pienet. Ks. D7 Kattiloiden hyötysuhdevaatimukset. Määräykset 1997. LAITEKOHTAISET ENERGIATALOUTEEN LIITTYVÄT VAATIMUKSET: POSITIO Suunniteltu Tarjottu Kevytöljykattila Nimellisteho kw 200 kw Hyötysuhde nimellisteholla, % 95 % +70 veden keskilämpötilalla Hyötysuhde 30% osateholla, % 93 % +50 veden keskilämpötilalla MUUT LAITEKOHTAISET VAATIMUKSET: TODENTAMISMENETELMÄT: A) Toimituksen vastaavuus suhteessa suunnitelmaan. Ennen hankintaa tai urakoitsijan esittäessä suunnitelmasta poikkeavaa tuotevaihtoa. B) Todentaminen on tehtävä aina kattila-asennuksen jälkeen Poikkeaman korjaava toimenpide Ylimääräisten energiakustannusten kompensointitapa Valmistajan vaatimustenmukaisuusvakuutus. Urakoitsija osoittaa kattilan toimittajan mitoituksen ja vaatimuksenmukaisuusselvitysten perusteella, että kattilapoltin yhdistelmällä saavutetaan vaaditut hyötysuhteet suunnitelman mukaisella polttoaineella. Kattilan palamishyötysuhteen määritys esim. ohjeen Öljylämmityksen säätö ja vuosihyötysuhteen määritys LVI 11-10055 mukaan. Esimerkiksi polttimen ja/tai suuttimen säätö/vaihto Neuvottelujen perusteella urakoitsija ehdottaa korjaavaa toimenpidettä, mikäli kattila todetaan hyötysuhteeltaan vaadittua huonommaksi. *) Tavanomaisella kattilalla tarkoitetaan tässä nestemäisiä tai kaasumaisia polttoaineita käyttäviä kuumavesikattiloita, joiden nimellisteho on vähintään 4 kw ja enintään 400 kw, esim. tavallinen kevytöljykattila tai maakaasukattila. Tavanomaisella kattilalla ei tarkoiteta matalalämpötilakattilaa tai kaasukäyttöistä kondenssikattilaa. Vaatimukset eivät koske myöskään kiinteän polttoaineen kattiloita. Selventäviä lisätietoja

21.5.2013 12 (29) -tuote ENERGIATEHOKKUUSVAATIMUKSET JA NIIDEN TODENTAMINEN Lämmitysverkosto LATTIALÄMMITYS *) ENERGIATALOUDELLISET VAATIMUKSET Maanvarainen tai kylmää tilaa vasten oleva lattiarakenne, jossa on lattialämmitys, on eristettävä tavallista paremmin alaspäin suuntautuvan lämpöhäviön vähentämiseksi. Suurien kylmien pintojen lähellä lattialämmitysputkien tiheyttä on lisättävä tai asennettava reunavyöhyke erillisellä putkipiirillä tai on asennettava menoputki kiertämään ensin reunavyöhykkeen kautta. Huonetermostaatin asennuspaikkaan on kiinnitettävä erityistä huomiota, jotta se reagoisi lämpökuormiin mahdollisimman herkästi. Lattian lämpötilan reagointiherkkyys lämpökuormiin huomioidaan mahdollisuuksien mukaan myös lattiarakenteessa (ts. mahdollisimman kevytmassainen rakenne). LAITEKOHTAISET ENERGIATALOUTEEN LIITTYVÄT VAATIMUKSET: POSITIO Suunniteltu Tarjottu. Kahvio Lämmityspiirin menoputki ikkunoiden edustalla tiheällä asennusvälillä. Pesuhuone Sosiaalitilojen lattialämmityspiirien menoveden lämpötilasäätö eriytetty muista tiloista. Lattialämmityspiirien toimittajan suunnitelmat. MUUT LAITEKOHTAISET VAATIMUKSET: Tässä voidaan esittää esimerkiksi. Ks. työselitys, laiteluettelo, moottoriluettelo, TODENTAMISMENETELMÄT: A) Toimituksen vastaavuus suhteessa suunnitelmaan. mittajan mitoituksen ja suunnitelman perusteella, että Urakoitsija osoittaa lattialämmityspiirien komponenttitoi- Ennen hankintaa tai urakoitsijan toimitettavilla lattialämmityspiireillä saavutetaan suunnitelman mukainen säädettävyys sekä riittävä suunnittelijan esittäessä suunnitelmasta poikkeavaa tuotevaihtoa. ilmoittava mitoitusteho oikeilla veden lämpötiloilla. B) Todentaminen tarvittaessa Lattialämmityspiirin teho voidaan selvittää mittaamalla, asennuksen jälkeen mutta menetelmässä on heikkoutensa, minkä vuoksi sitä ei suositella. Toimintaa on vaikea riittävän tarkasti mitata. (Jäähtymä putkessa pitäisi saada riittäväksi, jotta veden lämpötilamittauksen suhteellinen virhe ei nousisi liian suureksi. Huonelämpötila pitäisi silti olla suunniteltu. Edellä oleva ei onnistu kuin pakkasilla, kun tilan lämpöhäviöt ovat suuret. Ja silti mittaustulos on epätarkka.) Poikkeaman korjaava toimenpidtöpiirien toiminta on tarkistettava. Yli- tai alilämpötilojen esiintyessä lattialämmityksen sää- Ylimääräisten energiakustannusten kompensointitapa hoisia: suurista ikkunapinnoista johtuva veto, ilmastointi, Syyt mahdollisiin lämpötilaongelmiin voivat olla monita- jne. Näin ollen kompensointia ei voi vaatia yksinomaan lattialämmitysurakoitsijalta. *) Lattialämmitys on esimerkki kohteesta, jossa energiatehokkuus on vaikea määritellä ja todentaa.

21.5.2013 13 (29) -tuote ENERGIATEHOKKUUSVAATIMUKSET JA NIIDEN TODENTAMINEN Lämmitys MAALÄMPÖPUMPPU (=liuoksesta veteen lämpöpumppu) ENERGIATALOUDELLISET VAATIMUKSET Maalämpöpumppu on ns. liuoksesta veteen lämpöpumppu, eli koneisto ottaa lämpöä talteen maassa kiertävästä liuoksesta jäähdyttämällä sitä, korottaa lämpötilatason kompressorin avulla, jolla lämmitetään (lauhdutus) lämmitysverkoston vettä. Lämpöpumpun lämpökerroin COP on lauhduttimen luovuttaman lämpötehon ja koneiston ottaman sähkötehon suhde. Maalämpöpumpun lämpökerroin COP on määriteltävä esim. seuraavissa olosuhteissa: 0/35 C ja 0/50 C. 0 C on maahan lähtevän liuoksen lämpötila, 35 tai 50 C on lauhduttimesta lähtevän veden lämpötila. Vaadittu lämpökerroin on toteuduttava pyydetyissä olosuhteissa. LAITEKOHTAISET ENERGIATALOUTEEN LIITTYVÄT VAATIMUKSET: POSITIO Suunniteltu Tarjottu Maalämpöpumppu Lämpökerroin 0/35 C COP Lämpökerroin 0/50 C COP Lämmitysteho 0/35 C kw Lämmitysteho 0/50 C kw Kompressorin sähkön ottoteho kw Valmistajan vaatimustenmukaisuusvakuutus. MUUT LAITEKOHTAISET VAATIMUKSET: Tässä voidaan esittää esimerkiksi: kylmäaine, vuotuinen energia, lisävastusten ottoteho, sähköliitäntätiedot, lämmönkeruuneste, luovutusasiakirjat, porakaivoraportit yms. TODENTAMISMENETELMÄT: A) Toimituksen vastaavuus suhteessa suunnitelmaan. Ennen hankintaa tai urakoitsijan esittäessä suunnitelmasta poikkeavaa tuotevaihtoa. B) Todentaminen tarvittaessa asennuksen jälkeen Urakoitsija osoittaa lämpöpumpun toimittajan mitoituksen ja vaatimuksenmukaisuusselvitysten perusteella, että lämpöpumpulla saavutetaan haluttu lämpökerroin ja vaadittu teho mitoituslämpötiloissa. Poikkeaman korjaava toimenpide Ylimääräisten energiakustannusten kompensointitapa Selventäviä lisätietoja Lauhduttimen luovuttama lämpöteho saadaan vesipuolen lämpötila- ja virtausmittauksen perusteella (edellyttää asennettuja linjasäätöventtiileitä). Kompressorin ja pumppujen sähköteho saadaan sähkötehomittauksella. Näiden perusteella lasketaan lämpökerroin. Mittauksessa on huomioitava kuorma, joka ei ehkä ole mitoitustehon suuruinen sekä nesteiden lämpötilat, ja niiden vaikutukset lämpökertoimeen. Maapiirin liuoksen lämpötilamittauksen perusteella varmistutaan mitoitusolosuhteiden oikeellisuudesta. Neuvottelujen perusteella urakoitsija ehdottaa korjaavaa toimenpidettä. Laskelmien perusteella. Tässä ei oteta kantaa lämmönlähteeseen, joka voi olla kallioperä eli lämpökaivot, vaakasuuntainen keruuputkisto tai vesistöön sijoitettava putkisto. Huomiota on kiinnitettävä koko järjestelmän toimivuuteen putkistoineen. Yleensä suurimmat virheet tehdään lämmönkeruuputkiston mitoituksessa ja käyttöveden valmistuksessa.

21.5.2013 14 (29) -tuote ENERGIATEHOKKUUSVAATIMUKSET JA NIIDEN TODENTAMINEN Lämmitys ILMALÄMPÖPUMPPU (=ilmasta ilmaan lämpöpumppu) ENERGIATALOUDELLISET VAATIMUKSET Ilmalämpöpumppu on ns. ilmasta-ilmaan-lämpöpumppu, eli koneisto ottaa lämpöä talteen ulkoilmasta jäähdyttämällä sitä, korottaa lämpötilatason kompressorin avulla, jolla lämmitetään (lauhdutus) sisäilmaa. Jäähdytystilanteessa toiminta on päinvastainen. Lämpöpumpun lämpökerroin COP on lauhduttimen luovuttaman lämpötehon ja koneiston ottaman sähkötehon suhde. Ilmalämpöpumpun lämpökerroin on määriteltävä esim. seuraavissa olosuhteissa: +7/20 C ja -15/20 C. (+7 C ja - 15 C ovat ulkoilman lämpötiloja ja +20 C on huonelämpötila.) Vaadittu lämpökerroin on toteuduttava pyydetyssä olosuhteessa (sulatukset huomioiden). Laitteen energiatehokkaaseen ilmankiertoon on kiinnitettävä huomiota asennuspaikkaa valittaessa. Lämpimän ilman on päästävä leviämään lämmitettäviin tiloihin. Laite on oltava pohjoisen olosuhteisiin suunniteltu. Sulatusta on ohjattava sulatustarpeen perusteella. Korvaavan lämmitysjärjestelmän ja ilmalämpöpumpun säädössä on huomioitava ilmalämpöpumpun ensisijaisuus. Sisäyksikön suodatin on oltava helposti vaihdettavissa tai puhdistettavissa. LAITEKOHTAISET ENERGIATALOUTEEN LIITTYVÄT VAATIMUKSET: POSITIO Suunniteltu Tarjottu Ilmalämpöpumppu Lämpökerroin +7/20 C COP Lämpökerroin -15/20 C COP Lämmitysteho +7/20 C kw Lämmitysteho -15/20 C kw MUUT LAITEKOHTAISET VAATIMUKSET: Tässä voidaan esittää esimerkiksi: kylmäaine, sähköliitäntätiedot, yms. TODENTAMISMENETELMÄT: A) Toimituksen vastaavuus suhteessa suunnitelmaan. Ennen hankintaa tai urakoitsijan esittäessä suunnitelmasta poikkeavaa tuotevaihtoa. B) Todentaminen tarvittaessa asennuksen jälkeen Poikkeaman korjaava toimenpide Ylimääräisten energiakustannusten kompensointitapa Valmistajan vaatimustenmukaisuusvakuutus. Urakoitsija osoittaa lämpöpumpun toimittajan mitoituksen ja vaatimuksenmukaisuusselvitysten perusteella, että lämpöpumpulla saavutetaan haluttu lämpökerroin ja vaadittu teho mitoituslämpötiloissa. Ilmalämpöpumpun toiminta voidaan tarvittaessa, jollakin tarkkuudella, todentaa huoneen sisälämpötilamittausten ja taselaskelmien perusteella. Mahdollisesti voidaan mitata sähkönottoteho. Neuvottelujen perusteella urakoitsija ehdottaa korjaavaa toimenpidettä. Laskelmien perusteella.

21.5.2013 15 (29) 2.3 Ilmastointi Ilmastointiin pätee se, mitä on sanottu putkistoista kohdassa 2.2. ERITYISET, ENERGIATEHOKKUUTEEN LIITTYVÄT VAATIMUKSET JA NIIDEN TODENTAMINEN ILMANVAIHTOKONEET YLEISET ENERGIATALOUDEL- LISET VAATIMUKSET Ilmanvaihtokoneen on tuotettava vaaditut ilmavirrat vähintään Suomen rakentamismääräyskokoelmassa esitetyn määräyksen mukaisella ominaissähköteholla. Ilmanvaihtokoneen ja sen osien on täytettävä Suomen rakentamismääräyskokoelmassa esitetyt tiiviysvaatimukset. Ilmanvaihtokoneen ja sen osien on oltava Euroventsertifioituja. Lisäksi ks. EN 1886 LAITEKOHTAISET, ENERGIATALOUTEEN LIITTYVÄT VAATIMUKSET POSITIO SUUNNITELTU TARJOTTU Tuloilmakoneen m 3 /s 4,0 ilmavirta Poistoilmakoneen m 3 /s 3,5 ilmavirta Tuloilmakoneen Pa 700 kokonaispainehäviö Poistoilmakoneen Pa 500 kokonaispainehäviö Tuloilmakanavien Pa 200 kokonaispainehäviö Poistoilmakanavien Pa 200 kokonaispainehäviö Raitisilmakanavien Pa 50 kokonaispainehäviö Jäteilmakanavien Pa 50 kokonaispainehäviö Ilmanvaihtokoneen kw / m 3 /s 2,0 ominaissähköteho Laiteluettelo, yleiset vaatimukset, mitoituslaskelmat Laitetoimittajan mitoitus, todistus Euroventsertifioinnista, vaatimustenmukaisuusvakuutus TODENTAMISMENETELMÄT Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D2 (2012) määräys: Ilmanvaihtojärjestelmän ilmavirrat on mitattava ja säädettävä, ominaissähköteho on mitattava ja järjestelmän toiminta sekä puhtaus on todettava suunnitelman mukaiseksi ennen rakennuksen käyttöönottoa. Selvitykset näistä on liitettävä rakennustyön tarkastusasiakirjaan. Mikäli mittauksissa osoittautuu, että vaadittu ominaissähköteho ei toteudu, tarkastellaan tarkemmin ilmanvaihtokoneen yksittäisiä komponentteja ja tarvittaessa myös kanavia.

21.5.2013 16 (29) ERITYISET, ENERGIATEHOKKUUTEEN LIITTYVÄT VAATIMUKSET JA NIIDEN TODENTAMINEN ILMANVAIHTO PUHALTIMET YLEISET ENERGIATALOUDEL- LISET VAATIMUKSET Puhaltimen on tuotettava vaadittu ilmavirta ja kokonaispaineenkorotus parhaimmalla hyötysuhdealueella (kokonaishyötysuhde, mukaan lukien puhallin, voimansiirto ja sähkömoottori). On pyrittävä käyttämään parasta markkinoilla saatavissa olevaa tekniikkaa. Puhaltimen moottorin (> 0,75 kw) hyötysuhdeluokka on oltava vähintään IE2. Lisäksi ks. EuP-direktiivi 2009/125/EY Komission asetus N:o 640/2009 ja 327/2011 EN 13053, ISO 5221. Taajuusmuuttajakäytössä kokonaishyötysuhde/moottorin ottamatehovaatimukselle on esitettävä toimintapiste(et) LAITEKOHTAISET ENERGIATALOUTEEN LIITTYVÄT VAATIMUKSET POSITIO SUUNNITELTU TARJOTTU Puhaltimen tyyppi Suorakäyttöinen kammiopuhallin Ilmavirta m 3 /s 4,0 Kokonaispaineenkorotus Pa 700 Kokonaishyötysuhde %(* 70 Laiteluettelo, yleiset vaatimukset, mitoituslaskelmat Laitetoimittajan mitoitus, vaatimustenmukaisuusvakuutus, ominaiskäyrä MUUT LAITEKOHTAISET VAATIMUKSET Asennustapa, sähkötekniset erityisvaatimukset, ym. ) Hyötysuhdevaatimus voidaan korvata sähkömoottorin max. ottotehovaatimuksella TODENTAMISMENETELMÄT Todentaminen rakentamisvaiheessa Urakoitsija osoittaa laitetoimittajan dokumenttien perusteella, että puhallin toteuttaa sille asetetut vaatimukset. Todentaminen käyttöönottovaiheessa Todentaminen takuuaikana Poikkeamien korjaaminen Puhaltimen ilmavirta, paineenkorotus ja sähkönkulutus on mitattava määräysten mukaan standardeja EN 13053 ja ISO 5221 soveltaen. Tuloksia verrataan suunnitelmiin ja laitetoimittajan arvoihin. Puhaltimen ilmavirta, paineenkorotus ja sähkönkulutus voidaan mitata uudelleen ja verrata tuloksia suunnitelmiin ja laitetoimittajan arvoihin. Urakoitsija on rakentamisvaiheessa velvollinen vaihtamaan esittämäänsä laitetta tai laitetoimittajaa. Käyttöönottovaiheessa tai takuuaikana menettelytavoista on neuvoteltava erikseen.

21.5.2013 17 (29) ERITYISET, ENERGIATEHOKKUUTEEN LIITTYVÄT VAATIMUKSET JA NIIDEN TODENTAMINEN ILMANVAIHTOKONEET LÄMMÖN TALTEENOTTOLAITTEET YLEISET ENERGIATALOU- DELLISET VAATIMUKSET Lämmön talteenottolaitteen on oltava suunnitelman mukaista tyyppiä ja täytettävä vaaditut mitoitusarvot. On pyrittävä käyttämään parasta markkinoilla saatavissa olevaa tekniikkaa. Mitoitusta on tarkasteltava osana suurempaa kokonaisuutta ja perustelluista syistä poikkeamia voidaan sallia. Laitteen on oltava Eurovent-sertifioitu. Lisäksi ks. EN 308, EN 1886, EN 13053. LAITEKOHTAISET, ENERGIATALOUTEEN LIITTYVÄT VAATIMUKSET POSITIO SUUNNITELTU TARJOTTU Tyyppi Pyörivä lämmönsiirrin, hygroskooppinen roottori Lämpötilahyötysuhde % 75 mitoituspisteessä Kosteushyötysuhde % 70 mitoituspisteessä Tuloilmapuolen painehäviö Pa 100 mitoitusilmavir- ralla Poistoilmapuolen painehäviö Pa 100 mitoitusilma- virralla Laiteluettelo, yleiset vaatimukset, mitoituslaskelmat MUUT LAITEKOHTAISET VAATIMUKSET Asennustapa, sähkötekniset erityisvaatimukset, ym. TODENTAMISMENETELMÄT Todentaminen rakentamisvaiheessa Laitetoimittajan mitoitus, vaatimustenmukaisuusvakuutus, todistus Eurovent-sertifioinnista. Todentaminen rakennuksen käyttöönottovaiheessa Todentaminen takuuaikana Poikkeamien korjaaminen Urakoitsija osoittaa laitetoimittajan dokumenttien perusteella, että lämmön talteenottolaite toteuttaa sille asetetut vaatimukset. Jos on syytä epäillä suunnitelmanmukaisuutta tai laitevikaa, lämmön talteenottolaitteen toimintaa voidaan tarkastella tarkemmin. Hyötysuhteen mittaaminen on suoritettava lämmityskaudella. Mittausten avulla voidaan määrittää lämmön talteenottolaitteen hyötysuhde ja verrata tulosta suunnitelmiin ja laitetoimittajan mitoitukseen. Mittaus standardia EN 308 soveltaen. Lisäksi tulee tarkastaa, että huurtumisen eston asetusarvot ja toiminta ovat suunnitelmien ja laitetoimittajan ohjeiden mukaiset. Urakoitsija on rakentamisvaiheessa velvollinen vaihtamaan esittämäänsä laitetta tai laitetoimittajaa. Käyttöönottovaiheessa tai takuuaikana menettelytavoista on neuvoteltava erikseen.

21.5.2013 18 (29) ERITYISET, ENERGIATEHOKKUUTEEN LIITTYVÄT VAATIMUKSET JA NIIDEN TODENTAMINEN ILMANVAIHTOKONEET LÄMMÖN TALTEENOTTOLAITTEET YLEISET ENERGIATALOU- DELLISET VAATIMUKSET Lämmön talteenottolaitteen on oltava suunnitelman mukaista tyyppiä ja täytettävä vaaditut mitoitusarvot. On pyrittävä käyttämään parasta markkinoilla saatavissa olevaa tekniikkaa. Mitoitusta on tarkasteltava osana suurempaa kokonaisuutta ja perustelluista syistä poikkeamia voidaan sallia. Laitteen on oltava Eurovent-sertifioitu. Lisäksi ks. EN 308, EN 1886, EN 13053. LAITEKOHTAISET, ENERGIATALOUTEEN LIITTYVÄT VAATIMUKSET POSITIO SUUNNITELTU TARJOTTU Tyyppi Levylämmönsiirrin Lämpötilahyötysuhde % 65 mitoituspisteessä Tuloilmapuolen painehäviö Pa 100 mitoitusilmavir- ralla Poistoilmapuolen painehäviö mitoitusilma- Pa 100 virralla Laiteluettelo, yleiset vaatimukset, mitoituslaskelmat MUUT LAITEKOHTAISET VAATIMUKSET Asennustapa, sähkötekniset erityisvaatimukset, ym. TODENTAMISMENETELMÄT Todentaminen rakentamisvaiheessa Todentaminen rakennuksen käyttöönottovaiheessa Laitetoimittajan mitoitus, vaatimustenmukaisuusvakuutus, todistus Eurovent-sertifioinnista. Todentaminen takuuaikana Poikkeamien korjaaminen Urakoitsija osoittaa laitetoimittajan dokumenttien perusteella, että lämmön talteenottolaite toteuttaa sille asetetut vaatimukset. Jos on syytä epäillä suunnitelmanmukaisuutta tai laitevikaa, lämmön talteenottolaitteen toimintaa voidaan tarkastella tarkemmin. Hyötysuhteen mittaaminen on suoritettava lämmityskaudella. Mittausten avulla voidaan määrittää lämmön talteenottolaitteen hyötysuhde ja verrata tulosta suunnitelmiin ja laitetoimittajan mitoitukseen. Mittaus standardia EN 308 soveltaen. Lisäksi tulee tarkastaa, että huurtumisen eston asetusarvot ja toiminta ovat suunnitelmien ja laitetoimittajan ohjeiden mukaiset. Urakoitsija on rakentamisvaiheessa velvollinen vaihtamaan esittämäänsä laitetta tai laitetoimittajaa. Käyttöönottovaiheessa tai takuuaikana menettelytavoista on neuvoteltava erikseen.

21.5.2013 19 (29) ERITYISET, ENERGIATEHOKKUUTEEN LIITTYVÄT VAATIMUKSET JA NIIDEN TODENTAMINEN ILMANVAIHTOKONEET LÄMMÖN TALTEENOTTOLAITTEET YLEISET ENERGIATALOUDELLISET VAATIMUKSET Lämmön talteenottolaitteen on oltava suunnitelman mukaista tyyppiä ja täytettävä vaaditut mitoitusarvot. On pyrittävä käyttämään parasta markkinoilla saatavissa olevaa tekniikkaa. Mitoitusta on tarkasteltava osana suurempaa kokonaisuutta ja perustelluista syistä poikkeamia voidaan sallia. Laitteen on oltava Eurovent-sertifioitu. Lisäksi ks. EN 308, EN 1886, EN 13053. LAITEKOHTAISET, ENERGIATALOUTEEN LIITTYVÄT VAATIMUKSET POSITIO SUUNNITELTU TARJOTTU Tyyppi Nestekiertoinen lämmön talteenotto Lämpötilahyötysuhde % 55 mitoituspisteessä (mp) Tuloilmapatterin ilmapuolen Pa 100 painehäviö (mp) Tuloilmapatterin nestepuolen kpa 80 painehäviö (mp) Poistoilmapatterin Pa 100 ilmapuolen painehäviö (mp) Poistoilmapatterin nestepuolen kpa 80 painehäviö (mp) Käytettävä liuos (mp) Etyleeniglykoli 35 % Laiteluettelo, yleiset vaatimukset, mitoituslaskelmat MUUT LAITEKOHTAISET VAATIMUKSET Asennustapa ym. TODENTAMISMENETELMÄT Todentaminen rakentamisvaiheessa Laitetoimittajan mitoitus, todistus Euroventsertifioinnista. Todentaminen rakennuksen käyttöönottovaiheessa Todentaminen takuuaikana Poikkeamien korjaaminen Urakoitsija osoittaa laitetoimittajan dokumenttien perusteella, että lämmön talteenottolaite toteuttaa sille asetetut vaatimukset. Jos on syytä epäillä suunnitelmanmukaisuutta tai laitevikaa, lämmön talteenottolaitteen toimintaa voidaan tarkastella tarkemmin. Hyötysuhteen mittaaminen on suoritettava lämmityskaudella. Nestekiertoisessa järjestelmässä on tarkastettava myös liuospiirin toiminta. Mittausten avulla voidaan määrittää lämmön talteenottolaitteen hyötysuhde ja verrata tulosta suunnitelmiin ja laitetoimittajan mitoitukseen. Mittaus standardia EN 308 soveltaen. Lisäksi tulee tarkastaa, että huurtumisen eston asetusarvot ja toiminta ovat suunnitelmien ja laitetoimittajan ohjeiden mukaiset. Nestekiertoisessa järjestelmässä on tarkastettava myös liuospiirin toiminta. Urakoitsija on rakentamisvaiheessa velvollinen vaihtamaan esittämäänsä laitetta tai laitetoimittajaa. Käyttöönottovaiheessa tai takuuaikana menettelytavoista on neuvoteltava erikseen.

21.5.2013 20 (29) ERITYISET, ENERGIATEHOKKUUTEEN LIITTYVÄT VAATIMUKSET JA NIIDEN TODENTAMINEN ILMANVAIHTOKONEET SUODATTIMET YLEISET ENERGIATALOUDELLISET VAATIMUKSET Suodattimen on täytettävä vaadittu suodatinluokka suunnitelmassa esitetyn mitoituksen mukaisilla painehäviöillä. Suodattimen tyypin on oltava suunnitelman mukainen. Suodattimen on oltava Eurovent-sertifioitu. Lisäksi ks. EN 779, EN 1886. LAITEKOHTAISET, ENERGIATALOUTEEN LIITTYVÄT VAATIMUKSET POSITIO SUUNNITELTU TARJOTTU Suodattimen tyyppi Pussisuodatin, lasikuitu Suodatinluokka F7 Alkupainehäviö Pa 100 Mitoituspainehäviö Pa 150 (50 % likaantuminen) Otsapintanopeus m/s 2,0 Laiteluettelo, yleiset vaatimukset MUUT LAITEKOHTAISET VAATIMUKSET Asennustapa ym. TODENTAMISMENETELMÄT Todentaminen rakentamisvaiheessa Todentaminen rakennuksen käyttöönottovaiheessa Todentaminen takuuaikana Poikkeamien korjaaminen Laitetoimittajan mitoitus, todistus Euroventsertifioinnista. Urakoitsija osoittaa laitetoimittajan dokumenttien perusteella, että suodatin toteuttaa sille asetetut vaatimukset. Jos on syytä epäillä suunnitelmanmukaisuutta, painehäviö suodattimen yli voidaan mitata ja verrata suunnitelmiin ja laitetoimittajan mitoitukseen. Painehäviö suodattimen yli voidaan mitata ja verrata suunnitelmiin ja laitetoimittajan mitoitukseen. Suodatin on vaihdettava tarvittaessa. Urakoitsija on rakentamisvaiheessa velvollinen vaihtamaan esittämäänsä laitetta tai laitetoimittajaa. Käyttöönottovaiheessa tai takuuaikana menettelytavoista on neuvoteltava erikseen.

21.5.2013 21 (29) ERITYISET, ENERGIATEHOKKUUTEEN LIITTYVÄT VAATIMUKSET JA NIIDEN TODENTAMINEN ILMANVAIHTOKONEET PATTERIT, lämmitys YLEISET ENERGIATALOUDELLISET VAATIMUKSET Patterin on täytettävä vaaditut mitoitusarvot siten, että ilma- ja nestepuolen painehäviöt eivät ylitä suunnitelmassa esitettyjä arvoja. Mitoitusta on tarkasteltava osana suurempaa kokonaisuutta ja perustelluista syistä poikkeamia voidaan sallia. Patterin on oltava Eurovent-sertifioitu. Lisäksi ks. EN 13053. LAITEKOHTAISET, ENERGIATALOUTEEN LIITTYVÄT VAATIMUKSET POSITIO SUUNNITELTU TARJOTTU Patterin tyyppi Lämmityspatteri Otsapintanopeus m/s 2,0 Ilmapuolen painehäviö Pa 50 Nestepuolen painehäviö kpa 10 Laiteluettelo, yleiset vaatimukset, mitoituslaskelmat MUUT LAITEKOHTAISET VAATIMUKSET Asennustapa ym. TODENTAMISMENETELMÄT Todentaminen rakentamisvaiheessa Todentaminen rakennuksen käyttöönottovaiheessa Todentaminen takuuaikana Poikkeamien korjaaminen Laitetoimittajan mitoitus, todistus Euroventsertifioinnista. Urakoitsija osoittaa laitetoimittajan dokumenttien perusteella, että patteri toteuttaa sille asetetut vaatimukset. Jos on syytä epäillä suunnitelmanmukaisuutta, patteria ja siihen liittyviä komponentteja voidaan tarkastella tarkemmin. Patteria ja siihen liittyvien komponenttien toimintaa voidaan tarkastella käytön aikana. Urakoitsija on rakentamisvaiheessa velvollinen vaihtamaan esittämäänsä laitetta tai laitetoimittajaa. Käyttöönottovaiheessa tai takuuaikana menettelytavoista on neuvoteltava erikseen.

21.5.2013 22 (29) ERITYISET, ENERGIATEHOKKUUTEEN LIITTYVÄT VAATIMUKSET JA NIIDEN TODENTAMINEN ILMANVAIHTOKONEET PATTERIT, jäähdytys YLEISET ENERGIATALOUDELLI- SET VAATIMUKSET Patterin on täytettävä vaaditut mitoitusarvot siten, että ilma- ja nestepuolen painehäviöt eivät ylitä suunnitelmassa esitettyjä arvoja. Mitoitusta on tarkasteltava osana suurempaa kokonaisuutta ja perustelluista syistä poikkeamia voidaan sallia. Patterin on oltava Eurovent-sertifioitu. Lisäksi ks. EN 13053. LAITEKOHTAISET, ENERGIATALOUTEEN LIITTYVÄT VAATIMUKSET POSITIO SUUNNITELTU TARJOTTU Patterin tyyppi Jäähdytyspatteri Otsapintanopeus m/s 2,0 Ilmapuolen painehäviö Pa 100 Nestepuolen painehäviö kpa 20 Laiteluettelo, yleiset vaatimukset, mitoituslaskelmat Laitetoimittajan mitoitus, todistus Euroventsertifioinnista. MUUT LAITEKOHTAISET VAATIMUKSET Asennustapa ym. TODENTAMISMENETELMÄT Todentaminen rakentamisvaiheessa Todentaminen rakennuksen käyttöönottovaiheessa Todentaminen takuuaikana Poikkeamien korjaaminen Urakoitsija osoittaa laitetoimittajan dokumenttien perusteella, että patteri toteuttaa sille asetetut vaatimukset. Jos on syytä epäillä suunnitelmanmukaisuutta, patteria ja siihen liittyviä komponentteja voidaan tarkastella tarkemmin. Patteria ja siihen liittyvien komponenttien toimintaa voidaan tarkastella käytön aikana. Urakoitsija on rakentamisvaiheessa velvollinen vaihtamaan esittämäänsä laitetta tai laitetoimittajaa. Käyttöönottovaiheessa tai takuuaikana menettelytavoista on neuvoteltava erikseen.

21.5.2013 23 (29) ERITYISET, ENERGIATEHOKKUUTEEN LIITTYVÄT VAATIMUKSET JA NIIDEN TODENTAMINEN Jäähdytys VEDENJÄÄHDYTYSKONEET, liuoslauhdutteiset YLEISET ENERGIATALOUDELLISET Vedenjäähdytyskoneen energiatehokkuus perustuu kylmäkoneiston tehokkuuteen ja mitoitetaan mahdollisimman korkeaan VAATIMUKSET jäähdytysveden ja mahdollisimman matalaan lauhdutusliuoksen lämpötilaan. Osatehokäyttö vaikuttaa oleellisesti vuosienergiatehokkuuteen. Vedenjäähdytyskoneiden energiatehokkuutta vertaillaan energiatehokkuuskertoimen (EER) ja vuosienergiatehokkuuskertoimen (ESEER) perusteella. Ne määritetään standardin SFS-EN 14511*) mukaisilla veden lämpötiloilla 7/12 C(jäähdytysvesi) ja 30/35 C(lauhdutusvesi). Vedenjäähdytyskoneen on tuotettava erikseen vaadittu jäähdytysteho hankekohtaisissa mitoitusolosuhteissa**). Vedenjäähdytyskoneissa, joissa on ulkopuolinen pumppu, lämmönsiirtimien (höyrystin/lauhdutin) nestepuolen maksimipainehäviöitä ei saa ylittää mitoitusvirtaamalla. LAITEKOHTAISET, ENERGIATALOUTEEN LIITTYVÄT VAATIMUKSET POSITIO SUUNNITELTU TARJOTTU Energiatehokkuuskerroin*) EER vesi 7/12 C, vesi 30/35 C Vuosienergiatehokkuuskerroin*) vesi 7/12 C, vesi 30/35 C Höyrystimen nestepuolen painehäviö**) Lauhduttimen nestepuolen painehäviö**) Kylmäteho **) Sähkön ottoteho **) Kylmäkerroin **) ESEER kpa kpa kw kw COP j Laiteluettelo, kaaviot, yleiset Laitetoimittajan mitoitus, vaatimustenmukaisuusvakuutus vaatimukset, mitoituslaskelmat MUUT LAITEKOHTAISET VAATIMUKSET Tässä kohdassa esitetään mitoitusolosuhteet ja muut suunnitteluvaatimukset (laitetyyppi, tehonsäätö, kylmäaine, liuokset, jne.). TODENTAMISMENETELMÄT Todentaminen rakentamisvaiheessa Todentaminen käyttöönottovaiheessa Todentaminen takuuaikana Poikkeamien korjaaminen Urakoitsija osoittaa laitetoimittajan dokumenttien perusteella, että vedenjäähdytyskone toteuttaa sille asetetut vaatimukset. Vedenjäähdytyskoneelle tehdään kuormituskoe, jossa virtaukset (määrät ja lämpötilat) ja sähkön kulutus mitataan. Mittausten perusteella lasketaan jäähdytys- ja lauhdutustehot, sekä kylmäkerroin. Laskelmissa on huomioitava poikkeamat mitoitustilanteesta (kuorma, lämpötilat). Tuloksia verrataan suunnitelmiin ja laitetoimittajan arvoihin. Käyttötunteja ja sähkönkulutusta voidaan mitata laitekohtaisesti ja verrata tuloksia suunnitelmiin ja laitetoimittajan arvoihin. Urakoitsija on rakentamisvaiheessa velvollinen vaihtamaan esittämäänsä laitetta tai laitetoimittajaa. Käyttöönottovaiheessa tai takuuaikana menettelytavoista on neuvoteltava erikseen.

21.5.2013 24 (29) ERITYISET, ENERGIATEHOKKUUTEEN LIITTYVÄT VAATIMUKSET JA NIIDEN TODENTAMINEN Jäähdytys NESTEJÄÄHDYTTIMET YLEISET ENERGIATALOUDELLISET VAATIMUKSET Nestejäähdyttimen on tuotettava vaadittu liuoksen jäähdytysteho mitoitusolosuhteissa. Se mitoitetaan mahdollisimman matalaan, teknis-taloudelliseen lauhdutusliuoksen lämpötilaan. Osatehokäyttö vaikuttaa vuosienergiatehokkuuteen. Puhaltimen on tuotettava tarvittava ilmavirta parhaimmalla hyötysuhdealueella. On pyrittävä käyttämään parasta markkinoilla saatavissa olevaa tekniikkaa (esim. EC-moottorit). Puhaltimen moottorin (> 0,75 kw) hyötysuhdeluokka on oltava vähintään IE2. Lämmönsiirtimen nestepuolen maksimipainehäviöitä ei saa ylittää mitoitusvirtaamalla. Lisäksi EuP-direktiivi 2009/125/EY. LAITEKOHTAISET, ENERGIATALOUTEEN LIITTYVÄT VAATIMUKSET POSITIO SUUNNITELTU TARJOTTU Jäähdytysteho kw Ilmavirta m 3 /s Puhaltimien ottoteho kw Nestevirta l/s Nestepuolen painehäviö kpa Laiteluettelo, kaaviot, yleiset vaatimukset, mitoituslaskelmat Laitetoimittajan mitoitus, vaatimustenmukaisuusvakuutus MUUT LAITEKOHTAISET VAATIMUKSET Tässä kohdassa esitetään mitoitusolosuhteet ja muut suunnitteluvaatimukset (tehonsäätö, käytettävä liuos, äänitaso, jne.). TODENTAMISMENETELMÄT Todentaminen rakentamisvaiheessa Todentaminen käyttöönottovaiheessa Todentaminen takuuaikana Poikkeamien korjaaminen Urakoitsija osoittaa laitetoimittajan dokumenttien perusteella, että laite toteuttaa sille asetetut vaatimukset. Vedenjäähdytyskoneen kuormituskokeen yhteydessä virtaukset (määrät ja lämpötilat) ja sähkön kulutus mitataan. Mittausten perusteella lasketaan jäähdytysteho. Laskelmissa on huomioitava poikkeamat mitoitustilanteesta (kuorma, lämpötilat). Tuloksia verrataan suunnitelmiin ja laitetoimittajan arvoihin. Puhaltimen sähkönkulutus voidaan mitata uudelleen ja verrata tuloksia suunnitelmiin ja laitetoimittajan arvoihin. Urakoitsija on rakentamisvaiheessa velvollinen vaihtamaan esittämäänsä laitetta tai laitetoimittajaa. Käyttöönottovaiheessa tai takuuaikana menettelytavoista on neuvoteltava erikseen.

21.5.2013 25 (29) Taulukoissa on viitattu seuraaviin direktiiveihin ja standardeihin: EuP-direktiivi 2009/125/EY Energy using Products, EcoDesign direktiivi Komission asetus n:o 640/2009 Sähkömoottoreiden ekologista suunnittelua koskevat vaatimukset Komission asetus n:o 327/2011 Ottoteholtaan vähintään 125 watin ja enintään 500 kilowatin moottoreilla varustettujen puhaltimien suunnittelua koskevat vaatimukset Eurovent-sertifiointijärjestelmä, http://www.eurovent-certification.com EN 308 Heat exchangers. Test procedures for establishing performance of air to air and flue gases heat recovery devices. EN 779 Particulate air filters for general ventilation. Determination of the filtration performance. EN 1886 Ventilation for buildings. Air handling units. Mechanical performance. EN 13053 Ventilation for buildings. Air handling units. Rating and performance for units, components and sections. ISO 5221 Air distribution and air diffusion. Rules to methods of measuring air flow rate in an air handling duct. 3 SÄHKÖ VALAISTUS Rakennuksen sähkönkulutus on riippuvainen muiden tekniikka-alojen ratkaisuista: minkälaisia moottoritehoja koneissa ja laitteissa tarvitaan tai minkälaisia sähkölämmityksiä on käytössä. Muuntajien, kaapelien tai taajuusmuuttajien valinnoilla sähkönkulutukseen voidaan vaikuttaa jotain prosentteja. Sähkönkulutukseen voidaan vaikuttaa välillisesti, eli esim. sillä, miten ilmastointia ja valaistusta ohjataan. Tässä rakennusautomaatio on tärkeässä roolissa, samoin kuin rakennuksen huollon osaaminen ja käyttäjien tottumukset. Liiketunnistimet, hämäräkytkimet ja valaistustason säätimet ja ajastimet ovat keinoja ohjata sähkön käyttöä järkevästi. Ohjauksen ohella valaistusratkaisut ovat merkittävin sähkönkulutukseen vaikuttava asia. Suunnittelija valitsee valaisintyypit ja valaistusratkaisun, jotta haluttu kohteesta riippuva valaistustaso ja valomaailma saavutetaan. Nykyisin valaistuksen mitoitukseen käytetään apuna simulointiohjelmistoja kuten Dialux-ohjelmaa. Kun tila on mallinnettu ja laskettu, voidaan valaisinmäärittelyt tehdä ja sähkön kulutus tietää. Valinnan jälkeen ohjelma ja valittu valaistusratkaisu toimii todentamistyökaluna, jolla todennetaan urakoitsijan ja valaisintoimittajien toimituksenmukaisuus. Ehdotetuilla valaisimilla ja valaistusratkaisuilla tulee saavuttaa vähintään suunnitelmien mukainen lopputulos samalla tai alhaisemmalla sähkön kulutuksella ja elinkaarikustannuksilla. Mallinnus joudutaan aina tekemään jossain määrin puutteellisilla tiedoilla. Sisustus, pintamateriaalit ja ikkunaratkaisut, joita ei ole aina voitu täysin mallinnuksessa ottaa huomioon, vaikuttavat valaistustasoon ja siihen, miltä valaistus tilan käyttäjistä tuntuu. Todentamisen työkaluihin voidaan lukea myös esim. valaistustason mittaukset käytössä olevassa rakennuksessa ilta/päivätilanteissa 2-3 kuukauden käytön jälkeen ja vastaavat mittaukset vuoden käytön jälkeen. Samalla voidaan mitata myös valaistuksen ottama sähköteho.

21.5.2013 26 (29) Luonnonvalon hyödyntäminen yleistyy rakennuksissa jatkuvasti, ja tällöin valaistussimulointeja tehtäessä on usein pystyttävä laskemaan todenmukainen valaistus useista valonlähteistä ja pintamateriaalien aiheuttamista heijastuksista. Tähän on erilliset ohjelmistonsa. Kuten talotekniikan kohdalla on mainittu, jos simulointi- ja laskentaohjelmia käytetään suunnittelussa, tulee niiden laskentaoletukset jäädyttää tarjouspyyntövaiheen tai sopimuksentekovaiheen tilanteeseen, jotta niitä voidaan käyttää urakoitsijan/laitetoimittajan toimituksen puolueettomaan sopimuksenmukaisuuden todentamiseen. Todentaminen Jos urakoitsijan toimitus mainituilla ohjelmilla mallintaen, tuottaa halutun lopputuloksen ja sähkön kulutuksen, voidaan toimitus hyväksyä edellyttäen, että valaisimien tiedot vastaavat valaisimien todellisia käytännön ominaisuuksia. Mittauksin todellisista valaistusolosuhteista saadaan tietoa, mutta voiko sitä käyttää todentamisen työkaluna? Se, minkälaisen vaikutelman valaistus antaa, riippuu suunnittelijan ja urakoitsijan valinnoista. Jos todelliset valaistusolosuhteet eivät vastaa odotuksia syyllisiä voi olla monia: suunnittelija, sähköurakoitsija ja arkkitehti/sisustussuunnittelija. Ainoastaan sähkönkulutuksen mittaus on tieto, jota voidaan verrata urakoitsijan lupaamaan. Toinen on se, miten valaistusolosuhteet säilyvät esim. vuoden käytön jälkeen. Jos valaistusolosuhteet muuttuvat ennakoitua enemmän, se johtuu valaisintoimittajasta/urakoitsijasta, jos muita muutoksia tiloissa ei ole tapahtunut ja valaisimet on asianmukaisesti huollettu. 4 RAKENNUSAUTOMAATIO Rakennusautomaatio on rakennuksen aivot. Rakennusautomaation tekee yleensä siihen erikoistunut suunnittelija, joka tekee työnsä vuorovaikutuksessa tilaajan edustajien ja muiden suunnittelijoiden kanssa. Rakennusautomaatiolla ohjataan talotekniikan toimintaa monipuolisesti: ohjataan tilojen sisäilmasto-olosuhteista, valaistusta sekä talotekniikan käyttöaikoja; kerätään trenditietoja olosuhteista ja energiankulutuksesta; muutetaan paikallisesti tai keskitetysti järjestelmien tavoitearvoja ja käyttöaikoja; vastaanotetaan ja siirretään järjestelmän tuottamia hälytyksiä sekä havainnollistetaan järjestelmän toimintaa näyttöjen grafiikkakuvilla, joita voidaan käyttää myös käyttöaikojen ja asetusarvojen muutoksiin. Rakennusautomaatiolla voidaan vaikuttaa energiankulutukseen monin tavoin: - ohjaamalla aikaohjelmilla ja läsnäolotunnistimilla ilmastointia, jäähdytystä, lämmitystä ja valaistusta - ohjaamalla ilmastointia tarpeen mukaan esim. lämpötila- ja hiilidioksidiantureilla - mahdollistamalla lisäaikakelloilla tilapäisen ja kontrolloidun normaalin käyttöajan ylityksen - energia- ja vesimittareiden seurannoilla voidaan saada selville vuotoja ja normaalista poikkeavaa energiankulutusta - LTO-järjestelmien hyötysuhdetta ja toimintaa voidaan seurata - erityisesti LVI-järjestelmien moninaisten ohjaustapojen, muuttaja-asetteluiden ja mitoitusperusteiden oikealla valinnalla voidaan vaikuttaa järjestelmien energiatehokkuuteen.