Lausuntopyyntö

Lausuntopyyntö OKM/25/010/2013 21.08.2013 Jakelussa mainituille Viite Asia Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttaminen UKM begäran om utlåtande angående ändring av förordning till statsrådets förordning om finansiering av undervisnings- och kulturverksamhet Opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää lausuntoanne oheisesta asetusluonnoksesta ja siihen liittyvästä perustelumuistiosta. Lausunnot pyydetään toimittamaan 20.9.2013 mennessä opetus- ja kulttuuriministeriön kirjaamon sähköpostiosoitteeseen kirjaamo@minedu.fi. Undervisnings- och kulturministeriet begär Er om ett utlåtande om bifogade förordningsutkast och därtill hörande promemoria med motiveringar. Vi ber Er sända utlåtanden senast 20.9.2013 till undervisnings- och kulturministeriets registratorskontor på kirjaamo@minedu.fi. Ylijohtaja Hannu Siren Opetusneuvos Maarit Palonen Liitteet OKM AMKrahoitusasetus OKM AMKrahoitusasetusMUISTIO

OKM/25/010/2013 2 (2) Jakelu Ammattikorkeakoulut Ammattikorkeakoulujen ylläpitäjät Valtiovarainministeriö Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE ry Akava ry Elinkeinoelämän Keskusliitto ry Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Opetusalan Ammattijärjestö Oaj Ry, Undervisningssektorns Fackorganisation Rf Opetushallitus Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry. Suomen Kuntaliitto ry Suomen Yrittäjät ry Toimihenkilökeskusjärjestö STTK Ry Suomen yliopistot UNIFI ry

Valtioneuvoston asetus opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1766/2009) 22 ja muutetaan 15 seuraavasti: 15 Ammattikorkeakoulujen yksikköhintojen laskentaperusteet ja laskentaperusteiden keskinäinen painotus Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 26 :n 4 momentissa säädetty ammattikorkeakoulun yksikköhinnan koulutuksen rahoitusosuus perustuu seuraaviin laskentaperusteisiin ja perusteiden keskinäiseen painotukseen: 1) ammattikorkeakoulussa kalenterivuonna suoritettujen ammattikorkeakoulututkintojen lukumäärä painotettuna tutkintoa suorittavien määrää kohti laskettujen kustannusten suhteessa, painokerroin 46; 2) ammatillisessa opettajankoulutuksessa kalenterivuonna suoritettujen opettajankoulutusopintojen painokerroin 2; lukumäärä, 3) lukuvuodessa vähintään 55 opintopistettä suorittaneiden ammattikorkeakoulututkintoa opiskelevien lukumäärä, painokerroin 24; 4) kalenterivuonna avoimessa ammattikorkeakouluopetuksessa tai muutoin erillisinä opintoina sekä maahanmuuttajien valmentavassa koulutuksessa suoritettujen opintopisteiden yhteenlaskettu määrä, painokerroin 4; 5) kalenterivuonna ammattikorkeakoulun opiskelijapalautteeseen vastanneiden tutkinto-opiskelijoiden pisteytettyjen vastausten summa, painokerroin 3; 6) kalenterivuonna yli kolmeksi kuukaudeksi Suomesta lähteneiden ja Suomeen saapuneiden vaihto-opiskelijoiden lukumäärä, painokerroin 2,25; 7) kalenterivuonna ammattikorkeakoulussa ulkomaalaisten suorittamien ammattikorkeakoulututkintojen lukumäärä, painokerroin 0,75; 8) ammattikorkeakoulussa ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden työllisten määrä vuosi tutkinnon suorittamisen jälkeen, painokerroin 3. Edellä 1 momentin 1 kohdassa mainittujen suoritettujen ammattikorkeakoulututkintojen lukumäärä kerrotaan kulttuurialan, luonnonvara-alan, merenkulun ja tekniikan ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa luvulla 4, ja humanistisen alan, kauneudenhoitoalan, liikunnan, liiketalouden, matkailu- ja ravitsemisalan, sekä sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa luvulla 3,5. Edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuna tutkintoa suorittavien määränä käytetään ammattikorkeakoululain (351/2003) 8 :n 2 momentissa tarkoitetussa sopimuksessa tutkinnoittain sovittua opiskelijamäärää ja kustannuksina opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 26 :n 1 momentissa tarkoitetun vuoden kustannuksia kohdistettuina tutkinnoille. Edellä 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetussa opiskelijapalautteessa tutkintoopiskelijat vastaavat seuraaviin väittämiin: a) ammattikorkeakoulu on eri tavoin tukenut työelämäyhteyksieni kehittymistä; b) valmistumisen jälkeisessä työssä voin hyödyntää ammattikorkeakoulussa oppimaani; c) opetus ammattikorkeakoulussa on ollut asiantuntevaa ja korkeatasoista;

2 d) ammattikorkeakoulun opintoihin liittyvät neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tukeneet hyvin opintojeni edistymistä; e) työharjoittelun aikana saamani ohjaus on ollut riittävää. Edellä 4 momentissa tarkoitettuihin väittämiin vastataan pisteytetyllä asteikolla siten, että vastaus täysin eri mieltä tuottaa yhden pisteen, osittain eri mieltä kaksi pistettä, osittain samaa mieltä kolme pistettä ja täysin samaa mieltä neljä pistettä. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 26 :n 4 momentissa säädetty ammattikorkeakoulun yksikköhinnan soveltavan tutkimus- ja kehitystyön rahoitusosuus perustuu seuraaviin laskentaperusteisiin ja perusteiden keskinäiseen painotukseen: 1) ulkopuolisen soveltavan tutkimus- ja kehitystyön rahoitus, Tilastokeskuksen keräämän ja sen tekemän ulkopuolisen tutkimus- ja kehitystoiminnan määritelmän mukaan, painokerroin 8; 2) kalenterivuonna suoritettujen ylempien ammattikorkeakoulututkintojen lukumäärä, painokerroin 4; 3) kalenterivuonna vähintään viiden päivän pituiseen kansainväliseen opettaja- tai asiantuntijavaihtoon osallistuneiden lukumäärä, painokerroin 1; 4) julkaisujen, julkisen taiteellisen ja taideteollisen toiminnan, audiovisuaalisten aineistojen, sekä tieto- ja viestintäteknisten ohjelmien lukumäärä, opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisujen tiedonkeruun luokituksen mukaan luokat A-F ja I, painokerroin 2. Edellä 1 momentissa tarkoitetun koulutuksen rahoitusosuuden ja 6 momentissa tarkoitetun soveltavan tutkimusja kehitystyön rahoitusosuuden laskentaperusteiden laskennassa käytetään kolmen viimeisimmän käytettävissä olevan vuoden laskentaperusteiden keskiarvoa, ja jakajana yksikköhintaa laskettaessa ammattikorkeakoululain 8 :n 2 momentissa tarkoitetun sopimuksen mukaan määräytyvää, yksikköhinnan määräämistä edeltänyttä vuotta edeltäneen vuoden laskennallisten opiskelijoiden yhteismäärää. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014. Sen estämättä, mitä 15 :ssä säädetään ammattikorkeakoululain (351/2003) 8 :n 2 momentissa tarkoitetussa sopimuksessa tutkinnoittain sovitusta opiskelijamäärästä, tutkinnoittain käytettävistä kertoimista ja tutkinnoittain lasketuista yksikkökustannuksista, vuosina 2014 ja 2015 yksikköhinnat lasketaan käyttäen koulutusalojen opiskelijamääriä, koulutusaloittaisia kertoimia ja koulutusaloittain laskettuja kustannuksia. Helsingissä päivänä kuuta 2013 Opetusministeri

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio 21.8.2013 VALTIONEUVOSTON ASETUS OPETUS- JA KULTTUURITOIMEN RAHOITUKSESTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA 1 Esityksen tausta ja pääasiallinen sisältö Ammattikorkeakoulu-uudistuksen ensimmäiseen vaiheeseen liittyvä laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 26 ja 48 :n muuttamisesta (486/2013) on vahvistettu 28.6.2013 ja se tulee voimaan 1.1.2014. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua valtioneuvoston asetusta (1766/2009) on näiden lainmuutosten johdosta tarpeen muuttaa tietyin osin. 2 Yksityiskohtaiset perustelut 15 Ammattikorkeakoulujen yksikköhintojen laskentaperusteet ja laskentaperusteiden keskinäinen painotus Vuoden 2014 alussa voimaan tulevan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 26 :n mukaan ammattikorkeakoulun yksikköhinta määräytyy laskennallisin perustein ottaen huomioon toiminnan laajuus, laatu ja vaikuttavuus. Yksikköhinta muodostuu koulutuksen sekä soveltavan tutkimus- ja kehitystyön perusteella määräytyvistä rahoitusosuuksista. Koulutuksen perusteella määräytyvä rahoitusosuus perustuu suoritettuihin ammattikorkeakoulututkintoihin ja suoritettuihin ammatillisiin opettajankoulutusopintoihin, suoritettuihin opintopisteisiin, avoimessa ammattikorkeakouluopetuksessa tai muutoin erillisinä opintoina ja maahanmuuttajien valmentavassa koulutuksessa suoritettuihin opintopisteisiin, opiskelijapalautteeseen, kansainväliseen opiskelijaliikkuvuuteen sekä ammattikorkeakoulusta valmistuneiden työllisten määrään. Soveltavan tutkimus- ja kehitystyön perusteella määräytyvä rahoitusosuus perustuu julkaisuihin, suoritettuihin ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin, henkilöstön kansainväliseen liikkuvuuteen sekä tutkimus- ja kehitystyön ulkopuoliseen rahoitukseen. Yksikköhinnat määrätään jatkossa siten, että kaikkien ammattikorkeakoulujen rahoituksesta koulutuksen perusteella määräytyvä osuus on 85 prosenttia ja soveltavan tutkimus- ja kehitystyön osuus on 15 prosenttia. Valtioneuvoston asetuksella säädettäisiin yksikköhinnan laskemisen ja laskentaperusteiden yksityiskohdista. Säännöksen 1 momentissa täsmennettäisiin laissa säädettyjä koulutuksen rahoitusosuuden laskentaperusteita ja säädettäisiin koulutuksen rahoitusosuuden sisältyvien laskentaperusteiden keskinäisistä

2 painotuksista. Säännöksen 2 momentissa määriteltäisiin rahoituksen laskentaperusteena olevien ammattikorkeakoulututkintojen painotuksista, jotka perustuisivat tutkintojen laajuuksiin. Säännöksen 3 momentissa määriteltäisiin 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetut tutkintoa suorittavien määrä ja kustannukset. Säännöksen 4 ja 5 momentissa puolestaan säädettäisiin laskentaperusteena olevan opiskelijapalautteen yksityiskohdista. Säännöksen 6 momentissa täsmennettäisiin laissa säädettyjä soveltavan tutkimus- ja kehitystyön rahoitusosuuden laskentaperusteita ja säädettäisiin laskentaperusteiden keskinäisistä painotuksista. Lisäksi 7 momentissa täsmennettäisiin sekä koulutuksen rahoitusosuuden että soveltavan tutkimus- ja kehitystyön rahoitusosuuden laskentaperusteiden laskemistapaa. 22 Opiskelijamäärien ja suoritettujen tutkintojen määrän laskeminen ammattikorkeakoulussa Voimassa olevan asetuksen 22 :ssä säädetään opiskelijamäärien ja suoritettujen tutkintojen määrän laskemisesta. Ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin muuttuessa säännös ehdotetaan kumottavaksi. 3 Esityksen vaikutukset Esitetty rahoitusmalli kannustaa tulokselliseen ja tehokkaaseen toimintaan, sillä korkeakoulukohtainen rahoitus määräytyy pääasiassa suoritettujen tutkintojen ja opintoprosessien laadun ja tehokkuuden perusteella. Suoritettujen ammattikorkeakoulututkintojen perusteella määräytyy 46 prosenttia ja lukuvuodessa vähintään 55 opintopistettä suorittaneiden ammattikorkeakoulututkintoa opiskelevien lukumäärän perusteella 24 prosenttia yksikköhinnan laskentaperusteista. Tuloksellisuuden näkökulmasta ero nykyiseen on suuri, sillä tällä hetkellä valtionosuusrahoituksen määräytymisperusteissa laskennallisten opiskelijamäärien painoarvo on 70 prosenttia ja suoritettujen tutkintojen 30 prosenttia. Yksikköhinnan laskemisen määräytymisperusteissa otetaan huomioon ammattikorkeakoulujen lakisääteinen toiminta nykyistä laajemmin. Rahoituskriteerit muodostavat näin ollen kokonaisuuden, joka huomioi ammattikorkeakoulujen toiminnan myös tutkimus- ja kehitystyön osalta. Tämä kannustaa ammattikorkeakouluja profiloitumaan aluetta palvelevaan tutkimus- ja kehitystyöhön. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen uudet rahoitusmallit muodostavat korkeakoululaitoksen osalta johdonmukaisen kokonaisuuden, joissa huomioidaan korkeakoulusektorien erityispiirteet. Ammattikorkeakoulujen rahoitusmallissa on tarkoitus painottaa erityisesti suoritettujen tutkintojen ja opintopisteiden osuutta sekä työelämää ja aluekehitystä palvelevaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä.. Ehdotetuilla rahoitusmallin muutoksilla ei ole vaikutusta ammattikorkeakouluille jaettavan kokonaisrahoituksen määrään. Mallilla ei siten ole muutosvaikutusta valtion talouteen eikä kunta valtio -suhteeseen.

3 Esitetyllä mallilla on kuitenkin vaikutuksia rahoituksen jakautumiseen ammattikorkeakoulujen välillä. Malli pohjautuu tuloksellisuuteen, jolloin kunkin rahoituskriteerin mukaisella suoriutumisella on osaltaan vaikutus ammattikorkeakoulun saaman kokonaisrahoituksen määrään. Kaikkien ammattikorkeakoulujen toimintaedellytykset kuitenkin turvataan. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 26 ja 48 :n muuttamista koskevaan lakiin on sisällytetty siirtymäsäännös, jonka mukaan yksikköhinnan muutos voi olla korkeintaan kolme prosenttia vuotta kohti. Tuloksellisuuden vaikutus rahoitukseen kasvaa asteittain. 4 Asian valmistelu 5 Voimaantulo Asetusehdotus on valmisteltu opetus- ja kulttuuriministeriössä virkatyönä ja siitä on pyydetty keskeisten sidosryhmätahojen lausunnot. Lausunnoissa Asetusehdotusta on käsitelty kunnallistalouden ja -hallinnon neuvottelukunnassa x.x.2013. Asetuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2014.