Matkailuinnovaatiot ja julkisen rahoituksen haku Oivalluksen portaat 10.11.2011 Pauli Santala
Kysymyksiä Mikä ihmeen matkailuinnovaatio, mihin niitä tarvitaan? Missä niitä matkailuinnovaatioita oikein syntyy, keksitäänkö itse? Julkinen rahoitus, ihan yksinkertaisesti selitettynä, niin että kaikki sen ymmärtäisi. Hienoja käsitteitä ja ihmeellisiä kiemuroita löytyy varmasti ihan netistä googlettamallakin, mutta mitä tämä tarkoittaa ja mahdollistaa? Voiko jokainen hakea julkista rahoitusta? Miten haetaan ja mistä yleisesti kannattaa hakea tietoa? Mitä julkisen rahoituksen hakeminen ihan oikeasti vaatii? Kannattaakohan vaivautua? Miksi naapuripitäjän yritys saa enemmän rahaa kuin minun yritykseni?
Pauli Santala Restonomi, Haaga Instituutti Master`s Degree in Tourism Management, University of Ghent, Belgia Noin 20 vuotta matkailualalla Alkuun oikeita hommia Haikon kartanossa, Rantasipillä, Arctialla, Sveitsissä ja Venäjällä Viimeiset 13 vuotta asiantuntijahommia Suomen Matkailun Kehitys Oy, Finnish Consulting Group Oy Matkailualueiden, -keskusten ja yritysten kehittämis- ja liiketoimintasuunnitelmia Suomessa ja lähialueilla. Tekesin vapaa-ajan palvelut ohjelman koordinaattorina v. 2007-2011 Nyt vuoden pesti virkamiehenä Työ- ja elinkeinoministeriön Innovaatio-osastolla yritysten viesti ja kansainvälistyminen ryhmässä matkailun erityisasiantuntijan tehtävissä
Esityksen sisältö Matkailun rakenne ja rahoittajat Organisaatiot Matkailustrategia Julkinen tuki matkailuhankkeisiin 2006-2010 Matkailuinnovaatioista Käyttäjälähtöisyys Esimerkkejä Tekes Yritysten kansainvälistymisen edistämisen yhteishankkeet
EU Eduskunta Valtioneuvosto TEM STM OM VM YM LVM OKM PLM SM UM MMM MEK Tekes Finpro Finnvera IIF OSKE KOKO YTR Nordia Management Oy ME-klusteri Matkailuverkosto Matkailun teemaryhmä Liikennevirasto Tilastokeskus Maakuntien liitot SYKE Kehittämisyhteisöt Finavia Yliopistot AMK 2. aste muut Seutukunnat Kunnat/ kaupungit Suurlähetystöt Matkailun alueorganisaatiot Maaseutuverkosto FPB MAVI METLA RKTL ELYkeskukset Metsähallitus Yritykset
I Yritykset Sekes OKM Suoma ry MEK INNOVAATIO- OSASTO Finnvera MMM Kunnat Elyt 3. sektori LVM Koulutusorganisaatiot Tutkimuslaitokset
Matkailu työ- ja elinkeinoministeriössä Matkailu on sijoitettu osastolle, jonka tehtävänä on kehittää Suomeen laaja-alaista innovaatiotoimintaa Ministeriössä matkailusta vastaa yksi virkamies täysipäiväisesti Matkailu esillä monien muiden asioiden joukossa usein sekä TEM:ssä että muissa ministeriöissä Matkailun edistämiskeskus TEM:n alainen virasto toimintaa uudelleenorganisoitu rajusti ja ydintehtäviä määritelty uudestaan 1. Suomen matkailun maakuvan imagomarkkinointi ulkomailla ja sitä tukeva tuotemarkkinointi 2. Markkinatiedon hankinta ja välittäminen matkailuelinkeinolle 3. Laadukkaan tuotekehityksen ja tuotteistamisen edistäminen 4. Suomen matkailun sähköisen informaatio- ja kauppapaikan kehittäminen
Suomen matkailustrategiassa panostetaan matkailukeskittymiin ja yritysten verkottumiseen
Matkailustrategian tavoitteet ja toimenpiteet Sisäinen matkailusektorin kehittäminen Matkailumaakuvan vahvistaminen Yleisten elinkeinopoliittisten lähtökohtien vahvistaminen Sisäisen kehityksen keskeisiä tavoitteita ovat: matkailukeskittymien ja verkostojen vahvistaminen yritysten kasvun ja kehittymisen tukeminen matkailualueiden infrastruktuurin parantaminen. Tavoitteet ja toimenpiteet liittyvät matkailualan rahoitukseen ja siihen, miten rahoitusta tulisi suunnata. Yhtäältä rahoitusta tulisi kohdistaa nykyistä paremmin kasvuhakuisiin ja verkostoituneisiin yrityksiin matkailukeskittymissä. Toisaalta rahoitusta tulisi suunnata kaikkia matkailuyrityksiä palveleviin infrastruktuurin parantamishankkeisiin.
Matkailusektorin sisäisen kehityksen painopisteet 1.Matkailukeskittymät ja -verkostot 2.Yritysten kasvu ja kehittyminen 3.Matkailualueiden infrastruktuuri
Julkinen tuki matkailuhankkeisiin vuosina 2007-2010 2482 matkailuhanketta 245,6 miljoonaa euroa 84 % EU-hankkeita
Julkinen tuki matkailuhankkeisiin vuosina 2007-2010 Hämeen ELY-keskuksen alueella Sisällöllinen kohdentuminen Hankkeiden määrä % -osuus lukumäärästä Julkinen tuki (milj. euroa) %-osuus julkisesta tuesta A) Yritystuet 86 80 % 2,9 39 % 1 Kehittämistuki 39 36 % 0,9 12 % 2 Investointituki 43 40 % 1,4 19 % 3 Yhdistetty kehittämis- ja investointituki 4 4 % 0,6 8 % B) Matkailun operatiivinen toiminta 15 14 % 3,6 48 % 4 Matkailumarkkinointi ja tuotekehitys 4 4 % 0,7 9 % 5 Kehittämissuunnitelmat, tutkimukset, verkostoitumishankkeet 6 5 % 0,7 10 % 6 Koulutushankkeet 2 2 % 1,2 16 % 7 Hankkeet, joissa useita painopistealueita 3 3 % 1,0 13 % C) Matkailua tukevat palvelut ja infrastruktuuri 6 6 % 1,0 13 % 8 Luontokohteet ja reitistöt 0 0 % 0,0 0 % 9 Kulttuuri- ja liikuntakohteet sekä tapahtumat 6 6 % 1,0 13 % 10 Liikennesektorin hankkeet 0 0 % 0,0 0 % Kaikki hankkeet yhteensä 107 100 % 7,5 100 %
Matkailuinnovaatioista
Innovaatiot uusi tai olennaisesti parannettu tuote (tavara tai palvelu) yrityksen käyttöön ottama uusi tai olennaisesti parannettu prosessi yrityksen käyttöön ottama uusi markkinointimenetelmä yrityksen käyttöön ottama uusi organisatorinen menetelmä liiketoimintakäytännöissä, työorganisaatiossa tai ulkoisissa suhteissa. Innovaation (tuotteen, prosessin, markkinointimenetelmän tai organisatorisen menetelmä) on oltava uusi kyseisen yrityksen kannalta. Miksi? LUO KILPAILUETUA
Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta osallistaa käyttäjiä innovaatioprosessiin. tunnistetaan käyttäjätarpeita ja markkinatrendejä, sekä ennakointia ja analysointia. palvelumuotoilu ovat esimerkkejä työkaluista, jotka mahdollistavat käyttäjälähtöisiä innovaatioita. näkemys siitä, että yritysten menestyminen rakentuu entistä enemmän käyttäjien/asiakkaiden varaan pelkkä uuden teknologian kehittäminen ei riitä, koska arvonluonti perustuu yhä useammin käyttäjiä varten räätälöityihin tuote- tai palveluratkaisuihin.
http://www.experiencebusiness.fi/etusivu.html http://matkailu.luc.fi/tuotekehitys/etusivu.iw3
Julkisesta rahoituksesta
Rahoituksen suuntaamisen keskeisiä tavoitteita Uuden yritystoiminnan syntyminen ja alueiden yritystoiminnan monipuolistaminen ja vahvistaminen Uusien tuotteiden, palveluiden tai tuotantomenetelmien kehittäminen Tutkimustulosten kaupallistaminen ja innovaatiotoiminta Uuden teknologian soveltaminen ja käyttöönotto Pk-yritysten yhteistoiminnan edistäminen Yritysten ja oppi- ja tutkimuslaitosten sekä muiden julkisten yhteisöjen yhteistoiminnan edistäminen
Yrityskehittämisen tasoja. Toimintaympäristö Yritys tai yhteisö Yrittäjä tai yrittäjäksi aikova Toimintaympäristötuki Esim. yrityspalveluiden kehittämiseen Työllisyysperusteiset investoinnit Fyysinen infra, teollisuusalueet ym. Projektit Osaamisen kehittäminen yritysten sekä oppi- ja tutkimuslaitosten välinen yhteistyö Investointi- ja kehittämistuet Esim. prototyypin valmistus, tuotteiden kehittäminen, kansaiinvälistyminen T&K- projektit VARA-rahoitus Teknologiaohjelmat Kehittämispalvelut Tuotteistetut tai räätälöidyt asiantuntijapalvelut Osaamisen kehittäminen Koulutus- ja kehittämispalvelut Rekrytointipalvelut Liikeidean arviointi Tuotteistetut palvelut Tuoteväylä, Jalostamo Käynnistäminen Käynnistystuki Starttiraha (TE-toimisto)
Yritystukijärjestelmät Valtionavustus yritystoiminnan kehittämiseksi (TEM) Taajamien teollisuusalueilla sijaitsevat pk- ja mikroyritykset Mikroyrityksistä ensisijaisesti Yli 10 henkeä työllistäviksi kasvavat Kasvuyritykset Vientiyritykset EI esim. maa-, kala-, tai metsätalouteen eikä maataloustuotteiden jalostukseen ja markkinointiin. Maaseutuohjelman yritystuet (Mavi) Maaseutualueilla toimivat mikroyritykset (pääsääntöisesti) Elintarvikealalla myös pkyritykset <250 htv Maatilan yhteydessä harjoitettava muu yritystoiminta mm. Lämpöyrittäjyys, puun jatkojalostus, hevostalous, matkailu Toimintaryhmien yritystuet (Mavi) Maaseutuohjelman mukaiset oman alueensa pienet, alkavat ja paikalliset palvelualan mikroyritykset Kustannusarvioltaan alle 80 000 euron hankkeet Rahoitus EAKR + kansallinen Rahoitus Maaseuturahasto Rahoitus Maaseuturahasto
Tukimuodot ja kohteet Valtionavustus yritystoiminnan kehittämiseksi Kehittämisavustus Investoinnit Kehittäminen Kansainvälistyminen Avustus pienelle yritykselle palkkamenoihin Aloittaville, innovatiivisille yrityksille (esim. hautomoyritys, uusi palveluinnovaatio) Max. 24 kk:n ajalle Avustus ensimmäisen työntekijän palkkaukseen Forssan seutukunta Max. 24 kk:n ajalle Maaseutuohjelman yritystuet Investointituki Koneet ja laiteet Rakentaminen Kehittämistuki Tuotteiden tai tuotantomenetelmien kehittäminen Käynnistystuki Yrityksen ensimmäisen vieraan työntekijän palkkaukseen Max. 24 kk:n ajalle Toimintaryhmien yritystuet Maaseutuohjelman mukaiset tukimuodot investointituki kehittämistuki käynnistystuki oman alueensa pienet, alkavat ja paikalliset palvelualan mikroyritykset Kustannusarvioltaan alle 80 000 euron hankkeet Kuluttajapalveluita koskevat paikalliset hankkeet pääsääntöisesti aina toimintaryhmien kautta vireille Mm. korjaamopalvelut, fysikaaliset palvelut, parturit, kuntosalit ym.
Hanketasolla tarkasteltavia Uuden liiketoiminna n näkymät Taloudellinen tulos ja kannattavuus Osaaminen Nykyinen liiketoiminta Rahoituspäätökseen vaikuttavat asiat Kilpailutilanne Rahoituksellinen asema Yrityksen omistuspohja Säädösten mukaisuus
Miten haetaan ja mistä saa tietoa www.yrityssuomi.fi http://www.rahoituskone.fi/
ESIMERKKI: Kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin
Tärkeimmät yritystuet talousarviossa 2011 Yritysten yhteishankkeet 25,6 m Yritysten investointi- ja kehittämishankkeet 43,2 m Tutk ja keh hankk valmisteluraha 10,0 m EU:n rakennerahastot 533,9 m Kuljetustuki 5,0 m Energiatuki 149,5 m Tekes av tutk., keh. ja innov.toimintaan 258,7 m julkinen tutk ja keh toiminta 205,7 m lainat tutkimus- ja innov.toimintaan 102,8 m Yhteensä 1 334,4 m
Valtionavustusta voidaan myöntää Suomalaisten teollisten ja palveluyritysten yhteishankkeisiin, jotka - edistävät uuden vientitoiminnan käynnistämistä - edistävät uuden markkina-alueen avaamista - lisäävät vientiä yritysten vanhoille markkina-alueille - parantavat vientiään aloittavien pienten ja keskisuurten yritysten valmiuksia kansainvälistyä tai - monipuolistavat viennin rakennetta kaupallis-teollisiin viestintä- ja markkinointihankkeisiin, laajoihin matkailun ulkomaan markkinoinnin hankkeisiin muihin suomalaisten yritysten vientiä ja niiden kansainvälistä kilpailukykyä edistäviin yhteishankkeisiin
Valtionavustus yritysten kansainvälistymisen edistämiseen avustuksen kohteena ovat yritysten yhteishankkeet, strategiset kärkihankkeet sekä matkailun ja luovien alojen laajat, valtakunnalliset yhteishankkeet Näyttelyitä koskevat avustukset haetaan Hämeen ELY-keskuksesta Vientiverkostohankkeet ja kumppanuusohjelmat haetaan Varsinais- Suomen ELY-keskuksesta Kaikki muut hakemukset esitetään työ- ja elinkeinoministeriölle (yrityskohtaiset avustushakemukset ELY-keskuksiin) hakuaika avoin, läpi vuoden myöntämisvaltuus 25 628 000 vuonna 2011
Avustuksen hakijat elinkeinopolitiikkaa edistävät järjestöt teollisuuden eri toimialajärjestöt yritysryhmät yhdessä yhteishankkeita toteuttavat yksityiset matkailualan tai luovien alojen yrittäjät ja toimialajärjestöt
Avustuksen käyttökohteet näyttelyosallistumiset seminaarit ja symposiumit markkinaselvitysmatkat yleisluonteinen esittelyaineisto vientivalmiuksien kehittämiseen liittyvä koulutus viennin kumppanuusohjelmat vientiverkostot ja yhteisvientipäälliköt vaikuttajavierailut ja ostajavierailut laajat useampivuotiset viestintäkampanjat vientijulkaisut ja muu julkaisutoiminta jne
Ylläksen vientirengas Viisi Ylläksen alueen yritystä on yhdessä Finpron kanssa perustanut vientirenkaan, jonka tavoitteena on tuoda lisää venäläismatkailijoita Ylläkselle. Yritykset tarjoavat majoitus-, ravintola- ja ohjelmapalveluita, joita räätälöidään venäläisille asiakkaille houkutteleviksi kokonaisuuksiksi, Tavoitteena on Ylläksen alueen tunnettuuden kasvattaminen Venäjällä, toimivien markkinointi- ja myyntikanavien rakentaminen sekä liikevaihdon kasvattaminen. Keskeinen tekijä vientirengasta perustettaessa on yritysten tarve ja halu kansainvälistyä.
TEKES YRITYSTOIMINNAN RAHOITTAJANA
Tekesin toiminta-ajatus ja visio Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Toiminta-ajatus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden keinoin. Tämä uudistaa elinkeinoja, kasvattaa jalostusarvoa, tuottavuutta ja työelämän laatua, lisää vientiä sekä luo työllisyyttä ja hyvinvointia. Visio Tekes on innovaatiotoiminnan edistämisen edelläkävijä.
Ja sama lyhyesti: Tavoittelemme Suomelle kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Rahoitamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja.
Tekesin rahoitus yrityksille Tekes tarjoaa rahoitusta ja siihen liittyvää asiantuntemusta 1) tutkimus- ja kehitys- (t&k) projekteihin kaiken kokoisille yrityksille avustusta ja lainaa 2) innovaatiopalveluiden hankintaan pk-yrityksille avustusta rajattuihin ostopalveluihin 3) liiketoiminnan käynnistämiseen nuorille innovatiivisille pienille yrityksille (NIY-rahoitus) - avustusta (ja lainaa) yrityksen kokonaisrahoitukseksi 4) työelämän kehittämisen rahoitusta (TYKE-rahoitus)
Pk-yritykset ja niihin rinnastettavat yhteisöt DM#602782 35/21
1) Rahoitus tutkimus- ja kehitystyöhön
Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Tärkeitä arviointikohteita ovat tavoiteltava liiketoiminta kehitettävä innovaatio tai osaaminen käytettävät resurssit T&K-rahoitus voi kohdistua edellä esitetyn kaavion kaikkiin ruutuihin, useimmiten paino on tuotteiden, prosessien ja palvelu- tai liiketoimintakonseptien kehittämiseen. Tekesin asiantuntijat arvioivat projektia, tavoiteltavaa liiketoimintaa ja yritystä kokonaisuutena. kehitettävä ja hyödynnettävä yhteistyö edistettävät yhteiskunnan ja ympäristön hyvinvointitekijät Tekesin rahoituksen ja asiantuntijatyön vaikutus Arvioinnissa otetaan huomioon muut rahoitushakemukset ja projektin välilliset vaikutukset muissa yrityksissä.
Tekesin rahoituksen vaikutus yritysten t&k-projekteissa Liiketoiminnan laajuus Liiketoiminnan tavoitetila 2 Tekes-projektiin soveltuvat askeleet polulla Polku tavoitteeseen 2 Tekesin rahoituksen vaikutus: Tavoitteen siirtyminen korkeammalle tasolle ja aikaisemmaksi Liiketoiminnan tavoitetila 1 Yrityksen liiketoiminnan nykytila Polku tavoitteeseen 1 Aika
Pienten yritysten t&k-projektien rahoitus Rahoitustasot t&k-projekteissa: 35 % avustus 25 % avustus ja 25 % laina 50 % avustus 50 % laina 70 % laina Tavoiterahoitustason voi laittaa hakemukseen, mutta rahoitustason ja muodon päättää Tekes. Lainasta täytyy olla hakijan tahdonilmaus, joka voidaan tarvittaessa hankkia hankekäsittelyn aikana.
2) Avustus innovaatiopalveluiden hankintaan
Avustus innovaatiopalveluiden hankintaan PK-yrityksille Kannustaa hankkimaan parasta mahdollista asiantuntemusta ja osaamista t&k- ja innovaatiotoiminnan tueksi nopeuttamaan innovaation kaupallistamista tukemaan kansainvälistymistä vahvistamaan yrityksen kasvua ja kilpailukykyä nostamaan yrityksen osaamisen tasoa tarkastelemaan toimintaansa entistä laaja-alaisemmin yrityksen tulee olla potentiaalinen Tekesin t&k-asiakas
Avustus innovaatiopalveluiden hankintaan Avustus kohdistuu pelkästään ostopalveluihin. Avustuksen määrä on enintään 75 % hyväksytyistä ostopalvelukustannuksista Enintään 50 % silloin kun ei noudateta julkisia hankintoja koskevaa lainsäädäntöä Kumulatiivinen tuki voi olla enintään 200 000 euroa tuensaajaa kohden kolmen vuoden aikana Tuki ei rasita yrityksen de minimis -kiintiötä
Mihin innovaatiopalveluostot voivat kohdistua? Liiketoimintamalli ja strategia Tuotteet, palvelut ja tuotanto Asiakkaat ja markkinat Innovaatiopalveluiden hankintaa tarkastellaan aina osana kokonaisuutta: Onko palvelu yrityksen menestymisen tai innovaation kaupallistamisen kannalta tarkoituksenmukainen Ostopalveluntarjoajalta edellytetään, että tarjoaja on yrityksestä riippumaton, ulkopuolinen taho (yksityinen konsultti, tai julkinen palveluntarjoaja esim. teknologiansiirto-ostoissa). Palveluntarjoajaksi ei hyväksytä intressiyritystä. Ennen kuin palveluntarjoajaksi valitaan julkinen tai muu voittoa tavoittelematon organisaatio, on yrityksen varmistettava, että Tekes on hyväksynyt organisaation hinnoitteluperiaatteet tukiohjelmaan sopiviksi.
Rahoitukseen liittyviä yleisiä periaatteita
Yleisiä periaatteita Rahoituksella on oltava kannustava eli yrityksen käyttäytymistä muuttava vaikutus Projektille voidaan hyväksyä kustannuksia aikaisintaan siitä lähtien, kun rahoitushakemus on toimitettu Tekesiin Lisäksi edellytetään, että rahoituksen ansiosta vähintään yksi seuraavista tekijöistä toteutuu merkittävällä tavalla: projektin koko kasvaa projektin soveltamisala laajenee projektin toteutus nopeutuu yritys lisää t&k- ja innovaatiotoimintansa kokonaismenoja Tekes analysoi joka projektissa rahoituksen kannustavan vaikutuksen toteutumisen
Testipalvelu uusille asiakkaille
Testipalvelu uusille asiakkaille
Testissä on 8 kysymystä ideasta
ja yritystoiminnasta
Testin tulos voi olla (punainen), keltainen
Keltaisella idean kypsyttelyä Vaihe 2 Mahdollisesti ELY-keskuksen palvelut: Tuotteistetut asiantuntijapalvelut yrityksen perustamiseen, liiketoimintasuunnitelman laatimiseen, tuotekehityksen käynnistämiseen jne. Ulkopuolisen asiantuntijan käyttö Valmistelurahoitus Tekes-hankkeen valmisteluun yleensä ulkopuolisen asiantuntijan käyttö
tai vihreä
Vihreällä yhteydenotto tunnustelupalveluun
NABC- eli TaRaHyKi -malli Tarve-Ratkaisu-Hyöty-Kilpailu
NABC- eli TaRaHyKi -malli Tarve-Ratkaisu-Hyöty-Kilpailu
NABC- eli TaRaHyKi -malli Tarve-Ratkaisu-Hyöty-Kilpailu
NABC- eli TaRaHyKi -malli Tarve-Ratkaisu-Hyöty-Kilpailu
ESIMERKKI Yritys X Lähtötilanne ja ongelma Yritys X tuottaa hyvinvointipalveluita matkailukeskuksessa Yrityksessä on 5-10 työntekijää Toiminta on sesonkiluonteista; välillä hiljaisia kuukausia Asiakaskunta on selkeästi muuttumassa, mutta yrityksen tuotteet eivät ole muuntuneet sen mukaisesti Matkailukeskus kehittyy koko ajan, yritysten ja asiakkaiden määrä kasvaa Kilpailu kiristyy, keskukseen tullut myös muita hyvinvointipalveluyrityksiä Yritys haluaa kasvaa ja kehittyä liiketaloudellisesti Yrityksellä on näkemystä ja resursseja kehitystyöhön
ESIMERKKI Yritys X Idean syntyminen Idea uudesta palvelukonseptista syntyi yhdessä ravintola- ja ohjelmapalveluyrittäjän kanssa. Tämmöistä ei muilla ole! Ajatus syntyi tarpeesta tuottaa palveluita uudelle, kasvavalle asiakassegmentille eli 50-70 -vuotiaat varakkaat, omaan terveyteen ja hyvinvointiin panostavat naiset Idea voitaisiin laajentaa jatkossa muillekin kohderyhmille pienellä räätälöinnillä Ideasta puhuttu useaan otteeseen, mutta asia ei resurssien ja ajan puutteesta johtuen edennyt
ESIMERKKI Yritys X Idean vahvistuminen Yritys X osallistui Tekesin järjestämälle Wellness tutustumismatkalle Itävaltaan -> tuloksena uskonvahvistusta idealle, sen kysynnälle + uusia ideoita entisen tueksi Yritys X yhteistyökumppaneineen määrittelivät yhdessä mitä kaikkea täytyy tehdä ennen kuin uusi palvelu olisi valmis esim. Markkinatutkimus; asiakkaat, kilpailijat Tuotantoprosessin suunnittelu; miten tuote tehdään yhdessä Ansaintalogiikan muodostuminen; kulujen ja tuottojen jako Palvelumuotoilu; miten palvelu toteutetaan ja tarjotaan niin, että se puhuttelee kohderyhmää ja myy hyvin Tila- ja kalustoinvestointeja (huom! tässä Tekes ei voi olla mukana) Markkinoinnin suunnittelua Markkinointi ja myynti (huom! tässä Tekes ei voi olla mukana) Testaus ja jatkokehittäminen
ESIMERKKI Yritys X Tekes mukaan kuvioihin Yrittäjät ottivat yhteyttä Tekesin koordinaattoriin. Todettiin idean soveltuvan sellaiseksi, jota Tekes voisi lähteä edistämään -> parhaiten päästäisiin liikkeelle osallistumalla Vapaa-ajan palvelut ohjelmaan: 1. Koordinaattori avusti idean työstämisessä, antoi tukimateriaalia ja ehdotti yhteistyökumppaneita sekä koulutus- ja seminaaripäiviä 2. Yrittäjät tapasivat Tekesin edustajan, jonka kanssa neuvoteltiin tarkemmin rahoitusmahdollisuuksista -> tässä yhteydessä pohdittiin myös alueellisen innovaatiotoiminnan valmistelurahoituksen hakemista, mutta koska yrityksen suunnitelmat olivat kohtalalaisen valmiita ja kehittämistyön kustannusarvio oli useita kymmeniä tuhansia euroja, päätettiin hakea suoraan rahoitusta Tekesin Vapaa-ajan palvelut - ohjelmasta 3. Yrittäjät laativat projektisuunnitelman ja rahoitushakemuksen ja saivat siihen apua koordinaattorilta ja Tekesin edustajalta 4. Hakemus hyväksyttiin ja hanke käynnistettiin
ESIMERKKI Yritys X Toteutus Uuden palvelukonseptin kehittämistyö oli selkeästi vaiheistettu ja vastuutettu -> projektitoiminta osattiin ja työ eteni Yritys X kumppaneineen osallistui hankkeen aikana Tekesin järjestämiin koulutustilaisuuksiin, seminaareihin sekä seurasi aktiivisesti www-sivuja -> tietoa, tukea, uusia näkökulmia ja yhteistyökumppaneita
ESIMERKKI Yritys X Tuloksia: Yritys X kumppaneineen sai uuden myytävän tuotteen eli palvelun, joka herätti heti kiinnostusta ja kysyntää -> liikevaihto kasvaa, asema vahvistuu uutta, valtakunnallista näkyvyyttä Tekesin kautta hyödyllisiä kontakteja eri puolilta Suomea; tutkijoita, kehittäjiä, yrittäjiä innostuksen panostaa enemmän tuotekehitykseen, yritysten väliseen yhteistyöhön ja tutkimustiedon hyödyntämiseen
Lisätietoja Vapaa-ajan palvelut ohjelman www-sivuilta www.tekes.fi www.tekes.fi/vapaa-aika
Kiitokset Pauli Santala 050-556 52 72 Pauli.santala@tem.fi