Katsaus valtion talousarvioesitykseen vuodelle 2018 ja SOSTEn suositukset talousarvion eduskuntakäsittelyyn Finanssipolitiikka Hallituksen esitys vuoden 2018 talousarvioksi noudattelee menopuolen osalta pitkälti viime kevään kehyspäätöstä ja koko hallituskaudelle aiemmin annettua kehystasoa. Tämä tarkoittaa noin neljän miljardin euron säästöohjelmaa hallituskauden aikana. Juha Sipilän hallituksen suurimmat säästöt kohdistuvat siirtomenoihin kotitalouksille. Säästöt ajoittuvat voimakkaimmin vuosille 2016 ja 2017 kiristäen finanssipolitiikkaa. Aiemmin päätetyt säästöt leikkaavat siirtomenoja myös vuonna 2018. Kuluvana vuonna kilpailukykysopimukseen liitetyt veronalennukset kuitenkin keventävät finanssipolitiikkaa niin paljon, että kokonaisuudessaan päätösperäinen finanssipolitiikka on valtiovarainministeriön arvion mukaan vuonna 2017 lievästi elvyttävää. Tällä on ollut positiivinen vaikutus talouskehitykseen. Vuonna 2017 Suomen talouden kasvu on kiihtynyt kolmeen prosenttiin. Kasvu on ollut laajaalaista ja usean heikon vuoden jälkeen myös viennin ja teollisuustuotannon kasvu on ollut voimakasta. Vientiä on kirittänyt Euroopan talouden kasvun voimistuminen. Kun lisäksi yksityinen kulutus ja investoinnit ovat edelleen vahvassa kasvussa, myös julkinen talous on alkanut tasapainottua verotulojen kasvun myötä. Vuonna 2018 valtiontalouden alijäämän odotetaan olevan noin kolme miljardia euroa hallituksen esityksen mukaisella taloudenpidolla. VM:n arvion mukaan finanssipolitiikka on ensi vuonna toisilla mittareilla mitattuna elvyttävää ja toisilla kiristävää. Jos suhdanne säilyy ensi vuoden ajan odotusten mukaisesti positiivisena, finanssipolitiikka vaikuttaa oikein mitoitetulta. Pidemmällä tähtäimellä finanssipolitiikkaan liittyy kuitenkin ylikireyden vaara. Tämä on seurausta siitä, että hyvästä talouskehityksestä huolimatta valtiovarainministeriössä Suomen talouden potentiaalisen eli suhdannevaihtelusta puhdistetun BKT:n kasvun ei nähdä nousseen. Yleensä voimistunut todellinen kasvu kuitenkin nostaa myös arviota potentiaalisesta kasvusta. Koska arviota potentiaalisesta kasvusta ei ole korotettu, nykyistä julkisen talouden alijäämää pidetään normaalitilanteena. Silloin myös julkisen talouden kestävyysvaje arvioidaan suuremmaksi kuin siinä tapauksessa, että kasvuvaraa olisi enemmän. Jos talouskasvu seuraavan vuosikymmenen aikana jälleen pysähtyy esimerkiksi uuden rahoitusjärjestelmästä tulevan shokin vuoksi, Suomessa tullaan todennäköisesti harjoittamaan matalasuhdannetta vahvistavaa finanssipolitiikkaa, kuten vuosien 2013-2015 välisenä aikana tehtiin. Tämän lisäksi kestävyysvajeella tullaan perustelemaan jatkossakin menoleikkausten tarvetta julkisessa taloudessa. Tuodaan kestävyysvajeen ja kansantalouden potentiaalisen kasvun laskentaan liittyvä epävarmuus paremmin näkyväksi ja parannetaan finanssipolitiikan oikea-aikaisuutta kehittämällä laskentaa.
Työllisyyspolitiikka Vaikka lähes kaikki Suomen talouden indikaattorit kertovat tällä hetkellä vahvasta kasvusta, työllisyyden kasvu ja työttömyyden aleneminen on ollut viime kuukausien aikana varsin hidasta. Työllisyyspolitiikkaan on edelleen panostettava laaja-alaisesti. Mikäli valtiovarainministeriön näkemys, jonka mukaan kaikki työttömyys on vuodesta 2018 eteenpäin rakenteellista pitää paikkaansa, on työllisyyspolitiikan priorisointi vieläkin tärkeämpää. Siksi on huolestuttavaa, että hallitus on päättänyt budjettiriihessä leikata palkkatukimäärärahoja. Valtiovarainministeriön budjettiehdotuksessa palkkatukimäärärahoja esitettiin vielä lisättävän noin 20 miljoonalla eurolla vuodesta 2017, budjettiriihen jälkeen määrärahojen nettomuutos on kääntynyt noin 15 miljoonaa negatiiviseksi. Hallitus panostaa työllisyyspolitiikassa yksipuolisesti työnhakuun aktivoimiseen laiminlyömällä samalla investoinnit työllistämiseen ja ihmisten työkyvyn vahvistamiseen. Työllistämisellä ja työkyvyn vahvistamisella on tärkeä rooli rakenteellisen työttömyyden alentamisessa erityisesti vaikeimmin työllistyvien ja osatyökykyisten osalta. Vaikeimmin työllistyvien ja osatyökykyisten tilannetta heikentää palkkatukimäärärahojen leikkauksen lisäksi myös se, että palkkatukea on jatkossa tarkoitus ohjata pääsääntöisesti lyhyemmän ajan työttöminä olleille sekä yrityksiin työllistymiseen. Koska vaikeimmin työllistyvät ovat olleet työttöminä pitkään, eikä yritykseen työllistyminen ole heille heti välttämättä edes palkkatuettuna mahdollista, olisi järjestöjen mahdollisuudet työllistää palkkatuella palautettava aikaisemmalle tasolle. Järjestöillä on vahvaa kokemuksellista osaamista pitkäaikaistyöttömien ja osatyökykyisten tukemisessa. Aktiivinen tuki on usein edellytys vaikeimmin työllistyvien osaamisen vahvistumiselle, itsetunnon paranemiselle ja työelämävalmiuksien kohenemiselle. Kun vielä vuonna 2012 järjestöt työllistivät palkkatuella keskimäärin yli 10 000 työtöntä, esitetään talousarviossa vuodelle 2018 maksimimääräksi 3000 työllistettyä. Tämä taso on riittämätön. Työllisyyspoliittinen avustus on rahoitusmuoto, jolla työ- ja elinkeinotoimisto on hankkinut hankemuodossa tuotettuja palveluja asiakkailleen. Palveluja ovat tuottaneet kunnat, kuntayhtymät sekä yhdistykset ja säätiöt. Useat hankkeet ovat pystyneet tukemaan osatyökykyisiä sekä vaikeimmin työllistyviä työttömiä ja auttamaan heitä eteenpäin työelämäpolulla. Nykyisissä olosuhteissa, jossa pitkäaikaistyöttömyys on korkealla ja rakenteellisen työttömyyden kasvun uhka on suuri, vaikeimmin työllistyviä tukevia hankkeita erityisesti tarvitaan. Budjettiesityksessä työllisyyspoliittisten avustusten määrärahaksi on varattu 10 miljoonaa euroa. Varattu avustuksen taso on hallituksen asettamiin työllisyystavoitteisiin nähden riittämätön. Pidetään palkkatukimäärärahojen taso (momentti 32.30.51) valtiovarainministeriön ehdotuksen mukaisella tasolla eli 101 miljoonassa eurossa. Muutos hallituksen esitykseen on 33 miljoona euroa. Lisätään järjestöjen palkkatukeen varattuja menoja (momentti 32.30.51) kuudella miljoonalla eurolla palkkatukimäärärahojen sisällä. Tämä mahdollistaa työllistettyjen keskimääräisen määrän nostamisen 6000 henkeen. Määrärahakohdennuksen muutoksen myötä monet vaikeimmin työllistyvistä ja erityisesti nuoret pääsisivät eteenpäin työelämäurallaan.
Korotetaan työllisyyspoliittisen avustuksen määräraha (momentti 32.30.51) ehdotetusta 10 miljoonasta eurosta 20 miljoonaan euroon. Lisätyllä määrärahalla voi erityisesti levittää niitä toimenpiteitä ja tukimuotoja, joita on kokeiltu hallituksen kärkihankkeissa sekä aiemmissa työllisyyspoliittisissa hankkeissa ja todettu vaikuttaviksi. Verotus Tupakkaveron hallitusohjelman mukaiset korotukset sekä alkoholiveron korotus vaikuttavat positiivisesti sekä kansanterveyteen että julkisen talouden tasapainoon. Vastaavaa kansanterveysperusteisuutta on mahdollista soveltaa myös sokeriveron kohdalla. Suomessa aiemmin kerätyn makeisten ja jäätelön valmisteverosta luovuttiin vuonna 2016 EU:n komission ilmoituksen vuoksi. Komission mukaan makeisvero vääristää kilpailua ja on valtiontukisääntöjen vastainen. Väistynyt makeisvero on mahdollista korvata kansanterveysperusteisella sokeriverolla. Sokerivero on sekä kansanterveyden että kansantalouden etu. Sokerivero määräytyy tuotteeseen lisätyn sokerimäärän mukaan, riippumatta siitä missä tuotteessa sokeria käytetään. Näin vero kohtelee eri tuoteryhmiä oikeudenmukaisesti eikä keskity esimerkiksi pelkkiin makeisiin. Sokerinkäytön negatiiviset vaikutukset kansanterveydelle ovat kiistattomat. Terveysvaikutusten lisäksi sokeripitoisten tuotteiden verottaminen lisäisi valtion verotuloja. Kilpailukykysopimukseen liittyvät tuloveronalennukset tukevat palkansaajien ostovoimaa. Siksi sokeriveron lisäksi veropohjaa on mahdollista laajentaa luopumalla ansiotuloverotuksen indeksitarkistuksesta. Otetaan käyttöön kansaterveysperusteinen sokerivero. Lisäys valtion verotuloihin noin 200 miljoonaa euroa vuodelle 2018. Luovutaan ansiotuloverotuksen indeksitarkastuksesta. Lisäys valtion verotuloihin noin 120 miljoonaa euroa vuonna 2018. Korjataan nykyisen tupakkaveron epäselvyydet ja nostetaan sikareiden verotus yhtenäiseksi muiden tupakkatuotteiden kanssa. Perusturva, eriarvoisuus ja köyhyysvaikutukset Perusturvan riittävyyteen vaikuttaa merkittävästi vuosille 2016 ja 2017 toteutetut etuuksien tasoleikkaukset sekä vuosille 2018 2019 päätetty indeksijäädytys. Uusina toimina budjettiesityksessä asumistukimenoja leikataan sitomalla tuki elinkustannusindeksiin vuokraindeksin sijasta ja otetaan käyttöön erillinen enimmäisasumismeno asunnon osaa vuokraavien asumismenolle. Lisäksi vuonna 2018 enimmäisasumismenot jäädytetään vuoden 2017 tasolle. Näiden muutosten arvioidaan leikkaavan asumistukimenoja 28 miljoonaa euroa vuonna 2018 ja 47 miljoonaa vuodesta 2019 alkaen. Jo aiemmin asumistukea on supistettu leikkaamalla kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksia 0,4 prosenttia vuonna 2016 ja 0,85 prosenttia vuonna 2017. Lisäksi vuonna 2017 enimmäisasumismenot jäädytettiin ja niitä leikattiin viisi prosenttia kuntaluokissa 3. ja 4. Kun samalla yleinen vuokrataso nousee 2,5 prosenttia vuodessa, asumismenojen kasvu ja asumistuen supistuminen vaikeuttavat pienituloisten henkilöiden toimeentuloa huomattavasti.
Uusien asumistukeen kohdistettujen leikkauksien arvioidaan vähentävän asumistukikuluja 28 miljoonaa euroa. Säästöstä hupenee kuitenkin yli 40 prosenttia, kun samalla näiden toimien lasketaan lisäävän perustoimeentulotuen menoja 11,6 miljoonalla. Näin asumistuesta haettavat säästöt lisäävät toimeentulotuen käyttöä ja sitä kautta etuuteen liittyviä kannustinloukkuja, vaikka yhdeksi tavoitteeksi uudistukselle on määritelty työnteon kannustavuuden vahvistaminen. Vuokrien nousua ei voi pyrkiä hillitsemään ainoastaan leikkaamalla asumistukea. Suurella osalla asumistuen saajista vuokra ylittää jo nykyisin asumistuen normit, ja lisäleikkaukset heikentävät edelleen heidän toimeentuloaan. Talousarvioesityksessä esitetään takuueläkkeen tasoa nostettavaksi noin 15 euroa kuukaudessa. Kannustinloukkujen purkamiseksi ja osatyökykyisten työllisyyden edistämiseksi talousarvioesityksessä korotetaan myös nuoren kuntoutusrahan ja ammatillisessa kuntoutuksessa olevan kuntoutusrahan vähimmäismääriä siten, että etuuksien taso säilyy takuueläkkeen suuruisena. Nuoren kuntoutusraha ja ammatillisessa kuntoutuksessa olevan kuntoutusraha (30 e/pv) ovat tasoltaan hieman suurempia kuin vähimmäistasoinen kuntoutusraha (24 e/pv). Toimeentulotukeen esitetään erillistä 0,9 prosentin korotusta niin, että yksin asuvan aikuisen perusosan määrä on 492,41 euroa vuonna 2018. Myönteistä on, että viimesijaisen taloudellisen tuen takaavan toimeentulotuen taso nousee hieman, mutta toivottavaa olisi, että myös ensisijaisten etuuksien tasosta huolehdittaisi niiden indeksien jäädyttämisen sijaan. Ensisijaisten etuuksien tason heiketessä suhteessa toimeentulotukeen, lisääntyy toimeentulotukiriippuvaisten henkilöiden määrä. Myönteistä onkin päätös korottaa vähimmäismääräisen sairauspäivärahan, vanhempainpäivärahan ja kuntoutusrahan määrää n. 23 euroa kuukaudessa, jotta tuensaajien ei tarvitsisi turvautua perustoimeentulotukeen. Toimeentulotuen kustannusten arvioidaan hieman pienenevän ensi vuonna, vaikka saajien määrän arvioidaan lisääntyvän muutamalla tuhannella. Säästöä arvioidaan tulevan toimeentulotuen tarpeen vähenemisestä n. 21,7 miljoonalla eurolla. Lisäksi opiskelijoiden siirtäminen yleisen asumistuen piiriin vähentää tuen tarvetta 8,2 miljoonalla eurolla ja takuueläkkeen korotus tuo säästöä 0,2 miljoonaa euroa. Asumistuen leikkaukset ja työttömyysturvan aktiivimalli lisäävät toimeentulotuen tarvetta (15,6 milj.) kuitenkin niin, että kustannussäästöstä katoaa yli puolet. Työttömille esitetään aktiivimallia, jossa työhakijan aktiivisuutta tarkasteltaisiin 65 työttömyysetuuden maksupäivän jaksoissa. Jos aktiivisuutta ei olisi riittävästi, työttömyysetuus heikkenisi 4,65 prosenttia 65 maksupäivän ajaksi. Aktiivimalli heikentää työttömän perusturvaa, kun avoimia työpaikkoja ja työllisyyspalveluja ei ole riittävästi tarjolla. Se myös asettaa työttömät eriarvoiseen asemaan eri puolilla Suomea, koska TE-toimistojen mahdollisuudet tarjota palkkatuettua työtä tai työllistymistä edistäviä palveluja vaihtelevat eri puolilla maata. Aktiivisuuden osoittamisen määritelmää tulisi laajentaa niin, että työtön voi välttää työttömyysetuuden leikkauksen myös osoittamalla aktiivisuutta muilla elämänhallintaa liittyvillä toimilla, esimerkiksi osallistumalla vapaaehtoistoimintaan. Lisäksi aktiivisuuden osoittamiseen tulisi sisällyttää työkyvyn ja työkunnon selvittämiseksi tarkoitettu palvelu. Tulonsiirtojen lisäksi merkittävä eriarvoisuutta kasvattava tekijä on sosiaali- ja terveyspalveluiden hinta ja saatavuus. Esimerkiksi lääke- ja matkakorvauksiin toteutettiin vuodelle 2016 25 miljoonan euron leikkaukset. Leikkaukset jatkuivat vuoden 2017 budjetissa, jossa lääkekorvauksia
leikattiin yhteensä 134 miljoonaa euroa. Tuoreen tutkimustiedon mukaan köyhimmillä suomalaisilla on jopa viisinkertainen riski kuolla turhaan verrattuna varakkaimpiin. Sairastaminen keskittyy alimpiin tuloluokkiin ja hoitoon pääsyssä on merkittäviä eroja tuloluokkien välillä. Korkeat asiakasmaksut ja omavastuut ovat konkreettinen este hoitoon hakeutumiselle ja hoidon toteuttamiselle. Toimivalla terveydenhuollolla ja kohtuullisilla terveydenhuollon omavastuilla voidaan tasata eri tuloluokkien välisiä eroja sairastavuudessa. Etuuksien leikkauksista syntyvää toimeentulotukiriippuvuutta ei tule lisätä, vaan on huolehdittava ensisijaisten etuuksien riittävästä tasosta. Perusturvaa tulee yksinkertaistaa, selkiyttää ja kehittää siten, että se huomioi paremmin pirstaleisen työelämän sekä mahdollistaa osatyökykyisten työllistymisen. Uudistetaan lääkekorvaus- ja asiakasmaksujärjestelmää siten, että ihmisten maksamat omavastuut lasketaan kohtuulliselle tasolle. Yhdistetään asiakasmaksujen sekä lääke- ja matkakustannusten vuosittaiset maksukatot ja sidotaan maksukatto takuueläkkeen tasoon (760 e/kk) Indeksijäädytysten purkaminen Sipilän hallituksen aikaisemmilla päätöksillä perusturvaetuuksien tasoa leikattiin vuosina 2016 ja 2017. Tasoleikkauksen lisäksi kansaneläke- ja kuluttajahintaindeksiin sidottujen etuuksien indeksikorotukset jäädytettiin vuosiksi 2018 2019. Jäädytys koskee muun muassa kansaneläkettä, työttömyysturvaa, perhe-eläkettä, rintamalisiä ja vammaistukia. VM arvioi, että vuoden 2018 talousarvioesitys leikkaa kahdessa pienituloisimmassa kymmenyksessä käytettävissä olevia tuloja, kun taas suurempi tuloisilla tulot nousevat. Euromääräisesti tulot kasvavat eniten rikkaimmilla, noin 400 euroa vuodessa, kun pienituloisimman kymmenyksen tulot supistuvat noin 37 euroa vuodessa. Useina peräkkäisinä vuosina tehdyt etuusleikkaukset ja elinkustannusten kiihtyvä kasvu heikentävät etuuksien varassa elävien toimeentulon edellytyksiä. Vuosina 2018 2019 kuluttajahintojen ennustetaan kasvavan 1,5 prosentin vuosivauhtia. Tämän seurauksena etuuksien ostovoima heikkenee indeksijäädytyksen johdosta kahden seuraavan vuoden aikana kolme prosenttia. Pienituloisten toimeentuloon vaikuttaa lisäksi erityisesti kasvukeskuksien osalta tätäkin nopeammin kohoava asumisen hinta. Pieni- ja keskituloisille kohdistetut veronkevennykset eivät myöskään paranna perusturvalla elävien toimeentuloa. Suomi on sitoutunut vähentämään EU2020-strategian puitteissa köyhyys ja syrjäytymisriskissä olevien ihmisten määrää 150 000:lla vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteessa ei ole juurikaan edistytty. Perusturvaetuuksien indeksijäädytykset heikentävät kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten toimeentuloa entisestään. Samalla indeksijäädytys lisää toimeentulotukiriippuvuutta ja siihen liittyviä työllistymisen kannustinloukkuja. Kokonaistaloudellisen arvion pohjalta on perusteltua perua aiemmin tehdyt päätökset perusturvaa koskevista indeksijäädytyksistä. Indeksijäädytykset ovat vaikuttaneet myös korkeakoulujen rahoitukseen sekä kuntien valtionosuuksiin. Tämän seurauksena koulutuksen ja peruspalveluiden resurssit ovat vähentyneet ja
edelleen vähentymässä. Indeksijäädytysten vaikutukset näkyvät pitkällä aikavälillä yhteiskunnassa heikoimmassa asemassa olevien ja paljon palveluita käyttävien mahdollisuuksien vähenemisenä sekä kansallisen osaamispääoman kasvun hidastumisena. Perutaan kansaneläke- ja kuluttajahintaindeksiin sidottujen etuuksien indeksijäädytykset vuosiksi 2018 2019. Lisäksi perutaan kuntien valtionosuuksiin sekä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitukseen liittyvät indeksijäädytykset. Toimenpiteet aiheuttavat noin 330 miljoonan euron menonlisäyksen vuodelle 2018. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Koko hallituskauden ajan terveyden edistämiseen suunnatut määrärahat ovat vähentyneet. Kehitys on huolestuttavaa sekä kansanterveyden että talouden näkökulmista. Terveyden edistämistyö vähentää väestön sairastavuutta ja sairauksista yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia. Päihteiden käyttö on yksi merkittävimmistä kansanterveyteen vaikuttavista tekijöistä. Mikäli alkoholilain kokonaisuudistuksen myötä alkoholin kulutus ja siten myös alkoholihaitat merkittävästi lisääntyvät, tulee alkoholiin liittyvät hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön resurssit turvata. Mikrobilääkeresistenssi on valtioiden rajat ylittävä kansanterveysuhka, jonka torjunnan perustana on infektioiden ennaltaehkäisy. Rokoteohjelmat, koulutus ja tiedotus ovat tässä työssä todistetusti tehokkaita tapoja. Ensiarvoisen tärkeää on myös epidemioihin varautuminen ja niiden seuraaminen. Infektioiden ennaltaehkäisy vähentää suoraan mikrobilääkkeiden tarvetta ja siten myös mikrobilääkeresistenssin kehittymistä ja leviämistä. Vaikka sekä EU että YK ovat peränneet jäsenvaltioltaan tehokkaampia toimenpiteitä mikrobilääkeresistenssin torjuntaan, on tartuntatautien valvontaan budjetoitu rahoitus Suomessa laskussa. Tämä on väärä kehityssuunta. Nostetaan terveyden edistämiseen suunnattua määrärahaa kahdella miljoonalla eurolla (Momentti: 33.70.50) Huolehditaan siitä, että tartuntatautien valvontaan kohdennetaan riittävät resurssit (Momentti: 33.70.22) Asuminen ja asuntopolitiikka Asumisen kalleus on yksi keskeinen toimeentulovaikeuksia aiheuttava tekijä. Tilastokeskuksen mukaan vuokrat ovat nousseet vuodessa 2,5 prosenttia. Kohtuuhintaisen asumisen turvaamiseksi tarvitaan sosiaalista asuntotuotantoa. Valtion tukemaan sosiaaliseen asuntotuotantoon ehdotetaan 1 410 miljoonaa euroa korkotukivaltuuksia, jonka arvioidaan mahdollistavan noin 9 000 uuden asunnon rakentamisen. Lisäksi takauslainavaltuuksia uudistuotantoon ehdotetaan 285 miljoonaa euroa ja asunto-osakeyhtiöiden perusparannuslainojen valtiontakauksia 100 miljoonaa euroa. Edellisvuoden talousarvioon verrattuna määrärahat ovat pysyneet saman suuruisina. Valtaosa valtion tukemasta asuntotuotannosta kohdistetaan suurimpiin kasvukeskuksiin, erityisesti Helsingin seudulle. Pääkaupunkiseudun lisäksi kohtuuhintaisen asumisen puute on ongelma myös monissa maakuntakeskuksissa.
Erityisryhmien asuntojen rakentamiseen ja korjaamiseen ehdotetaan 105 miljoonan euron investointiavusta. Avustukset kohdennetaan ensisijaisesti heikoimmassa asemassa olevien ryhmien asuntotuotannon edistämiseen. Vuodelle 2018 varattu määräraha on 25 miljoonaa euroa pienempi kuin vuonna 2017. Vapaarahoitteisten erityisryhmille kohdennettujen asuntojen rakentaminen on kasvussa. Tämä rakentaminen kuitenkin kohdentuu lähinnä ikääntyneille, mielenterveyskuntoutujille ja kehitysvammaisille. Valtion tukemaa tuotantoa tarvitaan monipuolistamaan tarjontaa ja kohtuullistamaan asumispalveluiden hintaa. Korjausavustuksiin on ehdotettu varattavaksi 35,5 miljoonaa euroa, joka suunnataan pääosin hissien jälkiasennusten sekä vanhusten ja vammaisten asuntojen korjausten tukemiseen. Vuoteen 2017 verrattuna lisäystä on 0,5 miljoonaa euroa. Korotus on oikeansuuntainen, mutta ei riitä kattamaan korjausrakentamisen tarvetta. Esimerkiksi hissittömiä asuinkerrostaloja on yhä suhteellisen paljon. Kun tavoitteena on, että yhä useampi ikääntynyt pysyisi asumaan kotona, ei korjausrakentamisen tarvetta tule aliarvioida. Vuonna 2015 korjausavustuksien toteutuma oli 39,5 miljoonaa euroa. Lisätään kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon tukemista. Tukea tarvitaan pääkaupunkiseudun lisäksi erityisesti maakuntakeskuksissa Perutaan 25 miljoonan leikkaus erityisryhmien asuntojen investointiavustuksiin (Momentti: 35.20.60). Koulutuspolitiikka ja nuorten hyvinvointi Valtion talousarvioesityksessä ammatillisen koulutuksen reformiin ehdotettu 15 miljoonan euron lisärahoitus vuodelle 2018 on riittämätön. Vuodelle 2017 tehty mittava 190 miljoonan euron leikkaus on saattanut ammatilliset oppilaitokset tukalaan tilanteeseen. Henkilöstö on uupunutta tehtyjen mittavien henkilöstövähennysten takia ja lähiopetuksen tasosta on jouduttu tinkimään. Jotta ammatillisen koulutuksen reformin tavoitteet saadaan toteutettua kohtuudella, on rahoituksen oltava riittävä. Kokonaistilannetta hankaloittaa entisestään nuorten aikuisten osaamisohjelman päättyminen vuonna 2018. Tämä heikentää 20-29 vuotiaiden ilman toisen asteen koulutusta olevien nuorten asemaa eikä tue hallituksen Osaaminen ja koulutus kärkihankkeen tavoitetta vähentää koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrää Kasvatetaan ammatillisen koulutuksen valtionosuuteen varattuja määrärahoja (momentti 29.20.30) Nuorten aikuisten osaamisohjelman (momentti 29.20.33) päättymistä vastaavalla summalla, 20 miljoonalla eurolla. Avustukset terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen Veikkaus Oy:n tuottoa on tarkoitus käyttää terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen vuonna 2018 yhteensä 467,3 miljoonaa euroa. Tästä määrästä jaetaan avustuksina yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille 358 miljoonaa euroa. Lisäksi osoitetaan Valtiokonttorin käyttöön
yhteensä 106,2 milj. euroa sotilasvammakorvauksiin sekä sotainvalidien kuntoutukseen ja toimintakyvyn tukemiseen. Lisäksi tuotoista varataan 3,2 miljoonaa euroa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA:n toimintamenoihin. Yhteisöiden ja säätiöiden avustuksista 67 miljoonaa varataan yleisavustuksiin, 174 kohdennettuihin toiminta-avustuksiin, 100 miljoonaa hankeavustuksiin ja 17 miljoonaa investointiavustuksiin. Avustustyypeistä hankeavustusten ja kohdennettujen avustusten osuus nousee budjettiesityksen myötä. Vuonna 2018 teemarahoitusta kohdennetaan hankkeisiin, joilla pyritään vähentämään huono-osaisuutta. Rahapelifuusion yhteydessä jakamatta jääneiden varojen käyttöön ei oteta budjettiesityksen yhteydessä kantaa. Riittävä perusrahoitus mahdollistaa yleishyödyllisten yhteisöiden nopean reagoimisen kansalaisten muuttuviin hyvinvointitarpeisiin. Avustusjärjestelmän ei tule painottua liikaa kohdennettuihin avustuksiin. Rahapelifuusion myötä kertyneet jakamattomat avustusvarat tulee käyttää siihen käyttötarkoitukseen, johon ne on alun perin kerätty. Jakamattomien varojen käytön kohdentuminen tulee ilmetä budjetissa erillisenä määrärahana Avustusten jakamiseen liittyvät STEAn hallintokulut tulee pitää kohtuullisella tasolla. SOSTE kiittää Turvakotipaikkojen saatavuuden takaamiseen ehdotetaan neljän miljoonan euron määrärahalisäystä. Lisäksi päihteitä käyttävien äitien hoitoon ehdotetaan varattavaksi kolmen miljoonan euron määräraha. Päätökset ovat tervetullut parannus palveluiden rahoitustilanteeseen. Takuueläkettä korotetaan noin 15 euroa kuukaudessa. Eläkettä saavan hoitotuen perustukea korotetaan noin 70 euroon kuukaudessa. Korotus ei ole tasoltaan suuri, mutta oikean suuntainen toimi. Vähimmäismääräisen sairauspäivärahan, vanhempainpäivärahan ja kuntoutusrahan määrää korotetaan noin 23 eurolla kuukaudessa. Korotus vähentää tuensaajien tarvetta nostaa toimeentulotukea. Opintotukeen lisätään huoltajakorotus alle 18-vuotiasta lasta huoltavalle opiskelijalle. Muutos helpottaa perheellisten opiskelijoiden toimeentuloa Talousarvioesitykseen sisällytetään ensimmäistä kertaa tarkastelu kestävän kehityksen huomioon ottamisesta. Laajempi kestävän kehityksen budjetointi aloitetaan vuoden 2019 budjetin yhteydessä. Tämä budjettitekninen suunta on kannatettava Sote- ja maakuntauudistusten toimeenpanoon varattava määräraha on välttämätön ja tarpeellinen uudistusten läpiviemiseksi. Pieni- ja keskituloisilta perittävien varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen alentaminen sekä 2. lapsen sisaralennuksen nostaminen 50 prosenttiin on tervetullut muutos. Maksualennuksilla luodaan edellytyksiä pienituloisten perheiden lapsille osallistua varhaiskasvatukseen, puretaan kannustinloukkuja ja edistetään vanhempien työhön osallistumista. Tupakkaveroa korotetaan noin 68 miljoonalla ja alkoholiveroa 100 miljoonalla eurolla. Korotukset ovat kansanterveydellisesti perusteltuja ja kestäviä tapoja vahvistaa valtion veropohjaa.
Solidaarisuusveron alarajan säilyttäminen nykyisellään on tulonjaollisesti oikeudenmukainen tapa vahvistaa veropohjaa Esitys kansallisen neurotutkimuskeskuksen perustamisesta on kannatettava. Huipputason tutkimusta tarvitaan aivosairauksien (kuten epilepsia, dementia, MS-tauti) taustatekijöiden ymmärtämiseksi sekä diagnostiikan ja hoitomenetelmien kehittämiseksi. Vuokra-asukkaiden talousongelmien ehkäisemiseen suunnatun kokeiluhankkeen aloittaminen on tervetullut uusi avaus. Yhteenveto SOSTEn suositusten budjettivaikutuksista Menot Palkkatuki (ml. järjestöjen osuus keskimäärin 6000 hlö) (32.30.51) 33 miljoonaa euroa Työllisyyspoliittinen avustus (32.30.51) 10 miljoonaa euroa Indeksijäädytysten purku 330 miljoonaa euroa Nuorten aikuisten osaamisohjelmasta (29.20.33) säästyvät määrärahat ammatillisen koulutuksen valtionosuuteen (29.20.30) 20 miljoonaa euroa Terveyden edistämisen määrärahat (33.70.50) 2 miljoonaa euroa Erityisryhmien asumisen tuki (35.20.60) 25 Miljoonaa euroa YHTEENSÄ 420 miljoonaa euroa Verot Sokeriveron käyttöönotto 200 miljoonaa euroa Ansiotuloverotuksen indeksitarkastuksesta luopuminen 120 miljoonaa euroa YHTEENSÄ 320 miljoonaa euroa Lisätietoja Finanssipolitiikka, verotus: pääekonomisti Jussi Ahokas, jussi.ahokas@soste.fi/050 308 6870 Työllisyyspolitiikka: pääekonomisti Jussi Ahokas, jussi.ahokas@soste.fi/050 308 6870 ja erityisasiantuntija Päivi Kiiskinen, paivi.kiiskinen@soste.fi/ 040 051 6018 Sosiaali- ja terveyspalvelut: johtaja, varapääsihteeri Anne Knaapi, anne.knaapi@soste.fi / 040 194 2518 ja erityisasiantuntija Ulla Kiuru, ulla.kiuru@soste.fi / 040 744 0888 Perusturva, eriarvoisuus, indeksijäädytysten purkaminen ja köyhyysvaikutukset: erityisasiantuntija Anna Järvinen anna.jarvinen@soste.fi / 050 586 5677 ja tutkimuspäällikkö Anne Perälahti, anne.peralahti@soste.fi / 050 4111734 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen: kansanterveyden erityisasiantuntija Tuuli Lahti, tuuli.lahti@soste.fi / 050 591 8307
Asuminen ja asuntopolitiikka: erityisasiantuntija Päivi Kiiskinen, paivi.kiiskinen@soste.fi/ 040 051 6018 Koulutuspolitiikka ja nuorten hyvinvointi: erityisasiantuntija Päivi Nykyri, paivi.nykyri@soste.fi / 045 657 6769 Kokonaisuus: pääsihteeri Vertti Kiukas, vertti.kiukas@soste.fi / 040 592 4287, yhteiskuntasuhdepäällikkö Timo Lehtinen timo.lehtinen@soste.fi / 040 159 2212 ja erityisasiantuntija Kirsi Marttinen, kirsi.marttinen@soste.fi / 050 531 4244