Kansallinen ilmansuojeluohjelma puun pienpolttoko suurin ongelma? Ilmansuojelupäivät 22-23.8.2017 Sirpa Salo-Asikainen Ympäristöministeriö Paljon on saatu aikaan 600 500 400 300 200 100 0 600 500 400 300 200 100 0 Main pollutants (kt) 1980-2014 SOx (kt) 1980-2014 NOx NMVOC SOx NH3 1
Kansallinen ilmansuojeluohjelma 2030 päästökattodirektiivi Päästökattodirektiivin 2016/2284 velvoitteet - Päästöjen (SO2, NOx, VOC, NH3 ja PM2,5) vähentäminen velvoitteiden mukaisesti (art 4 ja liite II) - Päästöjen, ml. POPit, raskasmetallit, musta hiili seuranta ja raportointi - Huonon ilmanlaadun aiheuttamien terveys-ja ympäristöriskien vähentäminen (art 1) - Vaikutusten seuranta ja raportointi (art 9 ja liite V) - Ilmasuojeluohjelma(art 6, liite III) Valmiina komissiolle 31.3.2019 Uusittava joka neljäs vuosi (vuosittain, jos käyttää joustoja tai on ongelmia) Ilmansaasteiden tautitaakka (THL/Ilmansaasteiden terveysvaikutukset/heli Lehtomäki 2016) 22.8.2017 Kokonaishaitta 33 kdaly vuodessa Pääarvio 29 kdaly Täydentävä arvio 3,5 kdaly 4 Sirpa Salo-Asikainen Ympärisöministeriö 2
Sisältyvät sairaudet (THL/Ilmansaasteiden terveysvaikutukset/heli Lehtomäki 2016) 22.8.2017 Tuloksissa mukana 30 altiste-vasteparia ja 10 eri terveysvastetta Viiteen pääluokkaan jaettuna 1. Sydän- ja verisuonitaudit 2. Hengistyselinsairaudet ja infektiot 3. Syövät 4. Muut sairaudet 5. Muu kuolleisuus = 33k DALY 5 Sirpa Salo-Asikainen Ympärisöministeriö 22.8.2017 Sirpa Salo-Asikainen Ympärisöministeriö 6 3
Oppia vuoden 2010 ohjelman valmistelusta Valtioneuvosto hyväksyi ohjelman 2002 Valmisteltiin työryhmässä Näytti siltä, että vuoden 2010 päästökatot alittuisivat kaikkien päästöjen osalta ilman lisätoimia Toisin kävi: ammoniakkipäästökatto on ylittynyt 20 %lla vuodesta 2010 lähtien Taustalla useita syitä: mm. aktiviteettien arviointi, päästöinventaarioiden kehitys Jatkossa tärkeää tehdä herkkyystarkasteluja ja reagoida ajoissa muutoksiin Komission linja tiukentunut ylityksissä Kansallinen ilmansuojeluohjelma 2030 -sisältö Kokoaa yhteen ilmansuojelun nykytilanteen ja jatkossa tarvittavat toimet - Vähintään päästökattodirektiivin 2016/2284 velvoitteet - Päästöt ja niiden kehitys - Päätetyt toimet päästöjen vähentämiseksi - Tarvittavat lisätoimet päästökattojen alittamiseksi - Joustojen käyttö - Ilmanlaadun kehitys (ilmanlaatudirektiivit) - Ympäristönpilaantumisen kehitys (happam., rehevöityminen etc) - Vastuut toimien toteuttamisesta ja seurannasta - Lainsäädännön noudattaminen - Synergiat muiden politiikkalohkojen kanssa (ilmasto, arktinen, liikenne, maatalous, teollisuus, kansanterveys) Kansalliset intressit fokus omassa hyödyntämisessä (esim. paikallinen ilman laatu) 4
Hiilettömään, puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti Energia-ja ilmastostrategia 2016 Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma 2017 Kansallinen 39% vähennystavoite (ehdotus) EU tavoite 2030 : Vähintään 40% päästövähennys vuodesta 2005 22.8.2017 Sirpa Salo-Asikainen Ympärisöministeriö 9 Taakanjakosektorin toimenpidekokonaisuus Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma (KAISU) Valmistelu rinnan energia- ja ilmastostrategian kanssa - Pienteollisuus Pienenergiantuotanto 10 % Maatalouden ei-co2-päästöt 20% Työkoneet 10% Jätehuolto Fkaasut Erillisrakennusten lämmitys 20% Liikenne 40% Sektoreihin (osaan) kohdistuu jo nyt päästövähennyksiä, mutta ne eivät riitä 39% vähennysvelvoitteen saavuttamiseen 22.8.2017 Sirpa Salo-Asikainen Ympärisöministeriö 10 Esittäjän nimi alatunnisteeseen 10 5
Kansallinen ilmansuojeluohjelma taustaselvityksiä Päästökattodirektiivin vaikutusarvioinnit 2015 (SYKE), päivitettävä Maatalouden ammoniakkipäästöjen vähentämismahdollisuudet 2014 (SYKE) Ilmansaasteiden terveysvaikutukset 2016 (THL) Pienpolton päästöjen vähennyskeinojen kustannustehokkuus ja vaikutukset väestöaltistukseen 2015 (SYKE) Lisäselvityksiä käynnistetty: Kiukaiden päästöselvitys: alustavia mittaustuloksia 12/2017 Pientalojen lämmitysenergian käyttö (sis. Puun pienpoltto) alustavat tulokset 2/2018 PUUTE II: Savulle altistumisen terveyshaitat pientaloalueella Ilmansuojelun haittakustannukset 3/2018 Rikkipäästöjen kehitys vähennysvelvoitteet 30 %/34 % verrattuna 2005 vuoden 2005 päästöihin Sirpa Salo-Asikainen Ympärisöministeriö 12 6
Typen oksidien päästöjen kehitys vähennysvelvoitteet 35%/47% vuodesta 2005 Pienhiukkaspäästöjen kehitys vähennysvelvoitteet 30%/34% vuodesta 2005 7
Pienhiukkasten ja mustan hiilen pääsöt Pienhiukkasten (2.5pm) ja mustahiilen (alemmat pylväät) kokonaispäästöt 2015 ja 2030 2015 2030 2015 Muut päästölähteet Liikenne ja työkoneet Saunan kiukaat Muut tulisijat ja takat Varaavat takat ja leivinuunit Muut kattilat Klapikattilat 2030 0 5 10 15 20 25 30 VOC-päästöjen kehitys vähentämisvelvoitteet 35%/48% vuodesta 2005 8
Ammoniakkipäästöjen kehitys vähentämisvelvoitteet 20 % (36 ktx0.8=29kt) vuodesta 2005 NH3 2020-2030 Energy Transport Industry Product Use Agriculture Waste 35 30 25 20 15 10 5 0 2020 2025 2030 Ammoniakkipäästöt 1980-2015 velvoite 31 kt saavutettu päivitetyillä menetelmillä NH3 1980-2015 uusi Energy Transport Industry Product use Agriculture Waste 40 35 30 25 20 15 10 5 0 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 9
Kansallisen Ilmansuojeluohjelman valmistelu Yhteistyössä sidosryhmien kanssa Luonnoksesta kuullaan laajasti yleisöä Työryhmä asetettaneen syyskuussa Tarvittaessa alatyöryhmiä: mm. mustahiili, vaikutukset ja niiden seuranta Tärkeää saada toimijat sitoutumaan mahdollisesti tarvittaviin lisätoimiin Saunan lämmittäminen oikein on ilmansuojeluteko tunne nämä viisi nyrkkisääntöä (Yle 13.5.2017) 1. Älä polta liian suuria pesällisiä kerralla. 2. Älä polta märkää puuta. 3. Huolehdi vedosta. 4. Sytytä päältä, jos se on mahdollista. 5. Käy ulkona katsomassa, millaista savua piipusta nousee. tai osta sähkökiuas Sirpa Salo-Asikainen Ympärisöministeriö 20 10
KIITOS! Sirpa.salo-asikainen@ym.fi www.ym.fi 11