Meillä on unelma tasa-arvoisesti kehittyvästä Suomesta



Samankaltaiset tiedostot
Meillä on unelma tasa-arvoisesti kehittyvästä Suomesta

Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta /2013 Valtioneuvoston asetus

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa

AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSVASTUUT. Humanistisen alan ammattikorkeakoulututkinto. Koulutusvastuu Nykytila Muutosesitys. tulkki (AMK) Diak Humak

Thesis-hankkeen tavoitteet

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa

AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSVASTUUT TUTKINNOITTAIN

Opetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2015 ammattikorkeakouluille

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori

Karelia on Osaava maailma. Osaavia ammattilaisia työelämään! Kareliassa on osaamista ja asiantuntijoita, joiden kädenjälki näkyy työelämässä.

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % -14 % 8 %

Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy on hakenut valtioneuvostolta toimilupaa alkaen.

Ammattikorkeakoulun toimiala määrätään ammattikorkeakoulun koulutustehtävässä käyttämällä seuraavia koulutusaloja:

ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU KORKEAKOULUJEN YHTEISHAKU VALINTAKOEPÄIVÄT sivu 1/5

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 3 % 8 %

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU KORKEAKOULUJEN YHTEISHAKU VALINTAKOEPÄIVÄT sivu 1/5

Perusta turvattava uusi osaaminen varmistettava. Ammattikorkeakoulujen vastuun ja menestyksen teesit hallitusohjelmakaudelle

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU KORKEAKOULUJEN YHTEISHAKU VALINTAKOEPÄIVÄT sivu 1/5

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % -2 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % -11 % 8 %

Valtioneuvoston asetus

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. Pääväri - sininen. HAMK pähkinänkuoressa

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Mikkelin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle

HAKIJATILASTO

Kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto KEVÄT 2019

Hakijatilastot Korkeakoulujen yhteishaku kevät 2016

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 80 % 36 % 13 % Ammatillinen opettajankoulutus % -3 %

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 16 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % -12 % -1 %

Vanhempainilta

Valtioneuvoston asetus

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 5 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % -2 % -1 %

Ammattikorkeakoulujen valintakoepäivät (syksy 2016)

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

AMK-tutkintoon johtava koulutus

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

Insinööri. Sairaanhoitaja. TAMKista oikeaan ammattiin. Tradenomi. Fysioterapeutti Sosionomi Röntgenhoitaja Musiikkipedagogi Muusikko

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Ammattikorkeakoulujen kevään yhteishaku 2014/Gemensam ansökan till yrkeshögskolor våren

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 53 % 8 %

Löydämme tiet huomiseen

Opiskelijamäärätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % -10 % 8 %

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 4 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % 5 % -1 %

Laatua laivalla Riitta Paasivuori

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 7 % 8 %

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat )

AMK-TUTKINNON JÄLKEINEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN kello Hämeenlinna

AMMATILLINEN ERITYISOPETUS PIRKANMAALLA LUKUJEN VALOSSA. Kevät 2018 Pirkanmaan ammatillisen erityisopetuksen koordinaatiokeskus (PAEK) Sanna Annala

OPISKELIJAT, tutkintoon johtava koulutus

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto KEVÄT 2019

JOUSTAVUUS JA OPINTOPOLUT

Lukion jälkeen. Lukuisia opiskelumahdollisuuksia. 1. Yliopistot. 2. Ammattikorkeakoulut. 3. Ammatilliset oppilaitokset. 4.

LÄPÄISYN TEHOSTAMISOHJELMAN SEURANTA. Laivaseminaari Salla Hurnonen

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna Tekniikan Alojen Foorumi Markku Lahtinen. Tammikuu 2012

Nuorten koulutuksen aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi vuodelle 2016 KORKEAKOULUTUS. Varsinais-Suomi + Satakunta

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020

Satakunnan vanhusneuvosto

Ammattikorkeakoulu / Tutkinto Tutkintonimike Täsmennys

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto

Oulun ammattikorkeakoulu KULTTUURIALAN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU

Koulutus. Konsultit 2HPO HPO.FI

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 30 % 8 %

KEVÄÄN 2016 YHTEISHAKU. AMK-TUTKINNOT Päivä- ja monimuotototeutukset. Tuulikki Harsia ja Eva-Maija Kunnas TAMKin hakijapalvelut

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % -16 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % 0 % -1 %

Laadullinen työllistyminen, keskustelutilaisuus taustatilastoja

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % -22 % 8 %

AMMATTIKORKEAKOULUT SUOMESSA - osaavaa työvoimaa ja innovaatioita koko maahan

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen

Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % -31 % 8 %

Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat )

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

Metropolia Ammattikorkeakoulu Seija Ristimäki

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 80 % 28 % 13 % Ammatillinen opettajankoulutus % 115 % 22 % -3 %

Oulun lääni vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus

LUT-konserni pähkinänkuoressa

KOULUTUSRAHASTO Saana Siekkinen

Avoimen ammattikorkeakoulun sähköiset palvelut

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista

Transkriptio:

1 Meillä on unelma tasa-arvoisesti kehittyvästä Suomesta Teemme töitä joka päivä sen eteen Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n kunnallisvaalitavoitteet 2012 Sisun ja sivistyksen Suomi Suomi on hyvä maa, joka on rakennettu sisulla ja sivistyksellä. Työtä pelkäämätön kansa on aina kunnioittanut ja arvostanut sivistyksen merkitystä. Tieteen tekemiseen on kuulunut tiedon rohkea ja ennakkoluuloton soveltaminen käytäntöön. Nykyään sitä kutsutaan innovatiivisuudeksi. Ammattikorkeakoulut ovat ennakkoluulottomasti kehittäneet rakenteitaan yhdistämällä ammattikorkeakouluja, lakkauttamalla yksiköitään ja kokoamalla koulutusohjelmiaan. Meneillään on mittavin ammattikorkeakoulujen rakenneuudistus sitten niiden perustamisen. Euroopan unionin tavoitteena on, että ikäluokasta puolet eli 50 prosenttia olisi korkeakoulutettuja. Nuorissa ikäluokissa olemme lähestymässä sitä. Korkeakoulutettujen työllistyminen on edelleen erinomaista. Haasteena on korkeakoulutettujen työssä olevien jatko- ja täydennyskoulutuksen tasa-arvoinen kehittäminen koko maassa. Tiede- ja ammattikorkeakoulujen muodostamasta järjestelmästä on viisasta ja perusteltua pitää kiinni. Se palvelee niin opiskelijoita, työelämää kuin aluekehitystäkin. Molempien korkeakoulumuotojen sisällä ja välillä tarvitaan vahvaa yhteistyötä työelämän ja yhteiskunnan kanssa. Sosiaalisen eheyden Suomi Suomen yhteiskunnallinen eheys on saavutettu tasa-arvoisen koulutuspolitiikan, universaalin sosiaalipolitiikan ja alueiden tasa-arvoon pyrkivän politiikan kautta. Nykyinen kuntarakenne on korkeakoulujen tapaan voimakkaassa muutoksessa. Kuntien palvelukyvyn turvaaminen on eräs ammattikorkeakoulujen keskeisistä tehtävistä. Ammattikorkeakoulut kouluttavat kuntien ja kuntayhtymien palvelukseen pääosan sosiaali- ja terveysalan, tekniikan, median, kulttuurin sekä matkailu- ja ravitsemusalan ammatillisista asiantuntijoista. Hyvänä esimerkkinä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnastamme ovat hyvinvointia ja työllisyyttä sekä kuntien ja alueiden palveluja koskevat kehittämishankkeet. Sosiaali- ja terveydenhuolto on suurten haasteiden edessä. Palveluelinkeinojen rooli kilpailukykytekijänä korostuu. Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehitys- ja innovaatio (TKI)-toiminta tukee palvelurakenteen uudistumista. Kehitämme yhdessä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa uusia ratkaisuja muun muassa ikääntyvien sekä heikoimmassa asemassa olevien palveluihin.

2 Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on tukea ja edistää tasa-arvoista aluekehitystä sekä pk-yrittäjyyttä. Niiden toimiminen tasavertaisesti kaikissa maakunnissa on edelleen välttämätöntä. Monipuolisen osaamisen kilpailukykyinen Suomi Suomen hyvinvointi ja teollinen kehittyminen rakennettiin puun ja metallin avulla. Kun perusta oli luotu, oli teollisen uudistumisen aika. Siirryttiin it-teknologiaan ja informaation aikakauteen. Ammattikorkeakoulut osaavien insinöörien kouluttajina ovat keskeisiä toimijoita teollisuuden kilpailukyvyn ja teknologisen osaamisen kehittäjinä. Ilmastomuutos- ja energiaosaaminen korostavat luonnonvara-alan ja tekniikan merkitystä tulevaisuuden yhteiskunnassa. Ammattikorkeakoulut toteuttavat useilla paikkakunnilla merkittäviä ympäristöön ja energiantuotantoon liittyviä hankkeita. Ammattikorkeakoulujen päätehtävät koulutus, TKI-toiminta sekä aluekehitys edellyttävät kiinteää kumppanuutta pk-yritysten ja julkisen sektorin kanssa. Suomi tarvitsee pärjätäkseen yhteistyötä ja verkottumista. Ammattikorkeakoulut ovat tärkeä osa Suomen innovaatiojärjestelmää. Ne ovat keskeisiä toimijoita aluekeskus- ja osaamiskeskusohjelmissa. Kulttuurin ja henkisten arvojen Suomi Kansainvälistyvä Suomi Kansakunnan kriisikausina olemme kyenneet uudistumaan luovasti. Hyvinäkään aikoina emme saa jäädä lepäämään laakereillemme. Luovuus, innovatiivisuus ja merkityksellinen kulttuurituotanto ovat luovan talouden menestystekijöitä. Kulttuurituotannon ja kulttuuriviennin merkitys kasvaa digitalisoituvassa globaalissa toimintaympäristössä. Suomi tarvitsee lisää osaajia kulttuurin, elämysteollisuuden ja viestinnän palvelukseen. Ammattikorkeakoulut panostavat näiden alojen koulutukseen ja kehittämiseen sekä ovat keskeisiä toimijoita oman alueensa kuntien vuosittaisissa kulttuuritapahtumissa. Suomen keskeinen haaste on kansainvälistyminen. Ammattikorkeakouluissa ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä on merkittävä. Lisäksi panostamme kansainvälistymiseen siten, että se palvelee alueiden ja paikkakuntien tasapuolista kehitystä myös tulevan työvoiman tarpeiden tyydyttämiseksi. Ammattikorkeakoulut huolehtivat maahanmuuttajaryhmien koulutuksesta suurelta osin. Luomme edellytyksiä maahan muuttaneiden integroitumiseen suomalaiseen yhteiskuntaan ja mikä tärkeintä heidän osaamisensa ja taitonsa saamiseksi palvelemaan yhteiskuntaamme nykyistä monipuolisemmin.

Tulevaisuuteen varautuva Suomi 3 Suomen menestys edellyttää viisasta tulevaisuuden ennakointia. Sijoittaminen sivistykseen, koulutukseen, tieteeseen ja teknologiaan on viisasta politiikkaa. Ammattikorkeakoulut luotiin 1990-luvulla alueiden ja kuntien yhteistyönä. Valmistuneiden hyvä työllistyminen on osoitus tämän koulutuksen tarpeellisuudesta. Työelämälähtöinen ja -läheinen, korkeakoulutasoinen, nopeasti kansainvälistyvä koulutus sekä TKI-toiminta ovat peruskiviä Suomen menestykselle ja tulevaisuudelle. Ammattikorkeakoulut turvaavat nuorten ja aikuisten korkeakoulutuksen sekä alueiden kehittymistä edistävien hankkeiden ja palvelujen tasapuolisen toteutumisen koko maassa. Ammattilaisia kuntien palvelukseen Suomessa toimii 27 ammattikorkeakoulua alueellisesti kattavasti jakautuneena. Kunnat ja kuntien päättäjät toimivat merkittävässä roolissa useimpien ammattikorkeakoulujen ylläpitäjinä ja ylläpitäjähallinnossa. Ammattikorkeakouluissa opiskelee vuosittain 130 000 opiskelijaa, nuoria ja aikuisia, tutkintoja suoritetaan 23 000. Suurimmat koulutusalat ovat sosiaali- ja terveysala, tekniikka ja liiketalous. Suurin osa tutkinnon suorittaneista työskentelee asiantuntijan, palvelu-, myynti- tai hoitoalan sekä asiakaspalvelutehtävissä. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet työllistyvät hyvin: ansiotyössä toimi 86 % (v.2011). Työttöminä oli vain 6% tutkinnon suorittaneista. Eniten tutkintoja suoritetaan sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla ja heistä suurin osa työllistyy kuntien palvelukseen. Ammattikorkeakoulujen tutkimustoiminta on käytännönläheistä ja keskittyy oman alueen kehittämiseen. Tutkimustoiminnan volyymi on jatkuvasti kasvussa, menot v. 2010 olivat 150 M.

4 Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n näkemyksen mukaan Suomelle olisi hyväksi, mikäli seuraavalla valtuustokaudella voidaan kuntien tukemana turvata seuraavat tavoitteet: 1. Turvaamme osaavan työvoiman kuntaan ja sen alueella toimiviin yrityksiin koulutusaloittain seuraavasti: Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala (sairaanhoitajat, kätilöt, terveydenhoitajat, ensihoitajat, fysioterapeutit, sosionomit jne. kaikkiaan 20 koulutusammattia), kouluttaa pääosin kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon sekä liikunta-alan palvelujen tarvitseman henkilöstön. Tekniikan ja liikenteen ala (insinöörit, laboratorioanalyytikot, rakennusmestarit, sekä merikapteenit) kouluttaa pääosin kuntien ja kuntien alueellisten yhtymien teknisten ja logistiikkapalvelujen tarvitseman henkilöstön. Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala (tradenomit) kouluttaa alueen elinkeinoelämän sekä kuntien ja kuntien alueellisten yhtymien hallinto-, talous- ja laskentapalvelujen tarvitseman henkilöstön. Humanistinen ja kasvatusala vastaa kuntien, järjestöjen ja seurakuntien nuoriso- ja vapaa-ajan toiminnan ohjaajista (yhteisöpedagogit) sekä kunnallisten ja yksityisten tulkkikeskusten tarvitseman henkilöstön koulutuksesta (viittomakielen tulkit) Kulttuuriala (teatteri-ilmaisun ohjaajat, tanssinopettajat, konservaattorit, kulttuurituottajat, kuvataiteilijat, muotoilijat, muusikot, musiikkipedagogit, medianomit, artenomit, vestonomit, tradenomit) kouluttaa alueelle kulttuurialan asiantuntijat sekä turvaa alueen ja kuntien kulttuuritarjonnan ja -tapahtumien toteutumisen Luonnontieteiden ala (tradenomit) kouluttaa yritysten ja julkisyhteisöjen tietoteknisten ratkaisujen kehittämisen avainhenkilöstön Luonnonvara- ja ympäristöala (iktyonomit, ympäristösuunnittelijat, agrologit, hortonomit, metsätalousinsinöörit) kouluttaa yritysten ja kuntien kala-, maa-, metsä- ja puutarhatalouden sekä ympäristöalan asiantuntijat Matkailu-, ravitsemis- ja talousala (restonomit) kouluttaa asiantuntijat hotellien ja ravintoloiden, laitoskeittiöiden sekä alan muiden esimiestehtävien hoitamiseen Aikuiskoulutus (tutkintoon johtava. avoin ammattikorkeakoulutus, erikoistumisopinnot, ylemmät AMK-tutkinnot, täydennyskoulutus) turvaavat alueen elinkeinoelämän ja julkisyhteisöjen palveluksessa toimivan korkeakoulutetun henkilöstön ajan tasalla pysymisen ja työyhteisöjen jatkuvan kehittämisen. 2. Kehitämme alueellisesti tasapainoista Suomea ottamalla vastuuta koko maasta Ammattikorkeakoulut ja niiden yksiköt turvaavat korkeakoulutuksen tarjonnan alueellisesti tasaarvoisesti koko Suomessa. Ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyö keskittyy oman toiminta-alueen kuntien ja yritysten kehittämiseen. Tehtävät hankkeet ovat käytännönläheisiä, oman alueen innovaatiotoimintaa, sen toteuttamista ja kehittämistä tukevia. Tarjoamme kuntasi nuorille ja aikuisille korkeakoulutasoisen opiskelupaikan lähellä.

5 3. Autamme kuntaasi kansainvälistymään Ammattikorkeakoulut toimivat yritysten ja yhteisöjen tukena niiden kansainvälistymisen ja kansainvälisten hankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa. 4. Kehitämme uusia palveluinnovaatioita kuntalaisten parhaaksi Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta on käytännönläheistä. Lähtökohtana ovat alueen yritysten ja yhteistyökumppaneiden todelliset kehittämistarpeet. TKI-toiminta edistää palvelurakenteen uudistumista ja uusien palvelutuotteiden kehittämistä. Kehitämme yhdessä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa uusia ratkaisuja alueen palvelutarpeisiin. Tuleva valtuutettu. Yhdessä kehitämme kuntaasi ja kuntalaistesi korkeatasoista osaamista! Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry Pohjoinen Makasiinikatu 7 A 2, 00130 Helsinki www.arene.fi Puheenjohtaja: Markku Lahtinen, rehtori Tampereen ammattikorkeakoulu gsm 050-5246525, e-mail markku.lahtinen@tamk.fi Toiminnanjohtaja: Timo Luopajärvi gsm 050-5226709, e-mail timo.luopajarvi@arene.fi