SUUPOHJAN ELINKEINOTOIMEN KUNTAYHTYMÄN MAATALOUSLOMITUSPALVELUIDEN HENKILÖSTÖLEHTI 1/2017

SUUPOHJAN ELINKEINOTOIMEN KUNTAYHTYMÄN MAATALOUSLOMITUSPALVELUIDEN HENKILÖSTÖLEHTI 1/2017

Sisällys Sisällys... 2 Pääkirjoitus... 3 TOIMINTASUUNNITELMA 2017... 6 Työterveyshuollon työpaikkaselvitykset... 8 Palkanmaksupäivän muutos... 12 Kiky lisää työaikaa... 12 Maatalouslomittajien työturvallisuus paranee... 13 Terveiset työsuojelun peruskurssilta syyskuulla, Seinäjoelta... 14 Älä mene apevaunuun sisälle... 15 Sivutoimet ja luottamustehtävät... 16 Lomatoimenohjaajien terveiset... 18 Lapiolla Laarista SEK:n maatalouslomituksen paikallisyksikön henkilöstölehti Päätoimittaja Lea Ojanen. Toimitus: Piia Kesti, Anna-Maija Ketola, Elouise Kivineva

Pääkirjoitus Huomenna alkaa helmikuu. Askellus kohti kevättä ja kesää on jo alkanut. Päiväkin on jo ilmiselvästi pidentynyt. Sanonta `helmikuu helistää` tarkoittaa kuukaudelle tyypillisiä kovia pakkasia. Helmikuu sanana saanee nimensä puun oksien jäähelmistä. Vanha kansa odotti innokkaasti ensimmäistä sydäntalven suojaa, koska siitä laskettiin olevan 200 päivää rukiin tuleentumiseen. Ajat näyttävät ilmoineen muuttuneen. Maatalousyrittäjien vuosilomahakemukset olemme saaneet tehtyä ja päätökset postitettua. Vuosiloman hakijoita oli 400 tälle vuodelle 2017. Vähennystä viime vuoteen on 30. On hienoa, että uusia maatalousyrittäjiä on tullut mukaan sukupolven vaihdoksien myötä. Siksi vähennys näyttää olevan pienempi kuin valtakunnallisesti. Huomasin tässä äsken, että minun `työsarkani` aikana on muutama sama tila jo siirtynyt kolmansille yrittäjille olen tainnut olla melkoisen kauan tässä työssä. Eli kolme ikäpolvea peräkkäin he ovat toimineet yrittäjinä näillä tiloilla. Yksi sukupolvi tekee työtään maatilalla 25 30 vuotta. Se on lyhyt aika ajan kulussa ja nopeasti tuo yhden sukupolven yrittäjyysaika kuluu. Kun miettii aikaa taaksepäin, niin juurihan se `millenium` oli ja siitä on aikaa 16 vuotta. Eteenpäin ajatellen toisin. Yrittäjiltä perittäviä maksuja on vuoden alusta alennettu. Se vaikuttaa suoraan maatalousyrittäjien halukkuuteen pitää sijaisapua ja/tai maksullista lomitusta. Tämä on yrittäjille hyväksi, mutta myös meille hyväksi työllisyyden kannalta. Lainmuutokset 1.1.2017 Lomittajien työturvallisuuteen liittyvän lomituspalvelulain muutos on vahvistettu 18.11.2016. Lakiesitys maatalousyrittäjien lomituspalvelulain väliaikaisesta muuttamisesta (HE 182/2016) oli 21.12.2016 pidettävän tasavallan presidentin esittelyn asialistalla. Vuonna 2017: Sijaisavun perusmaksu on ns. normaalimaksu vähennettynä 31 %:lla Yritystoiminnan järjestelyjä varten annettavan sijaisavun hinta on 12,00 euroa/tunti Tuetun maksullisen lomituksen hinta on 12,00 euroa/tunti Varallaolon hinta on 1,50 euroa/tunti 1.1.2017 lähtien: Paikallisyksikkö voi kieltäytyä järjestämästä lomitusta, jos maatalousyrittäjä ei päästä paikallisyksikön edustajaa tai lomittajan työnantajaa käymään tilalla maatalousyrittäjän tai lomittajan ollessa paikalla. Paikallisyksikkö voi kieltäytyä järjestämästä lomitusta, jos maatalousyrityksen olosuhteet eivät täytä työturvallisuudelle asetettuja vaatimuksia. Työuraeläke on lomituspalvelut estävä etuus. Linkit säädöksiin; Laki maatalousyrittäjien lomituspalvelulain muuttamisesta (974/2016) https://www.edilex.fi/saadoskokoelma/20160974.pdf?utm_id=via-lakikanava Laki turkistuottajien lomituspalvelulain muuttamisesta (975/2016) https://www.edilex.fi/saadoskokoelma/20160975.pdf?utm_id=via-lakikanava Laki maatalousyrittäjien lomituspalvelulain väliaikaisesta muuttamisesta Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä 3

- tiedetään, kun laki tulee säädöskokoelmaan Maakunta-asia etenee Etelä-Pohjanmaan maakunta-asia etenee lomituksen kohdalta. Olemme koostaneet työtehtäviä ja toimintatapoja. Työ jatkuu ainakin huhtikuun 2017 loppuun meidän (vastuuhenkilöt, 5 hlöä) osalta. Tulevaisuuden lomitusyksikkö tulee olemaan maakunnallinen; Alajärvi, Alavus, Kauhava, Kurikka ja Suupohja, ajatuksena yksi `päätoimipiste` ja neljä sivutoimipistettä. Miten ne sijoittuvat maakuntaan, jää nähtäväksi. Nykyään asioita hoidetaan paljon lomitusnetillä, s- postilla, tekstiviestillä ja puhelimitse. Toimistolla asiointi on vähentynyt paljon. Vaikkakin huomioitavaa on, että pelkät varaukset, tilaukset tai lomakkeet eivät riitä koskaan järjestämään lomituksia, vaan tarvitaan ihmisiä: lomahallintoa, maatalouslomittajia ja maatalousyrittäjiä sekä heidän panostustaan asiaan. Viiden lomituksen paikallisyksikön hallinnot yhdistyvät. Toiminta yhdistyy ja tulee toimimaan samalla tavalla koko Etelä-Pohjanmaan maakunnan alueella. Itse maatalouslomitus muuttuu uuden lomituspalvelulain mukaan viiveellä. Miten se muuttuu, niin sekin sitten ajallaan selviää. Hallinnon henkilöstön määrä sopeutetaan tehtäväkenttään. Nyt on tärkeää, että teemme työtämme mahdollisimman hyvin ja ammattitaitoisesti teemme itsemme korvaamattomaksi! Sillä on merkitystä, kun aikaa mennään eteenpäin. Lomituksen hallintoon tulevan määrärahan määrittelee maakunta. Jatkossa se ei ole `korvamerkittyä` tähän meidän hallinnon työhön. Varsinaiseen lomitustyöhön määrärahat määritellään toiminnan mukaisesti kuten aikaisemminkin. Noin kaksi vuotta olemme SEK lomituksen paikallisyksikön palveluksessa ja 1.1.2019 alkaen työnantajamme on E-P:n maakunta. Meillä on hyvin aikaa mieltää muutos ja olla positiivisesti sinä mukana. Harmittelu ei auta ketään eikä mitään vaan `rinta kaarella kohti uutta aikakautta`. Jos mieltäsi askarruttaa tai ihan mitä vain tule toimistolle ja istahdetaan alas, puhellaan ja ihmetellään. Hyvää alkavaa jo meneillään olevaa tätä vuotta 2017. Some / `naamakirjassa` oli jokin aika sitten yhden meidän asiakkaan kertomaa ja lomaterveisiä meidän porukalle. Asiakkaamme lypsykarjatilalta olivat kaukana kotoa lomalla. Kotiin tullessaan he olivat iloisia ja virkistyneitä. Olivat olleet lomallaan täysin huolettomia, kun meidän ammattitaitoiset henkilöt olivat tilalla hoitamassa lomitustyötä. Kotiin palatessaan heitä odotti hyvin hoidettu lypsykarja. Lämmin kiitos kiitoksista! Kiitos on pienen pieni sana, mutta valtavan iso vaikutukseltaan. Minä (leakaarina@hotmail.com) olen tehnyt viime vuoden loppupuolella päätöksen, että hyppään `lomitusjunasta` pois ensi kesän aikana 31.8.2017. Ajattelin jossain vaiheessa olla 31.12.2018 saakka, mutta tässä matkalla ajatus on muuttunut ja sopiva ajankohtakin on olemassa. Minulle tulee täyteen 31.8.2017 tasan 34 vuotta tässä lomituspalvelujen työsaralla. Kun ajattelen alkutaipaletta tällä meidän työsaralla, niin on kuin yö ja päivä. Niin ovat kaikki asiat muuttuneet, vaihtuneet ja loppuneet. SEK:n toiminta alkoi 1.1.2004 eli siitäkin on jo 13 vuotta Suupohjan maatalouslomituksen yhteistoimintaa tulee siten olleeksi 15 vuotta ennen aikaa Maakunta. Lomitustyö on ollut nyt jälkeenpäin ajatellen oikeastaan unelmieni ammatti. Olen aina arvostanut/arvostan edelleen maatalousyrittäjän ja maatalouslomittajan ammattikuntaa. Lapsuuden kotini oli Varsinais- Suomessa Mellilässä, nykyisin Loimaa. Meillä kotona oli maatila ja kaikenlaisia eläimiä; lehmiä, sikoja, kanoja, hevonenkin kuten tuolloin oli tapana. Sain tehdä lapsena ja nuorena (lue, jouduimme tekemään ) kaikkia maatilatalouden työtehtäviä traktorin ajosta lähtien. Vuonna 1973, kun lomaemäntäaikakausi oli meneillään ja lomituksesta puhuttiin, niin silloin ajattelin, että tuossa on minun `työsarkani`. Ja siihen työhön haluan. Muutin Kauhajoelle marraskuussa 1976. Olin muualla töissä 31.8.1983 saakka ja 1.9.1983 aloitin aluksi lomalautakunnan sihteerin työssä. Edeltäjäni Irma Ukkonen jäi eläkkeelle 31.8.1983. Irma oli asiansa osaava, rohkea ja uudistusmielinen henkilö. Hän toimi tuolloin myös Kauhajoen kunnan kunnanvaltuutettuna, josta syystä hänen puheillaan ja ajatuksillaan oli paljon painoarvoa. Se oli äärimmäisen tärkeää lomatoimen alkumetreillä. Olinkin alkuun pitkän aikaa titteliltäni `uusi Irma`. Lomalautakunta päätti tuolloin ihan Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä 4

kaikista asioista ja kokouksia olikin muutaman viikon välein. Vuosiloman hakijoita oli Kauhajoella 1500. Tälle vuodelle 2017 vuosiloman hakijoita oli 400 koko Suupohjan alueelta. Lomitustoiminta oli tuolloin Vaasan lääninhallituksen alaista toimintaa. Siellä toimintaamme ohjasi ja neuvoi omalla leppoisalla tavallaan tarkastaja Bengt Nybo, joka oli maatalouslomituksesta vastaava muiden töidensä ohella. Taisi olla vuosi 1996, kun siirryimme MELA aikakauteen. MELA aikakausi päättyy näillä näkymin 31.12.2018. En nyt vielä kiittele, enkä muutakaan tiedoksi tässä vaiheessa kuitenkin meidän omalle porukalle. Mukavampi lienee kuulla minulta itseltäni suunnitelmia ja tulevaa niin lomituksen hallinnon kuin muidenkin muutosten osalta. Työtäni täällä toimistolla jatkaa 1.9.2017 alkaen lomatoimensihteeri Piia Kesti. Suupohjan elinkeinotoimen hallitus on ottanut Piian toistaiseksi virkasuhteeseen 1.1.2017 alkaen. Hän toimii myös työsuojelupäällikön työtehtävässä samasta ajankohdasta 1.9.2017 alkaen. Kaikkea hyvää, onnea ja menestystä Piialle lomatoimen vastuuhenkilön virkatehtävässä. Kyllä minulla alkaa olla haikea mieli muutoksesta, tunnustan sen. Elämä on luopumista pala palalta. Tämä työ on ollut mieluisaa, haastavaa ja palkitsevaa. `Olonoomin` virka kuitenkin alkaa koukuttaa päivä päivältä enemmän. Mitä tuokaan tullessaan, aika sen näyttää. Nyt eletään kuitenkin tänään ja vain tätä päivää. Eilinen on historiaa, tänään on tänään ja huominen on tulevaisuutta! Kaikkea hyvää tässä ja nyt sekä tulevaisuuden jatkoa Sinulle niin tässä meidän työsaralla kuin henkilökohtaisesti! terveisin; Lea `lomituspomo` Pääluottamusmiehen terveiset! Luottamusmiesvaali käytiin sopu vaalina. Pääluottamusmiehenä jatkaa Teijo Hopealahti vuoden 2018 loppuun. Varapääluottamusmieheksi suostui Paula Hietalahti. Meihin voi ottaa yhteyttä, jos sinulla on huolia tai murheita työsuhdeasioissa. Verovapaat matkakustannusten korvaukset 2017: kokopäiväraha 42 euroa osapäiväraha 19 euroa ateriakorvaus 10,25 euroa kilometrikorvaus 41 senttiä Työttömyysturvalakimuutokset 1.1.2017 Työttömyyspäivärahan enimmäisaika tippuu 500 päivästä 400 päivään. Enintään 3 vuotta työskennelleiden enimmäisaika lyhenee 300 päivään. Omavastuuaika pitenee 5 päivästä 7 päivään. Uutta pidempää omavastuuaikaa sovelletaan, kun omavastuuaika alkaa vuoden 2017 puolella. Lomittajien työturvallisuus paranee uudella lailla. Paikallisyksikön edustajalla, työsuojeluvaltuutetulla tai lomittajana toimivalla palvelun tuottajalla on oikeus tehdä työnjohtamiseen, lomituksen järjestämiseen tai lomittajan työturvallisuuden tarkistamiseen liittyviä käyntejä maatalousyritykseen. Työnantajalla on oikeus kieltäytyä lomituksen järjestämisestä, mikäli maatalousyrittäjä ei salli tilakäyntejä tai ei kykene huolehtimaan lomittajan työturvallisuudesta. Puutteet ja viat on myös korjattava, kun niin käsketään tehdä. Oikein hyvää alkanutta vuotta! Teijo Hopealahti ja Paula Hietalahti Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä 5

TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Valmistelijan nimi: Lea Ojanen, lomatoimenjohtaja Yksikkö/teema: SEK / Suupohjan maatalouslomituksen paikallisyksikkö (Suomessa on 42 maatalouslomituksen paikallisyksikköä, joista Suupohjan lomituksen paikallisyksikkö on yksi.) (Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Kristiinankaupunki ja Teuva) 1. Yksikön tehtävät ja lähtötilanne Yksikön tehtävät; - ammattimaisella ja ystävällisellä palveluasenteella lomituspalvelujen hoitaminen tasapuolisesti asiakkaille (toimistolla ja kentällä) - huolehtii, että lomituspalvelujen hallinto on paikallistasolla järjestetty hyvälle hallinnolle asetettujen edellytysten mukaisesti - hoitaa Suupohjan lomituksen paikallisyksikön alueella maatalousyrittäjien lomituspalvelut (vuosilomalomitus sijaisapulomitus ja maksullisen lomitus) kysynnän mukaan - työllistää palkattu ammattitaitoinen henkilöstö niin hallinnossa kuin kentällä työsopimusten mukaisesti mahdollisimman tehokkaasti ja taloudellisesti 2. Visio - mahdollisimman kustannustehokas toiminta - onnistunut lomitus edellyttää, että lomituksen kaikki osapuolet varmistavat lomituksen sujumisen yhteistyössä - olemme arvostettu maatalousyrittäjän lomituspalvelujen asiantuntija ja toteuttaja sekä asiakkaan luotettava kumppani - olemme ammattitaitoinen työyhteisö niin lomitustyössä maatiloilla lomituksen hallinnon tehtävissä toimistolla - olemme laatutietoinen työyhteisö ja koko henkilöstö vastaa laadusta. Jokainen vastaa tekemästään työstä, sen laadusta ja kehittämisestä edelleen. - olemme elämässämme ja työssämme hyvin voiva työtiimi hyvällä työmotivaatiolla varustettuna. - maatalouslomittajien tehokas työhön sijoittaminen mahdollisimman edullisesti ja alueellisesti tasapuolisesti - toiminnan jatkuva kehittäminen - maaseudun hyvinvoinnin parantaminen 3. Tavoitteet maatalousyrittäjien lakisääteisten lomituspalvelujen hoitaminen mahdollisimman tasapuolisesti ja hyvin sekä täysimääräisesti Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä 6

4. Keskeiset toimenpiteet ja niihin liittyvät hankkeet. 5. Toteutuksessa mukana oleva: - oma henkilöstö - ostopalveluna hankittava henkilöstö 6. Toteutuksessa mukana olevat yhteistyötahot /toimijaverkosto: - sisäiset - ulkoiset motivoituneet työntekijät hallinnossa ja lomitustyössä toimivassa lomitusjärjestelmässä hyvät työolosuhteet hyvä yhteistyö eri yhteistyötahojen kanssa hallinnon määrärahan riittäminen ja riittävyyden turvaaminen toiminnan jatkuva kehittäminen asiallinen ja riittävä tiedotus niin asiakkaille kuin henkilöstölle lomittajien hyvä ja riittävä opastus sekä tarvittaessa perehdytys maatilojen työtehtäviin. Tulee olla 3 5 tilan töistä suoriutuvaa lomittajaa tilaa kohti. maatilojen / työpaikkojemme työolosuhdekartoitusten ajantasaisuus Suupohjan paikallisyksikön alueella jokaista lomittajaa käydään katsomassa työpaikalla vähintään kerran vuodessa lähiesimiehen ja/tai työsuojeluvaltuutetun toimesta. jokainen työtapaturma selvitetään hyvin tarkkaan, tiedotetaan siitä tilan yrittäjille sekä käydään tilalla katsomassa vielä tapaturman sattumispaikka. Jatkotoimenpiteet päätetään yhdessä. - lomatoimenjohtaja 1 hlö (60 % työsuhde) - lomatoimensihteeri 1 hlö (90 % työsuhde) - toimistonhoitaja 1hlö (90 % työsuhde) - lomatoimenohjaaja 2 hlöä ( 2 X 90 % työsuhde) - maatalouslomittajat 75 hlöä kuukausipalkalla; tarvittava työvoima ja suunnittelu tehdään huolella - maatalouslomittajat 10-15 hlöä tuntipalkalla - lomituspalveluyrittäjät - Lomituspalvelujen yleinen johto, ohjaus, ja valvonta / Sosiaali- ja terveysministeriö - MELA / SEK toimeksiantosopimus - SEK / toiminnan organisaatio - lomituksen yhteistoimintaryhmä (MTK:n edustajat, lomituksen hallinto) YT- toimintaryhmä (lomittajien edustajat, ta:n edustajat) - maatalouslomittajat ry - työsuojelutoimikunta / työsuojelupäällikkö - asiakkaat (maatalousyrittäjät ja lomituksen henkilöstö) - työterveyshuolto - täydennyskoulutus - kuntien MTK yhdistykset ja Etelä - Pohjanmaa MTK - työnohjausrengas (Alajärvi, Alavus, Kauhava, Kaustinen, Kurikka, Suupohja ja Toholampi) - maakuntayhteistyö 7. Seuranta ja mittarit - valtakunnalliset (MELA) sekä edellisten vuosien Suupohjan paikallisyksikön lomitustoiminta ja sitä kautta mittarit - lomitusnetti / valtakunnallinen ohjelma / MELA Kauhajoki 27.10.2016 Lea Ojanen, lomatoimenjohtaja Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä 7

Työterveyshuollon työpaikkaselvitykset Työterveyshoitajat Raija Perkiö, Leena Poikonen, Katja Uppa ja Sari Antinluoma-Rintakomsi tekivät viime vuonna lomatoimenohjaajien ja työsuojeluvaltuutetun kanssa tilakäyntejä, joissa käytiin katsomassa lomittajan työskentelyolosuhteita erilaisilla tiloilla. Käynnit tehtiin lypsyasemapihattoon, parsinavettaan, robottinavettaan ja porsastuotantosikalaan. Käyntien perusteella tehtiin raportti huomioista ja suosituksista, jotka liittyvät lomittajan työhön. Työfysioterapeutti Heli Jeronen on tehnyt raporttiin johtopäätökset fyysisistä kuormitustekijöistä. Raskaasta työstä johtuvan kuormituksen on yleisesti todettu olevan yksi tuki- ja liikuntaelinsairauksia lisäävä tekijä. Tuki- ja liikuntaelimistön kuormitustekijöitä maataloustyössä ovat mm. staattinen lihastyö ja voimankäyttö, kantaminen ja nostaminen, äkkiponnistukset, toistuvat työliikkeet sekä kumarat ja kiertyneet selän asennot. Maataloudessa selkää kuormittavia työvaiheita löytyy monista työvaiheista. Ruoan siirtämiseen ja jakamiseen, parsien puhdistamiseen ja kuivittamiseen liittyy runsaasti huonoja eli kumaria ja kiertyneitä selän työasentoja. Selän kuormittumiseen vaikuttavat oleellisesti apuvälineiden käyttäminen, esimerkiksi lantakolien pituudet ja kottikärryjen tai lantaimurin käyttö. Selkää kuormittaa myös raskas nostotyö, jota maatalousalan työntekijä saattaa tehdä noin puolet työajastaan. Nostotyötä esiintyy monissa työvaiheissa. Nostotyön aiheuttamassa tuki- ja liikuntaelimistön kuormittumisessa taakan paino on vain yksi osatekijä, muita ovat taakan sijainti ja muoto, ympäristöolosuhteet, toistuvuus ja taakan vakaus. Maataloudessa saattaa kuormitustekijöitä lisätä ulkona työskentely ja erilaisten pintojen liukkaus. Maataloudessa esiintyy myös yläraajojen rasitussairauksia. Yläraajan kohoasennot, olkapäiden huonot työskentelyasennot, suuri voimankäyttö työliikkeiden aikana, ranteen keskiasennosta poikkeavat asennot ja sormien nopeat liikkeet sekä voimakkaat puristusotteet lisäävät riskiä sairastua yläraajojen sairauksiin. Myös työliikkeiden toistuvuus, yläraajoihin kohdistuva tärinä ja työympäristön kylmyys lisäävät riskiä. Maataloustyössä kävellään ja seisotaan paljon, mikä saattaa ennustaa selkä- ja alaraajavaivoja. Polveen kohdistuvaa kuormitusta aiheuttavat erityisesti ruumiillisesti raskas työ, polvillaan tai kyykyssä työskentely sekä mahdolliset vammat. Raskaan fyysisen työn tiedetään lisäävän nivelrikon riskiä. Työntekijän oma kokemus työn kuormittumisen arvioinnissa on tärkeätä ottaa huomioon. Erilaiset fyysiset ominaisuudet ja taidot, kuten lihasvoima, hengitys- ja verenkiertoelimistön kunto, nopeus sekä työliikkeiden tarkkuus ovat yksilöllisiä. Samaa työtä tekevillä ihmisillä fyysinen työn kuormitus ei ole samansuuruista. Kuormitukseen vaikuttavat myös työolosuhteet, kuten työtilat, valaistus ja työvälineet. Fysikaaliset kuormitustekijät Valaistussuositukset: maitohuone parsi lypsyasema ruokintapöytä nuoren karjan tila 150 lx 200 lx 300 lx 75 lx 75 lx Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä 8

vasikoiden tila pesu, tankki konehalli siilo perunan lajittelu lypsy maitohuone varasto käytävät pakkaamo toimisto piha 100 lx 300 lx 75 lx 50 lx 300 lx 300 lx 150 300 lx 50 lx 75 lx 500 lx 150 300 lx 5-10 lx. Melu: Kuulosuojainten käyttöä suositellaan, kun melutaso käytettävissä koneissa/laitteissa ylittää 80 desibeliä. Viimeistään suojaimia pitäisi käyttää 85 desibelin ylittyessä. Kuulosuojaimia tulee siten käyttää yleisesti: mylly/jauhatus, pienkuormaaja, rehunjakovaunu ja vanhemmat traktorit. Kemialliset kuormitustekijät Ammoniakkipitoisuus vaihtelee suuresti eri tiloilla. Suurimmillaan se on lannan kolaamisen aikana ennen kuivittelua. Hyvä ilmanvaihto on tärkeätä; suuressa osassa eläintiloja ainakin poistoilma on koneellinen. Tarvittaessa tuuletus esim. ovista. Tiloilla tulisi olla saatavilla käyttöturvallisuustiedotteet niiltä osin mitä kemikaaleja tiloilla työskentelevät lomittajat joutuvat käsittelemään. Tilan yrittäjä vastaa kemikaalien säilytyksestä ja käytettävistä kemikaaleista. Suojakäsineiden käyttöä suositellaan pesuaineita ym. käsiteltäessä. Biologiset kuormitustekijät Lomittajien tulee huolehtia hyvästä työhygieniasta työssä suojautuakseen itse tartunnoilta sekä suojatakseen tilan eläimiä tartuntojen leviämiseltä. Suojakäsineiden käyttö ja käsien pesu sekä saappaiden desinfiointi ovat tärkeitä tartuntojen leviämisen ehkäisykeinoja. Maatilan biologisia haitta- ja vaaratekijöitä ovat mm. homeet, virukset, bakteerit, sädesienet ja punkit. Terveydellistä haittaa voivat aiheuttaa orgaaniset pölyt, kuten eläinpöly (karva ja hilse), vilja-, rehu- ja jauhopöly. Mahdollisia homepölyn aiheuttajia ovat eläinten rehut, heinät ja kuivikkeet sekä hake. Varastopunkkien saastuttamaa pölyä pääsee helposti ilmaan, kun varastojen lattioita siivotaan tai heinää, olkea ja viljaa jaetaan. Hengityssuojain FFP2:ta suositellaan käytettäväksi aina pölyävissä työvaiheissa. Mikäli epäilläänkin hometta esiintyvän esimerkiksi kuivikkeessa, tulisi käyttää FFP3-suojainta. Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä 9

Suojakäsineiden käyttöä suositellaan erityisesti lypsytyössä ja pesuissa. Työ ei sovi rehu- tai eläinpölylle allergisille henkilöille. Raskaana olevat työntekijät Suojaa syntyvä, raskausajan riskit maataloustyössä (MTT ja Melan esite) https://www.mela.fi/sites/de/files/suojaa_syntyva.pdf. Psyykkiset ja sosiaaliset kuormitustekijät Lomittajan työ keskittyy aikaisiin aamuihin ja iltaan. Ajokortti ja auto ovat työn hoitamisen kannalta välttämättömiä, koska julkiset kulkuyhteydet maaseudulla ovat yleensä huonot. Työmatkat kuljetaan omalla autolla ja yhdensuuntaisia matkoja tulee päivässä neljä. Työ on hyvin vastuullista koska kyseessä on maatalousyrittäjän elinkeino sekä hoidettavien eläinten terveys ja turvallisuus. Lomittaja joutuu hallitsemaan monenlaista uuttakin nykyaikaisilla tiloilla työskennellessään. Tiloilla saattaa olla pitkälle viedyt prosessit ja sähköiset seurantajärjestelmät, joiden hallinta vaatii osaamista ja tarkkuutta. Työ vaatii hyvää ammattitaitoa ja monipuolisesti tietoa erilaisten koneiden ja laitteiden toiminnasta sekä eläinten terveydestä ja hyvinvoinnista. Uuteen työkohteeseen mennessä lomittajan hyvä perehdytys on tärkeätä työturvallisuudenkin takia. Perehdytyksessä huomioitava myös mahdollinen sähkökatkojen aikainen toiminta, mm. mistä löytyy aggregaatti. Lomittajien työjaksot vaihtelevat muutamasta päivästä jopa yli kymmeneen päivään. Työ pyritään suunnittelemaan siten, että kovin pitkiä työjaksoja ei tulisi ja vapaapäiviä tulisi yhtämittaisesti useampi. Lomatoimessa työntekijöille laaditaan työlistat neljäksi viikoksi kerrallaan ja joskus pidemmäksi aikaa. Lomittaja itse saa tietää viikkoa aiemmin seuraavan viikon lomituspaikat. Työaika ja työjärjestelyt poikkeavista ajoista on sovittu jo lomitusta lomatoimen kanssa sovittaessa. Jos lomittaja on yksin vastuussa tilan eläimistä oman väen ollessa poissa, lomittaja voi joutua vastaamaan tilalta tuleviin hälytyksiin ja näin ollen joutua käymään tilalla muunakin aikana. Lomittajalta vaaditaan yhteistyökykyä ja sosiaalisia taitoja kun työskennellään tilalla joka on myös maatalousyrittäjän koti. Tapaturma- ja suuronnettomuusvaara Lomittajan työssä tapaturmariski on tavallista suurempi. (esim. liukastumiset, kompastumiset, eläinten kanssa työskentely sekä myös talon vahtikoiran käyttäytyminen, traktorin hytistä poistumiset, pihan liukkaus, eläinten sarvet). Tapaturmien ennaltaehkäisyssä on hyvä huomioida oma rauhallinen työskentelyote, hyvä peruskunto, säännöllinen, riittävä yöuni ja säännöllinen ruokailu. Jos on traktorin kanssa liikenteessä, hyvä kiinnittää huomioita näkymiseen liikenteessä, perävalojen puhtaus ja asianmukaiset varoituskilvet. Traktoriin nousu ja laskeutuminen: Traktoriin noustessa ja sieltä laskeuduttaessa on hyvä muistaa "kolmipistekiinnitys". Kun siirrät jalkaa toiselle askelmalle, olet molemmin käsin kiinni kaiteissa. Kun siirrät kättä, ovat molemmat jalat askelmilla. Ohjaamosta alastulo vanhoissa traktoreissa (askelmat allekkain) on yleensä turvallisempaa takaperin. Ohjaamosta ei pidä hypätä alas kiireessäkään. Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä 10

Riskien arviointi Lomatoimenohjaajat ja työsuojelusta vastaavat henkilöt tekevät jatkuvaa riskien arviointia tilakäyntien yhteydessä, lomitukseen osallistuvien tilojen palvelusuunnitelmat päivitetään vähintään kolmen vuoden välein. Työterveyshuolto osallistuu tarvittaessa riskien arviointiin asiantuntijana. Ensiapuvalmius Lomittajilla on säännölliset, kolmen vuoden välein toistuvat ensiapukoulutukset, lisäksi jokaisella on työnantajan antama ensiapulaukku käytettävissä. Myös tiloilta löytyy yleensä ensiaputarvikkeita esim. pienten haavojen hoitoon AAMUN AJATUS 22.11.2016 Anna muutokselle aikaa. Eihän mikään voi kasvaa pellossa, jota jatkuvasti kynnetään. AAMUN AJATUS 1.12.2016 Vähintä mitä voit tehdä elämällesi on miettiä mitä toivot siltä. Ja enintä mitä voit tehdä, on asua sen toivon sisällä. -Barbara Kingsolver AAMUN AJATUS 11.1.2017 Moitimme helposti toisten vikoja, mutta käytämme niitä harvoin omien vikojemme ojentamiseen. -La Rochefoucault Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä 11

Palkanmaksupäivän muutos 102 Kuntayhtymän määräaikaisen henkilöstön palkanmaksupäivän siirtäminen Dnro D/27/01.02.01.00/2016 Valmistelija / lisätiedot: elinkeinojohtaja Olli Forstén, puh. 040 708 5515, sähköposti; etunimi.sukunimi@suupohja.fi Yht. hall 102 Kuntayhtymän henkilöstön tuntipalkat maksetaan nykyisin joka kuun 6. päivä ja kuukausipalkat 15. päivä. Näin ollen kuukausipalkkaisille on maksettu puolen kuun palkka etukäteen. Määräaikaisen, koeaikana irtisanoutuneen työntekijän kohdalla on käynyt niin, että hän on saanut palkan tekemättömästä työstä ja on jouduttu aiheetta maksetun palkan takaisinperintään. Tällaisten tilanteiden välttämiseksi maksupäiviä on syytä muuttaa. Kuntayhtymän yhteistoimintaryhmä on käsitellyt asiaa kokouksessaan 3.11.2016. Ryhmä esittää Suupohjan Seutupalvelukeskus Oy:n palkanlaskennan esityksen mukaisesti, että ensi vuoden alusta lukien määräaikaisten työntekijöiden palkka maksetaan kuukauden viimeisenä päivänä. Vakinaisessa virka- tai työsuhteessa olevien palkka maksetaan jatkossakin 15. päivä. Ehdotus: Kuntayhtymän määräaikaisten työntekijöiden palkka maksetaan 1.1.2017 alkaen kuukauden viimeisenä päivänä. Vakinaisessa virka- tai työsuhteessa olevien palkka maksetaan jatkossakin 15. päivä. Käsittely: Elinkeinojohtaja Olli Forstén esitteli asian. Päätös: Yhtymähallitus hyväksyi päätösehdotuksen yksimielisesti muutoksitta. Kiky lisää työaikaa Kilpailukykysopimus Kiky vaikuttaa lomittajien työaikaan ja lomarahoihin helmikuun alusta lähtien. Lomittajien säännöllinen työaika pitenee 24 tuntia vuodessa. Tämä on keskimäärin 30 minuuttia viikossa eli neljän viikon jaksolla työaika pitenee kokoaikaisilla työntekijöillä 2h. Osa-aikaisen työntekijän työaika pitenee samassa suhteessa. Lomarahoja leikataan 30% 1.2.2017 30.9.2019 välisellä ajanjaksolla. Kunnallinen virka- ja työehtosopimus (KVTES) on voimassa 1.2.2017 31.1.2018. Sopimuksen voimassaoloaikana ei tarkisteta palkkoja. Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä 12

Maatalouslomittajien työturvallisuus paranee Sosiaali- ja terveysministeriö 17.11.2016 13.37 Julkaistu suomeksi 17.11.2016 klo 13.41 Tiedote 209/2016 Vuoden 2017 alusta alkaen maatalousyrittäjän ja lomitusta järjestävän paikallisyksikön on huolehdittava yhdessä työturvallisuudesta lomituksessa. Maatalousyrittäjän on huolehdittava siitä, että maatalousyrityksen olosuhteet ovat lomittajalle turvallisia ennen lomituspalvelun alkamista ja lomituksen aikana. Paikallisyksikön edustajalla tai lomittajan työnantajana toimivalla palvelun tuottajalla on oikeus tehdä työnjohtamiseen, lomituksen järjestämiseen tai lomittajan työturvallisuuden tarkastamiseen liittyviä käyntejä maatalousyritykseen. Paikallisyksiköllä on oikeus kieltäytyä lomituksen järjestämisestä, jos maatalousyrittäjä ei salli käyntejä tai kykene huolehtimaan lomittajan työturvallisuudesta. Lomituksen järjestämisestä kieltäytymisestä tehdään valituskelpoinen ja perusteltu hallintopäätös. Vastaavanlainen säännös on lisätty turkistuottajien lomituspalveluista annettuun lakiin. Mikäli maatalousyrittäjä tai turkistuottaja ei kykene hoitamaan työsuojeluvelvoitteitaan yhdessä paikallisyksikön kanssa, hänellä on mahdollisuus hakea ja saada itsejärjestettyä lomitusta. Lisäksi lakiin on tehty työeläkejärjestelmän uudistuksesta johtuvat muutokset. Uusi työuraeläke on maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomituspalvelujen sekä poronhoitajien sijaisavun saamisen estävä etuus. Hallitus esitti asiaa koskevien lakien vahvistamista 17.11.2016. Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa lait perjantaina. AAMUN AJATUS Jos sinulla on aikaa nurista ja valittaa jostakin, sinulla on myös aikaa tehdä jotain asialle. -Anthony D'Angelo Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä 13

Terveiset työsuojelun peruskurssilta syyskuulla, Seinäjoelta Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän työsuojeluvaravaltuutettuina osallistuimme me, Paula ja Sauli työsuojelun peruskurssille. Kurssi pidettiin kahdessa jaksossa 1. jakso 21.- 23.9.2016 ja 2. jakso 20.- 21.10.2016. Kaiken kaikkiaan meitä osallistujia oli 22 henkilöä eri ammattialoilta Etelä- Pohjanmaalta. Ensimmäisen jakson koulutus koostui työsuojelulainsäädännöstä, työn vaaroista, työtapaturmista ja terveellisestä työympäristöstä. Jakson päätteeksi saimme etätehtävän koskien oman työpaikan työsuojelutoiminnan asiakirjoja ja kehittämistarpeen arviointia työssämme. Toisen jakson osuus käsitteli työterveyshuoltoa, työn opastusta, suunnitelmallista ja tavoitteellista työsuojelutoimintaa työpaikalla. Koulutuksen päätteeksi oli kurssikoe. Etätehtäväämme työpaikan työsuojelutoiminnan perustiedoista vastaukset saimme meidän omalta työnantajalta. Tästä lomakkeesta ilmeni mm.; henkilöstön määrä 74 hlöä ja määräaikaisia 2hlöä. Naisia/miehiä 31/42, henkilöstön keski-ikä 48,15. Lisäksi on laadittu seuraavaa; työsuojelun toimintaohjelma, työsuojelutoimikunnan toimintasuunnitelma, työnopastusaineisto eli perehdytysopas, tyky - suunnitelma, päihdeohjelma, työterveyshuollon työpaikkaselvitys ja toimintasuunnitelma sekä ohjeet tapaturmien ja `läheltä piti` tilanteiden ilmoittamisesta. Positiivista on, että työtapaturmien määrä on laskussa. Työskennellessämme tiloilla emme aina tule huomioineeksi sitä miten paljon työnantaja panostaa meihin ja miten on tehty erilaisia suunnitelmia ja toimintaohjeita työtapaturmien välttämiseksi. Koulutuksessa saimmekin keskittyä työsuojelun perusteisiin ja sitä kautta siihen mitä omassa työpaikassamme on tehty ja mitä vielä pitää tehdä ja kehittää. Työssämme kohtaamamme vaarat ja haitat kuuluvat olennaisesti työskentelyymme tiloilla. Ne eivät ole erillinen asia vaan kuuluvat jokapäiväiseen työskentelyymme. Siksi on tärkeää, että havaitsemistamme oleellisista vaaroista, riskeistä ja haitoista on jokaisen työntekijän velvollisuus ilmoittaa työnantajalle. Osa riskeistä on korjattavissa pienillä muutoksilla työtavoissa tai työolosuhteissa. Tällä tavoin saamme työskentelystämme turvallisempaa huomioiden toinen toisemme. Paulan ideoima etätehtävän aihe oli läheltä piti- tilanteiden ilmoittaminen. Esitellessämme tehtävän saimme vastata koulutukseen osallistujien lukuisiin kysymyksiin. Heitä kiinnostivat lomittajien työn moninaiset vaarat; kuten yksin työskentely, suuret karjatilat. Eli summa summarum; työn arvostus lähtee aina ensin meistä itsestämme. Lopuksi kouluttaja sanoi välitehtävän käsittelyyn kuluneen yleensä 1½h. Mutta hiljaisina pidettyjen pohojalaasten kanssa menöö 4h...:) Työsuojelu ei saa estää työn tekemistä, vaan varhaisella puuttumisella työn epäkohtiin ja tekemällä niihin muutoksia saamme turvallisesti jatkaa työtämme. Työturvallista vuotta 2017! terveisin Paula ja Sauli Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä 14

Älä mene apevaunuun sisälle Vaikka vuosi on vasta alussa, on paikallisyksikössämme sattunut jo kaksi samantyyppistä työtapaturmaa viikon välein. Molemmissa lomittaja yritti tyhjentää apevaunua talikolla. Ensimmäisessä tapauksessa ape oli holvaantunut Seko-vaunun etuosaan. Lomittaja sammutti vaunun ja kiipesi terärumpujen päälle seisomaan ja alkoi talikoida rehua irti. Hänen jalkansa lipsahti liukkaan rummun päältä ja terä teki suurehkon haavan toisen nilkan reunaan. Lomittaja käytti turvasaappaita, mutta ne eivät suojaa jalan sivuosaa tavallista kumisaapasta paremmin. Jalan haava ommeltiin sairaalassa ja siitä aiheutui kolmen viikon sairausloma. Toisessa vaunutapaturmassa appeen jaon yhteydessä vaunusta oli alkanut kuulua poikkeavaa ääntä. Lomittaja sammutti koneen ja kiipesi Junkkari-vaunun sisään ja alkoi tyhjentää rehua ulos talikolla. Hänen kätensä osui vaunun keskellä olevaan teräspiraaliin ja kämmenselkään tuli haava. Lomittaja ei käyttänyt suojakäsineitä. Haava ommeltiin terveyskeskuksessa ja sairauslomaa tuli pari viikkoa. Molemmissa tapaturmissa selvittiin onneksi pienin vammoin eikä kummallekaan lomittajalle tullut pysyvää vahinkoa tai vammaa, vaikka molemmissa tapaturmissa olisi voinut käydä todella huonosti. Molemmissa tapauksissa paikalla kävi poliisi sekä lomatoimensihteeri selvittämässä vahingon kulun. Ensimmäistä tapaturmaa selvitettiin Aluehallintoviraston työsuojelutarkastajan kanssa tilakäynnillä, jossa mukana olivat tarkastajan lisäksi lomittaja, työsuojeluvaltuutetut, lomatoimensihteeri ja tilan edustajat. Tarkastuksessa korostettiin työnantajan velvollisuutta selvittää ja tunnistaa koneiden, työvälineiden ja muiden laitteiden käytöstä aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät. Selvityksessä on otettava myös huomioon koneiden ja laitteiden kunnossapito-, häiriö-, puhdistus- ja muissa vastaavissa tilanteissa esiintyvät vaarat. Lomittajamme käyttävät eri tiloilla hyvin erilaisia koneita ja laitteita, joiden perehdytyksestä huolehtivat tilan omistajat. Onkin tärkeää, että lomittaja selvittää perehdytyksen yhteydessä, miten toimitaan jos kyseinen laite menee epäkuntoon tai siihen tulee toimintahäiriö. Jos isäntäväkeä on paikalla, lomittajan pitää ensisijaisesti häiriötilanteessa kysyä heiltä neuvoa tai jättää häiriön poistaminen isäntäväen tehtäväksi. Jos apevaunun rehu holvaantuu, tai vaunuun tulee muu häiriö, lomittaja ei saa mennä vaunuun sisälle! Jos isäntäväkeä ei ole paikalla, holvaantunutta rehua voi yrittää irrottaa traktorin etukuormaimella, laittamalla vaunuun lisää rehua tai jos rehu on kuivaa, sitä voi yrittää kastella. Apevaunun ylitäyttöä tulee välttää. Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä 15

Sivutoimet ja luottamustehtävät SEK:n hallitus on päättänyt, että kaikkien työntekijöiden on ilmoitettava nykyiset sivutoimensa ja luottamustehtävänsä työnantajalleen. Myös oma maatalousyrittäjyys pitää ilmoittaa. Jokaisen, jolla on sivutoimia tai luottamustehtäviä, pitää tehdä ilmoitus niistä lähiesimiehelleen kirjallisesti. Jaamme valmiin lomakkeen työntekijöillemme ilmoituksen tekoa varten toukokuun koulutuksessa. Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä/ Yhtymähallitus Ote pöytäkirjasta Nro 1/2017 Sivu 2 Kokouspäivämäärä 17.1.2017 10 Henkilöstön sivutoimet ja luottamustehtävät Dnro D/32/00.02.01/2013 Valmistelija / lisätiedot: vt. elinkeinojohtaja Sakari Varala, puh. 040 708 5515 sähköposti; etunimi.sukunimi@suupohja.fi Yht. hall 27 / Tarkastuslautakunta on päättänyt kokouksessaan 14.3.2013 ( 3) 23.4.2013 pyytää selvitystä siitä, onko SEK:n projektihenkilöllä yritystoimintaa, joka sivuaa hankkeiden sisältöä. Ehdotus: Yhtymähallitus päättää, että koko henkilöstöltä (pl. maatalouslomituksen henkilöstö) kootaan tiedot sivutoimista ja luottamustehtävistä. Tiedot kerätään jatkossa aina uuden henkilön työ- tai virkasuhteen alkaessa. Käsittely: Vt. elinkeinojohtaja Sakari Varala esitteli henkilöstön sivutoimien ja luottamustehtävien kokoamisen. Päätös: Yhtymähallitus hyväksyi päätösehdotuksen yksimielisesti muutoksitta. ----- Valmistelija / lisätiedot: elinkeinojohtaja Olli Forstén, puh. 040 708 5515 sähköposti; etunimi.sukunimi@suupohja.fi Yht. hall 10 Ehdotus: Yhtymähallitus päättää, että yllä oleva päätös koota tiedot sivutoimista ja luottamustehtävistä laajennetaan koskemaan koko kuntayhtymän henkilöstöä. Käsittely: Elinkeinojohtaja Olli Forstén esitteli asian. Päätös: Yhtymähallitus hyväksyi päätösehdotuksen yksimielisesti muutoksitta. Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä 16

ILMOITUS SIVUTOIMISTA JA LUOTTAMUSTEHTÄVISTÄ Yhtymähallitus on tehnyt päätöksen 17.1.2017 (10 ), että koko henkilöstöltä kootaan tiedot sivutoimista ja luottamustehtävistä. Jatkossa lomake täytetään aina uuden henkilön työ- tai virkasuhteen alkaessa. Viranhaltijalain 18.2 :n mukaan työntekijä/viranhaltija ei saa ottaa vastaan eikä pitää sellaista sivutointa, joka edellyttää työajan käyttämistä sivutoimeen kuuluvien tehtävien suorittamiseen, ellei hänelle myönnetä sivutoimilupaa. Sivutoimella tarkoitetaan palkkatyön lisäksi myös ammatin, elinkeinon tai liikkeen harjoittamista. Vaikka sivutoimen hoitamiseen ei käytetä työaikaa, työntekijän/viranhaltijan on ilmoitettava sivutoimesta, jolloin työnantajalla on työntekijää/viranhaltijaa kuultuaan mahdollisuus kieltää sivutoimi. Nimi Työtehtävä Luottamustoimet Yrityssidonnaisuudet Muut erityismaininnat Kauhajoella / 2017 Allekirjoitus/vaihda tähän oma nimi Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä 17

Lomatoimenohjaajien terveiset Ajankohtaista: Tapaturmia on sattunut viimevuonna ja alkuvuodesta suuri määrä. Muistakaa ilmoittaa ongelmakohdista ohjaajille tai työsuojeluvaltuutetuille, niin tiedämme tehdä tilakäynnin tai lähettää korjauskehotuksen. Välitön vaara pitää heti poistaa, jos sen voi tehdä itseään vaaraan asettamatta, merkitä näkyvästi ja varoittaa muita sekä ilmoittaa toimistolle. Potkivat lehmät ovat ongelma, jota emme saa poistettua. Mikäli tilalla on toinen yrittäjä, voit pyytää häntä lypsämään sen tai tulemaan muuten avuksi. On hyvin tarpeellista, että ilmoitatte kaikki tapaturmat meille vaikka siihen ei tarvittaisikaan työterveyshuollossa käyntiä. Näin saamme kartoitettua kuitenkin parhaiten ongelmakohdat työssänne. Koulutukset (3 päivää) on käytynä tältä vuodelta. Kiitos aktiivisuudesta teille kaikille. Kuten ennenkin on todettu, niin asiaohjelma ja keskinäinen viihtyminen on taattu ja asiaa riittää pitkin päivää. Historiaakin opittiin sopivasti nykyhetken haasteiden välissä. Kahvasulakkeet: koulutuksessa harjoittelimme kahvasulakkeiden vaihtoa, mutta tiloilla lomittaessa kahvasulakkeen vaihto ei kuulu lomittajan töihin. Turvallisuussyistä kahvasulakkeen saa vaihtaa vain siihen koulutuksen saanut henkilö tai sähköasentaja. Palkkalisien maksuaikataulu 2017 (määräaikaisilla hiukan erilainen koska heidän maksu pv kk lopussa) 19.12.2016-15.1.2017 Helmikuu 2017 16.1.2017-12.2.2017 Maaliskuu 2017 13.2.2017-12.3.2017 Huhtikuu 2017 13.3.2017-9.4.2017 Toukokuu 2017 10.4.2017-7.5.2017 Kesäkuu 2017 8.5.2017-4.6.2017 Heinäkuu 2017 5.6.2017-2.7.2017 Elokuu 2017 3.7.2017-30.7.2017 Syyskuu 2017 31.7.2017-27.8.2017 Lokakuu 2017 28.8.2017-24.9.2017 Marraskuu 2017 25.9.2017-22.10.2017 Marraskuu 2017 23.10.2017-19.11.2017 Joulukuu 2017 20.11.2017-17.12.2017 Tammikuu 2018 18.12.2017-14.1.2018 Helmikuu 2018 Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä 18

Palkkalaskelma Kirjauduttuasi verkkopankkiin palkkalaskelma löytyy kohdasta verkkopalkka. Verkkopalkkaoperaattori on CGI. uusimman palkkalaskelman lisäksi myös aikaisemmat laskelmat ovat luettavissa verkkopankin kautta Palvelu on suojattu henkilökohtaisilla pankkitunnuksilla ja sen käyttö on turvallista ja luotettavaa Mikäli Sinulla ei ole mahdollista ottaa verkkopalkkalaskelmaa käyttöön, ota yhteys palkkatoimistoon heha@seutupalvelukeskus.fi tai puhelimitse 06 24132000. Suojavaatteet: T -paitoja saa edelleen konehallilta 2 kpl/vuosi, tilaa ohjaajaltasi. Lomasijaisuudet toimistolla: Ohjaajien lomaillessa tai muuten poissa ollessa vastailemme toistemme puheluihin ja viesteihin normaalien työaikojen puitteissa. Jos vastaaja on päällä, sinne kannattaa jättää se soittopyyntö. Terveisin; Anna-Maija, Elouise ja Piia Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä 19